Uusi laiva

Et voi Jiikoo-76

Koska et uskalla tehdä mitään reissua MS-tautisi vuoksi, kuten et uskalla alkoholiakaan käyttää!

Joten ei! et tule olemaan eka joka kertoo tolta laivalta kokemuksia... etkä kyllä vimppakaan

HaluatkoKehariTurpaan kirjoitti:

Et voi Jiikoo-76

Koska et uskalla tehdä mitään reissua MS-tautisi vuoksi, kuten et uskalla alkoholiakaan käyttää!

Joten ei! et tule olemaan eka joka kertoo tolta laivalta kokemuksia... etkä kyllä vimppakaan

Lue lisää

Mitenkä tuo Commondore-hytti olikaan?

Voi.sinua.voi.koeta.kest kirjoitti:

Mitenkä tuo Commondore-hytti olikaan?

Seranden/Symphonyn käyttämä nimi sviitistä

Kas kun kotimaasta ei löydy kapasiteettia. Tilauskirjat ovat täynnä.

Ei-ehditä kirjoitti:

Kas kun kotimaasta ei löydy kapasiteettia. Tilauskirjat ovat täynnä.

Ei ainakaan tämä uutinen tue väitettäsi.

http://www.hs.fi/talous/a1479869203025

uytrew34 kirjoitti:

Ei ainakaan tämä uutinen tue väitettäsi.

http://www.hs.fi/talous/a1479869203025

Lue lisää

Mihin perustat väitteesi, sillä tuo linkittämäsi uutinen ei sitä tue.

uytrew34 kirjoitti:

Ei ainakaan tämä uutinen tue väitettäsi.

http://www.hs.fi/talous/a1479869203025

Lue lisää

HeSa:n jutussa ei ole sanaakaan ko.asiasta.
Turun ja Rauman telakoilla on ''kirjat täynnä'' vuoteen 2022 asti.

saumaasaumaa kirjoitti:

HeSa:n jutussa ei ole sanaakaan ko.asiasta.
Turun ja Rauman telakoilla on ''kirjat täynnä'' vuoteen 2022 asti.

Ei olekaan. Jos syynä olisi ollut kapasiteetin puute, olisi siitä Hesarin uutisessa mainittu.

jnhbgvfcdxs kirjoitti:

Ei olekaan. Jos syynä olisi ollut kapasiteetin puute, olisi siitä Hesarin uutisessa mainittu.

Viimeisten 3-4kk aikana Hesari,ym. ovat kertoneet useaan otteeseen telakoiden hyvästä tilauskannasta. Luulisi asiasta kiinnostuneilla olevan tiedossa.....

saumaasaumaa kirjoitti:

HeSa:n jutussa ei ole sanaakaan ko.asiasta.
Turun ja Rauman telakoilla on ''kirjat täynnä'' vuoteen 2022 asti.

Mitä täytettä Raumalla on? Jotain tekosaariahan ne siellä ovat hitsailleet ja puolustusvoimille saatetaan askarrella lähinnä jolla-kokoluokan kippoja jossain vaiheessa, mutta mitään oikeita laivoja ei Raumalla kyllä olla oman muistikuvani mukaan rakentamassa?

Viking Line on ollut perinteisesti laivayhtiöistä se epäisänmaallisin. Ahvenanmaalaisille kelpaa mantereelta pumpatut tuet ja pakkoruotsi. Ahvenanmaalaiset eivät osallistu varusmiespalvelukseen. Laivat tilataan sieltä mistä halvimmalla saadaan.

Toivottavasti somalimerirosvot kaappaavat tuon kiinalaisaluksen ja upottavat sen Intian valtamereen, niin silloin se ei ainakaan tule pilaamaan muutenkin huonossa jamassa olevaa Itämerta.

boikottiinvaan kirjoitti:

Mitä täytettä Raumalla on? Jotain tekosaariahan ne siellä ovat hitsailleet ja puolustusvoimille saatetaan askarrella lähinnä jolla-kokoluokan kippoja jossain vaiheessa, mutta mitään oikeita laivoja ei Raumalla kyllä olla oman muistikuvani mukaan rakentamassa?

Viking Line on ollut perinteisesti laivayhtiöistä se epäisänmaallisin. Ahvenanmaalaisille kelpaa mantereelta pumpatut tuet ja pakkoruotsi. Ahvenanmaalaiset eivät osallistu varusmiespalvelukseen. Laivat tilataan sieltä mistä halvimmalla saadaan.

Toivottavasti somalimerirosvot kaappaavat tuon kiinalaisaluksen ja upottavat sen Intian valtamereen, niin silloin se ei ainakaan tule pilaamaan muutenkin huonossa jamassa olevaa Itämerta.

