KAHVIPIRTTI 124 / 2016

Odotin Pirtinovien avautumista.

No, minäpä piipahdan, koska saunavuoroja (minun saunapäivä) oli vaihdeltu kunnan taholta. Olimmehan luvatta vaihdelleet toisen naisen kanssa minun päivävuoron aamuun klo 9, mutta nyt sinne olikin ilmestynyt uusi sauna vuorolainen, joka oli klo 8? Eihän se minulle kuulunutkaan, mutta olin mennyt sinne joskus ennen 8 ja sauna oli tulikuuma jo silloin..

Tämä viaton episodi siis sekoitti päiväni mukamas? Voinhan mennä sinne illallakin, siis saunaan, toisten jo lopettaessa ja olla kotona suihkussa.

Skillan on laittanut taas kerran upean Pirtin joulukuntoon, jonka kuvailuja minun tulisi välttää, sillä olen "sulkenut" joulun mielestäni koska lapsenikin viettävät niin erilaista joulua perheidensä kanssa ja tietenkin olosuhteiden tuomana totuutena.

Liikaa tulisi mieleen taas lapsuusmuistoja ja, ja, ja ,minulla on vain niin hyviä muistoja, että ikävä tulee.

Kaikille Pirtin väelle toivotan näin Hyvää Joulua ja todellakin Onnellista Uutta Vuotta.

Hyvää joulua pirttiin!
Kaikki kohdallaan, niinkuin pitääkin, täällä pirtissä.

Tämä on minulle toinen joulu Suomessa pitkästä aikaa. Toki käytiin Suomessa sukulaisten luona joulua viettämässä aikaisempinakin vuosina, kun kaikkien sisarusten lapset olivat pieniä ja joulu on lasten juhla.

Nyt on lapset aikuisia ja asuvat eri puolilla maailmaa, mutta joulu kotona sukulaisten luona näyttää kiinnostavan, missä päin sitten asuvatkin.

Kun on vanhoja sukulaisia, niin nuoremmilla on aikamoinen päänvaiva siinä, kuinka vanhuksetkin voitaisiin omiin joulurientoihin sisällyttää.
Kaikki vanhukset eivät enää jaksaa paikasta toiseen siirtelyä. Olisi otettava mukaan pyörätuolit, rollaattorit, vaipat ym. tykötarpeet ja
vanhukset eivät halua aiheuttaa liikaa vaivaa.
Onneksi ikä tuo mukanaan sellaisen ajatuksen lahjan, että joulu tulee sydämeen eikä ulkoisten joulun merkkien mukana.

Leppoisaa joulun aikaa, joka onneksi on tänä vuonna lysti ja lyhyt kuin possun joulu!

Päivää vain.

Löytyihän sentään uusi pirtti,kyllä sainkin sitä hakea ;)
Kissat ilmoitti missä se on.
Upea kaulin niin kohteliaasti vastaan otti.

Kunhan nyt tåmä jouluhulina menee ohi,minun on mentävä tämän koneen kanssa tuonne huoltoon.;(

Takataskussa olisi ollut tänään puurojuhlaa,vaan en jaksa lähteä.

Posti on tuonut kasan kortteja.
Itse en ole laittanut yhtään;(

Soittelen ystävilleni tässä päivän mittaan,laitan noita sähköisiä kortteja kenelle on osoitteet.

Voikaahan hyvin ja OIKEIN RAUHAISAA JOULUA KAIKILLE.
näkyillään...

Joulu on jo ovella, Kyllä meillä oikeastaan työt on tehty, mutta kuusenkoristelu on kesken, sekin loppusuoralla. Onpahan niitä päivän askareita kaikenlaisia ennenkuin joulupukki tulee.
Tänään kävin viimeiset ostokset tekemässä, joten aikaa on loputkin hommat hoidella. Yli 4 astetta joten lunta ei nyt ole missään, eikä muutamaan päiväänkään ole näkynyt.
Paras nyt toivotella kaikille vuoden aikana pitrissä käyneille, oikein mukavaa ja rauhallista Joulua!

Iltaa! Siinäpä päivä on mennyt pienillä kävelyilläkin. Oli hyvä ajokeli, niinpä autonkotterollani hurautin ihan vain vaihtelun vuoksi lähistön markettiin n. 7 km päähän ilman varsinaista asiaa. Tai miten sen ottaa, ostin kolmen pressakahvipaketin tarjouksen. Eihän se ajelu hyötytarkoituksessa ollut mitenkään järkevää, mutta tartteekos sen aina ollakaan.

Vaikka marketin alakerrassa on tilava parkkipaikka, yllätyin että se oli täysi. Päivä oli jo sen verran pitemmällä, että parkkihallissa oli jo vaihtuvuutta. Muutaman minuutin odottelulla paikka löytyi.

Jouluun meillä on kovin pienet valmistelut, normaali menolla mennään. Ehkä vähän enemmän muonaa, ettei pyhinä tarvitse välttämättä kauppaan hoppuilla. Yhtään pakettia ei ole tarkoitus jakaa. Myös tontuille on ilmoitettu, että emme halua joulupukkia vaivata käynneillä. Näinpähän se on selkeämpää, kukin viettää joulunsa tapoineen.

Terveyshäiriöni tuntuu olevan melkeinpä ohi, vähän rotjakka on vielä oloni, mutta kipuja tai kuumetta ei ole. Näyttää siltä, että vähällä selvisin. Sen näen tulevina päivinä. Niinpä nyt kohti tulevaa päivää. Varoilta toivon jo nyt teille hyvää joulua!

Löysin kellarista joulutorttuihin tarkoitettua luumuhilloa. Kaupasta toin valmiin taikinapakkauksen.
En ole ennen tehnyt, mutta ei kai tuo valmistus liene rakettitiedettä. Oli jo pimeää kun kotiin ehdin.
Olisi se leukavaa saada taloon paistettujen leivonnaisten tuoksua. Huomiseksi on vielä ulkopuuhia, mutta joulupäivänä hiukan siivoan.
Tapanina tavallinen sunnuntain aukioloaika.

Tähänastinen joululiikenne on sujunut ongelmitta. Näin eri kaupoissakin vain levollisia asiakkaita.
Tähän lienee vain yksi syy; pyrstötähtiä ei siis ole ujeltamassa maapalloa kohti.

Mitään taivaita hipovia fiiliksiä ei ole nyt näköpiirissä, joten toivotan vaan kaikille hyvää viikonloppua.

Kumma juttu: Tähän aikaa yleensä olemme joko nenä telkkarissa kiinni tai sängyssä jännittämässä, tuleeko uni vai eikö. Nyt Late keitti iltakahvit, ja syötiin eilisen vieraamme veteen leipomat pullat. Hyviä olivat!
Testattiin perunalaatikko ja graavilohi, ja täysi kymppi piti herra keittiömestarille antaa. Taitaa mies olla luonnonlahjakkuus, sillä hän ei ole ennen perunalaatikkoa valmistanut. Lohta sen sijaa hän on useinkin graavannut. Vain lanttulaatikko on minun tekemääni, ja se saa arvosanasa huomenissa.
Mainittakoon vielä, että keittokirjamme on kateissa, joten meillä kaikki valmistetaan muistiperintöohjeisiin tukeutuen.

Persoonakohtaisesti koristelin joulukuusen, ja kameramies nappasi siitä kaksi jotenkuten onnistunutta kuvaa, joista näki, että joulukuusihan se siinä.
Kattovalo turmeli koko kohtalaisen kauniilta koristelmaltani joulutunnelman. mutta
voihan siitä vielä uudenkin ottaa ja kaikki muut valot kuin kynttilät sammuttaa.

Puuhaa riittää! Kamera tervehti ilmoittamalla, että akku on lopussa. Vaikutti jo siltä, että akku olisi ollut kateissa, mutta tyhjä akkurasia kuuluikin kännyköille, jotka molemmat olivat latautumassa. Oikea akkurasia löytyi, ja nyt on sitten kamerakin latautumassa.

Eikökän meidänkin olisi aika hiippailla makuukamariin latautumaan,

Hyvät yöt ja kauniita unia!
Pianhan se aattoaamukin sarastaa...

AIVAN OUTO MUMMI TÄÄLTÄ TOIVOTTAA KAHVIPIRTTIIN ILOISTA JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA.
OLEN JOSKUS KÄYNYT KAHVIPIRTIN PÖYTÄKIRJAA LUKEMASSA.
NYT OLEN TAAS KÄYMÄSSÄ POIKANI PERHEESSÄ JA PÄÄSEN TAAS LAPSENLAPSENI TIETOKONETTA NAPUTTELEMAAN.

Mukavaa aattoa ystävät, nyt on päästy tähän hetkeen ja joulu-pukin odotukseen.
Ehkä meistä monet on jälkeläisten passattavana, pienempien suvun lasten kanssa juhlaa jakamassa.
Sanotaan, että joulu on lasten juhla, mutta kyllä sitä herkistyy vanhempikin.
Hyvää joulu ruokaa ja ohjelmaa radiosta ja telkkarista katselen tunnelma pakostakin arkisesta juhlaan syntyy, koti on puettu jouluiseksi ja valon runsaus tunnelmaa luo.
Joulurauhan ja sen sanoman mitä joulu meille on tuomassa, kuitenkin jokainen kokee omalla tavallaan, monet nauttii hiljaisuudesta ja yksinkin voi joulun tavoittaa.
Tänä jouluna omakin jouluni melko rauhaisa on, tänään haudoille tyttären ja vävyn kanssa ja sitten jouluruokailuun pojan luo ja saunastakin siellä nautimme.
Poikani asustaa järven rannalla ja voisi sanoa jopa metsäksi ympäristöä, siellä se tunnelma koetaan ulkotulien loistaessa ja rantasaunaan talustellaan kynttilöiden valaistua polkua pitkin.
Mieheni kuoleman jälkeisen joulun olin myös poikani luona ja siellä aikaisin aamulla lähdin ulos kävelemään, siellä metsän keskellä polkua kulkien itkin ikäväni ja rauha asettui olemukseeni, mieheni kuoli marraskuussa.
Silloin oli sää saman tapainen, harmaa ja alakuloinen, sopi omaan mielialaani hyvin.
Niin se aika kuluu, kuusitoista vuotta tuosta joulun ajasta ja elämä on kuljettanut, näihin mietteisiin tänä aamuna taas palailen ja ikävä mieleen tulee.
Matka jatkuu, kyselemättä mummon aatoksista ja ikävästä, hyvä niin eteenpäin se on elävän mieli, vaikka nyt kovin haikeaksi vetikin, syy taitaa olla tämä joulu, mikä aina minulle on vaikutuksen tehnyt, mielen herkistänyt.

Mummunen mukava kuulla sinusta, jospa kävisit toistekin pirtissä, ehkä koneen ääreen toistekin istahdat ja viestin pirttiin laitat.
Oikein mukavaa joulun aikaa ja hyvää uutta tulevaa vuotta myös sinulle.

Ei keittokirjoja tarvitse, onhan sitä vuosia jokunen noita ruokia laitellut, väliin jopa onnistuen, näin teilläkin Venlastiina ja aina paremmin, kun kahden touhuatte.
Miksikäs ei onnistuisi hurskaiselta tortun teko ja vielä omaa luumuhilloakin, varmaan suun mukaisia tortut ovat;)
Kyllähän se vähän muutoksia aiheuttaa tämä joulu, vaikka ei mitään ihmeellistä laittaisikaan, onhan ympäristöllä oma vaikutuksensa, ja se ilmenee monin tavoin.
Kauppojen tungoksena ja liikenteen vilkkaudessa, luulen ynnämuun joulun tunnelmaan näin pakostakin joutuvan.

Tuohon Mdk-Mdk ajatukseen. että ikä tuo meille sen joulun paljon pienemmin touhuin on helppo yhtyä, elämme jo tätä rauhaisaa vanhuutta ja seurailemme jälkeläisiemme touhuja sivusta katsellen.
Mukaan mennään jos voimat ja halut riittää, tämäkin asia on päätettävissämme.
Joulun laitamme jokainen oman tahtomme mukaiseksi ja Kristiina 23, onhan se ihana, että muistoja on ja ikävöimme niitä, vaikka muutoksiin on sopeuduttava.

Taisi nyt tulla vähän sellainen haikea tästä aamu viestistä, tarkoitus on kuitenkin sanoa, että hienoa meillä täällä suomessa on joulua viettää, rauhaa, rakkautta voi jokainen jossakin huomata ja ruokaakin kaikille tarjolla, näin olen kuullut radiosta monelta suunnalta.
Vietetään joulumme oman näköisenä jokainen, olkaamme onnellisia mahdollisesta yhdessä olosta, tai nautitaan rauhaisa olo yksin ollen.
Oikein Hyvää Joulun aikaa ja odotellaan uutta vuotta rauhaisin aatoksin.

Kaikki on valmista, tulkoon Joulu!
Koska olen herännyt kinkun vuoksi 04.30 ja vartin päästä otan uunista perunalaatikot, menen vielä ottamaan pienet levot ennen pukeutumista. Läheiset saapuvat vasta n. klo 15.
Tämän pienen jouluanimaation myötä toivottelen kahvipirttiläisille SkillaN etunenässä HYVÄÄ SEKÄ RAUHALLISTA JOULUA!

Vielä oli Kahvipirttikin Stämmingissä Joulua odotellaan !
Minä olen tänäjoulun alusviikkoina ottanut tauhallisesti . Sain sellaisen Influenssa piikin ,että hyvä kun hengissä selvisin .
Ennen tein kaikenlaista --Nyt olen ollut vaan --hissinkissun __ kotini koristelin -- onhan se muuten niinkun ei Joulua olisikaan --kun on tottunyt .
Hain koristeet Mirjamin kanssa Kellarista (meillä on varasto sielä) Ja koristeltiin yhdessä Mirjami on 3½ vuotias ja oli hullaantunut kauniisiin Joulukoristeisiin
Katleija se jaksaa ---toivon että kuntoudun entiselleenin- Hyvää joulua kaikille Pirttiläisille Ja Kiitos Skillanille --olemme saaneet ainakin lukea näitä kotoisia kirjoituksia

Kun on tämä Internetti sentään --se on kun paras kaveri nykyään !
U M

Tietysti kuin `hurskaisen`torttujen paiston. En kyllä pysty mitenkään neuvomaan tai arvioimaan mikä meni pieleen. Tai sitten on tekijällä itsekritiikki herkässä. En muista, että olisin edes yrittänyt leivonnaisia paistella. Räiskäleitä olen tehnyt ja se sujuu.

Onhan se patakukko, jota olen monestikin paistellut. Kerran mökilläni oli naapuri katsomassa, kun puuhasin patakukon tekeleen kimpussa. Yritin puhua kuin kokki Kolmonen, selostin työvaiheita. Ladoin kalat ja läskit pataan sekä lorautin vodkaa päälle. Tulin kuoritaikinan teko, aika rivakkaan toimin, hulautin veden ja jauhot astiaan ja teräslastalla (oli puhdas) muutaman sekunnin pyöräyttelin ja mätkäytin taikinan kalojen päälle muutama veto ristiin ja kysyin että miltä näyttää. - En jumalauta ole mokomaa nähnyt! Se kyllä käypi, päivitteli kaveri.

Siinäpä kolmisen tuntia ulkogrillissä kukkoa haudottiin. Minulla oli myös sauna lämpiämässä. Siihen tuli yllättäin pari vierasta lisää. Kukaan ei halunnut saunaan, nostin kukon pöytää mallaavan pölkyn päähän, kävin vähän syömäkaluja, kehotin maistelemaan kukkoa ja menin saunaan. Olisinko puolen tuntia viivähtänyt kun tulin takaisin. Kyllä naapurit kehuivat patakukkoani ylettömän paljon. Ehkä siihen oli syykin. Kukkoa oli pieni nokare jäljellä. - Ei huomattu, se vain meni vähiin kun oli niin hyvää! selitti eräs. - Hyvä kun kelpas, sanoin. Olihan siinä maistiainen jäljellä ja oli se hyvääkin.

Nyt tulin kehuneeksi itseäni melko estottomasti. Se johtuu siitä, että vähän on taitoja, joita voin kehuskella. Hyvät joulut tuli toivoteltua jo eilisessä viestissä.

Onnellista joulupäivää, lahjat on jaettu ja tyytyväinen mieli kaikilla, näin uskon.
Pukki oli antoisa, minä sain mahdollisuuden ostaa uuden hellan, matkaraha kassaan olivat ajatelleet laitettavan, mutta sain siunauksen myös hellan ostoon, minulle ajankohtainen tarve.
Espanjasta lomalle tulleelle tyttärelle myös kiva summa kolikoita, isä oli keksinyt kerätä taskunsa tyhjennyksistä kertyneet rahat pakettiin ja painava oli laatikko.
Kai aika kauan oli kolikoita kerännyt.
Ruokapöydässä meni aikaa ja ähkyen sieltä noustiin, sitten kilpailtiin tiedoista ja voittajana selvisi minun joukkue. (pojantytär, poika ja mummi/äiti)
Rantasaunassa sain makoisat löylyt ja sitten puolen yön aikaan toinen pojantytär kotiin toi.
Tänä aamuna vähän pitkäksi meni herääminen.

Älä masennu hurskainen, seuraavan kerran leipomishommat onnistuu, ne levyt kannattaa irrottaa jäisenä ja 200 astetta lämpöä, siinä sitten hyvä tulee.
Yleensä tuo lämpötila leipomusten kanssa sopii monelle tuotteelle.
Samoin kävi lyhtyjen kanssa täälläkin, nurin ja sammuksiin viskoi tuuli, sitten köpötellen saunaan melko pimeässä mentiin.

Kiitos kauniista linkistä Katleija, nuo olen joka joulu saanut katsoa ja ihastella, hyvää joulun aikaa ja tulevaa uuden vuoden alkua sinulle ja perheellesi.

Mukavaa kuulla Ullamirjami sinusta ja jouluun valmistautumisesta pienen ystävän kanssa, Jerry ei nyt seurana ole.
Toivon jaksamista sinullekin, en tosin tiedä kunnostasi, mutta kiva että yhteydet tämän tietokoneen välityksellä kulkee, onhan tämä mukava ajankin kulutukselle.

Varmaan patakukon tekoa olet sitten harrastanut toistekin ynnämuu, kun noin maistuvan teit ja vielä grillissä sen kypsäksi sait, hienoa.
Niin savolainen kun olenkin ei nuo kalakukot minun herkkua ole, kuoret kyllä maistuu, mieluummin lanttukukkoa popsin.
Onhan totta jos itse kalat onkii ja sitten niistä jotain tekee, maistuu se vaikka ei herkuksi luokittelisikaan.
Onkikalani aina paistan ja ne kyllä maistuu.

Tuo joulurauha sanan täydessä merkityksessä ei kaikkein parhain ollut, musiikkia telkkarin kautta ja siinä sitten kahdeksan ihmisen sekaan puhumista, niin melkoinen hälinä ja kaksi pientä koiraa ja yksi iso toivat myös äänensä kuuluvin tarpeen tullen.
Suunnitelmia tehtiin Tapanin päiväksi, Järvisydämeen menosta, Rantasalmella paikka on, jos ei joku tiedä, en ole käynyt, mutta kehuttu on mukavaksi paikaksi.
Syömään tarkoitus mennä, niin mitäpä muuta sitä joulun aikaan tehdäänkään, kuin syödään, no minulle myös tutustumisreissu.
Katsotaan toteutuuko vai syökö sika eväät.

Nyt yritän välttää tuota syömistä ja muutenkin hiljennyn katsomaan joulun viettoa muualla maailmassa ja kotimaan joulun vietot kiinnostaa.
Oikein rauhaisaa ja mukavaa oloa teille kaikille, pienestä yskästä kärsivältä mummelilta;)

Hyvää iltaa! Nyt kai kohokohdat joulusta on ohi ja lahjat tutkittu. Pääasia että mahdollisimman moni olisi välttynyt siltä, että paljon odoteltu olisi tuottanut pettymyksen.

Meillä kaikki meni hyvin. Emme odottaneet erikoisemmin mitään, niin mihinpä olisi pettynyneetkään. Juttuseuraksi oli sopivasti vierailijoitakin.

Niin ...siitä patakukkoni teosta. Olen tehnyt kertomaani ennen ja jälkeen kymmeniä patakukkoja. Joten sitä hommaa olen harjoitellut ehkä riittävästi.

Eipä minulla ole suuremmin asiaa. Tämä päivä on muutoinkin hiljaisempi. Kirjoitin kuitenkin tiedoksi, että koht.hyvissä voimissa täällä porskutellaan.

Tapaninpäivä aamussa elellään, joulu jo takana päin, lunta sataa, ehti valkea maa joulun rippeille.
Yskä vaan vaivaa, pelkäsin miten yö meneekään, mutta hyvin sain nukuttua.

Hiljaista on pirtin oven käynti, uskollisemmat muistaa, jospa joululoman jälkeen vilkastuu, tai sitten ei.

Hyvä juttuseura onkin jo lahjaksi käypä, jos keskustelu kumppanit samalla aalto pituudella, mukavasti aika menee.
Minä olin lahjoista kieltäytynyt myös, mutta eihän ne usko jälkeläiset (äitiinsä tulleet) kiva kuitenkin, että rahana antoivat toivomukseni hyläten, nyt voin hankkia sen hellan ihan kipuja tuntematta..

Kyllä se ruuan laitto melkein aina onnistuu, kun hyvin harjoitukset suorittaa, patakukkosi varmasti herkullinen ynnämuu.
Varmaan aika usein ne kalatkin itse pyytämiä, aina vaan paremmin maistuu.

Nämä nykyiset kattilat ja padat oiva apu ruuan laitossa, minulla on sellainen pata, että vettä kannen syvennykseen ja ykköselle pitkäksi aikaa ja jopa hautuu liha makoisaksi, tai mikä nyt pitkää hautumista kaipaa.
Ei pala pohjaan, ei tarvitse hämmentää, vettä vaan lisää kannelle, kun entinen haihtuu.
Aina sitä jotakin elämän kulun mukana oppii ja oppimattomana silti kuolee;)

Saapa nähdä tuota keliä, tyssääkö ajelulle meno huonoon keliin, no matka ei pitkä 50 kilometriä, mutta se nyt riippuu kuljettajan tahdosta mennäänkö tänään Tapani ajoille.
Paljon poikani joutuu ajamaan kelillä kuin kelillä, joten luulen reissun onnistuvan.
Ennen maalla lämmitettiin sauna Tapanin aamuna ja sitten huudeltiin naapureita saunaan, vieläköhän tuo tapa elää?
Hyvää Tapaninpäivää kaikille, nyt on aika ottaa rennommin.

Tip tap, tip tap, tipe tipe tip tap jne. Eli soihdut ovat perinteisesti sammuneet jo ajat sitten. Jos perinteistä pidettäisiin kiinni, olisi edessä Tapanin ajo. Hevosia vain ei ole, eikä ole rekikeliäkään, joten ajelulle pitäisi lähteä autolla ja tunnelma puuttuisi.
Vettä vähän vihmoo, ja sitten taas välillä paistaa aurinko. Yrittääkö sää pyydellä anteeksi eilistä lähes kaatosadetta ja raakaa tuulta. Yhteistuumin nämä luonnonilmiöt vainosivat hautausmaalla sammuttamassa omaisten muistolle sytytettäviä kynttilöitä.
Sytyttäjät olivat lähes likomärkiä, ja tuuli puhalsi sammuksiin jopa nekin kynttilät, jotka luulivat päässeensä tuikkivina lyhtyjensä turviin!

Ankeasta alusta huolimatta aattoilta kului onnistuneesti. Yksi henkilö, jonka toivoimme tulevan, oli aaton työssä, ja nuoremman pojan tytär soitti jo aikaisin päivällä olevansa kuumeessa. Hänen veljensä tuli hyvissä ajoin, ja olimme jo miettineet, mihin aikaan tulee autoja. Nuorimies oli saanut lainaksi auton, eikä hänen tarvinnut jäädä epämääräisten linjurien varaan.
Nuorempi aikamiespoikamme ilmestyi myös aikanaan, ja viimeisinä tulivat lähinaapurissa asuvat vanhempi poika, miniämme ja molemmat lapsenlapset, joista esikoistytär on jo aikuinen.

Ilta kului rattoisasti, ja muistojen lisäksi meillä on jopa tositekin:
Vaari otti valokuvan pojan nelikosta, ja pojanpoika tallensi sen vaarin tietokoneelle ja siirsi samalla sen omallekin läppärilleen.

Eipä tässä sitten muuta kuin rattoisaa Tapania ja hyvää loppuvuotta
ynnä kiitokset sekä kestämisestä että resepteistä, joita täällä on jaettu.

Ja kuinka hassusti se sattuikaan.
Nousviikon rojekti oli tiedossa. Lähdin valmistelemaan sitä. Työnjohtaja tuli paikalle. Tuimana se oli.
Katsastimme rojektia. Tj arvioi että parissa päivässa tuon hoidamme. Tiedän paremmin. Veikkaan että Uudenvuoden päivänä olemme vielä siinä kiinni.

Hämärissä pääsin tankkaamaan kotteroa kun jo tankin tila punaista vilkutti. Piti vielä klapeja tuoda tekeytymään sisään ulkopinosta.

Iltapalan alkoi tuttu vilun tunne. Sellaisen suussa sulavan ison kapselin siihen otin. Muistin sen tuulikaapin viinipullon.
Happy Cat
--------------
2010
Mosel
Riesling Kabinet

Niin siinä kattipullon etiketissä luki. Vahvuus vaan Elehvantti oluen luokkaa.
Ainakin viis senttiä pelkkää korkkia.
Korkinavaajalla ei yhtään mitään liikettä. Kerrankin akkuporakoneelle hyödyllistä käyttöä. Siihen 10 mm terä. Helpost teki reiän.

Ei kattiviini sitä paheksunut että viilipurkkiin kaadoin, kabinetlaatua. Korkin palasia yritin siilata pinnalta pois.
Varmaan terveellistä Portugalin korkkipuun korkkia. Parasta viinissä oli kuitenkin se noitumisen tuoma lämmin. Se ainekaan niin pahaa ole.

Juhlisti hiukan työperäistä Tapania. Se on yhden nukunnan päästä arki. Viikkokin tavallaan lyhempä kun lauantaina jo aattopäivä.

Hyvinhän tuntuu joulun vietto kertomusten mukaan menneen. Niin tietysti saattoi ennakkoonkin olettaa Pirttiin kirjoittavien asiansa junailevan.

Eipä ole kaduttavaa tai puutetta meidänkään pyhien vietosta. Sanotaanko että käsikirjoituksen mukaan meni. Aika hyvä sekin, että joulu on ohi. Tänään kävin marketissa ja orrellakin istuin. Eipä juuri asiaa ollut puotiin, mutta olihan kuitenkin palautumisharjoitus arkeen, vaikka kalenteriin tämä päivä onkin merkattu pyhäksi.

Melko hiljaista oli marketissakin. "Paluumuuttajat" eivät vielä ehtineet tulla. Ehkä kolmasosa tämän taloyhtiön parkkipaikasta oli tyhjillään. Alkaa talon alkuperäiset tulla vanhoiksi. Näitä tulee katseltua, kun vanhat muistot elävät. Kun olin nuori ja ripeä, usein tuli lähdettyä reissuun, jos töistä useampia vapaapäiviä tuli käytettäväksi. Tietysti vanhempiemme luona käyntikin oli asiana. No niin...nyt on toinen aika monessakin mielessä.

Seuraava kohde onkin sitten Uusivuosi ja rakettien paukuttelu - johon paukutteluun en osallistu. Eiköhän nekin juhlat menne muutoinkin "matalalla profiililla."

apinoille----




https://www.youtube.com/watch?v=kmwhZgVFy64



musiik.

Arki koitti, muutama päivä ja sitten toivotamme uuden vuodentervetulleeksi, mitäpä tuokaan uusi vuosi tullessaan.
Olisi se aika kamalaa jos tietäisi tulevan, ainakin ne ikävät asiat voisi jopa pelottaa.

Täällä on kahden asteen pakkanen, ja niin kamalan kipeän tuntuinen mummo yrittää viestiä saada aikaan.
Kävimme eilen siellä lomakeskuksessa Järvisydämessä, kerrassaan hieno paikka, jos matkanne joskus tuonne Savonlinnan suuntaan. kuljettaa, käykää toki katsomassa.

Kivasti on joulun seutu mennyt jokaisella, minulle jolle ei yleensä mikään tauti tule, tämä flunssa nyt iski, ja tuntuu, että ihan kamalan huonossa kunnossa olen, vaikka vaan yskää ja pääkipua tunnen.
Kai se tauti lähtee, kun aikansa kipuilee, mutta niin kovasti sänky vetää puoleensa, että viesti jää tähän.
Noista viimeisistä viesteistä en ymmärrä mitään, sivuutan olan kohautukselle.

Hyvää jatkoa teille terveenä säilyneille, ja ymmärrän hyvin miten hankalaa on, kun yskä vaivaa, yö meni yskien.

Päivää.

Ompa harmillinen juttu,että emäntämme on pipi.
Sitä on kuukema lunssaa liikkeelä.
Lämmintä juotavaa paljon.
Tuo leuto sää siihen on syynä,pöpöt leviää.
Nyt näyttää mittari -1c
Jotain valkeaa näkyy ulkona,kuurassa on puiden oksat.

hyvää jatkoa kaikille.
näkyillään...

Päivää Kahvipirttiin!

Paistaa se aurinko täällä eteläsuomessa sentään. Skillanko on vilustunut,..sitä on nyt paljon liikkeellä. Ohi se menee, kun noudattaa ohjeita ja juo ja lepää tarpeeksi. Ruuneperi tuolla huomioi minunkin sairastelemiseni!
Siitä kiitos, niinpä, toisen kerran sain solusalpaajahoitoa juuri joulun alla 22 päivä. Ei voinut osallistua syöminkeihin pojanpojan pojan Jessen luona, vaan olenpahan kuvista katsellut
Facessa.

Antoivatkin 1 kerralla niin vahvat "tropit" että tukka lensi päästä, ja veri pirskahti nenästä kumartuessa.

Mutta kasvain kyllä pieneni heti, vaan ei suositellut lääkäri yhtä vahvaa tiputusannosta nyt toisella kierroksella. ( Onneksi!)

Kokeahan tämäkin nyt pitää,..onneksi ei kovin paljon kirpaise henkisesti, onhan tuota ikää jo sentään, ja ihmeen pian toipuu taas hoitojen jälkeen.
Ainoastaan tämä vastustuskyvyn puute, pakoittaa olemaan hieman eristäytyneenä, tartuntoihin ei nyt ole lääkärin mukaan varaa.
Se vastustuskyvyn puute taas johtuu valkoisten verisolujen tuhoutumisesta solusalpaajista, eikä vähäiset määrät riitä puolustamaan tartunnoissa.

Hyvin minä silti voin,..mukana ollaan ja nautitaankin palstakirjoittelusta ja elämästä, niin kauan kuin sitä riittää❤️

Moikka vaan, ja mennään kohti valoisampia aikoja koko ajan🍀

Äkäistä flunssaa on liikkeellä, ei siltä varjele edes kuningattaren kruunu. Ruotsin Silvia vietti aaton sairaalassa, Englannin Elisabeth ei päässyt joulukirkkoon ja Norjan Sonjakin poti. Luotan influenssapiikin suojaan, mutta tavallinen lentsukin osaa olla ilkeä, minullakin yöllinen nukuntaa (Hurskaisen hauska sana tämäkin) haittaava hakkaava yskä on tavallinen oire. Höyryhengitys lievittää, siihen tarkoitukseen on apteekista ostettu inhalaattori ja öljy, ei tarvitse kylppärissä vesihöyryissä lakanan alla kyhjöttää.

