Kuuskaista hävisi Jyväskylän käräjäoikeudessa

Rötösherrat kiikkiin!

Tapio Saarinen
"Oikeusriidan taustalla on kaupunkien ja Kuuskaistan sopimuspaperi. Se on salainen, mutta Kuuskaistan mukaan vastuu rahoituksen järjestämisestä on määritelty sopimuksen molemmille osapuolille."

Saarisen Salaisessa sopimuksessa taitaa seisoa, että Saarijärvi rahoittaa 34 prosenttia, Kuuskaista 34 prosenttia ja ja valtion tukea 32 prosenttia.
Saarinen kuitenkin ilmoitti kirjeellä vastoin sopimusta, että heillä ei ole yhtään rahaa hankkeeseen eikä Finnvera tai muukaan rahalaitos anna heille lainaa. Joten Saarijärvi rahoittakoon "yhdessä" 68 prosenttia.

Salaisessa sopimuksessa ei seiso, että Kuuskaistan rahoitusosuus olisi 0 prosenttia.

Tuota asiaa on nyt turha lähteä uudelleen kysymään Vaasan Hovioikeudesta.
Hinta vain nousee Kuuskaistalle.

Edellisessä käräjäjutussaan henkilöstöään vastaan Kuuskaista kävi oikeutta 5 vuotta ja ja 500000 euron velka kasvoi oikeuskuluineen Kuuskaistalle hävitessään noin 900000 euroon.


Antti Seppälä / Yle 16.11.2016

Lopahtaneen laajakaistan korvaukset hoviin: "Väljät sopimukset antavat hyvän maaperän riidoille"

Käräjäoikeuden päätöksen mukaan Kuuskaista joutuu maksamaan kolmelle kaupungille yhteensä yli kahden miljoonan euron korvaukset laajakaistansopimuksen rikkomisesta. Kuuskaistan laajakaistaverkko jäi kesken osissa Keski-Suomea.

Jyväskylä, Saarijärvi ja Viitasaari tekivät Kuuskaistan kanssa operaattorisopimuksen laajakaistayhteyksien rakentamisesta vuonna 2013. Taustalla oili Matti Vanhasen hallituksen linjaus, jonka mukaan jokaisen suomalaisen ulottuville piti vuoden 2015 loppuun mennessä saada nopea laajakaista.
Kuuskaistan verkkorakentaminen kuitenkin tökkäsi, sillä osuuskunta ei saanut hankkeeseen rahoitusta.
Oikeusriidan taustalla on kaupunkien ja Kuuskaistan sopimuspaperi. Se on salainen, mutta Kuuskaistan mukaan vastuu rahoituksen järjestämisestä on määritelty sopimuksen molemmille osapuolille.

– Tällaiset väljät sopimukset antavat hyvän maaperän riidoille, sanoo Saarinen Ylelle viime keväänä.
http://yle.fi/uutiset/3-8775816

Kaupungit veivät asian oikeuteen sopimusrikkomuksena, ja käräjäoikeus päättikin asian kaupunkien eduksi. Päätöksen mukaan Kuuskaistan on kaupungeille yhteensä yli kahden miljoonan euron korvaukset.
Kaupungit joutuvat näillä näkymin odottamaan mahdollisia saataviaan kiistassa vielä pitkään. Verkko-osuuskunta Kuuskaista on valmis pitkään oikeuskäsittelyyn.
– Käräjäoikeuden päätös oli meille pettymys. Perusteita emme kommentoi tässä vaiheessa tarkemmin, esitämme ne sitten hovioikeudelle. Oikeutta käymme niin kauan kuin tarve on, sanoo Kuuskaistan toimitusjohtaja Tapio Saarinen.
Kaiken kaikkiaan Kuuskaistalla oli rakennettavanaan noin 126 miljoonan euron edestä verkkoa. Osa verkosta toteutui, osa ei. Yksittäisten laajakaistaliittymien hinnaksi on laskeskeltu jopa 30 000 euroa.

http://yle.fi/uutiset/3-9295873

Taisipa olla Janne Kinnunen, joka tuon salaisen sopimuksen touhusi Saarijärvellä ja Viitasaarela.

