Edunvalvoja ja jakamaton kuolinpesä

Ihmetyttää, että oliko lakimies huolimaton kun jätti nuo osakkeet jakamatta vaikka ne oli perukirjassa listattu kuolinpesän omaisuuteen. Emme kiinnittäneet siihen aikanaan huomiota ja itseltäni puuttui tuolloin ymmärrystäkin. Aloin perehtyä asiaan , kun aloitin edunvalvojana. Nyt myynti olisi tarpeen siitäkin syystä, että äiti on palvelukodissa ja hinta määräytyy omaisuuden mukaan. Kaikki realisoitava on myytävä ennenkuin saa alennusta maksuista. Kunta sallii omaisuutta 3500 € eli tällä hetkellä alennus saadaan mutta jos rahaa jää säästöön, raja ylittyy pian tai tulee suuria sairauskuluja, niin realisointi on joka tapauksessa tehtävä.

Eikö avio-oikeuden perusteella yleensä saada puolet kuolinpesästä?

Nuo kulut luvista nyt kuitenkin ovat pienet verrattuna varattomalle myönnettävään alennukseen kuukausimaksuista (jotka saattaa kestää vuosia jos äiti elää) joten kaipa siihen on ryhdyttävä.

Kiitos vastaajille!

Äidin_edunvalvoja kirjoitti:

Ihmetyttää, että oliko lakimies huolimaton kun jätti nuo osakkeet jakamatta vaikka ne oli perukirjassa listattu kuolinpesän omaisuuteen. Emme kiinnittäneet siihen aikanaan huomiota ja itseltäni puuttui tuolloin ymmärrystäkin. Aloin perehtyä asiaan , kun aloitin edunvalvojana. Nyt myynti olisi tarpeen siitäkin syystä, että äiti on palvelukodissa ja hinta määräytyy omaisuuden mukaan. Kaikki realisoitava on myytävä ennenkuin saa alennusta maksuista. Kunta sallii omaisuutta 3500 € eli tällä hetkellä alennus saadaan mutta jos rahaa jää säästöön, raja ylittyy pian tai tulee suuria sairauskuluja, niin realisointi on joka tapauksessa tehtävä.

Eikö avio-oikeuden perusteella yleensä saada puolet kuolinpesästä?

Nuo kulut luvista nyt kuitenkin ovat pienet verrattuna varattomalle myönnettävään alennukseen kuukausimaksuista (jotka saattaa kestää vuosia jos äiti elää) joten kaipa siihen on ryhdyttävä.

Kiitos vastaajille!

Lue lisää

Tämä ei liity perintöön, mutta oletko ihan varma tuosta omaisuuden määrän vaikutuksesta? Noin pieni raja (3500 € omaisuutta) tuntuu tosi oudolta....
Oletko varma, ettei kyse ole tuloista?
Varmistapa vielä.

Ikävä kyllä näin se menee, sama homma kuin toimeentulotuessa; täytyy olla täysin tyhjätasku.
"Alentamisen perusteena on toimeentulotukilaskelma, jossa otetaan huomioon asukkaan todelliset nettotulot, hyväksyttävät menot, säästöt ja varallisuus. Jos asukkaalla on varallisuutta yli 3.500 €, maksuja ei alenneta. Varallisuudeksi lasketaan asukkaan käytettävissä olevat varat, säästöt, pitkäaikaistalletukset, arvopaperit, vapaaehtoiset eläkesäästöt ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus. Asiakasmaksun alentamista voi hakea heti, kun varoja on jäljellä 3500 €. Asiakasmaksun alentaminen myönnetään hakukuukauden alusta alkaen (Hallintolaki 434/2003 § 20), ei takautuvasti.

Mikäli asukkaan tilanne vaatii omaisuuden realisoimista, siihen varataan aikaa enintään 3 kuukautta. Tälle ajalle myönnetään alennusta asiakasmaksuista.

Ennen hoivapalvelumaksun alentamista edellytetään, että Kelalta on anottu ne etuudet, joihin asukas on oikeutettu (hoitotuki ja asumistuki).

Ensisijaisesti alennetaan hoivapalvelumaksua, tukipalvelumaksua ja vuokraa siten, että käyttövaraa jää 210 euroa kuukaudessa. "

Alennuksen jälkeenkin hänellä vuokra, ateriat ja hoivapalvelumaksu on n. 1000 €/kk. Käyttövarasta maksetaan lääkkeet, hygienia, kampaaja yms. Dementia tulee kalliiksi :(

Vielä semmoinen kysymys: kun on kysymys noin pienestä ja riidattomasta asista niin tarvitaanko siihen lakimiestä suorittamaan jako? Eikö riitä luvat, edunvalvojan sijainen keskinäinen sopimusasiakirja todistajineen?

Ottakaa ehdottomasti lakimies, kun ette itse hallitse asiaan liittyvää juridiikkaa.

Leski ei saa puolta vainajan omaisuudesta avio-oikeuden nojalla, vaan ositus toimitetaan samoin kuin avioerossa.

Ja se ositus olisi pitänyt toimittaa ENNEN kuin mitään jaetaan.

Oletko koskaan edes vilkaissut sellaisia lakeja kuin perintökaari ja avioliittolaki? Löytyvät osoitteesta www.finlex.fi.

Äidin_edunvalvoja kirjoitti:

Ikävä kyllä näin se menee, sama homma kuin toimeentulotuessa; täytyy olla täysin tyhjätasku.
"Alentamisen perusteena on toimeentulotukilaskelma, jossa otetaan huomioon asukkaan todelliset nettotulot, hyväksyttävät menot, säästöt ja varallisuus. Jos asukkaalla on varallisuutta yli 3.500 €, maksuja ei alenneta. Varallisuudeksi lasketaan asukkaan käytettävissä olevat varat, säästöt, pitkäaikaistalletukset, arvopaperit, vapaaehtoiset eläkesäästöt ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus. Asiakasmaksun alentamista voi hakea heti, kun varoja on jäljellä 3500 €. Asiakasmaksun alentaminen myönnetään hakukuukauden alusta alkaen (Hallintolaki 434/2003 § 20), ei takautuvasti.

Mikäli asukkaan tilanne vaatii omaisuuden realisoimista, siihen varataan aikaa enintään 3 kuukautta. Tälle ajalle myönnetään alennusta asiakasmaksuista.

Ennen hoivapalvelumaksun alentamista edellytetään, että Kelalta on anottu ne etuudet, joihin asukas on oikeutettu (hoitotuki ja asumistuki).

Ensisijaisesti alennetaan hoivapalvelumaksua, tukipalvelumaksua ja vuokraa siten, että käyttövaraa jää 210 euroa kuukaudessa. "

Alennuksen jälkeenkin hänellä vuokra, ateriat ja hoivapalvelumaksu on n. 1000 €/kk. Käyttövarasta maksetaan lääkkeet, hygienia, kampaaja yms. Dementia tulee kalliiksi :(

Vielä semmoinen kysymys: kun on kysymys noin pienestä ja riidattomasta asista niin tarvitaanko siihen lakimiestä suorittamaan jako? Eikö riitä luvat, edunvalvojan sijainen keskinäinen sopimusasiakirja todistajineen?

Lue lisää

"Ikävä kyllä näin se menee, sama homma kuin toimeentulotuessa; täytyy olla täysin tyhjätasku."

