Tärkeysjärjestys parisuhteessa?

Viime vuosina olev huomannut, että puolisoni tärkeysjärjestys on seuraava tärkeimmästä aloittaen: Oma itse, omat menot ja salaisuudet, omat sukulaiset, työ, raha tai sen puute, yhteinen lapsemme, kaikki arkeen tai yhteisiin menoihin liittyvät asiat (ei kiinnosta), minä ja parisuhde (ei todellakaan kiinnosta), työni ja harrastukseni (tai se että minulla olisi omaa aikaa), muutama sukulaiseni (joita tapaamme kuin pari kertaa vuodessa).

Puolisoni tuntuu monissa asioissa tosi itsekkäältä. Kyse ei ole siitä, että olisin riippuvainen toisesta, mutta haluaisin edes vähän enemmän, rakastaa ja saada rakkautta. Kaipaan kumppanuutta ja tunnetta, että olisin jollekin tärkeä. Haluaisin vielä joskus elämässäni parisuhteen, mutta se ei ole mikään itseisarvo. Pärjään yksinkin ja kaksin lapsen kanssa. Surettaa vaan, että on käynyt näin. En oikein usko, että toisen tärkeysjärjestystä voi enää muuttaa. Vai voiko?
Ilmianna
Jaa

38 Vastausta



Uskon tietäväni, miltä sinusta tuntuu.
Aivan samalta minusta tuntuu oman vaimoni käytös ja asioiden tärkeysjärjestykseen laittaminen.
Meillä onneksi lapset on jo pois kotoa, joten kärsijänä olen vain minä ja parisuhde.

Nyt kun sen kirjoitit, niin ilmeisesti joidenkin ihmisten on vaikea ymmärtää, että riippuvuus ja toive huomiosta on aivan eri asioita.
Kun olen joskus tästä samasta aiheesta kirjoittanut, niin aina muutama kommentoija sekoittaa keskenään juuri tuon riippuvuuden ja toiveen huomioimisesta.

Itse olen muutosta toivonut jo vuosia, mutta eipä sitä ole tullut, joten se on jotenkin jo lakannut kiinnostamasta ja häiritsemästä.
Ilmianna
Jaa
Muutoksen toivominen ja lopulta luovuttaminen tuntuu jotenkin niin surulliselta. Omalla kohdalla sitä vain miettii, että eihän sen näin pitänyt mennä. Riippuvuus ja normaali läheisyyden toivominen kumppanin kanssa ovat tosiaan ihan eri asioita.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
Jos elämä olisi reilua, molemmat huomioisivat ja haluaisivat puolisoaan koko liittonsa ajan ja liitto päättyisi vasta kun elämäkin päättyy.
Mutta elämä ei ole reilua.

Kaikesta huolimatta, ihminen (ainakin minä) on niin tyhmä, että vaikka tietää ettei toinen muutu, niin silti sitä vielä kuitenkin jaksaa sen verran odottaa ja toivoa, että pystyy edelleen tuntemaan pettymystä.
Jos ei tuntisi toivoa, ei varmaankaan pettyisi, näin sitä itselleni selitän.

Ehkä eniten haittaa aiheuttaa, tai on aiheuttanut, se että esim. kaikenlaisten yllätysten järjestäminen on käytännössä mahdotonta.
Vaimoni syntymäpäiväksi olin miettinyt hiukan ohjelmaa; ravintolaan syömään, sen jälkeen tanssimaan ja kaikkea muuta pientä.
Mutta vaimoni ilmoittikin, että hän lähtee muutaman kymmenen kilometrin päässä asuvan kaverinsa pihajuhliin ja viettää siellä samalla synymäpäiväjuhlansa.
Minua vaimoni ei tietenkään kutsunut mukaan.
Tuo vain yhtenä esimerkkinä siitä, kuinka hankala on suunnitella mitään tekemistä.

Kun tuollaisia vastaavia tilanteita tulee kerta toisensa jälkeen, niin joka kerta se toivo ja halu vähenee. Tulee aina enemmän mieleen, että miksi edelleen jaksan yrittää ja toivoa jotain muutosta?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kuinka kauan ajattelit jaksaa seurata vierestä mikatre66?

