Ponsse tulille"!

Tulevaisuuden metsäkone ei tarvitse kuljettajaa
Metsä 15:46 Maria Pohjala

Kävelevä metsäkone jäi vain kokeilun tasolle, eikä lentävääkään ole näköpiirissä.
Jukka Pasonen
Yksi vaihtoehto tulevaisuudessa saattaa olla, että pienoiskopteri skannaisi maaston metsäkoneelle ennen hakkuiden alkua.
Yksi vaihtoehto tulevaisuudessa saattaa olla, että pienoiskopteri skannaisi maaston metsäkoneelle ennen hakkuiden alkua.

Kulkeeko tulevaisuuden moto vielä pyörillä vai liikkuuko se sulavasti jaloilla? Entä istuuko ohjaamossa vielä henkilö, vai kaataako kone puita omilla aivoillaan? Voisiko metsäkone korjata puita ilmasta käsin?

Metsäkoneen älyllinen kapasiteetti kasvaa jatkuvasti.

"Tulevaisuudessa metsäkoneet ovat ehkä miehittämättömiä ja niitä valvotaan etäohjauksella", John Deeren toimitusjohtaja Timo Ylänen sanoo.

"Maastossa saattaisi tällöin ajoittain kiertää asiantuntija tarkistamassa tilanteen."

Ylänen uumoilee, että metsäkoneen runkoon on tulossa uusia materiaaleja, kuten hiilikuitua ja uusia teräslajeja, jotka keventävät koneen massaa.

"Motot keräävät jatkuvasti dataa ympäristöstä ja tulevaisuudessa vielä enemmän."

Tulevaisuuden harvesteri voisi siis tietää itse esimerkiksi sen, kuinka maastovaurioita vältetään tehokkaimmin, missä järjestyksessä puut kannattaa kaataa ja millainen hakkuu on kyseessä.

Tulevaisuuden tekniikalla ei olisi ihme, jos harvesteri tunnistaisi puut kameroiden sekä eri sensorien avulla. Sen jälkeen kone tekisi päätökset esimerkiksi rungon muodon perusteella siitä, mitkä puut poistetaan.

Samalla, kun metsäkone mittaa ympäristöään hakkuiden aikana, voidaan jäljelle jääneet puut ja maastonmuodot mitata tarkasti. Nämä tiedot voitaisiin yhdistää metsävaratietoon.

"Voi olla, että motoihin ohjelmoidaan puun kaato ja korjuu, jolloin jokainen kone tekisi sen identtisesti", Ylänen jatkaa.

Nykyiseen John Deere Forestry Oy:n kuuluva, aiemmin nimellä Plustech Oy toiminut tutkimus- ja kehitysyksikkö kehitti 1990-luvulla kaksi kävelevää metsäkonetta. Käveleviin metsäkoneisiin Ylänen ei kuitenkaan usko.

"En osaa ajatella, että kävelevällä koneella olisi tulevaisuudessa suuria etuja rengasmalliin verrattuna."

"Kantavuuskysymyksiin voidaan vastata esimerkiksi lisäämällä pyörien määrää."

Yläsen mukaan tavaralajimenetelmä on myös tulevaisuuden metsäkoneiden korjuumenetelmä.

"Vaikka puulajit saattavat osittain muuttua, Pohjoismaista lähtöisin oleva menetelmä on meidän olosuhteisiimme paras."

Yläsen mukaan menetelmä saattaa yleistyä myös muualla.

Scorpion on Ponssen uusin tuote. Siinä on vino pino automatiikkaa ja sulavaa tekniikkaa.

"Teimme Scorpionissa suuren harppauksen sekä automatiikassa että korjuuteknologiassa", Ponssen toimitusjohtaja Juho Nummela sanoo.

Scorpionissa uusi teknologia pitää ohjaamoa koko ajan vaakatasossa haastavissakin maastoissa. Nimi tulee moton takaa tulevasta nosturista, joka muistuttaa skorpionin pistintä.

Nummelan mukaan hybriditeknologia saattaa olla metsäkoneiden seuraava kehitysaskel.

Harvesterit vaativat suurta voimanlähdettä, johon hybridimoottori voisi olla yksi vastaus.

"Teknologia kehittyy nopeammin kuin milloinkaan."

Ilmasta käsin harvesteri tuskin korjaa, mutta yksi vaihtoehto on, että pienoiskopteri skannaisi maaston metsäkoneelle ennen hakkuiden alkua.

Koska turvemaiden hakkuut lisääntyvät tulevaisuudessa, maan kantavuutta tulee harkita yhä enemmän.

"Renkaiden pintapaineita halutaan saada alemmiksi."

Nummelan mukaan Scorpion ei tule jäämään yrityksen viimeiseksi malliksi.

Tämä juttu ilmestyy MT:n 100-vuotisjuhlalehdessä 26.10.2016