Moraalinen ja uskontofilosofinen pohdinta

Hmm....
vaikuttaa siltä, että minulla on valtava aukko yleissivistyksessä, kun en ole Raamattua perusteellisesti lukenut.
Parempi on etten lähinnä kristinuskoisessa maassa puhu enää mitään ennenkuin olen tämän Raamatun lukenut perusteellisesti.
Kun tämä täällä kuitenkin vaikuttaa ajattelun perusteisiin sekä puolesta että vastaan.
Niin vaikeahan varmaan edes saada aikaan loogista keskustelua jos on tämmönen yleissivistyksen puute. Koulussa edes en ollut uskonnon opetuksessa.

rakastamisenrajatt kirjoitti:

Hmm....
vaikuttaa siltä, että minulla on valtava aukko yleissivistyksessä, kun en ole Raamattua perusteellisesti lukenut.
Parempi on etten lähinnä kristinuskoisessa maassa puhu enää mitään ennenkuin olen tämän Raamatun lukenut perusteellisesti.
Kun tämä täällä kuitenkin vaikuttaa ajattelun perusteisiin sekä puolesta että vastaan.
Niin vaikeahan varmaan edes saada aikaan loogista keskustelua jos on tämmönen yleissivistyksen puute. Koulussa edes en ollut uskonnon opetuksessa.

Lue lisää

Tuo taitaa olla niin totta. Jopa yliopistoissa vaikuttaa irralliset anekdootit varmaan jostain raamatusta juuri alitajuisella tasolla. Sieltä vedetään varmasti tosi paljon arvostuksia, arvosteluja, oletuksia ja kysymyksenasetteluja. Vaikka onhan niillä sitten vielä sielä muitakin sekasikiöisiä uskonto- ja idearyhmiä. Sielläpä varsinainen voileipäpöytä kaiken maailman uskovaisille - vai tieteilijöiksikö he haluavat itseään nimitettävän nämä nykyaja fariseukset.

Palaan vielä hieman tähän alunperäiseen aiheeseen vanhempien kunnioittamisesta ja rakastamisesta, koska mielestäni tämä on asian ydin mitä tulee narsistivanhempiin. Tosin olen lukenut tätä Raamattua vasta vähän ja olen Raamatun luvussa aloittelija, niin korjatkaa jos menee väärin. Mutta tällaiseen tulkintaan olen tullut siitä vähästä minkä nyt olen lukenut. Selitän omin sanoin. Pyydän Jumalalta anteeksiantoa jos menee väärin.

Eli Jeesus opetti vanhempien kunnioittamista mitä joiltakin muilta puuttui.
Mutta täällä puhutaan myös laajemmin lähimmäisten ja perheenjäsenten tai sukulaisten kohtelusta eli myös niinpäin kuinka esim. vanhemmat kohtelevat lapsiaan.
Omien vanhempiensa kiroaminen kielletään.
Mutta tulkitsisin tämän niin, ettei omia lapsiaankaan sovi kirota yai muuta sellaista.
Mitä jos joku äiti alkaa kirota lapsensa tai manamaan tähän riivaajia ?
Kai se vanhempien kunnioittamisen ja rakastamisen opetus sitten suhteutuu mm. tuohon mm. tuolla ohjeella, että ei ole soveliasta rakastaa vanhempiaan enemmän kuin Jumalaa ?
Eli jos omaa jonkun esim. kiroajavanhemman, niin olisi riittävää kunnioitusta kun ei itse kuitenkaan ole kironnut häntä eikä mitään muutakaan sellaista ilkeää.
Mutta jos vanhempi on narsisti, ei oli hyvä alkaa häntä ihan kauheasti kunnioittamaan ja rakastamaan, jottei se mene ikäänkuin Jumalan ohjeistuksen yli ? Siis jottei vanhemman narsismi vain pahene niin, että hän alkaa kuvitella itsensä ikäänkuin Jumalan paikalle.
Se tuskin olisi hyvä teko vanhempaakaan kohtaan ?

Täten yksipuolisesti pelkästään vanhempien rakastamisesta ja kunnioittamisesta puhuminen ottamatta huomioon muita uskonnon opetuksia ja soveltamatta niitä samanaikaisesti, ei välttämättä kaikissa olosuhteissa ole vanhempien eikä lasten etu, vaan voi palvella narsismia.

Mitäköhän tähän nyt joku kristinuskonoppinut sanoisi ?

Omakohtaisesti olen kokenut, että ihmiset tuntuvat pakkomielteisesti toistavan vain sitä vanhempien kunnioittamisen oppia. Mutta onko silloin joissain tapauksissa riski, että rakastetaan vanhempia enemmän kuin Jumalaa, mikä ei ole Jumalan mukaan soveliasta ? Ja miksi ihmisten mieliin on jäänyt juuri se vanhempien kunnioittamisen kohta Raamatusta enemmän kuin esim. tämä toinen kohta ?
Ettei vain olisi vanhempien itsensä aloitteesta ?

Ja eikö muutenkin uskonnoilla ole yleensä tarkoitus puhua kaikenlaista epäoikeudenmukaista sortamista vastaan ?

Omakohtaisesti olen kokenut, että vanhempien kunnioittamisen opin korostaminen voi palvella keskustelijan omaa vallanhalua. Hän itseasiassa sitä kautta käyttää omaa henkistä valtaansa keskustelukumppaniinsa korostamalla tässä keskustelun aikana auktoriteetin (vanhemman ) kunnioittamisen tunteita.
Tulkitsen näin koska olen kokenut, että moni keskustelija on korostanut minun vanhempieni kunnioittamista itseasiassa jopa ärhäkkäämmin kuin vanhempani itse, edes tuntematta minun vanhempiani, vaikken mitään erityisen epäkunnioittavaa ole heistä puhunut, olen vain kertonut henkisestä väkivallasta itseäni kohtaan.

Tuli tässä mieleen, että mitä jos vanhempani eivät edes halua olla niin pahoja, mutta eivät osaa laittaa rajaa käytökselleen ?
Mutta siitä syystä ei voi alata ylitiösäälimään ja ymmärtämään, koska se johtaa siihen, etten sitä rajaa saa laitettua edes minä.
Ja mitä hyötyä siitä sitten on kenelekään ?

Ja muutenkin ei kai Jumalan tarkoitus voi olla, että eletään niinkuin joku raskas "painavuuden henki" (tai kaksi) selässä ?

Mutta jos ei usko Jumalaan, koko kysymys menee mielestäni vielä monimutkaisemmaksi, että mihin se perustuu miten ketäkin kunnioitetaan ?

Noh nyt todella lopetan tähän, koska tästä nyt voisi kirjoittaa monta sataa sivua.

rakastamisenrajatu kirjoitti:

Ja eikö muutenkin uskonnoilla ole yleensä tarkoitus puhua kaikenlaista epäoikeudenmukaista sortamista vastaan ?

Omakohtaisesti olen kokenut, että vanhempien kunnioittamisen opin korostaminen voi palvella keskustelijan omaa vallanhalua. Hän itseasiassa sitä kautta käyttää omaa henkistä valtaansa keskustelukumppaniinsa korostamalla tässä keskustelun aikana auktoriteetin (vanhemman ) kunnioittamisen tunteita.
Tulkitsen näin koska olen kokenut, että moni keskustelija on korostanut minun vanhempieni kunnioittamista itseasiassa jopa ärhäkkäämmin kuin vanhempani itse, edes tuntematta minun vanhempiani, vaikken mitään erityisen epäkunnioittavaa ole heistä puhunut, olen vain kertonut henkisestä väkivallasta itseäni kohtaan.

Lue lisää

Monen on varmasti hirveän vaikea hyväksyä sitä tosiasiaa että vanhemmat voivat olla todella julmia lapsiaan tai lastaan kohtaan. He haluavat kuvitella että kaikki vanhemmat rakastavat lapsiaan ja haluavat heidän parastaan. Mielestäni kukaan ei saa mennä Jumalan edelle. Jumala on auktoriteetti. Eikä sukulaisista ole pakko pitää.