No ei se nyt ihan noin mene. Vuokra, ateriakulut ja hoitomaksu ovat enintään 85% henkilön tuloista, kuitenkin niin että henkilölle jää vähintään 90 euroa kuukaudessa, jos siis henkilö, jolla ei ole puolisoa kotona (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 7c). Maksujen peruste on siis tulot, eikä omaisuus (paitsi metsätulossa, jossa on oletus tulo, jonka voi osoittaa vääräksi)

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920734#P7b

Mistähän tuo kertomasi ohje on tullut?

10-9 kirjoitti:

"Ikävä kyllä näin se menee, sama homma kuin toimeentulotuessa; täytyy olla täysin tyhjätasku."

No ei se nyt ihan noin mene. Vuokra, ateriakulut ja hoitomaksu ovat enintään 85% henkilön tuloista, kuitenkin niin että henkilölle jää vähintään 90 euroa kuukaudessa, jos siis henkilö, jolla ei ole puolisoa kotona (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 7c). Maksujen peruste on siis tulot, eikä omaisuus (paitsi metsätulossa, jossa on oletus tulo, jonka voi osoittaa vääräksi)

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920734#P7b

Mistähän tuo kertomasi ohje on tullut?

Lue lisää

Löytty googlettamalla kuntien ohjeistuksesta esim Hausjärvi.
hausjarvi.fi/wp-content/uploads/sites/14/2015/12/HJ-asiakasmaksut-20164.doc

Tässä nyt vaan se mutta, että kunta voi periä takaisin, jos on itse aiheutettu varattomuus, koska jokaisella on velvollisuus huolehtia ensijaisesti itse elannostaan kykyjensä mukaan, eikä omaisuuden perusteeton lahjoittaminen istu kovin hyvin siihen malliin.

Ohje on suoraan kunnan nettisivuilta kopsattu. Kyse palveluasumisesta eikä laitoshoidosta, näyttää olevan eri säännöt. Ja alennusta ei tullut, kun oli pankkitilillä alussa muutama tonni joten käytännössä se meni ihan niin.

Äidin_edunvalvoja kirjoitti:

Ohje on suoraan kunnan nettisivuilta kopsattu. Kyse palveluasumisesta eikä laitoshoidosta, näyttää olevan eri säännöt. Ja alennusta ei tullut, kun oli pankkitilillä alussa muutama tonni joten käytännössä se meni ihan niin.

Lue lisää

Laitatko linkin tuohon ohjeeseen.
Olisitkohan ymmärtänyt sen yhtä väärin kuin tuon miten kuolinpesän varat jaetaan.

dezus kirjoitti:

Löytty googlettamalla kuntien ohjeistuksesta esim Hausjärvi.
hausjarvi.fi/wp-content/uploads/sites/14/2015/12/HJ-asiakasmaksut-20164.doc

Tässä nyt vaan se mutta, että kunta voi periä takaisin, jos on itse aiheutettu varattomuus, koska jokaisella on velvollisuus huolehtia ensijaisesti itse elannostaan kykyjensä mukaan, eikä omaisuuden perusteeton lahjoittaminen istu kovin hyvin siihen malliin.

Lue lisää

Jaahas, no tätähän äänestäjät ovat halunneet kun valitsivat kansanedustajansa ja kunnallisedustajansa.

Tuo Hausjärven ohjeistuksen on muutamalta kohdalta vastoin asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista mukaisia maksuja. 3§ asettaa maksimit kaikkiin sosiaalihuoltoasetuksen 9.1:n 1 kohdan "kotona annettuihin hoivapalveluihin". Ja tuolloinkin maksu saa enintään olla kustannusten mukainen. Pelkkä työryhmän suositus ei oikeuta korottamaan maksua, jos "asukkaiden hoivan tarve on huomattavasti suurempi kuin kotiin palveluja saavan asiakkaan", vaan silloin tulee selvittää tehostetun palveluasumisen soveltuvuus henkilölle.

Pikaisella katselmuksella näyttää, että aikamonelta kunnalta on jäänyt huomaamatta yleisesti annetuista ohjeissa, että perittävä prosentti on laskeva tulojen mukaan.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920912#L2P3
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1983/19830607#P9

En tietenkään voi arvioida äitisi tilaa mutta Sosiaali- ja terveysministeriön asetus
avohoidon ja laitoshoidon määrittelyn perusteista liitteen mukaan voit yrittää arvioida/tuoda kunnanviranhaltijoiden tietoisuuteen kysymyksen, selviäisikö äitisi tuotetussa tehostetussa palveluasumisessa vai kiertääkö kunta laitoshoidon tarpeen. Tuosta päätöksestä voi sitten vaatia oikaisua ja valitttaa. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091806

Vuokran osuuteen voi ja pitää hakea asumistukea ja tukipalveluiden tarve osoittaa tarvetta eläkkeensaajaan hoitotukeen. Kelasta osaavat kyllä neuvoa miten hakea.

10-9 kirjoitti:

Jaahas, no tätähän äänestäjät ovat halunneet kun valitsivat kansanedustajansa ja kunnallisedustajansa.

Tuo Hausjärven ohjeistuksen on muutamalta kohdalta vastoin asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista mukaisia maksuja. 3§ asettaa maksimit kaikkiin sosiaalihuoltoasetuksen 9.1:n 1 kohdan "kotona annettuihin hoivapalveluihin". Ja tuolloinkin maksu saa enintään olla kustannusten mukainen. Pelkkä työryhmän suositus ei oikeuta korottamaan maksua, jos "asukkaiden hoivan tarve on huomattavasti suurempi kuin kotiin palveluja saavan asiakkaan", vaan silloin tulee selvittää tehostetun palveluasumisen soveltuvuus henkilölle.

Pikaisella katselmuksella näyttää, että aikamonelta kunnalta on jäänyt huomaamatta yleisesti annetuista ohjeissa, että perittävä prosentti on laskeva tulojen mukaan.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920912#L2P3
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1983/19830607#P9

En tietenkään voi arvioida äitisi tilaa mutta Sosiaali- ja terveysministeriön asetus
avohoidon ja laitoshoidon määrittelyn perusteista liitteen mukaan voit yrittää arvioida/tuoda kunnanviranhaltijoiden tietoisuuteen kysymyksen, selviäisikö äitisi tuotetussa tehostetussa palveluasumisessa vai kiertääkö kunta laitoshoidon tarpeen. Tuosta päätöksestä voi sitten vaatia oikaisua ja valitttaa. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091806

Vuokran osuuteen voi ja pitää hakea asumistukea ja tukipalveluiden tarve osoittaa tarvetta eläkkeensaajaan hoitotukeen. Kelasta osaavat kyllä neuvoa miten hakea.

Lue lisää

"Hausjärven ohjeistuksen on muutamalta kohdalta vastoin asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista mukaisia maksuja "

Voisitko tarkentaa, missä kohtaa on väärin, sillä ainakin kotona annettujen hoivapalvelujen maksuprosenttitaulukko vastaa täysin asetusta.

dezus kirjoitti:

"Hausjärven ohjeistuksen on muutamalta kohdalta vastoin asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista mukaisia maksuja "

Voisitko tarkentaa, missä kohtaa on väärin, sillä ainakin kotona annettujen hoivapalvelujen maksuprosenttitaulukko vastaa täysin asetusta.

Lue lisää

En tarkistanut muiden kuin ap:n kertoman Tehostettu palveluasuminen (dementia asukkaiden ohjeen), joten muiltaosin en sano mitään.

Kohdan 3.1 taulukossa hoivapalvelumaksu, joka kunnan ohjeistuksen mukaan on 55% siltä osin kun tulot ylittävät 563€.

