Haja-asutusalueella sijaitseva asunto on riskisijo

Hämeenlinnassako se Loordi joutuu asumaan? Kai sielläkin jonkun täytyy sitten asua.

Saa kait niitä edullisesti maaseudulta asuintaloja jo nytkin. Se vaan että niiden ylläpito kyllä maksaa sen verran paljon, että ei sitä joku pienituloinen vuokralla(60% vuokralla asuvista saa kelan asumistukeakin ja muutenkin kuntien ja valtion tukemissa asunnoissa asutaan) tai omistusasunnossakaan asuva niin vaan pysty kustantamaan kakkosasuntonaan. Ja silloin vielä se autokin pitää olla hyvä ja varaa siihen paljon pensaa ostaa, jotta sinne talolleen pääsee ja siellä voi elää, kun kaupat ja postit y.m.s. on sieltä talolta kaukana.
Kakkosasuntoon ei saa mitään näitä yhteiskunnan tukia, se pitää lämmittää ja ylläpitää huoltoineen ja remontteineen ihan itse. On nuohouslaskua, paskakaivon tyhjennyslaskua, tiemaksujakin, ja remontit pitää itse tilata alan firmoista, kiinteistöverokin on korkeamman mukaan vapaa-ajan asunnoista j.n.e.

No ei sitä tosiaankaan osakkeissa kukaan asu. Asunnoissa sitä aina asutaan. Kerrostaloissa asutaan As oy:n Asunnossa, josta oman asunnon verran niitä osakkeita omistetaan.
Mutta ei tosiaankaan tämä As. oy muotoinen asuminen tai ne osakkeet siitä yhtiöstä mitään tuota, päinvastoin hoitovastikkeita ne velvoittavat maksamaan ja remonttejakin vielä.
Tietty se olisi paras jos olisi mahdollista asua joidenkin muiden kustantamassa asunnossa mikä sekin kyllä meillä onnistuu aika monelta. Mutta suuri osa ihmisitä edelleen joutuu meillä itse asumisensa kustantamaan, ja silloin vaihtoehdot ovat vähissä.

Juu ei asu osakkeessa, mutta ei omista asuntoa vaan omistaa osakkeen (tai osakkeita). Yleensä kun puhutaan siitä että on omistusasunto kerrostalossa niin puhutaan että osti oman osakkeen eikä että osti oman asunnon, koska omaa asuntoahan ei ole jos asuu taloyhtiössä, edes erillistalossa ei asu omassa asunnossa vaan asuu taloyhtiön asunnossa, johon on saanut hallintaoikeuden ostamalla oman osakkeen. Loordikin on ostanut parikin osaketta joiden hallintaoikeutta vuokraa eteenpäin nauttien vuokrasta.

Ai niin, lähimpään "kasvukeskukseen" on matkaa 0 metriä. Koko ajan rakennetaan lisää ympäristössä kaikkialle, missä tilaa on...

Tarkoitatko siis velkavivulla sijoittamista? Kyllähän se toimii, eli ideana on ottaa velkaa ja maksaa siitä korkoa, mutta sijoittaa velkarahat niin että niiden tuotto ylittää velasta maksettavan koron. Eli näin voi sijoittaa rahaa vaikkei se muuten olisi mahdollista (eli jos ei ole varaa sijoittaa ilman lainan ottamista). Toki korko on aina korko ja jos on rahaa sijoittaa ilman lainaakin niin velkavipua ei tarvitse eikä tarvitse maksaa sitä vähäistäkään korkoa eli jää viivan alle enemmän siitä samasta sijoituksesta. Toki velalla voi sijoittaa taas vielä enemmän vaikka rahaa olisi muutenkin sijoituksiin, mutta silloinhan ei taas ole suoraan vertailukelpoinen tilanne jos toinen sijoitussumma on isompi kuin toinen.

Monet vierastavat velan ottamista sijoittamista varten tai sijoittamista velkarahalla. Monet sitä kyllä tekevätkin, monilla on velkaa ja sijoittavat rahaa samalla kun ovat velkaisia. Tietenkin sijoittamisessa on useimmissa tapauksissa riski pääoman menettämisestä, toki pääomaturvattujakin sijoitusinstrumentteja on. Jos saa pääomaturvatusti sijoitettua niin että saa suuremman koron sijoitukselleen ilman riskiä kuin maksaa velkarahasta korkoa niin erotuksen saa riskittä pitää itsellään sitten. Toki tulee huomioida korosta menevä pääomavero, tosin sijoitusta varten otettavan velan korosta saa vähentää tulonhankkimismenona koron osuuden taas. Asuntolainan korko on osittain verovähennyskelpoinen. Jos taas sijoittaa ei-pääomaturvatusti niin on tietysti riski menettää pääomansa ja jos se on velkarahaa niin sitten käy niin että jää velat ja niiden korot jäljelle vaikka velkarahat menettäisikin sijoituksissa. Onhan se toisaalta myös mukavaa ja rauhoittavaa olla velaton, silläkin on monille merkitystä. Lisäksi on mukavaa kehuskella olevansa velaton jo kolmekymppisenä kun tuttavat tietävät että asuu uudehkossa omakotitalossa, yllättävän monelta naama venähtää kun kehuskelee olevansa velaton, monilla kun on se luulo että lähes kaikilla vähänkään nuoremmilla on aina asuntolainaa ja sen maksamista.