Tapio Saarinen
"Oikeusriidan taustalla on kaupunkien ja Kuuskaistan sopimuspaperi. Se on salainen, mutta Kuuskaistan mukaan vastuu rahoituksen järjestämisestä on määritelty sopimuksen molemmille osapuolille."

http://yle.fi/uutiset/3-9295873

Kiitos kun pidät ajan tasalla. Tuntuu ettei näistä asioista saisi paikallisesti edes hiiskua.

Tuollainen sopimus tuo mieleen ns. lehmänkaupan. Ja miten se voi olla salainen, kun siitä on nyt tiedossa Saarisen ilmoittamana oleellinen tieto: Vastuu molemmilla osapuolilla rahoituksesta (eli rahoituksen onnistumisesta, koska muuten siinä ei ole vastuuta rahoituksesta molemmille). Jos kunta hoitaa kokonaan rahoituksen, niin laajakaistalain mukaan EU -tukien määrä on 0€. Että sillä tavalla!

Tarkemmin vielä: Jos Saarijärvi maksaa oman osuutensa 34% kustannuksista ja vielä lisäksi Kuuskaistan osuuden 34%, niin sen lisäksi kaupungin on vielä kustannettava 32% kustannuksista eli yhteensä kaupungin kontolle tulee 100% kokonaiskustannuksista. Jos sopimus on tämänkaltainen, niin Kuuskaista osaa tehdä hyviä , itselleen kannattavia sopimuksia.

Savon kurjat haluavat nyt valtion- ja veronmaksajat laajakaista töplingin maksajaksi. Tästä laajakaista töpeksintää on nyt jatkunut kunnissa, maakuntaliitoissa ja viestiministeriössä 16 vuotta eli vuodesta 2000 alkaen.
Sen seuraukset näkee hyvin kuntien velkojen hurjana kasvuna ja nyt tänä vuona 2016 on tullut kitinää lisääntyvässä määrin, ettei kunnat pystykkään maksamaan velkoja. Rautavaara, Valtimo, Kuoio, Kiuruvesi, kaikki Pohjois-Savon kunnat, Keski-Suomen kunnat, ja oikeudessa ovat olleet Kuuskaista vastaan Saarijärvi, Viitasaari ja Jyväskylä.

Ja nyt kunnanjohtajat taputtelevat toiveissaan käsiään, että valtio maksaisikin heidän velkansa.


Uusi valtio omisteinen osakeyhtiö kuituverkon ympärille?

09.11.2016 Jaana Selander
KIURUVEDEN kaupunginvaltuusto keskusteli maanantai-iltaisessa kokouksessaan Savon Kuituverkkoon liittyvistä ongelmista ja päätti, ettei Kiuruvesi lähde Kuituverkon omistajaksi ja takaisinvuokraajaksi. Sen sijaan kaupunki on valmis pääomittamaan yhtiötä ensi vuonna.

Savon Kuituverkko on ilmoittanut kunnille, että sen taloudellinen ja toiminnallinen tilanne ovat vaarantumassa eikä yhtiö selviä vuodenvaihteessa erääntyvien lainojen lyhennyksistä. Osakassopimuksen mukaan omistajakunnilla on yhtiössä omistajavastuu ja takaajan vastuu.

Kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekka on käynyt yhdessä kuuden muun maakunnan edustajien kanssa neuvotteluja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa siitä, että valtio ottaisi vastuuta kuituverkon rakentamisesta.

– Savon Kuituverkon taseessa on paljon velkaa, eikä se pysty sitä tuotoillaan hoitamaan. Samojen ongelmien kanssa painivat myös muut kuntaomisteiset osakeyhtiöt ja osuuskunnat, jotka ovat syntyneet Laajakaista kaikille -hankkeen myötä, sanoi Muiniekka.