Kun kyseessä on jatkuvasti ja säännöllisesti annetusta kotisairaanhoidosta ja sosiaalihuoltoasetuksen 9.1:n 1 kohdan mukaisena palveluna tuotetusta kotipalvelusta, joka tehdään asukkaan kotona (Tehostetussa palveluasuminen), jota koskee sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksus asetuksen 3§ enimmäismäärät, eli 35% siltä osin kun ylittää 573 euroa jne taulukon mukaan. Maksu ei saa olla enempää kuin palveluntuottamisen kustannukset. Samasta palvelusta ei voi periä eri nimikkeellä lisää maksua asetuksen maksimia enempää.

Kunnan pitää päättää onko kyse avo- vai laitoshoidosta ja veloittaa maksut sen mukaan.

10-9 kirjoitti:

En tarkistanut muiden kuin ap:n kertoman Tehostettu palveluasuminen (dementia asukkaiden ohjeen), joten muiltaosin en sano mitään.

Kohdan 3.1 taulukossa hoivapalvelumaksu, joka kunnan ohjeistuksen mukaan on 55% siltä osin kun tulot ylittävät 563€.

Kun kyseessä on jatkuvasti ja säännöllisesti annetusta kotisairaanhoidosta ja sosiaalihuoltoasetuksen 9.1:n 1 kohdan mukaisena palveluna tuotetusta kotipalvelusta, joka tehdään asukkaan kotona (Tehostetussa palveluasuminen), jota koskee sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksus asetuksen 3§ enimmäismäärät, eli 35% siltä osin kun ylittää 573 euroa jne taulukon mukaan. Maksu ei saa olla enempää kuin palveluntuottamisen kustannukset. Samasta palvelusta ei voi periä eri nimikkeellä lisää maksua asetuksen maksimia enempää.

Kunnan pitää päättää onko kyse avo- vai laitoshoidosta ja veloittaa maksut sen mukaan.

Lue lisää

Kelasin pikaisesti läpi suosituksen, enkä näe siinä ristiriitaa Hausjärven kunnan tehostetun palveluasumisen hoivamaksun määräytymisen osalta, koska ei ole kyse sosiaalihuoltoasetuksen 9.1 §.n mukaisesta kotona annettavasta palvelusta, mutta ei laki toisaalta estä kuntaa käyttämästä kotipalvelun maksuja pohjana jollakin kertoimella korotettuna kuten Hausjärven kunnan päätöksessä todetaan: "Sosiaali- ja terveysministeriön Ikähoivatyöryhmän suosituksen mukaisesti maksu on määritelty suuremmaksi kuin kotipalvelun enimmäismaksu, koska asukkaiden hoivan tarve on huomattavasti suurempi kuin kotiin palveluja saavan asiakkaan."

dezus kirjoitti:

Kelasin pikaisesti läpi suosituksen, enkä näe siinä ristiriitaa Hausjärven kunnan tehostetun palveluasumisen hoivamaksun määräytymisen osalta, koska ei ole kyse sosiaalihuoltoasetuksen 9.1 §.n mukaisesta kotona annettavasta palvelusta, mutta ei laki toisaalta estä kuntaa käyttämästä kotipalvelun maksuja pohjana jollakin kertoimella korotettuna kuten Hausjärven kunnan päätöksessä todetaan: "Sosiaali- ja terveysministeriön Ikähoivatyöryhmän suosituksen mukaisesti maksu on määritelty suuremmaksi kuin kotipalvelun enimmäismaksu, koska asukkaiden hoivan tarve on huomattavasti suurempi kuin kotiin palveluja saavan asiakkaan."

Lue lisää

Tuossa aiemmin minulla väärä viittaus sosiaalihuoltoasetuksen 9.1 ään kun tarkoitus oli asiakasmaksuasetuksen 3§ paremminkin.

Mutta siis sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuasetus ei aseta mitään yleistä kaikkia palveluja koskevaa maksukattoa, vaan kattaa pelkästään asetuksessa mainitut palvelut kuten esimerkiksi asiakkaan omassa kodissa annettavia, josko koti voi olla yhtälailla palvelutalossa, mutta ei tässä asetuksen tarkoittamassa yhteydessä.

dezus kirjoitti:

Tuossa aiemmin minulla väärä viittaus sosiaalihuoltoasetuksen 9.1 ään kun tarkoitus oli asiakasmaksuasetuksen 3§ paremminkin.

Mutta siis sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuasetus ei aseta mitään yleistä kaikkia palveluja koskevaa maksukattoa, vaan kattaa pelkästään asetuksessa mainitut palvelut kuten esimerkiksi asiakkaan omassa kodissa annettavia, josko koti voi olla yhtälailla palvelutalossa, mutta ei tässä asetuksen tarkoittamassa yhteydessä.

Lue lisää

Ei tietenkään aseta mitään kaikkia palveluita koskevaa kattoa, enhän mitään noin hassua väittänyt. Vaan se asettaa katon "Jatkuvasti ja säännöllisesti annetusta kotisairaanhoidosta ja sosiaalihuoltoasetuksen (607/83) 9 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta kotipalvelusta".

Ja kun asukas hallitsee tehostetun palveluasumisyksikön asuntoa asuinhuoneenvuokrasopimuksen nojalla, kyse on asukkaan kodista, johon tuo asetuksen 3 § koskee. Ja jos tuo soveltuu minkään työryhmän suosituksilla ei ole mitään merkitystä kun asetuksessa on määrätty katto. No eiköhän tuon joku käy hallinto tai KHO:sta kysymässä mutta minun mielestäni selvä.

Mitähän palveluita tuo "hoivapalvelumaksu" sitten mielestäsi sisältää tai tarkoittaa?

"mutta ei tässä asetuksen tarkoittamassa yhteydessä."

Meinaat, että sanalla koti on eri merkitys eri STM:n asetuksissa?

10-9 kirjoitti:

Ei tietenkään aseta mitään kaikkia palveluita koskevaa kattoa, enhän mitään noin hassua väittänyt. Vaan se asettaa katon "Jatkuvasti ja säännöllisesti annetusta kotisairaanhoidosta ja sosiaalihuoltoasetuksen (607/83) 9 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta kotipalvelusta".

Ja kun asukas hallitsee tehostetun palveluasumisyksikön asuntoa asuinhuoneenvuokrasopimuksen nojalla, kyse on asukkaan kodista, johon tuo asetuksen 3 § koskee. Ja jos tuo soveltuu minkään työryhmän suosituksilla ei ole mitään merkitystä kun asetuksessa on määrätty katto. No eiköhän tuon joku käy hallinto tai KHO:sta kysymässä mutta minun mielestäni selvä.

Mitähän palveluita tuo "hoivapalvelumaksu" sitten mielestäsi sisältää tai tarkoittaa?

"mutta ei tässä asetuksen tarkoittamassa yhteydessä."

Meinaat, että sanalla koti on eri merkitys eri STM:n asetuksissa?