Jouluaatto meni iloisessa hyörinässä, 9 henkeä istui mummin joulupöydässä, esikoisella on 5 lasta ja kaikki vielä asuvat kotona, vanhin on abiturientti ja sai juuri ajokortin. Toinen perhe ei tällä kertaa päässyt, tapasimme jo viikkoa aiemmin. Kätevää, kun nämä asuvat lähellä, voi iso pesue mennä yöksi kotiinsa, ja teini-ikäiset tahtovat kaiken aikaa pitää yhteyttä kavereihinsa, piti ihan kännykkäkielto vanhempiensa antaa kyläilyn ajaksi. Heidän koiranpentunsa toi oman pirteän lisänsä, kuusi oli hilkulla kaatua ja innokkaasti se avusti kaikkia pakettien avaamisessa ja lopuksi mylläsi ja silppusi lahjapaperit. Eilen käytiin Tapaninpäiväajelulla sukuloimassa kesäisessä kelissä, 7 plusastetta mittarissa ja melkoinen tuuli. Ensi viikoksi on pakkasta jo luvassa.

Aurinko paistaa nyt, päivä on kukonaskelta pitempi. Kylmäsavulohen rippeistä ja perunoista valmistui ihana laatikko uunissa, huomenna kalkkunarullan lopusta ja vihanneksista sommittelen sopan. Nyt kävelylle, sitten päiväkahvi maistuu, on jouluksi leivottua pakkasessa vielä pitkäksi aikaa. Menen välipäivinä vain urheiluliikkeen alennusmyyntiin, ostan laadukkaat ulkoilukengät ja uimapuvun.

Mukavaa arkea ja paranemista poteville !

Joitakin flunssa vaivaa täälläkin kun naapureita ja tuttuja tapaan. Selvisin - toistaiseksi - aika vähällä, vain parina päivänä oli huomattavan nuhjuinen olo ja vähän kuumettakin. Nyt melko tavalla "nykyinen normaali" olotilani. Eihän entistä eloa voi edes olettaa saavuttavansa.

Toivotaan SkillaNin piakkoin toipuvan, että jaksaisi tärkeät aamunavaukset tehdä. Olihan SkillaNilla pari onnistunutta joulumatkaa. Jospa lie osittain ne rasitukset syynä kipeytymiseenkin.

Tänään kiersin marketin kaukaa. Vaikka emme kasanneet pyhiksi paljonkaan eväitä varastoon, silti niitä on ja nyt parasta käyttää. Kilon kinkustakaan ei ole puolta mennyt ja lohitarjouksesta tuli otettua niin runsaasti, että täksi vuodeksi riittää. Eihän lohtakaan joka päivä tarvitse.

Oli oikein hyvä ilma tänään. Nollan kieppeissä, vähän lämpimän puolella, lunta ei yhtään. Eipä liukuesteitä tarvinnut - tosin minulla ei niitä olekaan. Katsellaan vaikka piteneviä päiviä!

Minä koputin tuota lahavaa omaa päätäni, ei flunssa ainakaan vielä iskenyt, voihan olla, että se rokotuskin sitä hillitsee.
Niin jouluun on taas melkein vuosi, pirun kauan kestää, kun etenee päivän kerrallaan.
Kaikki paitsi yksi pojan tytär ei päässyt tulemaa joulunpyhänä, oli se flunssa kuumeineen iskenyt juuri aattona.
Ei tarvi juosta marketeissa ruokajonossa, eväitä on tällevuodelle.
Ruunemanni kävi Facebookissa ja kaveriksi tuli, ollaan Kain kanssa aiemminkin olleet, mutta joku paussi siihen oli tullut.
Noita eilisiä kummallisia kirjoituksia joku pahuuttaan tänne laittelee, luulisi ylläpidonkin huomaavan, ettei ne tänne pirttiin kuulu. Tiedä häntä valvooko kukaan näitä palstoja.
Uusivuosi tulossa, luulen, että täällä kotona kaksisteen se vastaan otetaan.
Lauhaa ilmaa aatoksi lupaavat, ollaan lähellä kylän keskustaa, arvaan jos vanhat merkit paikkansa pitää, niin kova pauke ja loiste näkyy ja kuuluu.
No eipä tässä mitään kummallisempaa tiedossa, joten otetaan loppuvuosi rennosti ja ajatellaan jospa vielä ensivuonnakin tapaamme täällä pirtin pankolla.

Huomenta, keskellä viikkoa ollaan, minä sotkeudun päivistä vaikka ei monet pyhät sotkeneetkaan.
Tauti alkaa paranemaan, tirskutus ja nenän niistäminen vuorossa ja heikoksi veti, kun ei mikään ruoka maistunut.
Nyt pitäisi kuulostella mikä ruoka houkuttaisi ja sitä sitten laittaa.

Oikeassa olet ynnämuu, kyllä se tauti ei siitä viimeisestä reissusta tykännyt, paheni heti.
Joskus kai minunkin on sairautta pidettävä, että ymmärrän sairastavia ihmisiä, flunsat on kiertäneet, nyt sitten oikein kunnolla tuli.
Olen kai liikaa kehunut kunnollani, tässä sitten muistutus kuolevaisuudesta.

Ruokaa en tarvitse minäkään kaupasta hakea ja uusi vuosi kohdallani kotona alkaa, ei edes mieli mihinkään tee.
Totta tuo mistä hurskainen kerroit, kun oikein väsyy, nauraminen herkässä.

Taidan kinkusta tehdä minäkin laatikkoa, olisi savukohtakin, mutta sen kesto vielä kauan, en viitsi sitä avata.
On siellä Ramoonalla ollutkin vilkas joulu, sellainen pieni koira ystävä ottaa huomionsa, hauskaa sen touhua on katsella, minunkin jouluuni sopi kolme koiraa, kaksi pienen pientä ja yksi iso, mikä kierteli niitä pieniä koiria karkuun.
Varmaan tunsi itsensä jättiläiseksi ja ehkä ne rääpäleet ei hänen mielenkiintoa herättäneet, ei kai oikein koiriksi tunnustanutkaan.

Vähän ihan hävettää puhua omasta sairaudesta, kun sini-sirkulla noin iso tuo taudin kuva on, onhan se selvää, että kunto heikoksi tuolla hoidolla menee ja varovainen on oltava, vältettävä todelle väen paljoutta.
Nyt on vielä niin paljon tätä tautia liikkeellä, joka puolella.
Jaksamista sinulle sini-sirkku.

Meillä on valkea maa, kuinka kauan, kun lämmintä vaan lupaavat ja muori, kyllä se sänkyyn vaan kallistaa tämäkin vaiva.
Hyvää vuoden vaihetta myös Ruuneperille, hyvä että apuvälineellä liikkumaan pääset.
Taitaa se harvennus käydä näissä meidän ikäluokissa.
Päivä kerrallaan sitä kuitenkin vaan mennään.

Ei tuo ajatus kulta oikein toimi, joten hyvää päivän jatkoa kaikille.

Satuin koneelle ja tein havainnon että pirtti nurkan takana.
Joku saa iloa nostella ketjuja oikein olan takaa, voisihan tätä kiusaa tehdä, uhrata aikaansa, mutta eipä innosta.

Aloituksia palstalla ja melkein vaan kahden kirjoittajan ansiota koko homma.
Miten jaksavat?

Kahvipirtti oli jo niin paljon kadoksissa, ettei sitä löytynyt enää edelliseltä sivultakaan, vaikka olisi pitänyt olla. Joku häikkä siinä oli, mutta jotenkin se selvisi. Ehkäpä se tästä lutviutuu.

Joo...onhan se kirjoittelu melkoiseksi melskaksi mennyt. Eipä oikein ole hinkua mennä laajemmalti joukkoon koheltamaan. Pari lyhyttä viestiä lähetin 70 yleisemmälle osastolle. Ei mitään merkittävää. Olen kuitenkin näiden nettikirjoitteluni kanssa lyhytkestoisessa "osapäivätyössä", eikä aikomukseni ole sen enempää toistaiseksi laajennella. Mielenkiintoni ja aikani ei riitä, sanoisinko - turhanpäiväiseen pölinään.

Yllättävän vähän oli joukkoa labrassa. Jonotus ei kestänyt puolta tuntia, se oli vähän. Olin siellä enempi "huoltojoukkona", en oman asiani takia. Ehkä flunssa ei kuitenkaan vielä kovin laajana koettele.

Tänään oli mukava päivä ilmojen puolesta. Aurinkokin paistoi, nollan tienoilla ja vähäisiä tuulenpuuskia. Silti ei intoani riittänyt kovin pitkälle jaloittelemaan. Onhan se mukavampi vaikka auringonpaistetta ikkunasta tähyillä.

Skillanille hyviä parantumisia flunssasta! Sitä on nyt liikkeellä tosi paljon täälläkin.
Meidänkin jouluvieraat eivät voineet lähteä tänne saakka flunssan takia.
Pikku jouluterveiset laitoin heille vielä ennen joulua, mietin , että ehtikökään, mutta ilokseni kuuli, että pukki oli käynyt!

Kylmä pohjoistuuli eilen puhalsi, ettei voinut ulos mennä, ei myöskään sen liukkauden takia.
Mutta tänään aurinko on paistanut ja pienen lenkin uskalsin tehdä, vaikka minulla ei ole piikkejä kengissä, ne ovat kuulemma välttämättömät ja ne aion pian hankkia.

Pian on allakka selattu loppuun, on vielä sentään muutamia päiviä ennenkuin vuosi vaihtuu, nautitaan näistä!

Huomenta jälleen, edelleen nuhruiselta mummolta, täältä Savon puolelta.
Tiukka on vaiva, en muistanutkaan, että näin kurjaksi voi flunssa viedä, onhan siitä aikaa kun olen mitään tautia potenut.
Sairaalat täällä päin täynnä näitä minun tautia sairastavia, niin se vaan tulee rokotuksista huolimatta runsaana tämä tauti.

Voi hyvänen aika tuon hurskaisen kanssa, kun aina vaan ulkona työskentelee, luulisi että talvi teloilleen ne ulkohommat jäivät.
Tuntuu välillä että sinulla tuota työtä huomattavasti enemmän, kuin meillä muilla, no tiedän kyllä että omakoti taloissa puuhaa aina löytyy, toivon kuitenkin pieniä pakkasia, että niitä lepopäiviä sinulle tulisi.

Aika monen joulumatka on epäonnistunut juuri tämän sairauden myötä, harmittelin pojan tyttöäni, kun kotiin pääsi sairaus koitti.
Kuitenkin hän nimenomaan tuli tuttuja tapaamaan, ystäviä täällä paljon, matka oli hankala, kun Norjan kautta joutui tulemaan.
Viides päivä lähtee takaisin, jospa nyt nopsaan kuntoutuisi ja jotakin ehtisi nautintoa matkasta saada.
Pääsiäisen seutuun uusi yritys, jospa silloin ei taudit vaivaisi.
Eipä monta päivää tätä vuotta ole jäljellä, parin päivän päästä se ilotulitus sota alkaa, koirat pelkää ja eurot taivaan tuuliin lentää.
En ole yhtään rakettia elämässäni ostanut ja en mene nytkään niiden ampumista katsomaan.

Se aurinko mitä ynnämuu ikkunan takaa katseli, aina vaan useammin alkaa sieltä kurkkia, kiva päivät valoistuu.
Sekamelskaa on palstan touhu, olen jo harkinnut jättäväni kokonaan, mutta toisaalta se olisi voitto tälle ahkeroitsijalle, joka jaksaa istua aamusta iltaan, jopa yönkin aloittelemassa uusia tai muutaman sanan laittaa jo aloitettuihin.
Sitkeä sissi, mikä tämmöiseen hommaan motivoi?
Otinkin pirtin tuosta luetuimasta laatikosta, en enää siirtelemään ruvennut, katsoin kyllä siellä nurkan takana taas oli.
Siinäpä mies ketjuja nostelee ja iloitsee nokkeluudestaan.

Nyt tuonne sänkyyn taas mieli tekee ja miksi en mielihaluani toteuta, kun ei mitään menoa tiedossa.
Oikein tauditonta aikaa teille joihin ei tauti ole iskenyt ja meille sairastaville paranemisia;)

Päivää vuan.

Sitä sipulivettä hörpin .
En muista kuka sen neuvon antoi täällä pirtissä.
On siitä minulle apu ollut.

Eilen oli hieno päivä,aurinko näyttäytyi oikein uhkeana.
Pakko oli kaupassa käydä,kun "joku" oli käyttänyt kaiken maidon.

Otetaan nyt loppuvuosi ihan lonkisti vain.

Kyllähän se aatto on taas yhtä rytinää;(
Muistan meidän koira täytyi käyttää ennen klo 18 ulkona,sitten istui kylpyhuoneessa ja vapisi.

Tässä meidän ympäristössä on semmonen leikkikenttä ja siellä aloittavat jo heti klo18 räiskimään,kyllä pauketta riittää.

Koettakaahan lunssaiset juoda paljon nesteitä.
Paranemisia kaikille.
näkyillään...

Siinä se tämäkin talvikuukausi menee. Lumesta ei täällä ole haittaa kun sitä ei ole. Minulle kyllä kelpaa näinkin ihan purnaamatta. Helpompihan on ulkona liikkua, kun ei tarvitse lumessa rypeä, eikä ole lipsumisen vaaraakaan.

Hurskaistahan hyvät työilmat vain kiihdyttävät. Näin hommelit on hoidettava silloin kun kelit on kohdallaan. Kovasti tuntuu töitä löytyvän. Kyllä niitä rönttäkelejä ja pakkasiakin vielä tulee. Täällä lokeroasumisessa ei paljon yllätystöitäkään ilmaannu. Huoltoyhtiö ja siivousliike hommat hoitaa. Kunhan nyt kämpässään saa sotkujaan järjestellä.

Markettireissulla huomasin, että alennusmyynnit ovat vauhdittuneet. Kinkkuja oli isot kasat puoleen hintaan. Enpä ostanut, vielä on kilon kinkusta jäljellä muutamaksi päiväksi. Kävellä humpsuttelin vaate- ja kenkäosaston katselemassa. En kyllä pysähtynyt, koska tarvettani ei ole tiedossa. Tottahan alennuksesta voi täpätä halvemmalla, mutta ei vain siksi kun saa ison alennuksen.

SkillaN mainitsi harkinneensa jo tämän homman jättämistä, mutta olihan siinä jatkovaraus. Koetetaan vaan - toivottavasti - jatkaa kirjoittelua jotenkin juonessa pysyen. Olen kyllä minäkin ajatellut, että kauankohan tässä..., mutta toistaiseksi kumminkin.
Voihan tuon ottaa huumorilla, että "ahkerin" aamuyön tunteinakin kymmenkunta viestiä kirjoitteli parin minuutin väliajoin. Minusta se jo tuntuu "elämäntehtävältä" vieläpä näillä viimeisillä vuosilla. Joten kyllä tässä pitäisi muidenkin pärjäillä.

Eipä tässä kummempia. Se hetken virustautini taisi minut hylätä. Vain pientä
niiskuttelua on muistoksi jäänyt. Toivon myös poteville pikaista parantumista.

Huomenet, loppu lähestyy tälle vuodelle, huomenna monikin jo juhlia odottaa, paljon niitä onkin odotettavissa, onhan Suomemme juhlimassa 100 vuottaan.
Nuori on tämä meidän kulttuurimme, kun ajattelee niitä jo satoja vuosia, tuhansiakin olemassa olevia.
Toivoa sopii, että maamme voi rauhaisasti jatkossakin elää ja uusia vuosia kartuttaa, sukupolvelta sukupolvelle.

Täällä vaan tautia yllä pidetään yskitään ja kuumeillaan, kyljet kipeinä yskimisestä.
Kunpa selviäisi ilman muita seurannaisia.
Ei tullut otettua tätäkään rokotetta, kuin ei aikaisemminkaan, nyt sitten koettelee.
Otahan hurskainen rokote, jospa välttyisit tältä taudilta.
Tuohon paranemiseen uskon kohdallani, mikäs pahan tappaisi;)

Sipulimaitoa äiti lääkkeenä juotti, sen muistan, itse en sitä ole vielä nauttinut tähän vaivaan.
Kovin on vetinen tuo sää, ei pääse tauti kuolemaan, kun ei pakkaset apuun tule.

Olen saanut tämän tuttavan kanssa olla yhteydessä jo vuosien takana ja on luvannut pysyä pois pirtistä, ei monesti ole käynytkään, mutta sitä useammin on muualla pirtin "ilmettä" yrittänyt nostaa, mennen jopa henkikohtaisuuksiin.
Ynnämuun tavoin olen ajatellut, että hänelle tämä on tärkeä paikka tuoda itseään tykö, joten yritän hillitä suuremmilta purkauksilta itseänikin.
Kynnys ei enää kovin korkealta tunnu, mitta täyttyy, mutta onneksi vähän on rauhoittunut pirtin kohtaan osuva kritiikki, jos sitä nyt voi miksikään laskea.
Tytär soitteli olisiko kaupassa käyntiä, ei ole, ruokaa varmaan puoleksi vuotta tällä menolla, luulisi painon putoavan, mutta ei merkkejä sellaisesta.
Kai sitä vara ravintoa on ympärillä niin reilusti.
En ole ulos astunut sitten Tapanin jälkeen, en vielä tänäänkään aio mennä, eilen vielä pientä lämpöä oli.
Katselen Teemalta elokuvia, eilenkin istuin kolmen elokuvan verran, kaikki nähtyjä filmejä.
Mietin missä raossa kaikki olen ehtinyt katsomaan, kai sitä tuli silloin lippukassalla istuessa myös elokuvia katsottua.
Poikani ainakin sunnuntaisin istui kahdesta ilta kymmeneen katsoen kaikki tarjottavat elokuvat.

Harmaana taitaa vuosi vaihtua, mutta ihmiset tohtivat lähteä liikkeelle, kun ei palenna, ehkä kaikki onnistuu ja päästään noista raketeistakin ilman suurempia vahinkoja.
Ainahan tuppaa joku silmiinsä vaivan saada, kun ei noudata ohjeita.
Tarkkaan on nyt elettävä nämä viimeiset päivät, kohta muista vain tämäkin vuosi, iloineen ja suruineen.
Voikaa paremmin kuin minä;)

Pakkasta ennustelevat tänne etelämmäksikin, mutta vasta ensiviikolla. Siinähän ei ihmettä ole, muistini mukaan talvella on myös pakasilmoja.

Meiltä jää paukuttelut katsomatta. No pakostakin niitä näkyy, ellei tuki tarkkaan ikkunoita. Monena vuotena olen iltakävelyn tehnyt aattona myöhemmin. Nyt kun mylläsivät saunavuoromme, se on huomennakin klo 19.00. Saunavuoroa en laista, enkä lähde kylpynahkallani ulos värjöttelemään. Eipähän siinä suurta vahinkoa tule, vaikka näinkin menee.

Onhan uutisten mukaan täällä koirille järjestäneet rauhallisemman paikan. Parisataa koiraa kuulemma mahtuu. Koirille on hotellitason ruokailu ja halutessaan myös saattajat voivat murkinoida. Epäilen kyllä, että ei siinä yksin eläinten suojelusta ole kysymys. Eiköhän joku vikkelä liene haistanut bisneksen.

Kirjoittelu näyttää hiljaiseksi hiipuneen. Nämä "pyhäiset ajatkin" vaikuttavat ja pitäänhän sitä väliin kunnolla rentoutuakin kiireisten tohinoiden aikana ja jälkeen. Katsellaan, kuunnellaan, luetaan ja kirjoitellaan jos siltä tuntuu. Hei!

Ehtoota. Korkealla tolppien nokassa tuikkivat katuvalot. Pimeydelle ne eivät mahda mitään. Maisema on sysimusta.
Joulukuusessa palavat kynttilät, mutta onneksi niin kinkku kuin laatikotkaan eivät palaneet. Jouluateria oli oikein onnistunut, ja omenamehulla kostuttamani kakku, jonka kerrosten väleihin silittelin luumuhilloa ja hillon päälle kermavaahtoa, jolla myös päällystin kakun. Kakku teki kauppansa. Tänään tein toisen, mutta se on aloittamaton. Saattaa joku tulla kahville huomenissa.
Toivottavasti huomenna ei tule ruokavieraita, kun en viitsisi ruveta rustaamaan lanttulaatikkoa enkä myöskään perunalaatikkoa. Lanttulooraa olikin yksi ja ainoa, ja ahmimme sen kilpaa. Potaattilooraa oli enemmän, ja yksi laatikko on vielä jäljellä. Ja kinkkua! Saa Late paistaa ensi jouluksikin kinkun, jos... Mmm, no, se on sen ajan murhe tai helpotus.

Voikaapa paksusti!

Huomenta ja nyt eletään vuotta 2016 loppuun, sille voisimme nostaa maljan, vaikka ei mitään ihmeellistä olisikaan sattunut, kunnialla siitä on kuitenkin selvitty.
Yön yli eletään, kuunnellaan räiskeitä ympäri suomen, luvassa on paljon kotikaupungissa myös ohjelmaa.
Katselin ikkunasta miten vesisade on hiekat huuhtonut jalkakäytäviltä ja nyt paikkapaikoin jäätikkö kiiltää.
Meinasin apteekkiin suunnata, kun ei meinaa tämä yskä hellittää, jotakin rohtoa avuksi tarvitsisin.
Maitopurkin tarvitsen myös, siinä ruokahuoleni, varmaan helmikuulle asti ruokaa pakkasessa riittää.
Katselen nyt miten toiset tuolla kulkevat, jospa sekaan uskaltaisin, en millään viitsi nuoria näillä tarpeilla vaivata.

Minulla tuota kakkuakin parvekkeella ja pienen osan joudun jo roskiin laittamaan, ei maistu makeat, jos ei paljon muukaan, mutta olen yrittänyt kyllä syödä, taudin voittaminen sitä vaatii.
Usein ne mieskokit ovatkin parhaita ruuan tekijöitä.
Mukavaa uuden vuoden vastaan ottoa, Venlastiina ja Late.

Minulla myös sauna illalla ja sitä en jätä mistään hinnasta, en kyllä muutenkaan noihin juhlijoihin kuulu, katselen ikkunasta rakettien lentoa, jos jaksan valvoa, yhdeksältä ampuvat ensimmäiset.
Tyttären tytön koira tuotiin mummolaan, kun menivät saareen mökille, siellä on mukava koirankin vähän edempänä räiskeestä olla, pelkää ressukka.
Bisnes ajattelu se joka paikassa jyllää.

Tiukille otat hurskainen, mutta jos haaveesi noin pitkän ajan jälkeen nyt toteutuu, on onnittelun paikka.
Vanhemmalla iällä se kunto meinaa pettää vähemmästäkin, saati tuollaisesta rehkimisestä, muista nyt syödä ja juodakin vahvasti, muuten heikko kohtaa.
Jospa huomenissa aloitat uuden vuoden hyvällä mielellä, kun työt valmiiksi tuli, tyytyväinen mieli se palkitsee.

Oikein onnistunutta juhlintaa kaikille pirtin tutuille ja tuntemattomille, kiitän loppuun kuluvasta vuodesta kaikkia teitä, kiva on ollut yhteyttä pitää sovussa ja rakkaudessa.
Jos pirtissä käytte tämän illan aikaan nostetaan virtuaali malja menneelle ja toivotetaan uusi vuosi tervetulleeksi, nurkkakaappi toimii tähän tarpeeseen.
Eikä ole pää kipeä näillä tuotteilla;)

5,9.
Yllä oleva luku ei ilmaise poistuneita tai lisääntyneitä kiloja, ei kellonaikaa eikä mitään muutakaan paitsi lämpötilaa.
Vuoden 2016 viimeisenä aamuna on siis lämpöasteita, ja vettä vihmoo.

Kyyneleet tietävät onnea, sanotaan.
Jos se pitää paikkansa, päätyy vuosi onnellisesti.

Hyvää Uutta-vuotta, on tosiaan vuosi vaihtumassa, ja tulee ensivuonna täyteen 100 vuotta Suomen itsenäisyydestä. Siinä on monia hyviä, mutta myös jopa ikäviäkin vuosia.
Nyt elämme rauhan vuosia, sodasta jo yli 70 vuotta, toivottavasti rauha rajoillamme säilyy.
Mailmalla ollut hyvinkin rauhatonta, kyllähän meilläkin noita innokkaita rauhan häiritsijöitä riittää.
Elämänmeno muuttunut, en ymmärrä miten kaikkein huonompiosaisilta viedään iso osa heidän toimeentulostaan. Näyttää myös siltä, että sama riistäminen jatkuu, ei ahneudella ole rajoja.
Voimme vain toivoa, että käänne parempaan tapahtuu lähiaikoina.

Kuitenkin, oikein hyvää uutta-vuotta kaikille pirtissä kävijöille ja kirjoittajille.

Toivotan pirtin väelle rattoisaa vuodenvaihdetta, kaikkea hyvää uuteen vuoteen ja kiitän miellyttävästä keskustelukumppanuudesta !

http://www.jacquielawson.com/sendcard/preview?cont=1&hdn=0&fldCard=3365927&path=105741&pmode=init

🌹Riemukasta 🌹🌿 Uutta🌿🌹 Vuotta🌿🌹ikinuoreen🌹🌿🌹 Kahvipirttiin!
Tämä mimmi aukaisee nyt emännän kutsusta nurkkakaapin oven ja skoolaa!

Snapsit menee Dinner for one tapaan,
valko ja punaviinit & sherryt 😃 eikä kukaan lääkäri voi kieltää!
Sain pullon valkotryffeliöljyä Italian tuliaisia, ja sitä pirskottelin annokseen, heitän pari vsop cognacia perään!
Ah🎆 miten terveellistä, kiitos 🎆

Hyvää uutta-vuotta kaikille Pirtissä kävijöille, iloa ja onnea!

Sini-sirkku oli löytänyt niin paljon kauniita kukkasia, mutta koska minä en niitä löytänyt, mielikuvituksissa voi kuitenkin jokainen nähdä kauniin ruusun, jonka lähetän! Tuoksuukin ihanalta!

Hyvin maltillisesti on ilotulitteita paukuteltu meidän kulmien kuuloetäisyyksillä. Nyt olisi jo lupakin. Klo 18 uutisissa mainittiin Kotkan kaupungin järjestämistä ilotuliteshowsta sen olleen Suomen näyttävin.
Ikä kai tehnyt tehtävän jo totaalisesti; auringon valaisema tuttu maisema tuntuisi sydämessäkin jo hyvältä, ei ilotuliteloisto.

Kun katson kulunutta vuotta, saan koputtaa puuta siitä että omassa kotona voin vielä asua. Rahaa on kulunut. Niiden avulla hyviä korjauksia olen saavuttanut.

Parakkiasumisen oloista silti. Ihmettelin aamulla miksi jääkaappi lemahtaa oudolle. Kas kun paneeratut kalapuikot olivat jääneet vahingossa säilytyslaatikkoon eikä pakastimeen.

Huomenna varislinnut kiistelevät kuka useampia paneerattuja seitipalasia nappaa, kun pihalle ne oli heitettävä.

Hyvää Uuttavuotta meidänkin verstaaltamme kaikille lukijoille ja palstalaisille.

Hyvää uuttavuotta kaikille, jotka tämän huomaavat!

Aika maltillisesti on vielä täällä paukuteltu. Muutamia hajalaukaksia on tullut, mutta eihän vielä ole ajankohtakaan, neljä tuntia vuoden vaihtumiseen. Saunassa tuli käytyä, mutta lähde iltakävelylle, vaikka ilma onkin hyvä. Lämmintä vieläkin 5, päivällä oli enemmänkin.

Niin...100 v. juhlavuosihan se on valtiollamme. Lähes kolmekymmentä vuotta aluksi kovaa aikaa, josta muistan vain pari evakkoreissua, Iisalmen lähelle ja Kärsämäelle. Olenhan ehtinyt olla 50 vuotta tavalla tai toisella maatakin rakentamassa ja jotain hyvää on työväkikin aikaan saanut elämäänsä ja työoloihinsa. Nyt on taas toisenlaiset ajat menossa. Ihmisten asenteet kovenevat ja itsekkyys on kasvussa. Se on hyvää, että 70 vuotta on Suomi pysynyt sotien ulkopuolella. Aika suuri osa 70 palstalaisista on saanut olla konkreettisesti kokematta ja pelkäämättä sotaa. Olkoonpa nyt historia tässä.

Ehkä katson telkkarista Helsingin juhlahumua, ellei tule uni silmiini. Ennakkomainonnan mukaan isot on esiintymislavat ja paljon saatu "tähtiä" esiintymään.

Nyt on vuosi 2017, Hyvää vuodenjatkoa.

Nyt on alkanut vuosi 2017, kuten Late todisti, aina vaan toivotan hyvää tätä vuotta, liikaa ei koskaan näitä hyvän toivotuksia tule.
Sen tiedämme( mitä muistamme) edellisestä toiko hyvää vai huonoa kuluessaan, mutta tämä tuleva täynnä odotusta, ehkä lottovoitto vaikka tulee, tai löytyy uusia ystäviä, varmaan kuitenkin tämän ikäluokan ihmisillä suurena toiveena saada terveenä kuolla.
Lapsien puolesta toivomme onnea mukaan myös heille ja rauhaa maailmaan, siinäkin suuri huokaus ja toivomus monen suulla.
Nyt on tilaisuus aloittaa unelmointi ja elämä ihan oman näköisenä.

Sata vuotta sitten oli elämä monella tapaa erilaista, ei millään jaksa edes uskoa mitä se oli, onneksi on historia kertoo ja onhan sitä kohta 80-vuotta jo omassa tiedossakin, sen minkä muistaa.
Sota aika kalliine uhreineen ja kaikkine puutteineen ne jäi lapsen mieleen, ei tämän päivän lapsi usko mitä heille kertoo ja kuitenkin se on tapahtunut melko lähellä tätä aikaa, tämä kehitys ei aina hyvään kulje, liian paljon, liian lyhyellä ajalla.
Evakko taival monelle lapselle ei mukavia muistoja tuo, sen näin mieheni kohdalla, viisi vuotiaana joutui kodin jättämään, outoon ympäristöön muuttamaan.
Emme varmaan olisi koskaan kohdanneet, tarvittiin sota meidän tapaamiseen, kumma on tuo kohtalo, joka kuljettaa.
Tämä aika on levotonta, rauhasta puhutaan ja sotaa lietsotaan, eikö ihmiset koskaan opi?

Katselin eilen ikkunasta yhdeksän aikaan, korkeammalle nousevat raketit näkyivät minulle, komeita oli
Rupesin nukkumaan ja kello kaksitoista yöllä heräsin pamaukseen ja sitten sängystä katselin toisen ilotulituksen, tulihan se uni sen jälkeen.
Nyt on kovin hiljainen tienoo.
Lunta viskelee, parin asteen pakkanen, lumen alle vaarallisen liukas jäätikkö.
Vahinkoja on sattunut, sen verran vilkaisin uutisia.
Tytär soitti, Ahti taas antoisa, kaksitoista kuhaa verkoissa, nyt kielsin minulle tuomasta, joten aika mukava yllätys tuttaville tuoreesta kalasta.

Hurskainen on tänään ilahduttanut varis lintuja kalaherkuilla, sillä herkkuja niille, vaikka itse ei kelpuuta syötäväksi.
Pienistä asioista se onni syntyy, kuin siitä, että saa asua omassa kodissaan, toivottavasti lopun elämänsä itse kukin.

Sini-sirkun elämän ilo kaikista vaivoista huolimatta on ihastuttavaa, asiantuntemuksella nautiskelet kaapin antimia, viestisi pursuaa intoa elämisen taidosta, kiitos siitä.
Tuoksuttelen nyt näitä virtuaali ruusuja myös Neeasan tuomia, ikäväkseni ei tuoksu nyt tunnu, syy nenässäni, hyvää jatkoa sini-sirkku ja Neeasa.
Ramoona taas ilahdutin linkilläsi, nämä on niin herttaisen kauniita kaikki tyyni, joka vuosi näihin aikoihin niitä saa katsella, kiitos.
Hyvää tätä vuotta sinulle ja perheellesi, jatketaan näissä merkeissä.

Tuttu laulu tuo mistä kirjoitit Kristiina23, äitini tapasi sitä laulaa.
Voi jos vuosi alkava,
oisi Luojan siunaama,
niin sitä me kaikki varmaan toivomme.
Tinamerkki, aina ei kyyneleet onnea tuo, mutta toivon sinun kohdalla jos kysymys on, että tuoko onnen, kohdalla se varmaan niin on.
Kaikkea hyvää ja ihanaa sinulle, ja muorille myös, jospa ne kyyneleet onkin ilon kyyneleitä.

Nyt taitaa tämä vuosi alkaa tässä koneella istumisella, kello jo kymmentä käy ja en ole vuodetta oikaissut, en pukenut.
Voihan tuohon sanoa, että olen eläkkeellä, ei mitään hätää.
Mieli reippaana askeltakaamme tähän vuoteen 2017!

Selkeän sään merkeissä siirryimme uuteen vuoteen. Yhtenäinen lumipeite hupeni Joulun aikaan ja välipäivinä niin, että täällä pohjoisessa Kymenlaaksossa lunta ja sulaa maata on kumpaakin vaihtelevaisesti näkyvissä. Sattui sopivasti, että avasin nyt aamulla uuden aurinkukkasiemenien pussin lintusia varten. Hyvin olivat tiaiset selvinneet viime yön ilotulitteitten rätinästä ja paukkeesta. Emännyys ja minä tyydyimme vain katselemaan, kun naapurit jokavuotiseen tapaansa pistivät pystyyn kunnon ilotulituksen.

Viimeiset kinkun ja rosollin rippeet söimme pari päivää sitten. Lanttulaatikkoa on vielä jäljellä. Kuusen ulos viemisen osalta katsotaan, mahtaako päteä vanha sanonta, jonka mukaan Nuutti Joulun poies viepi ja kuusen palvelusaika sitten päättyy siinä samalla. Olen tuumiskellut, että oikeastaan Joulun voisi hyvinkin aloittaa talvipäivänseisauksesta, mutta varsinainen idean toteutus on vielä kehittelyvaiheessa. Niin kävi nytkin kymmenen päivää sitten 21. joulukuuta.

Myönteistä Uutta Vuotta 2017 kaikille osallistujille!

Hurskaisen jutun innostamana kerron minäkin erään tapauksen. Elettiin aikaa Uudenvuoden päivänä v. 1949. Sen muistan tarkkaan kun pysähdyin mutustelmaan uutta vuosilukua:" hohhoijaa, niin vuojet vikkelään mänöö, nelkytyheksän, ei taho perässä pyssyy." En ole saanut selville, mistä syystä sitä ajankulua ajattelin ja miksi juuri se on jäänyt muistiini kummittelemaan. Onhan päärustinki niin monimutkainen toimija, että sinnekin voi tarttua viruksia kuten tietokoneeseenkin.))

Vuosi on saatu alulle. Valvoinhan eilen yli puolenyön. Katselin Kansalaistorin ohjelmaa tv:stä. Saatoin kyllä väliin torkahtaakin, mutta vuoden vaihtumisen tietämille olivat naapurit jättäneet isoimmat jytkyt. Ne kyllä viimeistään herättivät. Niin siinä kävi, että illasta kadottamani unitunnit korvaantui pitemmillä aamu-unilla. Taisi korvaus tulla tuplatenkin. Menneekö nuo hyvät unet hukkaan vanhallakaan.

Leiriniekka pohdiskelee joulun alkamista talvipäivän seisauksesta. Minä voisin ottaa käyttöön joulun ja uudenvuoden yhdistämisen. Tosin se syrjisi työssäkäyviä - mutta eläkeläiselle sillä ei ole merkitystä. Tai on, kinkkuja myydään puolella hinnalla joulun jälkeen ja alennuksessa ne on lahjatavaratkin.
No joo...tosiasiassa jo nytkin olen liipannut pois kaiken ylimääräisen joulutohotuksen tavallisten viikonloppujen kaltaiseksi menoksi.

Kun ikkunastani katselen, maa ja ilma näyttää yhtä mustalta. Silti, tarkemmin harkittuani, en ole toiveissani kerjäämässä lumikinoksia. Hyvä näinkin.

Oikein hyvää ja onnellista uutta Vuotta kaikille ! toivotaan mahdollisimman hyvää terveyttä toisillemme, niinkuin se vaan on mahdollista. Kaikilla meillä on sairauksia joille ei enää voi muuta kuin elää vaan niiden ehdoilla.
Tunnustaisikohan että tuli vietettyä 2 viikkoinen loma kanarian Puertto Ricossa. joulun aika. Oli niin ihanan lämmintä ja omilla ehdoillamme saimme olla. lapset soittelivat miten kotimaassa oli pimeää ja masentavaa- aina tuntui satavan vettä tai räntää oli pimeää ja liukasta - ainakin tällä kulmalla suomea.
Keskiviikona kotiuduimme ja todella oli keinottelemista että pystyssä pysyi liukauden takia.
Joulupukkeja ,koristeltuja joulukuusia ja muuta joulun humua näkyi kyllä, vaan eipä tuo meitä haitannut. Aaton ruhtinaallinen joulubuffet käytiin syömässä- siinä oli kaikki mahdolliset suomalaiset jouluruuat. Ja todella hyviä olivatkin.

Kahtena iltana lauleltiin kauneimmat joululaulut. Samat kuin suomessa. Kaikinpuolin tosi onnistunut ja mukava matka.
Terveinäkin sai olla. Luin kyllä kännykän iltasanomista että suomessa riehuu tuo infulenssa. Itse en sen jälkeen ole sitä sairastanut kun rokotteita aloin ottaa. Tavalliselta nuhaflunsalta se ei varjelekkaan, mutta eipä nuhaakaan ole ollut.
Nyt on sitten vieraskiintiötä tasailtu. Joka päivä on kahvi ja ruokavieraita käynyt- ihan mukava niin ja pitäähän matkakuulumiset saada jaettua !
On maailmassa levotonta. Tytön kaksi poikaa oli Berliinissä juuri silloin kun tuo terrori-isku joulutorille tapahtui. Onneksi eivät olleet tapahtumapaikalla silloin....
Toivottelen kaikille oikein hyvää ja rauhallista vuoden jatkoa.

Hyvää ja onnellista Uutta Vuotta kahvipirttiläisille!
Joulu on mennyt, samoin sen kylkiäisenä 80-vuotispäiväni. Pikkuisen oli stressiä joulun alla, mutta nyt uusin voimin uuteen vuoteen. Saapa nähdä mitä tämä vuosi tuo tullessaan.
Pitänee taas yrittää aloittaa uimahallikäynnit. Työväenopistonkin toiminta alkaa jälleen. Enpä jaksa siellä enää muuta tehdä kuin luennoilla istua. Sanon vaan että oikeastaan patistan itseni liikkeelle, sillä kotioloissa viihdyn liiankin hyvin.
Huomenna puran joulun kodistani, niin olen hätäinen.
Lämmin ja lumeton oli täällä joulu, saapa nähdä millainen talvi tulee kai se sentään sieltä saapuu. Äskettäin katselin ikkunasta kävelytielle ja katuvalojen loisteessa näin ketun juosta jolkottavan. Luonto on lähellä ja elelee omaa elämäänsä metsän eläimetkin.

Onnea ja menestystä Teille ystävät koko uuden vuoden 2017 ajaksi!
Terveyttä ja valoisaa mieltä!

Meidän kuppikuntamme on jo vuosia onnistunut välttämään flunssat ja lentsut jokavuotisella rokotuksella, joten ei se piikittely aina negatiivista ole. Aluksi ajattelin, ettei moinen terveyskeskus-jonottaminen ole kuin hukkareissu. Kun kaikki piikittämässä käymättömät tuttavat ovat petipotilaita, olen päättänyt tänäkin vuonna mennä rokotettavaksi.

Vähän kyllä nyt väsyttää. Valvomisesta ovat vuorokaudenajat menneet ihan sekaisin. Hyvä, kun sentään tajuan onko tänään tänään vai eilen.
Paukuttelu alkoi iltakuudelta ja jatkui yli puolen yön. Luin juuri, että kolmas maailmansota olisi uhkaamassa. Kyllä pauke, rytinä ja jyminä oli sellaista, että melkein pelästyin sodan jo alkaneen.

Tinaa valoimme, ja minulle tuli jopa rahaakin. Elämäntoverille ei tullut latin latia, joten lupasin hänelle puolet tänä vuonna tulevista miljoonistani. Möhkäleeni tuo mieleen jellonan, joka istuu maassa, pitää varpaitaan rahakasassa ja heiluttaa suurensuurta sulkakynää.
Mahtaisikohan valokseni tarkoittaa, että vihdoinkin aloitan menestys-
eepokseni kirjoittamisen? Alakouluikäisenähän minun piti isona alkaa opettajaksi ja kesäloman aikaan kirjailijaksi. Jospa nyt ovat nostaneet Nobelin palkinnon rahakasaa niin mahtavaksi, että kannattaisi yrittää unelmansa toteuttamista...

Älkää pelästykö! Mietteistäni olen jalat tukevasti maassa enkä ole ympäristölle vaarallinen.

Lämpimästi tervehtien: Venlastiina

Huomenta uuteen vuoteen, eka sen viikon aloitukseen ja pieneen pakkaseen.
Kuusi astetta mittarissa, ehkä jo jalka pitää ainakin hiekan päällä, vähän lunta on viskonut varovaisesti on asteltava, voi vaikka jää yllättää.
Miten paljon onkaan luita poikki mennyt tämän vuoden vaihtumisen tiimellyksessä?

Väkeä on käynyt pirtissä pitkän välin pitäneitäkin, etelän auringon ruskettama meri-kukkakin, ajattelinkin että reissussa olitte.
Kiva, että onnistunut matka ja nyt taas koti kivalta tuntuu.
Onnea Katleija syntymä päiväsi johdosta, vaikka myöhässä olen, saman kuun lapsia varmaan ollaan.
Taitaa olla ihan yleinen tauti tuo, että kotona viihdymme parhaiten.
Tuo joulun riisuminen on kohta ajan kohtainen, Loppiaisen jälkeen ne koristelut karsitaan.

Eipä ole tinaa tullut valettua, en muista tokkopa mieheni kuoleman jälkeen, perinteet meinaa unohtua.
Voihan se olla että piikillä olisin laistanut tämän taudin, mutta myös piikin ottaneen tiedän tätä tautia sairastaneen.
En pelkää piikitystä, syy lienee, että nuorena sain niistä tarpeekseni.

Pidetään joulu vaan paikallaan, mitä sitä muuttelemaan, kun on tähän totuttu;)
Eikös sitä muutenkin kalkkiksia olla, ei meinaa nämä nykyajan hommelit istua kaikilta osin meikäläisen kalloon.
Joku asia on oltava ja pysyttävä, olkoon sitten vaikka joulu.
Yritin katsella vuoden vaihtumista telkkarin kautta sieltä ja täältä, ei mikään maistunut, perinteineen uuden vuoden konserttikin tuntui tylsältä.
Ennen se oli uuden vuoden päivän kohokohta ja sen jälkeen mäkihypyt katsottiin, no se oli silloin, kun vielä suomesta löytyi pitkälle lentäviä mäkikotkia.
Näin ne vaan perinteet katoaa yksi toisensa jälkeen.

Hyvin olette osanneet varaston täyttää Leiriniekka, kun noin tarkkaan pääsette ruuasta eroon, minulla nyt pakkanen pullistelee, mutta onhan tässä aikaa seuraavaan jouluun:)
Mitäs taiteilija juhlaa hurskainen onkaan viettänyt silloin -67, oliko se oikea taiteilija juhla, vai elämän taiteilija, vai peräti viisi vuotta samassa työpaikassa?
Hitaalle menee tuo minun sytytys;(

Nyt aion rohjeta ulkoilmaan ja menen asialle apteekkiin, jotain yskään sattuvaa on löydettävä, kyljet niin kipeinä yskimisestä, että niiden vuoksi olisi kohta tohtoriin asiaa.
Päivä valkenee ja pitempi se nyt on , kuin joulun aikaa, miten paljon jää arvailuksi.
Pari viikkoa ja silmin sen jo huomaa, että kevättä kohti mennään, mutta pitkältä tuntuu tämä tammikuu ajatella.
Facebookissa tuntuu tauti olevan melkoisen usealla, kai osa sairaalaan päätyy, niin tiukille ottaa, minulta kuume katosi, yleensä en kuumeilekaan.
Nyt hyvän päivän toivotuksiin päätän tämän jutustelun.

Maa on lumivalkoinen, pari kolme senttiä tullut lunta, pikkunen pakkanen ja ilta pimenee. Kinkku on syöty ja loppu palasta tehty hernrkeittoa, sitäkin tuli jo syötyä.
Voisi sanoa joulu nyt paremmalla puolella, nyt ei vielä tiedä onko päivä kukonaskeleen pidempi, sillä sellainen pilvisyys nyt vallitsee ettei sitä huomaa.
Nyt nuoremman pojan tytär soitteli Helsingistä ja sanoi tulevansa iltakahville, on muutama päivä vapaata työstänsä.
Joulun aikaan jo lupaili, mutta se flunssa teki petipotilaaksi.
Täytyy jättää nyt tällaiseksi ilmoittautomiseksi, on jotain muuta alettava tekemään, palataan toisella kerralla asiaan.

Kyllä sitä lunta tuli nyt sen verran, että maasto vaaleni. En kyllä eilen esittänyt toivomusta lumesta, mutta luonto toimii omilla ohjeillaan. Pakkanen on ollut siedettävää -3 - -4 C.

Latenkin mainitsema "kukonaskel" päivän pitenemisen mittana pisti miettimään. Miten se mitta on muodostunut? Olisiko niin, että kun seipään jutkaa maahan pystyyn, niin päivän pitentyessä varjokin siirtyy - ehkä kukonaskeleen. Siis aurinkokellon tavoin.

Pitkältähän se tammikuu tuntuu jo ajatellessakin, kuten SkillaN viestissään kertoi. Saattahan tulla enempi sisätyöpäiviä kun ei viitsi pakkaseen ja lumimyräkkään lähteä. Näin luulen tekeväni, että ikkunasta katseluni lisääntyy.
Kyllähän sitä askaretta ajankuluksi löytyy, kun ei tarvitse tuottavuutta ajatella.

Niinpä tein kuten jo aiemmin mietin. Ostin suuremman kinkun kuin enennen joulua. Se irtosi puoleen hintaan. Siinäpä sitä on tammikuun kuluttamiseen murkinan aineksia.

Hiljalleen lunta tulee edelleen. Tässä on kohdalla katulamppu, siinä valossa pienikin sade näkyy. Tuulimittarina toimii pitkä hentorunkoinen kuusi. Se kyllä tuulenpyörteissä kumartaa melko syvälle. Eräänä päivänä saattaa runko väsyä - onhan sitä siinäkin vahtimista. Jopa höpinäni riittääkin, jatkoja teille!

Onkohan pirtin väki niin joulun lumoissa, että"jatkojouluja" jo pidellään. Tosi asia on että nyt saa todella kinkkuja halvalla. Niistähän saa laitettua hyvin monenlaista ruokaa ja syötävää, keitot, laatikot, kastikkeita ja entäs sellaisenaan kun ensin paistaa. Mitä vaan. vaihtoehtoja löytyy On vaan se ainoakin ostamatta, vaikka syönyt olen monetkin kinkkuateriat. muut jouluruuat.
Joululiinat ja kukat on vielä meilläkin. tähtiä ja kynttilänjalkoja. Ennenvanhaan loppiaisena kuusi heitettiin pois, nyt ei ole senkään ulos viskaamista.
Nyt sitten pääsemme nauttimaan paukkupakkasista- ainakin muutaman päivän! nyt oli tämmöinen ilmoittautuminen.
Niin suuret synttäri onnittelut kaikille sankareille. Jotka joulun kulmilla on juhlineet
Kuten Kat,leija ja Skillan ainakin. Perästä tullaan vauhdilla.
Hyvää alkavaa viikkoa.

Huomenta pitkästä aikaan voi sanoa pakkasaamuun.
Kaksitoista astetta näyttää mittarissa ja kirii huomiseksi, no routaa ainakin syventää ja järven jäille paksuutta lisää, molemmat hyviä asioita.
Nyt on jouluvalojen, suklaan ja muiden joulun aikaan liittyvien tuotteiden alennus myynti, kinkkujakin jäi paljon ostamatta, kun niitäkin nyt halvalla saa.
Katselin minäkin eilen kaupassa käydessä olisiko jotain mitä vielä tarvitsisi, mutta eipä löytynyt, ai ostinhan joulukortti pohjia, kun maksoivat 0,20 kuorineen kappale.
Vähän hymyilytti itseänikin, että tässäpä sitä nyt varaudutaan jo ensi joululle, no kai ne joku käyttää, jos minä en ole jostakin syystä niitä laittamassa.

Kiitos onnitteluista, meri-kukka, kyllä tässä sata vuotiaan suomen kanssa pyöreitä täytetään, kunhan vähän aikaa taas elellään, ihan sataan en vielä yllä.

Taitaa se aika huomaamaton se varjokin olla, jos kukon askelta ajatellaan, mutta kyllä se kohta huomatuksi tulee, että kukko on harppinut hieman pidemmin askelin
Kutsuin jälkipolveani hernekeitolle, kun noita kinkun kimpaleita on useampia, pitää apujoukot kutsua, kun ei itse saa tuhottua ja hukkaan en heitä.
Paistan vohveleita tai lettuja siten "kevyeksi" jälkiruuaksi, näin on tapana ollut;)

Vai sellaisen diagnoosin hurskainen minulle antoi, minulle kun kaikki yleensä on flunssaa, olipa se virus tai bakteeri alkuista, en koskaan ole selvillä mitä tauti oikeasti on.
En välitäkään, kunhan pois lähtee, tuntuu, että kaikki tutut ja tuntemattomatkin tätä tautia nyt sairastaa.
Vai liian pitkään työssä viihtyvyyttä se taiteilu oli, no nykyään ei sitä tarvitse juuri kenenkään pelätä.
Lauluissa se "tuli lentojätkä vain" on tutuksi tullut, en koskaan pokasahaa ole kyllä käyttänyt, sellaisia puukkosahaksi nimettyjä kylläkin.
Pelkällä rautasahan terällä ole kuusen poikki pistänyt, nyrsimistä oli, mutta roskalaatikkoon sain sopimaan.
Oksin kuusen ensin oksattomaksi ja sitten runko, kun meillä ei kuusia kokonaisina oteta kyytiin.
Taisi kyllä olla sitten sellainen kuusen keräily erikseen, jäi minulta huomaamatta.
Valkosipuli on tuote jota en ole oppinut käyttämään, mutta särkylääkkeitä on jo vanhaksi menneitä, kun en niitäkään ota kuin viime hätään.
Yskä lähtee yskimällä, on ollut uskoni, mutta nyt ostin yskän lääkettä ja viime yön sain nukkua heräämättä.

Nyt jo kolmas päivä ja hyvin se on vauhtiin päässyt tammikuu, mutta pisin kuukausi kautta aikojen, marraskuun lisäksi.
Onhan seuraavaan juhla aikaan monta kuukautta ja sitten jo päivän valostumisen taatusti huomaa, iloista päivää, vaikka hampaat irvessä;)

Ihastustani ilmoille laulaisin, lumikuorrutus puissa ja pensaissa, joka oksa ja havutupsu kaunistettuna🤶 voiko talvinäkymä kauniinpi olla? 🇫🇮 Niin puhtaan valkea on liinakkomme tie,....soi mielessä!

Voi Kössi hevoinen miten siitä on aikaa , kun reki liukui peltolta alas laskuojan sillan yli, ja mentiin Niemisen Jennylle puita ja vettä kantamaan. Silmät tässä iloitsee tienoon valkeudesta, ja kohta saan keittonikin lautaselle!
Pilkoin Kiinan kaalia, kukkakaalia porkkanaa & sipulia ja perunaa pikkusuikaleiksi, amerikanpekonia perään ja tuoksu lupaa hyvää:

Minusta on hauskaa ottaa rippeitä mitä löytyy jääkaapista, ja soveltaa keitoiksi. Keltainen paprika saa olla tuoretavarana, samoin kurkku, tuleehan iltakin vielä.
Tuo Kiinankaali on favory tällä hetkellä, nopea keittää, vokata ja raakarouskuteltava, heippa ja hyviä jatkoja !

Täällä rytkäytti lunta oikein kunnolla. Uutisetkin kertoo että parikymmentä senttiä. Niillä main voi ollakin. Kävin puolenpäivän jälkeen roskapussin heittämässä keräyspisteeseen, muutoin olen vain ikkunasta katsellut. Nyt on sade lakannut.

Pohjoisen savotoillahan lentojätkiä oli, kuten `hurskainen ` arvelikin. Nimitys lähti kai siitä, että he olivat miehiä, jotka herkästi muuttivat paikkaa. He eivät olleet riippuvaisia kotipaikasta, yleensä poikamiehiä, jotka kiertelivät kämppiä, vaihtoivat savottapaikkaansa jos työ loppui tai palsta ei muutoin miellyttänyt.
Olihan se minullakin "oppikierros" alle parikymppisenä esim. Suomussalmella, Hyrynsalmella, Sodankylässä ja Otanmäessä. Välillä tehtiin railakkaasti töitä ja saatettiin äkkiä lähteä toiseen paikkaan. Monella oli myös korttipeli ihan rahasta "sivutyönä", ja tietysti siihenkin kokemuksen tuomaa taitoa. Minäkin jopa ehdin mieltyä tällaiseen kiertolaisen elämään, mutta melko pian myös kyllästyin ja tuli toiset suunnitelmat.

Täällä on joulukuusille osoitettu paikka johon voi heittää. Kävelin jouluaaton jälkeisenä aamuna ihan ammujaloitteluani ja huomasin, että joku oli ehtinyt heittää pois ihan hyvännäköisen tuuhean kuusen. Siinä ei kuusi suotta vanhentunut sisätiloissa.

Onnitteluni luultavasti myöhästyneenä vuosia täyttäville! Enhän tiedä tarkempia päiviä - mutta liekö tuo niin tarkkaakaan päivälleen. Ja kaikille hyvää alkanutta vuotta!

Hyvää Uutta vuotta!

Huomenta, neljätoista astetta pakkasta, tie näyttää kiiltävän jäisen näköisenä, liukkautta siis edelleen.
Lunta ei ole nimeksikään ja vaikka kuinka tuota katuvaloa tuijotan, ei näy sadetta tulevaksi.
Yskä on nyt päättänyt asettua minun ikiomaksi seuralaiseksi, olo ei kaikkein paras mahdollinen ole.
Seuraan nyt tilannetta ja menen tohtorin puheille, jos ei kohta minua tauti hylkää.
Keuhkokuume kuulemma pelokkeena pidemmän päälle ja kun sanovat vanhuksien huonosti tätä tautia kestävän, hyvä muistaa, että vanhus tässä jo olen.

Nikittömälle hyvää tätä vuotta myös, toivottavasti on hyvin vuosi alkanut.

Päätalon kirjoista muun muassa on noista lentojätkistä luettu ja onhan laulujen sanoittajat myös heitä esiin tuoneet.
Eipä taida olla aineista samoihin jätkiin enää nykypäivinä, onhan se edistys mennyt sinne savotta hommiinkin.

En muista reki ajelulla koskaan olleeni, elokuvista sitä on mielikuvin se nautinto saatu jollakin tapaa, en muista edes hevosen vetämänä ollut milloinkaan, noita hevosvoimia mitä nuo peltilehmät tuottavat on minun ajelut tehty.
Luomista se ruuan laitto on, siinä tilaa mielikuvitukselle ja lopputulos useinkin onnistunut.

Kyljet on kipeinä minulla pelkästä yskimisestä ja kyllä sitä aika heikoksi on tullut iän myötä, pelkkä kurkottelu saa paikat kipeiksi.
Ei aina osaa edes yhdistää mihinkään, jos joku kipu ilmenee, ei ihme olenkaan jos koko painollaan tuollaisen liikkeen tekee kuin hurskainen kertoi.
Putkien jäätymistä varoittivat lehdessäkin, lisälaskuja monelle tiedossa.
Lunta se kaipaa tuo luonnon kasvien juuristo myös suojakseen, siellä lumen alla säilyy kasvuvoima, kaikki tarpeen, lumikin.

Minulla alkaa nyt hernekeiton valmistus, herneet on ollut liossa ja nyt kiehautan ja kaadan veden pois ja huuhdon, sen jälkeen uusi vesi ja lihat ja keitto itsekseen porisemaan.
Kaupan herneet yllättävän likaisia, eka veden päälle tumma kuohu kertyy.
Vadelma ja mansikka purkit otan pakkasesta ja keitän ne hilloksi, siinä sitten kyytipoika vohveleille tai letuille, päätös ei vielä kypsä mitä teen.
Tytär, vävy, tyttären pojan poika ja hänen morsmaikkonsa istuu kanssani ruokapöytään.
Nyt sitten olisi toimiin tartuttava, että kaikki illan suussa olisi valmiina.
Rattoisaa päivää, vaatetta päälle ulos mentäessä.

Päivää.

Terveiset markkinoilta.
On kuukauden ensimäinen keskiviiko ja meillä markkinat.

Kävin torilla ja toin pirttiinkin ISON rinkelin,riittänee vähäksi aikaa;)

Muuten oli oikein hieno ilma vaan tuuli turkasen purevaa.
Ainahan sitä on oltava jotain purnattavaa;)

Nyt en etsinyt sitä"seksi"kauppiasta,kun kaverit sanoi ettei tartte.

Mittarissa ulkona -18c
Jospa ne tautipöpöt nyt häviäisi.

Eipä tässä kummempaa.Koettakaa nyt hoidella itsenne kuntoon.

näkyillään...

Täytyy tunnustaa kyllä kylmältä tuntui, kävin autolla kaupassa, ensin kaivoin auton päältä lumia ei ollut kaikki sulanut vaikka narun nokassa olikin. Pakkasta oli -15 astetta ja pirun kova tuuli, taisi tehdä tupla ylmäksi. Pensaasemalla vasta meinasi jäätyä kun oli otettava käsi paljaaksi, pankkikorttia asettaessa.
Oli varmaan tämän talven kylmin päivä ja uhkaavat vieläkin kylmempää.
No eihän tuo pakkanen vielä mitään onhan tässä elämänvarrella ollut -40 jonkunkerran. Ehkä sitä näin vanhana ukkona pienempikin pakkanen puree.
Nyt olen tehnyt lohilaatikkoa uuniin, odottelen vain sen kypsymistä. Loppuviikon olen vain kotona eiköhän ne eväät löydy pakasteesta tai jääkaapista. Aurinko tänään paistoi, olisi täytynyt nyt olla sellainen aurinkkello jotta olisi nähnyt ollisiko päivä jo kukonaskeleen pidempi.
Ainahan tuo talvikin ohi menee ja kevä saapuu ollaanhan jo muutama päivä eletty vuotta 2017.

Hyi sentään, miten kylmäksi sää meni, ihan puistattaa. Sen verran oli pakko asioida kaupungilla että hyytyä meinasi. Rannekelloon piti vaihtaa patteri kun lopetti yhteistyön kokonaan.

Rekiajelulla en minäkään koskaan ole ollut- tai olen sentään. Kun lapsena kävelin kouluun 3 km joka aamu, eräs talon isäntä sanoi aina ohi mennessään: Hyppää likka kannaksille. Jos se lasketaan rekiajeluksi. Olin kiitollinen aina kun hän kyytiin pyysi. Matka taittui kivasti kun hevonen juosta hölkytteli, aina koulun ohi.

Tätini ja enoni asuivat aikoinaan lähellä Nurmijärven maaseutua. Tädillä oli hevosia. Serkkupojat toivat yhden hevosen lautakasan viereen. Sen päältä sitten meikäläisen tälläsivät hevosen selkään istumaan. Ja niin sitä mentiin ohjakset kädessä. Olihan se kokemus sekin- ihan mukava ! olin silloin 14 v
Kävimpähän kuninkuusraveissa joku vuosi sitten kun sattui kotikaupungissa olemaan. Oli helteinen päivä, ihmiset omin retkivarustein viettivän päivän . Oli mukavaa aistia se yhteishenki joka siellä vallitsi. Monien vuosien ajan tutuksi tulleet ihmisen tapailivat toisiaan ja kyselivät kuulumisia. Se "me"henki oli ihan käsinkosketeltavaa. Tokihan siinä ravejakin seurattiin samalla. Silloin huomasin selvästi miten voittaja hevonen tiesi olevansa paras. Sen näki kaikesta miten se ymmärsi tilanteen.

Siinä omat hevoskokemukset. Kuninkuus raveihin voisin mennä toistekkin jos tilaisuus tulee. Ja aikaa on.
Varmaan totta tuo että nuorena ei ollut niin viluinen kuin nyt. Sitähän porskuteltiin melko vähissä vaateissa ,oli sää kun sää. Nyt pitää mättää melkein kaikki vaatteet mitä omistaa jos on 30 pakkasta. loput tuulen puolelle kainaloon......
Se on sitten Heippa !

Pakkanen lähentelee -20. On päivän mittaan kiristynyt ja lisäähän on tulossa. Eihän sen pitäisi mitään tavatonta olla, vaan normaali talvipäivä. Kyllä se ikäkin tekee kylmän araksi ja se, että vähemmän on tarvetta pakkaseen totutella. Pienet tuulenpyörteet tuntuivat jo ihan häjyltä kun en karvareuhkaa päähäni etsinyt.

Kävin markettireissullani vilkaisemassa kaljakuppilassa, että vieläkö siellä istuskelee vanhaa tuttua porukkaa. Yksi kaikkein sitkein kaveri oli, ikä lähentelee ysikymppiä. Hän sanoi jatkavansa entiseen malliin, pari olutta ja iltalehtien lueskelua. Ihan hyvässä vedossa hän on vielä, ehkä ikä vaikuttaa jo melkoisesti muistamiseen. Se tuli ilmi keskustelussamme, päivänselviä asioita hän joutui hakemaan muistilokeroistaan. Eihän se nyt priimaa ole minunkaan muistini, mutta saatoin joissakin asioissa kaveria jelpata. Täytyihän siinä tuolin vuokrasta yksi ryyppy ottaa. Johan edellisestä käynnistäni onkin muutama kuukausi kulunut.

Eipä tässä kummempia kuulumisia ole. Olen lukassut myös koko 70 palstaa. Mitäpä tuosta sanoisi... reipasta sanansäilää heitellään, sanoisinko "elävää tekstiä. " Eikä uutteruudesta ole puutetta, yön pikkutunteinakin ajatusten jättiläiset uupumatta toimivat. Eihän se ole kiellettyä, ei tietenkään.

Totta Laten sanoma, kevättä kohti mennään. Huomenna jo yksi yö lähempänä!

Muorin markkinatuliainen viipurinrinkeli maistuukin piparisesongin jälkeen mainiolta, kiitos ! Valkean joulumaiseman saimme tänne etelärannikollekin , samalla joululaulun kylmät paukkuvat pakkaset ja tuimat pohjolan tuuloset ja huomiseksi vaan kiristyy. Olisi muutenkin kannattanut joulu siirtää loppiaiseen, nyt saa kaikkea alennushinnoin kinkuista leikkikaluihin.

Mielenkiintoinen aurinkokello-selitys Ynnämuulla päivän pidentymisestä kukonaskeleella. Se voi olla pituusmitta, varjon siirtyminen, jonka huomaa myös kun ikkunasta lankeava valoläikkä siirtyy. Aikaa mittaava se on, kun ajatellaan kukon askeleeseen kuluttamaa aikaa. Kukko tepastelee hitaan arvokkaasti, haluaa esiintyä kanarouville. Sillä on myös tapana pysähtyä kesken askeleensa , tekeeköhän suurenkin vaikutuksen touhukkaisiin vilkasliikkeisempiin kanasiinsa.

