Osaako kukaan antaa neuvoja appivanhemmille?

Heh... niimpä, mutta niitä lapsia on ihan kamalan kova ikävä, miten tämäkin asia on heille kerrottu?

Juu on meillä poika, (ainakin ollut). Nyt hän ei uskalla enää olla meihin missään yhteydssä, pääsee helpommalla, kun ei tarvii selitellä , mistä puhuttiin ja mitä sovittiin. Tai vaakakuppiin on kait laitettu perhe, tai me, ymmärretään hyvin että valinta on,vaimo ja lapset, mutta mielestämme emme ole tällaista ansainneet. Milloinkaan ei olla arvosteltu heidän lastenhoitoaan tai kodin siivousta,yms, ne miniä hoitaa mallikkaasti, tuntuu että aina tehdään väärin, jos jotain sanotaan, se on väärin ,jos ei sanota, sekin on väärin, ompa lasten syntymäpäivä lahjojakin palauteltu avaamattomana, nyt ei olla kahteen vuoteen juurikaan juteltu, mitä miniä joskus omalta pihalta huutaa.

Mikis poikasi pitääselitella naiselleen missä on ollut ja mitä on tehnyt kun taysi-ikäinen mies saa tehdä mitä halua eikä asioita tartte naiselleen selitellä vaan sanoo kerran ja kunnolla että minä teen niinkuin minua huvittaa ja se siitä. Miksi mies on alsitunut nasiensa tahtoon eikä osaa tehdä niinkuin itse haluaa.

Nii`i, tuo sopiminen on tosi tärkeetä ja se että vaikeistakin asioista pitäisi voida puhua. Mekin on muutaman kerran ns, istuttu saman pöydän ääreen juteltu ja sovittu,. Mutta aina muutaman kuukauden päästä kahahtaa, ens alkuun hän (miniä) lähti renkaat sauhuten ja sormuksia heitellen ja antoi ukaasin pojalle ettei tämä nää lapsia enää.
Meidän lisäksi heidän "kuplansa" ulkopuolelle on myös suljettu poikamme kaksi sisarusta, perheineen.

Jaa että miksi mies ei ''laita naistaan kuriin''?
Mitä pitäisi tehdä, karjua muutama sana päin naamaa: Nyt akka pää kiinni ja kohtele mun äiskää ja iskää kunnolla?!
Mitä siitä seuraisi? Entistä kauheampi riita, perherauha mennyttä, lapset isän ja äidin riitojen keskellä. Vaimo kokisi että mies on vaihtanut puolta, asettunut vanhempiensa leiriin.
Siitä ei koskaan mitään hyvää seuraa jos mies asettuu puolustamaan lapsuuden perhettä, koska vaimo ottaa sen selän kääntönä nykyiselle, omalle perheelle. Ja kyllä hyväksi koettu sääntö on se, että puolisoiden täytyy aina pitää omaa perhettä ensimmäisellä sijalla.

Ap, jos olette keskustelleet asioista, niin kai se ainut keino on jo yritetty. Älä missään nimessä puhu pojalle pahaa miniästä! Se repii hänen perhettään hajalle. Jos heillä on omia riitoja, älä puutu niihin, ne on heidän oma asiansa.
Ja jos haluat viettää aikaa lasten kanssa, kysy ystävällisesti lupaa miniältä. Oletko yrittänyt koskaan tätä keinoa? Miniä voisi hämmästyä. Luvan kysyminen olisi merkki siitä että kunioitat häntä, hänen mielipidettään ja tahtoaan ja auktoriteettiaan äitinä.
Se voi tuntua naurettavalta, mutta voisi ehkä toimia.

Kysytty on, mutta, vastaus on ei , on sovittu että pojan kautta otetaan yhteyttä, kun halutaan lapset, mutta tekstiviestin sanonnoista äätellen en ole aina keskustellutkaan pokani kanssa.
Ollaan alussa taipuiltu miniän tahtotilojen mukaan, mutta silti on ovet naapurissa paukkuneet ja huuto kuulunut, ei olla puututtu heidän asioihinsa, ei menty omilla avaimilla.

Johanna375 kirjoitti:

Jaa että miksi mies ei ''laita naistaan kuriin''?
Mitä pitäisi tehdä, karjua muutama sana päin naamaa: Nyt akka pää kiinni ja kohtele mun äiskää ja iskää kunnolla?!
Mitä siitä seuraisi? Entistä kauheampi riita, perherauha mennyttä, lapset isän ja äidin riitojen keskellä. Vaimo kokisi että mies on vaihtanut puolta, asettunut vanhempiensa leiriin.
Siitä ei koskaan mitään hyvää seuraa jos mies asettuu puolustamaan lapsuuden perhettä, koska vaimo ottaa sen selän kääntönä nykyiselle, omalle perheelle. Ja kyllä hyväksi koettu sääntö on se, että puolisoiden täytyy aina pitää omaa perhettä ensimmäisellä sijalla.