Ihan kenellä tahansa voi olla lapsia, niin psykopaateilla, narsisteilla, rikollisilla, lasten tavalla tai toisella hyväksikäyttäjillä ja ihan kaikenlaisilla ihmisillä mitä täällä maapallolla ylipäätään vain on, paitsi fyysisesti hedelmättömillä, mutta voi heilläkin olla ottolapsia jne.
Eli milläköhän logiikalla kaikki vanhemmat ovat lapsiaan kohtaan hyviä ?
Ja miksi on kehitetty joku ihmeen lastensuojelukin, kun kaikki vanhemmat haluavat vain lastensa parasta ? Todellako vain näitä rakastavia vanhempia häiriköimään ? (mitä varmaan myöskin voi tapahtua, kun joku ovelus saa systeemit toimimaan ylösalaisin.)
Jos kaikki psykopaatit pystyvät olemaan hyviä lapsiaan kohtaan, eiväthän he silloin ole mitenkään kyvyttömiä rakastamaan.
Tai millaista on hyvä lastenkasvatus ilman rakkautta ?
Miten ihmiset kuvittelevat, että rakkautta ja empatiaa jo sanana inhoavat vanhemmat (kuten minun), voisivat olla lastaan kohtaan hyviä, jos lapsi ei ole samaa psykopaattisorttia ?
Jos 1% ihmisistä on psykopaatteja, niin mihin he kaikki ovat piiloutuneet, jos on täysin uskomatonta, että kukaan käytännön todellisuudessa olisi sellainen ?

Jokainen ihminen elää jossain määrin oman kokemusmaailmansa "kuplassa".

Olen psykopaattini aivokapasiteetin ja toimintatavan vuoksi joutunut niin hemmetinmoiseen labyrinttiin, että täältä vapautuminen on toteutettava erittäin monimutkaisesti opiskelemalla näköjään nyt myös Raamattua.

missioni kirjoitti:

Olen psykopaattini aivokapasiteetin ja toimintatavan vuoksi joutunut niin hemmetinmoiseen labyrinttiin, että täältä vapautuminen on toteutettava erittäin monimutkaisesti opiskelemalla näköjään nyt myös Raamattua.

Lue lisää

Saattaa olla, että on ihmisiä, jotka jostain kumman syystä tekevät kaikki asiat ihan liian vaikeiksi ja monimutkaisiksi. Olkoopa kyse, vaikka maitopurkin valitsemisesta, niin sekin toteutetaan tutkimalla kaikki purkit ja sitten kuitenkaan ei osata päättää, että minkä päiväyksen purkin sitä nyt valitsisi. Ja kyse on vain yhdestä vaaleansinisestä purkista.
Voi olla, ettei siinä sitten Raamattukaan auta. Aivan sama, mitä kirjaa lueskelee, jos on tapana tehdä asioista itsellensä labyrintteja, yksinkertaiset asiat kieputtaa sadalle solmulle kummastellen niitä joka suunnasta, mutta meneehän se aika niinkin, jos ei ole tähdellisempää tekemistä.

Aivan, mutta oikeastikin monimutkaisia asioita on olemassa.

Totuuden yksinkertaisuus ja
maailma/luonto aina uusine aina vähän erilaisine kiemuroineen.

Ykseys ja monimuotoisuus.

Korjaan vähän:
Totuuden ykseys ja maitopurkkien moninaisuus

kuplassaeläminen kirjoitti:

Ihan kenellä tahansa voi olla lapsia, niin psykopaateilla, narsisteilla, rikollisilla, lasten tavalla tai toisella hyväksikäyttäjillä ja ihan kaikenlaisilla ihmisillä mitä täällä maapallolla ylipäätään vain on, paitsi fyysisesti hedelmättömillä, mutta voi heilläkin olla ottolapsia jne.
Eli milläköhän logiikalla kaikki vanhemmat ovat lapsiaan kohtaan hyviä ?
Ja miksi on kehitetty joku ihmeen lastensuojelukin, kun kaikki vanhemmat haluavat vain lastensa parasta ? Todellako vain näitä rakastavia vanhempia häiriköimään ? (mitä varmaan myöskin voi tapahtua, kun joku ovelus saa systeemit toimimaan ylösalaisin.)
Jos kaikki psykopaatit pystyvät olemaan hyviä lapsiaan kohtaan, eiväthän he silloin ole mitenkään kyvyttömiä rakastamaan.
Tai millaista on hyvä lastenkasvatus ilman rakkautta ?
Miten ihmiset kuvittelevat, että rakkautta ja empatiaa jo sanana inhoavat vanhemmat (kuten minun), voisivat olla lastaan kohtaan hyviä, jos lapsi ei ole samaa psykopaattisorttia ?
Jos 1% ihmisistä on psykopaatteja, niin mihin he kaikki ovat piiloutuneet, jos on täysin uskomatonta, että kukaan käytännön todellisuudessa olisi sellainen ?

Jokainen ihminen elää jossain määrin oman kokemusmaailmansa "kuplassa".

Lue lisää

Tämä raamatun lause on auttanut mua ymmärtämään miksi jotkut uskoo sitä mitä niille kerrot ja jotkut ei: Ensimmäinen Johanneksen kirje 4-5 "Me olemme Jumalasta. Joka tuntee Jumalan, kuuntelee meitä, mutta joka ei ole Jumalasta, se ei meitä kuuntele. Tästä me tunnemme totuuden hengen ja eksytyksen hengen."

herkkis66 kirjoitti:

Tämä raamatun lause on auttanut mua ymmärtämään miksi jotkut uskoo sitä mitä niille kerrot ja jotkut ei: Ensimmäinen Johanneksen kirje 4-5 "Me olemme Jumalasta. Joka tuntee Jumalan, kuuntelee meitä, mutta joka ei ole Jumalasta, se ei meitä kuuntele. Tästä me tunnemme totuuden hengen ja eksytyksen hengen."

Lue lisää

Totuus todellakin pelastaa, ainakin narsistien kynsistä.

herkkis66 kirjoitti:

Tämä raamatun lause on auttanut mua ymmärtämään miksi jotkut uskoo sitä mitä niille kerrot ja jotkut ei: Ensimmäinen Johanneksen kirje 4-5 "Me olemme Jumalasta. Joka tuntee Jumalan, kuuntelee meitä, mutta joka ei ole Jumalasta, se ei meitä kuuntele. Tästä me tunnemme totuuden hengen ja eksytyksen hengen."

Lue lisää

Mielenkiintoinen.
Minulta kun on jäänyt Raamattu lukematta, koska vanhempani erosivat kirkosta ja minut vapautettiin uskonnon opetuksesta. Oma motiivini oli, että en halunnut opetella Isä meidän rukousta ulkoa, joten pyysin vapautusta koko opetuksesta, koska minulle oli kerrottu sellainen valinnanmahdollisuus kohdallani.

Uskonto on tylsää, jos kuulee vain jotain yhtä tai kahta kohtaa koko ajan.
Ja sitten vielä se tyyli millä jotkut uskovaiset puhuu, ei ole kaikille kauhean houkutteleva kaikille. Siinäkin ainakin Suomessa hoetaan sillä samalla äänensävyllä jotain muutamaa lausetta. Petyin myös kohtaamaani pappiin, joka ei puhunut mitään Jumalasta. Ajattelin, että kun puhun ensimmäistä kertaa elämässä papin kanssa, hän puhuisi minun kanssa Jumalasta. Mutta ei sanaakaan pappi puhunut Jumalasta.
Raamattu itsessään on paljon mielenkiintoisempi.
Koitan sitä nyt vähän tutkiskella mitä kaikkea löytyykään.

herkkis66 kirjoitti:

Totuus todellakin pelastaa, ainakin narsistien kynsistä.

Uskon, että puhut totta.
Tässähän oli menneisyydessä ongelma, että kohtasin auttajia joiden mielestä oli yhdentekevää puhutaanko totta vai valehdellaanko, niin ei se oikeen auttanu.
Uskon, että narsismilta voi pelastaa juurikin totuus.
Puhuin äsköttäin ihmisen kanssa joka oli sitä mieltä myöskin ja
hyvä vaikutus sillä narsistin aiheuttamiin tuhoihin.

Minun uskoni Jumalaan alunperin kirposi siinä epätoivoisesti yrittäessäni kuulla oman sisäisen ääneni narsistivanhempien keskellä teini-ikäisenä, ei kosketuksissa mihinkään uskontoon. Ja vietin teini-ikäni sitten vakavamielisesti pohdiskellen syntyjä syviä.

Sittemmin minut painostettiin mukaan pinnallisempaan elämään, vaikkei olisi yhtään kiinnostanut.

Ja yhtäkkiä se olinkin muka minä joka keksi jos jonkin sortin sosiaalista kujetta.
Ei ole totta !

Tämmöistäkin tapahtuu, että lapsi on se vakavamielinen ja vanhemmat senkun temppuilee.

Lapsi on kärsivällisesti syvällisellä rakkaudella katsellut vanhempiensa temppuilua jo miltei 50 vuotta, omaan henkihieveriinsä asti. Mutta temppuilun piirteet ovat alkaneet vain paheta, ja siksi lapsi on lopulta alkanu arvostella vanhempiaan, Ja luurit tulee korvaan vähän joka suunnalta.

Minä olen näiden ainoa lapsi. Kuinka kukaan muu voi edes kuvitella tietävänsä asiasta mitään ?

herkkis66 kirjoitti:

Monen on varmasti hirveän vaikea hyväksyä sitä tosiasiaa että vanhemmat voivat olla todella julmia lapsiaan tai lastaan kohtaan. He haluavat kuvitella että kaikki vanhemmat rakastavat lapsiaan ja haluavat heidän parastaan. Mielestäni kukaan ei saa mennä Jumalan edelle. Jumala on auktoriteetti. Eikä sukulaisista ole pakko pitää.

Lue lisää

Hyvähän sun sitten siellä Jumalas kanssa. Entä jos puuttuu vallan tuo geeni että tuollaista suhdetta kykenisi vakavissaan edes harkitsemaan?

Myös omasta mielestäni anteeksiannon ongelma on todella vaikea. Ajattelen itse, että pitäisi tietää, mitkä ovat ne todelliset teot ja tekijät, jotka ovat traumoja aiheuttaneet ja päästä yli traumoista, eli tervehtyä, ennen kuin anteeksiannosta kannattaa puhua tai ennen kuin anteeksiantoa voidaan sen koko merkityksessä edes vaatia. Pyhän Jumalan rakastaminen on aina ensisijaista ja turvallista, onneksi. Näkisin, että sellaisen ihmisen rakastaminen, joka ei kykene rakkauteen tai joka vastaa hänelle osoitettuun rakkauteen jotenkin negatiivisesti on hukkaan heitettyä tunnetta jollain lailla. En tiedä, oliko tästä apua.
Sinulle jaksamista ja valoa elämään joka tapauksessa.

Juuri tuo, että traumoista on vaikea päästä yli lähinnä siksi kun ei saa myöntää mitä on tapahtunut oikeasti.

rakastamisenrajaty kirjoitti:

Palaan vielä hieman tähän alunperäiseen aiheeseen vanhempien kunnioittamisesta ja rakastamisesta, koska mielestäni tämä on asian ydin mitä tulee narsistivanhempiin. Tosin olen lukenut tätä Raamattua vasta vähän ja olen Raamatun luvussa aloittelija, niin korjatkaa jos menee väärin. Mutta tällaiseen tulkintaan olen tullut siitä vähästä minkä nyt olen lukenut. Selitän omin sanoin. Pyydän Jumalalta anteeksiantoa jos menee väärin.

Eli Jeesus opetti vanhempien kunnioittamista mitä joiltakin muilta puuttui.
Mutta täällä puhutaan myös laajemmin lähimmäisten ja perheenjäsenten tai sukulaisten kohtelusta eli myös niinpäin kuinka esim. vanhemmat kohtelevat lapsiaan.
Omien vanhempiensa kiroaminen kielletään.
Mutta tulkitsisin tämän niin, ettei omia lapsiaankaan sovi kirota yai muuta sellaista.
Mitä jos joku äiti alkaa kirota lapsensa tai manamaan tähän riivaajia ?
Kai se vanhempien kunnioittamisen ja rakastamisen opetus sitten suhteutuu mm. tuohon mm. tuolla ohjeella, että ei ole soveliasta rakastaa vanhempiaan enemmän kuin Jumalaa ?
Eli jos omaa jonkun esim. kiroajavanhemman, niin olisi riittävää kunnioitusta kun ei itse kuitenkaan ole kironnut häntä eikä mitään muutakaan sellaista ilkeää.
Mutta jos vanhempi on narsisti, ei oli hyvä alkaa häntä ihan kauheasti kunnioittamaan ja rakastamaan, jottei se mene ikäänkuin Jumalan ohjeistuksen yli ? Siis jottei vanhemman narsismi vain pahene niin, että hän alkaa kuvitella itsensä ikäänkuin Jumalan paikalle.
Se tuskin olisi hyvä teko vanhempaakaan kohtaan ?

Täten yksipuolisesti pelkästään vanhempien rakastamisesta ja kunnioittamisesta puhuminen ottamatta huomioon muita uskonnon opetuksia ja soveltamatta niitä samanaikaisesti, ei välttämättä kaikissa olosuhteissa ole vanhempien eikä lasten etu, vaan voi palvella narsismia.

Mitäköhän tähän nyt joku kristinuskonoppinut sanoisi ?

Omakohtaisesti olen kokenut, että ihmiset tuntuvat pakkomielteisesti toistavan vain sitä vanhempien kunnioittamisen oppia. Mutta onko silloin joissain tapauksissa riski, että rakastetaan vanhempia enemmän kuin Jumalaa, mikä ei ole Jumalan mukaan soveliasta ? Ja miksi ihmisten mieliin on jäänyt juuri se vanhempien kunnioittamisen kohta Raamatusta enemmän kuin esim. tämä toinen kohta ?
Ettei vain olisi vanhempien itsensä aloitteesta ?

Lue lisää

Minä en tajua miksi vanhempien kunnioittamis- ja rakastamiskäsky pitää kirjoittaa yhtään mihinkään. Sen rakastamishommelin on evoluutio niin tiukasti vaijeroinut vaivoihin että olisi minun mielestäni voinut löysemminkin hoitaa tämän homman. Lapsille voi tehdä melkein mitä vain ja aina vaan ne toivoo ja rakastaa. Ehkä vielä jopa palavammin kuin hyvin kohdellut... Kun ei ole edes nykyperheissä mahdollisuus vaihtaa kohdetta. Kai se sitten kulttuurissamme on joku vallan väärinkäyttäjien kehittämä ja painottama tuplavarmistus ettei pääse kukaan ulkopuolinen puuttumaan pahoinpitelyihinkään.

Iloveevolution kirjoitti:

Minä en tajua miksi vanhempien kunnioittamis- ja rakastamiskäsky pitää kirjoittaa yhtään mihinkään. Sen rakastamishommelin on evoluutio niin tiukasti vaijeroinut vaivoihin että olisi minun mielestäni voinut löysemminkin hoitaa tämän homman. Lapsille voi tehdä melkein mitä vain ja aina vaan ne toivoo ja rakastaa. Ehkä vielä jopa palavammin kuin hyvin kohdellut... Kun ei ole edes nykyperheissä mahdollisuus vaihtaa kohdetta. Kai se sitten kulttuurissamme on joku vallan väärinkäyttäjien kehittämä ja painottama tuplavarmistus ettei pääse kukaan ulkopuolinen puuttumaan pahoinpitelyihinkään.

Lue lisää

Ehkäpä nämä varjelet oletukset ovat olleet tutkimassa sosiaaliturvan kehittämistä tällaisille lapsille ja nuorille. Vaikka juuri he ovat kaikkein kurjemmista asemassa maassamme. Nämä asiat on kuitenkin olleet enemmän ja vähemmän keskustelussa jo 70- luvulta... En ymmärrä miksi keskustelua yritetään edelleen tukahduttaa ja vääristellä. Onko moraalista että joidenkin ainoa vaihtoehto on etsiä poikaystävä tai no psrisuhfe, johon oikein sitten kehotetaan ja ohjataan..? Huoraaminen ei ole hyvän suhteen lähtökohta eikä kokemus kenellekään... Käsittämätön kenttä on tämä.

Joo. Minäkin ihmettelen sitä ohjaamista.

Siis ei edes Raamatussa sanota, että yrittäkää loputtomasti rakastaen puhua, vaikka saisitte pelkkää luuria korvaan syntymästänne kuolemaan.

Voisiko tämän tulkita niin, että narsistien luota sopii vain lähteä pois ja unohtaa heidät mitä tomun pyyhkiminen jaloista voisi merkitä ?

Täytyy myöntää, että tämä nyt on vähän minun omaa Raamatun tulkintaa.

