Nopeuden vaikutus autokolarissa

hj6580hk

Kasvaako vammautumisen riski verrannollisena nopeuteen vaiko sen neliöön. Ajatellaan esim. nokkakolaria kiinteään esteeseen. Mitä mieltä ollaan palstalla.

28

69

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • KimmoKe-

      K

      Ei voi sanoa kun ei tiedä kuinka paljon nokka lyttäytyy eli pysähtymismatkaa, mutta taitaapa olla lähempänä verrannollista.

      • Ikitotuus

        Älä poika viitsi viisastella. Energia, joka saa aikaan kaikki vauriot, on verrannollinen nopeuden neliöön.


      • 6p65
        Ikitotuus kirjoitti:

        Älä poika viitsi viisastella. Energia, joka saa aikaan kaikki vauriot, on verrannollinen nopeuden neliöön.

        Eikös sitä sanota, että "ei se vauhti vaan äkkipysäys".


      • komppaan-poikaa
        Ikitotuus kirjoitti:

        Älä poika viitsi viisastella. Energia, joka saa aikaan kaikki vauriot, on verrannollinen nopeuden neliöön.

        Eikö se energia mene siihen muodon muutokseen ja loukkautumisriski liittyy henkilöön kohdistuvaan kiihtyvyyteen, joka ei kasva nopeuden neliössä koska suurempi energia lisää myös pysähtymismatkaa.
        Jos keula rypistyisi törmäyksessä vaikka samoin kuin jousi puristuu, niin kiihtyvyys olisi nopeuteen verrannollinen joten ääni "pojalle"


      • Jos_ja_jos
        komppaan-poikaa kirjoitti:

        Eikö se energia mene siihen muodon muutokseen ja loukkautumisriski liittyy henkilöön kohdistuvaan kiihtyvyyteen, joka ei kasva nopeuden neliössä koska suurempi energia lisää myös pysähtymismatkaa.
        Jos keula rypistyisi törmäyksessä vaikka samoin kuin jousi puristuu, niin kiihtyvyys olisi nopeuteen verrannollinen joten ääni "pojalle"

        Kuka muuten on nähnyt kolariauton keulan palautuvan kolahduksen jälkeen kuten jousen alkuperäiseen muotoonsa? Eivät taitaisi autopeltisepät tykätä, kun hommat häviäisivät?


      • mahdatko-olla
        Jos_ja_jos kirjoitti:

        Kuka muuten on nähnyt kolariauton keulan palautuvan kolahduksen jälkeen kuten jousen alkuperäiseen muotoonsa? Eivät taitaisi autopeltisepät tykätä, kun hommat häviäisivät?

        -
        Hieman hidas ?
        Vertaus jouseen ilmeisesti tarkoitti että energiaa kuluu suhteessa liiskautumismatkan neliöön, joka tuntuu jopa järkevältä.

        Olisi järjettömältä ryhtyä selittämään asioita alakoulutasolta, fysiikkapalstalla olettaisi olevan osallistujia joille alkeet ovat edes auttavasti hallussa.


      • Jos_ja_jos
        mahdatko-olla kirjoitti:

        -
        Hieman hidas ?
        Vertaus jouseen ilmeisesti tarkoitti että energiaa kuluu suhteessa liiskautumismatkan neliöön, joka tuntuu jopa järkevältä.

        Olisi järjettömältä ryhtyä selittämään asioita alakoulutasolta, fysiikkapalstalla olettaisi olevan osallistujia joille alkeet ovat edes auttavasti hallussa.

        Jos rakenteessa tapahtuu pysyvä muodonmuutos, niin energiaa ei todellakaan kulu verrannollisena matkan neliöön. Plastinen muodonmuutos on periaatteessa vakiovoimainen.


      • Taidatpa-olla
        Jos_ja_jos kirjoitti:

        Jos rakenteessa tapahtuu pysyvä muodonmuutos, niin energiaa ei todellakaan kulu verrannollisena matkan neliöön. Plastinen muodonmuutos on periaatteessa vakiovoimainen.

        Autojen keula osa rakennetaan juuri niin että alussa muodonmuutos vaatii vähemmän energiaa ja ohjaamotilaa lähestyttäessä vastus ja energian tarve kasvaa, puhutaan absorboivasta rakenteesta.
        Muutenkin vakiovastus , kuten esität, tarkoittaisi että hidastuvuus olisi riippumaton nopeudesta !