Ap, jos olette keskustelleet asioista, niin kai se ainut keino on jo yritetty. Älä missään nimessä puhu pojalle pahaa miniästä! Se repii hänen perhettään hajalle. Jos heillä on omia riitoja, älä puutu niihin, ne on heidän oma asiansa.
Ja jos haluat viettää aikaa lasten kanssa, kysy ystävällisesti lupaa miniältä. Oletko yrittänyt koskaan tätä keinoa? Miniä voisi hämmästyä. Luvan kysyminen olisi merkki siitä että kunioitat häntä, hänen mielipidettään ja tahtoaan ja auktoriteettiaan äitinä.
Se voi tuntua naurettavalta, mutta voisi ehkä toimia.

Lue lisää

Naisellensa voi iahn selvällä suomen kielella sanoa että minä pidän yhteyttä vanhempiini ja se siitä. Jos nainen ottaa siitä herneen nenään niin sitten ottaa ja voi sanoa että olen täysi-ikäinen henkilö ja minua ei määräillä. Miksi mies ei kiellä naiseltaan omien vanhempien tapaamissiä niin helpottaa. Miksi miehet ovat noin tossun alla ja tee niinkuin itse haluavat ja piti nainen siitä tai ei mutta tekee selväksi asian että toimin näin.

Juuri tuollaisia appivahempi mekin haluaisimme olla, mutta kun kysyn lapsia meille, niin ei käy, on sovittu muuta , nyt viimeksi pyysin heitä leipomaan pipareita 13.12. Vastaus oli, ei ne tuu. Olen ajatellut että on ehkä, kyse mustasukkaisuudestakin , meillä on yksi lapsenlapsi heidän lastensa lisäksi, siis serkku, heidän lapsilleen, ja tyttö on meillä välillä hoidossa, mutta eihän me voida näitä pojan lapsia hoitaa kun, niitä ei anneta hoitoon, ja sitte kylillä puhutaan ettei me haluta niitä? Sydän särkyy, ikäväkin on, ovat viimeksi olleet meillä maaliskuussa, ja hauskaa meillä oli.

Tuli tietysti mieleen vielä yksi asia jos joku mättää heidän miehensä ja hänen välillä.Jos tehnyt jotain pahaa vaimolleen esim sängyssä tai pettää ja siksi pimahtanut. Mutta kannattaa varmaan täällä puhumisen sijaan koittaa poikaasi jututtaa kahden, tai muita tuttuja.

Jututettu on, poika on puun ja kuoren välissä. Miniänkin kanssa on yritty, mutta menee aina huudoksi, että me suositaan ja autetaan vain muita sisaruksia, sitten vielä valehtelee fasessa.
Viinan otosta sen verran että, se on hyvä syy olla antamasta lapsia hoitoon, mutt nyt se ei ole tässä asiassa ongelma, joskus otetaan ilta myssyt, mutta ei koskaan jos on lapsia.
Ongelmaa lisää se että me on lainattu pojalle rahaa, ja takaisin maksu on sovittu erilaisin työtehtävin ja auttamisin, mutta nyt tuokin on loppunut. Ei olla heitä kovisteltu asiasta, kaikki olisi selvempää jos meillä ei olisi kuin tuo poika, saisi jäädäkkin velat maksamatta, mutta on melko epäreilua muita sisaruksia kohtaan tämä tilanne.
Minua syytetään asioista joita en ole puhunut, kyliltä kuulen , ja olen välillä ihan uupunut. Ennen yritin sovitella ja taipuilla, muut kun se kaikui kuuroille korville, nyt olemme nähneet parhaaksi olla vain mahdollisimman näkymättömiä. Tämä viimeisin syytös autolla ajamisesta kohti, osumis tarkoituksesta vei Joulumielen.

Juu, kyllä jo selattiin netistä poliisin sivuja, ja pohdittiin että tehdäänkö ilmoitus, ei tehty, lasten takia, nyt on hommattu autoon kamera, niin on sitten näyttöä vastaisuudessa. Tuokin autolla ajo tapaus ensin kuultiin niin että ajettiin niin kovaa että sepeli ropisi (tie oli luminen, ei sepeliä), ja seuraavaksi kulkusuunta oli jutuissa väärinpäin.
Asiaa varmaan auttaisi jos miniä olisi jossain töissä tai koulussa, niin hänellä olisi muuta ajateltavaa (lapset heillä on hoidossa) naama kiinni ikkunassa, kädet lanteilla, vahtii kun ollaan ulkona, ettei vaan mennä heidän tontilleen.
Mutta elämä jatkuu, vaikka taas ennen joulua tuntui että melkoinen seinä nousi eteen.

Kiitos, tästä vastauksesta, olenkin asiasta jo keskustellut psykologin kanssa, rauhassa nyt jatkoa ajatellen , ei mitään mikä voisi provosoida tilannetta,
ja kyllä, rukoillut olen,
kiitos vielä sinulle aidosta vastauksesta,
eihän tämä palsta ole oikea foorumi, näille jutuille, mutta silloin oli aika musta hetki.