Muilta ihmisiltä saa niin erikoisia neuvoja.
Minua on mm. neuvottu lukemaan kevyempiä kirjoja.
Ei minua kiinnosta viihdekirjallisuus. Lukekoon ne ketä kiinnostaa.
Minulle tulee keveämpi olo lukemalla vaikka filosofian kirjoja
tai nyt tätä Raamattua, mikä todella nyt tänään auttoi erääseen asiaan.

Miksiköhän sitä pidetään niin mahdottomana, että oma vanhempi toimisi epäoikeudenmukaisesti lastaan kohtaan, kun Raamatunkin mukaan semmoista tapahtuu ?
Minusta vaikuttaa siltä, että tuolta Raamastuskin tehdään poimintoja aika suppeasti valikoidusti monesti.
Toivotaan, että liika kirjoittamiseni loppuu tähän.

Taidan siirtyä kokonaan täältä narsismiterveys keskustelusta uskontopuolelle ja pysyä siellä, koska uskontofilosofia onkin alunperäinen kiinnostukseni, johon jo vanhempanikin minut tavallaan suuntasi järkkäämäällä minut jo lapsena elämänkatsomustietoon.
Tuli tässä vaan sattuneista syistä taukoa harrastuksiini.

Olisin minäkin voinut vaihtaa rakastamisen kohdetta, mutta eipä ole kukaan muukaan koskaan ollut kiinnostunut minun näkökulmastani, no ehkä terapeutti, mutta ei siitä rakkaussuhdetta tullut eikä tule. Muutenkin sukupuoliset "rakkaussuhteet" tuntuu ainakin nykyään jossain määrin vastenmielisiltä kun niistä tyhjistä tyrkyistä ei ole ollut puutetta. Nykyinen läheinen ainokainen sentään nykyään on kiinnostunut... maku meni vaan siinä kun se piti alussa niin väkisin juottaa... pilalle kait vähään meni siinä touhussa. Mutta ihin sitä sitten tomut karistaisi? Marsiin?

.. ei sitä niin vaan luojiansa korvata.

ei korvata tosiaan. Kunnes kuolema meidät erottaa!

lopetanvastatähän kirjoitti:

Miksiköhän sitä pidetään niin mahdottomana, että oma vanhempi toimisi epäoikeudenmukaisesti lastaan kohtaan, kun Raamatunkin mukaan semmoista tapahtuu ?
Minusta vaikuttaa siltä, että tuolta Raamastuskin tehdään poimintoja aika suppeasti valikoidusti monesti.
Toivotaan, että liika kirjoittamiseni loppuu tähän.

Lue lisää

Noin sanotaan yliopistoilla ja lokakuun liikkeessäkin. Mikä sinä oikein olet kyseenalaistamaan tätä läpi instituutioiden auktorisoitua ja validoitua totuutta? Onko sinulla joku missio? Siinä tapauksessa et voi olla mitenkään uskottava.

Missioni on pelastaa itseni omien vanhempieni toteuttamasta henkisen/sosiaalisen tasoisesta "kidnappauksesta" joka on jatkunut vuosikymmeniä, ja tapahtumaketjusta, mikä todella ilmeisesti on kuten psykopaattini asian ilmaisee, monien ihmisten aivokapasiteetille liian monimutkainen varsinkin, koska siihen liittyy useita "epätyypillisiä" seikkoja.
Kenenkään ei tarvitse olla huolissaan, en ole kiinnostunut puuttumaan muiden ihmisten asioihin, enkä politiikastakaan.
Harjoitan tätä kritiikkiäni vain sen verran kuin on täysin välttämätöntä oman itseni pelastamiseksi. Toivon pelastavani muutkin tämän kuvion uhrit. Se riittää minulle, kenellekään en yritä mitään rangaistuksia.
Mikäli tämä minusta riippuu tässä vain pelastetaan uhrit.
Tämä on missioni.

Olen psykopaattini aivokapasiteetin ja toimintatavan vuoksi joutunut niin hemmetinmoiseen labyrinttiin, että täältä vapautuminen on toteutettava erittäin monimutkaisesti opiskelemalla näköjään nyt myös Raamattua.

Tämä jatko meni ensin väärään ketjuun, joten siksi kahteen kertaan.

missioni kirjoitti:

Olen psykopaattini aivokapasiteetin ja toimintatavan vuoksi joutunut niin hemmetinmoiseen labyrinttiin, että täältä vapautuminen on toteutettava erittäin monimutkaisesti opiskelemalla näköjään nyt myös Raamattua.

Tämä jatko meni ensin väärään ketjuun, joten siksi kahteen kertaan.

Lue lisää

Tuo kaikki muu mitä kirjoitan, on vain ohimennen havaintojani tässä matkan varrella, eikä varsinaisesti liity missiooni.
Muut saavat minun puolestani jankata vaikka yhtä ainutta lausetta Raamatusta tai mistä tahansa oman elämänsä opetuksena, jos niin parhaaksi katsovat.

Mutta ongelmana tässäkin on, että tämäkin varmaan vain innostaa psykopaattiani, kun hän näin tulee kehutuksi aivokapasiteetistaan.
Ja minä en oikeasti ole kiinnostunut käyttämään elämääni mihinkään aivokapasiteettikilpailuun hänen kanssaan, kun olisi parempaa ja mukavampaakin tekemistä.

Psykopaattini on itse neuvonut minua unohtamaan hänet ja vain pelastamaan itseni. Ehkäpä hän TIETÄÄ...

Näin olisikin varmaan hänen ja kaikkien paras sen välttämiseksi, ettei tragedia enempää paisu.

Onko jossain todella sellainen viisas joka tietää, että tarkeintä tässä nyt kuitenkin olisi se vanhempien kunnioittaminen ? Mitä tuloksia hän olettaa sillä syntyvän tässä ?

Sitä paitsi läheskään kakki eivät kunnioita vanhempiaan tässä mittakaavassa jossa minä olen kunnioittanut.
En edes uhmaikää pitänyt ollenkaan. En ole kertaakaan heittäytynyt karkkihyllyn eteen kiljumaan. Ja katselin tuossa lapsuuden valokuvaani.
Aika pienenä lapsena silmäni ovat silmiinpistävän vakavat ja mietteliäät.

missioni kirjoitti:

Tuo kaikki muu mitä kirjoitan, on vain ohimennen havaintojani tässä matkan varrella, eikä varsinaisesti liity missiooni.
Muut saavat minun puolestani jankata vaikka yhtä ainutta lausetta Raamatusta tai mistä tahansa oman elämänsä opetuksena, jos niin parhaaksi katsovat.

Lue lisää

"Muut saavat minun puolestani jankata vaikka yhtä ainutta lausetta Raamatusta tai mistä tahansa oman elämänsä opetuksena, jos niin parhaaksi katsovat." Eikö tuo ole vähän omahyväisesti ja itsekkäästi sanottu mikäli esimerkiksi yliopistoissa ja vaikkapa lastensuojelussa pyöritetään tuota samaa nauhaa ja monelle käy siksi tosi köpelösti?

muttamutta kirjoitti:

Onko jossain todella sellainen viisas joka tietää, että tarkeintä tässä nyt kuitenkin olisi se vanhempien kunnioittaminen ? Mitä tuloksia hän olettaa sillä syntyvän tässä ?

Lue lisää

Ei viisautta mutta valta on. Se on kaikilla aikuisilla koska lapset ovat altavastaajina. Jos tuo käsky on syvästi ja kautta kentän voimassa niin onnea vaan....

jihugjgjghyiooåå kirjoitti:

"Muut saavat minun puolestani jankata vaikka yhtä ainutta lausetta Raamatusta tai mistä tahansa oman elämänsä opetuksena, jos niin parhaaksi katsovat." Eikö tuo ole vähän omahyväisesti ja itsekkäästi sanottu mikäli esimerkiksi yliopistoissa ja vaikkapa lastensuojelussa pyöritetään tuota samaa nauhaa ja monelle käy siksi tosi köpelösti?

Lue lisää

No jos te muut todella haluatte minut auttamaan tai joksikin poliitikoksi aivan välttämättä, niin toki siitäkin voidaan neuvotella ja harkita asiaa :)

Mutta siinä täytyy sitten varautua hommaan vähän epätyypilliseltä vaikuttavaan henkilöön. Enkä ole varma onko se asialle eduksi. :)

Ideani kyllä saa ottaa tältä palstalta ja käyttää.

Mutta ei tarinaani

Mutta tosiaan miksi minkä tahansa suvun kärsimysperinne olisi tarpeellista jatkaa sellaisenaan suvun kärsimys ja kidutusperinteitä noudattaen ? En näe siinä logiikkaa enkä järkeä, enkä empatiaakaan.

Eikö uskonnot tulleet myös muuttamaan huonoja perinteitä.
Eikö sen voisi ajatella olevan uskonnon "henki", jos ei kirjankin.

kirjainkin.

Minuu pyydettiin yhdellä taholla tekemään valituksia.
Sanoin, etten anna kehitysehdotuksiani kuin siinä tapauksessa, että minulle maksetaan siitä palkkaa.

En sanonut noin itsekkyyttäni, vaan siksi, että jos palkattomana antaa kehitysehdotuksia palkalliselle henkilölle, henkilö voi suuttua siitä.
Ja haluan välttyä sellaiselta turhalta suuttumukselta. Siksi haluan ensin tasavertaisen aseman sanoakseni kehitysehdotukseni. En mistään rahanhalusta.

Ja ainahan se olisi myönteisempää olla "ammattikehittäjä" kuin "ammattivalittaja".

Periaatteessa sama homma.

Mutta se olisi kivempi tehdä ystävälliseen kehittävään sävyyn valittamisen sijaan.
Emotionaalisesti parempi inhimillisestiottaen.

Mutta uskokaa tai älkää:
Narsistivanhempien orjana on vaikea tehdä mitään kehittävää !!!!

Ja muutenkin mikä ihmeellinen juttu tämä on tämä vanhempien henkiseen valtaan alistaminen vielä keski-ikäisilläkin henkilöillä.
Pääteekö se vielä dementikkomummoihinkin ?
Miksi heitä kohdellaan niin huonosti tönköiksi lääkittynä, vaikka samanaikaisesti ymmärretään henkilöiksi, joille kuulu suvun henkinen valta ilman mitään kritiikkiä ?
Minä en hyväksy vanhusten tuollaista kohtelua, minä sama henkilö joka voimakkaasti kritisoin tätä vanhempien ylivaltaa.

Mitä jos sellainen yleinen vanhusvihamielisyys saakin alkunsa siitä, että vanhempien annetaan ensin kiduttaa lapsiaan henkisesti ?

Sanooko mikään uskonto, että säilyttäkää kunnioittaen mitkä tahansa hullutkin vanhempienne perinteet ?
No lopetan nyt vihdoin.

Mutta minulla on sellanen heikkous, että sanon lopettavani jonkun puheen, mutten lopetakaan. Muissa puheissani olen luotettavampi. Mutta myönnän tämän hieman paikkansapitämättömän puheeni avoimesti. :)

jatkuujatkuu kirjoitti:

Mutta siinä täytyy sitten varautua hommaan vähän epätyypilliseltä vaikuttavaan henkilöön. Enkä ole varma onko se asialle eduksi. :)

Ideani kyllä saa ottaa tältä palstalta ja käyttää.

Lue lisää

Mikä on epätyypillinen henkilö mielestäsi uskottavuuden kannalta? Meinaatko karauttaa paikalle mersussa vuitton kainalossa?

jatkuuvio kirjoitti:

Mutta se olisi kivempi tehdä ystävälliseen kehittävään sävyyn valittamisen sijaan.
Emotionaalisesti parempi inhimillisestiottaen.

Voin kokemuksesta kertoa että se ei niin vain onnistu. Tulet kohtaamaan paljon järkyttävän irrationaalista vastustusta. Ellet sitten ole joku pyhimys jolla on yliluonnollinen kyky kestää paskaa. Tai no, kelläpä narsuvanhempien uhrilla ei tätä ominaisuutta olisi... mutta kannattaako sitten kuitenkaan altistua maalitauluksi?

vielätulimieleen kirjoitti:

Mitä jos sellainen yleinen vanhusvihamielisyys saakin alkunsa siitä, että vanhempien annetaan ensin kiduttaa lapsiaan henkisesti ?

No tuo on varmastikin monesti näin.

ghiiojluihhjg kirjoitti:

Voin kokemuksesta kertoa että se ei niin vain onnistu. Tulet kohtaamaan paljon järkyttävän irrationaalista vastustusta. Ellet sitten ole joku pyhimys jolla on yliluonnollinen kyky kestää paskaa. Tai no, kelläpä narsuvanhempien uhrilla ei tätä ominaisuutta olisi... mutta kannattaako sitten kuitenkaan altistua maalitauluksi?

Lue lisää

En ole menossa minnekään. Tämä ajatus tuli siitä kun joku ajatteli että olen vähän itsekäs, kun en ole aikeissa yrittää vaikuttaa epäkohtiin laajemminkin. :)

Minun mielestäni yhteiskunnallisesti suurin ongelma on, ettei ole kehitetty luontoystävällistä tapaa hävittää henkistä paskaa.

fgrtyuhkh kirjoitti:

Mikä on epätyypillinen henkilö mielestäsi uskottavuuden kannalta? Meinaatko karauttaa paikalle mersussa vuitton kainalossa?

Tämä on elämäni mittainen mysteeri,
nimittäin se on kokemusteni perusteella kulttuurisidonnaista jossain määrin koetaanko minut olemukseltani luotettavaksi puheideni kannalta. Jostain syystä Suomessa ei koeta kiltihkön hitusen hassuhkon oloista henkilöä luotettavaksi, mutta olen kokenut että muualla maailmassa taas saatetaan ainakin ajoittain kokea, että sellainen henkilö on ovelan vastakohta, eli nimenomaan luotettava ja uskottava, jota hieman huvittuneena uskotaan ilman muuta. Suomessa ehkä vaaditaan olemukseen runsaammin nimenomaan kovuutta, että olisi uskottava.

Sanotaan näin, että osaan kirjoittaa tiukkaa tekstiä, mutta en ehkä vaikuta henkilölle joka sellaista kirjoittaisi,

Tämä on kumma ilmiö.
Olin kerran Suomessa kurssilla johon minut hädin tuskin hyväksyttiin, mutta kun sinne tuli opettaja muualta Euroopasta hän kutsui minut tulemaan reippaasti eturiviin piileskelemästä.

Ja olen nyt vammautunut. Ja joskohan nyt lähtisin täältä palstalta jossa olen asunut jo useamman päivän :)

Mutta tämäkin. Suomessa jotenkin vammautuneen on vaikeampaa olla arvovaltainen. Kokisin paljon vähemmän noloksi ulkomailla esiintyä vammautuneena ja epätodennäköisemmin sen takia väheksytyksi.

lkjhgfdfghj kirjoitti:

Mutta tämäkin. Suomessa jotenkin vammautuneen on vaikeampaa olla arvovaltainen. Kokisin paljon vähemmän noloksi ulkomailla esiintyä vammautuneena ja epätodennäköisemmin sen takia väheksytyksi.

Lue lisää

No yliopistoissa suorastaan rakastetaan kaikkea erilaista, -väristä -ja -muotoista, mikä erottuu joukosta jotenkin. Siellä voisi olla tilaa juuri sinulle, jos sinulla on tuollainen "pääoma". Todella vaikeaa siellä on taviksella ja seinäpaperilla. Tietysti riippuu vähän asiasta että mitä koskee.. Että jos kovasti tabua päin alat rynnimään niin en tiedä paljonko pehmustetta vammastasi voisi olla. Sielläkin kun vaikuttaa kulttuurimme... Siellähän sitä luodaan ja ylläpidetään niin että neuvoisin huolellisesti ja herkästi arvioimaan ne piirit missä asiasi saattaisi saada vastakaikua.

Niin no joo. On minulla vähän ollut viitettä tuohonkin.
Ainoa pääoma mitä omistan on melko suurikokoinen reppu täynnä erilaisia hieman outoja tragedioita ja epäoikeudenmukaisuuksia.
On minua neuvottu kurjareppunikin unohtamaan, mutta en oikein tiedä, jos kuitenkaan ainoasta pääomastani niin vaan luovun. Joten vaikka tämä reppuni sisältö vähän omituinen onkin, niin ehkä sitä ei pitäisi nähdä ainostaan taakkana, vaan
ehkä tämä sisältö pitäisi jotenkin niinkuin järjestää siistiin riviin johonkin hyllylle ja kohdella kuin argeologisia löytöjä.