        Mieti hieman ennen kuin otat kantaa.


    • tee-labra

      Mieti nyt järjellä.

      Kävele ensin seinään, mittaa nopeus ja kuinka paljon sattui.

      Juokse sitten seinään niin lujaa mitä jaksat, mittaa nopeus ja kuinka paljon sattui.

      Vertaa sattumiseroja nopeuseroihin, jolloin saat lasketuksi sen suhdeluvun mitä kysyit.

      • hj6580hk

        Eri mieltä. Kävellessä ja juostessa on vaikea käyttää turvavöitä.


      • kl5470g

        Hyvien henkilöautojen päin seinää kolaritesteissä kuljettajan paikalla turvavöissä oleva nukke ei yleensä "vammaudu" alle kuudenkympin nopeuksissa.


      • kultainensorsa

        Juokse läpi seinästä, ei satu lainkaan.


    • Ei kumpaankaan. Riski ei voi olla yli 100 %, joten se ei voi olla suhteessa nopeuteen mitenkään yksinkertaisesti.

      • hj6580hk

        Hyvä pointti.

        Mutta jollakin perusteella noita nopeusrajoituksiakin rukataan turvallisuuteen vedoten.


      • hj6580hk kirjoitti:

        Hyvä pointti.

        Mutta jollakin perusteella noita nopeusrajoituksiakin rukataan turvallisuuteen vedoten.

        Noeusrajoituksissa olennaisin seikka on jarrutusmatkat. Idea on ensisijaisesti vähentää onnettomuuksia.


      • jkgl53g
        okaro kirjoitti:

        Noeusrajoituksissa olennaisin seikka on jarrutusmatkat. Idea on ensisijaisesti vähentää onnettomuuksia.

        Juuri todettiin maikkarin uutisissa, että talvinopeudet säästävät vuodessa kahdeksan ihmishenkeä.


      • jkgl53g

    • Turvavälit

      Ja suositukset ? ?

      Oletetaan että olet vähän 'tavallinen vanhempi puhelimen näprääjä' ja reaktioaikasi on 2 s.
      Jos ajat edelläsi olevan perässä satasen vauhtia 50 m turvavälillä ja jostain syystä edellinen lyö jarrut pohjaan (kestopäällysteellä), törmäät edellä menijään yli 70 km/h vauhdilla, tulee pikeetä ja pahaa jälkeä.
      Jos pidät turvaväliä vain 5 m , niin samanlaisessa tapauksessa törmäät edelliseen alle 2 km/h nopeudella, seuraus tuskin tussausta pahempi.

      Joo, lähtökohtaisesti turvaväli olisi oltava niin iso että itsekin ehtisi jarruttaa ettei kolaria edes sattuisi, mutta jo 2 s turvaväli (> 50 m /100 km/h) mahdollistaisi kaistaa kohti maksimi liikennemäärän 1800 /h, joka tarkoittaisi esim Tuusulantiellä mahdottomuutta tai moninkertaisia ruuhkia tai ajoaikoja.

      Onko tästä nyt vedettävä johtopäätös että turvallisinta on ajaa mahdollisimman lähellä edellä ajavaa, lisäksi se on energiaa säästävää, maailma pelastuu ja plussaksi on laskettava myös että ajamisesta puuttuu stressi kun edellä menijä tarkkailee liikennettä ja itselle jää vain tarve pitää etäisyys riittävän pienenä eikä muihin askareisiin keskittyminen vaaranna omaa turvallisuutta.

      Eikö siis vähän heikkotaitoisimmille kuljettajille pitäisi neuvoa että kun tilaa on, niin pitäkää mahdollisimman suuri turvaväli ja jos liikennemäärä kasvaa, niin mahdollisimman lähellä edellistä.

      Ja tietenkin, normaalia paljon parempia kuskejahan mitkään suositukset eivät koske.

      • KimmoKe-

        K
        Ajatuskulussasi on ideaa.
        Jatka sen kehittelyä mutta jätä laskutehtävät osaavampiin käsiin.


    • Turha_inte
      • hj6580hk

        On tässä ketjussa tullut esiin tuo pointti, että missä määrin auton nokka edustaa kokoonpuristuvaa jousta. Ilmeisesti se on suunniteltu niin, että edustavuus olisi hyvä, kuten edellä jo ilmeni. Silloin kiihtyvyys seinäkolarissa on verrannollinen nopeuteen.