Lue lisää

Termistö vaihtelee, mutta näemmä tehostettu palveluasuminen on luokiteltu laitoshoidoksi ja siitä se johtuu, että kotihoidon maksukatto ei päde.
Jossakin virallisasiakirjassa ne on tietty määritelty, mutta ohessa pari linkkiä.

https://www.suomi.fi/suomifi/suomi/palveluoppaat/ikaantyvan_palveluopas/asumiseni/kodin_ulkopuolisessa_hoidossa/index.html

https://www.suomi.fi/suomifi/suomi/palveluoppaat/ikaantyvan_palveluopas/asumiseni/kodin_ulkopuolisessa_hoidossa/kunnallinen_palveluasuminen/index.html

Kannattaisi lukaista se työryhmän suositus, koska se on täysin voimassaolevan lain mukainen ja laadittu syystä että kunnissa käytännöt ovat varsin kirjavia, sillä nykylaki sen sallii. On siellä tehty myös kehitysehdotuksia, mutta ne ovat erikseen, eikä niitä nähdäkseni ole sovellettu ainakaan tuossa Hausjärven kunnan tapauksessa.

dezus kirjoitti:

Termistö vaihtelee, mutta näemmä tehostettu palveluasuminen on luokiteltu laitoshoidoksi ja siitä se johtuu, että kotihoidon maksukatto ei päde.
Jossakin virallisasiakirjassa ne on tietty määritelty, mutta ohessa pari linkkiä.

https://www.suomi.fi/suomifi/suomi/palveluoppaat/ikaantyvan_palveluopas/asumiseni/kodin_ulkopuolisessa_hoidossa/index.html

https://www.suomi.fi/suomifi/suomi/palveluoppaat/ikaantyvan_palveluopas/asumiseni/kodin_ulkopuolisessa_hoidossa/kunnallinen_palveluasuminen/index.html

Kannattaisi lukaista se työryhmän suositus, koska se on täysin voimassaolevan lain mukainen ja laadittu syystä että kunnissa käytännöt ovat varsin kirjavia, sillä nykylaki sen sallii. On siellä tehty myös kehitysehdotuksia, mutta ne ovat erikseen, eikä niitä nähdäkseni ole sovellettu ainakaan tuossa Hausjärven kunnan tapauksessa.

Lue lisää

Katsoin vielä sosiaalihuoltolain hallituksen esityksestä, ja siellä palveluasuminen on luokiteltu avohoidoksii, mutta eriytetty kotona annettavista palveluista, koska edellyttää muuttamista palveluasuntoon, joten huoneiston hallinta vuokrasopimuksen perusteella ei vaikuta tähän luokitteluun.

Sosiaalihuoltolaki 21 §
Asumispalveluja järjestetään henkilöille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat apua tai tukea asumisessa tai asumisensa järjestämisessä. Kotiin annettavat palvelut ovat ensisijaisia suhteessa palveluihin, jotka edellyttävät muuttamista ja sisältävät sekä asumisen että palvelut. Tilapäistä asumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat lyhytaikaista, kiireellistä apua.
...
Palveluasumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat soveltuvan asunnon sekä hoitoa ja huolenpitoa. Tehostettua palveluasumista järjestetään henkilöille, joilla hoidon ja huolenpidon tarve on ympärivuorokautista.

dezus kirjoitti:

Katsoin vielä sosiaalihuoltolain hallituksen esityksestä, ja siellä palveluasuminen on luokiteltu avohoidoksii, mutta eriytetty kotona annettavista palveluista, koska edellyttää muuttamista palveluasuntoon, joten huoneiston hallinta vuokrasopimuksen perusteella ei vaikuta tähän luokitteluun.

Sosiaalihuoltolaki 21 §
Asumispalveluja järjestetään henkilöille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat apua tai tukea asumisessa tai asumisensa järjestämisessä. Kotiin annettavat palvelut ovat ensisijaisia suhteessa palveluihin, jotka edellyttävät muuttamista ja sisältävät sekä asumisen että palvelut. Tilapäistä asumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat lyhytaikaista, kiireellistä apua.
...
Palveluasumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat soveltuvan asunnon sekä hoitoa ja huolenpitoa. Tehostettua palveluasumista järjestetään henkilöille, joilla hoidon ja huolenpidon tarve on ympärivuorokautista.

Lue lisää

No jos sinulla on tuohon suositukseen niin voin kyllä lukasta mutta kannattaa sinunkin lukasta KHO 2016:29 ja erityisesti KHO:n perustelut.

Sosiaalihuoltolaissa tai sen He:ssä ei tietenkään mainita kaikesta mutta tuon asetus 1806/2009 kylläkin siellä HE:ssä on (linkki jo aiemmin ja johon KHO viittaa myös) liite 2 mukaan "Avohoidossa olevalle henkilölle järjestettävistä säännöllisistä kotona annettavista palveluista ja näihin liittyvistä tukipalveluista on yleensä laadittu palvelu- ja hoitosuunnitelma, jossa on määritelty annettavat palvelut. Palvelusta perittävä maksu määräytyy palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaan. Kunnallisia kodinhoitoavun ja kotisairaanhoidon palveluja saavilta perittävät maksut määräytyvät asiakasmaksuasetuksen 3 (kotona annettava palvelu), 5 (asumispalvelut), 6 (vaikeavammaisen kuljetuspalvelu) ja 13 §:n (päivä- ja yöhoidon maksu) mukaisesti. Lisäksi kunnan järjestämissä palveluasunnoissa tai muissa asumispalveluissa peritään erikseen vuokra asumisesta.

Koti on siellä missä henkilö asuu, se että se on vain huone palvelutalossa, ei vaikuta asiaan.

10-9 kirjoitti:

No jos sinulla on tuohon suositukseen niin voin kyllä lukasta mutta kannattaa sinunkin lukasta KHO 2016:29 ja erityisesti KHO:n perustelut.

Sosiaalihuoltolaissa tai sen He:ssä ei tietenkään mainita kaikesta mutta tuon asetus 1806/2009 kylläkin siellä HE:ssä on (linkki jo aiemmin ja johon KHO viittaa myös) liite 2 mukaan "Avohoidossa olevalle henkilölle järjestettävistä säännöllisistä kotona annettavista palveluista ja näihin liittyvistä tukipalveluista on yleensä laadittu palvelu- ja hoitosuunnitelma, jossa on määritelty annettavat palvelut. Palvelusta perittävä maksu määräytyy palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaan. Kunnallisia kodinhoitoavun ja kotisairaanhoidon palveluja saavilta perittävät maksut määräytyvät asiakasmaksuasetuksen 3 (kotona annettava palvelu), 5 (asumispalvelut), 6 (vaikeavammaisen kuljetuspalvelu) ja 13 §:n (päivä- ja yöhoidon maksu) mukaisesti. Lisäksi kunnan järjestämissä palveluasunnoissa tai muissa asumispalveluissa peritään erikseen vuokra asumisesta.

Koti on siellä missä henkilö asuu, se että se on vain huone palvelutalossa, ei vaikuta asiaan.

Lue lisää

Esimerkkinä oikeasta soveltamisesta Oulun ja Tampereen kaupungit, joista Oulu kylläkin unohtanut taulukon vaikutuksen esimerkissään, en tosin tiedä yksittäistapauksista soveltavatko oikein.

http://www.ouka.fi/oulu/asiakasmaksut/asumispalvelut

http://www.tampere.fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/ikaihmisten-palvelut/asuminen.html

10-9 kirjoitti:

No jos sinulla on tuohon suositukseen niin voin kyllä lukasta mutta kannattaa sinunkin lukasta KHO 2016:29 ja erityisesti KHO:n perustelut.

Sosiaalihuoltolaissa tai sen He:ssä ei tietenkään mainita kaikesta mutta tuon asetus 1806/2009 kylläkin siellä HE:ssä on (linkki jo aiemmin ja johon KHO viittaa myös) liite 2 mukaan "Avohoidossa olevalle henkilölle järjestettävistä säännöllisistä kotona annettavista palveluista ja näihin liittyvistä tukipalveluista on yleensä laadittu palvelu- ja hoitosuunnitelma, jossa on määritelty annettavat palvelut. Palvelusta perittävä maksu määräytyy palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaan. Kunnallisia kodinhoitoavun ja kotisairaanhoidon palveluja saavilta perittävät maksut määräytyvät asiakasmaksuasetuksen 3 (kotona annettava palvelu), 5 (asumispalvelut), 6 (vaikeavammaisen kuljetuspalvelu) ja 13 §:n (päivä- ja yöhoidon maksu) mukaisesti. Lisäksi kunnan järjestämissä palveluasunnoissa tai muissa asumispalveluissa peritään erikseen vuokra asumisesta.

Koti on siellä missä henkilö asuu, se että se on vain huone palvelutalossa, ei vaikuta asiaan.

Lue lisää

"No jos sinulla on tuohon suositukseen niin voin kyllä lukasta mutta kannattaa sinunkin lukasta KHO 2016:29 ja erityisesti KHO:n perustelut. "

Siinähän vain todetaan, että tehostettua palveluasumista on pidettävä avohoidon palveluna, juuri niinkuin sosiaalihuoltolain perusteluista käy ilmi ja kuten aiemmin olen esittänyt. Ko. ratkaisussa ei ole otettu milläänlailla kantaa kotona asumisen käsitteeseen, vaan käsitelty rajanvetoa laitoshoidon-avohoidon välillä.

Kunnan järjestämää palveluasumista ei pidetä kotona asumisena, eikä sille nyt vaan mitään voi, että lainsäätäjä on jättänyt palveluasumisen maksut kuntien oman päätöksen varaan pelkästään sillä varauksella, että pysyvät aiheutuvien kustannusten rajoissa.

Tästä aiheesta löytyy netistäkin materiaalia vaikka kuinka paljon, ja esimerkiksi Kuntaliiton julkaisu 'Palveluasumisen järjestäminen ja kilpailuttaminen' on perehtymisen väätti, nimittäin jos haluaa ymmärtää lainsäätäjän tarkoitusta ennemmin kuin vain jankata omaa käsitystään kotona asumisesta.

10-9 kirjoitti:

Esimerkkinä oikeasta soveltamisesta Oulun ja Tampereen kaupungit, joista Oulu kylläkin unohtanut taulukon vaikutuksen esimerkissään, en tosin tiedä yksittäistapauksista soveltavatko oikein.

http://www.ouka.fi/oulu/asiakasmaksut/asumispalvelut

http://www.tampere.fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/ikaihmisten-palvelut/asuminen.html

Lue lisää

"Esimerkkinä oikeasta soveltamisesta Oulun ja Tampereen kaupungit, joista Oulu kylläkin unohtanut taulukon vaikutuksen esimerkissään, en tosin tiedä yksittäistapauksista soveltavatko oikein."

Tämä menee aika älyttömäksi, jos nimimerkki 10-9 vaan toteaa jonkin kaupungin päätöksen oikeaksi ja jonkun muun virheelliseksi ilman että perustelee sitä mitenkään, sillä täytyisi esittää jonkinlaista säädöspohjaa väittämälleen. En minä ainakaan aio kaivaa niitä valmiiksi ja kun olen jo asiantilan moneen kertaan todennut, että ei ole lainvastaista, jos kunta veloittaa palveluasumiseen kuuluvista tukipalveluista enempi kuin mitä kotona annettavista palveluista on säädetty, mutta ei laki toisaalta estä kuntaa veloittamasta vähempää, mitä nyt sitten jossakin vaiheessa nollaa lähestyttäessä arvatenkin tulee vastaan julkisen tuen asettamat reunaehdot kunnalle itselleen.

dezus kirjoitti:

"Esimerkkinä oikeasta soveltamisesta Oulun ja Tampereen kaupungit, joista Oulu kylläkin unohtanut taulukon vaikutuksen esimerkissään, en tosin tiedä yksittäistapauksista soveltavatko oikein."

Tämä menee aika älyttömäksi, jos nimimerkki 10-9 vaan toteaa jonkin kaupungin päätöksen oikeaksi ja jonkun muun virheelliseksi ilman että perustelee sitä mitenkään, sillä täytyisi esittää jonkinlaista säädöspohjaa väittämälleen. En minä ainakaan aio kaivaa niitä valmiiksi ja kun olen jo asiantilan moneen kertaan todennut, että ei ole lainvastaista, jos kunta veloittaa palveluasumiseen kuuluvista tukipalveluista enempi kuin mitä kotona annettavista palveluista on säädetty, mutta ei laki toisaalta estä kuntaa veloittamasta vähempää, mitä nyt sitten jossakin vaiheessa nollaa lähestyttäessä arvatenkin tulee vastaan julkisen tuen asettamat reunaehdot kunnalle itselleen.

Lue lisää

No kiitoksia paljon kun kerrot kuinka vaikea ala on kyseessä, olen kyllä kuullut saman monelta eri alojen viranhaltijoilta ja virkamiehiltä, silloin kun eivät ole kyenneet perustelemaan kantaansa.

Niin KHO 2016:29 oli esimerkkinä että esittämäsi luokitus oli ongelmallinen samoin, että asetus 1806/2009 sitoi ja edelleen sitoo kuntia.

Esittämäsi Ikähoiva työryhmän suositus ei ole johtanut uusiin maksujen määräytymissädöksiin tai määräyksiin. Näiltä osin se ei voi siis olla maksuperuste sitovien lakien tai asetusten vastaiseen tulkintaan. Ja jos olisi, työryhmä nimenomaan esitti, että asukkaille pitää jättää tehostetussa palveluasumisessa aina käyttövara, kuten laitoshoidossa, vaikka käyttövaran määrään ei otettu kantaa. Näiltä osin kunnan ohjeen mukainen käyttövaran myöntäminen vasta kun säästöjä on alle 3500e on virheellinen, siis tuon työryhmän suosituksen mukaan. (Työryhmän ehdotukset 14)

Samoin työryhmä esitti ehdotus 12b, että "Tavallisessa palveluasumisessa jatkuvasta ja säännöllisestä hoidosta ja palvelusta
säädetään perittäväksi maksu samoin kuin asiakasmaksuasetuksen 3 §:n mukainen
kotipalvelun ja kotisairaanhoidon kuukausimaksu."

"Kuukausimaksu saa olla enintään kotiin annettavien palveluiden ylimmän (yksin
asuvalla henkilöllä 35 %) maksuprosentin osoittama määrä tulorajan ylittävistä
bruttokuukausituloista (AMA 3 §) eli kotona annettavan palvelun enimmäismak-
suun ei ehdoteta muutosta."

Ja "Tavallisessa palveluasumisessa asukkaalle voidaan järjestää tukipalveluja, joista peritään kunnan päättämät maksut.
Kunta päättää edelleen maksuluokista ja -prosenteista enimmäismaksuja koskevien
säännösten rajoissa."

Eli kunta soveltaa vain haluamiansa osia tuosta suosituksesta. Myös palveluasunto ja tehostetun palveluasumisen asunto on vielä nykyisin koti, ei väliä millä perusteella asukas sitä hallitsee tai on saanut sen käyttöönsä, kyse on vain kotiin tarjottavista palveluista vaikka kyse olisi laitoksen ohessa olevasta avo yksiköstä. Samoin "Palveluasumisen järjestäminen ja kilpailuttaminen" kappale 5.

Ja tuo "Palveluasumisen järjestäminen ja kilpailuttaminen" s.42 lopusta "Ikähoiva-työryhmä esitti, että tehostettuun palveluasumiseen säädetään tulosidonnainen kuukausimaksu, hoito- ja palvelumaksu. Maksua määrättäessä otetaan huomioon tulojen lisäksi perheen koko. Hoito- ja palvelumaksu on säännöllisen kotihoidon enimmäismaksu kuukaudessa korotettuna. Ateria-palveluista peritään kunnan päättämä maksu. Samoin mahdollisista muista
tukipalveluista peritään kunnan päättämät maksut.

Erityishuollon palveluasumisessa voidaan asukkaalta periä ylläpitomaksu. Ylläpidon käsitettä ei ole määritelty asiakasmaksusäädöksissä. Palveluasumisessa ylläpitona voidaan pitää asumisesta sekä ravinnosta ja muusta ylläpidosta aiheutuvia kuluja. Näitä muita kuluja ovat asiakkaan käyttämistä palveluista (mm. siivous, vaatehuolto, sauna) ja tarvikkeista (esim. hygieniatarvikkeet,
siivousvälineet ja -tarvikkeet) muodostuneet kustannukset. Maksua ei voi periä henkilökunnan antamasta hoivasta ja tuesta."

Nuo muut kuluthan oli tuossa Hausjärven ohjeistuksesaa erillisenä kiinteänä kk maksuna.

Jos sinulla on tiedossa laki tai asetus, jolla tuo mainittu korotus on tuotu voimaan tai joka sallii tuon kunnan veloituksen voisin uskoa sinua mutta kun monet isotkaan kaupungit eivät tuota sovella, enkä ainakaan finlex:stä löydä pitää sanoa, että pysyn mielipiteessäni. Joku muu saa päättää itse käykö tarkastamassa mielipiteeni valitusasteessa.

10-9 kirjoitti:

No kiitoksia paljon kun kerrot kuinka vaikea ala on kyseessä, olen kyllä kuullut saman monelta eri alojen viranhaltijoilta ja virkamiehiltä, silloin kun eivät ole kyenneet perustelemaan kantaansa.

Niin KHO 2016:29 oli esimerkkinä että esittämäsi luokitus oli ongelmallinen samoin, että asetus 1806/2009 sitoi ja edelleen sitoo kuntia.

Esittämäsi Ikähoiva työryhmän suositus ei ole johtanut uusiin maksujen määräytymissädöksiin tai määräyksiin. Näiltä osin se ei voi siis olla maksuperuste sitovien lakien tai asetusten vastaiseen tulkintaan. Ja jos olisi, työryhmä nimenomaan esitti, että asukkaille pitää jättää tehostetussa palveluasumisessa aina käyttövara, kuten laitoshoidossa, vaikka käyttövaran määrään ei otettu kantaa. Näiltä osin kunnan ohjeen mukainen käyttövaran myöntäminen vasta kun säästöjä on alle 3500e on virheellinen, siis tuon työryhmän suosituksen mukaan. (Työryhmän ehdotukset 14)

Samoin työryhmä esitti ehdotus 12b, että "Tavallisessa palveluasumisessa jatkuvasta ja säännöllisestä hoidosta ja palvelusta
säädetään perittäväksi maksu samoin kuin asiakasmaksuasetuksen 3 §:n mukainen
kotipalvelun ja kotisairaanhoidon kuukausimaksu."

"Kuukausimaksu saa olla enintään kotiin annettavien palveluiden ylimmän (yksin
asuvalla henkilöllä 35 %) maksuprosentin osoittama määrä tulorajan ylittävistä
bruttokuukausituloista (AMA 3 §) eli kotona annettavan palvelun enimmäismak-
suun ei ehdoteta muutosta."

Ja "Tavallisessa palveluasumisessa asukkaalle voidaan järjestää tukipalveluja, joista peritään kunnan päättämät maksut.
Kunta päättää edelleen maksuluokista ja -prosenteista enimmäismaksuja koskevien
säännösten rajoissa."

Eli kunta soveltaa vain haluamiansa osia tuosta suosituksesta. Myös palveluasunto ja tehostetun palveluasumisen asunto on vielä nykyisin koti, ei väliä millä perusteella asukas sitä hallitsee tai on saanut sen käyttöönsä, kyse on vain kotiin tarjottavista palveluista vaikka kyse olisi laitoksen ohessa olevasta avo yksiköstä. Samoin "Palveluasumisen järjestäminen ja kilpailuttaminen" kappale 5.

Ja tuo "Palveluasumisen järjestäminen ja kilpailuttaminen" s.42 lopusta "Ikähoiva-työryhmä esitti, että tehostettuun palveluasumiseen säädetään tulosidonnainen kuukausimaksu, hoito- ja palvelumaksu. Maksua määrättäessä otetaan huomioon tulojen lisäksi perheen koko. Hoito- ja palvelumaksu on säännöllisen kotihoidon enimmäismaksu kuukaudessa korotettuna. Ateria-palveluista peritään kunnan päättämä maksu. Samoin mahdollisista muista
tukipalveluista peritään kunnan päättämät maksut.

Erityishuollon palveluasumisessa voidaan asukkaalta periä ylläpitomaksu. Ylläpidon käsitettä ei ole määritelty asiakasmaksusäädöksissä. Palveluasumisessa ylläpitona voidaan pitää asumisesta sekä ravinnosta ja muusta ylläpidosta aiheutuvia kuluja. Näitä muita kuluja ovat asiakkaan käyttämistä palveluista (mm. siivous, vaatehuolto, sauna) ja tarvikkeista (esim. hygieniatarvikkeet,
siivousvälineet ja -tarvikkeet) muodostuneet kustannukset. Maksua ei voi periä henkilökunnan antamasta hoivasta ja tuesta."

Nuo muut kuluthan oli tuossa Hausjärven ohjeistuksesaa erillisenä kiinteänä kk maksuna.

Jos sinulla on tiedossa laki tai asetus, jolla tuo mainittu korotus on tuotu voimaan tai joka sallii tuon kunnan veloituksen voisin uskoa sinua mutta kun monet isotkaan kaupungit eivät tuota sovella, enkä ainakaan finlex:stä löydä pitää sanoa, että pysyn mielipiteessäni. Joku muu saa päättää itse käykö tarkastamassa mielipiteeni valitusasteessa.

Lue lisää

"Myös palveluasunto ja tehostetun palveluasumisen asunto on vielä nykyisin koti, ei väliä millä perusteella asukas sitä hallitsee tai on saanut sen käyttöönsä, kyse on vain kotiin tarjottavista palveluista vaikka kyse olisi laitoksen ohessa olevasta avo yksiköstä. "

Tämä nimenomaan, niin mistä olet sen tempaissut vai ilmentääkö se vain omaa käsitystäsi asiasta.

dezus kirjoitti:

"Myös palveluasunto ja tehostetun palveluasumisen asunto on vielä nykyisin koti, ei väliä millä perusteella asukas sitä hallitsee tai on saanut sen käyttöönsä, kyse on vain kotiin tarjottavista palveluista vaikka kyse olisi laitoksen ohessa olevasta avo yksiköstä. "

Tämä nimenomaan, niin mistä olet sen tempaissut vai ilmentääkö se vain omaa käsitystäsi asiasta.

Lue lisää

Ai pitää sitten vielä kotikin määritellä, kun lainsäätäjäkään ei ole siihen ryhtynyt. Koti ei ole mikään sosiaalihuolto-oikeudessa määritelty asia, vaan se on jätetty yleisellä tasolla määritellyksi.

Koti on, kv-tapaoikeudessa, kv-sopimuksissa ja perustuslaissa (10§) suojattu paikka, tuo ei tietenkään kerro mitään siitä missä se koti on tai ei ole. RL 24:1§ mukaan kotirauhan loukkaamisesta voidaan tuomita, joten sieltä voidaan katsoa mitkä ovat ainakin ja mitkä eivät ainakaan ole koteja. Ja ainakin mitä olen sosiaalityöntekijöiden kanssa keskustellut, lista on yhdenpitävä sen kanssa mihin he ovat katsoneet voivansa hyväksyä sosiaalihuoltoasetuksen 9.1,1 mukaisia palveluita annettavan. (tarkoitushan on auttaa tarpeessa olevia ihmisiä)

Sosiaalihuoltolain 21§ todetaan vain, että kunnat järjestävät asumispalveluita ja että etusijalla olisi oltava sellaiset palvelut, joissa henkilö voisi pysyä aiemmassa kodissaan. Mutta se, että henkilö muuttaa jonnekin asumaan, että saa tarvitsemaansa tukea ja palveluita asumisensa mahdollistamiseksi ei tarkoita, etteikö hänen kotinsa siirtyisi hänen mukana, joten onko kyseessä koti tuo ei vaikuta mitenkään.

Laitos taas on määritelty monissa eri laissa ja se ei koskaan voi olla kotirauhan suojaama paikka, koska siellä ollaan muun kuin asumisen takia, siellä ollaan saamassa hoitoa, kärsimässä rangaistusta yms. näissä paikoissa annetut hoiva- ja hoitopalvelut säädellään erikseen, samoin maksut niistä.

Kun lainsäätäjä poisti tehostetun palveluasumisyksikön pois laitos-kategoriasta, ei siirtänyt sitä limboon, jossa se ei ole mitään, vaan vain poisti siltä erityisluokituksen, joita on esim 1806/2009 liite 1 mukaiset paikat ovat ja toi sen yleisen arvioinnin piiriin. Tiedän kyllä, että SoTe-henkilökunnalle tulee yllätyksenä, että ihmisen työpaikka voi olla toisen ihmisen kodissa mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että näin voi olla. Samasta syystä niihin hoito- ja palvelusuunnitelmiin ilmestyi se klausuuli, että asiakas hyväksyy, että hoitohenkilökunta saa tulla huoneeseen. (tai ainakin olisi pitänyt ilmestyä)

Se ettei näistä ole oikeuskäytäntöä, johtuu varmaan siitä, että uusi sosiaalihuoltolaki tuli voimaan tämän vuoden alussa ja tapaukset eivät ole ehtineet käsittelyyn ja useissa tapauksissa kunnat soveltavat asiakasmaksulain 7c§, vaikka se ei välttämättä ole aivan oikein, asiakas ei valita koska pääsee edullisempaan lopputulokseen. (siksihän tuo KHO 2016:29 tapaus) Tai sitten kunnat veloittavat oikein hyväksyen asiakasmaksuasetuksen 3§ maksimin ja veloittavat muusta sitten riittävästi ja sitten noudattavat ikähoivan, ehdotus 14 mukaista riittävää käyttövaraa, eli käytännössä lopputulos on sama kuin 7c, eli asiakas ei valita.

10-9 kirjoitti:

Ai pitää sitten vielä kotikin määritellä, kun lainsäätäjäkään ei ole siihen ryhtynyt. Koti ei ole mikään sosiaalihuolto-oikeudessa määritelty asia, vaan se on jätetty yleisellä tasolla määritellyksi.

Koti on, kv-tapaoikeudessa, kv-sopimuksissa ja perustuslaissa (10§) suojattu paikka, tuo ei tietenkään kerro mitään siitä missä se koti on tai ei ole. RL 24:1§ mukaan kotirauhan loukkaamisesta voidaan tuomita, joten sieltä voidaan katsoa mitkä ovat ainakin ja mitkä eivät ainakaan ole koteja. Ja ainakin mitä olen sosiaalityöntekijöiden kanssa keskustellut, lista on yhdenpitävä sen kanssa mihin he ovat katsoneet voivansa hyväksyä sosiaalihuoltoasetuksen 9.1,1 mukaisia palveluita annettavan. (tarkoitushan on auttaa tarpeessa olevia ihmisiä)

Sosiaalihuoltolain 21§ todetaan vain, että kunnat järjestävät asumispalveluita ja että etusijalla olisi oltava sellaiset palvelut, joissa henkilö voisi pysyä aiemmassa kodissaan. Mutta se, että henkilö muuttaa jonnekin asumaan, että saa tarvitsemaansa tukea ja palveluita asumisensa mahdollistamiseksi ei tarkoita, etteikö hänen kotinsa siirtyisi hänen mukana, joten onko kyseessä koti tuo ei vaikuta mitenkään.

Laitos taas on määritelty monissa eri laissa ja se ei koskaan voi olla kotirauhan suojaama paikka, koska siellä ollaan muun kuin asumisen takia, siellä ollaan saamassa hoitoa, kärsimässä rangaistusta yms. näissä paikoissa annetut hoiva- ja hoitopalvelut säädellään erikseen, samoin maksut niistä.

Kun lainsäätäjä poisti tehostetun palveluasumisyksikön pois laitos-kategoriasta, ei siirtänyt sitä limboon, jossa se ei ole mitään, vaan vain poisti siltä erityisluokituksen, joita on esim 1806/2009 liite 1 mukaiset paikat ovat ja toi sen yleisen arvioinnin piiriin. Tiedän kyllä, että SoTe-henkilökunnalle tulee yllätyksenä, että ihmisen työpaikka voi olla toisen ihmisen kodissa mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että näin voi olla. Samasta syystä niihin hoito- ja palvelusuunnitelmiin ilmestyi se klausuuli, että asiakas hyväksyy, että hoitohenkilökunta saa tulla huoneeseen. (tai ainakin olisi pitänyt ilmestyä)

Se ettei näistä ole oikeuskäytäntöä, johtuu varmaan siitä, että uusi sosiaalihuoltolaki tuli voimaan tämän vuoden alussa ja tapaukset eivät ole ehtineet käsittelyyn ja useissa tapauksissa kunnat soveltavat asiakasmaksulain 7c§, vaikka se ei välttämättä ole aivan oikein, asiakas ei valita koska pääsee edullisempaan lopputulokseen. (siksihän tuo KHO 2016:29 tapaus) Tai sitten kunnat veloittavat oikein hyväksyen asiakasmaksuasetuksen 3§ maksimin ja veloittavat muusta sitten riittävästi ja sitten noudattavat ikähoivan, ehdotus 14 mukaista riittävää käyttövaraa, eli käytännössä lopputulos on sama kuin 7c, eli asiakas ei valita.

Lue lisää

" Tai sitten kunnat veloittavat oikein hyväksyen asiakasmaksuasetuksen 3§ maksimin ja veloittavat muusta sitten riittävästi ja sitten noudattavat ikähoivan, ehdotus 14 mukaista riittävää käyttövaraa, eli käytännössä lopputulos on sama kuin 7c, eli asiakas ei valita."

Korjataan kun tajusin että tuo on himan harhaan johtavasti sanottu. Avopalvelu ei tietenkään sisällä mitään lääkäri tai lääkehuoltoa, kuten tuo laitospalvelusta oleva 7c maksu sisältää.

10-9 kirjoitti:

Ai pitää sitten vielä kotikin määritellä, kun lainsäätäjäkään ei ole siihen ryhtynyt. Koti ei ole mikään sosiaalihuolto-oikeudessa määritelty asia, vaan se on jätetty yleisellä tasolla määritellyksi.

Koti on, kv-tapaoikeudessa, kv-sopimuksissa ja perustuslaissa (10§) suojattu paikka, tuo ei tietenkään kerro mitään siitä missä se koti on tai ei ole. RL 24:1§ mukaan kotirauhan loukkaamisesta voidaan tuomita, joten sieltä voidaan katsoa mitkä ovat ainakin ja mitkä eivät ainakaan ole koteja. Ja ainakin mitä olen sosiaalityöntekijöiden kanssa keskustellut, lista on yhdenpitävä sen kanssa mihin he ovat katsoneet voivansa hyväksyä sosiaalihuoltoasetuksen 9.1,1 mukaisia palveluita annettavan. (tarkoitushan on auttaa tarpeessa olevia ihmisiä)

Sosiaalihuoltolain 21§ todetaan vain, että kunnat järjestävät asumispalveluita ja että etusijalla olisi oltava sellaiset palvelut, joissa henkilö voisi pysyä aiemmassa kodissaan. Mutta se, että henkilö muuttaa jonnekin asumaan, että saa tarvitsemaansa tukea ja palveluita asumisensa mahdollistamiseksi ei tarkoita, etteikö hänen kotinsa siirtyisi hänen mukana, joten onko kyseessä koti tuo ei vaikuta mitenkään.

Laitos taas on määritelty monissa eri laissa ja se ei koskaan voi olla kotirauhan suojaama paikka, koska siellä ollaan muun kuin asumisen takia, siellä ollaan saamassa hoitoa, kärsimässä rangaistusta yms. näissä paikoissa annetut hoiva- ja hoitopalvelut säädellään erikseen, samoin maksut niistä.

Kun lainsäätäjä poisti tehostetun palveluasumisyksikön pois laitos-kategoriasta, ei siirtänyt sitä limboon, jossa se ei ole mitään, vaan vain poisti siltä erityisluokituksen, joita on esim 1806/2009 liite 1 mukaiset paikat ovat ja toi sen yleisen arvioinnin piiriin. Tiedän kyllä, että SoTe-henkilökunnalle tulee yllätyksenä, että ihmisen työpaikka voi olla toisen ihmisen kodissa mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että näin voi olla. Samasta syystä niihin hoito- ja palvelusuunnitelmiin ilmestyi se klausuuli, että asiakas hyväksyy, että hoitohenkilökunta saa tulla huoneeseen. (tai ainakin olisi pitänyt ilmestyä)

Se ettei näistä ole oikeuskäytäntöä, johtuu varmaan siitä, että uusi sosiaalihuoltolaki tuli voimaan tämän vuoden alussa ja tapaukset eivät ole ehtineet käsittelyyn ja useissa tapauksissa kunnat soveltavat asiakasmaksulain 7c§, vaikka se ei välttämättä ole aivan oikein, asiakas ei valita koska pääsee edullisempaan lopputulokseen. (siksihän tuo KHO 2016:29 tapaus) Tai sitten kunnat veloittavat oikein hyväksyen asiakasmaksuasetuksen 3§ maksimin ja veloittavat muusta sitten riittävästi ja sitten noudattavat ikähoivan, ehdotus 14 mukaista riittävää käyttövaraa, eli käytännössä lopputulos on sama kuin 7c, eli asiakas ei valita.

Lue lisää

On lainlaatija sentään tätä oman kodin problematiikkaa pohtinut, se käy ilmi esim. vanhuspalvelulain 14 §:n sanakäänteistä, koska alkuperäisessä laissa puhutaan yksityiskodista, mutta sittemmin pykälää on muutettu sisällöllisesti, jolloin yksityiskoti muuttunut pelkäksi kodiksi.
Tämän pohjalta sitä voisi kuitenkin arvuutella, että luokittelu kulkisi kutakuinkin linjalla yksityiskoti, kodinomainen koti, palvelukoti ja laitos. Uumoilenpa, että tässä käydään taustalla poliittista kissanhännänvetoa, eikä 'kotiin' uskalla kukaan puuttua saati että alettaisiin määrittelemään muita kotimuotoja kuin se oma.

Vanhuspalvelulaki, alkuperäinen 14 § säädös
Kunnan on toteutettava iäkkään henkilön pitkäaikainen hoito ja huolenpito ensisijaisesti hänen yksityiskotiinsa tai muuhun kodinomaiseen asuinpaikkaansa järjestettävillä sosiaali- ja terveyspalveluilla, jotka sovitetaan sisällöltään ja määrältään vastaamaan iäkkään henkilön kulloisiakin palveluntarpeita. Pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa laitoshoitona vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai jos se on iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta muuten perusteltua.

Vanhuspalvelulaki, voimassaoleva 14 § säädös
Kunnan on toteutettava iäkkään henkilön arvokasta elämää tukeva pitkäaikainen hoito ja huolenpito ensisijaisesti hänen kotiinsa annettavilla ja muilla sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluilla. Palvelut on sovitettava sisällöltään ja määrältään vastaamaan iäkkään henkilön kulloisiakin palveluntarpeita. Hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa pitkäaikaisena laitoshoitona vain tässä laissa säädetyillä perusteilla.

Miten dezus hoitaisit itse äitisi palvelumaksut, kun vanha rintamamiesmökki syrjäseudulla (ei varmasti mene kaupaksi) vaikuttaa, ja eläke hoitotuki ei riitä täysiin maksuihin? Paluuta kotiin ei kuitenkaan ole. Jos itsekin olet vähänvarainen ettet pystyisi auttamaan maksuissa?

Eikä meillä liity edunvalvontaan koska oli tehty jo aiemmin kun äiti jäi yksin eikä pystynyt huolehtimaan talon kunnosta. Lahja perilliselle (tai ennakkoperintö ) on nyt sentään aika luonnollista ja yleistä tuossa tilanteessa, ja saaja sitten maksoikin remontin kokonaan itse. Eiköhän siinä ole tarpeeksi perusteluakin lahjalle.

Mutta, laitoin maistraattiin sähköpostia, ehkä siellä joku osaa neuvoa. Tästä ketjusta nyt irtosi jotain apuja.

Äidin_edunvalvoja kirjoitti:

Miten dezus hoitaisit itse äitisi palvelumaksut, kun vanha rintamamiesmökki syrjäseudulla (ei varmasti mene kaupaksi) vaikuttaa, ja eläke hoitotuki ei riitä täysiin maksuihin? Paluuta kotiin ei kuitenkaan ole. Jos itsekin olet vähänvarainen ettet pystyisi auttamaan maksuissa?

Eikä meillä liity edunvalvontaan koska oli tehty jo aiemmin kun äiti jäi yksin eikä pystynyt huolehtimaan talon kunnosta. Lahja perilliselle (tai ennakkoperintö ) on nyt sentään aika luonnollista ja yleistä tuossa tilanteessa, ja saaja sitten maksoikin remontin kokonaan itse. Eiköhän siinä ole tarpeeksi perusteluakin lahjalle.

Mutta, laitoin maistraattiin sähköpostia, ehkä siellä joku osaa neuvoa. Tästä ketjusta nyt irtosi jotain apuja.

Lue lisää

Se onkin parempi kysyä maistraatista ja kunnissakin tietävät hyvin näistä, se kun voi herättää närkästystä joissakin, jos yleisöpalstoilla levittelee juttuja edunvalvonnasta saati sitten sosiaalihuollon tarpeessa olevista. Omasta tilanteestaan saa kirjoitella huolettomammin.

Jos isäsi tarvitsi edunvalvojan eli ei pystynyt enää itse hoitamaan taloudellisia asioitaan, niin miten ihmeessä hän pystyi tekemään asuntokaupan?

Edunvalvoja ja edunvalvontavaltuutettu ovat eri asia. Menevät helposti sekaisin. Edunvalvontavaltuutettu ei tarvitse kaikkeen maistraatin lupaa, riippuen valtuutuksen sisällöstä.

Ei tarvitse HUUTAA...!