Ok--Loordikansleri kirjoitti:

Tarkoitatko siis velkavivulla sijoittamista? Kyllähän se toimii, eli ideana on ottaa velkaa ja maksaa siitä korkoa, mutta sijoittaa velkarahat niin että niiden tuotto ylittää velasta maksettavan koron. Eli näin voi sijoittaa rahaa vaikkei se muuten olisi mahdollista (eli jos ei ole varaa sijoittaa ilman lainan ottamista). Toki korko on aina korko ja jos on rahaa sijoittaa ilman lainaakin niin velkavipua ei tarvitse eikä tarvitse maksaa sitä vähäistäkään korkoa eli jää viivan alle enemmän siitä samasta sijoituksesta. Toki velalla voi sijoittaa taas vielä enemmän vaikka rahaa olisi muutenkin sijoituksiin, mutta silloinhan ei taas ole suoraan vertailukelpoinen tilanne jos toinen sijoitussumma on isompi kuin toinen.

Monet vierastavat velan ottamista sijoittamista varten tai sijoittamista velkarahalla. Monet sitä kyllä tekevätkin, monilla on velkaa ja sijoittavat rahaa samalla kun ovat velkaisia. Tietenkin sijoittamisessa on useimmissa tapauksissa riski pääoman menettämisestä, toki pääomaturvattujakin sijoitusinstrumentteja on. Jos saa pääomaturvatusti sijoitettua niin että saa suuremman koron sijoitukselleen ilman riskiä kuin maksaa velkarahasta korkoa niin erotuksen saa riskittä pitää itsellään sitten. Toki tulee huomioida korosta menevä pääomavero, tosin sijoitusta varten otettavan velan korosta saa vähentää tulonhankkimismenona koron osuuden taas. Asuntolainan korko on osittain verovähennyskelpoinen. Jos taas sijoittaa ei-pääomaturvatusti niin on tietysti riski menettää pääomansa ja jos se on velkarahaa niin sitten käy niin että jää velat ja niiden korot jäljelle vaikka velkarahat menettäisikin sijoituksissa. Onhan se toisaalta myös mukavaa ja rauhoittavaa olla velaton, silläkin on monille merkitystä. Lisäksi on mukavaa kehuskella olevansa velaton jo kolmekymppisenä kun tuttavat tietävät että asuu uudehkossa omakotitalossa, yllättävän monelta naama venähtää kun kehuskelee olevansa velaton, monilla kun on se luulo että lähes kaikilla vähänkään nuoremmilla on aina asuntolainaa ja sen maksamista.

Lue lisää

Omia varojaan likoon laittava ei saa saamastaan näennäistuotosta tai voitosta vähentää verotuksessa inflaation vaikutusta, kun sitä vastoin ottamaansa tai saamaansa velkarahaa sijoittava saa vähentää verotuksessa maksamiensa lainojen korot. Eli t.s. omia varojaan sijoittava näyttää numeraalisella tasolla(ja verottajankin mielestä) olevan paljon enemmän nettoava kuin mitä vastaavasti velkarahaa sijoittava, vaikka näin ei siis asianlaita realisesti ole silloin kun myös inflaatiokin huomioidaan(Inflaatio on talous/raha/pankki- systeemissämme yleensä positiivinen, ja se on positiivinen nimenomaan ainakin pidemmän päälle jos vaikka deflatorisia notkahduksiakin tulisi) . Ja vain realituotto on sijoittajalle oikeaa tuottoa.

Juu, reaalikorko on korko miinus inflaatio. Tai korko plus deflaatio. Nyt poikkeuksellisesti korot lähes nollassa ja inflaatio jopa negatiivinen eli deflaation puolella. Deflaatio lisää velan reaaliarvoa, samaten muunkin rahan reaaliarvo kasvaa deflaatiossa.

Jep, tärkeimmät lähellä eli alko ja laivaterminaali (siis se superalko). Bisset k-marketista ja presidentille valitus jotta lisää rahaa bisseen.