        Toisaalta tuli esiin, että vammautumisriski ei voi olla yli 100 %, joten se ei voisi olla lineaarinen v suhteen.

        Pienillä muutoksilla voitaneen kuitenkin sanoa, että riskin suhteellinen muutos on verrannollinen nopeuden suhteelliseen muutokseen. Kun siis nopeus nousee esim. arvosta 60 km/h arvoon 80 km/h, niin suhteellinen muutos on 33 %. Saman verran kasvaisi vammautumisriski. v^2-vaikutuksen perusteella kasvu olisi 78 %.


    • laskee

      "Kasvaako vammautumisen riski verrannollisena nopeuteen vaiko sen neliöön. Ajatellaan esim. nokkakolaria kiinteään esteeseen. "

      Ei kumpaakaan. Käytännössä vammautumisriski kasvaan nopeuden myötä hyvin loivasti, kunnes tullaan kehon kehon rajahidastuvuuksille, jossa riski kasvaa hyvin jyrkästi. Tässä vaiheessa turvayö ja -tyynyt eivät enää auta, sillä sisäelimet repeilevät. Tästä edelleen nopeuden kasvaessa lähestytään hieman hitaammin 100%:a.

      • teoria-teoriana

        Esittämäsi tilanne lienee itsestään selvää.
        Kysyjän tarve todennäköisesti oli kuulla kuinka riski lisääntyy suhteessa nopeuteen tämän rajan alapuolella, muutenhan koko kysymyksessä ei olisi mitään mieltä.
        Pidän hj6580hk .n kiteytystä aika onnistuneena suhteessa kysymykseen, raja- tai yksittäistapauksiin puuttuminen ei todellisuudestaan huolimatta vastaa avaajan kysymykseen.


    • hl3l46

      Vammautumisen riski seinätörmäyskokeessa kasvaa lähinnä nopeuteen verrannollisena. Tästä siis tulee v ensimmäinen potenssi.

      Maantiellä onnettomuuden todennäköisyys on kääntäen verrannollinen reaktioaikaan. Tämä on taas verrannollinen nopeuteen. Tästä tulee v toinen potenssi.

      Maantiellä vammautumisen kokonaisriski on näin ollen verrannollinen nopeuden neliöön (v^2).

      • Nerokasta

        Onnettomuusriskin suhde nopeuteen on eri asia kuin vammautumisriski törmäyksessä.
        Logiikkasi noudattaa samaa nerokkuutta kuin muuan radio-ohjelmassa naiset keskustelivat parisuhdeongelmista ja totesivat tilastosta että n. 25% naisista kärsii siitä.
        muuan osallistuja huomautti että todennäköisesti myös mies kärsii näissä suhteissa ja 25% naiset 25% miehet = yht.50% ja kauhistellen päädyttiin että puolet parisuhteista on kriisissä.

        Nerokasta päättelyä !


      • Mikä-ero

        ... on suomenkielen sijamuodoilla inessiivi / illatiivi ?


      • Tohtorisetä
        Mikä-ero kirjoitti:

        ... on suomenkielen sijamuodoilla inessiivi / illatiivi ?

        Muistelen, että illatiivimme inessiivi on illatiivissämme ja inessiiviemme illatiivi inessiivieltämme .


      • Tohtorisetä

        Siis piti olla inessiiveiltämme eikä inessiivieltämme.

        Seinään törmäilyistä autolla näin sellaisen käyrän, että vammakertymä alkoi 10km/h:sta (luultavasti niskat) ja jatkui Newtonin mukaisesti (neliöön) 60:iin. Sitten tuli ruumiita tasatahtiin (verrannollisesti) aina 8 kymppiin ja sen jälkeen kuolleita ihmetapauksia harvakseltaan.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      141
      2092
    2. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      27
      1928
    3. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      23
      1878
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      85
      1690
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      62
      1488
    6. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      20
      1276
    7. Avaa sydämesi mulle

      ❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo
      Ikävä
      38
      1180
    8. Söpö lutunen oot

      Kaipaan aina vaan, vaikkakin sitten yksipuolisesti.
      Ikävä
      11
      1168
    9. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      37
      1163
    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      10
      1147
    Aihe