Aikido on teatteria

Olin joskus pentuna harrastanut sitä kunnes aivot alkoi jossain vaiheessa kehittymään ja vaihdoin aikidon nyrkkeilyyn.

Aikidossa 1-2 vuoden aikana ei suunilleen treenattu mitään lyöntejä vastaan. 99% ajasta hyökkäykset oli jotain tyyliin kiinnipitämistä.

Aikidon ainoa hyökkäys nyrkeillä on "tsuki", joka on aivan helkutin epärealistinen. Siinä kuvitellaan, että joku tarjoaa sulle ilmatteeksi kättä, jonka jälkeen lähdetään ohjaamaan hyökkääjää heh.

Mulla kestää 1 sekuntti kun lyön ja tuon käden takaisin lähtöpisteeseen. Miten hemputissa voit ehtiä tehdä mitään 0.5 sekunnin aikana? Ja kun keskityt mun vasuriin, niin multa on jo samantien lähdössä liikkeelle oikea käsi = 1-2 1-2 1-2.

Lisäksi kun ajatellaan lyönnin nopeutta, niin ei sieltä tule pelkästään jabeja vaan myös koukkuja. Et tiedä mistä suunnasta ne tulee. Jos on hyvät reflexit, niin voit blokkaa tai ehkä väistää päälläs. Mut heh et sä siinä mitään haltuunottoja tai ohjauksia tee.

Pistäkääpähän aikidokat huvikseen suojakypärä ja pehmoset hanskat vastustajalle. Menkää hieman sparraamaan ja ehkä realismi aukeaa.
Ilmianna
Jaa

22 Vastausta



No ihan perusteemahan kaikessa tappeluksessa on sellainen, että sen ekan lyönnin torjunnan pitäisi horjuttaa tasapainoa jo niin paljon, että seuraavat lyönnit menee pilalle tai ainakin oman nyrkin pitäisi olla nassussa ennen sitä. Nyrkkeilyssä sellaista ei tehdä, koska hanskat estävät (niin kuin ne estävät aika monta muutakin asiaa).

Aikidossa sitä tarvittavaa tuuppausta/horjutusta/tinttausta/ohjausta/mitäikinä pitäisi treenata niillä kaikilla tarttumisilla ja muilla, mutta suurin osa aikodokoista opettaa, oppii ja harjoittelee niitä ihan päin honkia. Oma vikansa, mutta ehkä heistä aikidon treenaaminen itsessään on vain kiva harrastus. Niinkuin vaikka kieltenopiskelu tai futsal on kivoja harrastuksia.

Ja ai niin, kyllähän ne aikidokat liikkuukin aika paljon, kiertelee ja kääntyilee.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
No kun ne teidän karatetorjuntanne vain eivät horjuta paskaakaan, vaan se seuraava isku tulee kohteeseensa joka tapauksessa (jollet ehtinyt lyömään väliin, ja jos ehdit, iskuja tulee lisää...). Kehään kokeilemaan nyrkkeilytaitoista vastaan, niin avautuvat silmät.

Mutta kyllähän tuo kauhominen on ihan käytettyä tekniikkaa nyrkkeilyssäkin, mutta enemmänkin toisinaan tehty erikoistekniikka, eikä nyt joka iskua kannata lähteä kauhomaan sisään tai ulos. Sekin voi onnistua rauhallisessa sparrissa, ja toimii sinänsä harjoituksena. Tai vaikkapa joka iskuun reagoiminen väistöllä. Helppoa, jos on kehärutiinia, ja otetaan vähän kevyemmin. Tai jos vastustaja on hidas/huono ja sähköttää. Silloin voi väistellä helposti, vaikka paljaalla nyrkillä löisi (lätkäteippiä rystysiin, niin ei tarvitse jynssätä verta rintakarvoista, sanois Hammer).
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tuo "kehään nyrkkeilytaitoista vastaan" on niin kulunut kommentti eikä edes kerro mistään mitään, ettei voi kuin ihmetellä, minkälaiset amatöörit pitävät itseään jonkin asian ammattilaisina.

Tuo kun ei kerro lähinnä siitä, ettei tiedä torjumisesta yhtään mitään. Varsinkin jos alkaa suoraan puhua karatesta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Et näköjään tiedä lajista mitään...olen olut mukana 10 vuotta ja voin sanoa että teatteri on ainakin meidän treeneistä kaukana. Vai onko tarkoitus veren roiskua että vakuutut.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Ei kukaan lahjoita sulle nyrkkejä, jotta voisit tehdä niistä tekniikoita.