Itse olen saman ikäinen kuin sinä ja seurustellut vuosia ihmisen kanssa, jonka kanssa loppujen lopuksi ei olekaan yhteisiä juttuja. En ymmärrä miten tähän jamaan olen itseni saattanut. Ehkä se on sitä yksin jäämisen pelkoa ja itselle toteamista, etten löydä rinnalleni ihmistä, jonka kanssa olisi hyvä olla.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
En ole mitään aikarajaa itselleni asettanut.
Nyt mennään näillä ja katsotaan mitä eteen tulee.
Kun tämä tilanne vaatisi pitkän selityksen, niin tuollainen se on oikein rankasti yksinkertaistettuna.

Mutta mukana on juuri Sinunkin mainitsemaasi, yksin jäämisen pelkoa ja kaiken yhdessärakennetun rikkomisen välttelyä.
Näin ei ole hyvä olla, mutta on kuitenkin pelko, että asiat olisi vielä huonommin.

Minkälainen historia Sinun suhteellasi on?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Pyydä vaimosi treffeille.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Hyvä idea muuten, mutta ei ole vaimoa, on vain välinpitämätön mies, jota treffit ei voisi vähempää kiinnostaa. Minua kiinnostaisi kyllä. Yritin aiemmin treffi-iltaa kerran viikossa, sitten kerran kuussa, ja se toimi ehkä yhteensä kaksi kertaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Lopetappa kaikki normaaliin arkeen tekeminen eli et pese puolison likaisia vaatteita, et tee hänelle ruokaa ja kaikki muukin normaaliin elämään kuuluva ja jos tulee sanomista niin kerrot mistä kiikastaa niin helpottaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Itsekkäät aikuiset ihmiset eivät muutu. Sellaisten kanssa vaan katoaa itse ja menee ihan hukkaan.
Ilmianna
Jaa
Tuo itsensä kadottaminen on totta. Myös rajojen asettaminen on tärkeää. Jos toinen ei välitä, niin se ei tarkoita, ettei itse saisi välittää omasta elämästään. Muuten voi mennä vuosia ennen kuin huomaa, että on aina asettanut toisen itsensä edelle, eikä sillä ole ollut mitään merkitystä.