IDEANA on, että maan hajanaisesta osuuskunta- ja osakeyhtiöverkostosta muodostetaan uusi osakeyhtiö, johon osuuskuntien ja yhtiöiden velat kootaan ja tälle konsortiolle haetaan pääomasijoittajia tai sijoittajia.

– Tavoitteena on markkinalähtöinen riskien hallittu haltuunotto siten, että sijoitetut pääomat turvataan. Ministeriö antaa toimeksiannon Inspira Oy:lle, joka on Kuntaliiton tytäryhtiö. Ministeriö kilpailuttaa hankinnan, koska sen arvo ylitti suorahankinnan ylärajan.

Muiniekan mukaan Savon Kuituverkon esitys Kiuruvedelle yhtiön ostamisesta 1,5 miljoonalla eurolla ja takaisinvuokrauksesta sisältää merkittäviä riskejä, joihin ei voida sitoutua eikä ennakoida lainmukaisuutta valtiontuki-, kunta- ja kilpailulainsäädäntö huomioiden. Myös kaupungin taloudellinen tilanne on otettava huomioon.

– Sen sijaan yhtiön pääomittaminen on lainmukainen menettelytapa, jolla myös ostamme aikaa asian hoitamiseen.

MUINIEKKA on menossa ensi viikolla neuvottelemaan pankkiin Savon Kuituverkon lainojen lyhennyksien lykkäämisestä takaajan ja omistajan ominaisuudessa, kuntien lisäksi takaajana on Finnvera.

Muiniekka muistutti, että kuituverkon rakentaminen valtion tukemana on tuonut elinvoimaa Kiuruvedelle samoin kuin muualle haja-asutusalueille.

– Nyt on turvattava yhtiöön sijoitettu pääoma ja palvelutuotannon sekä rakentamisen jatkuvuus. Työtä on vielä paljon edessä, mutta tavoitteeseen pääsemiseksi valtiolla ja omistajakunnilla on isot taloudelliset intressit. Inspiran konsultaatio voi tuoda toki muitakin käyttökelpoisia ratkaisumalleja, ajattelee Muiniekka.

KIURUVESI on laittanut yhtiöön osakepääomaa 111 319 euroa vuonna 2010. Kunnan osuutta (22 prosenttia) Kiuruvesi on maksanut kuiturakentamisesta 624 389 euroa vuonna 2013 ja 142 179 euroa vuonna 2014. Takausvastuita Kiuruvedellä on 697 276 euron edestä, josta Savon Kuituverkko on maksanut kaupungille 3,8 prosentin vuotuisen provision.

– Vastaavat sijoitukset ovat tehneet kaikki muutkin kunnat, joiden alueelle verkkoa on rakennettu. Euromäärät vain vaihtelevat sekä kunnan omarahoitusosuus. Kuituverkko ei rakentanut Kiuruvedelle vuoden 2009 runkoverkkosuunnitelman mukaista verkkoa, koska työ jäi kesken, Muiniekka kertoo.

Savon Kuituverkon osakkaita ovat kaikki Pohjois-Savon kunnat lukuun ottamatta Rautavaaraa, mutta vain 8 kuntaan on valokuitua rakennettu. Kiuruvedelle on rakennettu eniten, vaikka Kiuruveden omistus yhtiöstä on 7,24 prosenttia.

– Nyt tarvitaan tiivistä vuorovaikutusta muiden osakkaiden kanssa. Kuopio on tehnyt samansuuntaisen päätöksen kuin Kiuruvesi, ettei lähde yhtiöön omistajaksi, muista kunnista ei ole tietoa. Ongelmana taustalla on ollut myös omistuksen pirstaloituminen, jolloin yhteisen tahdon muodostuminen on ollut vaikeaa, totesi Muiniekka.

http://www.kiuruvesilehti.fi/uutiset/716/

Verkko-osuuskunta Kuuskaista hakee yrityssaneeraukseen – maksukyvyttömyys uhkaa

Verkko-osuuskunta Kuuskaista ajautui taloudellisiin vaikeuksiin otettuaan rakentaakseen haja-asutusalueiden laajakaistan useissa Keski-Suomen kunnissa.
30.11.2016

