Tuomion purku

Lakiteknisesti kyseessä ei ollut ulkopuolinen todistaja joten mikäli poliisi jättäisi syyttämättä, riittääkö purun perusteeksi korkeimmalle se, että tässä on oikeus tehnyt kammottavan virheen?

On pakko olla olemassa ennakkotapauksia. Ei tämä voi olla ensimmäinen kerta.

Suomessa poliisi ei syytä ketään.

wqwqww kirjoitti:

Suomessa poliisi ei syytä ketään.

Älä viitti viisastella, poliisi joko tekee syyttämispäätöksen tai syyttämättäjättämispäätöksen.

Mistä näitä pösilöjä oikein tulee ?? Poliisi ei tee syyttämis-, eikä syyttämättäjättämispäätöstä, vaan syyttäjä.
Poliisi tekee kyllä päätöksiä, mutta ei koskaan syyttämis-, eikä syyttämättäjättämispäätöstä. Poliisi voi esitutkintalain perusteella tehdä mm. seuraavia päätöksiä, - tutkimatta ottamispäätös, koska kyse ei ole rikoksesta. Vähäisyyspäätös, kun asianomistajalla ei ole vaatimuksia, huomautus, jne.

wqwqww kirjoitti:

Mistä näitä pösilöjä oikein tulee ?? Poliisi ei tee syyttämis-, eikä syyttämättäjättämispäätöstä, vaan syyttäjä.
Poliisi tekee kyllä päätöksiä, mutta ei koskaan syyttämis-, eikä syyttämättäjättämispäätöstä. Poliisi voi esitutkintalain perusteella tehdä mm. seuraavia päätöksiä, - tutkimatta ottamispäätös, koska kyse ei ole rikoksesta. Vähäisyyspäätös, kun asianomistajalla ei ole vaatimuksia, huomautus, jne.

Lue lisää

Mene nyt vittuun täältä lässyttämästä vitun häirikkö.

Poliisi nimenomaan päättää lähteekö asia syyteharkintaan tai ei vaikka syyttäjä lopullisen päätöksen tekeekin. Kyllä sä tasan tarkkaan tajuat mistä tässä nyt puhutaan.

Tulihan se sieltä ! Syyteharkintaan lähettäminen on aivan eri asia, kuin syyttämis-, tai syyttämättäjättämispäätöksen tekeminen.
Suomessa noudatetaan vallan kolmijako-oppia, missä poliisi kuuluu toimeenpanovaltaan, ei tuomiovaltaan. Tosin syyttäjän rooli on vähän kaksijakoinen.
Laintuntemuksessasi on suuria aukkoja.

wqwqww kirjoitti:

Tulihan se sieltä ! Syyteharkintaan lähettäminen on aivan eri asia, kuin syyttämis-, tai syyttämättäjättämispäätöksen tekeminen.
Suomessa noudatetaan vallan kolmijako-oppia, missä poliisi kuuluu toimeenpanovaltaan, ei tuomiovaltaan. Tosin syyttäjän rooli on vähän kaksijakoinen.
Laintuntemuksessasi on suuria aukkoja.

Lue lisää

Ketään täällä ei kiinnosta monologisi. Kyse oli siis tästä:

Lakiteknisesti kyseessä ei ollut ulkopuolinen todistaja joten mikäli poliisi jättäisi syyttämättä (= ei lähetä syyteharkintaan), riittääkö purun perusteeksi korkeimmalle se, että tässä on oikeus tehnyt kammottavan virheen ja kirjannut tämän "todistajan" ulkopuoliseksi todistajaksi ja huomioinut hänen lausuntona valehtoisena lausuntona?

On pakko olla olemassa ennakkotapauksia. Ei tämä voi olla ensimmäinen kerta.

Jätä kuule vastaaminen asialliselle kirjoittajalle, jookos !

Kuulehan pösilö, KKO:ssa nauravat sinulle.

Jussi..Pussi kirjoitti:

Kuulehan pösilö, KKO:ssa nauravat sinulle.

Menes nyt muualle esitelmöimään täältä, vitun psykohäirikkö.

Kyse on siis tästä:

Riittääkö purun perusteeksi korkeimmalle se, että oikeus on tehnyt päivänselvän virheen ja kirjannut tämän "todistajan" ulkopuoliseksi todistajaksi ja huomioinut hänen lausuntona valehtoisena lausuntona?

On pakko olla olemassa ennakkotapauksia. Ei tämä voi olla ensimmäinen kerta.

Noh, mainitsemasi tapauksessa tuomion purkuperuste lienee joko OK 31 luvun 7 ja 8 §§ 1 momenttien 2-kohta. Mutta kuten lakitekstistä käy ilmi, se ei vielä riitä, että todistaja on väärin kirjattu, hänen on myöskin pitänyt tahallaan todistaa väärin ja tämän lausuman pitää voidaa otaksua vaikuttaneen asian lopputulokseen.

Eikä se oikeastaan ole sinulle eduksi jos saitte yhdistyksen henkilöjäsen oli asiassa todistajana, hänhän silloin vakuutti puhuvansa totta OK 17 luvun 44 §:n mukaan. Eikö se ollut oiva tilaisuus selvittää mitä tämä yhdistys oli oikeasti tehnyt, kun varmaan sait kysyä häneltä asioita. Ja jos et kysynyt, oma moka.

Mutta joo, ei tuomioita lähdetä purkamaan jos ei ole tapahtunut aaaaaika isoja mokia. Mainitsemasi asia ei ole välttämättä moka ollenkaan, puhumattakaan siitä, että se olisi vaikuttanut asian lopputulokseen.

Onnibonni kirjoitti:

Noh, mainitsemasi tapauksessa tuomion purkuperuste lienee joko OK 31 luvun 7 ja 8 §§ 1 momenttien 2-kohta. Mutta kuten lakitekstistä käy ilmi, se ei vielä riitä, että todistaja on väärin kirjattu, hänen on myöskin pitänyt tahallaan todistaa väärin ja tämän lausuman pitää voidaa otaksua vaikuttaneen asian lopputulokseen.

Eikä se oikeastaan ole sinulle eduksi jos saitte yhdistyksen henkilöjäsen oli asiassa todistajana, hänhän silloin vakuutti puhuvansa totta OK 17 luvun 44 §:n mukaan. Eikö se ollut oiva tilaisuus selvittää mitä tämä yhdistys oli oikeasti tehnyt, kun varmaan sait kysyä häneltä asioita. Ja jos et kysynyt, oma moka.

Mutta joo, ei tuomioita lähdetä purkamaan jos ei ole tapahtunut aaaaaika isoja mokia. Mainitsemasi asia ei ole välttämättä moka ollenkaan, puhumattakaan siitä, että se olisi vaikuttanut asian lopputulokseen.

Lue lisää

Purkuperusteet ovat jo tiedossani, mutta niissä ei tällaisesta tapauksesta puhuta mitään.

"kuten lakitekstistä käy ilmi, se ei vielä riitä, että todistaja on väärin kirjattu"

Laitatko linkin missä näin sanotaan, että "se ei vielä riitä, että todistaja on väärin kirjattu"?

Aina kun todistaja on kirjattu ulkopuoliseksi, hänen lausuntonsa painaa automaattisesti oikeudessa normaalia enemmän ja kun tällaista lausumaa on lainattu tuomiossa suoraan, on päivänselvää, että asia on painanut oikeuden vaakakupissa.

Kysymyksessäni oleellista on siis se, että miten KKO suhtautuu asiaan jossa todistaja ei lakiteknisesti ole ulkopuolinen, eikä hänen lausuntonsa siten ole "perätön" lakiteknisessä mielessä, mutta oikeus on tehnyt virheen ja suhtautunut lausumaan valaehtoisena lausumana ja perustelee päätöstään tällaisella lausumalla.

"Eikö se ollut oiva tilaisuus selvittää mitä tämä yhdistys oli oikeasti tehnyt"

Todiste oli jo ollut esillä ja siihen oli jo viitattu ja tästä huolimatta henkilö lausui mitä lausui ja kielsi todisteen sisällön ja oikeus kirjasi lausuman sellaisenaan. Kaikille muille paitsi (ilmeisesti) oikeudelle oli täysin selvää, että "todistaja" valehteli.

Ongelma kuitenkin nousi esiin vasta kun tuomiosta sai lukea, että tätä todistajaa oli kuultu ulkopuolisena ja hänen lausuntoaan siteerattiin tuomiossa esitetystä todisteesta piittaamatta.

Mokasta tekee emämokan juuri se, että - huolimatta siitä oliko kyseessä ulkopuolinen tai ei - todistajan lausunto oli täysin ristiriidassa jo esitetyn mustaa valkoisella -todisteen kanssa. Tällä todisteella tämä henkilö oli tehnyt juuri sitä (koko asian kannalta ratkaisevaa) mitä kielsi suullisessa lausunnossa tehneensä.

Tämä tapaus muiden samassa oikeudenkäynnissä tapahtuneiden virheiden ohella viittaa siihen, että Suomen oikeuslaitoksen tuomarit eivät näköjään hallitse tehtäviään tilanteessa jossa kirjallisia todisteita / lausunnon antajia on paljon.

Haluaisin kuitenkin tietää, että mikä taho ylipäätään voi korjata oikeuden tekemän virheen ellei korkein oikeus ottaisi asiaa uudestaan käsittelyyn?

Voiko syyttäjä edes syyttää kun kyseessä ei olekaan ulkopuolinen todistaja?

Omassa tapauksessani on onneksi muitakin perusteita tuomion purkamiselle ja esitutkinta tulossa / jo käynnissä, mutta juuri tämä asia askarruttaa.

Kyseessä on nimenomaan yhdistyksen jäsen (ja vieläpä perheenjäsen) joka esiintyi oikeudessa todistajana. Oikeus kirjasi tämän henkilön tuomioon ulkopuoliseksi todistajaksi.

aloit.taja kirjoitti:

Kyseessä on nimenomaan yhdistyksen jäsen (ja vieläpä perheenjäsen) joka esiintyi oikeudessa todistajana. Oikeus kirjasi tämän henkilön tuomioon ulkopuoliseksi todistajaksi.

Lue lisää

"Kyseessä on nimenomaan yhdistyksen jäsen (ja vieläpä perheenjäsen)"

Yhdistys ei ole perhe, joten yhdistyksellä ei ole perheenjäseniä. Jos sen sijaan yhdistys X:llä on jäsen A ja A:lla poika B, niin B ei ole yhdistyksen jäsen, jollei ole itse yhdistyksen jäseneksi liittynyt.

Mitähän tuolla "ulkopuoliseksi kirjaamisella" mahtanet tarkoittaa? Jos todella jotain on kirjattu, niin kirjoitapa tuo kirjaus sanasta sanaan tänne!

aloit.taja kirjoitti:

Kyseessä on nimenomaan yhdistyksen jäsen (ja vieläpä perheenjäsen) joka esiintyi oikeudessa todistajana. Oikeus kirjasi tämän henkilön tuomioon ulkopuoliseksi todistajaksi.

Lue lisää

Yhdistyksen jäsen on nimenomaan todistaja, vaikka asia koskisi yhdistystä. Joten mitään virhettä oikeus ei ole tehnyt.

Sen sijaan esteellisenä todistamaan yhdistystä koskevassa asiassa olisi yhdistyksen HALLITUKSEN jäsen.

Tuomioistuimella on oikeus myös arvioida todisteita ja todistajien kertomuksia vapaasti. Se, että todistajan kertomus on eri kuin kirjallisesta todisteesta "mustaa valkoisella" ilmenevä, ei tarkoita, että todistaja valehtelee. Tuomioistuimella on oikeus pitää todistajan kertomaa uskottavampana kuin kirjallista todistetta.

MITÄÄN PERUSTEITA TUOMION PURKAMISELLE EI OLE SITEN ESITETTY.

"Se, että todistajan kertomus on eri kuin kirjallisesta todisteesta "mustaa valkoisella" ilmenevä, ei tarkoita, että todistaja valehtelee."

Nimenomaan sitä se tässä tapauksessa tarkoittaa.

"Tuomioistuimella on oikeus pitää todistajan kertomaa uskottavampana kuin kirjallista todistetta."

Jos todistaja on tehnyt jotain, jonka kieltää tehneensä, silloin tämä todistaja yksiselitteisesti valehtelee.

Kysymys on nyt puhtaasti tekemisestä eli siitä onko tehnyt tai ei tehnyt. Ei siitä mikä on uskottavaa tai ei uskottavaa.

"Yhdistyksen jäsen on nimenomaan todistaja, vaikka asia koskisi yhdistystä."

Jos näin on, jäsen saadaan kiinni RIKOKSESTA. YKSISELITTEISESTI.

Kuitenkin...

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150734

Laki oikeustoimen ja toimituksen todistajan esteellisyydestä

1 § ...todistaja on esteellinen, jos:

1) hän on oikeustoimeen osallinen tai oikeustoimi tehdään hänen hyväkseen;
2) hän on toimituksen asianosainen tai toimitus koskee hänen oikeuttaan;
3) hän on 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun henkilön nykyinen tai entinen aviopuoliso taikka nykyinen avopuoliso, sisarus, sukulainen suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa taikka hänellä on 1 tai 2 kohdassa tarkoitettuun henkilöön vastaavanlainen parisuhteeseen tai sukulaisuuteen rinnastuva läheinen suhde;
4) hän on 3 kohdassa tarkoitetussa suhteessa siihen, jonka tehtäviin toimitus tai oikeustoimen tekemiseen myötävaikuttaminen kuuluu;

"Kovin on himmeä kristallipallo tänään selvännäkijöiden tuvalla."

Taitaa olla Suomen oikeuslaitoksessakin normi, että tuomarit katsovat kristallipallosta mieluummin kuin lakikirjasta.

"Ennakkopäätökset"

Ei tuomarin mokien oikomista ennakkopäätökseksi katsota. Ei korppi korpin silmää noki eikä ammattikuntaansa nolaa. Kansalainen kantakoon vastuun.

"eimevoijatietää"

No minähän odotankin, että tänne erehtyisi joku jolla olisi kokemusta asiasta.