Monet suhteen ongelmat kilpistyvät yhden kysymyksen ympärille: miksen ole toiselle tärkeä? Ja se johtaa toiseen: Onko tämä tilanne lopullinen vai voisiko olla joku, jonka kanssa olisimme toisillemme kaikkein tärkeimmät?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Salasuhde kanssani?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Kyllä meillä ukko osaa pitää tärkeysjärjestyksen kunnossa. Ykkönen aina ykkönen ja kakkonen hoidetaan kun keretään. Yrittää tuo kakkonen välillä hämmentää kuvioita ja vaatia lisä aikaa siinä onnistumatta. Todella pidän puolenikin. Kyllä vkl ja illat ovat ykkösen aikaa. Ylityöt voi sitten käyttää pussien tyhjennykseen. Kiukuttelee se kyllä ja kovasti. Onneksi ukko laittaa puhelimen kiinni kun kiukuttelu alkaa saamme olla rauhassa ja keskittyy minuun. Kyllä se osaa pitää tärkeysjärjestyksen ja pitää hyvää huolta minusta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
5 VASTAUSTA:
Kirjoituksesi kirvoitti naurut ja juuri siinä mielessä, että kakkoset, jotka leikkiin ryhtyvät eivät näytä ymmärtävän rooliaan. Satunnaiseen tarpeeseen haetaan kakkoselta ja juurikin siksi, että nämä suostuvat siihen kaikkeen: odotteluun luuri kourassa sitä soittoa, varmiiksi jo kiimoissaan, niin sujuu nopeasti, tarjoilevat kahvia ja pullaa tortun jälkeen yms.
Sitten kyllästyvät rooliinsa ja soittelevat vaimolle, jota en ymmärrä, kun itse ovat siihen kakkosen rooliin pyrkimällä pyrkineet, alkavat kiukutella ja yrittävät hämmentää sivusta. Ainoa tarkoitus hämmennyksessä on vain saada puolisot erilleen toisistaan ja kun selviää, ettei onnistu, niin sitten oikein alkavat kostamaan. Ja itse he tietoisena leikkiin ryhtyivät, härnäsivät vain ja katsoivat, kuinka pitkälle saavat toisen menemään. Samanlaista peliä pelaavat samaan aikaan myös jonkun toisen kanssa, joten ne puheet jälkiliukkaista tuon kaltaisten kanssa ovat tosia.
Ei olla enkeleitä täällä toisillemme, vaan pikkupiruja, kauniit lyriikat ovat kyllä hukkaan heitettyä helinää.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Sulla hyvä mies
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
4567890 kirjoitti:
Kirjoituksesi kirvoitti naurut ja juuri siinä mielessä, että kakkoset, jotka leikkiin ryhtyvät eivät näytä ymmärtävän rooliaan. Satunnaiseen tarpeeseen haetaan kakkoselta ja juurikin siksi, että nämä suostuvat siihen kaikkeen: odotteluun luuri kourassa sitä soittoa, varmiiksi jo kiimoissaan, niin sujuu nopeasti, tarjoilevat kahvia ja pullaa tortun jälkeen yms.
Sitten kyllästyvät rooliinsa ja soittelevat vaimolle, jota en ymmärrä, kun itse ovat siihen kakkosen rooliin pyrkimällä pyrkineet, alkavat kiukutella ja yrittävät hämmentää sivusta. Ainoa tarkoitus hämmennyksessä on vain saada puolisot erilleen toisistaan ja kun selviää, ettei onnistu, niin sitten oikein alkavat kostamaan. Ja itse he tietoisena leikkiin ryhtyivät, härnäsivät vain ja katsoivat, kuinka pitkälle saavat toisen menemään. Samanlaista peliä pelaavat samaan aikaan myös jonkun toisen kanssa, joten ne puheet jälkiliukkaista tuon kaltaisten kanssa ovat tosia.
Ei olla enkeleitä täällä toisillemme, vaan pikkupiruja, kauniit lyriikat ovat kyllä hukkaan heitettyä helinää.
Ampukaa se "kakkonen"
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
4567890 kirjoitti:
Kirjoituksesi kirvoitti naurut ja juuri siinä mielessä, että kakkoset, jotka leikkiin ryhtyvät eivät näytä ymmärtävän rooliaan. Satunnaiseen tarpeeseen haetaan kakkoselta ja juurikin siksi, että nämä suostuvat siihen kaikkeen: odotteluun luuri kourassa sitä soittoa, varmiiksi jo kiimoissaan, niin sujuu nopeasti, tarjoilevat kahvia ja pullaa tortun jälkeen yms.
Sitten kyllästyvät rooliinsa ja soittelevat vaimolle, jota en ymmärrä, kun itse ovat siihen kakkosen rooliin pyrkimällä pyrkineet, alkavat kiukutella ja yrittävät hämmentää sivusta. Ainoa tarkoitus hämmennyksessä on vain saada puolisot erilleen toisistaan ja kun selviää, ettei onnistu, niin sitten oikein alkavat kostamaan. Ja itse he tietoisena leikkiin ryhtyivät, härnäsivät vain ja katsoivat, kuinka pitkälle saavat toisen menemään. Samanlaista peliä pelaavat samaan aikaan myös jonkun toisen kanssa, joten ne puheet jälkiliukkaista tuon kaltaisten kanssa ovat tosia.
Ei olla enkeleitä täällä toisillemme, vaan pikkupiruja, kauniit lyriikat ovat kyllä hukkaan heitettyä helinää.
Siis kakkonen pyrkii tuohon rooliin??? Tätä en aivan alleviivaa. Usein se ukkomies hakee kyllä itse sitä pussintyhjennys seuraa, ei sen enempää ja kakkonen on helppo nakki jos on. Tosin onhan noita kakkosia joille kelpaa ukko kuin ukko kiimaansa, esim. eronneet. Sama se on eronneilla miehillä kun ei kotona saa. Ei heillä ole kuin se tietty halpa arvo ihmisten silmissä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Niin mikä on halpaa . Jotkut nyt tykkää seksistä niinpaljon ,että muös puutteessa oleva ukkomies kelpaa .
Kaikki ei halua miestä riesakseen .
Miks ottaa koko kakkua jos kirsikka siitä päältä riittää.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Olen miettinyt kun näitä tarinoita olen lukenut,että täällä syytetään sitä kumppania kaikesta ja itse ollaan täydellisyyden perikuvia.
Eli käsi sydämelle,esim.mika 66.oletko muka aina suhteessa huomioinut vaimosi.
Tarkoitan vaan sitä kun lapset oli pieniä ja vaimo niissä enemmän kiinni.
Ja mitä tulee läheisyyteen ja seksiin niin kuka hullu hyvästä seksistä kieltäytyisi.
Väitän tässä vaan ,että jos läheisyyttä ja hyvää seksiä ois saanut aina sitä myös haluaisi vieläkin.
Ja anteeksi etukäteen .
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
16 VASTAUSTA:
Tietenkin jokainen kertoo asiat omasta perspektiivistään, mutta ainakin minä kerron ne niin, kuin itse koen.
Ja voin väittää aina huomioineeni parisuhteeni edun, ennen omaani.
En ole juossut baareissa, en harrastuksissa tai pelaamassa kavereiden kanssa. Olin töissä ja tein pitkiä päiviä, että perheelläni olisi turvallisesti katto pään päällä ja pöydässä ruokaa.