Kuuntelin autoradiosta, miten joulukuusia uusiokäytetään ahventuroina, työnnetään jään alle ja ankkuroidaan tiilillä. Aikamoista rahan ja puun haaskausta joulukuusi onkin, ja vielä pääsiäissiivouksessa löytyy neulasia kummallisista paikoista. Joku pelotteli myös eksoottisilla ötököillä, joita etenkin tuontikuusista voi levitä . Ajattelinkin katsella alennusmyynnistä pienen muovikuusen ja laittaa vain muutaman havun maljakkoon tuoksua tuomaan. Yksi vaihtoehto on suuri lasilyhty , jonne laitan kauneimmat joulupallot ja led-valosarjan, tai etsin metsästä upean karahkan ja ripustelen siihen mitä ripustelen. Lapsenlapset saavat kotonaan koristella perinteisen kuusen, mummo saisi varmaan anteeksi oikean kuusen puuttumisen, sanoisivat , että ihan sama , jos se vaan vaarille on ok :).

Kerroksia pukeutumiseen, pitää ainakin pieni huurteenihailukävely tehdä huomennakin.

Huomenta, kahdeksantoista astetta mittarissa, tuntuu talvelta, lumi vaan puuttuu.
Huomaa selkeästi, että päivä on jatkunut, kun pakkasaamu taivaan kirkastaa.
Luin lehdestä, että hevoset tykkää pakkassäästä ja majavat on lisääntyneet sanon suunnassa, kesyyntyvätkin, eivät ihmisiä pelkää.

Tuosta tulikin hurskaisen seikkailu lieron kanssa mieleen, kyllä se mato varmaan siellä lehtikasassa kaikkea hyvää sinulle toivottaa, kertoo kavereilleen ja sitten keväällä maasi hyvään kuntoon möyhentää.
Näit paljon vaivaa tuon pienen matosen eteen, kyllä se palkitaan jossakin.

En lähde minäkään kauppaan tällä pakkasella, kun ei ole pakko, ruokaa riittää, en edes siivoamaan rupea, tuo raaka ilma ei varmasti parantavasti tähän olotilaani nyt satu.
Tiukassa on tauti.

Tuon kuusen kanssa joudun varmaan hankaluuksiin, lehdestä luin, että nyt keräävät poltettavaksi kuuset, mutta enhän minä saa sitä kuusta jalasta, kun vesi jäätyi.
Sisään en voi tuoda karisee niin että neulasiin hukun, kai se on entiseen tapaan karsittava.
Pelkän rungon sitten voin tuoda kylppäriin jalkoineen sulamaan.
Muovikuusi olisi yksi ratkaisu, mutta tuskin monta vuotta koko kuusta olen laittamassa.

Ynnämuu kerroit juttukaveristasi, miten sai hakea tuttuja asioita kauan muististaan, minulla myös tuota vaivaa ja joskus ei millään saa suustaan ulos, vaikka kielen päällä pyörii.
Nimet yksi sellainen yleisemmin unohtuva, sitten muutaman hetken päästä eri asian yhteydessä päähän putkahtaa.
Kai siitä jatkuva ja lisääntyvä vaiva tulee.

Tuota olen joskus minä myös pohtinut, miten hevonen voitostaan osaa nauttia, kai niillä villinä eläessäkin on kilpailua keskenään ja voittaja voi johtajuuden saada.
Ikäviäkin juttuja on hevosten kohtelusta, jos voittoa ei heru.
Toivoisi että nämä vaan juttuja on.

Tuuli on purevaa ollut, siitä radiossa kertovat ja se pakkasen lisäksi vaatekertoja päälle vaatii.
Kaunis päivä tulee, taivas niin kirkas, pilvetön ja tätähän me tulevaisuudessa saadaan enenemissä määrin odottaa, nyt sitten viimeisen juhlapyhän aattoa vietetään ja alkaa pitkät pyhättömät viikot.
Huhtikuun puoleen väliin saamme odottaa pitempiä pyhiä, mutta sittenpä talvi on taitettu ja uudet asiat mieltä kiehtoo.
Kiitos muorille markkina rinkelistä, uskalsit sitten markkinoille mennä, vaikka kylmää oli.
Eilinen ruokailu onnistui, laitoin soppaa evääksikin, keitin niin ison kattilallisen, vielä pari kertaa itsekin saan syödä.
Tänään en tee mitään, katselen ikkunoista ja olen hyvilläni, kun kotona saan olla.

Upota SkillaN kuusenjalka kuumaan veteen sulamaan ämpärissä tai muovisaavissa, pääset helpommalla :)
Pakkasta on täälläkin -18° heippa vaan!

Aurinkoinen päivä on tänään, se innosti lenkille, vaikka aika kova pakkanen onkin.

Huomenna loppiainen, seuraavana maanantaina kuusen pois viemme.
Vaivaton ja kaunis on tuo muovikuusi, ensivuonna sinäkin Skillan varmaan ostat
tuollaisen, jonka saa viedä varastoon väliajaksi. Tuuletus, ja taas on valmis!
Ei tipu havuja, eikä rupea mitään itiöitä lämmössä kasvattamaan, kuten elävä kuusi.
Ulos haimme oikean kuusen, sinne se mielestäni parhaiten sopiikin.

Oravan jälkiä en lumessa nähnyt, kaikkien muiden kyllä. Olisiko orava joutunut
suden suuhun, toivottavasti ei!

Hurskaiselle: et varmaan unohtanut savilieroa tuulikaappiin? Tottahan sinä tunnollisena eläinsuojelijana järjestit madolle suunnittelemasi pysyvän paikan.

Sisähommiksi meni tämä päivä. No roskat kuljetin ulkovarastoon. Aurinko paisteli päivällä pitkät jaksot. Olisihan ulkona hyvin voinut kävellä, vajaa -20 ei vielä paha keli ole, vaikka tuuli kyllä mittarikuusta heiluttelikin. Hyvinpä päiväni meni sisähommissakin.

Tämä viestini jää nyt ilmoittautumiseksi. Palailen paremmalla ajalla. Heippa!

Huomenta ja kiitos ilmoituksesta ynnämuu, kiva kuulla vaikka lyhemminkin olosta ja elon matkasta.
Pakkanen on, 24 astetta näyttää mittari, huomiseksi jo lauhtuvaa, hyvä niin, saan siivouksen tehtyä.
Ei houkuta noin raikkaan ilman hengittely, yskiminen vaan jatkuu.

Kinkku maistuu silloin tällöin oli joulu tai juhannus, vaikka kyllä sekin joskus vastenmieliseksi tulee, jos pitkään samaa ruokaa joutuu syömään.
Vaihtelua se ihmismieli kaipaa, monessa muodossa.
Vuorossa on saada nuo jouluiset meiningit taas varastoon ja arki näkyviin.
Eipä tuolla ulkona kovin paljon väkeä liiku ja arvaan tuon pakkasen olevan syypää, vaikka nykyään niin hyvää tuo vaateteollisuuden anti onkin, lämmintä joka puolelle.

Parvekkeella minulla kuusi nyt onkin, jo monena vuonna, en sisään tuo, kun kuivaa niin nopsaan.
Pitänee katsoa ensi jouluna, jos sinne asti matka jatkuu, jos vaikka muovikuuseen kallistuisi.
Eihän se koko kuusi ole tärkeä, kun ei lapsia ole katsomassa, mutta tapa sekin, mitä on tullut vaalittua.

Tuo onkin hyvä idea sini-sirkku, en ole tullut ajatelleeksi, jalka on vaan niin suuri, että löydänkö astian mihin sopii.
Eiköhän sen rungon siitä pois jollain keinoin saa, ellei olkoon kesään asti.;)

Nyt rupean samoja toimia tekemään mitä eilenkin, ikkunasta ulos katselemaan, no välillä istahdan tuonne telkkarin eteen ja välillä jääkaapin oven aukaisen, ei kyllä ruoka edelleenkään houkuta.
Pitää vähän kuulostella tätä kuntoa, olisiko ehkä apua jo lääkäriltä pyydettävä.
Loppiaista eletään ja siihen se sitten joulu hupenee, pitkä aika seuraavaan, mutta onhan niitä tapahtumia mitä odottaa, jatketaan vaan hyvillä mielin.

Hyvvee Loppiaista.
-21c mittarissa.

olin eilen tuolla Hennalassa
Järjestivät semmosen tapahtuman,Hyvin on ottaneet selvää niistä kapina ajoista.
Ne rakennukset on niitä Venäjän valla aikasia.
Se upseerikerhon rakennuskin jossa oli tämä tapahtuma.

Oli oikein mielenkiintoista tietoa lahden menneisyydestä.


Nythän siellä Hennalassa on näitä "mamuja"joiden takia poliisi joutuu alvariinsa siellä käymään.
Sinne on tulossa sivarien keskus.

Kiinnosti mennä kuuntelemaan,kun on entinen työpaikkani.

Aurinko paistaa suoraan tähän koneelleni on lopetettav.
näkyillään...

Hyvän loppiaisen toivotukset kaikelle kansalle ja pirttiin ,tietty !
Ellei usko säätiedoituksia, sanon varmuuden vuoksi: -23 täällä, aurinko paistaa ja puut seisoo vakaana . Siitä päätellen ei kovasti ainakaan tuule. Ulos en ole vielä ehtinyt sitä toteamaan.

Onpa Hurskaisella ihmepatoja, kun sängystä käsin vaan päälle napsautellaan ! vaikka keskellä yötä. Aika kätevää !

Muuten kuulun samaan lajiin Neeasan kanssa. Vai onko hermot huonommat kuin muilla ? Satui liian monena jouluna huono ja kallis kuusi. Hyvä oli ostettaessa, mutta neulat alkoi varista koht puoleen. Vaikka vettä laitettiin lisää joka päivä- ei auttanut.
Lieneekö kaadettu niin hyvissä ajoin , että oli jo jäätynytkin välillä. Lämpimään ja "veden äärelle" päästessään alkoi varista. Edellisjoulun alla käveltiin kaupoissa ,sattui silmään hyvän näköinen ja kokoinen kuusi, Silloin: siinä se on tuo otetaan.
Bisnestä se on kuusen myyminenkin, ei ostaja tiedä ostoksen ikää. Olen aina ollut oikean kuusen kannattaja mutta on näppärää nyt ja edullistakin.
Eipä ole havun neulat kummitelleet sen koommin.
Monesta asiasta pitää ajan kanssa luopua vaikka mitä mieltä aikanaan olisi. Pitää vaan sompailla olonsa sopivaksi mikä itsestä kiinni on. SE on ihan hyvä että miten kukakin tahtoo, on vapaus tehdä !

Ehkä iltapäivällä pitäisi tehdä pieni kävelylenkki. Vähän verenkierto vilkastuisi. Hyvin topattuna, ettei palellu.
Kaunista Loppiaista !

Kuusen aika sisätiloissa alkaa käydä aika vähiin, meillä kuusi on aina ollut sisällä, menestys vaihteleva. Tänä jouluksi osimme 125 cm kauniin kuusenTokmannin pihamyynnistä Klaukkalasta, maksoi 12,95 €. Olohuonneen patterin viereen sijoitin, mutta patterin laitoin kiinni.Kuusi on hyvin säilynyt eikä neulasia juurikaan ole pudonnut mitä nyt tontut vähän ravistelivat paketteja jakaessaan.
Eilen pakkanen hipoi 20- nyt aamulla oli pari astetta ylikin, mutta onneksi tuuli nyt tyyntynyt. Täällä meidänkylän meillä se on talven pakkasennätys.
Mitä nyt loppiaisen jälkeen lupaavat lauhtumista, ja varmaan luntakin, täällä nyt 10cm, eikä sitä enemmästä väliä olisikaan, talvi näyttää talvelta.
meri-kukalle sanoisin, sitä mitä ihminen pystyy on vapaus tehdä.
Varmaan kaunein talvipäivä, aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta, taidan poiketa lähikauppaan, matkaa ehkä 50m mutkan kautta. Ainakin leipä loppuu ennen maanantaita, kai sitä jotain muutakin tarttuu hyppysiin.
Näin valoisana päivänä kyllä huomaa, että kukko on ottanut ainakin kaksi askelta kohti kevättä.

Yli -20 on nytkin mittarissa. Jos ennusteet toteutuvat, vuorokauden aikana lämpötila nousee lähes 20 C. Saapa nähdä. Tänään aurinko paistoi pitkät hetket. Ikkunasta seuraamiseksi se jäi. Hyllyjä järjestelin ja putsailin lokoiseen tahtiin. Väliin löytyi sellaista tavaraa ja lippusta, jota en tiennyt olevankaan.

Olin tallettanut alzheimerin tautia käsittelevän artikkelin. Enpä muistanut, vaikka olin kynällä alleviivannut ja jotain mielestäni tarpeellista selventänyt. Sen sain selville, että ko. artikkeli oli ajalta, jolloin pahojen selkäkipujeni takia söin erikoisvahvoja särkylääkkeitä ja jopa diapamiakin. Silloin tötterehdin sellaista, josta en kaikkea edes tiedä. Sehän ei ollut alzheimerin tautia, mutta oireet kyllä ovat melko samanlaisia. Näin olin sen ajallaan käsittänyt kirjoittamistani reunahuomioista. Aika kovalla tsempaamisella siitä muistihäiriöstä palauduin.
Tämä mikä nyt jo antaa merkkejä muistista, voi olla sitkeämpi tapaus. Ikä on luontevin selitys, olipa millä nimityksellä tahansa. Vieläpä tuota pärjäilee.

Meillä on parvekkeella ollut ehkä 10v. kuusi. Hyvin pärjää pytyssä, joskus ripsauttaa vettä, talvella vain vähän. Pari kertaa on osittain vaihdettu multaa.
Näin se menee, emme kovin joulusta välitä, mutta kuusi on ympäri vuoden!
Kukkohan se aikaa harppoo ja mittaa, niin myös huomenna!

Huomenta, pakkasen lauhtuminen ja tuulen myllerrys on yön aikana tänne tullut, luntakin hissukseen sataa.
Sen verran tuota säätä haistelin, kun matot parvekkeelle laitoin, että eipä ihan ilosta hyppien tuonne tuuleen lähtisi.
Minun onneni, ei tarvitse lähteäkään.
Joulu on nyt väistynyt muovipusseihin ja komeron yläkaappiin, sieltäpä helpolla löytyy, kun tarvetta tulee.
Olen melkoinen pakkaus, ensin odotan ja odotan joulua, valmistelen ja koristan ja muutama viikko kaikki pois on saatava, taitaa olla muilla myös tämä tauti:)

Hienoa ja onnekasta, että olet saanut selkäsi ja muunkin kuntosi noin hyväksi, että jaksat lenkkeillä ja varmaan muistisikin ihan tätä ikäluokkaa edustaa, sanovat minullekin että ihan luonnollista on jotakin olla muistamatta.
Toivoa sopii, että ei pika vauhtia tuo vaiva pahene.
Ihme että olet saanut kuusesi kasvamaan, siinähän se on ilona kesät ja talvet.

Minun kuusi parvekkeella on vielä melko vihreä, mutta luulen kun karsimaan sitä rupean, karisee kovasti, vaikka ihan kotimetsästään kummityttöni sen toi.
Imuri vaan laulamaan ja neulaset pussiin, että ei kumminkaan sisälle tule.
Melkein yhtä lähellä on minun kauppani, kuin Latella,ei matka rasita.
Bisnestähän se on kuusi kauppakin, eikös vartta vasten kasvateta kuusia myyntiin, en tiedä miten hyvin pärjäävät yrittäjät tällä puuhalla.

Onpa hieno teko hurskaisella pelastaa se liero, tiedä vaikka satujen prinsessa olisi ja sinulle kaikkea hyvää tulevaisuuteen saa aikaan;)
Minä pyörittelin päätäni, kun tyttären tytön porukka mökilleen tuli Loppiaiseksi (se minun entinen) sitä lämmitettiin etukäteen, mutta ei varmaan kovin lämmintä ollut, kun pakkanen 25 astetta parhaimmillaan ja ei ehkä vyllit kaikkein tehokkaimmat mökissä ole.
Mittari varmaan pyöri ylikierroksilla.
Pois lähtiessä saattoi jo lämmintäkin olla, kun takka ja hella lämpöä tuotti.
Se on sitä nuoruuden intoa tuokin.

Varmasti historian havina henki siellä Hennalassa, monia asioita on sielläkin koettu. kiva että jaksoit mennä kuuntelemaan muori.

Nyt yrittelen tätä siivouksen touhua, hieman tuntuu yskiminen haitaavan, onko niin, että pienikin ponnistelu pahasta, mutta onhan se huusholli kuntoon saatava.
Tytär kyllä lupasi alkuviikosta avuksi tulla, mutta onhan hänellä omatkin touhunsa työn lisäksi, nyt siellä omalla mökillään kaiketi kuhia järvestä nostavat.
Koko suku taitaa mökkihöperöitä olla, vaikka niin olin minäkin, kun sitä aikaa elettiin.
Oikein hyvää viikonloppua, tästä se alkaa sitten se normaali ajan kulku.

Uamupäevee.

Johan on ilima;(
En kyllä lähe minnekkää tännään.
Illalla oli mittarissa -22c nyt -6c huima pudotus.
Valkosena menee tuolta naapuritalon katolta puhaltaa kuin olis lehtipuhallin käytössä.

Sitkeitä lintuja nuo varikset,vaikka on tuommonen myräkkä niin katolla keikkuvat.

minulla on kans urakka,syötän silppuria vanhoilla kuiteilla ja semmosilla papereilla.
Säilytän niitä 5v,sitten tuhoan.

Voikaahan hyvin.
näkyillään...

Taukoa tulin pitämään, täällä on lumipyry kieppunut hauskasti ikkunasta katsoen, mutta avoparvekkeella onkin sitten kieputtu :D Onneksi kanervaruukut ja ledkynttilät on saaneet olla rauhassa!

Puutteen huomasin hankinnoissani, ilman rikkalapiota olen jättänyt itseni, lumilapioita en arvannut suuremmin tarvitsevani.
No, Clas Ohlsson on lähellä, jos sitten kauhois suurimmat lumet ämpäriin

Missähän se meidän pakkasemme nyt paukkuu kun oli Venäjälle päin vyörymässä. Hitaasti liukumassa Pohjois-Siperiaakohti.
Pakkasta oli viisi astetta tänään kun lähdin kauppaan. Tuuli teki siitä kylmää ei kuitenkaan purevaa kuten vielä eilen illalla.

Oli mukavaa touhuta pieniä asioita ihan sisätiloissa. Lunta on sataa vitketellyt koko päivän hiljakseen. Keskitalven maisema tarvii lunta.
Kolasin sitä jo pois 6.66 sentin kerroksen mäkeen. Näin talo on asutun näköinen. pihavalojen lisäksi.

Tästä niin kovin kaukana ole talo, johon murtovarkaat tulivat sisään omilla "avaimillaan" Tiesivät vanhan rouvan varakkaaksi. Veivät arvokkaat korut ja käteisvarat.
Meillä alan ammattimies näkee jo kertamulkauksella pihalta ettei sisältäkään tiliä tekisi.

Ei pitänyt olla syytä, mutta niin vain viestini lensi tuuliin. Tosin kirjoituksen välissä vaadittiin jotain kirjautumista, mutta en hyväksyt. Nyt vain kokeilen!

Tänään vain pieniä sisähommia tehnyt, kuusi vielä vanhalla paikalla, on vieläkin kuin uusi, luulen sen olevan vielä pyhän yli.
Tänään satanut lunta ei nyt kovin paljonn, no tuo avoparveke huomenna putsattava lumesta. Ei siellä kovinpaljon, mutta väärästä suunnasta lunta tuprutti.
Huomiseksi lupailevat melkein nolla keliä, kyllä sitä ulkoilmassa tarkenee pikku hommia tehdä, autokin narun päässä, paras sekin lumesta putsata.
Siinä ne tärkeimmät hommat ovatkin.
Kunhan tuon kuusen saa pilkottua jätesäkkin, niin sitten on joulun jäljet putsattava.
Nythä tässä on valmistauduttava ilta puuhiin, eli ainakin ajateltava maata menemistä.
Kyllä se usein menee seuraavan vuorokauden puolelle, tulee otettua aamulla sitten takaisin.
Rytmi muuttuu kun ei tarvetta aamuisin lähteä mihinkään. Parasta kuitenkin toivotella hyvää yötä, tuskin te muut samalla tavalla valvotte.

MISSÄ TE KAIKKI OOTTE?
OLEN YKSIN JA EKSYNYT.
KUINKA TEIDÄN TYKÖ PÄÄSEE?

Huomenta uuteen aamuun ja tuohon huuteluun, täällähän me pirtissä ollaan.
Ahkera työmies kyllä koettaa meidät häivyttää, mutta kun opittu jo sivua vaihtamaan.
Taas kerran ihmettelen, miten tämän ikäluokan ihminen jaksaakaan, mutta jaksamme mekin porukalla yhden miehen kiusa estää.

Lunta on tuiskuttanut ja aurat pääsi töihin nekin, tuuli taitaa puhaltaa, mutta mittarissa vain kaksi astetta pakkasella.
Nyt kelpaa jo suksille lähteä kellä sellaiseen taito ja mahdollisuus, muutenkin ulkoilu olisi paikallaan, jospa minä myös tuonne kaupalle suuntaan.
Huomenna alkaa kerho käsitöiden merkeissä ja kahvimaitoa pitää hakea.

Tuohon Laten mainitsemaan unen tottumikseen, helpolla sitä rytmiä voi vaihtaa, minä jo illalla vähän pidempään jaksan valvoa ja aamulla uni jatkuu liki seitsemään, aiemmin puoli kuuden maissa herätti.
Kuusi on minullakin pussissa ja runko katkaistu, sen kun vaan roska katokseen sen talutan ja hyvästi sanon, tervetulleeksi uuden joulun myötä.
Taitaa olla uusi kuusi silloin, tämä vanha maatumassa jossakin.
Nyt unohdetaan joulu ja aletaan kevättä odottamaan.

Tuo ynnämuun viestin katoaminen oli minulla aiemmin melkein joka kerta, nyt on siltä osin pelannut, koputan tässä istuessani puuta.
Eilen oli hankalan tahmea kone, hidasteli, ajattelin jo jonkun vian tulleen, mutta nyt entisellään, kai sää oli syy moiseen.
Päivityksiä ei ole pitkiin aikoihin ollut, automaattisesti niiden pitäisi tapahtua.

Tarkkaan hurskainen lumen paksuuden mittaa, no siinä hommassa ei kylmä tule, kun kolan täyden saa työntää sivulle ja vielä ylämäkeenkö?
Minulle tarjosivat jossain vaiheessa uutta lukkoa, ei sisälle pääsisi, mutta hylkäsin tarjouksen, on minulla sellainen metalli levy lukon kohdalla, että hankalaa on lukkoa sitä kautta auki saada.
Kyllä noita varotoimen piteitä on huomioitu, sauna vuorotkaan ei enää käytävän seinässä saa olla.
Meillä menee ilta seitsemältä ovet lukkoon, että öiset kulkijat ei sisään pääse ja on tämä aika hiljainen kaupunki, ei pahempia ole sattunut.
Eikö vaan olekin mukava, kun omassa lämpimässä kodissa saa touhuilla, kaukana kavala maailma, näin on hyvä hurskainen.

Nuo lasit parvekkeella säästävät niiltä vähäisiltäkin lumitöiltä, mitä olisi, jos lumi pääsisi parvekkeelle.
Ei meidän talossa kaikilla ole laseja ja lunta joutuvat putsaamaan.
Tuleepa pientä työn tuntua, kun lumia putsailet, ehkä ei väsykään ehdi tulla sini-sirkku.

Minulla ei ole silppuria, on tuleen laitettava vanhat laskut ja sekin tyttären toimesta tapahtuu, vievät mökille.
Pitäisi käydäkin läpi nuo kuoret mihin aina vuoden laskut laitan, taitaa olla jo hyvin kaukaisia asioita, kaksi vuottakos se on määrä säilyttää?

Päivä on valjennut, nyt sitten kohentamaan yön jälkiä, vuode päiväkuntoon ja vaatteet niskaan, näin nämä minun aamuni viruvat, kohta puolissa päivin ollaan.
Nauttikaa nyt mukavasta säästä, tarkenee ulkoillakin.

Eiliseen viestini katoamiseen liittyy jotain erikoista, sellainen oli tapahtumaketju. Jätän kuitenkin selittelyn, etten tulisi kovin harhaluuloiseksi.
Eilen oli saunan iltavuoro. Otin pitkät löylyt ja onnistuin veltostuttamaan itseni.
Kun kirjoitin viestin ja lähetys meni mönkään, ei intoni riittänyt uusintaan.

Niinhän kuvittelin, että kun olen eläkkeellä voin katsoa vapaasti myöhäohjelmia. Ei se niin ole mennyt, haukotteluni ja nukkumaan menoni tapahtuu ennen 22.00. Tosin aamusta olen saanut lepoaikaa jatkettua seitsemään ja ylikin. Ainahan tilapäisesti voin tarvittaessa poiketa "ohjelmastani", mutta rasituksena se tuntuu.

Tänään oli lupsakka päivä, nollan tietämissä. Kaivoin kulkupelini lumikasasta, viikon se oli liikuttelematta. Aika paljon olikin lunta kerääntynyt. Ihan se kävi pienestä kuntoilusta kun sen parkkiruudun putsasin.

Jospa nyt jo kokeilen lähteekö viesti osoitteeseen.

Kait tämä keskitalvea on Etelä-Suomessa vaikka paria pakkasjaksoa lukuunottamatta talvi melkein alullaan.
No hyvänen aika; viikoilla 8 ja 9 vesilinnut tulevat läntiselle Itämeren osille. Ne tietävät että kevät on jo heille lähellä kunhan sulapaikkoja löytävät.

Oli mukavan lotkea päivä siihen asti kun meinasin mausteita hakea. Tuli mieleen sitä kinkkua syödessä että kastikkeesta puuttuu juurikin salvia.
Kuten muistetaan, Uuno Turhapuron ruuasta se puuttui. Uuno ilmaisi asian niin ettei sellainen ruoka kelpaa laboratorin noutajallekaan.

Jo ensimmäisessä sporttikaarteessa fillarista putosivat ketjut. Ei yhtään mukava homma alkaa rasvaisia ketjuja päälle laittamaan.
A-katoksesta löytyi nyytti, josta avaimet ja työhanskat löytyivät. Niillä sileillä rikoilla ketju ei pysy päällä ylämäkiä, loiviakaan polkiessa.

Kaupassa ei ollut montakaan asiakasta. Oikeasti hain ruisleipää ja maitoa. Aura oli pyyhkäissyt sen irtolumen asvaltilta pois.
Kun radiotoimittaja sanoi tätä päivää Titta ja Hilppa nimisille naisille nimitetyksi. Ei siinä venkoilu auta, olkoon niin.

Huomenta, arkisen niin sanotun normaalin viikon alkuun, tästä tämä arkinen taival jatkuu.
Taidan minäkin saada yliotteen yskästäni, vaikka heikoksi on vienyt, lauantaina siivousta tehdessäni, monta kertaa piti istahtaa välillä.
Ikä tuo huonouden tullessaan ja kun tauti iskee, ei enää entistä voimaa voittaa sitä.

Hiljainen on oven käynti, kiva kun uskolliset miehet päivän pelastaa;)
Onhan niitä puuhia näin pyhien jälkeen, kai sitä voimia toisiltakin kysytään, laittaa asiat normaaliin päivä järjestykseen.
Minulle vävy toi juuri uuden hellan, sain joululahjaksi setelikuivaa rahaa, matkarahaksi mukama, mutta minäpä päätinkin uusia hellan, vatkaimen myös ja vielä olisi liesi tuulettimeen rahaa, jos senkin uusisin.
Mietin että matkahaluni on tällä hetkellä nollassa ja jos sitten joskus innostun, kai sitä rahaa löytyy.
Olisi tietysti ollut mahdollista myös kuluttaa lahjaraha itseensä, mutta kun en tarvitse vaatetta, en paljon muutakaan, päädyin tähän ratkaisuun.

Kovin on vaativa tuo hurskaisen maku, kun vartta vasten piti lähteä salviaa hakemaan, minä en olisi viitsinyt, jos nyt sitten ei ollut muutakin tarvetta;)
Kyllä se kenkuttaa jos pelit ei pelaa, ajattelen nyt niitä pyöräsi ketjuja, minä en hyväksy minkään laista vastusta noista laitteista jotka on tarkoitettu avuksi, olipa kyse mistä tahansa koneesta.
Kun nyt saan tuon hellan paikoilleen niin pitäisi kaikki olla tiptop.
Vävy lupasi toimittaa entisen hellan pois ja pakkasen parvekkeelta, nyt pitää tulevaisuudessa kaksi pakkasta riittää.
Vievätkö mökilleen vai mihin, tahtoo kyllä sinnekin sitä tavaraa kertyä ylen määrin.

Siinäkin jo ulkona oloa ja liikuntaa tulee, kun auton lumen alta puhdistaa, ei sitäkään pakollista lisää minulla.
Sauna on kyllä ihanasti rentouttava, ei siinä paljon hommia enää saunan jälkeen tarvitse olla, minullakin illan viimeinen vuoro, saa istua telkkarin ääreen kuivattelemaan ja sitten unten maille.
Telkkari on nykyään niin huonoa anniltaan ja varsinkin viikon loppuna, ei oikein mitään katsottavaa.
Eilen katsoin kuitenkin pitkän elokuvan teemalta Spartacus taisi nimi olla, en ollutkaan sitä aiemmin katsonut, raakoja oli sen filmin kuvaukset, sitten yö meni melko levottomasti nukkuen.
Kolme tuntia kuitenkin jaksoin katsoa, välillä silmiä kiinni pidin pahempien kohtausten välillä.

Nyt pitää tyhjentää hellan alaosa, jos sillä aikaa tulee sähköasentaja hellan kytkemään, kun olen kerhossa.
Niin ne alkaa nämä joka viikkoiset menot, huimasti vähemmällä nyt pääsen, kun olen irti sanoutunut osasta tehtäviä.
Vapaa matkustajaksi kohta alan kokonaan.
Ilma näyttää mukavalta, lumiaurat eilisen seudun lumia kolaavat ja tekevät kadut helpoksi kulkea, päivän jatkoja.

Päevee vuan.

Minulla keittää nyt tämän koneen kanssa;(
Hyvä etten heitä partsulta ulos;((((

Miks pitää vanhalle ihmiselle ostaa tämmösiä vehkeitä;((((((

Tuo firma jonka pitäisi auttaa niin sieltä vastaa joku harjoittelia,puhu sille sitten;( ÄÄÄÄÄHHHHHH......

Noh kait se helepotti kun purin kiukkuani tänne pirttiin;))

Mittarissa ulkona -1c
Valkoisena näyttää seutu olevan.

näkyillään...

Hyvää aamupäivää KahviPirttiin!

Ihan järkeviä hankintojahan pirtin emännys on tehnyt,..onhan työturvallisuus sähkölaitteissa varteenotettava niillä työskentelevillä myös.

Uuden kahvikupposen nautiskelen tässä vielä, nukuinkin niin myöhään tänään, kun uni yllätti TV:tuolissa, ja sitten se siirtyi tietty 😊
Elakelaistako se paljoa ravistelis, vaikkei niin jämpttiä ylösnousu olekaan!

Helppo päivä on tänään tiedossa, ei kauppaostoksia, tarjottavat kun on jo jääkaapissa, niin mukavan seurustelun merkeissä saa iltapäivän viettää❤️ Näin pitäisikin opetella elämä ottamaan,... kohta istun vaan, kuin vanhat rouvat ennenvanhaan tuolissaan ja tyytyväisenä katsellen miniän ja tyttärien häärimistä,...

"Siihen asti mä kuitenkin taivallan" kuten ennenkin, voimat kun sen säätelee, mutta tekevä ihminen ei hevillä osaa ihan laiskistua. Tehty työ suo mielihyvän tunteen, sen ikäpolvemme tietävät toki, ja nuoremmatkin!

Tuossa luin itäsuomesta Saimaalta äsken uutisia. Oli todella onni Saimaan norppien vastasyntyneille kuuteille tuo lumentulo! Ilmeisesti se on pelastanut monien kuuttien hengen siellä!

Talven tammikuuta elämme, kohta ollaan jo puolessa välissä, ja valo senkun lisääntyy! Siihen iloon,... näkemiin!

Pikkusen pakkasen puolella taitaa ilma ollakkin, vaihteeksi taas lauhaa, eikä taida luntakaan tänään lisää tulla.
Eilen minäkin tein lumitöitä ensin parvekkeen putsasin sitten vuorossa auton puhdistua, kyllä siinä hommia oli vaikkei sitä lunta kovinpaljon ollutkaan. Parvekkeelle sataa jos tuulee vika suunnasta, no parikertaa täytynyt sekin homma tehdä.
Enhän minä mihinkään eilen lähtenyt vaikka sen autonkin kaivoin esiin.
Tänään kuitenkin aion käydä taas vähän kauempana kuin lähikaupassa.
Tänään meinaan laittaa kuusen muovisäkkiin jos saan hallitukselta luvan,
Kyllähän tämä kirjoittelu sellaista on, into vähenee iän myötä, tuntuu ,että jauhaa vain niitä samoja aiheita mitä päivässä tapahtuu. Voisi melkein joka päivälle lähettää saman kirjeen, mutta eihän sitä voi toistaa.
Elämä on tässä iässä melkein samanlaista, ulkoiset harrastukset puuttuu tehdään vain rutiini hommat kotona ja käydään kaupassa.
Toki joskus käydään kylässäkin onhan niitä omia lapsiakin ja muutama sukulainen lähellä, sekä jokunen ystäväkin. .
Tällaisia ajatuksi minulta syntyi.

Puoltapäivää!
Vai haaveilee arkipuolisoni hallitukselta lupaa pakata ainoan iloni muovipussiin!
Nyt hän jo kaavailee koristeitten riisumistalkoista. Lupasi ottaa pari valokuvaa; kuusi koreaksi puettuna ja tyhjäksi riisuttuna.

Tämä kahden läppärin systeemi on oikeastaan hyvä. Jos menee puhevälit, voi tietokoneella ilmaista näkemyksensä. Huutaminen ei ole yhtään mukavaa ja murjottaminen rasittavaa.
Sitäpaitsi tässä iässä saattaa jopa murjottamisen aihe unohtua, jos kauan mököttää.

Puhelin pärähti soimaan, ja puhelu taitaa käsitellä Perttulan Kansantalon historiaa.
Olikin pitkä puhelu. Menivät kaikki aiheet ja aikeet takaperinpäinpakkia eli kaikki on aloitettava alusta.
Tuo "takaperinpäinpakkia" kuului esikoisemme opetussanastoon, kun hän opetti pikkuveljeään konttaamaan. Vaudikkaasti kuopuksemme konttasi olohuoneen ovelta vastakkaiselle seinälle ja yritti pää tiukasti seinää puskien jatkaa etenemistään.
Silloin tehosi ison veljen komento: "Ptruu, takaperinpäinpakkia!" Kuuliainen oppilas konttasi takamus edellä ovelle ja sitten hänen nuppinsa olikin jo valmiiksi suuntautunut peräseinää kohden.

Jokohan tämä tekstini on pyyhkäisty pois, kun aikaa on kululnut luvattoman paljon
taukoihin?
Voikaapa hyvin!

Joopa joo!
MASIINA POTTUILEE TAAS,
eN MUKA ole kirjUTUNUT. Se on vaLE! Olisikohan kulunut liian pitkä aika...

Tänään täällä alkoi kura roiskahdella, juuri sen verran ilma lämpeni. Olipahan lupsakka keli tallustella kaupparetkeä vähän mutkankin kautta.

Kyllä olen saman havainnut kuin Late kertoi: samat asiat minullakin tuppaantuu turhankin paljon kertautumaan. Sitä mukaa kirjoittamisen intoakin koettelee. Onhan se lähtöisin merkki koko elämisen piirin supistumisesta. Pienessä piirissä puuhastelun merkeissä ja aivan välttämättömien asioiden hoidossa päivä yllättävän nopsaan iltaan hupenee. Kun tahti hidastuu, joka puuha vaatii enemmän paneutumista. En kuitenkaan koe sitä ongelmana, riittää kun asiat ovat hallinnassa - vaikka hitaammallakin tahdilla ja väliin haparoidenkin.

Olemmehan nuoremmilta polvilta kuulleet kyselyjä ajanvietteen järjestelyistä ja ehdotuksia menojen vilkastuttamisesta. En nyt kuitenkaan olla vielä siinä vaiheessa, että tarvittaisiin tarkkaa opastusta elämänmenojen järjestelyissä.
Hyvää tarkoittavaa huolenpitoahan ne ehdotukset ovat, mutta joutuu niitä "hössötyksiä, ehdotuksia hillitsemään. Ehkä vielä paremman elämänkokemuksen omaavana ongelmasta "vanheneminen."

Tottahan kirjoittamiseen saisi vauhtia jos hankalaksi ja häjyksi heittäytyisi. Eikä se kovin paljon taitoja kaipaisikaan. Onhan tuosta ihan ajankohtaisia esimerkkejä ihan näiltä palstoilta. Ainahan voi järsiä samaa jutun juurta kymmenen vuotta. Eikä loppuun kaluamisesta ole merkkiäkään. Voisihan sellaiseen" harrastuspiiriin" tuupata itsensä väkisin sisälle. Mutta olkoon nyt toistaiseksi - eihän tuota tiedä, jos vaikka ikä vielä tekee tepposensa ja harkintakyky katoaa.
Se kuuluisa kukonaskel päivän pituuden merkkinä hämärtyi tänään pilviin.

Yllättäen tihkutti äsken vettä. Silloin täytyy olla aste pari plussan puolella. Kun meillä oli vielä pakkanen, metereologi näytti kartalta pohjois-atlantilta välimerelle päin suuntautuvan suihkuvirtauksen kartan.
Niinpä ankara pakkanen jatkoi euroopassa alppien yli. Se tappoi kylmään kymmeniä ihmisiä, kuten olemme kuulleet ja lukeneet.
Olisin halunnut nähdä kuun vaiheen taivaalla eikä netistä tai allakasta ja tähtiä, planeettoja. Mitäpä siellä kun taivasta peittää musta pilviturkki.

Ehtoota! Katselin Dokumenttiprojektin "Sodan murtamat",
Puheenvuorot eivät kuuluneet kunnolla, ja taustamusiikki sekoitti pahanlaisesti.
15.000 mietä joutui jatkosodan aikana psykiatriseen hoitoon. Kuinkahan monta sataa tai tuhatta palasi sodan päätyttyä kotiin mieli rauniona. Heille ei yritettykään tarjota minkäänlaista tukea, eikä heidän perheilleen selitetty, miksi miehet olivat muuttuneet.
Minulla oli ihana isä. Usein hän talutteli minua aamukävelyillä, laski leikkiä kanssani,
teki monenlaisia tavaroita ja leikki kanssani, että minä olin pikkuäiti ja hän pikkuäidin pikkupoika.
Kun sota Lapin sotaa myöten oli ohi, ja muiden mukana isänikin kotiutettiin.
Mutta hän ei enää ollut se sama lempeä ja leikkisä isä, jonka olin tuntenut.

Kotiin palasi murjottaja, joka hermostui herkästi ja saattoi vihapäissään heittää vaikka maitolasin seinään kesken aterioinnin.
Öisin hän ei pystynyt kunnolla nukkumaan vaan näki painajaisia. Äiti, siskoni ja minä heräsin usein hänen karmeaan huutoonsa.
Luultavasti hän yritti kunnanlääkäriltä kysyä mitä oli tehtävissä, mutta hinkuyskät ja erilaiset rokot työllistivät tohtorin, eikä hänellä ollut aikaa aikuiselle miehelle mokomien painajaisten takia,
Onneksi isä oli kuitenkin niin fiksu, ettähän etsi Helsingistä lääkärn, jolta löytyi apu-
Pikkuhiljaa isä rauhoittui, mutta se on jo toinen trina.

Hyvää yötä kaikille ja " Leka nosht" Valkeakoskelle.

Huomenta!
Luultavasti osaan toivottaa hyvää huomenta rakkaimman lomamaamme Bulgarian kielellä, ja kehun vielä osaavani kiittää ja pyytää laskunkin.
Olemme erinäisiä kertoja vierailleet Mustanmeren rannoilla, ja aina vain tekisi mieli päästä sinne. Tauti on tarttunut poikiimmekin, ja he puolestaan ovat tartuttaneet kavereihinsa ja ystäviinsä Bulgarian-kuumeen.

Olimme kerran naapureittemme kanssa Nessebarin aurinkorannalla. Istuimme ensimmäisenä iltanamme majapaikkamme pihalla nauttien ilta-auringosta ja vähän pliskastakin. Pihassa oli pieni kioski ja siinä mukava myyjä, joka osasi jonkin verran paria muutakin kuin äidinkieltään. Juttu siis luisti, ja aika kului kuin siivillä.
Leppoisaa oli, mutta sänky alkoi lähettää terveisiä, ja naapurin isäntä arveli, että olisi aika lähteä höyhensaarille. Olimme samaa mieltä ja toivotimme kioskin rouvalle bulgariaksi hyvää yötä.
Naapuri oli älykäs ja hauska mies, joka sai aina kaikki muut nauramaan.
Hänelle jäi heti mieleen hyvän yön toivotus bulgariaksi. Hän nousi seisomaan ja tarjosi kätensä vaimolleen ja ilmoitti: "Nyt me lähdemme lekan nostoon!"

Tuskin me enää koskaan pääsemme Bulgariaan, mutta onneksi on muistot ja niiden
tukena joka reissullamme haalittua keramiikkaa ja yksi taulu, jolla on oma taustansa
Oikein tunnistit valokuvan esineen, Paulamaria. Terveiset Kallelle ja koko Kahvipirtin populalle,

- Voihan Rannanjärvi, sanoi piru, Tai toisinpäin. Venlastiina oli kirjautunut sisään, mutta taas sen nyysi näkymätön nikkirosvo!

Huomenta, kivan vilkas on pirtin asiakas määrä ollut eilisen ja yönkin aikaan.
On yön kulkijaa, yön valvojaa ja muunakin aikana on pirtti muistettu.
Minulta jäi taas vähän pitkään tämä viestini, Venlastiina ehti ensin, mutta voitaiskin sopia, että nämä aamuiset kirjoitukset tekisi joku toinen, en aina minä.
Vaihtelua se olisi ja tuo saman puhuminen mistä Late ja ynnämuu mainitsi muuttaisi ehken muotoaan.

Totta se on, että samaa litaniaa sitä on vain tarjolla, mutta eipä välitetä aina sekaan mahtuu joku uusikin aihe.
Katselin minäkin Sodan murtamat ja surullista oli kertoma, totta kuitenkin ja olen usein miettinyt, että mikä sai miehet kestämään sen kurjuuden.
Suuri on kiitoksen määrä kaikesta siitä ajasta, niistä uhrauksista, nyt saamme elää näissä olosuhteissa, itsenäisinä, ainakin melkein, onhan EU omia rajoituksia antamassa.
Ihmettelen suuresti tätä nykyistä sotaista mielialaa, onko historia jo unohtunut?

Hurskainen kertoi hevosten hurjuudesta, kyllä niissäkin on pelottaviakin kuulemma ollut, kunnioituksella katselen isoa eläintä ja vähän pelollakin.
Lähempää tuttavuutta en ole tehnyt hevosen kanssa ja kai se autolla ajokin jäi vähiin heti sodan jälkeen, mutta aviossa 60-luvun lopulla eka auto hankittiin ja sitä tehden mieheni kuolemaan asti aina kulkuneuvoa uudemmaksi vaihdettiin.
Kun viimeisen auton möin, oli ajoa 30.000 kilometriä mittarissa.
Oman pyörän sain vasta vuonna -54, olisi se silloin aarre, en muista ilman käsiä koskaan ajaneeni.

Eiköhän se ole ihan paikallaan, jos istuen katsomme jälkipolven touhuja,"hienoina rouvina" on sitä tullut aherrettuakin, varmaan pitkä työrupeama sinullakin sini-sirkku.

Nyt olisi laulamaan lähdettävä, vaikka ei tuo olo ihan kelvollinen ole, väsyn niin äkkiä, eikä oikein huvita mikään, mutta jospa tuo olo kohentuisi, ei kuulemma saisi jäädä kotiin istuskelemaan.
Tottelen ja lähden ainakin tämän kerran.

Lauha ilma; mutta aika reipas tuuli heiluttaa puiden oksia.

Eilen jo kuuset riisuimme ja pois kannettiin; että kohta se joulu on muisto vain.
Imurointi vielä sen jälkeen; niin tuntui; että keskitalven viikot saa tulla.

Kahvikupposen otan ja maitoa mukaan, sanotaan; että kahvi ei värjää niin hampaita; kun siinä on maitoa mukana: maidon kasetini estää värjäytymisen.

Täytyy koettaa pysyykö tuolla tuulessa pystyssä ja tehdä pien lenkki.
Hyvää päivän jatkoa!

Tuli "samoista jutuista" mieleen ,että sama kauppalappukin käy melkein päivästä toiseen; leipää, maitoa, juustoa. Kun löytyy taskusta entisiä lappuja ihan naurattaa että taas samat jutut . Ehkä joskus jotain muutakin.........
Tuosta keskustelusta, oleilen kotona usein erihuoneessa, siellä on oma läppärini. Mieheni taas toisessa huoneessa läppäreineen. Ovi jopa kiinni ettei häiritse kun eri ohjelmia katsotaan. Tuttava neuvoi että voittehan pitää yhteyttä puhelimella. Soittaa ja kysyä: oletko pahassa paikassa ; voitko puhua?
Joskus vaikka kaupan kassalla kun kännykkä soi sanotaan että olen vähän pahassa paikassa.....
Vettä ja jotain märkää kuitenkin puotellut taivaalta, ei järin valoisaakaan ole ollut. Kuitenkin tammikuu jo kohta puolessa.
Nuutin päivää ajattelin kynttilänjalkoja pitää ja poltella kun ei tuota kuusen paketointiakaan nyt ole.
Karmeat on oltavat pakolaisilla keskieuroopassa lumen ja pakkasen keskellä. Ihan hirvittävää.. siellä lapsen ja vanhukset samassa kylmyydessä..

Meille lämpöistä iltaa kaikille pirtin takan loisteessa.

Joku nikkivoro hiippailee nurkissa, pitäisköhän virittää joku ansa sille...Mk

Kunnolla loskaista oli, vettä virtasi ja vaateriinhan se kaduillakin lätäköiksi hakeutuu. Parissakin paikassa oli viemäreiden putsaus letkuautojen kanssa käynnissä. Ihmeen paljon 3 lämpötila sulattelee lunta.

Mitenkä nikkivoro on M-K:ta kohdellut? Tallessa ja näkyvissähän on tuo tunnus rekattuna. Jos lie sitten aikaisemmin...

Kerran on kännykkäni tirissyt kun olen ollut kaupan kassajonossa. Hyvin harvoin pidän kännykkää mukana. Vain silloin, kun on tulossa odottamani puhelu. Jääräpäisyyteni kännyasiassa johtuu siitä kun muistelen vanhoja aikoja.
Lähin puhelin oli 12 km päässä, eikä nekään olleet aina käytettävissä. Pärjättiin silti. Onhan se kumma, jos nyt ei hetkeäkään pärjää ilman tätä kanneltavaa lelua.
Osittain katselin "Sodan murtamat", loppuun en sinnitellyt, koska tuli eteen nukkuma - aikani. Onhan sota ollut monelle kova koettelemus. Kolme setääni kaatui sodassa, isäukko selvisi ilman fyysistä vammaa. Kuulin siitä aikoinani, että isäni siirrettiin takalinjoille, koska samasta suvusta oli jo kato käynyt. Vaikka olin sodan lopussa jo lähellä kymmentä, en muista mitään sellaista erikoista, johon sodan kokemukset olisivat vaikuttaneet. Isäukko ei puhunut sotatapahtumista. Jos mökkiimme tuli miehiä, jotka alkoivat kertoa sankaritarinoitaan, isä pisti hatun päähänsä ja meni pilkkomaan halkoja. Eipä ne naapurit kauan kylässä viihtyneet, ymmärsivät "yskän."

Ei minulla ole oikeata flunssaa kiusaamassa, mutta kyllä nokkaani joudun usein niistelemään ja muutaman kerran vuorokaudessa kehittyy yskänpuuska. Kyllä tämän kanssa pärjään ellei pahemmaksi muutu. Eiköhän se tästä lutviudu.

niin justiinsa. siitä edellä olevasta kauppa muistilippujen ja juttujen samanlaisuudesta nikki hävisi. Tulihan se kun menin alkuun ja kirjauduin uudelleen.
kauniita yöunia sitten kun kukakin heittäytyy kumolleen.

Huomenta keskelle viikkoa, niin ne viikot alkaa sujua kuin ennenkin, rutiineja pelkästään.
Tänään on kerhopäivä ja mistä kumman syystä se lähteminen niin vastenmieliseltä alkaa tuntua, ihmettelyyn on aihetta, kun aina ennen oli kiva nähdä tuttuja, nyt ei kaipaa mitään.
Onko mahdollinen masennus iskenyt, vai tämä tautiko viimeisetkin halut yhteisiin asioihin vie?
On se vaan pinnisteltävä mukana olemiseen, kun sanovat, että pitää kulkea toisten kanssa, yksin jäätyään pitkäksi aikaa, ei enää osaa sopeutua mihinkään.
Taitaa suurin vika olla siinä, että ei itsekään tiedä mitä haluaa.
Olipa masentava alku tällekin viestille.

Tuo hurskaisen tapa löytää aina jotakin tekemistä, eipä aika pitkäksi käy ja pienestä ilostuminen on myös hieno asia, minä en vaan voita lotostakaan mitään.

Näinhän sitä kohteliaasti kysytään, joudatko puhumaan, kun jollekin soitetaan, harvoin lehti tilauksista soittajat sitä kysyvät, joskus kyllä hekin.
Meinaa välillä verenpaine nousta näiden soittajien kanssa, mutta olen päättänyt ihmismäisesti vastata, koska työtään tekevät.
Elannon hankkiminen ei aina kivoista asioista koostu, hyvä kun jotakin työn nimistä löytää.
Minulla ei nykyään ole ollut vaikeuksia tuon kirjautumisen kanssa, joskus vaativat kirjautumaan uudelleen, mutta pääsääntöisesti se tulee, kun alan viestiä kirjoittamaa, muutenkin kone pelaa hyvin, nyt varmaan tein virheen, kun siitä mainitsin;)

Usein tuota kännykkä asiaa minä myös päivittelen, mutta kyllä se niin on tarttunut näihin päivän rientoihin, että mukana kulkee, kuin olisi hyvinkin tavoiteltu ihminen.
En ota sellaisiin paikkoihin kännykkää mielelläni mukaan, jossa se pitää hiljentää, koska sitten en muista taas ääntä laittaa ja siitä useinkin on haloo syntyy.
Lapset ne aina väliin hätääntyy, jos ei puhelimeen vastaa.
Onhan se myönnettävä että turva tekijä se on, jos yksin elää.
Miten ennen selvittiinkään ilman kännykkää?
Noista sodan käyneistä miehistä ei minulla kokemusta, isäni ei sotaan joutunut, kun toisen käden sormet puuttuivat ja veljeni ei ikänsä puolesta ehtinyt mukaan, olisi ollut seuraava ikäluokka jos sota olisi jatkunut.
Isän nuorin veli kuoli sodassa ja alle yksi vuotias poika jäi isättömäksi.

Vasta Nuutin päivänä se joulu ennen loppui, harva enää sinne asti kuusta sisällä pitää.
Nyt olisi ruvettava katselemaan mitä päälleen laittaisi, kun sinne kerhoon lähtee, sekin miettiminen aina edessä, jos johonkin meno tulee.
Nyt olisi alennusmyynnit, mutta eipä nekään houkuta, kun en tiedä mitä vailla olisin.
Kellon ranteen kerhomatkalla käyn uusimassa ja sitten onkin kaikki ok, mitään ei pitäisi olla rempallaan, no itse kylläkin ja siinä riittää kyllä pohtimista.
Mistä sitä virtaa löytyy, kertokaa hyvät ystävät;)
Iloa päiväänne, vaikka alakuloinen oli viestini henki.
No niin, nyt sitten heti pyydetään kirjautumaan, en muistanut katsoa, että puute siitä oli, no yritetään nyt näin.

Tavallista on minullakin, että juhlakauden jälkeen iskee haluttomuus lähteä rientoihin ja ihmisiä tapaamaan, tuntuu että kiintiö tuli joulun aikaan täyteen. Varsinkin jos ei ole ihan kunnossa, mieli tekee käpertyä omiin oloihin viltin alle. Mielialojen vaihtelu on tunneihmisten tapa reagoida, ei niitä aallonpohjiakaan tarvitse pelästyä. Jos harrastukset akavat tuntua pelkästään velvoitteilta, eiköhän niitä voisi karsiakin, mutta varmasti pieni taukokin jo voi auttaa. Sosiaaliset, empaattiset ihmiset antavat paljon aikaansa ja energiaansa muille, ei ihmekään että ajoittain väsyy ja kaipaa omaa aikaa ja vastavuoroisuutta. Meille vahvan hoivavietin omaaville emotyypeille tekee hyvää olla välillä muiden hemmoteltavina ja vaikka huomion kohteena. Jokin omin voimin pärjäämisen henki on kuitenkin selkäytimessä, hevin ei valiteta eikä apua pyydetä.

Koiran kanssa päivittäisestä ulkoilusta tuli niin vahva rutiini, pakko on päästä tuulettumaan ja jalat liikkeelle, oli sää mikä hyvänsä. Minulle se on aina ollut parasta lääkettä alakuloon ja ärtymykseen, varsinkin kun metsäpoluilla saan vaeltaa . Kirjastoon on mukava kävelymatka, selailen lehtiä ja aina jokin kirjakin on luettavana. Uin kerran viikossa kylpylän erityislämpimässä altaassa kaikessa rauhassa, se on tavallaan ylellisyyttä. Laulaisin mielelläni kuorossakin, mutta lauluryhmämme lakkasi enkä kirkkokuoroon halua sitoutua. Matkat antavat paljon sisältöä, etukäteen suunnitteluineen ja jälkimuisteluineen, toukokuisen Euroopan automatkan laivaliputkin on jo varattu. Lasten perheet eivät enää hoitoapua tarvitse, lapsenlapset ovat kasvaneet, mutta yhä kuljetusapua tarjoamme ja yhdessäoloon annamme aikaa. Nuorempien kanssa seurustelu pitää tolkussaan ja antaa terveellistä näkökulmaa maailmanmenoon.

On arkea elomme tää, matalapaine ja sumu tämän tienoon yllä, hämärää. Olen vetkutellut aamupäiväulkoilulle lähtöä tässä koneen äärellä, mutta pitäähän tuonne raitille työntyä, että ruokakin sitten maistuu...hyvä ruoka, parempi mieli, sanoo mainoskin. Kalakeittoa taidan laittaa.

Aurinko ei viitsinyt tänään edes näyttäytyä. Niinpä kukonaskelen mittaamana päivän pituuden kehitys ei näkynyt. Juuri sen verran oli pakkasta, että kadut olivat kuivahtaneet.

"Mistä sitä virtaa löytyy, kertokaa hyvät ystävät;)" kyselee SkillaN. Eipä ole minulla tiedossani keinoja. Ramoona taisi paremminkin joitain ohjeita yleisellä tasolla antaa.

Hiukan niinku siipi maassa on menoni. En pistä sitä masennuksen tiliin, koska päässäni ei sellaisia kierroksia kummittele. Väsymys ei ole todennäköinen, koska olen nukkunut hyvin ja päivänokoset päälle. Työt olen minimoinut, harrastukseni eivät ole mitenkään sitovia, vapauttakin on melko hyvin. Joten elämän eväät pitäisi olla kunnossa. Voi olla että pitkään jatkunut nuhani rassaa, vaikka ei päätäni ja muutakaan särje. Velttous kyllä vaivaa, mutta en rasitteeksi sitäkään ajatuksissani käännä. Se ikä, pahalainen, jää syypääksi. Sekin on niin luonnonmukainen seuraus, ettei sitä voi yllätyksenä pitää. Jäljelle jää aika, se ehkä parantaa, mutta ajanoloon varmasti myös heikentää. Eihän minun pitänyt masentavaa juttua vääntää! Ei tämä kyllä sitä olekaan. Jotta masennuksen voi välttää, niin pitäähän tietää jotain raameista, joihin elämänmenonsa sijoittaa.
Voisiko tämän vielä sekavammin sanoa tai kirjoittaa!
Hyvää jatkoa! Päivä ei ole enää harmaa, vaan lähes musta!

Lumet ovat häipyneet, tuuli ja lämpö jouduttaa asiaa.
Eihän siitä lumesta ole väliä, työtä se vain lisää. Iltaisin huomaa, että päivä on jo hieman pidempi, se antaa taas uutta toivoa valon voittoon!

Uiminen on tällaisen loskaisen päivän parhaita anteja. Siellä saa liikuntaa mielin määrin! Väsyykin sopivasti ja samalla rentoutuu!

Teekuppi kuuluu olevan valmiina, mieheni kuuluu sanovan, tullaan, tullaan!
Hyvää illan jatkoa!

Huomenta, torstai alkaa pilvisenä, seitsemän astetta pakkasta, eipä kovasti tarvitsisi noustakaan.
Voi olla että päivä kirkastuu, itäinen taivas näyttää kirkkaammalta, tuuli on ainakin tyyntynyt.
Eilen kun tulin kerhosta oli melkoinen puhallus, ajattelin lentoon lähteväni, vaikka elopainoa on reilusti, no se auttoi;)
Parisataa henkilöä oli taas paikalla ja puheensorina ennen kerhoa on aina mahtavaa.
Teatterinjohtaja oli vieraana ja hän kertoili teatterin kuulumiset, olemme pari kertaa vuodessa ostaneet koko esityksen ja mielellään vieraaksi saamme johtajan.
Eilen oli liput myytävänä taas seuraavaan näytökseen, liput meni lennossa, muutama lippuja jäi matti myöhäisille.
Jäsenille lipun hinta 10 euroa, yhdistys maksaa lopun.

Tuo lumi on hyvä eristys kasvistolle ja eläimille, esimerkkinä tuo Saimaan norppa, mikä nyt sai pesintä paikkoja tuiskun tultua.
Kai ne nallukatkin tykkää siellä lumen alla nukkua ja poikasiaan synnyttää, suomen talveen kuuluu lumi, vaikka siitä haittaa ja kustannuksia tuleekin.
Uiminen, vesijuoksu on kuulemma hyväksi, mutta en oikein ihoni puolesta voi sitä harrastaa.(myös laiskuus vaikuttaa)

Noin se paljolti on, mitä Ramoona viisaasti kerroit, luin jostakin että veden vähä juominenkin vaikuttaa masennukseen.
Tämä minun vaivani tuon kilpirauhasen kanssa on yksi syy, ei vaan tällä kertaa pitäisi olla, kun kokeiden tulokset marraskuussa muuta kertoi.
Ehkä olen ihminen joka ei sairastelua kestä, melko terveenä aina ollut ja nyt meinaa vaan jatkua ja jatkua tämä yskä ja kehno olo.
Lääkärissäkään en ole tottunut juoksemaan, kynnys on korkealla avun hakemiseen.

Se siipi aina väliin tuppaa maata viistää, kuten ynnämuu totesit ja myös tämä ikä saa vaivat suuremmilta tuntumaan, näin se on todettava.
Itse ne parannus keinot on löydettävä, ken vaivojansa valittaa on vaivojensa vanki, mutta tätä nyt vaan meinaa olla.

Voi miten pienet harmit hurskaisella onkaan, syö väliin ihan hyvällä mielin näitä herkkujasi, kyllä tuo puuhastelu sinulla kaiken kuluttaa.
Sinulle on tuota seuraa noista eläimistä joita otat huomioon, kuin nytkin variksien kuuleman suustasi päässeen tekstin, mutta eiköhän ne ole pahempaakin kuulleet;)

Niinhän se päivä näyttää kirkastuvan, voipa aurinko näyttäytyä, no se ainakin mieltä virkistää, eiköhän nämä joutavat puheet masennuksesta pidä loppuun saattaa, hymyä vaan esiin, vaikka kyynelten läpi;)
Voikaa paremmin kuin minä, nauttikaa talvisesta olosta.

Huomenta.
Naatitaan,naatitaan;)

Mahoton ilima,mittarissa -5,3c

minun on mentävä tänään tuonne apuväline huoltoon,tarttee saada säkyyni semmonen kaide.
Putosin viime yönä sängystäni;)
Ei siinä pahasti käynyt,onneksi.

Nyt vaan tympii lähteä ulos,kun siellä pyryttää.

Noh mennään päivä kerrallaan.
näkyillään...

Pitää myöntää että itsekutakin välillä "kehtuuttaa". Muistan isäni aikoinaan ihmetelleen 70-kymppisenä, että mikä ihme se taas väsyttää ja laiskottaa... ? usein sanoin että oliskohan eletyillä vuosilla jotain tekemista sen kanssa ?
Itse on aikapäiviä ohittanut tuon iän.. saa siis välillä kehtuuttaa ja laiskottaa. Eiköhän se kuulu elämään näillä kymmenillä.
Toinen on tuo pimeä ja ankea sää joka jatkuu ja jatkuu. Ootetaas kun kevät aurinko paistaa jopa saahaan vauhtia mekin mummot.
Tautinen ja flunssainen olo on yksi tekijä.
Eikös se suositus ole että köhän jatkuessa viikkoja pitäisi käydä näytillä lääkärin luona. Toisaalta, ellei muuta syytä löydy eivät ne sille mitään mahda . muuta kuin normaali flunssan hoito. Paljon juomista ,lepoa, tarv. särkylääkettä.
Mutta voihan se painua keuhkoihin pitkittyessään- sen ne voisivat sulkea pois jos lääkärissä kävisi.
Mitä; muoriko ei meinaa sängyssä pysyä ? Parasta olisi pysyä, no onneksi ei pahemmin käynyt.
Nyt pitää myötää että unohdin kirjautua.On suuri arvoitus lähteekö tämä mihinkään. Johan tässä ilmoittautuminen tulikin. Mk
Pitää yrittää piirtää joku kirjain minkä huolisi.

Tänään meni leikisti sairastellessa. Oli aamusta sateinen ja tuulinen ilma. Ajattelin ottaa rennommin, kun mitään erikoista tarvetta ei ollut ulos tunkeutua. Hyvin meni päivä sohvalla rötkötäissäni, lueskelin lukuisia lukemattomia kirjojani. Kun silmät väsyivät, väliin nokoset. Tätä nyt ei kannata vähällä tavaksi ottaa. Huomenna ulos ilmoja pälyilemättä. Siinä se markettireissulla ulkoilukin tulee.Tuli sitä lunta niin että maa vaaleni.

Kyllä `huskaiselle`raatamista kertomansa mukaan löytyy. Tuskinpa varikset pahemmin raatajan voimakkaasta sanailusta nolostuivat. Saattoivat luulla että heille tuli kilpailija sanailussa.)

Lopetan, koska koneeni kanssa on ongelmia. Ne on niittä W10 siirtymiseni kaikuja. Eiköhän ne selkene ilman "tohtorille" kuljettamista.

