Perimme siskoni kanssa äitimme kuoltua pienen osuuden isoäitimme asunnosta. Asunnon omistaa puoliksi leski ja hän myös käyttää oikeuden asua asunnossa. Nyt asuntoon on tulossa kattoremontti ja muut osakkaat (äidin veljet) sanovat, että myös meidän kuuluu maksaa suhteessa perintöömme kattoremontista aiheutuvat kulut. Onko todella niin, että tällaiset kuuluvat maksettavaksi vaikka leski todennäköisesti asuu asunnossa vuosikausia ja remontteja voi tulla vaikka kuinka ennen kuin saamme oman osuutemme asunnosta vai kuuluisivatko nämä lesken maksettaviin käyttökuluihin, sillä vaikuttavathan ne myös asunnon arvoon joskus sitä myytäessä?
Meille on vastaavanlaisia remontteja tulossa myös vaimoni isän jäljiltä ja tuntuu uskomattomalta maksaa toisten asumien asuntojen remontteja ja itse joutua niiden takia taloudellisesti ahtaalle.
Perinnönsaajan vastuu lesken hallinnoimaan asuntoo
13
2869
Vastaukset
- Näkemyksiä
Aihepiirin ketju vuodelta 2007:
http://keskustelu.suomi24.fi/t/4509135/hallintaoikeuden-haltijan-velvollisuudet- - 89958
Perintöä ei ole pakko ottaa vastaan.
Mitä taas tulee omistajan kunnossapitovastuuseen, niin eipä tuo asetelma paljoa eroa siitä, jos joku asuu elinikäisellä vuokraoikeudella jossakin kiinteistössä.- 89958
Aarnio - Kankaan mukaan leskelle kuuluu omaisuuden tavanomainen kunnossapito, millä tarkoitetaan, että lesken on huolehdittava ettei hänen hallintaoikeuden alaisen omaisuuden arvo pääse alenemaan hänestä itsestään johtuvista syistä suhteessa vastaavanlaiseen muuhun omaisuuteen.
Tämän perusteella on pääteltävissä, että kysyjän mainitsema kattoremontti tuskin kuuluu em. kategoriaan, vaan jää omistajan määräysvallan alle. Tässä ei ole käynyt ilmi, millainen hallintomuoto on ko. kuolinpesässä, sillä merkitystä kysyjän määräysvaltaan, koska esimerkiksi jaetun kuolinpesän yhteishallinnossa päätökset tehdään yksimielisesti silloin kun muunlaisesta menettelystä ei ole sovittu, mutta kuitenkin kiireelliseen toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, vaikka joku osakkaista vastustaisikin sitä. Siten olennaista on, että omistajat eli osakkaat päätäntävallan mukaisessa järjestyksessä päättävät, tehdäänkö omaisuuden arvon ylläpitävää peruskunnostusta tai ei, ja jos se on ollut alunperin yksinomaan lesken toive asumistason parantamiseksi, kuluvastuusta pitää silloin sopia lesken ja em. omistajien kanssa yhdessä, mutta omistajat tekevät silti lopullisen päätöksen. - 88989
Kuolinpesässä on osakkaitten yhteishallinto, paitsi jos pesä on testamentin toimeenpanijan tai pesänselvittäjän hallinnossa. Jos kuolinpesä on jaettu, ei ole kuolinpesää! Eikä yhteishallintoakaan. Jakamattomassa kuolinpesässä päätös edellyttää yksimielisyyttä.
Mutta kattoremontista päättää as oy:ssä yhtiökokous. Yksittäinen osakas ei voi siis asiaa päättää (eli ei tämä kuolinpesä). Jos lainaosuutta ei makseta kerralla, tulevat rahoitusvastikkeet lesken maksettaviksi. - 89958
88989 kirjoitti:
Kuolinpesässä on osakkaitten yhteishallinto, paitsi jos pesä on testamentin toimeenpanijan tai pesänselvittäjän hallinnossa. Jos kuolinpesä on jaettu, ei ole kuolinpesää! Eikä yhteishallintoakaan. Jakamattomassa kuolinpesässä päätös edellyttää yksimielisyyttä.
Mutta kattoremontista päättää as oy:ssä yhtiökokous. Yksittäinen osakas ei voi siis asiaa päättää (eli ei tämä kuolinpesä). Jos lainaosuutta ei makseta kerralla, tulevat rahoitusvastikkeet lesken maksettaviksi.Se syytä ottaa huomioon, että yhteishallinto, oli se sitten jaetun tai jakamattoman kuolinpesän, on sopimusvapauden piirissä, eli osalliset voivat valtuuttaa jonkun puolestaan tekemään päätökset.
Tässä tapauksessa taitaa olla kolmentasoista 'yhteishallintoa', ensin on se kp osakkaiden keskinäinen omistamaansa puolikkaaseen, sitten leski vs em. perinnön omistajat ja kolmas taso on vasta molempien puoliskoiden omistajat suhteessa as oy:öön. Ja se mitä esim. rahoitusvastikkeina joutuu maksamaan, niin tottakai siitä vastaavat yhtälailla molempien puoliskojen omistajatahot oletusarvoisesti, ei sitä voi yksinomaan sälyttää leskelle hallintaoikeuden nojalla. - 00530
"Ja se mitä esim. rahoitusvastikkeina joutuu maksamaan, niin tottakai siitä vastaavat yhtälailla molempien puoliskojen omistajatahot oletusarvoisesti, ei sitä voi yksinomaan sälyttää leskelle hallintaoikeuden nojalla."