Kokeile sparrata ihan huvikseen vaikka naamari päässä + pehmusnyrkit kaverilla.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
yleensä ikivanhoja lajeja harrastavat ovat kiinnostuneita myös historiasta, filosofiasta jne. Nakkikioskitappelut ei oikein kiinnostele.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Huvittaa kattoa kun ihmiset kinastelee mikä tehokkainta...isku herkkään kohtaan esim, nivusiin saa kyllä isonkin karjun hyytymään tai potku polven sivuun eikä tarvii kovaa vetäistä kun tippuu.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
Pari ensimmäistä UFC turnausta 90-luvun alussa oteltiin säännöillä, joissa kiellettyä taisi olla pureminen ja sormien työntäminen silmiin, mutta ei mikään muu. Mm. muniin potkiminen ym. oli sallittu. Silti yhtään ottelua ei ratkennut "iskulla herkkään kohtaan" tai muilla vastaavilla "kuolettavilla tekniikoilla". Se niistä. https://www.youtube.com/watch?v=zuzImQo7cdg

ps. anteeksi kirjoitus aiheen vierestä, aikido ei liity kamppailemiseen millään tavalla
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Miten UFC liittyy itsepuolustukseen millään tavalla?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Olet oikeassa, meidänkin treeni vetäjä sanoi että viimeisenä keinona isku nivusiin tai polven sivuun, molemmat tiputtaa isonkin kaverin, varmasti.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Aikodo sopii homopelkureille.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
4 VASTAUSTA:
Mitä liukuvoidetta käytätte salilla?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Missä voi harrastaa "aikodoa?"

Hih, liikaa iskuja päähän?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ei ole kovin järkevää dissata muita lajeja.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tai naisille. koska se näyttää tanssilta ja siinä käytetään hametta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Olen joskus jutellut aikidosta erään entisen lajiharrastajan kanssa jolla päälaji on vaihtunut jo vuosia sitten. Nykyään hän toimii eri itsepuolustuslajin parissa ja on ollut pitkään seuransa pääkouluttajana ja on nykyään myös lajinsa tyylisuunnan maajohtaja Suomessa ja hänellä on lajin korkein tasoaste maassamme.

Tyyppi kertoi olleensa aikoinaan muistaakseni Lahdessa kun Steven Seagal kävi näyttämässä kotimaisille lajiharrastajille miten maailmalla toimitaan. Seagalilla on 7. danin musta vyö aikidossa ja hän on opettanut lajia Japanissa. Hänelle on myös myönnetty arvonimi Shihan, se tarkoittaa korkeinta opettaja-astetta.

Tämä entinen lajiharrastaja sanoi että meidän kotoinen aikidomme on täyttä pehmoilua siihen verrattuna mitä jenkeissä ja Japanissa, maailmalla ei pelkästään tanssita alta pois, vaan vastustaja todellakin pelataan myös pelistä pois.

Lahdessa järjestettiin näytös jossa Steven Seagal näytti kuinka toimitaan, yli 190 senttinen ja toistasataa kiloinen äijä heitteli tosissaan miehenpuolikkaita ketoon sitä mukaan kun ne tekivät hyökkäyksiä. Kuulemma kenellekään ei jäänyt epäselväksi toimisiko homma oikeassa maailmassakin, oli kuulemma sen verran kovaa touhua.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Juuri näin. Oli laji mikä tahansa niin jos opetus huonoa tai harrastaja ei panosta harjoitteluun niin lopputulos on huono.
Toisaalta jos haluaa oikeasti hyväksi niin se ei tapahdu parissa vuodessa eikä yhden opettajan alaisuudessa.
Pääsääntöisesti pitää mennä ulkomaille jos mielii lajissa kuin lajissa edetä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
jippiiiijajee kirjoitti:
Juuri näin. Oli laji mikä tahansa niin jos opetus huonoa tai harrastaja ei panosta harjoitteluun niin lopputulos on huono.
Toisaalta jos haluaa oikeasti hyväksi niin se ei tapahdu parissa vuodessa eikä yhden opettajan alaisuudessa.
Pääsääntöisesti pitää mennä ulkomaille jos mielii lajissa kuin lajissa edetä.
Aikidon ja kaikkien lajien parista löytyy yksilöitä jotka kykenevät hyödyntämään täysimääräisesti oppimiaan puolustustaitoja katuolosuhteissa, osa jopa hyvin vakuuttavasti.

Valitettavasti suurimmalla osalla harrastajista ei ole mitään realistista kuvaa omasta tasostaan oikeassa katutaistelussa jossa vastaan asettuu oikea tappelupukari. Moni mustan vyön taistelija monesta lajista on jäätynyt tilanteessa jota varten on treenattu tutussa porukassa vuosikymmenkin.

Toisaalta olen nähnyt myös ovimiesten turvaavan entisen nyrkkeilyn Suomen mestarin kulkua taksin kyytiin kun hurjistunut tuttu katutappelija oli päättänyt yrittää tyrmätä mestarin kadulla. Humalatila, kunto, ikä ja koko huomioiden ex-mestarilla ei olisi pitänyt olla toivoton tehtävä edessään, mutta nyrkkeilijän itseluottamus oli tilanteessa tiessään. Oli kuulemma edellisellä kerralla jäänyt pahasti alakynteen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa
Pari vuotta mitä tahansa lajia niin ei ole kuin pinta raapaisu.
Lyömään oppii kaikki aika nopeasti. Liikkuminen, ottelusilmä, refleksi toiminen vie sitten kauemmin ja kaikki ei niitä ikinä hyvin opikkaan. Tietty kylmyys toisen vahingoittamiseen on myös taito mikä ikävä kyllä pitää oppia.
Nyrkki kaverit luulee että lyöntinopeus on kaikki kaikessa mutta siinä unohtuu iskun rajallisuus. Eli tehokkain etäisyys. Jos vedät päätä taakse päin 10cm niin lyönti on liian lyhyt ja jos liikut 10cm sivulle niin huti menee. Tämän kun ymmärtää niin nyrkkeilijä on aseeton.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
Yksi asia mitä ei voi saleilla treenata, on se kuinka yksilö toimii adrenaliinin vaikuttaessa elimistössä. Monille adrenalliini aiheuttaa liikkeiden hidastumista ja kankeutta ja opitut taidotkaan eivät tule refleksinä, pahimmoillaan adrenaliini voi myös lamauttaa täysin.

Kyllähän se kiistaton tosiasia on, että ottelemaan tottunut nyrkkeilijä, painija, judoka tai mikä tahansa ottelija hallitsee taistelutilanteet aika paljon paremmin kuin henkilö joka on treenannut vain ennalta sovittuihin hyökkäyksiin puolustautumista.

Luku sinänsä on sitten ihmiset joille adrenaliini toimii lisäbuustina tappeluissa, tällaiset kaverit ovat tyrmänneet nyrkkeilyn hallitsevia maailmanmestareitakin kapakkatappeluissa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Takkiauki kun lähtee mihintahansa matsiin niin turpaan tulee.
Se että käy ottelemassa ihan oikeissa kisoissa on parasta harjoittelua ip ajatellen.
Se tuttujen kavereitten kanssa nyhrääminen auttaa tekniikkaan ja kunto kasvaa mutta tosi paikan tullen ei välttämättä auta yhtään. Käy juuri tuo jäätyminen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
tsukitsuu kirjoitti:
Takkiauki kun lähtee mihintahansa matsiin niin turpaan tulee.
Se että käy ottelemassa ihan oikeissa kisoissa on parasta harjoittelua ip ajatellen.
Se tuttujen kavereitten kanssa nyhrääminen auttaa tekniikkaan ja kunto kasvaa mutta tosi paikan tullen ei välttämättä auta yhtään. Käy juuri tuo jäätyminen.
Oikeat kamppailulajit joissa otetaan kontaktia ovat paras tapa kehittää itsepuolustustaitoja, niillä pärjää kadulla varmimmin.

On näissä kamppailulajeissakin omat heikkoutensa, osassa kilpaurheilulajeiksi rakennetuissa homma on mennyt taputteluksi ja arvostelu tapahtuu pisteyttämällä taputukset. Niissä ei siis pyritä vahingoittamaan vastustajaa oikeasti, vaan tuomarin ohjauksessa yritetään osua vastustajaan jotta saadaan piste.

Oikeasti kadulla voi tulla vastaan ihminen joka pystyy lyömään kerralla vastustajan solar plexukseen ja päättämään matsin siihen. Ilman isoja hanskoja kadulla matsaava nyrkkeilijä ei pysty suojautumaan iskulta eikä välttämättä edes tajua mitä tapahtui.

Sen sijaan että puhutaan lajien kovuudesta, tulisi puhua mieluummin ottelijoiden kovuudesta. Treenaaja joka ei ole saanut nyrkkiä silmäänsä treeneissä ja osoittanut pystyvänsä siinä tilanteessa löymään tasapäisesti takaisin, ei voi tietää kuinka adrenaliini vaikuttaa häneen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Aikido on teatteria

Olin joskus pentuna harrastanut sitä kunnes aivot alkoi jossain vaiheessa kehittymään ja vaihdoin aikidon nyrkkeilyyn.

Aikidossa 1-2 vuoden aikana ei suunilleen treenattu mitään lyöntejä vastaan. 99% ajasta hyökkäykset oli jotain tyyliin kiinnipitämistä.

Aikidon ainoa hyökkäys nyrkeillä on "tsuki", joka on aivan helkutin epärealistinen. Siinä kuvitellaan, että joku tarjoaa sulle ilmatteeksi kättä, jonka jälkeen lähdetään ohjaamaan hyökkääjää heh.

Mulla kestää 1 sekuntti kun lyön ja tuon käden takaisin lähtöpisteeseen. Miten hemputissa voit ehtiä tehdä mitään 0.5 sekunnin aikana? Ja kun keskityt mun vasuriin, niin multa on jo samantien lähdössä liikkeelle oikea käsi = 1-2 1-2 1-2.

Lisäksi kun ajatellaan lyönnin nopeutta, niin ei sieltä tule pelkästään jabeja vaan myös koukkuja. Et tiedä mistä suunnasta ne tulee. Jos on hyvät reflexit, niin voit blokkaa tai ehkä väistää päälläs. Mut heh et sä siinä mitään haltuunottoja tai ohjauksia tee.

Pistäkääpähän aikidokat huvikseen suojakypärä ja pehmoset hanskat vastustajalle. Menkää hieman sparraamaan ja ehkä realismi aukeaa.

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta