Alueellemme rakennetaan paritaloja, joista olemme kiinnostuneita.
Talot tehdään paikan päällä rakentaen, ja perustustapana on maanvarainen laatta.
Yhden talon perustus on kesästä asti ollut siinä vaiheessa, että antura ja sokkeli on valettu, patolevyt asennettu, sekä sisäpuoli on täytetty karkealla murskeella.
Keskeneräinen perustus ei ole ollut suojattuna millään tavalla tämän kesän aikana ja nyt talon runkoa on alettu pystyttämään. Valu tehdään myöhemmin, kun katto pään päälle ym...
Kysymys kuuluu: Olisiko perustus pitänyt suojata jollain tavalla? Onko siitä mahdollisesti haittaa, että perustus on ollut tuossa tilassa sään armoilla pari kuukautta, vaikkakin ennen valua?
Keskeneräinen perustus suojaamattomana
Ihmet-telijä
15
192
Vastaukset
- uusiperustus
Perustus kärsinyt pahasti. En ostaisi kohteesta asuntoa ennen perustusten uusimista.
- NickNailer
Jos siellä on ollut vain betonia, niin pieni kastuminen ei haittaa.
Ontelolaattoihin porataan reiät veden poistamiseksi. Vesi ei niitä haittaa, mutta jäätyminen kylläkin.
Huputus maksaa sen verran, ettei sitä yleensä tehdä, ellei ole aivan pakko.- onteloantura
Missä oletat olevan ontelolaattoja tuossa perustuksessa?
- harkitsevakauppa
Uudet perustukset mikäli olet tosissasi ostamassa.
- NickNailer
Jos et ymmärrä asiaa, niin jätä kirjoittelematta.
Ei perustuksia kukaan suojaa. Kivitaloissa ensimmäinen suojaus on talon oma katto. Sitä taas ei voi laittaa ennen perustuksia tai seiniä.
Jos vaikka ostaja olisi homehysteerinen, niin tuore betonivalu on niin alkalinen, ettei home voi siinä kasvaa. Se on yks hailee onko perustus märkä vai ei. Jäätyminen on toki rakenteita vaurioittava tapahtuma.
Olen joskus pistänyt pressun betonirakenteiden päälle sen vuoks, ettei jäätyvä vesi pääse laajentuessaan betonia rikkomaan. Muuta vaaara ei ole. - kosteusnousee
NickNailer kirjoitti:
Jos et ymmärrä asiaa, niin jätä kirjoittelematta.
Ei perustuksia kukaan suojaa. Kivitaloissa ensimmäinen suojaus on talon oma katto. Sitä taas ei voi laittaa ennen perustuksia tai seiniä.
Jos vaikka ostaja olisi homehysteerinen, niin tuore betonivalu on niin alkalinen, ettei home voi siinä kasvaa. Se on yks hailee onko perustus märkä vai ei. Jäätyminen on toki rakenteita vaurioittava tapahtuma.
Olen joskus pistänyt pressun betonirakenteiden päälle sen vuoks, ettei jäätyvä vesi pääse laajentuessaan betonia rikkomaan. Muuta vaaara ei ole.Jospa kyse on siitä, että kannttaako rakentaa "uima-allas", jättää se sateen armoille ja lyödä sen päälle kansi, kun maaperä on kunnolla kostunut. Onneksi nyt on ollut poikkeuksellisen kuiva sysky. Onko hyvä jos talvella lumet sataa sisään, ja keväällä taas sulaa?
- Puhdaskuivamaa
Ajattelepa omaa pihaasi.Vettä sataa koko syksyn ja se jäätyy. Sinun pihasi on pilalla.
- NickNailer
kosteusnousee kirjoitti:
Jospa kyse on siitä, että kannttaako rakentaa "uima-allas", jättää se sateen armoille ja lyödä sen päälle kansi, kun maaperä on kunnolla kostunut. Onneksi nyt on ollut poikkeuksellisen kuiva sysky. Onko hyvä jos talvella lumet sataa sisään, ja keväällä taas sulaa?