Hyvä huomautus 88989:n esitykseen! Vastikkeista (hoito- ja rahoitus-) leski vastaa haltijana käypään vuokraan asti, ylimenevästä osasta vastaavat omistajat. Esimerkki:
Oletetaan ap:n tapauksessa, että
- lesken asunnon käypä vuokra on 800 €/kk
- huoneiston hoitovastike on 300 €/kk
- huoneiston rahoitusvastike yhtiön remonttilainan maksuun on 600 €/kk
- hoito- ja rahoitusvastike yhteensä ovat 900 €/kk.
Miten 900 euroa jaetaan lesken (joka omistaa 1/2) ja kahden perillisen kesken?
a) Lesken vastuu haltijana 800 €/kk
b) Lesken vastuu omistajana 100 : 2 = 50 €/kk
c) Perillisten vastuu omistajina 2 x 100 : 4 = 2 x 25 €/kk. - 88989
00530 kirjoitti:
"Ja se mitä esim. rahoitusvastikkeina joutuu maksamaan, niin tottakai siitä vastaavat yhtälailla molempien puoliskojen omistajatahot oletusarvoisesti, ei sitä voi yksinomaan sälyttää leskelle hallintaoikeuden nojalla."
Hyvä huomautus 88989:n esitykseen! Vastikkeista (hoito- ja rahoitus-) leski vastaa haltijana käypään vuokraan asti, ylimenevästä osasta vastaavat omistajat. Esimerkki:
Oletetaan ap:n tapauksessa, että
- lesken asunnon käypä vuokra on 800 €/kk
- huoneiston hoitovastike on 300 €/kk
- huoneiston rahoitusvastike yhtiön remonttilainan maksuun on 600 €/kk
- hoito- ja rahoitusvastike yhteensä ovat 900 €/kk.
Miten 900 euroa jaetaan lesken (joka omistaa 1/2) ja kahden perillisen kesken?
a) Lesken vastuu haltijana 800 €/kk
b) Lesken vastuu omistajana 100 : 2 = 50 €/kk
c) Perillisten vastuu omistajina 2 x 100 : 4 = 2 x 25 €/kk.Tuottoperiaatteella se ratkeaa, mutta laskuesimerkissä leski joutuu rahoittamaan korjauskuluja perillisten hyväksi myös oman puoliskonsa osalta, mikä ei vastaa tarkoitustaan, jos ideana on kattaa käyttöoikeuden alaisen omaisuuden tuotolla siitä aiheutuvat kulut ja kun lesken käyttöoikeus ei rasita lesken omaa puoliskoa, niin laskennallinen käypä vuokra ei voi olla 800, vaan puolet siitä.
- 00530
88989 kirjoitti:
Tuottoperiaatteella se ratkeaa, mutta laskuesimerkissä leski joutuu rahoittamaan korjauskuluja perillisten hyväksi myös oman puoliskonsa osalta, mikä ei vastaa tarkoitustaan, jos ideana on kattaa käyttöoikeuden alaisen omaisuuden tuotolla siitä aiheutuvat kulut ja kun lesken käyttöoikeus ei rasita lesken omaa puoliskoa, niin laskennallinen käypä vuokra ei voi olla 800, vaan puolet siitä.
"jos ideana on kattaa käyttöoikeuden alaisen omaisuuden tuotolla siitä aiheutuvat kulut ja kun lesken käyttöoikeus ei rasita lesken omaa puoliskoa, niin laskennallinen käypä vuokra ei voi olla 800, vaan puolet siitä."
Lopputulos on sama, vaikka laskelma tehtäisiin erikseen perillisten omistaman puolikkaan osalta.
Perillisten puolikas:
- käypä vuokra 800 : 2 = 400
- hoitovastike 300 : 2 = 150
- rahoitusvastike 600 : 2 = 300
- vastikkeet yhteensä 450
a) Lesken vastuu haltijana 400
b) Perillisten vastuu omistajina 2 x 25 = 50
Lesken puolikas:
Lesken vastuu omistajana 450
- 88989
Leski maksaa kulut käyvän vuokran määrään asti ja tietty itse käyttämänsä sähkön yms.
Onko tuo as oy?
Jos on, niin silloin leski maksaa rempat rahoitusvastikkeina.
Peruskorjaukset tms., jotka maksetaan kerralla, maksavat omistajat. - 9876--
On as oy
- dillindallin
Oleellinen on edellä sanottu, mutta olisi ehkä tarpeen löytää oikeuden ratkaisuja rahastoidun rahoitusvastikkeen sisällyttämisestä em. käyvän vuokran pottiin. Asiantuntija en ole, mutta kun rahastoituna vastikkeen voi myytäessä lisätä hankintamenoksi perintöveroarvoon ja myyntivoitosta perittävä luovutusvoittovero vähenee omistajien hyödyksi. Ei tunnu täysin oikeudenmukaiselta maksattaa rahoitusvastiketta omistajien hyödyksi yksin hallintaoikeuden omaavalla.
Kysyjän tapauksessahan leski omistaa puolet, joten ainakin se osuus on tietenkin lesken maksua.
Jos taas yhtiö ei rahastoi keräämäänsä vastiketta niin sen saa vähentää omistaja vuokratulosta yms. Kun perillisomistajilla ei ole vuokratuloja mistä vähentää, niin tuntuu oikealta, että maksu kuuluu hallintaoikeuden haltijalle.
Toivottavasti joku pöyhii tapaukseen sopivan oikeuden ratkaisun. - Ei_mennä-Liikaa
dillindallin kirjoitti:
Oleellinen on edellä sanottu, mutta olisi ehkä tarpeen löytää oikeuden ratkaisuja rahastoidun rahoitusvastikkeen sisällyttämisestä em. käyvän vuokran pottiin. Asiantuntija en ole, mutta kun rahastoituna vastikkeen voi myytäessä lisätä hankintamenoksi perintöveroarvoon ja myyntivoitosta perittävä luovutusvoittovero vähenee omistajien hyödyksi. Ei tunnu täysin oikeudenmukaiselta maksattaa rahoitusvastiketta omistajien hyödyksi yksin hallintaoikeuden omaavalla.
Kysyjän tapauksessahan leski omistaa puolet, joten ainakin se osuus on tietenkin lesken maksua.
Jos taas yhtiö ei rahastoi keräämäänsä vastiketta niin sen saa vähentää omistaja vuokratulosta yms. Kun perillisomistajilla ei ole vuokratuloja mistä vähentää, niin tuntuu oikealta, että maksu kuuluu hallintaoikeuden haltijalle.
Toivottavasti joku pöyhii tapaukseen sopivan oikeuden ratkaisun.Pöyhimään noita jo vakiintuneita käytäntöjä.
Aika yleisesti on käytössä tulkinta että haltija maksaa asunnosta kuluja vuoraa vastaavaan summaan saakka.
Tuollainen pyörittely että kelle siitä milloinkin on hyötyä viedään tulkinnat "harmalle" alueelle jossa voidaan alkaa tulkita asioita = riidellä.
Kun tuo harmaa alue (ihan missä asiassa hyvänsä) kavennetaan pieneksi kapeaksi viivaksi niin riitojen mahdollisuus pienenee.
Sitä joko on oikeassa tai ei.
Tässäkin tapauksessa haltija maksaa kustannuksia asunnosta aina vuokratuottoon saakka ja sen jälkeen omistajat omistussuhteessaan.
Aika selvä yksinkertainen eikä aiheuta riitoja.
- sdflj
Leski on pääasiallinen maksaja. Hänellä on hallintaoikeus ja siihen sisältyy paitsi oikeuksia myös velvollisuuksia. Ei yksi kattoremontti nyt maltaita maksa eikä perillisten ole tarkoitus kustantaa lesken asumista.
Jos tuntuu siltä, että asunnon normaalit vastikkeet ovat liikaa, niin perinnön voi aina jakaa, ei siinä asunnossa ole pakko asua.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 3783764
Miksi suomalaisia vainajia säilytetään kylmäkonteissa ulkona? Näin kuolleita kohdellaan Suomessa
Suomesta ei löydy enää tilaa kuolleille. Tänä päivänä vainajia säilytetään ympäri maata ulkona kylmäkonteissa. Kontit2091853Olen ärtynyt koska
minulla on tunteita sinua kohtaan. Tunteita joita en voi ilmaista. Kaipaan kaikkea sinussa. Siksi olen välillä hankala.671404Suomalaiset marjat loppuvat
Suomalaiset marjat mätänevät metsään, koska ulkomaalaiset, lähinnä thaimaalaiset poimijat ovat huolehtineet suomalaisten1521285Joku tukeva täti syyttää suomalaisia rasisteiksi Hesarissa
”Kaikki valkoiset ihmiset Suomessa ovat kasvaneet rasistiseen ajatteluun”, sanoo Maija Laura Kauhanen: https://www.hs.166943- 117893
Yhteiskuntaa hyväksi käyttäjät
Kyllä täällä Suomussalmellakin osaavat käyttää näitä Suomen etuja hyväksi. Vuokrataan ns. asunto lapselle että saa asu57890Mitä teen väärin?
Alkaa pikku hiljaa tympäsemään ainainen pakkien saanti. Eka ennen kun nähdään, miehet ovat kiinnostuneita viestittelemää117870Oli mukava tavata irl
Sattuma toi sinut matkani varrelle. Ihmettelin sitä silloin, ehkä vähän vieläkin. Oli ilo jutella ja tuntea, vaikka nyt24849Haluaisin tietää
mikä saa sinut tuntemaan olosi rakastetuksi. Ja sitten haluaisin mahdollisuuden tehdä juuri niin. 💔51848