Myrsky höykytti Silja Symphonya - kaksi arvokasta ravihevosta kuoli
Iltalehden tietojen mukaan kaksi arvokasta ravihevosta on kuollut sen jälkeen, kun ne matkasivat hurjassa myrskyssä Suomesta Ruotsiin Silja Symphonylla.
ILTALEHTI.FI

Huomenta lumen peittämästä Savosta, viiden asteen pakkasella mennään.
Maisema todella puhtaan valkoinen, lunta juuri sen verran tullut, että maiseman puhdisti.
Kamala myrsky ollut todella merellä, iso tappio noiden hevosten menetyksessä, luonto elää oman tahtonsa mukaan, ei juurikaan kysele onko sopivaa,
On siellä voinut huono oloisia ihmisiäkin olla. minä en kestä pientäkään meren liikehdintää, voimatta pahoin.
Ehkä soittokaan ei sujunut.

Toivottavasti ynnämuun kone ei ilkiöksi asti rupea, no osaat varmaan aisoihin laittaa.
Ihmeellinen on tämän koneen taito ja ymmärrys, kun viimeksi valitan ettei päivityksiä ole ollut pitkilleen, samana iltana kone päätti päivittää.

Hyvä isä kuitennii tuota muoria, kun ei sängyssä öitään vietä, lattialle pyrkii, hyvä ettet loukkaantunut.
Toivottavasti sängyn kaide on helppo laskea, ettet tarvitse kiipeilemään ruveta.

Juuri tuota olen miettinyt mistä meri-kukka mainitsit, keuhkot pitäisi käydä kuunteluttamassa, sanovat että ilman kuumettakin voi keuhkokuume päälle iskeä.
Jospa ensi viikolla saisin itseni terveyskeskukseen, mikäli sinne pääsee, minulla ollut aina hyvä tuuri sen suhteen.
Olo on hieman parempi.

Onko sinulle pohjalliset sen vaivasi vuoksi hankittu hurskainen, niistä voi olla apua, minulla ainakin hieman helpottaa kun pohjallinen holvia tukee.
Olen kolme kertaa käynyt jalka terapeutilla mittuuttamassa jalat ja kolmet tuet olen jo vaihtanut.
Tuo paino heittelee melko helposti kilon päivän aikaan, neste määrästä paljon kiinni.
Se on jo paljon, kun yöt saa nukuttua ja geelit saattavat apua antaa, minä niidenkin suhteen aika laiska olen käyttämään.
Onnekseni yöt menee suurimmalta osalta nukkuen.

Vähästä se ihminen on hyvillään, kun nyt minäkin, nautin kun saan aamulla herätä, eikä tarvitse lähteä mihinkään.
Onko ohimenevä tila, kai sitä kohta jonnekin lähtöä alkaa kaipaamaan, hyvä ei milloinkaan, mutta nyt tästä olotilasta nautin;)
Tänään laiska päivä, voisi vaikka ristikoita alkaa täyttämään, koskemattomat ristikko lehdet odottaa.
Nautiskelkaa jokainen jostakin, vaikka jouten olosta, meillä on siihenkin oikeus!

Oli siinä päivän pilvisyyden keskellä vaaleakin raita iltapäivän alussa. Nopsaan tuuli nosti räntäkuuron moisen hupsuuden hillintään.

Ne sanovat matala-asteiseksi tulehdukseksi tätä pientä lämpöilyä. Surkeinta on kun joku terveysguru arveli sen johtuvan sokeririippuvuudesta.
No kun hapan mehu on vaan niin tylsänmakuista nestehukan vähentäjää.

En aluksi löytänyt tuota SkillaNin aamunavausta. Juu, nämä tukipohjalliset ovat työnantajan vakuutusyhtiön kustantamat.
Suosittelivat käytettäväksi molemmissa jaloissa siellä proteesipajassa.



On kai kysyttävä suoraan työnantajan vakuutusyhtiön asiakaspalvelusta tuosta heidän korvausvelvotteestaan.
Kas kun tasaisellakin alustalla käveleminen sattuu. Kai ne rtg-dokumentit ovat tallessa jossakin terveysalan mapissa.

Onhan tämä kone "pikku ilkiö", heittäytyy joskus hankalaksi. Vaivan tiedän. Kun tein hölmön siirron W10 järjestelmään, tuli mukana Microsofin Edege selain. Entinen toimi paremmin, siksi en halua vaihtaa. Nyt nämä kahden selaimen haltioiden ropotit tappelevat siitä, kumpi saa olla käytössä. Asiakkaana kärsin, mutta jos se uusi selain tökkii, vaihdan aina entisen. Ikäänkuin rangaistuksena koko kone joskus jumittuu. Saattaa olla, että nyt löysin paremman ratkaisun. Siinähän se leikkiessä aika kuluu.

Loskapäivä oli kaduilla ja jalkakäytävillä tänään. Siinäpähän läpsyttelin ulkoilua pariin kertaan korvauksena eilisen laiskottelulle. Ainoa haitta loskakelistä on, että lätäköissä taputtelun jälkeen kenkäni vuotaa läpi. Ei edes rasvaus pidä. Hyvää kuitenkin se, että oli lupsakan lämmin talvikeli.

Hurskaisen jalkaongelmaan: kun se on katsottu tapaturmaeläkkeeseen oikeuttavaksi, niin siltä osin pitäisi asian olla selvä. Kannattaa kyllä näyttää asiantutijalle eläkepäätös mitä se sisältää ja myös lääkärin tutkimuksen se myös vaatii siitä, onko jalkasi leikkauksella hoidettavissa. Kyseessä lienee jo vuosia vanha tapaus.

Näyttää ennusteissa siltä, ettei tänne paukkupakkasia viikkoon tule. Minusta se on hyvä, jotkut hiihtelijät ajattelevat toisin, kun vähäinen lumipeite hupenee. Kuin juuri nyt. Mitäs näistä, kaikki kelit kelpaa!

Hei vaan kahvipirttiläiset!
Minäkin kärsin vuodenpäivät ja vieläkin ajoittain jalkapohjan ja nilkka-alueen kivuista. Lääkärillä kävin useaan otteeseen kunnes pääsin fysioterapeutille, joka tiesi heti mikä on vaivan nimi. Liitän tähän pienen linkin http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=jal00123
Minä sain paljon apua kengän irtopohjallisista ja jalan teippaamisesta, jonka fysioterapeutti minulle opetti. Otin vielä kännykällä kuvia teippauksista ennen kuin poistin ne. Teippaus kestää 1-2 viikkoa ja aika hyvin myös saunakäynnit. Ja sitten vaan uudet teipit kinttuun. Tämä teippaaminen on auttanut todella paljon kävelemiseen eikä ole mitään huuhaatiedettä. Kokeilkaapa!
Kevättä kohden mennään vaikkei siltä aina näytäkkään. Jakselkaahan!
Terveisin Ande2

Viikonlopun alkua aloitellaan nolla asteisessa säässä, ei paha, nyt ulos varmaan monen mieli tekee.
Kaupalle olisi mentävä, loppuu tai vähenee ne suuremmatkin varastot, kun aikaa kuluu.
Kinkkua on pakkasessa, mutta ei oikein houkuta siitä mitään laittamaan, oikein pitää mietiskellä mitä se mieli teko nyt olisikaan.
Mutustelen ajatuksia yhdestä ja toisesta ruuasta ja ei vaan halu tekemiseen asti nouse.
Jättikö tauti pysyvän hakuttomuuden ruokailun suhteen, ei kai se niin vaarallista ole entisten kilojen huomioon ottamisen, mutta väittävät, että vanha ihminen ei saisi laistaa ravinnosta.

Hienoa Ande2 tuo sinun ohjeistus jalkojen hoitoon, hyvä linkki asioista joita voi vaivojen suhteen yrittää.
Minulle ei tuollaista teippaamista terapeutti neuvonut, kun kuvasi jalkojen tukipohjien tarvetta.

Minulla on pelannut nyt hyvin tämä W10, kai sitä ei passaisi ääneen lausua, nyt se valokuitu kuun lopussa meille tulee, saa nähdä miten sitten pelaa.
Aina niitä harmeja on uusien kanssa ollut, selviänkö nyt haasteesta.
Ne jalat ei saisi kastua, tai ainakin pian kuivat sukat jalkaan, sieltä kun jaloista ne taudit liikkeelle usein lähtee.

Olen samaa mieltä ynnämuun kanssa, että dokumenttien kanssa lääkärin puheille hurskainen.
Mitä noihin suosituksiin tulee, kaikkihan on pahasta, mutta sokeria, suolaa kuin myös rasvoja ihminen tarvitsee, kyllä minäkin juon puolukka tuoremehua melkein joka päivä ja sokeria siinä on.
Vasta kuuntelin telkkarista miten siellä kerrottiin rasvan tärkeydestä ihmiselle ja niin kauan kun minä olen väärin kaikkien asiatuntija lausuntojen mukaan tehnyt ja tänne asti elänyt, näin aion jatkaa.
Syön mikä maistuu, pitäisikö vielä kaiken ankeuden olemassa olon lisäksi myös ruoka säännöstellä?
Uskon että vanhemmiten nuo ruokailu halut vähenee automaattisesti, toki ruoka saa olla silloin mielitekojen mukaista.
En ole herkkä ollut milloinkaan noihin terveys intoilijoiden ohjeistuksiin, ainahan ne kumoutuu aika ajoin, kieltoja ja peruutuksia, aivan kuin hallituksen toimissa;)

Nuo minun sääennustukset ovat aina olleet noin arvoja ja niinhän kävi nytkin, kun kaunista ilmaa povailin, satoi sitä lunta, mutta hyvä niin, paljon valoisammaksi maailma muuttui.
Minulla aina väliin tuo niska meinaa juntturiin mennä, mutta viruttelen ja venyttelen ja taas mennään, ei se mikään ihme ole, teen niin paljon noita käsitöitä, aina olat jännityksessä.
Olen saanut itseni joka aamu sängyssä jo tekemään määrätyt virutukset ja pyörällä ajot, ehkä jotain apuakin olen niistä saanut.
Sellainen vajaa puoli tuntia siinä menee ja ihan itseäni onnittelen urakan päätteeksi, että hyvä minä;)

Minulla on vakuutukset, koskaan en ole niistä hyötynyt, no kerran yhden ikkunan ja silmälasit olen kotivakuutuksesta saanut.
Maksan paljon muutakin tyhjää, näin näiden vakuutuksien suhteenkin.
Nyt päivä on taas valennut ja minä vaan koneella istun, nyt kone kiinni ja kaupalle.
Pullaa aion tänään leipoa, miten te toiset päivänne vietätte?

Ihan mukava päivä tänään. Vetistä kyllä oli, mutta parempi kuin kireä pakkanen.
Nyt aikaani ei ole paljon - täytyy valmistella saunaan lähtöä.

Kätevästi se saunominen täällä käy, ei tarvitse edes ulkokautta kierrellä. Saattaisi nyt se vanha savusauna, jollainen ennen hyvin vanhaan aikaan oli käytössämme, tuntua ankealta. Jo savusaunassa käynti on taitolaji, äkkinäinen tulee saunomisen jälkeen nokisena takaisin. Eikä lämmintä vettä ollut turhaan lossattavaksi. Veden lämmitys tapahtui padassa, joka oli osittain tulipesän vieressä. Tulipesä oli kivikasasta muodostettu - tietysti ilman hormia. Sellainen oli tosi savusauna. Pukuhuonetta ei ollut, oli vain tolppien varassa katos. Kyllähän siinä kylpynahkalla reipastui, varsinkin pakkasviimalla. Sauna oli n. 70 metrin päässä tuparakennuksesta. Talvella sinne loikittiin lumihangessa, eihän ollut turhaa aikaa polkua lapioida. Sauna niinkin kaukana siksi, että järvi oli lähellä ja vedenkantomatka lyhyt ja kesällä tietysti pääsi järvessä huuhtoumaan. Tietysti sauna tehtiin kauemmas sikisikin, että savusaunan lämmityksissä oli palovaarat. Näissä sitä kylvettiin kerran viikossa vähintäin ja aina se oli nautinnollinen tapahtuma.

Näin saunajuttu, kun nyt näillä minuuteilla lähden saunaan.

Täytyy ilmoittautua, sähkövika koneessa tepselin ja loneen välissä oleva musta laatikko jotenkin hajalla ei aina tule virtaa koneeseen. Akku ei montaa tuntia anna virtaa ja sekin meni tyhjäksi ennenkuin huomasi, että vika on johdossa.
No väliaikainen lähde nyt käytössä jotenkuten toimii.
Savusaunassa minäkin ensilöylyt olen ottanut, ainakin kymmenen vuotta savusaunaa käyttiin minun syntymäni jälkeen. Hyvin on muistissa se sauna. Sauna muutettiin sitten kiuas saunaksi. Kotipaikka on vieläkin suvun hallussa ja se sauna on siellä mäenreunassa koristeena.
Facepookissa minulla kuva siitä, ohan se ainakin satavuotias, se oli jovuonna 1922 samassa paikassa kun isä ja äitini ostivat sen paikan. Edellisessä asunnossamme oli oma sauna ja siellä kävimme silloin kun huvitti.
Saunareissut ovat nyt jääneet, onhan tässä talossa sauna, mutta emme ole varanneet vuoroa.
Ilma on ollut kostean tuntuinen eikä ainakaan paljoa pakkasen puolella, no en tiedä enpä ulkonakaan käynyt.
Naapurin rouva kutsui meidät iltapäivä kahville ja siellä oli talon muitakin ihmisiä, kiva kun on mukavia naapureita.
Tämän päivän ateriaksi tein muusia ja lihapullia kastikkeen kera, sekä hyvää salaattia.
Tämänpäivä muut teot jäi vähiin, mitä nyt katselin naisten ampumahiidon loppuosat. Mäkäräinen voitti kisan aika ylivoimaisesti, kerrankin ampuminen meni nollille, hiihtäähän hän osaakin oikein hyvin.

Hiljaisuus ympäröi minut, kuin myös ikkunasta näkyvän maiseman, sunnuntai aamuna usein näin.
Ihmiset nukkuvat, ei valoja ikkunoissakaan näy, no onhan lepopäivä heille jotka viikon töissä jaksavat.
Näin eläkeläisellä meinaa noiden arkien ja pyhien päivät sekoittua, kun aina tästä levosta mahdollisuus nauttia.
Minulta jäi eilen pullanpaisto jostakin syystä, en edes siivonnut, nyt aion pullaa kyllä tehdä, niin pyhä kuin onkin.
Laitan lohikiusauksen uuniin myös, kun aina uunin lämmitys kannattaa hyödyntää, säästää vähän sähköä, kun on valmiiksi kuumennettu uuni.
Saapa nähdä miten uusi uunini toimii, eka kertaa sitä nyt aion käyttää.
Hella toimii mallikkaasti.

Eipä tuoksuttele minunkaan luona kukaan arvaillen tuoksusta mitä ruokaa on tarjolla.
Kyllä se oli toista tuo eväiden laitto ennen, ei ollut makkaroita, ei muita herkkuja, silli todella melkein jokaisessa kodissa käytössä ja hyvää olikin.
Täällä sillilläkin hinta aika korkea, silakat myös hyvin hinnakkaita.
Lapsena en tykännyt sillistä, mutta nyt silloin tällöin käytettynä maistuu, uudet perunat ja silli, nam, nam.
Eipä nyt kouluun eväitä tarvitsekaan, hyvää ruokaa tarjolla, vaikka olen arvostelua kuullut siitäkin.
Kaikestahan nykyään valitetaan, liian hyvin on asiat.
Jokaisen on elämän koulu läpi käytävä, että ymmärtää hyvän ja huonon eron.

Kristiina23, etkö muista miten helppoa se kahvin saaminen onkaan pirtissä, nappia painamalla saa aamu, päivä ja ilta kahvitkin näppärästi;)

Uskon kyllä että dokumentteja on arkistossa sairaalassa sinulle tehdyistä toimen piteistä hurskainen, menepä kyselemään.
Minä saan unen parhaiten juuri kyljelläni ollen, pää etsii paikkansa tyynystä ja sitten rento olo ja eipä kauan unen tuloa tarvitse odottaa.
Tuo hyvä uni on melkein lotto voitto, ikävältä kuulostaa, kun kertovat pitkistä unettomista öistä.

Melkein uskomattomilta nuo ynnämuun muistelot tuntuu, mutta uskottava on, kun aika läheltä ja melko samanlaisista muistoista kertyy minunkin muistoni, tosin kaupunki saunasta ne enimmäkseen kertyvät.
Yleiseen firman saunaan äiti potkurilla vei, kai vilttiin olin kääritty,
pitkät kivilauteet ja väkeä istui kuin kanoja orrella, löylyn lyöjä määräsi tahdin, kuka ei kestänyt meni matkoihinsa.
Ei ollut laudeliinoja, vettä vaan lauteelle ja siihen sitä istahdettiin.
Kerran viikossa siellä käytiin muistini mukaan.
Samassa yhteydessä oli pyykkitupa, mitä sai tilata ja siellä sitten puheensorina paikan täytti, kun äidit höyryssä pyykkiä keittivät.
Olihan se alkeellista, mutta pyykki oli puhdasta, kelpasi sitä saunan jälkeen tuoksuvat vaatteet päälle vetää.

Olen saunavuoron ottanut nytkin, lauantain viimeinen vuoro on, kai sitä lapsena oppi saunasta niin tykkäämään, että ei osaa ilman olla.
Eihän sähkösauna samaa ole kuin puilla lämmitetty, mutta helppo ja mukava paikka kumminkin.

Nyt taitaa virua luvattoman pitkäksi taas tämä jutustelu, mutta mitäs noita muistoja kaivelette,;)D niistä aina riittää, vaikka kiva on viestejänne lukea ja kokea saman kaltaisuutta entisiin elämisen muotoihin.
Jatketaan toisella kertaa, jos jostakin jutun aihetta löytyy ja löytyyhän sitä, näin kauan ja monien vaiheiden eläneillä;)
Rauhaisaa sunnuntai päivää ja puolessa kuussa jo olemme, huraus vaan ja helmikuu vastaan tulee tuiskuineen ja pyryineen.

Huh, tämähän on tosi poliittinen palsta.

Josko kahvipirtistä kuumaa maitokaakaota saa niin sitten.siellä mielelläni poikkean. Tiä kannattaako sen muutaman kupillisen takia kotiin sitä automaattia ostaa.

Maitokaakaota kaipaavalle, enpä tiedä niin tarkkaan Pirtin tarjoiluista, joten vastauksetta nyt jäät. "Huh,huh" nimmari: täällä 70 palstalla on monta kymmentä ketjua. Lukijahan päättelee, mitä on löytänyt.

`hurskainen`kyseli nikamamuutoksistani ja nukkumisasennoistani. Olen niistä joskus kertonut. No..kerrataan: tapaturmassa lohkesi selkänikamani. Se kyllä luutui kiinni, mutta ei mennyt aivan kohdalleen. Piuhat joutuivat selkäruodon kotelossa puristuksiin, toinen jalka tuppasi puutumaan ja oli jumalaton selkäsärky. Tutkittiin perinjuurin, leikkauksessa oli vaaransa, sen sain valita tai kuntoutuksen. Valitsin kuntoutuksen. Pari kertaa olin kuntoutuslaitoksessa ja opastus omatoimiseen kuntotoimintaan. Vuosi oli tuskanhikeä, siitä se lähti ja palasin töihinkin. Kyllä vaiva tuntuu vieläkin, mutta on sen kanssa voinut elää. Siinäpä on voinut opiskella, mikä on helpottavin nukkumisasento.

Eipä nyt selkäni suuremmin menojani jarruttele, vaikka ei aivan virheetön olekaan. Tänään olikin hyvä päivä kävellä, paitsi monin paikoin vaistonvaraisesti täytyi jäätiköllä hipsien edetä. Sen verran oli pakkasen puolella ja hieman heitteli lumihattaroitakin jäätiköiden päälle.

Näin on pyhäpäivä illassa ja talvikuukaudet puolessa välissä. Kevään puolelle väkisin kääntyy - ainakin kalenterissa. Hyvää jatkoa!

Huomenet viikon alkuun, pieni pakkanen, muuten näyttää aika hyvältä viikon alku.
Tauti alkaa olla voitettu, kyllä se kestikin, sellainen voimaton olo vielä vaan viipyy, mutta kai se aikansa päästä taas voimatkin esiin tulee;)
Tuo ruumillisen työn osuus niin pieni, että pakostakin tässä surkastuu, ikä vielä avittaa;)
Täysillä kyllä on yritystä vielä mennä, eli omin avuin köpeksiä.

En ole kupattavana ollut, ystävät kyllä kertoo, että hyvää tekee, ei vaan ole ollut tilannetta jolloin olisin innostunut.
Nuo leikkaukset eivät ihan sata varmoja ole, aina sattuu ikäviä loppu tuloksia ja se ei innosta kovin herkästi leikkuupöydälle.
Joskus vuosia sitten, kun selkäni oireili, välilevyn pullistuma todettiin ja ainoaksi avuksi leikkaus esitettiin, jos en kipua jaksa sietää.
Lääkäri sanoi yritä jaksaa ja niinpä jaksoin ja olisiko kuivanut siltään koko pullistuma, nykyään ei suuremmin vaivaa.
Kyllähän joskus kun enemmän selän kanssa joutuu kyykkimään, kipua tuntuu, mutta se menee ohi.

Noin tavallaan tein minäkin, kuntoilin terapiassa ja sain liikunta ohjeet ja sillä kaiketi sitten apua on riittänyt, aivan kuin ynnämuu, minäkin jatkan kohtalaisen hyvin.
Nyt sitten polvien kanssa samaa yritystä, en hevillä siinäkään leikkaukseen suostu, pakkohan se on jos pahemmaksi äityy.
Polvileikkauksistakin on kuulunut hyvää että huonoa, mutta sen tietää, että entiselleen ei tule onnistuttuaankaan.

Maito kaakaota kaipailit "mää.muut tiä" pirtti on niin hyvin varustettu, että kaikkea mitä ihmisen mieliteot mukaan antaa, saa pirtistä, myös kuumaa maito kaakaota;)
Nappia vaan painelemaan ja näin sitä löytyy, ole hyvä!

Huh,huh, elämme maailmassa missä politiikka on liki joka asiassa, on liikunta, kulttuuri, elinkeino, terveys politiikkaa, muutamia mainitsen, miksi ei myös näitä poliittisia voisi pirtissä keskustella ja lukea?
Vähemmän kumminkin puolue politiikka täällä harrastamme, omia mielipiteitä joskus esiin tuodaan, mutta sehän on luvallista, vähänkö tuolla palstalla puhutaan, mennään jopa henkilöihin asti.
Jos tätä pahana pidät, varmaan jätät pirtin väliin.

Nyt on alettava valmistelemaan kerhoa varten tarvittavat asiat, vauvasukkia syntyy, kuin sieniä sateella, taitaa into olla koko suomen maassa, näin olen Facebookissa huomannut.
Pieniltä osin mukana tässä hyvän mielen kampanjassa myös käsityö kerhomme.
Piankos se 50.000 sukkaparia syntyy, kun kaikki tekemisen omakseen ottaa.
Ahkeria käsiä vielä ainakin meillä mummoilla on, (olen huomannut innon kasvaneen myös nuorilla) näin kohtaa tarve ja harrastaminen.
Mukavaa päivää koko porukalle.

Ei oo mitään asiaa, Kunhan lueskelen muitten asioita.
Kiitos kun kirjoittelen, Niitä on mukava lukee.

Vo että, en viitsinyt lähteä kauppaan uudelleen kun jo huomasin leivän unohtuneen. Näkkileipää kyllä on, mutta minäpä päätin leipoa sconesia, 3 dl maitoa ja 100 gr voita. 5 luomuvehnää ja pari dl spelttihiutaleita omin päin.
Pelkkä vehnä ei tänäpänä oikein tyydytä, mutta katsotaan maku kunhan jäähtyy!

Pyykkipäiväkin aamupäivällä oli, iloitsen uuden pesukoneen energiasäästöohjelmista, on mistä valita 1 kg---4 kg Alkaa niin kovin ramaista heti kun istuu paikalleen,.... aamulla kun heräsin turhan aikaisin, kuukahdettuani jo 22.30 jälkeen.

Pitänee ottaa kahvia leipomuksen kanssa,..piristäiskö edes se, syvä haukotus, anteeksi.

Olen käyttänyt näkkileipää varalla, sitä on kaapissa. Pääasiassa käytän ruisleipää, mutta sitä ei kannata varastoida kuivumaan. Näkkäri säilyy ja kun otan käyttöön kastelen sen. Muutaman minuutin kuluttua se käy huonohampaisellekin.

Hyvä keli oli tänäänkin, vähän pakkasen puolella. Hieman nuukaksi on kaupunki tullut hiekottamisen suhteen. Joissain paikoissa on hiekkaa levitetty, mutta väliin on jäänyt liukaitakin pätkiä. Selviäähän niistä kun muistaa olla varovainen.

Marketin orrellakin oli monta tuttua. Eihän heitä voi ohittaa, muutoin ylpiäksi sanotaan. Ainahan siinä muutama sana heitetään jokapäiväisiä juttuja. Joshan joukossa on "vaahtopääkin", joka puhuu, mutta ei ajattele. Onhan heissäkin oma hauskuutensa, varsinkin siinä "ehdottomassa tietävyydessä."
Sellaista tiettyä tunnuttiin odottelevan esittämään kaiken kattavan katsauksensa. Eipä kuulunut, enkä minäkään ryhtynyt tuuraajaksi.

Kyllä se päivä on melko hupaisesti mennyt. Kunnon päiväunet oli tietysti täyttä asiaa. Onhan se hyvä, etten ole opetellut neulomaan. Eihän siitä tulisi sikeitä hirsiä vetelevällä mitään aikaansaannosta. Huomiseen!

Meinaa jäädä vähiin nämä kirjoittamiset, ei oikein tunnu löytyvän jutun juurta. Ei ne sukan kutomisetkaan onnistu. kun kävin alakoulua siellä käsitöissä piti poikienkin virkata ja minäkin pannulapun sain valmiiksi ja kotiin sen keväällä vein, lisäkäksi tehtiin pyyheliina sallaisesta vofelikankaasta, valkoinen pohja ja se kuvioitiin punaisella langalla, hieno siitäkin tuli kotona käyttöä siilläkin oli. Toisenkerran kudoin villapaitaa, sisareni kutoi minulle sitä ja opetti minullekkin kutomista ei se niin vaikeelta tuntunut monta kerrosta kaikkiaan sitäkin kudoin. Siitä tuli oikein hieno villapaia harmaasta ja kuviointi vihreää, nätti villapaita olin silloin noin seitsemäntoista vuotias. Siihen ne sellaiset harrastukset jäivät.
Noista lääkäri jutuista minulla vain myönteistä sanottavaa, olen ollut monessa isossa leikkauksessa ja kaikki on onnistunut hyvin tiedän jos niitä ei olisi tehty, aikani olisi loppunut jo monta vuotta sitten.
Kylähän minulla tuo ristiselkä on aika kipeä joten sitä nukkuma-asentoa joutuu joskus hakemaan aika kauan. Siitä johtuu, että aamulla tulee usein nukuttua "vähän" pitempään.
Minulle jääneet nämä kotiaskareet, tänään oli sellainen siivouspäivä, muiden hommien lisäksi. Tällaisissa hommissa päiväni kuluu, ei sitä ehdi eikä ole halujakaan muuta harrastella.
Onhan se mukava kaupoissa ja marketeissa käydä, melkein aina siellä tuttuja näkee, joskus jopa lapsuus kavereitakin, aina silloin jokunen sana vaihdetaan. Ystävät ja vanhat kaverit, ei heidän kanssaan politiikkaa puhuta.

On ne vaan ihmekapistuksia nuo peilit, ainaskin mä voin vuosien kokemuksella todistaa asian uskottavuuden. Kun nainen vilkaisee peiliin ja heilauttaa hieman ennestäänkin huoliteltua tukkaansa, niin peili näyttää tuloksena vähintään vuosikymmenen verran nuortuneen kaunottaren. Kun mä yritän samaa temppua, niin se haihtunut vuosikymmen näkyy lisätyn mun kasvoryppyihin. Sanoisin sitä puolueelliseksi ellei peräti korruptoiduksi kohteluksi.

Kun autoileva kaunotar ohittaa mut kromia ja vahaa hohtavassa autossaan, maailma näyttää kumman epätodellisen auvoiselta harhavisiolta. Mutta kun mä ohitan jonkun, niin takapeilissä näkyy valojaan vilkuttava, ravan peittämä autovanhus, jonka suharin puoleisesta sivulasista luikertelee esiin kobraa muistuttava nyrkki. On selviö, että siinä tilanteessa mainitun auton moottori sekä kuski käy ylikierroksilla. Tilanteesta ei selviä muuten kuin painamalla kaasutalla pohjaan ja odottamalla ystävällistä moottoripyöräsetää ohjaamaan mut sopivalle lepopaikalle ojentaakseen minulle ihan minäkohtasesti osoitetun rahasta kertovan asiakirjan. Jos mulla olis peili handussa, niin mä näkisin loputkin noista haivenistani suorittavan hasardihypyn lähimpään jorpakkoon.

Oliks se toinen niistä Grimmin veljeksistä vai peräti kokonainen kansa, joka satuili siitä Lumikista. Siinähän ilmeisesti yks repsahtanu eukko itterakkautta uhoten uteli, josko peili vois kerttoo. ken on maassa kaunehin. Se pahuksen peili osas, mutt mä luulen, ett se vastaus oli peilin viimenen, kun sen eukon pinna kärähti.

Noita ihmepeilejä tarvittais vaan useempi kappale, jotta sais tietää, ken on maansa rohkehin ja ken taas suden suuhun astelee. Mä vaan aattelen tota Trump’ia, kun se ny perjantaina alkaa jutella leveitä. Onhan sillä hartiat, ei sen puoleen, mutt siltikin. Sehän aikoo muurata seinän tohon Meksikon ja ittensä väliin. Siinä Rio Granden pohjosrannalla kummiskin muutama jyvä- ja puuvillajemmari saattaa tykätä kyttyrää koko hommasta. Koka- ja hamppujalosteiden diilereitä jutska ei pahemmin haittaa, tutki- ja tukkimattomia teitä on yllin kyllin. Pahin ongelma lienee siinä yhteydessä taalainflaatio, jos kaupassa pätkii.

Euroopassa sen teot jäävät puheeks, kauppa se on joka kannattaa ja saalin jakajia ihan tarpeeks. Ihan pikkuriikkinen virhearvio ja halppismaat kampeevat Trump’in muualle. Toisaalta Trump’in ylistämä Brexit vähentää brittien kauppaa ainaskin muutaman vuoden ajan eikä Putin osta aseita, ruoka voisi kelvata mutta pr jarruttaa. Arvotus on kanssa toi Putinin aasia-akseli. Siellä on paljon aseiden tekijöitä mutt myös ostajii.

Toisaalta niitä taikapeilejä tarttis hamstrata tänne Finlandiaankin. Aika paljo on hinkattava tota sotee ja muutkin haluu mania. Kaiken kukkuraks toi media on hanakka iskeen sellasiin kohtiin, jokka vaikeuttaa hommia tuolla Arkadialla.

Kyll maar määkin tarttisin tollasen peilin, jos vaikka tulis jotain käyttöö sille.

Huomenta, maa on saanut uuden lumipeiton ja kaikki näyttää niin valkoiselta ja valoisemmaltakin.
Pakkasta kuusi astetta, kaikin puolin hyvä sää.

Megamoka on peilaillut suuntaan jos toiseen, totta on tuo, ettei peilit aina tyydyttävää vastausta anna, ja kuvastimesta ei se maailman kaunein näy, mutta ohitetaan noin huonoksi käyneet peilit;)
Rypyt, no kertoo vaan siitä, että koettu ja nähty on maailmaa, selvitty tänne asti, nyt vaan unohdetaan kaikki turhamaisuus ja taputellaan ryppyjämme, vääryydellä ei ne ole hankittu.

Olen samaa mieltä kanssasi Martti Katajistosta sini-sirkku, ei parhaimpia näyttelijöitä ollut, vai liekö huonot rooli jaot olleet, aina sama ilme kuitenkin.
Onnea sinulle taas sinne hoito reissullesi, toivottavasti olosi ei huonoksi mene.

Late hyvinhän tuota sait viestin aikaan, niitä muisteloita nyt muistellaan ja niillä väriä elämään saadaan, eihän tässä muuten niin uudistuvaa elämä ole.
Toivoa sopii, että muisti pelaa ja niitä muistoja on tullut kerättyä.
Arkea ja samoja rutiineita sitä toistellaan, mutta hyvä niin, ollaan tyytyväisiä tastä olosta.

Noita ynnämuun mainitsemia "tietäviä ja osaavia" kuuluu minun tuttavapiiriini myös, jos yrität saada äänesi kuuluviin on kiireesti hengenvedon aikana saatava asia sanottua.
Toisaalta ei tyhjiä kiusallisia hetkiä synny näiden seurassa, joskin joskus ärsyttääkin.
Puheenjohtaja olisi tarpeellinen, joka jakaisi puheen vuorot;)

Mukavaa on kiitosta saada ja kiva jos viestimme innostaa lukemaan, laita sinäkin jotain vähän pidemmästi "nimimerkkikökin";)

Voi tuota hurskaista, eikö löytynyt muuta kuin mustaa lankaa noihin korjaus hommiin?
Viisautta oli kuitenkin ompelu suorittaa, lisää se olisi helposti revennyt.
Olen huomannut, että melkoisen aloitekykyinen olet, tartut hommaan kuin hommaan ja varmaan asiat ihan kuntoon tulee, kuten nyt sait ehyet housut jalkaan.
Onko sitä karhulankaa muuten enää myynnissäkään?

Nyt on vähän aikaa tuota sukka projektia tehtävä ja sitten laulamaan.
Esitin kerhossa josko sata paria näitä sukkia saataisiin aikaiseksi, pitivät kohtuullisena määränä, tekijöitä taitaa olla neljä, joten reilu 20 paria jokaisen urakka.
Saimme kuuden kilon lähetyksen sukka lankoja, siinä haastetta ensi syksylle aikuisten sukille.
Novitan arpajaiset onnisti.
Kivaa talvista päivää kaikille, lumisateita kuulemma tulee runsaasti tämän talven ennusteena, jänikset lyhentäneet pensaista aika korkealta oksia ja siihen asti lunta tulee, seurataan,,,

Kyl sitä kirjottaiskin jos olis asiaa. NYT ON SEMMONEN TUNNE KU LUVAN PERÄSTÄ LUKISIN. kiitokset emännälle luvasta ja kaikille kirjotuksista,
Alle kirjottaneelle ei koskaan tapahdu mitään. MukAVA on lukee kahvipirtin kirjotuksia.

San mul Venlastiina oliks se sää ku 'megamokan' eileillal ton jutun näpyttelit?
Pakko ol kyssy, ku pitiviel testat onk mun nti Maplen salapoliisitairot viäl tallel.
ps. tul ny näytetty et elos meikäläinenki viäl toistaseks on.

Kyllä peili tuli perusteellisesti käsiteltyä `megamokan` hyvässä, paljon kattavassa kirjoituksessa. Eikä yksistään peili vain totuuden kertojana, josta tieysti vääristelystä yleisesti syytellään. Minulle peili on peili, joskus nuorena oli aina taskupeili taskussa. Nyt ei ole ollut puoleen vuosisataan. Peilikuvia kyllä katselen lammikoista, järven rantamista ja veneellä soudellessani tyynellä ilmalla järvi näyttää valtavan syvältä, pilvet syvällä järven pohjalla. Valehteleehan se peilikuva, ei kannata sukeltaa pää edellä, vettä saattaa olla vajaa metri.

Tänään luin artikkelia ihmissalakuljetuksesta. (HS) Oulun käräjillä oli vastaamassa kuusi irkilaista lähes sadan henkilön salakuljetuksesta Irakista Tornioon, yli 5000 euroa/henkilö. Tämä lyhyesti asiasta, mutta eräs seikka tarttui silmääni.
Etsintäkuuluutettu nainen ei tullut paikalle oikeuteen. Toimittajan selostus: "Hänen aviomiehensä korosti oikeudessa, että heidän kulttuurissaan hän on vastuussa vaimostaan, eikä vaimolla ole asiassa sananvaltaa."
Tätä jäin ihmettelemään. Pariskunta oli kuitenkin työskennellyt salakuljetusketjussa. " ...heidän kulttuurissaan...", siiskö tämä ei ole yksittäistapaus? Voi siis vaimon pistää rikollisiin puuhiin, eikä vaimolla ole sananvaltaa.

No joo...luultavasti jotain tiedän islamilaisuudesta. Eihän tuo yllätä. Siitä huolimatta, vaikka naisten alistettu asema toisaalla kielletään. Mitenkä kotoutuminen sujuu tämän miehen "heidän kulttuurissaan?" Kunnioitetaanko erilaista kulttuuria, kuten tätä "rikastuttavana lisänä?" Tätä kyselen, enkä myönnä, että mielessäni on vihapuhetta. Rikollisuus on kyllä rikollisuutta.

Eipä ollut täällä pahan pakkanen, nyt jo lähenee nollaa. Hyvä näin, ei tarvitse hakaneulapussia hamuilla pukeutumisen täydentämiseen.

Nimet ne muuttuu alvariinsa. Meillä ennen hakaneulojakin sanottiin säppineuloiksi,taskulamppua sähkölampuksi.
...poloiset kun ainoa sähkövalo lapsuudenkodissamme oli pitkäinen eli salama.

Kumman kätevä on tuo hakaneula. Sillä saa vaikka tilapäisen ripustimen hantuukiin.
Kuukauden oma "megamokani" oli hukata tärkeä kuolinpesään kuuluva asiapaperi. Sen kopiota olen yrittänyt soitella jaa haahuilla melkein ympäri "Jerusalemia" mutta huonolta näyttää.

Vaikka tuo maallista on, mieli on musta kuin päiväkin. Toivottavasti unikakkiainen korvaa harmituksen bonusten kera.

Sinulle Katleija!
Olen pahoillani, mutta en voi antaa Sinulle kiitettävää koulunumeroa arvioidessasi Neiti Marplen sijaisena Megamokan alkuperäishahmoa.
Mokia on tullut tehdyksi, ja mekastanut olen myös, mutta kaikesta huolimatta olen sama vanha Venlastiina.
Luettuaan edellä olevan lauseen huomautti varjo-olentoni Puskasuleima,
että siinä sitä nähdään, että usein erehtyminen on ihmeellistä, mutta tässä tapauksessa ei ole ihme, jos joku erehtyy. Luonnekuvaukseni kuulemma sopii erinomaosescti vihjeeksi.

Älä siis lannistu! Jatka ihmeellä Miss Marpleen samastumista!
Lämpimät terveiset meiltä molemmilta, Puskasuleimalta ja minulta.

Huomenta, niin puhtoisesta maisemasta, lunta on tullut lisää.
Nollassa on mittari, voi taas liukkaan tehdä.
Lämmityskuluille on tämä puoli talvea ollut suosiollinen, enää puolet talvikuukausia jäljellä ja sitten jo aurinko rupeaa päivisin lämmittämään, näin toivon;)

Ei kovin uskottava ole tuo komisario Maigret, kun hassussa osassa aina esittäytynyt tämä mies.

Minusta ei ole salapoliisiksi eikä rivien välistä lukijaksi, voisi nuo isot kirjaimet viitata yhteen suuntaan ja murre toiseen, mutta enpä moista pohdi, jos joku haluaa olla salaperäinen saa luvan perästä olla, siis minun puolesta.
Jos taipumuksia on salapoliisiksi, sekin sopii ja kai ne paljastukset jotain valottaa meille toisillekin.
Tietenkin pohdintaa voi herättää, että onko suurikin häpeä ihan nikillä pirttiin kirjoittaa, rohkeasti vaan oma minä näkyviin, ei täällä tarvitse piilosilla olla.

Hakaneula on melkein unohduksiin jäänyt, mutta on niitä minulla varastossa, kun joskus noita käsitöihin joutuu nauhoja pujottelemaan on kätevä apu siinä.
Mietin että onko matka, neula, lanka rasiassa myös hakaneula, tarkistin, on siellä, voihan tulla joku hätä tilanne ja apua hakaneula antaa.
Tarpeellinen siis on, tämä hakaneula, kuten hurskainen totesit.
Olisiko aiheellista hommata mappi mihin tärkeät paperit säilöön laitat?
Tietysti sinulla onkin, mutta unohtuu paperit sinne laittaa;)

Taitaa tuo naisten alistaminen olla kovasti yleinen noissa maissa, mutta luulisi lain suomessa koskevan myös osallisena olevia naisia, ehkä vaativat naistakin vastuuseen?
Ikävää todella jos nainen on pakon edessä joutunut mukaan tämmöiseen toimintaan.
Kyllähän meilläkin nainen joskus miehensä pakon edessä joutuu aika ihmeellisiin tilanteihin, mutta on kyllä mahdollista apua saada, jos osaa ja haluaa apua saada.
Laki kuitenkin yhden mukainen, olipa tekijä mies tai nainen.

Kerran nuorena laitoin peratut muikut veteen likoamaan ja siitä tuli torut, se oppi on pysynyt, kalaa ei pidä liikaa vedessä lotrata.
Olin kaiketi fiksu olevinani ollut, kun tälläisen homman hoksasin;)
Silakka maistuu savolaisenkin suuhun;)

Kaunista, valoisaa päivää tässä aloittelen, mikä onkin jo pitkään valoisana ollut, niin se päivä pitenee täälläkin, kuten on Lapissakin alkanut kaamos katoamaan.

Melkein puolta päivää ;)

Eilen olin kyläilemässä tuolla Kumialla,ai että siellä on ihana kissa,sitä saa pitää hyvänä,tulee ja puskee ettetkö ala rapsuttamaan ja silittämään ;)

Harmaalle näyttää päivä;(
mittarissa -1.6c
Hiukan tuuli heiluttaa noita puun oksia.

Hyvää päivänjatkoa kaikille.
näkyllään...

Ensiksi kiitokset Venlastiinalle ja Puskasuleimalle siitä että vastasitte minulle. Totuutta on katsottava suoraan silmiin ja tunnustettava ettei enää pelaa nuo salapoliisitaidotkaan.
Skillanin tavoin minunkin mielestäni mister Bean on outo mieltää komisario Maigretiksi eli suutari pysyköön lestissään. No jos se mister Beanin käsikirjoittaja on kuollut eikä niitä hauskoja Bean elokuvia enää tehdä on hyvänkin näyttelijän leipänsä ansaittava ja ruvettava vaikka Maigretiksi.
Eipä silti, kuuluisan ranskalaisen näyttelijä Jean Gabinin Atkinson astui.
Nyt on meillä Turussakin jo talvi tullut kun on luntakin. On valoisampaa ja päiväkin jo vähän pidentynyt eli 1t ja 7 min.
Mitäs tänään syötäisi. Minä teen noista suolaamistani silakkafileistä silakkalaatikkoa,maistuis vaikka muillekin vai mitä?

Ennen kuin pääsee unohtumaan; Late haluaa välitykselläni lähettää Katleijalle terveisiä.
Siis: Terveisiä Latelta.
Hän luultavasti halusi tulla mainituksi, että epäilit minua joksikin muuksi vai oliko se niin päin että jotakin muuta minuksi.
Yleensä luen Kahvipirtin uutiset joka päivä, mutta juuri sinä päivänä olin riidoissa läppärini kanssa ja jätin sen nurkkaan häpeämään sekä menin itse toiseen nurkkaan mököttämään.
Tuon elämäntoverini mielestä minun ei sovi uhkailla ja kiroilla tietokoneelleni, joka on niin tyhmä ja oikukas ettei joskus tiedä yhtään mitään.
Haikeudella muistelen ensimmäistä tietokonettani, jonka ostin käytettynä. Siinä ei ollut turhia heinouksia, mutta kirjoittelemistä vartenhan minä sen ostin, ja siinä se toimi kiitettävästi.

Nyt on telkussa alkamassa sellainen mukavahko sarja, jossa ei sorsita ketään ja jossa paha saa aina palkkansa.
Säntään katsomaan sitä ja jätän läppärini oman onnensa nojaan.

Terveisiä kaikille !

Tässä sitä tas ollaan!
Ensin en millään ole onnistunut kirjautumaan, mutta annas olla, kun mekastuksen ja kiroilunkin jälkeen vihdoin nikkini ilmestyy sinne. mihin on tarkoituskin, niin eikös se yllättäen ole seuraavassakin laatikossa!

Voi PERhonen!

Tulin pistäytymään Pirtissä sanomaan hyvää iltaa! Kiirettä on tupannut, mutta hyvin on mennyt. Kuten entisen kotikuntani kunnanjohtajalla kertomien mukaan. Ihmiset kehuivat, että meillä on hyvä johtaja, joka ei tee virheitä. Vankasti epäilin, että onko niin täydellistä ihmistä olemassakaan. - Kyllä meidän kunnanjotaja on! sanottiin. - Hän ei tee mitään ja eihän silloin tule virheitäkään!

Siihen malliin tämä päiväni meni, Just`hätäisesti marketissa kävin, vaikka ei olisi ollut tarviskaan. Loppu olikin syömistä, päiväunia ja lukemisen yrityksiä. Nythän oli tarkoitus täällä vain käväistä, joten illanjatkoa!

Pirtin ulkopuolella on viime aikoina ollut tuisketta.
Nyt on rauhoittunut, ilmeisesti kuukaudeksi, kun yksi suunsoittaja on lähtenyt jonnekin lomalle. Nyt on ihan vilkasta siellä, innostuin kurkkaamaan tännekin. Harvoin olen kirjoittanut, vaikka lueskelen kuulumisianne.
Minulle ei koskaan kuulu mitään.

Huomenta torstai päivään, sanonta kuuluu, että toivoa olisi torstaina, miten lienee?
Niinhän sitä pitäisi olla, että toivoaan ei saa menettää missään tapauksessa, aina uusi päivä voi tilanteet muuttaa.

Makriina sanoit, että sinulle ei koskaan kuulu mitään, ehkä kuitenkin sitä arkea, mistä pirtissä kertoillaan,, ei mitään maailmaa mullistavaa;)
Uskon että on monia, jotka pirtin viestittelyä lukevat, harvat vaan tohtivat sisään astua ja viestejä laittaa, syytä ihmettelen, eihän tämä kirjoittelu niin vaikeaa liene, elämisen kerrontaa.

Sini-sirkku jaksat olla valoisalla mielellä, sehän se paras tae on taudin voittamiselle, huumori ruokkii mielialaa ja sitä sinä osaat etsiä.
Pienistä asioista se ilo löytyy, kun hymyillen jaksaa asiat vastaan ottaa.
Kaikkeen sitä ihminen tottuu ja paljon noita tauti tapauksia on, kuten kerroit, toivon kovasti sinulle apua löytyvän.

Yhä useammin nämä päivät noin menevät, kuten ynnämuu kerroit, mutta eipä siihen mitään sanomista kellään voi olla, olemme urakkamme aikanaan tehneet ja nyt eletään tahtomme mukaan.
Kyllähän ympäristö pieniä paineita asettelee, kun pitäisi tehdä niin ja noin, elää terveellisesti, syödä ja juoda kohtuudella, mutta loppujen lopuksi kaikilla edessä elämän loppuminen.
Siis nautitaan ihan omaan tahtiimme elämästä.

Anna vaan mennä täydeltä laidalta koneesi moittimista, se nyt on kumminkin ihan tunteeton kiusankappale, kun sille päälle sattuu.
Minun mottoni on, koneet ei saa kenkkuilla, niiden tarkoitus on toimia, suoda iloa ja helpotusta päiväämme, vaikka joskus kyllä aika konstikkaaksi rupeavatkin;)
Minä vähän pelolla odotan sitä päivää, kun meillä siirrytään siihen valokuitu yhteyteen, en ymmärrä siitä mitään, mutta kai taitajia ja neuvoja löytyy.
Telkkarikin saattaa mykäksi heittäytyä, jotain lisä virittimiä saatan joutua hankkimaan, vaikka toivossa elän, että neljä vuotta vanha telkkari suostuisi toimimaan ilman kommerverkkejä.

Samoin sanoin sanon sinulle myös hurskainen, kuten jo ynnämuulle totesin, ei tarvitse eläkeläisyyttä hävetä, kyllä omista ansioista on rahat kerätty, hyvällä mielin voimme nauttia ja elää.
Nyt on kohuttu kovasti tuosta eläkeläisten hyvin voinnista, totuus on toinen ja niin kuin kaikessa muussakin, on eläkeläisissäkin monen tulon saajaa.
Tiedän monta henkilöä, joilla on todella tiukkaa, pienet tulot tai tulojen kertymistä ei ollenkaan, pelkän kansan eläkkeen varassa, ei hyvin voinnista voi puhua.
Onhan sitten isoja eläkkeellä olevia ja heidän tulonsa nostaa sitä keskivertoa.
Asiasta saa jokainen oman ajattelunsa tuloksista pitää, mutta aina ei totuus ole oikea.
Tuo kaurapuuron keitto, kyllä se perinteinen hauduttaminen on paras tulos, mutta eipä enää niitä vanhan ajan kauraryynejä saa, jotka turposivat ja puurosta tuli kuin samettia.
Nykyään on höyrytettyjä kaikki ja se kiire vaatii tämän toimenpiteen, ei ehditä puuroa keittää.

Asia ymmärretty Katleija, joku noista sanoista on väliin laitettu;)
Tuo kissa asia minua aika usein mietityttää, järki sanoo ei, mutta olisi se niin kiva kaveriksi.
Sää on lämmön puolella, taivas harmaa ja pieni tuulikin puhaltelee, kiva ilma lähteä kampaajan käsittelyyn, moikka!

Päivää jälleen!
Tulin lukemaan, mutta pakko on kirjoittaa, kun eilisillan ryppyilyn jäljiltä sinertää vielä yksi nikkini tekstilootan alla.

Olen viime aikoina selaillut kirjojamme ja valinnut niiden joukosta sellaisia, jotka aion pitkänpitkästä aikaa lukea uudelleen.
Siinä selatessani tuli vastaan kirjoitelma, jossa mainittiin Aleksis Kiven sanoneen "minä elän". Tosi vai ei, mutta eläähän se kraatari Stenvallin
ylioppilaspojan elämäntyö edelleen.

Minun mottoni on "minä olen", todistettavasti elossa, vaikka elämiseksi en osaa nykyistä olotilaani kehua. Mielentilaani ei ainakaan kohota se, että muuan lääketieteen ja kirurgian sattumakorpraali ei enää ole EVP vaan joutuu toimimaan omaishoitajanani eikä juurikaan ole poistunut kotoa kuin tarpeen vaatiessa kaupoille.

Olin oikein iloinen siitä, että hän oli kotikylänsä kyläkirjan toimittajakunnassa ja että kokouksia oli usein. Ei tarvinnut kaiken aikaa syyttää itseäni siitä, että entinen aktiivinen toimija puuhastelee lähes pelkästi kotiympyröissä.
Olen joskus yrittänyt tuoda julki omat tuntemukseni ja että pärjään kyllä kotosalla, vaikka hänellä olisikin muuta menoa kuin huushollaaminen ja lapsenlikkana olo. Mutta eihän tuo Jänkhä-Joonas ole antanut periksi. On sellainen kuin on ihan omasta tahdostaan ja vapaaehtoisesti, ja kyllähän minä sen olen oppinut, mutta minkä minäkään voin sille, että tunnen olevani pallo jalassa.

Ymmärrän kyllä, että se koulutyttö, joka loppiaisen tienoilla 1952 ensi silmäyksellä pihkaantui siihen poikaan, jolla oli päällään itse kutomansa vihreän harmaa villapaita, oli voittanut enemmän kuin lotossa päävoiton.

Tänään taas kaduilla ja jalkakäytävillä vesi hakeutui vaateriin ja etsi lätäköiden paikat. Muutama aste lämmintä lumen ja jään rippeitä sulatteli.

SkillaN pohti muutoksista mitä valokuituliittymä aiheuttaa. Meillä siirryttiin kaapeliliittymään muutama vuosi sitten. Tietokoneeseen tuli sopiva mokkula operaattorin toimesta. Liittymän maksut tulevat yhtiövastikkeen mukana, 4,50/kk perusnopeudesta. Sillä olen pärjännyt. Jo junkun aikaa on ollut telkkareissa sisäänrakennettu vaihtoehto kaapeli- ja antenniliittymille. Ei se kovin avaruustiedettä tarvitse, kun kytkennöistä selviää. Meillä toinen, vanha telkkari toimi digiboksin kanssa.

Tänään seurailin uutisia ahkeraan. Kiinnosti Bernerin esitys teitten yhtiöittämisestä. En saanut kovin selkeää kuvaa asiasta. Se ihmetyttää, että on taidettu keksiä ikiliikkujaa merkittävämpi asia. Muka autoilijoiden kulut eivät kasva, mutta rahaa kertyy enemmän. Kuitenkin uutta yksityistä toimijaa tulee mukaan, he saavat ostaa tienkäyttöoikeutta ja myyvät sitten kuluttajille. Luulisi tämänkin välirahastuksen maksavan ja hyviä voittohan myös haetaan. Olkoon nyt tässä, ehkä tietoja tulee kunhan aika vierii. Tässä vaiheessa olevilla tiedoillani minusta koko homma on täysi kupru, josta ei hyvää seuraa. Toisaalta henk. kohtaista vaikutusta sillä on vähän - tässä autolla ajelu alkaa lähestyä loppusuoraa. Vaikka vielä "elän" ja myös " olen", tämä edelliseen, Venlastiinan viestiin viitaten. Hyvee jatkoo!

Huomenta pimeydestä, kovin on synkän näköistä ulkona, eilisen vesisateen ja myrskyn jäljiltä tiet kiiltelevät ja hiekotus on käynnissä.
Aikamoinen puhuri eilen olikin, tuntui kuin läpi tämän maallisen massan olisi mennyt, päänsäryn sain, kun avopäin kampaajalta hölmö läksin.
Kallista on tuo hiustenkin kunnossa pito, melkein seitsemän kymmentä euroa taas pussista katosi.

Kuuntelin minä myös sitä selvitystä Bernerin suulla, puhetta tuli, asian on hyvin sisäistänyt, minulle ei auennut lainkaan, kysymyksiä sen sijaan paljon.
Nämä säästöpuheet ovat nyt muotia, tuloksia vaan ei näy missään asiassa, näin ikääntyneen ihmisen ajatuksiin ei enää mahdu nuo utopiset ajatukset, mutta kai tämä hullun nopea kehitys sitten vaan jatkuu, mummot putoaa kelkasta.
Toivoisi kovasti, että jostakin hyvästä näyttöäkin tulisi.
Tuo valokuitu tulee meillä kaiketi kuutisen euroa nostamaan yhtiövastiketta, maanantaina sitten näkee, näkyykö mummon telkkari ilman apulaitteita, minulle olisi riittänyt nyt voimassa olevat laitteet.

Taitaa tuo Venlastiinan kotimies toimia ihan mielihalusta, ei edes ajattele sinua pallona jalassa.
Onnellinen olet, kun kumppani mukana kulkee ja apua tarvittaissa antaa, varmasti ilo yhdessä olosta molemmille kertyy.

Minä harvoin noita ristikoita nykyisin täytän, yrittelin ristikko lehdestä helpointa, mutta eipä ollutkaan minulle helppo, onko tässäkin asiassa taantumista tullut, aiemmin aika nopsaan ainakin helppo ristikko täyttyi.
Sytytys ei oikein kohdallaan.
Järjestys se olla pitää ja kun on paikat mihin tavarat laittaa, helposti ne myös löytyy.
Olen joskus kertonutkin miten ihastelin poikani komeron hyllyjä, oli niin virtaviivaisen suorat vaatekasat ja varaston hyllyt samoin, työkalut paikoillaan.
Kehen lienee tullutkin niin perusteellinen?
Häpeillen tunnustan, että en ilman kahvia saisi päivää alkamaan, vaikka tiedän, että se puuro olisi suotavampaa.
Koululaisen ikää eläessäni, äitini joka aamu keitti sen ihanan puuron, äiti oli kotiäiti, lähetti kouluun ja otti vastaan kun kotiin menin, siltä osin rikasta aikaa;)

Nyt alkaa päivä valkenemaan saapa nähdä millä ilveellä tänään mennään, pakkasta on kuitenkin viisi astetta, jos jotakin sadetta tulee, ei se vettä ole.
Näyttää vähän siltä, että aurinko voi taivaalle ilmestyä ja senhän päivän piristäisi, sitä odottelemaan;)

huomenta.

just nyt paistaa suoraan silmiini,pakko vähän siirtyä ;)
-4c mittarissa.

Meillä on ollut kaapeli jo muutaman vuoden ja on hyvä juttu.
sitä kautta nämäkin viestit kulkee.

eipä kummempia kuulu.
näkyillään...

Kylläpä on leuto sää! Kauppareissulla tuli ihan lämmin talvivaatteissa, no kahville istahdin saatuani apt. ja kauppa-asiat hoidettua. Nyt kun ei ruokaa kylmään ollut, sain istua rauhassa ja lauhtua ( uskon noiden solusalpaajien vaikuttavan yölliseen hikoluunkin parina yönä).

Kamalan liukasta oli pikkupätkä tieosuudesta talolle. Onneksi selkä kesti oikaisun, kun jalat liukui ohuen lumen peittäessä jään.
Takaisin tassuttelin kyllä visusti nurmikolla, ja tartuin aitaan kunnes pääsin hiekoitellulle pihalle.

Hyvin sujui eilinen tiputuskin. Puhelias mies kun lähti viereisestä nojatuolista, aloin leikkiä iphonellani. Katselin siinä kuvaani, ja kuinka ollakaan se ehti mennä videona Facebookiin,..😚 Voihan peeveli, kun siinä keikistelin ja liikuttelin päätäni, kunnes tajusin, että liikkuva kuvahan se on !
Lapset nostivat peukun sentään äidilleen, se lämmitti!

Runsaan tunnin kuluttua onkin pitkä ohjelma tv 1 Donald Trump'in virkaanastujaisista. No, puhe on tietenkin mielenkiintoinen, mutta asiantuntijoiden kommentit voivat hieman enemmän valaista puheen sisältöä. Tässähän tätä tarinaa jo olikin, heippa

Kyllä minulle aamukahvi on muodostunut tärkeäksi nautintoaineeksi. Päivä olisi pilalla, jos sattuisi niin että kahvitta jäisi. Kaurapuuron marjakeitolla höystettynä pistelen ekana ja heti perään kahvia reilu kupillinen. Kaurapuuron teen esikypsytetyistä hiutaleista kuiduilla vahvistettuna. Mikrossa tulee valmista muutamassa minuutissa. Voisihan perusteellinen valmistustapa olla parempi, mutta en tunne niin merkittävää eroa, että ryhtyisin niin kähräämään. Minun taidoilleni yksinkertaiset menettelyt ovat luontevia.

Päivän hyvä työ tuli siinä, että uusin palohälyttimen. Olen jo muutaman kuukauden tiennyt, että patteri on sökö. Nyt kun hölyävät paljon hälyttimien perään niiden kunnossa pitämiseksi, se tehosi. Uuden hälyttimen sai patterin kanssa alta vitosen, ei paha hinta. Selosteen mukaan pitäisi kestää lähes kymmen vuotta, ehkä patteria joutuu uusimaan. Kyllä se sinä ajassa jo omakin "pääpatteri" menettää toimintakuntoaan.

Tänään, jo aika piankin nimitetään virkaansa yksi paikkaa hakenut USAN: n kansalainen. Tuleehan siitä monen tunnin tv-lähetys täälläkin, alkaa puolen tunnin kuluttua. Täytynee sitä ainakin osittain katsoa. Onhan se jo aika kauan esillä ollutkin. En kyllä ole erityisempi fanittaja. Tietysti kyseessä on Trump.

Pikku pakkasessa meni tämä päivä. Yllättävän hyvin jäähtynyt ilma oli kuivattanut teitä. Ei kävellessä kura roiskinut. Ei tässä kummempia!

Lauantai aamua ja viikonloppu käsillä.
Pakkasta kuusi ja kerrassaan hieno ilma ulkoiluun, minä testasin, kun pudotin matot parvekkeelta ja lumihangessa kopistin, sitten telineelle.
Ison matonkin kiikutin, mitä harvemmin viitsin ulos viedä.
Kohta pölyjen pyyhkiminen, imurointi ja lattian kostealla pyyhkiminen ja sitten taas matot ja tavarat paikoilleen.
Kovin vähän aikaa se raikas olo on, kun taas alan neuloa ja pöllyytellä lankoja, 15 vauvan sukkaparia on valmiina kotona ja kun edelliset laskee lienee kohta 50 valmista, eli puolissa urakka.
Mikä seuraava hyväntekeväisyys projekti onkaan, voisihan neuloa kaikille synnyttäville äideille Suomi lapaset, taitaa olla aika kallis idea, lankaa menee paljon;)
No eipä nyt pidä kiirehtiä saadaan ensin tämä urakka maaliin.

Niinhän uusi presidentti astui virkaan ja ei minun mielestäni mitään uutta, uhomista ja saman toistoa.
Mahti pontinen on tämä Trump.
Varmaan tiukille nuo hoidot ottaa sini-sirkku, sen verran on puhetta ollut ystävien kanssa, joilla hoitoja on ollut.

En ole kokeillut tuota puuroa mikrossa valmistaen, kai se hyvää on, kun niin monet sen niin valmistaa.
Muutenkin mikro on vähällä kulutuksella, ruokia joskus lämmitän.
Minulla on yksi palohälytin tässä asunnossa ja ainakin toimii, sen olen monesti kokenut, kun lettuja paistan tai muuta käryä reilummin ilmassa.
Kyllä noita paloja vaan sattuu, täälläkin paloi juuri omakoti talo, lehdellä ei vielä tietoa mahdollisista kuolon uhreista painoon mennessä, syyt tuhoon vielä tietymättömissä.

Nyt hurskainen palohälyttimien ostoon, kyllä se eräänlainen henkivakuutus on ja omaisuuden turva myös.
Totta tuo, että meidän aikana ei enää varmaan mitään suurta muutosten aikaa ole koettavana, mutta kyllä hieman arveluttaa tämän uuden pressan puheet, levottomuutta ainakin lisää ja miten sitten käykään kaupan teon kanssa?
Saihan siinä puheessa ryöpytystä päättäjätkin, kuinka uskottavaa sitten on tuo nuhtelu.

Enpä päivääni pilaa sillä mitä rapakon takana tekevät, aloitan oman projektini, ja muutaman tunnin päästä voi vaikka vieraita kotiini tulla, taatusti siistiä on.
Pyykkikoneen laitan hurisemaan ja sitten illalla itseni saunotan, jopa on elämä mallillaan, toivottavasti teillä toisillakin, päivän kulutusta omaan tahtiin;)

Telkkarista tulee naisten ammuntaa, ja se pitää ehdottomasti katsoa.
Lähetys oli kuulemma jo eilen puolison tämän päivän ohjelmistossa.
Mikäpä siinä! Kolme päivää suunnittelemamme kauppakierros naapurikylässä siirtyi taas, mutta nyt se on varmuudella aikataulutettu starttaamaan heti ammuskelun päätyttyä.
Eipä sillä eikä sen puoleen - itsekin tykkään katsella ampumahiihtoa ja mäkihyppyä. Lempilajini suunnistus ei ole lainkaan yhtä jännittävää katseltavaa.