Tuosta uskottavuudesta vielä tuli mieleen radiossa kuulemani olikos ne Elisan ? mainokset, joissa joku tyyppi seikkailee milloin missäkin ja soittelee hieman hassunkuuloisia puheluita. Voin kuvitella kuulostavani vähän sen tapaiselta. Tykkään kovasti niistä mainoksista.
Ymmärrän sen hamon niin, että kyseessä on erittäin vilpitön tyyppi, jonka puhelut kuulostavat miltei epäuskottaville, mutta ovat kuitenkin totta.
Nimittäin jos on oikein vilpitön, saataa jotenkin kuulostaa sen tapaiselle. Mielestäni erittäin hyvin esitetty siltä puhujalta. Kuinka jollain onkin niin hiotut äänensävyt, ihailen.

ölkjhgfdfghjk kirjoitti:

Niin no joo. On minulla vähän ollut viitettä tuohonkin.
Ainoa pääoma mitä omistan on melko suurikokoinen reppu täynnä erilaisia hieman outoja tragedioita ja epäoikeudenmukaisuuksia.
On minua neuvottu kurjareppunikin unohtamaan, mutta en oikein tiedä, jos kuitenkaan ainoasta pääomastani niin vaan luovun. Joten vaikka tämä reppuni sisältö vähän omituinen onkin, niin ehkä sitä ei pitäisi nähdä ainostaan taakkana, vaan
ehkä tämä sisältö pitäisi jotenkin niinkuin järjestää siistiin riviin johonkin hyllylle ja kohdella kuin argeologisia löytöjä.

Tuosta uskottavuudesta vielä tuli mieleen radiossa kuulemani olikos ne Elisan ? mainokset, joissa joku tyyppi seikkailee milloin missäkin ja soittelee hieman hassunkuuloisia puheluita. Voin kuvitella kuulostavani vähän sen tapaiselta. Tykkään kovasti niistä mainoksista.
Ymmärrän sen hamon niin, että kyseessä on erittäin vilpitön tyyppi, jonka puhelut kuulostavat miltei epäuskottaville, mutta ovat kuitenkin totta.
Nimittäin jos on oikein vilpitön, saataa jotenkin kuulostaa sen tapaiselle. Mielestäni erittäin hyvin esitetty siltä puhujalta. Kuinka jollain onkin niin hiotut äänensävyt, ihailen.

Lue lisää

Korjaan: hahmon

Itse en taida enää pyrkiä yliopistoon, mutta on minulla joskus välähtänyt mielessä, että mitä jos esittelisin näitä löytöjäni jollekin muulle tutkittavaksi.

Mutta ainoa mitä minä olisin ikinä tarvinnut, niin vaan oikeaa kuulluksi tulemista, ei mitään muuta.

Mutta tietenkin niin, ettei kuultua käytetä psykopaattisesti nurinpäin.

Jossain tuli vastaan mielenkiintoinen viisaus, jonka ajatus oli, että osatakseen valehdella on tiedettävä totuus ainakin jossain määrin.
Nimenomaan ! Parhaita valehtelijoita ovat ne jotka perinjuurin tietävät totuuden jostain asiasta !!!
Tämä selittääkin sen mistä johtuu, että aina minusta oveliten valehdelleet ovat olleet kanssani samaa mieltä totuudesta.
Mutta tämä tietenkään ei tarkoita, että kaikki sellaiset henkilöt jotka ovat kanssani samaa mieltä totuudesta olisivat valehtelijoita, jotka ryhtyisivät kääntämään sitä, ei tietenkään ei missän nimessä !

HAHHAH
tämäpä onkin hassu oivallus. Hoksasin juuri, että ne henkilöt jotka eivät ole uskoneet puheitani, ovat täysin epäonnistuneet yrittäessään valehdella jollekin minusta, koska he ovat keksineet niin huonoja valeita, ettei ne ole menneet tyhmemmiltäkään läpi.

Tekisin tästä johtopäätöksen, että kunnon psykopaatti tietää totuuden melko hyvin.
Mutta tästä ei tietenkään pidä tehdä johtopäätöstä, että totuuden tietävät ihmiset olisivat psykopaatteja.

äölkjhfdjk kirjoitti:

HAHHAH
tämäpä onkin hassu oivallus. Hoksasin juuri, että ne henkilöt jotka eivät ole uskoneet puheitani, ovat täysin epäonnistuneet yrittäessään valehdella jollekin minusta, koska he ovat keksineet niin huonoja valeita, ettei ne ole menneet tyhmemmiltäkään läpi.

Lue lisää

Jatkan.
Ja minun psykoppaattini sitten kysyy minulta halveksivasti: "Kuinka viitsit puhua niin tyhmien ihmisten kanssa ? Minä en jaksa heistä edes kuulla !!!"

Muistuipa vielä mieleen psykopaattini on myös antanut minulle lahjoina kirjoja joissa kerrotaan vainosta ja psykopaattisesta kiusaamisesta.

Mutta minun psykopattini olemus ei ole hassuhko kuten minun, siksi hänet varmaankin koetaan uskottavammaksi. Hän on enemmänkin ääriasiallisen oloinen.

Mulla on vähän semmonen olo kuin olisin kuljeskellut paholaisen kanssa ympäriinsä ja paholainen olisi sanonut minulle että: "Kato sä siinä vieressä kuinka ihmiset lankeaa minuun."
Tulee mieleen Grimmin sadut, mutta tosielämän totena.

Toinenkin vanhempi alkaa olla kokonaan langennut tähän "paholaiseen". Kauheaa katseltavaa se vaikutus muihinkin. Kun puhuin kerran asiasta psykopaatilleni, hän aina sanoo: "Älä niistä muista välitä, pelasta vain itsesi!"
Tuossa vuosikymmeniä vanhassa valokuvassa hän on niin suloisenviekkaankaunis minä sylissään. Tiotyllä tavalla mielestäni siis näyttääkin psykopaatille. Ei milleen kauhealle, vaan pistävän viekkaat silmät ja suloinen hymy.

oiuytryuio kirjoitti:

Toinenkin vanhempi alkaa olla kokonaan langennut tähän "paholaiseen". Kauheaa katseltavaa se vaikutus muihinkin. Kun puhuin kerran asiasta psykopaatilleni, hän aina sanoo: "Älä niistä muista välitä, pelasta vain itsesi!"
Tuossa vuosikymmeniä vanhassa valokuvassa hän on niin suloisenviekkaankaunis minä sylissään. Tiotyllä tavalla mielestäni siis näyttääkin psykopaatille. Ei milleen kauhealle, vaan pistävän viekkaat silmät ja suloinen hymy.

Lue lisää

Tosiaankin, kuvista sen huomaakin hyvin. Sellaiset viekkaat silmät, hyvin muuten sanottu tuo viekkaat, kuvaa hyvin juuri sitä katsetta. Puuttuu sellainen lämpö niistä silmistä ja muuten sitä ei voi harjoitella niinkuin hymyilemistä peilin edessä. Hymy aina samanlainen , harjoitellun näköinen, ei luonteva.

Joo, molemmilla vanhemmillani on kylmät silmät ihan näöllisesti vaikkapa valokuvassa, mutta minulla ei, paitsi että minulla on nyt vamma silmissä, mutta en siltikään ole kylmäsilmä. Kammoan vanhempieni kylmäsilmiä. Mutta on psykopaatillani tuijotuksentultakin.
Ja se hymy psykopaatillani. Hänellä on (varsinkin nuorempana ollut) vähän kuin kestohymy kasvoilla ihan kuin rakenteellisesti ilman että hän hymyilee.
Hän kertoi aikoinaan vieraiden vastaantulijoiden hymyilevän hänelle ilmeisesti luullen hänen hymyilleen heille, vaikka hän ei ole hymyillyt.

Kysyin äskön toiselta vanhemmaltani saisinko vanhoja valokuvia halutessani osoittaakseni vanhempani psykopaatinnäköisyyden. No ei niitä olisi saanut kuin salaisesti, niin annan asian olla, on minulla pari kuvaa. (mutta olen siis näin rehellinen, että rehellisesti kerroin mahdollisen käyttötarkoitukseni ja aina olen ollut näin rehellinen :).

Ja sitten toisen vanhempani ulkonäöstä minulle tulee mieleen joku vähän niinkuin diktaattori.

Tää toinen sanoo ettei oo varmaa onko tää toinen psykopaatti.

nyt mun on kyllä välillä mietittävä muuta

Hmmm...minulla taitaa olla taas uusia oivalluksia tosiasioista, mutta tällä kertaa en kerrokaan niitä psykopaatilleni enkä tulevaisuudessakaan, joten hän menettää parhaan tietokähteensä totuudesta ja hänen manipulointikykynsä siten heikkenevät !!!

Ehkä voisinkin sanoa, että he ovat tässä ensimmäistä ja ainoaa kertaa elämässään edes hieman täyttäneet tehtäväänsä.

(Tuolla jossain muissa ketjuissa kirjoitukseni meni väsymyksen johdosta vähän keskittymiskyvyttömäksi röpellykseksi. Pahoitteluni siitä.)

Mutta opin juuri, että sana eettinen olisi ilmeisesti tässä yhteydessä sopivampi.

Mikäli jonkun ajatuksia esim. väsyneenä sotkettaisiiin tahallaan, se ei mielestäni olisi mitenkään kovin eettistä. Psykopaattini on tehnyt sitä paljon ja yrittää koko ajan tehdä.

Eli vielä kerran: kannatan hyvin armollista ja anteeksiantavaa suhtautumista muita ihmisiä ja itseäänkin kohtaan, mutta ei niin pitkälle, että luisutaan kannattamaan valetta ja epäoikeudenmukaisuutta enemmän kuin totuutta ja oikeudenmukaisuutta.

On olemassa myös LIIAN anteeksiantavia ihmisiä ja silloin anteeksiantamisesta voi tulla suo.
Epäoikeudenmukaisuutta vastaan kuuluu ikäänkuin kamppailla kaikkien tuntemieni uskontojen mukaan.

Muutenhan kaikki eettisyys ja moraali katoaa ympäriltämme, jos epäoikeudenmukaisuutta vastaan ei olla mitenkään.

Mutta mielestäni epäoikeudenmukaisuutta vastaan kamppailu ei voi milloinkaan tapahtua pahantahtoisuuden vallassa ketään kohtaan.

Itse kannatan lempeää periksiantamattomuutta epäoikeudenmukaisuuden edessä. Se ei ole samaa kuin kaunainen anteeksiantamattomuus. Noita kahta asiaa ei mielestäni tule sekoittaa keskenään.

Minun psykopaatti kerran sanoi: "Se on kauhia se sellanen ihminen kun suostuu ihan mihin vaan. "
Vähän huolestuin, että jos mahtanen olla sellainen. No psykopaattini sanoi: "Et sä ihan sellanen oo."

No joskohan tähän nyt päätän vihdoinkin.
Manipulaatioden väistämisen harjoittelu jatkuu omassa elämässäni.
Kun vaan muistankin psykopaattini, pääni meinaa täyttyä manipulaatioilla.
Eli tiukkana oloa tässä on harjoiteltava, ei pohjattomasti lisää pehmeyttä, johon olen taipuvainen.
Heippa.

Sorry jatkuu.
Tämän lisäksi olen sitä mieltä, että ylimääräisistä syyllisyyden ja häpeän tunteista ei ylipäätäänkään varsinaisesti ole kenellekään mitään hyötyä henkisen kehityksensäkään kannalta (luin kirjaakin aiheesta), joten tämä ajattelutapani ei mitenkään sovi yhteen sen kanssa, että muka haluaisin elää kauniaisessa katkeruudessa. En toivo sellaisia hyödyttömiä tunteita kuten kaunaa, katkeruutta, syyllisyyttä tai häpeää itselleni en psykopaatilleni enkä kenellekään muullekaan.

Mutta mitä mielestäni olen tehnyt virheellisesti elämässäni on se kun olen antanut periksi sillon kun on väitetty jotain mikä ei pidä paikkansa tyylin: "Ok, kun kerran sanotte niin", vaikka hyvin olen ollut tietoinen, ettei asia ole ollut niin.
Eli liika pehmeydellä olen luistanut valeeseen.
Ja sitä samaa olisin tehnyt nytkin, jos olisin myöntynyt tuolla yhteistyökyvyttömyysketjussa näyttelemään hyvää kaunan anteeksiantajaa joidenkin muiden mieliksi vaan.
Mutta jos ei oikeasti ole kaunaakaan, niin mitä ihmeen touhua se oikeen olisi ?
Minä en tiedä miltä kauna tuntuu. Jos yritän kuvitella se tuntuu joltain niin hirveältä, että joudun kauhun valtaan, joten en halua enää yrittää kuvitellakaan. Kiitoksia vaan.

Kaikki ihmiset eivät ole tunne-elämältään samanlaisia.
Ei ole vain kaksia ihmisiä: narsisteja ja perusnormeja.
Kaikkien tunne-elämälle ei voi mitenkään sopia samat ohjeet.

Muistaakseni jopa luin jos en muista väärin, että jollain oli neurologinen sairaus niin, ettei hän pystynyt suuttumaan ollekaan.
Ihmisten tunne-elämän kirjo on äärettömän laaja.

Ja logiikkani sanoo vähän niinkin, että mitä järkeä sitten alkuunkaan tuntea jotain tunnetta mistä sitte kuitenkin heti pitää luopua ?

Monille voi olla vaikeaa edes tunnistaa tunteitaan.
Ja sitte toiset alkaa projisoimaan heihin, jos he ikäänkuin vain on ja vastaanottaa sitä toisen juttua ja eläytyy siihen.
En minä halua alkaa kuvittelemaan iteeni katkeraksi. Mieluummin kuvittelen vaikka iloiseksi. Ja kuvittelinkin tossa äskön: levitin käsivarteni siiviksi ja juoksentelin ympäriinsä. Se on hyvää terapiaa :)

Ylimääräinen synkistely on ihan turhaa.
Psykopaattini aina yrittää saada synkistelykanaville.

Vielä kerran heippa!

ölkjhgfd kirjoitti:

Minun psykopaatti kerran sanoi: "Se on kauhia se sellanen ihminen kun suostuu ihan mihin vaan. "
Vähän huolestuin, että jos mahtanen olla sellainen. No psykopaattini sanoi: "Et sä ihan sellanen oo."

Lue lisää

Jotkut on vaan sellaisissa tilanteissa että on vähän niinkuin pakko suostua mihin vaan. Joskus jopa vuosikausia ja yhä uudestaan. Suosittelen näin ateismiin taipuvaisena ennemmin kuin enkeliksi muuttumista. Sitten sitä väsyy ja turtuu ja tulee välinpitämättömäksi kun ei mitään järjen kipinääkään ole näkyvissä ja jos liikahtaakaan mihinkään mielensä suuntaan niin joka puolelta räksytetään ja pommitetaan... Ja tämä siis ihan meidän armaassa omassa maassamme. Jämäkkyys saa vain aikaan mitä hirvittävimpiä reaktioita eikä oikeasti kukaan jaksa semmoista.

ölkjhgfdsdfgh kirjoitti:

Sorry jatkuu.
Tämän lisäksi olen sitä mieltä, että ylimääräisistä syyllisyyden ja häpeän tunteista ei ylipäätäänkään varsinaisesti ole kenellekään mitään hyötyä henkisen kehityksensäkään kannalta (luin kirjaakin aiheesta), joten tämä ajattelutapani ei mitenkään sovi yhteen sen kanssa, että muka haluaisin elää kauniaisessa katkeruudessa. En toivo sellaisia hyödyttömiä tunteita kuten kaunaa, katkeruutta, syyllisyyttä tai häpeää itselleni en psykopaatilleni enkä kenellekään muullekaan.

Lue lisää

Minäpä toivon ja varsin isolle köörille ihmisiä. Ei hätää kuitenkaan, se ei totisesti tule toteutumaan, kuten olen joutunut monesti katkerana todistamaan. En usko että heillä on kyvykkyyttä sellaiseen, sillä jos minä olisin syyllistynyt sellaisiin tekoihin ja tekemättä jättämisiin kuin he niin kokisin juuri noita tunteita. Sen sijaan minulle on jätetty jostain syystä toistenkin tunteet kannettaviksi ja mitähän jos oikein laittaisi ranttaliksi että niille tulisi kunnolla katetta ja sisältöä. Tasapainoittuisikohan tämä quasimodomainen olo..?

Ymmärrän kuitenkin hyvin edellisen keskustelun pointtisi ja minua jäi todella askarruttamaan tuo yleisön suhtautuminen ja ymmärtämättömyys asiassa..? Joku hirrrwittävän yleinen kognitiivinen vika tai vamma, vai mikäköhän on kyseessä? Huh sentään.

jkulomnj kirjoitti:

Minäpä toivon ja varsin isolle köörille ihmisiä. Ei hätää kuitenkaan, se ei totisesti tule toteutumaan, kuten olen joutunut monesti katkerana todistamaan. En usko että heillä on kyvykkyyttä sellaiseen, sillä jos minä olisin syyllistynyt sellaisiin tekoihin ja tekemättä jättämisiin kuin he niin kokisin juuri noita tunteita. Sen sijaan minulle on jätetty jostain syystä toistenkin tunteet kannettaviksi ja mitähän jos oikein laittaisi ranttaliksi että niille tulisi kunnolla katetta ja sisältöä. Tasapainoittuisikohan tämä quasimodomainen olo..?

Ymmärrän kuitenkin hyvin edellisen keskustelun pointtisi ja minua jäi todella askarruttamaan tuo yleisön suhtautuminen ja ymmärtämättömyys asiassa..? Joku hirrrwittävän yleinen kognitiivinen vika tai vamma, vai mikäköhän on kyseessä? Huh sentään.

Lue lisää

Teroitan siis vielä että kykenen kyllä ja mieluustikin keskustelemaan ja pohtimaan asioita ja epäoikeudenmukaisuuksia ilman noita henkilökotaisia sinun mielestäsi varmaan patologisia tuntemuksiakin. Tietysti loukkaantuminen ja suru ja kauhu siellä on pohjimmaisina, mutta ilman tätä järkyttävää epäoikeudenmukaisuuden TUNNETTA kaikkie ikävine liitteineen tuskin olisin täälläkään näitä kirjoittelemassa.

Olipa hirveän huonosti muotoiltu mutta en nyt viitsi uusia... Pahoittelen. Ja sitten vielä sekin että miksi muka muut saavat mieluustikin edistää omaa tunneasiaansa ja missiotaan mutta sitten joiltakin se on kielletty tai epäsuotavaa. Semmoinen kait sitten sosioepälooginen ilmiö.

En nyt tiedä onko nämä kaksi edellistä viestiä yksi vai kaksi kirjoittajaa ?
Ymmärrän molemmat viestit. Ymmärrän enemmän ku sanon.
Voi olla etten enää oo täällä lukemas ja vastailemas.

Esim. kirjojen kautta voi kuitenkin havaita, että maailmassa on hyvin monenlaisia ajattelijoita ja filosofejakin, jotka pohtii eettisiä kysymyksiä vielä nykymaailmassakin. Vaikka sitten on muita maailmoja, joissa sitten taas on toisenlaiset arvostukset.

Toi oli kahteen näistä kahdesta sitäedelliseen vastaus. Luen nyt noi edelliset.

jkjgjg kirjoitti:

Olipa hirveän huonosti muotoiltu mutta en nyt viitsi uusia... Pahoittelen. Ja sitten vielä sekin että miksi muka muut saavat mieluustikin edistää omaa tunneasiaansa ja missiotaan mutta sitten joiltakin se on kielletty tai epäsuotavaa. Semmoinen kait sitten sosioepälooginen ilmiö.

Lue lisää

Sinä et tiedä mitä minä olen läpikäyny.

En nimittele kenenkään tunteita patologisiksi.
Minun mielestäni ei ole mitään väärää kokea epäoikeudenmukaisuus epäoikeudenmukaisuudeksi.

En itse ole vuosikymmeniin saanut edistää mitään tunneasiaani, kun tunteistani on pelkästään valehdeltu.

Ainoa ratkaisu, jonka olen keksinyt, on tunneilmaisun jalostaminen tietynlaisiin muotoihin.

Ei ollut mielestäni huonosti muotoiltu kirjoittamasi.
Mutta niitä kyllä riittää joille ei meinaa kelvata mitkään muotoilut.
Sitten pitää kehittää muotoilua,
pää kuumana pähkäillä, että kuinka sen voisi muotoilla ...

ölkjhgfdsdfg kirjoitti:

Ei ollut mielestäni huonosti muotoiltu kirjoittamasi.
Mutta niitä kyllä riittää joille ei meinaa kelvata mitkään muotoilut.
Sitten pitää kehittää muotoilua,
pää kuumana pähkäillä, että kuinka sen voisi muotoilla ...

Lue lisää

Joku voi vaikka kirjottaa kielletyt tunteensa runoiksi ja sitten lausua niitä tärkeen näkösenä ja kukaan ei saa sillon karjua samaan aikaan.

Mutta hyvää jatkoa, jos en enää tänne ilmesty.

Mun mielestä se on väärin ettei kaikilla ole aidon tunneilmaisun oikeutta käytännössä.

ölkjhgfdfgh kirjoitti:

Mutta hyvää jatkoa, jos en enää tänne ilmesty.

Mun mielestä se on väärin ettei kaikilla ole aidon tunneilmaisun oikeutta käytännössä.

Se on todella väärin. Ja ihan fyysisestikin tosi tuskallista. Montakohan sairaseläkeläistä semmoisesta porukasta tulee? Tai ihan ruumiita? Ehkä joku runoilija sitten myös..? Kaikkien lahjat ei riitä runoihin tai muuhun taideilmaisuun. Mutta että vielä palstakirjoitteluakin näin tylysti kohdellaan...? Melkein traumatisoiduin puolestasi.

No mulla ei riitä lahjat muuhun kuin taideilmaisuun.
Läpi mun elämän mun taiteilut kelpaa muille ihmisille, mutta en mä.
Ei voi mitään.

Mutta en viitsi olla nyt täällä enää kun noita joitain niin kovasti häiritsee.
En ole vihainen. En vaan halua häiritä. Eikä mun ole pakko olla just täällä.
Aina välillä mun täytyy tälleen jostain lähteä. :)
Vaikka vähän hitaasti nyt lähen ku teille joillein halusin vielä vastata.

Jos meet muualle niin vinkkaa toki niin minä kipitän ehkä perässä... Alkoi todella pelottaa tämä palsta.

heheh...
mutta mulla ei kyllä oo aavistustakaan kuka kipittäjä sinä olet, ei siis ei niin minkäänlaista käsitystä tai mielikuvaa :)
Mutta tässä on se, etten ole ihan vielä päättäny mihin meen.

ölkjhgfdsdfg kirjoitti:

On olemassa myös LIIAN anteeksiantavia ihmisiä ja silloin anteeksiantamisesta voi tulla suo.
Epäoikeudenmukaisuutta vastaan kuuluu ikäänkuin kamppailla kaikkien tuntemieni uskontojen mukaan.

Muutenhan kaikki eettisyys ja moraali katoaa ympäriltämme, jos epäoikeudenmukaisuutta vastaan ei olla mitenkään.

Mutta mielestäni epäoikeudenmukaisuutta vastaan kamppailu ei voi milloinkaan tapahtua pahantahtoisuuden vallassa ketään kohtaan.

Lue lisää

Olen vähän eri mieltä mutta mun täytyy tätä lisää miettiä.

Ihan mielenkiitoista olisi lukea mietitty mietintä. En tosin käy täällä välttis.
Se ei olekaan niin yksioikoista. Itseasiassa näen asian niin, että jokaisen sisimmälle on täysin yksilöllisesti painotetut seikat paikallaan kuten eri ihmisille sopii eri ruoka.
Ihmiset ovat jokainen erilaisissa yksilöllisissä sieluntiloissa näkemykseni mukaan.
Ja se on varmasti ihan faktakin jo ihan sillä perusteella, että kaksia samanlaisia aivoja ei ole (ellei nyt sitten jotain ihmettä ole jossain).

heheh...
Kun tulin tänne palstalle täällä puhuttiin jostain "kaikusta", sinäkös olet se kaiku ?
Jaa, että kaiku matkassa... :)
No riippuu vähän siitä mihin meen. En oo vielä keksiny, mutta jos esim. jonnekin täällä suomi24:ssä meen, niin siellä kyllä sopii kaikua...

ölkjhgfddfg kirjoitti:

heheh...
Kun tulin tänne palstalle täällä puhuttiin jostain "kaikusta", sinäkös olet se kaiku ?
Jaa, että kaiku matkassa... :)
No riippuu vähän siitä mihin meen. En oo vielä keksiny, mutta jos esim. jonnekin täällä suomi24:ssä meen, niin siellä kyllä sopii kaikua...

Lue lisää

Jossain täällä aina kaikuu kieunta. Korjaan..korjaan...kiekuu kaiunta.

heh :)

Minä olen yllättynyt että kaikulta sain niin paljon vastakaikua. :)