TärkeimmätLähellä kirjoitti:

Jep, tärkeimmät lähellä eli alko ja laivaterminaali (siis se superalko). Bisset k-marketista ja presidentille valitus jotta lisää rahaa bisseen.

Ei se minun vika ole, että tässä on kaikki palvelut kävelyetäisyydellä. Olen valintaani tyytyväinen.

Tuo niin suhteellista tuo kävely etäisyys.

Pitäs laittaa nyt matkoja mitä ne on kun kysyin aloituksessa tätä.

Mullakin on kiljut käymässä tuolla navetassa.

Savipeltojen asukkaille tärkeämpi on tosiaan sujuva yhteys laivaterminaaliin, jotta pääsee hakemaan virosta pakettiautollisen = 6 kk annoksen juotavaa omiin tarpeisiin. Idän slummialeilla arvostetaan myös nopeaa yhteyttä Venäjälle.

Tämähän on hyvin tiedossa myös eteläsuomalaisilla. Terminaalin pysäköintialueella laitetaan rek. numerot hakuun ja sitten kun löytyy syrjäinen savimaja, lähdetään hankintarissulle. Keikalta keritään illaksi kotiin ... eli samoihin aikoihin, kun OK-elemeri saapuu gyproc-vajalleen, toteamaan tapahtuneen.

Sen voi helposti ilmaiseksi netissä estää niin ettei auton rekisteritunnuksella saa tietoja selville. Gyproc on parhaita kevytrakennuksen materiaaleja, Tekniikan maailman Rakennusmaailman testivoittajia. Kanankakkaseinät eli luginomassasta tehdyt vanhat "arvoasunnot" sen sijaan eivät ammattilaisten testeissä pärjää

Gyproc on myös mikrobien suurta herkkua.

Ja luginomassako ei ole vai? Betoniset elementtikerrostalotkin homehtuvat jos ja kun kyseessä on rakennusvirhe ja kosteusvaurio sekä huono ilmanvaihto kuten 1970-luvun betonikasarmeilla on. Jos ja kun uudessa OK-talossa ei ole vaaraa kosteusvaurioista ja ilmanvaihto on koneellisella tehokkaalla puhtaalla sairaalatason suodatuksella varustettu niin ei Gyproc homehdu.

Gyproc on innovatiivinen, kestävä ja turvallinen rakentamisen ratkaisu, joka säästää energiaa ja ympäristöä sekä parantaa asumismukavuutta. Korkealaatuisia ja monipuolisia kevytrakentamisen ratkaisuja, joilla voi toteuttaa muunneltavia, viihtyisiä, kestäviä ja turvallisia tiloja asumiseen.

Gyprocin myös korjaa helposti. Gyprocista rakentaessa saat energiatehokkaat, hyvin ääntä eristävät sekä paloturvalliset ratkaisut. Rakennusten ääneneristys on Gyprocilla myös hyvä. Vanhojen rakennusten välipohjien ääneneristys on usein riittämätön täyttämään nykyisten määräysten vähimmäisvaatimukset. Koska korjausrakentamisen yhteydessä rakenteiden painon huomattava lisääminen on yleensä mahdotonta, ääneneristyksen parantaminen onkin toteutettava kevytrakennetekniikalla. Kun korjausrakentamisessa tehdään
uusia ääntä eristäviä kipsilevyseiniä, ne toteutetaan joko kaksinkertaisella rungolla tai yksinkertaisen rungon ja jousirangan yhdistelmällä.

Korjattavissa rakennuksissa, etenkin 1950-luvulla ja sitä ennen rakennetuissa, on paljon ohuita kiviaineisia seiniä. Myös betonivälipohjissa on ohuita alalaatallisia tai kaksoislaatallisia palkistoja. Betonipaksuus on tavallisesti vain 40–80 mm. Kun uusi ja hyvin eristävä levyrakenne liittyy edellä mainittuun rakenteeseen, kulkee ääni tämän ohuen kiviaineisen rakenteen kautta uuden rakenteen sivusta. Tämän niin sanotun sivutiesiirtymän poistamiseen on aina varauduttava. Lattialaattaa pitkin tapahtuva sivutiesiirtymä poistetaan kelluvalla kipsilevylattialla. Katon betonilevyä pitkin tapahtuva sivutiesiirtymä poistetaan parhaiten kattoon akustisella jousirangalla kiinnitettävällä kipsilevyrakenteella.

Pitää paikkansa. Jos tekee töitä netissä voi myydä koko maailmaan vaikka mökiltä. Sitten jos bisnes alkaa oikein rullaamaan voi siirtyä halutessaa kevyemmän verotuksen piiriin hankkimalla uuden mökin läpöisemmästä ilmastosta.