Raapustelin jo aikaisemmin aamulla ostoslistaa kotiin kannettujen tarjouslehtien pohjalta. Kyllä niissä jotakin ostettavaa tarpeellista on, mutta eivät ne tarjoukset niinkään houkuttele. Ilman niitä käymme silloin tällöin Lidlissä, jossa on edullisesti mm. eestiläistä juustoa, jota ei omasta kylästä saa. Se on tosi hyvää. Samoin tein ostamme sitten myös ikiaikaista suosikkiani sinihomejuustoa. Olen nyt jo vesi kielellä!
Jos tuossa lähikaupassa olisi vielä appelsiinitarjouksesta jäljellä edes yksi pussi: Viiden kilon säkillinen tosi maukkaita appelsiineja 2 euroa!
En tiedä onko terveellistä vai epäterveellistä, mutta pari päivää sitten ostetusta säkkillisestä on jäljellä kaksi hedelmää! Onneksi ne eivät ole pyyt, Meillä päin kun on tapana sanoa, ettei ole pyystä kahden jakoa...

Inspiraatio alkaa olla lopussa. Kaikkea sitä tulee naputelleeksi, kun kämppäkaverini kai luulee olevansa vähintään radiselostaja. Eikä hän millään muista, että tilannetiedotuksen kailottaminen häiritsee vaimo-ressukan taiteellista innoitusta.

Voikaapa taas oikein hyvin, nauttikaa talvesta ja kirjoitelkaa reipaasti, että meikäläisellä riittää luettavaa!

Aurinkokin tänään näyttäytyi kunnolla, lähellä nollaa mittarissa. Vaikka olisi ollut hyvä keli jaloitella, niin ikkunasta katseluksi se ulkoilu jäi. No, roskapussin vienti sentään tuli ansiolistaani. Siivoustöissä ja muuten vetkuillessa se päivä meni. Olen kuullut, että siivoojan nimitys on vanhanaikainen, hienostuneempi ja työlle arvoa antavampi on kuulemma "hygieniateknikko." Omissa tämän alan töissä tyydyn kyllä vanhanaikaisena vanhaan nimitykseen.

Venlastiina kertoi sinihomejuusto herkusta. En muista edes maistaneeni. Se home - vaikka se onkin sini - pistää kai kavahtamaan. Samoin käy hapankaalille ja lipeäkalallekin. Siitä huolimatta, vaikka en hylkää leipää jos siinä sattuu olemaan vähän hometta. Veistän vain homekohdan pois. Täälläkin on Lidli tosin vähän kauempana. Olen muutaman kerran käynyt. Ei minusta siellä ole merkittävästi halvempaa. Voi olla joitain yksittäisiä tavaroita, jotka hinnoitteluissa pärjää ostajankin näkökulmasta. Pari kertaa juoksuttivat turhaan lohitarjouksen perässä. Onhan heillä varoilta ilmoituksessa "niin kauan kuin tavaraa riittää." Voihan jo parilla lohisiivulla juoksuttaa kauppaan ja toivoa että kyllä jotain kaupaksi menee kun saa asiakkaan sisälle. En ole enää narrattavaksi mennyt. Onhan täällä kauppoja lähempänäkin.

Kyllähän Tramp piti tavallaan räväkänkin, populistisen puheen. Pisti kiireellä myös alulle hommat ja allekirjoitti toimenpiteen, jolla Obaman vaivoin ajama terveydenhoitouudistus ajetaan alas. Tämä olisi auttanut juuri pienituloisia. Alku on juuri sitä, mitä Trampilta saattoi odottaa.

Mitäpä näistä maailman asioista. Ennättäähän niistä sitten, kun enemmän tapahtuu. Pärjäillään kuka mitenkin voimiensa mukaan!

Ehtoota.

Pyykkipäivä oli minullakin tänään.
Rankinta siinä on se narulle laitto,minä kun en käytä sitä kuivuria,se syö pyykit.;)

joskus käyn Lidlissä,olen tykästynyt semmoseen valmis kahviin.veden vain kiehautan ja mukissani sekoitan.

Eilen kävin tuolla Laueen Prismassa ja siellä lankesin semmosiin lohimedaljokiin,niitä paistoin ja namm...

Noita persimoneja syön,niihin olen jäänyt koukkuun;)

Tuossa katselin ykköseltä sitä mikäsenyt on meidän maamme.
Upeita kuvia niin talvisia kuin kesäisiä.
Sanon vain että on mahtava tämä Suomi !!!

Eipätässä nyt kummempaa.
näkyillään...

Sitä tässä tänään pähkäilin että voisiko liika nukkuminen vetää päivän jotenkin nuuvahtaneeksi. Ihan 1/4-osa valoilla päiväni käppäilin.
Erikoista sekin että kauan sitten menehtynyt nuorempi veljeni varoitti unessa jostakin asiasta hyvin painokkaasti. Aina nuo ovat vaikeuksia tienneet.

Tuossa mahtavassa säässä 3-4 tuntia kevyttä ulkotyötä kuitenkin rentouttivat.

Siinä katsahtaessani pihalta ylipitkiin koivun ruipeloihin näin tapauksen jota en muista edes radion Luontoillassa kuulleeni.
Kas kun terhehinen naakkapari vaihtoi poskisuukkoja toisilleen. Eestaas ja taastaas. Keväista oloa ihan laittoi pukaten sytänalaan.
Olkoon se ennuste pötypuhetta että jo ensiyönä tulisi saderintama.

Rva Ylikypsä

Tervehdys pitkästä, pitkästä aikaa!!!!Kai sitä on myönnettävä, että meikäläinen on ollut tosi saamaton näiden kirjoitusten suhteen. Kyllä on hyvin usein ollut mielessä, en vaan ole saanut sillä saralla mitään aikaan. No nyt ainakin yritän.

Pimeä syksy on onnellisesti takana ja kohta saamme odotella keväisten lintujen viserryksiä. Mehän syöttelemme kahdessakin paikassa jatkuvasti lintuja. Ja aika kauan sitten pihaamme ilmaantui pieni, siro siivekäs, eli puukiipijä. Monta kertaa päivän aikana se liikkuu ylös petäjän runkoa, nimenomaan kiipimällä, laskeutuu sitten siivilleen ja maahan. Kunnes taas kiipii runkoa ylös. Käy se joskus lintulaudallakin, syöden auringonkukansiemeniä. Nokka sillä on aika pitkä ja erittäin terävä, hyvät tuntomerkit.

Viime päivinä on ollut sen verran lumisadetta, että maassa on ohut kerros uutta lunta. Siinä on sitten näkynyt jäniksenkin jälkiä, esim. omenapuiden alla. Punatulkkuja olen kaipaillut syksystä lähtien, ei yhtään yksilöä. Muina talvina niitä kyllä on näkynyt. Lieneekö metsässä vielä syömistä? Vai onko punatulkut muuttaneet kokonaan uusiin maisemiin? Punatulkku on ehdottomasti minun lempilintuni, kaipaan sitä kovasti pihapiiriimme.

Olkoon tämä sepustukseni nyt eräänlainen ilmoittautuminen kahvipirtin vahvuuteen. Lupaan olla ahkerammin liikenteessä. paulamaria

Sunnuntai aamun rauhaa ja kahden lämpöasteen säätä.
Maailma ympärillä kovin hiljainen, kaksi ihmistä olen vasta nähnyt ikkunasta, aikaisia lenkille lähteneitä.
Lepopäiväähän nyt eletään, tai oikeastaan siihen heräillään.
Eilen sain mielestäni ison urakan tehtyä, kun mattoja tuolla lumessa pyörittelin, ikään kuin kirkkaammiksi tulivat, vai uskoko sellisen näyn tekee;)
Pyykit silitystä vailla ja taas saa mennä jonkun aikaa ilman näitä puuhia.

Kiva kuulla sieltä Valkeakoskeltakin terveisiä, on aikaa edellisestä käynnistä mennytkin, no jospa nyt asiaa useimmin tulisi.
Lempilinnuista Paulamaria mainitsit, minun lempilintu on punarinta, se pieni terhakka nappisilmä.

Kuka uniin uskoo, se varjoaan pelkää, näin olen joskus kuullut, omista unistani en ole selvää vinkkiä mihinkään suuntaan nähnyt, tai sitten en osaa tulkita.
Tiedän, että on ihmisiä joille unet hyvinkin enteilee tulevaisuutta.
Kyllähän luonnossa elävät eläimet hellyyttä osoittavat, kun katselee joutsenten hellyyden osoituksia, ei voi muuta väittää, mukava että pääsit tämän todistamaan hurskainen.

Olen samaa mieltä muorin kanssa, saamme elää kauniissa ja monipuolisessa maassa, luonnon puolesta, kunpa sen aina muistaisi ja jäisi pienet ongelmat ruikuttamatta.

Lidlissä käyn minä myös harvoin ja olen kuullut, että juuri tuo tarjousten loppuminen aiheuttaa ärtymystä.
Enemmän ostavat kyllä kertovat säästökin tulevan, mutta näin yhden ihmisen talouteen tuskin paljon avittaisi.
Kyllä minä sitä siivoojan nimeä myös käytän ja minusta ei siinä mitään häpeämistä ole, tärkeitä ihmisiä ammatissaan.
Mitenkä kävisi jos tämä Amerikka niminen jätettäisiin pimentoon koko muun maailman taholta, pärjäisivätkö, vai onko siellä kaikkea tarvittavaa?
Kunpahan höpötän, hyvältä kyllä minusta kuulosti, kun presidentti totesi, että nyt loppui sotakaluston ja miehien vienti muiden maiden avuksi, omaa maata vaan suojellaan. Miltä?
Kysymyksiä tuntuu aiheuttavan tämä herra siellä kotimaassaankin.
Kansan parhaaksi, mitä kovasti puheessaan mainosti, myös varmaan laittoi jäihin tuon terveys hankkeenkin.
Kysymysmerkkejä,,,,, esimerkkejä näistä suurista johtajista on menneiltä vuosilta, eipä paljon heidän laisiaan kaivata.

Venlastiina mainostamia appelsiinejä täälläkin mainostetaan, kahden euron hintaan viisi kiloa.
Sinihome juusto ja piparkakut, nam,nam, ja sopiihan se vaikka kastikkeihin ja laatikoihin makua antamaan, sose keittokin maistuu sinihomeen kanssa vielä paremmalta.
Maku asioista ei voi kiistellä, sitä vaan suuhun mikä parhaalta maistuu;)

Tänään sitten vaan nautiskelen olostani, katselen siistiä kotia ja laitan ruuaksi jotain hyvää, kaali laatikkoa kyllä jo valmiina ja toivossa olen saada kuha fileitä, eiköhän näistä herkut jo saakin;)
Mukavaa pyhäpäivää kaikille, nyt jo päivä valkenee ja ihmisiä alkaa enemmän liikkumaan.

Etelärannikkoa hemmotteli eilen aurinko ja pikkupakkanen , aurinko nytkin on kiipeämässä näkyville, lämpötila plussan puolelle. Tämä sahaaminen miinukselta plussalle aiheuttaa sen, että on lipoliukasta, hiekka nuljuilee jään päällä, saa taituroida ettei pyllähdä.

USA ensin, eikö se ole ennenkin niin mennyt. Tuskin hyvänhyvyyttään ovat sekaantuneet öljymaiden sotiin ja kaukoidän asioihin tähänkään asti. Obama sai Nobelin rauhanpalkinnon, taisi yritystä ainakin olla. Kauheita olivat Trumpin vaalipuheet, kammottava se virkaanastujaispuhe, mitä tästä tekojen tasolla seuraakaan ! Kun katselin sitä Trumpin upeannäköistä klaania, lapsia kolmen vaimon kanssa jälkikasvuineen, tuntui tosi pahalta myös tämän upporikkaan porukan puolesta. Miltä tuntuu, kun kansa on kahtiajakautumassa yhä jyrkemmin, köyhien sairaanhoito romutetaan ensi töiksi - onko voittajan olo ? Mitä ajattelee se hämmentynyt pikkupoika, joka oli taas nukahtaa isänsä virkaanastujaisissa. Entä Melania-vaimo, joka kuulemma puhuu seitsemää kieltä ja sanoi jossain haastattelussa, ettei hän tunne sitä miehekseen, joka naisista puhui julkisesti halveksivasti. Kuka on oikea amerikkalainen, jos tarpeeksi pitkälle, mennään, niin intiaanit.

Neulominen on rentouttavaa, ja aikoinaan minäkin neuloin Jorviin pipoja vastasyntyneille. Työpaikan naisten kanssa neuloimme monta isoa peittoa Pietarin katulapsille ja pari miestäkin narrattiin mukaan puikkoihin. Nyt lastenlapset ovat "tilanneet" islantilaisia villapaitoja, joissa on kaunis kirjoneuleinen kaarroke. Yhdelle neuloin joululahjaksi, muotia tuntuu nyt olevan. Miesten villasukat on oikein bravuuri, minulla on hyvä anopilta opittu malli, useammalla mantereella neulomissani tassutellaan ;)

Suolasta ja makkeeta, sehän on vanha herkuttelun juju. Suolakurkkuja ja hunajaa, suolakeksejä ja hilloa, tietysti sinihomejuustoa pipareilla. Sen verran jäi pipareita, että saa muutaman Runebergintortun pyöräytettyä. Vanha kunnon koskenlaskijajuusto toimii hyvin keittojen höystäjänä. Minulla on paljon suppilovahveroita, niistä tehtyyn keittoon sopii erinomaisesti. Tuoreet kuhafileet, sinulla on gourmet-tason ruokaa tiedossa ! Käymme kaupan tiskillä kalassa pari kertaa viikossa , tillisilpulla täytettyjä silakkapihvejä perunamuusin kanssa oli eilen ruokalistalla, punajuuri-omenaraastetta lisäkkeenä.

Reipasta ulkoilupäivää, pysykää pystyssä !

Hyvvee päevee.

Pyykit on kaapissa,kunhan joku silittäisi;(

Aurinko yrittää kurkkia,nimenomma kurkkia.
Plussalla on mittari.

Varis lauma käy illoin aamuin tuossa naapritalon katolla keikkumassa.
Näyttää että nekin halailee.Kevättä rinnassa kai niilläkin;)

Minä laitoin foliossa uuniin baataattia,on kuin makkaraa leivälle leikkaisi,nammm....

Eipä kummempaa tänään.
näkyillään...

VAROKAA Skillan ja Ramoona!
Vesi kielellä lueskelin kummankin menytä ja suunnittelen tästä lähteväni katsomaan, oletteko ehtineet jo tyhjentää lounaspöytänne.
Reittini päätepiste on Ramoonan luona, mutta koska Nurmijärveltä on sinne melkoinen matka, poikkean vahvistamaan itseäni Skillanin pöydän ääressä.

Jos näette jonkun rollaattorilla hurjastelevan Teidän maisemissanne, menkään nopeasti kiinnittämään oviinne ilmoitus, että olette juuri lähteneet Vinkuintiaan nälkiintyneitä ruokkimaan tai Vilkkilään kissoja silittelemään.
Toinen vaihtoehto on sama kuin vanhojen kotimaisten elokuvien päätteeksi: teksti, jossa lyhyesti ja ytimekkäästi ilmoitetaan; LOPPU SLUT!

Kuka on oikea Amewrikkalainen" Ramona pohti ja näinhän se onkin, Euroopasta tulijat valloittivat maan Intiaaneilta ajaen heidät ainavain pinemmälle alalle.

Tämä uusi presidentti Trump tuskin pysyy vallassa kovin pitkään, pystyy kyllä pienellä ajalla saamaan välit poikki loukkaamaamalla kaikki, joita tapaa ja muutenkin
kirjoitteluillaan.
Toivotaan kuitenkin parasta ja ettei edes sotaa saa aikaan.

Tänään ollut mitä ihanin ilma, aurikoa ja lämpöasteita.
Harmi vain, että jalkani sain kipeäksi liian kovalla kävelylenkillä ja jumpalla.
Nyt täytyy koettaa sitä parannella.

Hyvää illanjatkoa, pirttiläiset!

Nyt huomasin että käytin Trumpin nimen kirjoituksessa muotoa, joka tulee puheessa.(Tramp)Eihän se ole minun vikani, jos englanninkieli on niin kehittymätön, ettei osata kirjoittaa kuten lausutaan.)) Tällä kertaa jätän Trumpin/Trampin rauhaan.

Onhan se hyvä, että kauan sitten kuollut veli antaa varoituksen sanoja kuten `hurskainen`kertoi. Nämä on niitä henkimaailman asioita, joihin en halua kovin paljon puuttua. Kukin tulkitsee tavallaan näitä " kaukaisuudesta tulleita viestejä." Olen kyllä unissani nähnyt "elävänä" vainajia. En niihin ole sen enempää reagoinut. Luulen että kun sattuu ajatukset entiseen aikaan ja sen ajan tapahtumiin harhailemaan, ne saattavat unissani päässäni kummitella. Ei näitä uniani kovin usein ilmesty. En ole huomannut näissä unissani mitään ennustusarvoa tai sanomaa. Kuullut olen tietysti näistä enneunista kaikenlaisia juttuja, minulta ne taidot puuttuvat. Enkä edes yritä niitä viritellä mielikuvitukseni avulla.

Olihan noita ruokaherkkuja keskustelussa esillä. Kumma kyllä, ei edes vesi kielelleni herahtanut, en viitsi kohteliaisuuttani toisin sanoa. Ehkäpä se vaikutti että olen tänään ahtanut uunissa paistettua lohta, perunaa ja ruisleipää niin paljon jotta iltapalat on jätettävä syömättä.

Yllättävän liukasta oli paikoin. Uusi lumi sen teki. Kuusijärven lenkin jätin kesken, käännyin takasin kun enemmän luisteluksi alkoi mennä.

Tuli uudelleen, valveilla ollessa se varoitusuni. Halusin allekirjoittaa jonkun sopimuksen, mutta en osannut kirjoittaa nimeän.
Siitä se edesmennyt veljeni älähti unessa. Valveilla ollessa tajusin että mikä tahansa kynän jälki saattaa kelvata allekirjoitukseksi.

Oikeassa elämässä tilanne ei ole ajankohtainen. Pelkkä uni unien joukossa.
Päivästä tuli odotetun kaltainen
Valmiiden klapien siirto toiseen paikkaan on tylsää mutta työ on kuitenkin tehtävä että pienen verstastilan isontaminen oli aloitettava.

Heti pitemmän liikunnan aloittaminen sai painonnousun pysähtymään, jopa laskemaankin. Melkein kilo on minulle iso pudotus.
(niiden perunanlastu sipsien ahmimisen lopettaminen tosin auttoi asiaa). Niihin vaan tulee himo ja riippuvuus.

Huomenta ja aloitetaan tämä tammikuun viimeinen täysi viikko, mihin tämä aika kiertää,,, kai kovasti kesää kohden;)
Onko niin, että vanhemmiten on onnellinen, kun illalla saa pään tyynyyn painaa, melkoisen hyvä oloisena ja huoletkaan ei paina, ainakaan aina.
Melko mitättömiltä nämä mummon huolet tuntuukin, kun vertaa hätään ja tuskaan maailmalla.
Kovin hymytön oli Trumpin vaimo, kun yhteiskuvassa Opaman pariskunnan vieressä seisoi, ei saata olla ruusuinen tämänkään uuden valkoisen talon valtaa pitävän elämä olla, pelko varmaan joka paikassa päälimäisenä.
Historian kertomana olemme tietoisia, miten vaarallinen paikka on Amerikan presidentin ja perheenkin paikka.

Niinpä kehuin liian aikaisin kuha fileillä, Ahti ei ollutkaan niin antoisa, että minulle olisi riittänyt.
Ehkä vielä näiden jäihin aikoihin kuhaakin tulee.
Nuo villapaidat mistä Ramoona kerroit oli minun nuorempana ollessa myös muotia ja tulihan niitä neulottua.
Puhuimme norjalaispaidoista, melkein samanlaiseen taitaa taipua.
Aika isotöisiä, jaksaisiko sitä enää käsissään pyöritellä?
Mukavaa että tuo neulomisen innostus on kasvanut nuortenkin keskuudessa, on se niin mukava ajankulu ja kun aina jotakin uuttakin keksivät.

Olisipa aika yllätys jos Venlastiina oikeasti oven takana seisoisi, kyllä pöydän kattaisin ja vieraana pitäisin teitä molempia;)
Muoria onnittelen häveten huonomuistisuutta, ohihan se nyt on vuosipäiväsi.

Herkut on sini-sirkullakin ja olen minä myös tuon kevään tuoksun aistinut, kun aurinko muutamana päivänä on paistanut.
Voiton puolella ollaan jo näissä talvikuukausissa, mutta vielä on helmikuun tuiskut kokematta ja maaliskuun yöpakkaset.

Sehän se on liian urheilunkin kanssa, että kipeinä sitten huilaavat, varovasti sitä ikäihmisten on noita kuntoilujaan tehtävä Neeassa;)

Unohda hyvä mies nuo vaa´an kanssa mittailut, kilo tulee ja kilo menee, on se niin tavanomaisen tuttua tuo kulutus, onko sillä niin väliä jos tänään kilo vähemmän kuin huomenna.
Sinulla tuota liikuntaa tulee noissa puuhissasi ja jos loppua meinaa aloita alusta hurskainen.
Kevät koittaa ja alkaa kaikenlaisten istutusten laitto jo hoito, siinä ei ruokaa muistakaan, pian heikoksi jopa vetää.

Haitanneeko nuo väärin kirjoittelut, jokainen varmasti ymmärtää, koska ei minuakaan ole kukaan moittinut, vaikka kaiken aikaa näitä virheitä teen.
Suora sanainen, suora selkäinen, tälläiseksi olen sinut ynnämuu kokenut, et kuitenkaan ketään loukkaa, kehumista ilman tarkoitusta onkin turha antaa.
Ajan oloon se teeskentely kyllä paljastuu.
Olen sen huomannut, että helpompi on kieltäytyä kaupassakin houkutteista, kun vatsa on täysi, ei siis juuri syöneelle tee vaikutusta vaikka herkuista puhutaankin;)

Nyt on taas yli puolet tuosta 5000 sanan luvasta kulutettu, joten sopivaa nyt viimeistään lopettaa, hyvää maanantai päivää.

Mummeloinen

Aurinko on laskenut, ulkona on jo melko pimeää. Näin on tämäkin päivä illassa. Kävimme tänään ensin passikuvassa. Turha reissu, ei kuulema tarvitse enää vuodenvaihteen jälkeen, maksoikin 20 euroa. Sitten menimme katsastuskonttorille, sinne ei kelvannut omalääkärin kirjoittama hakemus, tehty väärälle lomakkeelle. Ei kun terveyskeskukseen ohjeitten kera. Ihmettelen vaan, kun ei lääkäri tiedä, millä kaavakkeella invapaikkaa anotaan. No siinä menee taas oma aikansa, ei kai voi mitään.

Pilvistä oli koko päivän, ei tietoakaan auringosta. Sekä kerrostaloissa että omatotitaloissa on vielä jouluvaloja paljonkin, eivät näköjään pidä kiirettä pois riisumisella. No jokainen taaplaa tyylillään.

Niitä punatulkkuja haikailen edelleen, ei vaan näy. Soitin tänään ystävättärelleni Loimaalle, ja siellä niitä on vaikka kuinka paljon. Aamupäivällä oli ollut 28 yksilöä, suurin osa uroksia, komeaa sirkutus oli kuulunut. Sanoi miettineensä omassa mielessään, että kyllä Paula nyt varmaan olisi kateellinen, mikäli näkisi tilanteen. En nyt millään voi uskoa, etteikö Valakeekoskella ole punatulkkuja.

Kyllä tuntuu niin mahdottoman mukavalle, kun ollaan jo tässä vaiheessa kevättä menossa. Päivän pitenemisen huomaa ihan selvästi. Kevät ja alkukesä, eli aika juhannukseen asti, on mieluisinta aikaa luonnossa ja ulkosalla, sitä odotan valtavasti. Nyt lähden maistelemaan omenakiisseliä, jonka uskon maistuvan melkoisen maukkaalle. Sokeriksi laitoin fariinisokeria ja maistoin koko komeuden reilusti kanelilla. Meillä kun on noita omenoita taas viime syksynäkin säilötty enemmän kuin tarpeeksi. Mukavoo illan köllykkätä!!!! paulamaria

Pihalinnuista arimmat eli keltasirkut häippäsivät kun pihalla koko päivän liikutaan. Tintit tulevat syöttötörpöille kun ne laittaa hiukan sivummalle.
Myös fasaaniherrat käyvät maasta kauraa nokkimassa.

Liekö punatulkkukanta romahtanut kun yhden olen vaan kok talvena nähnyt. Harvinaisempi puukiipijä yks päivä vaelsi omenapuun rungoilla.

Pientä ulkopuuhaa tehdessä päivä kului. Sää ihanteellinen tänä talvena sellaiseen.

Kummastelin marketissa niitä ruokatuotteita punaisilla alennuslapuilla. Menevätköhän leipä tai leivonnaistuotteet vaikka hevostilojen käyttöön?

Iloinen jälleentapaaminen kadonneen avainnipun kanssa. Kun vara-avaimetkin olivat hukassa, jouduin konttaamaan paloportaiden kautta illalla sisään.
Ei hyvä, mutta tähän on jo saanut tottua. Sitä se uneni ehkä tiesi.

Kyllä täällä ilmoja riittää - meinaan ihan kunnollisia. Hiukan nollan yläpuolella mittari, jos nyt aurinko ei rökittänyt, niin eipä myöskään turhaan sadellut.

Kyllä `hurskaisella`rojekteja riittää kun nyt on edessä verstaan laajennus. Siinähän aika hupaisasti menee ja liikunnan saa palkaksi. Voihan sen laskea hyötyliikunnaksi.

Kuuntelin tv-n akuutti-ohjelmasta kuinka varusmiespalveluksessa olevia vaivaa sosiaalisen kanssakäymisen ongelmat aina mielenterveyshäiriöihin saakka. Sitä se tekee, kun omassa kämpässään on voinut pienestä pitäen vempeleitään räpläillä kaikessa rauhassa. Eristyyhän siinä. Tämä pohjaksi kun nyt ajattelussani syyllistyn asiaan: ei sitä ennen!

Ei ennen niin, pieni mökki täynnä pesuetta. Siinä oli pakko oppia tulemaan toimeen toisten kanssa. Kun lähdettiin savotoille, kämpässä saattoi olla yli viisikymmentä nuorempaa ja vanhempaa jätkää, rikseillä kahdessa kerroksessa vieri vieressä ja monesti vielä penkeilläkin nukkumassa. Kyllä siinä sai sosiaalisen kanssakäymisen koulutusta harjoiteltua. Jo sekin että kastuneet kengät, vaatteet ja sukat sai jotenkin kuivatettua yhden lämmityskaminan ympärillä, vaati melkoista yhteistyötä ja sopua. Tulihan siinä kuivatuksessa kunnon aromit myös kämppään.

Niinpä kun niistä lähtökohdista jouduin asepalvelukseen ja Kontiorannan varuskunnan puuparakeissa oli parikymmentä sotaa opiskelevaa samassa kämpässä, ei se tuntunut mitenkään häiritsevän. Olihan siellä siihenkin aikaan joku paremmista oloista lähtenyt, jolle se vähäinen ahtaus oli kärsimys, mutta kaikki siihen sopeutuivat huumorin höystämänä. Eniten otti pattiin se lapsellinen entraus ja höykytys, tittelin takaa äyskiminen ilman syytä ja tarkoituksenmukaisuutta. Käsittääkseni keskinäiset sosiaaliset taidot olivat kunnossa, enkä kuullut että kukaan olisi mielenterveyssyistä vapautettu. Muun sairauden takia tiesin yhden vapautetun palveluksesta.

Tämä oli vanhan muistelua, joka liittyi jotenkin päivän tv-ohjelmaan. Heippa!

Täällä kaksi vanhaa tuttavaa kirjoittelee tekemisiään, Kyllähän ne on erilaisia kuin meikäläisen tekemät, enempi minulla aikaa kuluu vain näissä kotitöissä.
Tuli vain mieleen ne pirttiläisten reissut, kun muutama vuosi sitten tehtiin pariin otteeseen, Silloin muillekkin ekareissulla selvisi, että minä olen Late Vaan,
Venlastiina oli imoittanut tulevansa puolisonsa kanssa. Sainpahan ylimääräisen halauksen Skillanilta kun asia selvisi. Hauskoja reissuja olivat.
No muutama mukanaolijoista kirjoittelee vieläkin, onhan jokunen lopettanutkin tai käy harvemmin.
Eilinen päivä oli aurinkoisempi kuin tänään eilen kun tulimme Lidistä oli jo aika pimeää mutta taivas ihan selkeä ja tuo taivaan kirkkain tähti Veenus näkyi komeasti taivaalla. Kummallisuuksiin kuului kun oli taivas ihan kirkas niin alhaalla tienpinnassa oli paksu sumu, se haittasi jo pikkutiellä ajamista.
Kotiin kuitenkin päästiin keitettiin perunoita ja syötiin savusiikaa ja punajuuri salaattia, ihan hyvältä maistui, vaikka itse kehun.
Noista joulun kukista ja valoista meillä vielä parvekkeella valorimpsu ja kukkasista joulutähti ihan vielä voimissaan, sekä kuusesta otettu oksa pienessä ruukussa on alkanut versoa uusia oksia, ties vaikka käpyjä pukkais.
Tänään kävin vain apteekissa rohtoja hakemassa.

Laten kirjoituksesta tuli mieleeni vanha juttu kotikylältä. Siellä oli Pekka, jota kutsuttiin paljas Pekka nimellä ja selityksenkin kuulin. Häneltä oli kysytty toista nimeä, johon hän oli vastannut, että hän on vaan paljas Pekka. Ei siis toista nimeä.

Huvittavampi tapaus oli Iita Metsosta, jota yleisesti kutsuttiin Koppelon Iitaksi. Sattuipa sitten, että meidän kesälomalainen oli kuullut vain tuon Koppelo nimen, joten eräillä kutsuilla hän oli ahtautunut istumaan ja sanonut; "supistapas Koppelo siipiäsi, että hänkin mahtuu"! Vasta kotona hänelle selvisi, että kyseinen nainen oli Metso nimeltään.

Mummeloinen

Upean aurinkoista tiistaita!

On ihan pakko kertoa taas yksi luontokokemus. Istahdin tähän koneen ääreen. Halusin seurata noita pihalla puuhailevia tinttejä. Ja ykskaks tintti tuli ihan tuohon parinkymmenen sentin päähän, ellei lasia olisi olllut välissä, olisin voinut kädellä koskettaa sitä. Siinä se viipyi hyvän aikaa, putsaten höyhenpeitettään, oikein mukavaa saurattavaa. Vettä tipahtelee räystäältä, yksi ihan varma merkki keväästä. Hienoa!!!!

Tämä pieni iloinen sepustus teille tällä kertaa, toiste lisää. paulamaria

Itsekin olen mökillä seurannut lintujen touhua sekä oravien ! Tänä vuonna on ollut aikla hiljaista ei ole näkynyt kuin yksi orava aiemmin olt neljä en osaa sanoa mihin kadoneet! Niitä on mukava seurata kun kisailivat keskenäään! tänä kautena on ollut hyvin vähän lintuja rukintalaudalla! Ensi viikolla täytysi pestä kanssa pyykkejä kuhan kerkiää! Pesen kyykit vanhalla pulsaattoripesukoneella! Pidä pyykkämisestä tällätiin

Unohdin laittaa uuden pirtin numeron ja nyt eksyitte vanhaan pirttiin, niin pyykkärimies, kuin Paulamaria ja Kristiina23.
Siirtykää nyt sitten uuteen pirttiin kaikki kirjoittamaan tulevat, jatketaan siellä.
Pirtin numero 125.