"sisäpuoli on täytetty karkealla murskeella."
Tuo on suomeksi: ei ole uima-allas. - kosteusnousee
NickNailer kirjoitti:
"sisäpuoli on täytetty karkealla murskeella."
Tuo on suomeksi: ei ole uima-allas.Peruslähtökohta on se, että maanvaraisen laatan alla on höyryallas.
1. Höyryn kulkeutuminen maasta sisärakenteisiin
"Maanvarainen laatta on kuin maan pinnalle pantu kansi. Maanpinnan luonnollinen haihtuminen estyy ja laatan alla oleva ilma esimerkiksi sorakerroksessa täyttyy vesihöyrystä. Kun betonilaatta valetaan suoraan sepeli tai sora-alustalle, kohoaa maassa olevan ilman suhteellinen kosteus 100%, aina laatan alareunaan asti. Sisälämpötila vaikuttaa suoraan maaperän lämpötilaan: Betonilaatta eristää lämpöä vain noin 1°. Kostean maaperän höyrynpaine on lähes poikkeuksetta korkeampi kuin sisäilman ja maaperän kosteus tunkeutuu betonilattiaan. Tapahtumaa kutsutaan sisäänpäin suuntautuvaksi höyrynkuluksi. Kosteus kulkeutuu samalla tavalla vastavalettuun betonilaattaan. Kuivuminen voi tapahtua ainoastaan ylöspäin, ts. yhdensuuntainen kuivuminen. Kuivumista tapahtuu kuitenkin riittävästi vain betonilaatan yläkerroksissa, koska laatan alapuoli lepää osittain kostean sorakerroksen päällä ja koska maaperästä tuleva vesihöyry tunkeutuu jatkuvasti ylös betonilaattaan. Kun betonilaatan yläpinta on sitten kuivunut, ei se tarkoita kuitenkaan, että koko laatta olisi kuivunut. Nämä vahingot tulevat esiin valitettavasti vasta melko monien vuosien kuluttua ja useimpien rakentajien on ollut vaikea ymmärtää sitä.
6. Tiiviit kerrokset
Kun betonilaatan päälle ( johon pääsee kosteutta kohta 1 mukaan ) asennetaan muovimatto, muovipinnoitettu puulattia tai muu tiivis kerros, estävät ne betonilaatan kosteuden pääsyn sisäilmaan. Betonilaatta jää silloin kosteaksi pintakerroksen alla. Liimakerros ja muu orgaaninen materiaali kastuu, mikä puolestaan johtaa kosteusongelmiin. Tiiviit kerrokset sokkeleiden päällä estävän niin ikään kuivumisen ulospäin. Betonin kosteuspitoisuus pysyy suurena. Puisten palkkien kosteuspitoisuus on usein korkea ja niihin voi syntyä kosteuden ja homeen aiheuttamia vaurioita. Pakkanen voi aiheuttaa vaurioita sokkeleiden rappauksessa, kun rappauksen takana oleva kosteus kondensoituu ja jäätyy talvella."
http://www.isodran.fi/kayttokohteet/maanvarainen-laatta/mista-kosteusvauriot-johtuvat-2/ - NickNailer
kosteusnousee kirjoitti:
Peruslähtökohta on se, että maanvaraisen laatan alla on höyryallas.