Lue lisää

Tämä(-kin) meni ohi ?
http://yle.fi/uutiset/3-8977274

ganalinvarrel kirjoitti:

Tämä(-kin) meni ohi ?
http://yle.fi/uutiset/3-8977274

Ei pitäisi haitata: "Liikennöinteeseen Tanskaan alus pääsee syyskuussa 2018."
Kun taas: "Lopullinen sopimus on tarkoitus allekirjoittaa kevään 2017 aikana."

mahtuu-vaikka-vihitty kirjoitti:

Ei pitäisi haitata: "Liikennöinteeseen Tanskaan alus pääsee syyskuussa 2018."
Kun taas: "Lopullinen sopimus on tarkoitus allekirjoittaa kevään 2017 aikana."

Mistä löysit viimeisen kappaleen,ihan MV lehden tyylillä:))
Se sopimus tehtiin kesäkuussa 2016,peltityöt alkaa ensi vuonna.

pakkomahtuakunonvihitty kirjoitti:

Mistä löysit viimeisen kappaleen,ihan MV lehden tyylillä:))
Se sopimus tehtiin kesäkuussa 2016,peltityöt alkaa ensi vuonna.

Jälkimmäinen lainaus liittyy siis tähän Viking Linen mahdolliseen tilaukseen. Eli yritin tiivistää mahdollisimman lyhyesti sen tosiasian, että Rauman telakalla olisi kyllä tilaa rakentaa tämä Vikingin uutukainen tilaajan haluamalla aikataululla.

Jos rakentaminen aloitetaan 2018 loppupuolella, niin kyllä tuon kokoinen lossi saadaan helposti valmiiksi vuonna 2020.

Viking Line on tehnyt siis vasta aiesopimuksen. Varustamolla on hyvä historia vatuloinnista, ämpyilystä ja takaisinvedoista. Missähän mahtaa luurata nykyään ADCC?

http://www.vikingline.com/en/investors/stock-exchange-releases/published-2016/letter-of-intent-concerning-an-order-of-a-passenger-vessel/

"The aim is to sign a final agreement during the spring of 2017."

Raha ratkaisee. Tuleva kippo maksaa n.190 milliä. Viking Grace muutama vuosi sitten 240 milliä....

helpostimahtuu kirjoitti:

Jälkimmäinen lainaus liittyy siis tähän Viking Linen mahdolliseen tilaukseen. Eli yritin tiivistää mahdollisimman lyhyesti sen tosiasian, että Rauman telakalla olisi kyllä tilaa rakentaa tämä Vikingin uutukainen tilaajan haluamalla aikataululla.

Jos rakentaminen aloitetaan 2018 loppupuolella, niin kyllä tuon kokoinen lossi saadaan helposti valmiiksi vuonna 2020.

Viking Line on tehnyt siis vasta aiesopimuksen. Varustamolla on hyvä historia vatuloinnista, ämpyilystä ja takaisinvedoista. Missähän mahtaa luurata nykyään ADCC?

http://www.vikingline.com/en/investors/stock-exchange-releases/published-2016/letter-of-intent-concerning-an-order-of-a-passenger-vessel/

"The aim is to sign a final agreement during the spring of 2017."

Lue lisää

Kannattaa aina sotkea asioita eri jutuista;)

milli_on_mitta kirjoitti:

Raha ratkaisee. Tuleva kippo maksaa n.190 milliä. Viking Grace muutama vuosi sitten 240 milliä....

Sopimusta ei ole vielä tehty, onkohan valittu edes valuuttaa jolla maksetaan? Kunhan trumpetinsoittaja pääsee vauhtiin, niin voi lautan hinta ollakin yhtäkkiä puolet tai kaksinkertainen nykytilanteeseen verrattuna. Huonosti kävi 90-luvun alussa niille suomalaisillekin, jotka olivat ottaneet ulkomaista lainaa.

monet.on.muuttujat kirjoitti:

Sopimusta ei ole vielä tehty, onkohan valittu edes valuuttaa jolla maksetaan? Kunhan trumpetinsoittaja pääsee vauhtiin, niin voi lautan hinta ollakin yhtäkkiä puolet tai kaksinkertainen nykytilanteeseen verrattuna. Huonosti kävi 90-luvun alussa niille suomalaisillekin, jotka olivat ottaneet ulkomaista lainaa.

Lue lisää

"...onkohan valittu edes valuuttaa jolla maksetaan?"
Dollareita käytetään.
Ahneidenmaalla hattu kiertämään ja 190 miljoona euroa (201 706 280 $) on koossa huomenna.

Ei-ehditä kirjoitti:

Mihin perustat väitteesi, sillä tuo linkittämäsi uutinen ei sitä tue.

Tässä lainaus Hesarista;

HANSES kertoo Vikingin neuvotelleen saksalaisen Meyer Werftin kanssa, jolla on telakka Turussa, sekä myös Rauman telakan kanssa. Hinta tuli esteeksi tällä kertaa kotimaiselle tilaukselle.

uytrew34 kirjoitti:

Tässä lainaus Hesarista;

HANSES kertoo Vikingin neuvotelleen saksalaisen Meyer Werftin kanssa, jolla on telakka Turussa, sekä myös Rauman telakan kanssa. Hinta tuli esteeksi tällä kertaa kotimaiselle tilaukselle.

Lue lisää

Meyer tietää tasan tarkkaan Viking Linen luotettavuuden sopimuskumppanina. Jättihän Viking Line lunastamatta heiltä lähes valmiin Europan. http://www.simplonpc.co.uk/Viking-Line/Europa01fof.jpg

Itse uskon että Meyer esitti tarkoituksella riittävän suuren hintalapun, jottei joudu enää tekemisiin tämän epäluotettavan varustamon kanssa.

Europan tilasi itseasiassa silloisen Viking Linen osakasvarustamo gotlantilainen Rederi AB Slite. Nordbanken päätti lopettaa rahoituksen juuri ennen aluksen valmistumista. Sliten aikaisemmin Wärtsilältä tilaama alus osoittautui huomattavasti tilattua kalliimmiksi telakan taloudellisten ongelmien vuoksi. Telakan konkurssi johti Sliten myöhemmin suuriin talousvaikeuksiin ja pian konkurssiin.

Nykyinen Viking Line pohjautuu toiseen osakasvarustamoon Ahvenanmaalta, joka tuolloin käytti nimeä SF Line AB (alunperin Ålandsfärjan AB). Yhtiö on usein tilannut aluksia eri telakoilta. Uudisrakennus korvaakin Amorellan, joka on rakennettu Brodosplit telakalla joka sijaitsee nykyisessä Kroatiassa. Taustastaan huolimatta Amorella on osoittautunut erinomaiseksi autolautaksi. Ehkäpä yhdeksi kaikkien aikojen parhaaksi.

Olisi tietysti ollut hienoa saada tämä autolautta Meyerilta.

slite kirjoitti:

Europan tilasi itseasiassa silloisen Viking Linen osakasvarustamo gotlantilainen Rederi AB Slite. Nordbanken päätti lopettaa rahoituksen juuri ennen aluksen valmistumista. Sliten aikaisemmin Wärtsilältä tilaama alus osoittautui huomattavasti tilattua kalliimmiksi telakan taloudellisten ongelmien vuoksi. Telakan konkurssi johti Sliten myöhemmin suuriin talousvaikeuksiin ja pian konkurssiin.

Nykyinen Viking Line pohjautuu toiseen osakasvarustamoon Ahvenanmaalta, joka tuolloin käytti nimeä SF Line AB (alunperin Ålandsfärjan AB). Yhtiö on usein tilannut aluksia eri telakoilta. Uudisrakennus korvaakin Amorellan, joka on rakennettu Brodosplit telakalla joka sijaitsee nykyisessä Kroatiassa. Taustastaan huolimatta Amorella on osoittautunut erinomaiseksi autolautaksi. Ehkäpä yhdeksi kaikkien aikojen parhaaksi.

Olisi tietysti ollut hienoa saada tämä autolautta Meyerilta.

Lue lisää

"silloisen Viking Linen osakasvarustamo gotlantilainen Rederi AB Slite"
Viking line oli alkujaan kolmen, SF, Sally ja Sliten yhteinen markkinointiyhtiö, Sallyn ja Sliten kariuduttua taloudellisiin ongelmiin otti SF Line nimekseen Viking Line

Siihen voidaan tarvittaessa hitsata Helsingin telakalla vahvikkeita jäämurtajaraudasta.

Vettä raskaampi rauta ei vaan ole mikään kovin järkeävä laivanrakennusmateriaali. Painon lisäksi rauta on myös pehmeää, se ei oikein kestä jäätä tai pohjakosketuksia.

Oma suosikkilaivani on Finnjet. Siinä oli käytetty yläpuolisissa rakenteissa kevyttä alumiinia. Kaikkein parhaan laivan saisi tekemällä veden ja jään kanssa kosketuksessa olevat osuudet titaanista, ja loput sitten alumiinista. Kestävyyden lisäksi laivasta tulisi samalla myös ruostumaton.

Estonia eli alkuperäiseltä nimeltää Viking Sally rakennettiin Saksassa Meyer Werftin telakalla Papenburgissa. Tosin autolautan valmistusmaa tuskin vaikuttaa paljoltikaan todennäköisyyteen upota.

Papenburg kirjoitti:

Estonia eli alkuperäiseltä nimeltää Viking Sally rakennettiin Saksassa Meyer Werftin telakalla Papenburgissa. Tosin autolautan valmistusmaa tuskin vaikuttaa paljoltikaan todennäköisyyteen upota.

Lue lisää

Ainakin kiinalaisissa rahtilaivoissa käytetään ohutta peltiä. Näyttävät yhden talven jäljiltä melkoisilta luurangoilta.

Kiinalaiset sähkövitkuttimet ovat yleensä myös melko paloherkkiä ja sähköjohtoahan autolauttaan tulee melkoisesti. En kyllä aio mokoman prototyypin hukutettavaksi koskaan lähteä.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201611232200031244_uu.shtml

"Kauppalehden mukaan Viking Line on saanut vuodesta 2002 lähtien varustamotukea suomalaisilta veronmaksajilta lähes 440 miljoonaa euroa."

Että semmosia kavereita ne affenanmaalaiset on. Eiköhän nuo tuet tule lakkauttaa samoin tein. Turha suomalaisten on kiinalaisten palkkoja alkaa maksamaan.

tallinkilla.jatkossa kirjoitti:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201611232200031244_uu.shtml

"Kauppalehden mukaan Viking Line on saanut vuodesta 2002 lähtien varustamotukea suomalaisilta veronmaksajilta lähes 440 miljoonaa euroa."

Että semmosia kavereita ne affenanmaalaiset on. Eiköhän nuo tuet tule lakkauttaa samoin tein. Turha suomalaisten on kiinalaisten palkkoja alkaa maksamaan.

Lue lisää

Mitä, tuleeko miehistökin Kiinasta?

Sieltäkö kirjoitti:

Mitä, tuleeko miehistökin Kiinasta?

Jos Viking Line saisi päättää niin tulisi. Mutta kun ei saa;)

onneksi_ei kirjoitti:

Jos Viking Line saisi päättää niin tulisi. Mutta kun ei saa;)

Jos merimies saa keskimäärin 30 donaa vuodessa, niin 20 miljuunan varustamotuella saataisiin 666 merimiestä. Montahan merimiestä Viikingillä on yhteensä?

piruirit kirjoitti:

Jos merimies saa keskimäärin 30 donaa vuodessa, niin 20 miljuunan varustamotuella saataisiin 666 merimiestä. Montahan merimiestä Viikingillä on yhteensä?

Vuonna 2015 laivoilla työskenteli 2066 ihmistä.
http://www.vikingline.com/globalassets/documents/market_specific/corporate/investors/annual-reports/vuosikertomus-2015.pdf

katteen_syöjät kirjoitti:

Vuonna 2015 laivoilla työskenteli 2066 ihmistä.
http://www.vikingline.com/globalassets/documents/market_specific/corporate/investors/annual-reports/vuosikertomus-2015.pdf

Lue lisää

Tuosta voidaan päätellä, että Viking Linellä on kapasiteettia liikaa 1/3. Mitkä laivat pitäisi poistaa, jotta toiminta saadaan markkinaehtoisesti kannattavaksi?

Tällä hetkellähän laivastoon kuuluu:

Amorella
Gabriella
Mariella
Rosella
Cinderella
XPRS
Grace

Oman näkemykseni mukaan ainakin Cinderella ja Rosella ovat täysin turhia.

tallinkilla.jatkossa kirjoitti:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201611232200031244_uu.shtml

"Kauppalehden mukaan Viking Line on saanut vuodesta 2002 lähtien varustamotukea suomalaisilta veronmaksajilta lähes 440 miljoonaa euroa."

Että semmosia kavereita ne affenanmaalaiset on. Eiköhän nuo tuet tule lakkauttaa samoin tein. Turha suomalaisten on kiinalaisten palkkoja alkaa maksamaan.

Lue lisää

Täysin saman verran tallink virolaisena yrityksenä saa tukia suomesta suomeen liputtamistaan aluksistaan kuin viking line.
Kannattaa uistaa kokonaisuus jos vertailet tukia merenkululle

Virolaiset.perässä kirjoitti:

Täysin saman verran tallink virolaisena yrityksenä saa tukia suomesta suomeen liputtamistaan aluksistaan kuin viking line.
Kannattaa uistaa kokonaisuus jos vertailet tukia merenkululle

Lue lisää

Kannattaa myös muistaa se kumpi varustamo käyttää enemmän suomalaisia aluksia.

out.of.memory kirjoitti:

Kannattaa myös muistaa se kumpi varustamo käyttää enemmän suomalaisia aluksia.

Tallink on tilannut 2000 luvulla Suomesta 7 alusta Viking Line 2.

Tallinkmaksaa kirjoitti:

Tallink on tilannut 2000 luvulla Suomesta 7 alusta Viking Line 2.

Tosin Tallinkin on ollut pakkorako tilata nuo alukset saadakseen kilpailukykyisen laivaston kilpailijoidensa kanssa

Entäs tuopit, ovatko muovia vai lasia?

Mutta minkä kokoiset tuopit ja missä on edullisin olut? Onko millaiset hytit? Vastaa Tuomas. Niin ja onko sulla yhtään kaveria?

KerroNeroKerro kirjoitti:

Mutta minkä kokoiset tuopit ja missä on edullisin olut? Onko millaiset hytit? Vastaa Tuomas. Niin ja onko sulla yhtään kaveria?

Ei ole kavereita, eikä tule olemaan, tai on mulla yksi, mielikuvitusystäväni JiiKoo.

Matkusta sinä ihan miten vaan haluat, mutta me muut nautimme riosteilyistä. Siinä ei sanaerotiikalla ole merkitystä.

Risteilynautintoa kirjoitti:

Matkusta sinä ihan miten vaan haluat, mutta me muut nautimme riosteilyistä. Siinä ei sanaerotiikalla ole merkitystä.

Eipä lossimatkaa kännisten karaoken hoilaajien kanssa voi miksikään risteilynautinnoksi sanoa. Suomesta lähtevien purtiloiden tehtävä on siirtää matkustajat ja rahti mahdollisimman nopeasti päätepisteiden välillä.

Oikeissa risteilijöissä ei ole autokantta, eikä niissä myydä kaljaa lavoittain.

lainausmerkit kirjoitti:

Eipä lossimatkaa kännisten karaoken hoilaajien kanssa voi miksikään risteilynautinnoksi sanoa. Suomesta lähtevien purtiloiden tehtävä on siirtää matkustajat ja rahti mahdollisimman nopeasti päätepisteiden välillä.

Oikeissa risteilijöissä ei ole autokantta, eikä niissä myydä kaljaa lavoittain.

Lue lisää

Nauti sinä tavallasi, me nautimme risteiluistä.

Me emme tyrkytä pahaa, mahdollista pahaa oloamme, muille.

Me-nautimme kirjoitti:

Nauti sinä tavallasi, me nautimme risteiluistä.

Me emme tyrkytä pahaa, mahdollista pahaa oloamme, muille.

Ette tosiaankaan tyrkytä, vaan te aiheutatte pahaa oloa muille. Pidetään se lähiöräkälätunnelma lähiöissä, eikä tuoda sitä laivoille.

"Vikingin alus tehdäänkin jo Raumalla? Tai Helsingissä, joka on palaamassa risteilyalusmarkkinoille."
Tosin vikingin, kuten tallinkin, tallink siljan, eckerön alukset ovat näillä leveysasteilla vain autolauttoja, läpiajettavine autokansineen joita risteilykäyttöön valmistetuilla aluksilla ei tarvita eikä sellaisia risteilylaivoilla olekkaan

autolauttoja.vain kirjoitti:

"Vikingin alus tehdäänkin jo Raumalla? Tai Helsingissä, joka on palaamassa risteilyalusmarkkinoille."
Tosin vikingin, kuten tallinkin, tallink siljan, eckerön alukset ovat näillä leveysasteilla vain autolauttoja, läpiajettavine autokansineen joita risteilykäyttöön valmistetuilla aluksilla ei tarvita eikä sellaisia risteilylaivoilla olekkaan

Lue lisää

Viimeksi risteiltiin loppukesästä autolautalla Hailuotoon. En suosittele, ei ollut karaokea eikä taxfreetä.

halpa.reissu kirjoitti:

Viimeksi risteiltiin loppukesästä autolautalla Hailuotoon. En suosittele, ei ollut karaokea eikä taxfreetä.

risteilyn voi tuottena tehdä autolautallakin,
autolautta tosin ei ole risteilijä autokansineen,
siinä pieni ero risteilyhemmollemme
Hailuotoon kulkee kyllä maantielautta joka täyttää autolautan tunnusmerkit
läpiajettavalla autokannellaan

autolautoista kirjoitti:

risteilyn voi tuottena tehdä autolautallakin,
autolautta tosin ei ole risteilijä autokansineen,
siinä pieni ero risteilyhemmollemme
Hailuotoon kulkee kyllä maantielautta joka täyttää autolautan tunnusmerkit
läpiajettavalla autokannellaan

Lue lisää

"autolautta tosin ei ole risteilijä autokansineen"

Ja risteilijä on muutenkin sotalaiva. Siviilit eivät niillä yleensä seilaa.

tiedoXenne kirjoitti:

"autolautta tosin ei ole risteilijä autokansineen"

Ja risteilijä on muutenkin sotalaiva. Siviilit eivät niillä yleensä seilaa.

No niitä sotalaivojasi (risteilyaluksia) rakennetaan tälläkin hetkellä mm. Meyer Werftin Turun telakalla tälläkin hetkellä, risteily aluksia mm. TUI varustamolle, mitenkähän tykkisi sijoitetaan noille risteilijöille

Mieti jatkossa tuota näsäviisautta kommenteissasi, huomioi tämä "tiedotuksissasi" jatkossa

Soltulle-miettimista kirjoitti:

No niitä sotalaivojasi (risteilyaluksia) rakennetaan tälläkin hetkellä mm. Meyer Werftin Turun telakalla tälläkin hetkellä, risteily aluksia mm. TUI varustamolle, mitenkähän tykkisi sijoitetaan noille risteilijöille

Mieti jatkossa tuota näsäviisautta kommenteissasi, huomioi tämä "tiedotuksissasi" jatkossa

Lue lisää

Ainoat sotalaivat rakennetaan lähitulevaisuudessa Rauman telakalla, mutta nekään eivät ole mitään risteilijöitä. Risteilyaluksia tehdään toki Turussakin.

Niin, Turun linjan laivat kuluvat huomattavasti nopeammin kuin Helsinki-Tukholma -linjalla. Siksi nuo jo kaksi splitiläistä laivaa poistetaan, kun Gabriella ja Mariella voivat hyvin.

Räyhälinja kirjoitti:

Niin, Turun linjan laivat kuluvat huomattavasti nopeammin kuin Helsinki-Tukholma -linjalla. Siksi nuo jo kaksi splitiläistä laivaa poistetaan, kun Gabriella ja Mariella voivat hyvin.

Lue lisää

Miksi kuluisivat? Nehän uivat matkan keskimäärin hitaammin, koska saaristo-osuutta on enemmän. Peräsimen vaijerit voi tietty venyä nopeammin.

pintakaasulla kirjoitti:

Miksi kuluisivat? Nehän uivat matkan keskimäärin hitaammin, koska saaristo-osuutta on enemmän. Peräsimen vaijerit voi tietty venyä nopeammin.

Foorumin viisaimman aivoitusta ja arviointia.

Ja-sen-huomaa kirjoitti:

Foorumin viisaimman aivoitusta ja arviointia.

Miksi kommentoida, jos ei tiedä kysymykseen vastausta?

lopotomiako.tehty kirjoitti:

Miksi kommentoida, jos ei tiedä kysymykseen vastausta?

No on laskettu, että joka matka kuluttaa tuhannesosanpohjarautaa nyt alkaa Amorellan pohjalevyt olla peltiä, koska ne kulkevat saaristossa hitaammin eli aikaa kuluu enemmän ja siten kuluminen suurempaa.. Lisäksi potkurit ja potkuriakseli ovat melkein lopussa. Koneet päästävät aivan liikaa ilmaa läpi.

Siinä-sinulle-vastausta kirjoitti:

No on laskettu, että joka matka kuluttaa tuhannesosanpohjarautaa nyt alkaa Amorellan pohjalevyt olla peltiä, koska ne kulkevat saaristossa hitaammin eli aikaa kuluu enemmän ja siten kuluminen suurempaa.. Lisäksi potkurit ja potkuriakseli ovat melkein lopussa. Koneet päästävät aivan liikaa ilmaa läpi.

Lue lisää

Vastasit väärään kysymykseen. Helsingistä on puolta pidempi matka Tukholmaan kuin Turusta. Sen vuoksi Helsingin reitti kuluttaa enemmän laivaakin. Varsinkin kun reittiä ajetaan urku auki avomerellä.

Yritäs.uudelleen kirjoitti:

Vastasit väärään kysymykseen. Helsingistä on puolta pidempi matka Tukholmaan kuin Turusta. Sen vuoksi Helsingin reitti kuluttaa enemmän laivaakin. Varsinkin kun reittiä ajetaan urku auki avomerellä.

Lue lisää

Laiva kulkee nopeammin aavalla ja rungon ja veden välissä on samanlainen inversikerros kuin lentokoneen rungolla. Eli aavalla kulutusta ei ole. Paitsi jos ajetaan hitaasti, mutta sitähän ei tehdä.

Muuten tuohan oli kysymys "Miksi kuluisivat? Nehän uivat matkan keskimäärin hitaammin, koska saaristo-osuutta on enemmän. Peräsimen vaijerit voi tietty venyä nopeammin." ja kyllä se vastaus tuli juuri tuohon.

Siinä-tarkennusta kirjoitti:

Laiva kulkee nopeammin aavalla ja rungon ja veden välissä on samanlainen inversikerros kuin lentokoneen rungolla. Eli aavalla kulutusta ei ole. Paitsi jos ajetaan hitaasti, mutta sitähän ei tehdä.

Muuten tuohan oli kysymys "Miksi kuluisivat? Nehän uivat matkan keskimäärin hitaammin, koska saaristo-osuutta on enemmän. Peräsimen vaijerit voi tietty venyä nopeammin." ja kyllä se vastaus tuli juuri tuohon.

Lue lisää

Teoriasi mukaan paikallaan oleva laiva kuluisi nopeiten? No ilmankos Finnjetkin meni piloille seistessään Bahamalla toimettomana.

hyväteoria kirjoitti:

Teoriasi mukaan paikallaan oleva laiva kuluisi nopeiten? No ilmankos Finnjetkin meni piloille seistessään Bahamalla toimettomana.

Et siis tiedä eroa lepo- ja liikekitkan välillä. Etkä tunne kinetiikkaa, mikä on fysikaalisen kemian osa-alue, joka tutkii kemiallisen reaktion reaktionopeuksia ja niihin vaikuttavia seikkoja.

hyväteoria kirjoitti:

Teoriasi mukaan paikallaan oleva laiva kuluisi nopeiten? No ilmankos Finnjetkin meni piloille seistessään Bahamalla toimettomana.

Tästä tyypistä taas nähdään, kuinka oikeassa vanhan sananlasku onkaan: "Yksi hullu pystyy kysymään enemmän kuin mihin tuhat viisasta pystyy vastaamaan."

Kertaa-fysiikkaa kirjoitti:

Et siis tiedä eroa lepo- ja liikekitkan välillä. Etkä tunne kinetiikkaa, mikä on fysikaalisen kemian osa-alue, joka tutkii kemiallisen reaktion reaktionopeuksia ja niihin vaikuttavia seikkoja.

Lue lisää

Kirjoitin 1970-luvun lopulla pitkästä fysiikasta laudaturin, ja valmistuin 80-luvun puolivälissä fysiikan maisteriksi. Tiedän kyllä mistä kirjoitan.

Sinulla sen sijaan on ongelmia faktojen hahmottamisessa, kun kirjoitat Amarillon peltien ohenemisesta. Ensiksi pitäisi kulua pois peltipintaa suojaavan maalikerroksen? Miksi niin ei käy? Siksi koska niin ei käy.

Liike- ja lepokitkat kuuluvat mekaniikkaan, eivät merenkäyntiin, jossa kappaleet liikkuvat jatkuvasti lepokitkassa.

FysMaist kirjoitti:

Kirjoitin 1970-luvun lopulla pitkästä fysiikasta laudaturin, ja valmistuin 80-luvun puolivälissä fysiikan maisteriksi. Tiedän kyllä mistä kirjoitan.

Sinulla sen sijaan on ongelmia faktojen hahmottamisessa, kun kirjoitat Amarillon peltien ohenemisesta. Ensiksi pitäisi kulua pois peltipintaa suojaavan maalikerroksen? Miksi niin ei käy? Siksi koska niin ei käy.

Liike- ja lepokitkat kuuluvat mekaniikkaan, eivät merenkäyntiin, jossa kappaleet liikkuvat jatkuvasti lepokitkassa.

Lue lisää

Tiedoksi maisterille: Amarillo on kaupunki Texasissa, Amorella taas on Viking Linen autolautta.

Kannatti kirjoittaa laudatur!

Hyvät-höpsismitiedot kirjoitti:

Tiedoksi maisterille: Amarillo on kaupunki Texasissa, Amorella taas on Viking Linen autolautta.

Kannatti kirjoittaa laudatur!

Kyse ei ole laivayksilöistä tai niiden nimistä, vaan ilmiöstä ylipäätään. Joku tässä ketjussa julkesi väittää, että laivat kuluvat sitä enemmän mitä vähemmän niitä käytetään.

Virtausoppi kirjoitti:

Kyse ei ole laivayksilöistä tai niiden nimistä, vaan ilmiöstä ylipäätään. Joku tässä ketjussa julkesi väittää, että laivat kuluvat sitä enemmän mitä vähemmän niitä käytetään.

Lue lisää

Ai, minä luin, että mitä enemmän käytetään (Turun laivat), sitä vähemmän kuluvat (Helsingin laivat).

Kaikkihan tietävät Turku-Tukholma -laivojen kuluvan nopeasti.

Oletkos laudatur-tietäjä?

Oletkos-laudatur kirjoitti:

Ai, minä luin, että mitä enemmän käytetään (Turun laivat), sitä vähemmän kuluvat (Helsingin laivat).

Kaikkihan tietävät Turku-Tukholma -laivojen kuluvan nopeasti.

Oletkos laudatur-tietäjä?

Lue lisää

HEL-STO on pituudeltaan 1,5x TKU-STO. Siitä voit ynnäillä kulumisia.

laskuoppia kirjoitti:

HEL-STO on pituudeltaan 1,5x TKU-STO. Siitä voit ynnäillä kulumisia.

Hel-Sto seisoo päivän satamassa, Tku-Sto vain tunnin pari. Siitä voit ynnäillä kulumisia.

Helsingissä on yksi erittäin kuluttava ja laivoja syövä paikka, Kustaanmiekka. Siinä on kuun vaikutuksen johdosta suuret vuorovesivaihtelut, joista syntyy kovia virtauksia ja näin aiheuttavat lähinnä laivan kylkiin ja keulaan suuria kulumia. Tämän vuoksi kylkilevyjä joudutaan uusimaan joka neljäs vuosi ja keulalevyjä joka kolmas vuosi.

cum_laude_approbatur kirjoitti:

Helsingissä on yksi erittäin kuluttava ja laivoja syövä paikka, Kustaanmiekka. Siinä on kuun vaikutuksen johdosta suuret vuorovesivaihtelut, joista syntyy kovia virtauksia ja näin aiheuttavat lähinnä laivan kylkiin ja keulaan suuria kulumia. Tämän vuoksi kylkilevyjä joudutaan uusimaan joka neljäs vuosi ja keulalevyjä joka kolmas vuosi.

Lue lisää

Tuossa kunnon selvitystä:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/14588030/uusi-laiva#comment-92718323

Ei ihme jos kulahtaa.

Laudatur-tietämystäkö kirjoitti:

Hel-Sto seisoo päivän satamassa, Tku-Sto vain tunnin pari. Siitä voit ynnäillä kulumisia.

Ei liity kulumiseen millään tavalla. Voidaan sopia että Turun reitillä laivat seisovat satamassa viikon? Vain seilatut merimailit lasketaan.

Silja Linen Europe on elävä esimerkki Turun linjan kuluttavuudesta. Sen koneet ajettiin loppuun reilussa 10 vuodessa. Peräsimen vaijerikin katkesi ja laiva kiersi monta päivää pelkkää rinkiä Ahvenanmerellä, ennen kuin se saatiin kiinni hinaajaan.

cum_laude_approbatur kirjoitti:

Helsingissä on yksi erittäin kuluttava ja laivoja syövä paikka, Kustaanmiekka. Siinä on kuun vaikutuksen johdosta suuret vuorovesivaihtelut, joista syntyy kovia virtauksia ja näin aiheuttavat lähinnä laivan kylkiin ja keulaan suuria kulumia. Tämän vuoksi kylkilevyjä joudutaan uusimaan joka neljäs vuosi ja keulalevyjä joka kolmas vuosi.

Lue lisää

Ei kun lisää viinaa:))))))))))))))))

Turku.on.kallis.reitti kirjoitti:

Silja Linen Europe on elävä esimerkki Turun linjan kuluttavuudesta. Sen koneet ajettiin loppuun reilussa 10 vuodessa. Peräsimen vaijerikin katkesi ja laiva kiersi monta päivää pelkkää rinkiä Ahvenanmerellä, ennen kuin se saatiin kiinni hinaajaan.

Lue lisää

Ei katkennut peräsimen vaijeri vaan paapuripotkurin kumppari. Styyrpuuri toimi joten rinkiä kiersi.

cum_laude_approbatur kirjoitti:

Helsingissä on yksi erittäin kuluttava ja laivoja syövä paikka, Kustaanmiekka. Siinä on kuun vaikutuksen johdosta suuret vuorovesivaihtelut, joista syntyy kovia virtauksia ja näin aiheuttavat lähinnä laivan kylkiin ja keulaan suuria kulumia. Tämän vuoksi kylkilevyjä joudutaan uusimaan joka neljäs vuosi ja keulalevyjä joka kolmas vuosi.

Lue lisää

"....kylkilevyjä joudutaan uusimaan joka neljäs vuosi ja keulalevyjä joka kolmas vuosi."

Onks ne cd, dvd vai blu-ray levyjä ?

kampiakin kirjoitti:

Ei katkennut peräsimen vaijeri vaan paapuripotkurin kumppari. Styyrpuuri toimi joten rinkiä kiersi.

Miksei kippari kompensoinut kiertoliikettä keulapotkureilla? Vauhti vaan tarpeeksi hitaaksi niin pitäisi mennä suoraan, tai tarvittaessa kääntymään hankalampaankin suuntaan.

cum_laude_approbatur kirjoitti:

Helsingissä on yksi erittäin kuluttava ja laivoja syövä paikka, Kustaanmiekka. Siinä on kuun vaikutuksen johdosta suuret vuorovesivaihtelut, joista syntyy kovia virtauksia ja näin aiheuttavat lähinnä laivan kylkiin ja keulaan suuria kulumia. Tämän vuoksi kylkilevyjä joudutaan uusimaan joka neljäs vuosi ja keulalevyjä joka kolmas vuosi.

Lue lisää

Kuten Tallinkin propagandapäällikkö täällä on useasti toitottanut, ei ole mitään vaaraa, jos vaan merikortti on Kustaanmiekassa auki komentosillalla. Silloin ei tuuli paina eikä jäät haittaa eikä kulumistakaan esiinny.

"Kustaanmiekka"

Missä se miekka siellä on? Olen lukuisia kertoja kussut Suomenlinnan muureilta siihen salmeen, mutta miekkaa en ole nähnyt vielä missään.

Silloin-kaikki-reilassa kirjoitti:

Kuten Tallinkin propagandapäällikkö täällä on useasti toitottanut, ei ole mitään vaaraa, jos vaan merikortti on Kustaanmiekassa auki komentosillalla. Silloin ei tuuli paina eikä jäät haittaa eikä kulumistakaan esiinny.

Lue lisää

Aiheesta hieman poiketen: Kustaanmiekka on kyllä leikin tekoa verrattuna Itämeren haasteeseen.
Kun Hoburgin ukko saa vainun maan hajusta herkkään nenäänsä, niin silloin on leikki kaukana eikä auta brygalla avoinna oleva merikorttikaan.
Siinä menee koko pakka sekaisin. Ukon suuttuessa hän tekee vanavesitankkiin reijän ja tyhjentää sen. Mitenkäs sitten seilataan eteenpäin kun työntövoima on hävinnyt?