Yle
Verkko-osuuskunta Kuuskaista on jättänyt Pohjanmaan käräjäoikeudelle hakemuksen yrityssaneerauksen aloittamisesta.
Saneerauksen taustalla on se, että Kuuskaista tuomittiin käräjäoikeuden välipäätöksessä suuriin korvauksiin Jyväskylän, Saarijärven ja Viitasaaren kaupungeille. Korvausten perusteena on sopimusrikkomus, sillä Kuuskaista ei saanut rahoitusvaikeuksien vuoksi rakennettua laajakaistaa näiden kaupunkien haja-asutusalueille.
Kuuskaista katsoo, että se on päätöksen vuoksi tilanteessa, jossa sitä uhkaa maksukyvyttömyys. Osuuskunta on jättämässä kaikista tuomioista valitukset Vaasan hovioikeuteen, mutta kaupungit voivat hakea käräjäoikeuden korvauspäätösten toimeenpanoa, vaikka niillä ei ole lainvoimaa.
Kuuskaistan mukaan sen perusliiketoiminta on kannattavaa, ja ennusteiden perusteella se pystyy tekemään positiivista tulosta. "Yrityssaneeraus onnistuessaan turvaa yhtiön velkojille selvästi korkeamman jako-osuuden kuin mahdollinen konkurssi", osuuskunnan tiedotteessa todetaan.
Saneeraushakemus koskee Verkko-osuuskunta Kuuskaistaa, eli konsernin emoyhtiötä. Se ei osuuskunnan mukaan vaikuta asiakkaiden palveluihin, eikä tytär- tai osakkuusyhtiöiden toimintaan.

http://yle.fi/uutiset/3-9325106

Joko ennakko maksajat ovat lähteneet liikkeelle omiaan perimään?

Oisko paikallaan laittaa joukkokanne myös niistä, jotka tämän hölmöyden laittoivat alulle? Saattaa vielä muutama olla virassaan tai Keski-Suomessa?

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen ajoi vimmatusti laajakaistaa kaikkiin kuntiin avopuolisonsa Pekka Neittaanmäen avustuksella.

Tämä parivaljakko taisi olla paikalla jokaisen valtuuston lobbareina ennen ratkaisevia päätöksiä.

Nykyinen kansanedustaja Petri Honkonen (kepu) esitti paheksuntansa Saarijärven valtuuston siirettyä hyväksyntänsä 12.12.2011 uuteen kokoukseen. Uusi kokous pidettiin 28.12.2011. Tässä kokouksessa Saarijärvi päätti hyväksyä Janne Kinnusen esittelystä päätösesityksen, jonka seurauksena maksetut etumaksut kilahtivat Kuskaistan tilille.

Mainittakoon, että jokaiselle valtuustoryhmälle tuotiin ennakkoon esille todisteet, jotka osoittivat esityken lainvastaiseksi.

Petri Honkonen purki mielipahaansa maakuntajohtaja Mikkoselle seuraavin sanoin Saarijärven valtuuston kokouksen jälkeen (12.12.. 2011.)

"Katsokaa nyt maakuntajohtaja, kuinka ikääntyneet valtuutetut, jotka vastustavat kaikkea uutta, estävät kaiken kehityksen kunnissa".

Tämän keskustelun voi todistaa Kinnulan kunnan teknisen lautakunnan puheenjohtaja, joka oli paikalla.

Mikkonen kommentoi samassa yhteydessä, että hän siirtää kirjansa pois Saarijärveltä, jos Koskenkylälle ei ole saatu laajakaistaa 2015 vuoden loppuun mennessä.

En tiedä, onko niin tapahtunut, mutta Mikkosella lienee aika iso rooli laajakaistasotkun selvittämisessä.

Honkosen kannattaisi rimpuilla irti koko asiasta, mikäli mielii saada jatkopestin eduskuntaan.

Piiloon ette enään tätä farssia saa.

Kokeilkaa siis jotain uutta strategiaa.

Oikeus voitti, valitetaan heti