Hellyyttä ja seksiä on varmasti ollut aina saatavilla ja molempia enemmän, kuin vaimoni on halunnut vastaanottaa.
Kuka sellaisesta kieltäytyisi?
Kuten jo aiemmin kerroin; vaimoni.

Eikä sitä tarvitse pyydellä anteeksi.
Tuo on vaikea asia ymmärrettäväksi ja se kokonaisuudessaan alkaa vasta nyt valjeta mullekin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
mikatre66 kirjoitti:
Tietenkin jokainen kertoo asiat omasta perspektiivistään, mutta ainakin minä kerron ne niin, kuin itse koen.
Ja voin väittää aina huomioineeni parisuhteeni edun, ennen omaani.
En ole juossut baareissa, en harrastuksissa tai pelaamassa kavereiden kanssa. Olin töissä ja tein pitkiä päiviä, että perheelläni olisi turvallisesti katto pään päällä ja pöydässä ruokaa.

Hellyyttä ja seksiä on varmasti ollut aina saatavilla ja molempia enemmän, kuin vaimoni on halunnut vastaanottaa.
Kuka sellaisesta kieltäytyisi?
Kuten jo aiemmin kerroin; vaimoni.

Eikä sitä tarvitse pyydellä anteeksi.
Tuo on vaikea asia ymmärrettäväksi ja se kokonaisuudessaan alkaa vasta nyt valjeta mullekin.
Pyysin anteeksi juuri sen takia,koska on vaikea ymmärtää ihmistä joka kieltäytyy hellyydestä.
Ilmeisesti just vaimosi on sitten tälläinen ihminen.Voi tietysti olla ,että hänellä on joku muu syy tähän jonka vain hän tietää.
No kerrompa vähän omaa faktaa asiasta.
Meillä mies ei koskaan halaa ei kosketa muuten ,kun vain seksitarkoituksessa.Ja olen kiinnittänyt huomiota esim.jos meillä vieraita tai itse kylässä istuu mahdollisimman kauas minusta.
Tässä yksi esim.
Eipä sitä seksiäkään sitten kiinnosta kauheasti harrastaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Luciannaa kirjoitti:
Pyysin anteeksi juuri sen takia,koska on vaikea ymmärtää ihmistä joka kieltäytyy hellyydestä.
Ilmeisesti just vaimosi on sitten tälläinen ihminen.Voi tietysti olla ,että hänellä on joku muu syy tähän jonka vain hän tietää.
No kerrompa vähän omaa faktaa asiasta.
Meillä mies ei koskaan halaa ei kosketa muuten ,kun vain seksitarkoituksessa.Ja olen kiinnittänyt huomiota esim.jos meillä vieraita tai itse kylässä istuu mahdollisimman kauas minusta.
Tässä yksi esim.
Eipä sitä seksiäkään sitten kiinnosta kauheasti harrastaa.
Ymmärsin kyllä anteeksipyyntösi syyn.
Vaikka olen mies, niin joskus pystyn jopa naisen viestin ymmärtämään :)