1. Höyryn kulkeutuminen maasta sisärakenteisiin
"Maanvarainen laatta on kuin maan pinnalle pantu kansi. Maanpinnan luonnollinen haihtuminen estyy ja laatan alla oleva ilma esimerkiksi sorakerroksessa täyttyy vesihöyrystä. Kun betonilaatta valetaan suoraan sepeli tai sora-alustalle, kohoaa maassa olevan ilman suhteellinen kosteus 100%, aina laatan alareunaan asti. Sisälämpötila vaikuttaa suoraan maaperän lämpötilaan: Betonilaatta eristää lämpöä vain noin 1°. Kostean maaperän höyrynpaine on lähes poikkeuksetta korkeampi kuin sisäilman ja maaperän kosteus tunkeutuu betonilattiaan. Tapahtumaa kutsutaan sisäänpäin suuntautuvaksi höyrynkuluksi. Kosteus kulkeutuu samalla tavalla vastavalettuun betonilaattaan. Kuivuminen voi tapahtua ainoastaan ylöspäin, ts. yhdensuuntainen kuivuminen. Kuivumista tapahtuu kuitenkin riittävästi vain betonilaatan yläkerroksissa, koska laatan alapuoli lepää osittain kostean sorakerroksen päällä ja koska maaperästä tuleva vesihöyry tunkeutuu jatkuvasti ylös betonilaattaan. Kun betonilaatan yläpinta on sitten kuivunut, ei se tarkoita kuitenkaan, että koko laatta olisi kuivunut. Nämä vahingot tulevat esiin valitettavasti vasta melko monien vuosien kuluttua ja useimpien rakentajien on ollut vaikea ymmärtää sitä.
6. Tiiviit kerrokset
Kun betonilaatan päälle ( johon pääsee kosteutta kohta 1 mukaan ) asennetaan muovimatto, muovipinnoitettu puulattia tai muu tiivis kerros, estävät ne betonilaatan kosteuden pääsyn sisäilmaan. Betonilaatta jää silloin kosteaksi pintakerroksen alla. Liimakerros ja muu orgaaninen materiaali kastuu, mikä puolestaan johtaa kosteusongelmiin. Tiiviit kerrokset sokkeleiden päällä estävän niin ikään kuivumisen ulospäin. Betonin kosteuspitoisuus pysyy suurena. Puisten palkkien kosteuspitoisuus on usein korkea ja niihin voi syntyä kosteuden ja homeen aiheuttamia vaurioita. Pakkanen voi aiheuttaa vaurioita sokkeleiden rappauksessa, kun rappauksen takana oleva kosteus kondensoituu ja jäätyy talvella."
http://www.isodran.fi/kayttokohteet/maanvarainen-laatta/mista-kosteusvauriot-johtuvat-2/Muottikolmio rakentelee olkiukkoja. "Kun betonilaatta valetaan suoraan sepeli tai sora-alustalle", LOL.
Tuollainen rakenne ei ole C4:n mukainen.
Yhtään isorääniä en ole mihinkään laittanut, enkä laita. Kaveri tosin rakensi yhden vuokrakasarmin alapohjan isoräänillä. Ei siitä erityistä hyötyä ollut ja haittana tietysti korkea hinta.
No vuokralaiset sen maksaa.
- ongelmista.eroon
Kannattaa rakennuttaa katto ensin, sitten vasta alapuolella alkaa tuhertamaan monttua ja perustaa. Niin minä tein eikä ollut vesiongelmia.
- varmanpäälle
Kyllä rakennuspaikka pitää suojata pressukatoksella jo 10 vuotta etukäteen ettei vaan olisi sään armoilla tuleva asuinsija.
- NäppärämpiMies
Itsehän suojaan pressutkin pressuilla jotka suojaan pressuilla suojatuilla pressuilla...jne.
- erkeleellistä
laitoitko pressujen väliin homeitiöntappaja mehiläisiä?
- Rakennesuunnittelija
Ei mitään väliä. Maaperän suhteellinen kosteus on joka tapauksessa lähes 100 %.
Karkea murske, josta puhut, on sepeliä ja sen tarkoituksena on estää veden kapillaarinen nousu. Tämän sepelin päälle asennetaan XPS-levyt (eriste, joka kestää myös vedenpainetta). XPS levyjen päälle valetaan betonilattia. Eriste on betonilattian alla, sillä tällöin betonin lämpötila saadaan pidettyä korkeampana ja mahdollisestaan laatan kuivuminen (HUOM! Hyörynsulkumuoveja ei asenneta).
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 636233
Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap253986Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?
Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei2622397Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti
Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei261940MAKEN REMPAT
Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna261403- 951306
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel3041087Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan
5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee541050Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.77996Mulla on kyllä
Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..39971