Vaimoni ei ole koskaan ollut kovin halukas läheisyyteen, mutta silloin nuorempana uskoin tarinoihin, joiden mukaan nainen puhkeaa naisellisuuteensa 30-40 vuotiaana. 30 tuli ja meni, mutta uskoin sen pian tapahtuvan, ei tapahtunut.
Kun 40 läheni, niin läheisyys vaan väheni, kunnes loppui kokonaan.
Vaimoni löi ja sähähti "älä koske muhun", kun yritin häntä sängyssä halata.
Päätin etten koske, ellei hän itse sitä jotenkin ehdota.
Siinä meni sitten reilu kuusi vuotta! ilman yhtäkään kosketusta.

Eikä niitä kosketuksia ole vieläkään, vaikka 50 vuotta jo häämöttää.

Että näin täällä.

Kuinka pitkään te olette olleet yhdessä?
Onko miehesi aina ollut tuollainen?
Kosketko sinä mieheesi?
Oletko kertonut haluavasi välillä vain läheisyyttä?
Kerro teistä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
mikatre66 kirjoitti:
Ymmärsin kyllä anteeksipyyntösi syyn.
Vaikka olen mies, niin joskus pystyn jopa naisen viestin ymmärtämään :)

Vaimoni ei ole koskaan ollut kovin halukas läheisyyteen, mutta silloin nuorempana uskoin tarinoihin, joiden mukaan nainen puhkeaa naisellisuuteensa 30-40 vuotiaana. 30 tuli ja meni, mutta uskoin sen pian tapahtuvan, ei tapahtunut.
Kun 40 läheni, niin läheisyys vaan väheni, kunnes loppui kokonaan.
Vaimoni löi ja sähähti "älä koske muhun", kun yritin häntä sängyssä halata.
Päätin etten koske, ellei hän itse sitä jotenkin ehdota.
Siinä meni sitten reilu kuusi vuotta! ilman yhtäkään kosketusta.

Eikä niitä kosketuksia ole vieläkään, vaikka 50 vuotta jo häämöttää.

Että näin täällä.

Kuinka pitkään te olette olleet yhdessä?
Onko miehesi aina ollut tuollainen?
Kosketko sinä mieheesi?
Oletko kertonut haluavasi välillä vain läheisyyttä?
Kerro teistä.
Parikymmentä vuotta takana.Ja minä olen ollut meillä se halukkaampi osapuoli.Eli voisin harrastaa seksiä vaikka joka päivä jos saisin päivän mittaan tai edes kerran kuukaudessa halia ja vaikka vain taputuksen pepulle.
Tuntuu ,että kun herraa haluttaa jalat auki ja se on siinä.
Ei halailua ei mitään.
Olen asiasta maininnut useita kertoja ei siitä jää kiinni.
Jotenkin se oma halukin hiipuu varsinkin omaa kumppania kohtaan.
Ennemmin harrastaa sooloseksiä koska ei se meidän pariseksistä oikein eroa paljoakaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Lusiannaaa kirjoitti:
Parikymmentä vuotta takana.Ja minä olen ollut meillä se halukkaampi osapuoli.Eli voisin harrastaa seksiä vaikka joka päivä jos saisin päivän mittaan tai edes kerran kuukaudessa halia ja vaikka vain taputuksen pepulle.
Tuntuu ,että kun herraa haluttaa jalat auki ja se on siinä.
Ei halailua ei mitään.
Olen asiasta maininnut useita kertoja ei siitä jää kiinni.
Jotenkin se oma halukin hiipuu varsinkin omaa kumppania kohtaan.
Ennemmin harrastaa sooloseksiä koska ei se meidän pariseksistä oikein eroa paljoakaan.
Kyllähän niitä panioita löytyy muualtakin, hellempiä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
mikatre66 kirjoitti:
Ymmärsin kyllä anteeksipyyntösi syyn.
Vaikka olen mies, niin joskus pystyn jopa naisen viestin ymmärtämään :)

Vaimoni ei ole koskaan ollut kovin halukas läheisyyteen, mutta silloin nuorempana uskoin tarinoihin, joiden mukaan nainen puhkeaa naisellisuuteensa 30-40 vuotiaana. 30 tuli ja meni, mutta uskoin sen pian tapahtuvan, ei tapahtunut.
Kun 40 läheni, niin läheisyys vaan väheni, kunnes loppui kokonaan.
Vaimoni löi ja sähähti "älä koske muhun", kun yritin häntä sängyssä halata.
Päätin etten koske, ellei hän itse sitä jotenkin ehdota.
Siinä meni sitten reilu kuusi vuotta! ilman yhtäkään kosketusta.

Eikä niitä kosketuksia ole vieläkään, vaikka 50 vuotta jo häämöttää.

Että näin täällä.

Kuinka pitkään te olette olleet yhdessä?
Onko miehesi aina ollut tuollainen?
Kosketko sinä mieheesi?
Oletko kertonut haluavasi välillä vain läheisyyttä?
Kerro teistä.
Oletko ollut uskollinen jos noin vähän on seksiä niin itse miehenä lähtisin kuukauden jälkeen ettimään toistä naista jos nasitani ei parisuhde kiinostaisi mutta onneksi hyvä nainen joka ymmärätää mitä parisuhde vaatiin ja kaikkea harratetaan yhdessä kun lapsikin jo aikuinen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
kaitiedätsen kirjoitti:
Kyllähän niitä panioita löytyy muualtakin, hellempiä.
Joo tiedän ,että olisi.No joskus kyllä epäilin sutäkin ja ajattelin etten ole haluttava.
Parhaan ystävän kanssa kun puhuin asiasta hän piti minua hulluna.
Sanoi ,että jis et usko lähdet testaamaa.
No suostuin ja niin lähdettiin tyttöjen kanssa laivalle.
Ja tosiaan miehiä kyllä oli yrittämässä vähän enemmän kun oisin voinut kuvitella.
Pysyin kuitenkin pöksyissäni ,vaikka vähän houkuttikin.
Jotenkin ei vaan sopinut mun moraaliin tehdä muuta .
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
mekkk kirjoitti:
Oletko ollut uskollinen jos noin vähän on seksiä niin itse miehenä lähtisin kuukauden jälkeen ettimään toistä naista jos nasitani ei parisuhde kiinostaisi mutta onneksi hyvä nainen joka ymmärätää mitä parisuhde vaatiin ja kaikkea harratetaan yhdessä kun lapsikin jo aikuinen.
Kyllä olen ollut uskollinen, jota itsekin olen useasti ihmetellyt.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Luciannaa kirjoitti:
Joo tiedän ,että olisi.No joskus kyllä epäilin sutäkin ja ajattelin etten ole haluttava.
Parhaan ystävän kanssa kun puhuin asiasta hän piti minua hulluna.
Sanoi ,että jis et usko lähdet testaamaa.
No suostuin ja niin lähdettiin tyttöjen kanssa laivalle.
Ja tosiaan miehiä kyllä oli yrittämässä vähän enemmän kun oisin voinut kuvitella.
Pysyin kuitenkin pöksyissäni ,vaikka vähän houkuttikin.
Jotenkin ei vaan sopinut mun moraaliin tehdä muuta .
Eikö olekin omituista, että omatunto kieltää vieraan kanssa sänkyyn menemisen, vaikka ainakin itse pidän itseäni siihen oikeutettuna.
Ja onhan vaimonikin joskus sanonut, että jos sitä pillua niin haluat, niin hae muualta. Ja hän sanoi sen juuri noilla sanoilla.
Mutta siltikään en ole vieraaseen sänkyyn ajautunut, vaikka joitain suoria tarjouksia on esitettykin.
Kyllä ihmisen pää on ihmeellinen :)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
mikatre66 kirjoitti:
Eikö olekin omituista, että omatunto kieltää vieraan kanssa sänkyyn menemisen, vaikka ainakin itse pidän itseäni siihen oikeutettuna.
Ja onhan vaimonikin joskus sanonut, että jos sitä pillua niin haluat, niin hae muualta. Ja hän sanoi sen juuri noilla sanoilla.
Mutta siltikään en ole vieraaseen sänkyyn ajautunut, vaikka joitain suoria tarjouksia on esitettykin.
Kyllä ihmisen pää on ihmeellinen :)
No onhan se .Vaikken voi asiaa täysin luvata ,jos tulis mies joka vallottais mun sydämen.Vois olla menoa sitten.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Luciannaa kirjoitti:
No onhan se .Vaikken voi asiaa täysin luvata ,jos tulis mies joka vallottais mun sydämen.Vois olla menoa sitten.
Kaikilla on oikeus nautintoon, me eletään vain kerran.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
mikatre66 kirjoitti:
Eikö olekin omituista, että omatunto kieltää vieraan kanssa sänkyyn menemisen, vaikka ainakin itse pidän itseäni siihen oikeutettuna.
Ja onhan vaimonikin joskus sanonut, että jos sitä pillua niin haluat, niin hae muualta. Ja hän sanoi sen juuri noilla sanoilla.
Mutta siltikään en ole vieraaseen sänkyyn ajautunut, vaikka joitain suoria tarjouksia on esitettykin.
Kyllä ihmisen pää on ihmeellinen :)
Joillakin se on umpiluuta kuten sulla.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Niin ihmiset on erilaisia ja joillekkin avioliitto on pyhä ja se mitä on luvattu se pidetään. Ja kuutenkin yhteiselämä on muutakin ,kuin seksiä.Pitkän yhteisen elämän aikana hankittu omaisuus,lapset ja lapsenlapset tulevat tai olevat.
Ei asiat ole niin yksinkertaisia.
Eikä kukaan tulevasta varma voi olla.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Lusiannaa kirjoitti:
Niin ihmiset on erilaisia ja joillekkin avioliitto on pyhä ja se mitä on luvattu se pidetään. Ja kuutenkin yhteiselämä on muutakin ,kuin seksiä.Pitkän yhteisen elämän aikana hankittu omaisuus,lapset ja lapsenlapset tulevat tai olevat.
Ei asiat ole niin yksinkertaisia.
Eikä kukaan tulevasta varma voi olla.
Mun kohdalla kyse on varmaankin jonkinlaisesta jääräpäisyyydestä ja halusta pitää se, minkä olen luvannut.
Omien sanojen takana seisominen, on mulle yksi tärkeimmistä asioista.
Eikä todellakaan pidä vähätellä sitä kaikkea, mitä yhdessäolon aikana on tapahtunut; mainitsemasi omaisuus, lapset ja vielä mahdolliset lapsenlapset, aikanaan lapsille jäävä perintö (että heillä olisi taloudellisesti edes hiukan helpompaa, kuin mitä itsellä on ollut), sekä tietenkin kaikki ihmissuhteet, jotka on parisuhteen aikana on syntyneet, nimenomaan parina.
Niistä aika moni varmasti lopahtaisi, jos tästä ero tulisi.

Tässä on kyseessä hyvin monta pientä asiaa, jotka kaikki vaikuttavat päätöksiin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Lusiannaaa kirjoitti:
Parikymmentä vuotta takana.Ja minä olen ollut meillä se halukkaampi osapuoli.Eli voisin harrastaa seksiä vaikka joka päivä jos saisin päivän mittaan tai edes kerran kuukaudessa halia ja vaikka vain taputuksen pepulle.
Tuntuu ,että kun herraa haluttaa jalat auki ja se on siinä.
Ei halailua ei mitään.
Olen asiasta maininnut useita kertoja ei siitä jää kiinni.
Jotenkin se oma halukin hiipuu varsinkin omaa kumppania kohtaan.
Ennemmin harrastaa sooloseksiä koska ei se meidän pariseksistä oikein eroa paljoakaan.
Mitä miehesi tekee, kun halaat, suutelet, tai muuten osoitat haluavasi läheisyyttä?

Kuinka usein teillä on seksiä?
Kumpi yleensä tekee aloitteen?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
mikatre66 kirjoitti:
Mitä miehesi tekee, kun halaat, suutelet, tai muuten osoitat haluavasi läheisyyttä?

Kuinka usein teillä on seksiä?
Kumpi yleensä tekee aloitteen?
Miksi sinua kiinnostaa niin kovasti mitä muut tekevät? Eikö huomion pitäisi olla sinun ja vaimosi tekemisissä tai tässä tapauksessa tekemättömyyksissä?

Taidat salaa haluta rinnakkaissuhdetta, vaikka moraali hanaakin vastaan. Eipä sillä, niin luultavasti tekisin itsekin tilanteessasi. Olet jauhanut asiastasi palstoilla niin kauan, että eikö olisi jo aika joko hypätä vieraisiin tai tehdä tilanne kotona selväksi? Et sinä vastausta kodin ulkopuolelta löydä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Mitä muuta voi odottaa vauvasta lähtien itsekkäiksi kasvatetuilta kullanmuruilta?
Minä, minä, minä!
Vanhemmat ovat luopuneet minuudestaan ja vastuustaan koskien kasvatusta, tai oikeastaan heidän käsityksensa kasvatuksesta on se, ettei pennulta koskaan vaadita mitään, ei kielletä mitään ja kakara on aina oikeassa.
Ilmianna
Jaa
Voithan aina ampua itsesi! Tuskin tuommosta valittajaa kukaan kaipaa. Ei ihme ettei kiinnosta puolisoasi. Olet itse satavarmasti syypää siihen.. sen huomaa jo vuodatuksestasi.
Ilmianna
Jaa
Meillä oltu yhdessä pari vuotta. Seksi paranee kokoajan. Miesystäväni on niin haluttava monella tapaa. En voi olla lääppimättä ja koskettelematta häntä jatkuvasti, kun olemme yhdessä. Läheisyys on aivan ihanaa. Olemme jo viisikymppisiä. Hämmästelen usein mieheni leikkisyyttä, hyvää huumoria ja monia muitakin hyviä ominaisuuksia. Iloitsen suuresti hänen seurastaan.

Suuri hämmästelyn ja ihailun aihe on se, että hänelle kaikki läheiset ovat hyvin tärkeitä ja hän näkee paljon vaivaa heidän eteensä. Tärkeysjärjestyksen todella parisuhteessa huomaa. Olen ajatellut, etten halua koskaan alkaa pitämään itsestään selvänä esimerkiksi sitä, kuinka hän esimerkiksi ottaa asioita puheeksi ja kuinka rohkea hän on siinä kaikessa.

Ihminen tulee helposti laiskaksi ja on itsekäs parisuhteessa. Kyllä ihminen toki voi muuttua, mutta jotkut eivät halua muuttua. Turha on kenenkään toiselle kovin paljon esittää vaatimuksia muuttumisesta. Hankala yhtälö toisinaan.
Ilmianna
Jaa
Yleisesti ottaen FIKSUA ihmistä saattaa voida hieman hienosäätää. Muuttaa sensijaan ei voi ketään!
Ilmianna
Jaa

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Tärkeysjärjestys parisuhteessa?

Viime vuosina olev huomannut, että puolisoni tärkeysjärjestys on seuraava tärkeimmästä aloittaen: Oma itse, omat menot ja salaisuudet, omat sukulaiset, työ, raha tai sen puute, yhteinen lapsemme, kaikki arkeen tai yhteisiin menoihin liittyvät asiat (ei kiinnosta), minä ja parisuhde (ei todellakaan kiinnosta), työni ja harrastukseni (tai se että minulla olisi omaa aikaa), muutama sukulaiseni (joita tapaamme kuin pari kertaa vuodessa).

Puolisoni tuntuu monissa asioissa tosi itsekkäältä. Kyse ei ole siitä, että olisin riippuvainen toisesta, mutta haluaisin edes vähän enemmän, rakastaa ja saada rakkautta. Kaipaan kumppanuutta ja tunnetta, että olisin jollekin tärkeä. Haluaisin vielä joskus elämässäni parisuhteen, mutta se ei ole mikään itseisarvo. Pärjään yksinkin ja kaksin lapsen kanssa. Surettaa vaan, että on käynyt näin. En oikein usko, että toisen tärkeysjärjestystä voi enää muuttaa. Vai voiko?

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta