Miksi atomi ei hidastu?

sekundator

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201612292200046793_uu.shtml

1.
"Maapallon pyöriminen hidastuu - jälleen sekunti lisäaikaa"

2.
"Jonkinlaisia kitkamekanismeja tietysti on. Jos olisimme ideaalisessa tyhjiössä, niin kaikki asiat säilyisivät ennallaan."

3.
" Sekunti on atomiin sidottu, eikä muutu miksikään."


Eikö atomissa sitten ole minkäänlaisia kitkamekanismeja? Luulisi niitä olevan ja jos on, niin maailma muuttuu kiihtyvällä vauhdilla ilman että sitä huomaamme, koska olemme itseasiassa sitoneet muutosnopeuden atomiin sen sijaan mitä yritettiin. Yritimme kohdan 3 mukaisesti saada sekunnin kiinnitettyä johonkin pysyvään.

34

371

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • aika_suhteellista

      Siinä sitä olisikin todistelu-urakkaa jollekin, jos johokin kronometriin perustaen, todistelisi että atomien värähtely pikkuhiljaa hidastuu.

      • hämärän_peitossa

        Mistäpä sitä tietää, vaikka hidastuisikin. Kun vielä ei tiedetä atomin "mekanismeista"oikeastaan mitään.


      • hämärän_peitossa kirjoitti:

        Mistäpä sitä tietää, vaikka hidastuisikin. Kun vielä ei tiedetä atomin "mekanismeista"oikeastaan mitään.

        Pelkällä tsäkällähän ne ydinreaktoritkin toimivat. Eiköstä vaan?

        Mistä teitä mönkii tiedeplstoille?


      • Orwell-1984
        hämärän_peitossa kirjoitti:

        Mistäpä sitä tietää, vaikka hidastuisikin. Kun vielä ei tiedetä atomin "mekanismeista"oikeastaan mitään.

        Mistäs tietäisit hidastuvan? Mihin keoon sitä atomiaikaa vertaisit?


      • Orwell-1984

        p.o. mihin kelloon


      • agnoskepo

        Tietenkin voidaan kuvitella jonkin asian hidastuvan ja voidaan olettaa, että aika koko maailmankaikkeudessa muuttuisi samassa suhteessa. Ilmiötä ei voitaisi havaita, kun ei olisi stabiilia referenssiä.
        Voidaan myös kuvitella, että Aurinkoa kiertää teekannu (B.Russel.), jota ei kyetä millään välineillä havaitsemaan. Onko väite teekannusta uskottava siksi, ettei sitä voida todistaa mahdottomaksi?

        Atomien mekanismista tiedetään varsin paljon, toisin kuin väitit. Silti mitään näyttöä värähtelyjen hidastumisesta ei ole. Näytön antaminen eli se vanha kunnon todistustaakka kuuluu positiuivisen väitteen esittäjälle.


      • Orwell-1984

        Mikähän ilmiö se sellainen on jota kuitenkaan ei voi havaita?


      • ööluytguiuy
        Orwell-1984 kirjoitti:

        Mikähän ilmiö se sellainen on jota kuitenkaan ei voi havaita?

        Se on se väittämäsi hidastuminen. Sellaista ei ole.


      • Orwell-1984
        ööluytguiuy kirjoitti:

        Se on se väittämäsi hidastuminen. Sellaista ei ole.

        Kenellehän nyt kommentoit? Minähän nimenomaan kritisoin tuota hidastumista


    • kjhkjhkhkjh

      Atomin sisäisiin reaktioihin eivät kitkatekijät vaikuta.
      Maan pyörimisen hidastumiseenkin vaikuttaa ennen kaikkea Kuun aiheuttama vuorovesivoima, eivät kitkatekijät.

    • jk45lk

      Aloittajan kysymys on kyllä aivan asian ytimestä.

      Vasta kvanttimekaniikka ratkaisi tuon ongelman. Perinteisen sähköopin mukaan ydintä kiertävän ja siten kiihtyvässä liikkeessä olevan elektronin olisi pitänyt säteillä ja näin menettää koko ajan energiaansa.

      • hämärän_peitossa

        Kvanttimekaniikka on vain selitysmalli asioille joita ei pystytä ymmärtämään, se ei ratkaise mitään. Veikkaanpa että 100 vuoden päästä kvanttimekaniikalle hymähdellään samoin, kuin nyt 1800-luvun eetteriteorialle.


      • hämärän_peitossa kirjoitti:

        Kvanttimekaniikka on vain selitysmalli asioille joita ei pystytä ymmärtämään, se ei ratkaise mitään. Veikkaanpa että 100 vuoden päästä kvanttimekaniikalle hymähdellään samoin, kuin nyt 1800-luvun eetteriteorialle.

        Kvanttifysiikka ratkaisee esimerkiksi sen, että tietokoneesi toimii.
        Kvanttimekaniikka tai kvanttifysiikka yleensä on fysiikan selitysvoimaisin teoria, jonka oikeellisuutta sen pätevyysalueella ei ole pienintäkään syytä epäillä. Se, ettet sinä ymmärrä jotain, ei tarkoita, etteivät fyysikot ymmärtäisi.

        Itse veikkaan, ettet sinäkään kykene sanomaan viimeisen sadan vuoden ajalta yhtään tiedeyhteisön yleisesti hyväksymää fysiikan teoriaa, joka olisi osoittautunut vääräksi.


      • hämärän_peitossa
        agnoskepo kirjoitti:

        Kvanttifysiikka ratkaisee esimerkiksi sen, että tietokoneesi toimii.
        Kvanttimekaniikka tai kvanttifysiikka yleensä on fysiikan selitysvoimaisin teoria, jonka oikeellisuutta sen pätevyysalueella ei ole pienintäkään syytä epäillä. Se, ettet sinä ymmärrä jotain, ei tarkoita, etteivät fyysikot ymmärtäisi.

        Itse veikkaan, ettet sinäkään kykene sanomaan viimeisen sadan vuoden ajalta yhtään tiedeyhteisön yleisesti hyväksymää fysiikan teoriaa, joka olisi osoittautunut vääräksi.

        Kvanttifysiikka on vain selitysmalli, ei perustu mihinkään konkreettiseen. Siispä on todennäköistä että joku muu selitysmalli syrjäyttää sen joskus tulevaisuudessa.


      • hämärän_peitossa kirjoitti:

        Kvanttifysiikka on vain selitysmalli, ei perustu mihinkään konkreettiseen. Siispä on todennäköistä että joku muu selitysmalli syrjäyttää sen joskus tulevaisuudessa.

        Kvanttifysiikka ennustaa konkreettisesti mitattavia ilmiöitä mittaustarkkuudella. Se perustuu mitä suuremmissa määrin konkretiaan, eli tässä tapauksessa empiirisiin havaintoihin. On erittäin epätodennäköistä, että mikään muu teoria syrjäyttää sitä. Täydentävä teoria voi kyllä tulla, jossa esimerkiksi kvanttifysiikka ja yleinen suhteellisuusteoria olisivat mukana suppeampina erityistapauksina.
        Epäilen, ettei sinun modernin fysiikan tuntemuksesi riitä kvanttifysiikan uskottavuuden arvioimiseen. Itse tukeudun arviossani tieteen historiaan ja tiedän, ettei ainuttakaan lähellekään kvanttifysiikan tasoista teoriaa ole ikinä osoitettu vääräksi.


      • hämärän_peitossa
        agnoskepo kirjoitti:

        Kvanttifysiikka ennustaa konkreettisesti mitattavia ilmiöitä mittaustarkkuudella. Se perustuu mitä suuremmissa määrin konkretiaan, eli tässä tapauksessa empiirisiin havaintoihin. On erittäin epätodennäköistä, että mikään muu teoria syrjäyttää sitä. Täydentävä teoria voi kyllä tulla, jossa esimerkiksi kvanttifysiikka ja yleinen suhteellisuusteoria olisivat mukana suppeampina erityistapauksina.
        Epäilen, ettei sinun modernin fysiikan tuntemuksesi riitä kvanttifysiikan uskottavuuden arvioimiseen. Itse tukeudun arviossani tieteen historiaan ja tiedän, ettei ainuttakaan lähellekään kvanttifysiikan tasoista teoriaa ole ikinä osoitettu vääräksi.

        Kvanttifysiikka painii samassa sarjassa maahisten ja uskontojen kanssa.
        Jonkun vaan pitää sanoa: "Keisarilla ei ole vaatteita".


      • jhgjhgjhghjgjhg
        hämärän_peitossa kirjoitti:

        Kvanttifysiikka painii samassa sarjassa maahisten ja uskontojen kanssa.
        Jonkun vaan pitää sanoa: "Keisarilla ei ole vaatteita".

        Onko itse Savorinen asialla, vai ihanko uusi yrittäjä kaataa peruskoulutiedoillaan fysiikan perusteita.
        Mistä ihmeestä teitä peeloja riittää. Sinäkään et tiedä kvanttifysiikasta kuin termin ja ilman minkäänlaista koulutusta julistat sen pätemättömäksi. Peelo mikä peelo.
        Agnoskepo ymmärtää luonnontieteistä enemmän kuin te peelot yhteensä.


      • hfhfvddk
        hämärän_peitossa kirjoitti:

        Kvanttifysiikka painii samassa sarjassa maahisten ja uskontojen kanssa.
        Jonkun vaan pitää sanoa: "Keisarilla ei ole vaatteita".

        >>Jonkun vaan pitää sanoa: "Keisarilla ei ole vaatteita".<<

        Joku onkin sanonut näin, ainakin viimeiset kymmenen-viisitoista vuotta. Jollakin on myös oma kokonainen fooruminsa jossa kirjoittelee itselleen tätä toistuvasti. Ei kuitenkaan ole kyennyt tuomaan mitään vakavasti otettavaa kilpailijaa tilalle.


    • emctoiseen

      Itse tieteen ikoni AE ei uskonut kvanttimekaniikkaan, vaikka saikin siihen perustuvasta ilmiöstä nobelin.

      Hän käytti koko loppuelämänsä oman kaiken teoriansa kehittelyyn ja putosi fysiikan valtavirrasta kuin eno veneestä.

    • Hidastuneeko

      Ettei atomi hidastu perustuu energian säilymislakiin. Mikäli atomin sisäisiä "ajoitusten muuttumisia" ei oteta huomioon (esimerkiksi kvarkin suureiden todennäköisyysjakaumaan voi vaikuttaa protonin tai neutronin liikkuminen ytimessä) atomi ei perustilanteessa (elektroniverho ja ydin ilmiöineen) menetä energiaa.

      Toki esimerkiksi atomin sähkövaraukselliset hiukkaset ja niitä ympäröivä fotonipilvi sekä kvarkit ja niitä ympäröivä gluonipilvi ovat jatkuvien muutosten alaisia ja vuorovaikutuksia tapahtuun. Atomin hidastuminen edellyttäisi, että atomi menettäisi energiaa esimerkiksi säteilemällä fotonin tai ydinreaktioiden tapauksessa elektronin tai positronin ja elektronineutriinon tai elektroniantineutriinon.

      Kun energia ei pääse atomista pois, se jää säilyväksi suureeksi. Esimerkiksi atomin tapauksessa tämä pyörimisen energiaosuus jakautuu kvarkeille, elektroneille, fotoneille ja gluoneille ajassa muuttuvalla tavalla siten että atomin kokonaisenergia on säilyvä suure.

      Mikäli hidastuminen olisikin totuus ja esimerkiksi avaruuden laajeneminen myös atomitasolla sitä aiheuttaisi on se toistaiseksi ollut mittaustarkkuuden rajojen tavoittamattomissa eli ilmeisesti hyvin pientä. Tällaista hidastumista saattaisi syntyä esimerkiksi kvanttifysiikan tyhjöilmiöiden seurauksina.

    • Minä taas olen ihmetellyt, mitä ihmettä atomikellossa oikein tapahtuu, kun sen sanotaan heittävän esimerkiksi sekunnin 300 000 vuodessa.

      Kun atomista ei voi poistua pienempää erää energiaa kuin kvantin suuruinen määrä, ja kun sitäkään ei poistu, miten kaksi atomikelloa voivat joutua eri tahtiin, vaikka pieneenkin.

      Kuka osaisi tämän selittää?

      Oikea aikahan ilmoitetaan useasta atomikellosta saatavalla keskimääräisellä ajalla.

      • Kollimaattori

        Liittyykö tuo epätarkkuusperiaatteeseen?

        Onko atomikello eräs parhaista esimerkeistä siitä, kuinka kvanttimekaniikkaan olennaisesti liittyvä todennäköisyys säätelee myös makromaailman tapahtumia?


      • Kollimaattori kirjoitti:

        Liittyykö tuo epätarkkuusperiaatteeseen?

        Onko atomikello eräs parhaista esimerkeistä siitä, kuinka kvanttimekaniikkaan olennaisesti liittyvä todennäköisyys säätelee myös makromaailman tapahtumia?

        Mahdollisesti.


      • Kollimaattori kirjoitti:

        Liittyykö tuo epätarkkuusperiaatteeseen?

        Onko atomikello eräs parhaista esimerkeistä siitä, kuinka kvanttimekaniikkaan olennaisesti liittyvä todennäköisyys säätelee myös makromaailman tapahtumia?

        Olen työssäni joutunut tekemisiin ajahallinnan kanssa. Aikautimme muinoin pari kertaa vuodessa ympäri Suomea olevia atomikelloja lämpöuunissa olevilla rubinioskuilla varustetuilla referenssikelloilla. Tarkkuusvaatimus koko verkolla oli suuruusluokkaa millisekunti. Suunnittelijoiden mukaan referenssikelloja (autolla) siirrettäessä jopa maan magneettikentän suunta vaikutti kelloihin.
        Stabiileissa olosuhteissa kyseinen kello olisi heittänyt vähemmän kuin sekunnin 30 000 vuodessa. Miksi se heitti, sitä ei kukaan minulle kertonut.

        Silloin tarkin yleinen aikastandardi (eli taajuus, ei absoluuttinen aika) Suomessa oli YLE:n telkkarin juovataajuussignaali. Se oli tarkka ennen kantaverkon digitalisoimista.
        Vuonna Miekka ja Kilpi ollessani lennätinlaitoksilla, taajuusjakoinen kanavointi vaati tarkkaa taajuusstandardia. Silloinkin perustaajuus löytyi Hesasta joko lennättimeltä tai yleltä. Se synkronoitiin briteissä olevaan "maailmankelloon" kerran kuukaudessa.

        Onko holkkuman syynä epätarkkuusperiaate vai einsteinilaiset muutokset ajassa? Jos atomikellon einsteinilainen holkkuma voidaan todeta yliäänilennolla tai nykyisin vielä tarkemmin GPS järjestelmän avulla melko lyhyessä ajassa, niin olisiko mahdollista, että esimerkiksi gravitaation pienet paikalliset muutokset voisivat kuukausien aikana vaikuttaa, kun tarkkuus on riittävän suuri?

        Kosta Pylkkästä lainatakseni: "Tätä saa kirjaton mies kysyä"


      • agnoskepo kirjoitti:

        Olen työssäni joutunut tekemisiin ajahallinnan kanssa. Aikautimme muinoin pari kertaa vuodessa ympäri Suomea olevia atomikelloja lämpöuunissa olevilla rubinioskuilla varustetuilla referenssikelloilla. Tarkkuusvaatimus koko verkolla oli suuruusluokkaa millisekunti. Suunnittelijoiden mukaan referenssikelloja (autolla) siirrettäessä jopa maan magneettikentän suunta vaikutti kelloihin.
        Stabiileissa olosuhteissa kyseinen kello olisi heittänyt vähemmän kuin sekunnin 30 000 vuodessa. Miksi se heitti, sitä ei kukaan minulle kertonut.

        Silloin tarkin yleinen aikastandardi (eli taajuus, ei absoluuttinen aika) Suomessa oli YLE:n telkkarin juovataajuussignaali. Se oli tarkka ennen kantaverkon digitalisoimista.
        Vuonna Miekka ja Kilpi ollessani lennätinlaitoksilla, taajuusjakoinen kanavointi vaati tarkkaa taajuusstandardia. Silloinkin perustaajuus löytyi Hesasta joko lennättimeltä tai yleltä. Se synkronoitiin briteissä olevaan "maailmankelloon" kerran kuukaudessa.

        Onko holkkuman syynä epätarkkuusperiaate vai einsteinilaiset muutokset ajassa? Jos atomikellon einsteinilainen holkkuma voidaan todeta yliäänilennolla tai nykyisin vielä tarkemmin GPS järjestelmän avulla melko lyhyessä ajassa, niin olisiko mahdollista, että esimerkiksi gravitaation pienet paikalliset muutokset voisivat kuukausien aikana vaikuttaa, kun tarkkuus on riittävän suuri?

        Kosta Pylkkästä lainatakseni: "Tätä saa kirjaton mies kysyä"

        Miten atomikello yleensä toimii? Jos atomista ei lähde energiaa edes kvantin määrää, kuinka voidaan tietää, miten atomi värähtelee? Pommitetaanko atomeja sittenkin joillakin hiukkasilla?


      • rennosti.m kirjoitti:

        Miten atomikello yleensä toimii? Jos atomista ei lähde energiaa edes kvantin määrää, kuinka voidaan tietää, miten atomi värähtelee? Pommitetaanko atomeja sittenkin joillakin hiukkasilla?

        Mielestäni kyse todella on siitä, että alkuainetta "pommitetaan" esimerkiksi mikroaaltoteholla joka saa elektronit vaihtamaan energiatasoa. Elektronin palatessa alemmalle tasolle, se emitoi erittäin taajuustarkkaa ja stabiilia tehoa.

        Periaatteessa kyse on vähän samasta, kuin kidelukitussa oskillaattorissa, jossa epätarkan LC oskillaattorin synnyttämä vähän huithapeli taajuus lukitaan tarkkaan kidetaajuuteen.

        Korjailkoon joku asiaa tunteva, jos sellainen sattuu löytymään.


      • agnoskepo kirjoitti:

        Mielestäni kyse todella on siitä, että alkuainetta "pommitetaan" esimerkiksi mikroaaltoteholla joka saa elektronit vaihtamaan energiatasoa. Elektronin palatessa alemmalle tasolle, se emitoi erittäin taajuustarkkaa ja stabiilia tehoa.

        Periaatteessa kyse on vähän samasta, kuin kidelukitussa oskillaattorissa, jossa epätarkan LC oskillaattorin synnyttämä vähän huithapeli taajuus lukitaan tarkkaan kidetaajuuteen.

        Korjailkoon joku asiaa tunteva, jos sellainen sattuu löytymään.

        Kideoskillaattorihan toimii siten, että tajuus toteutuu kiteen mukaan. Itse oskillaattori voi silloin toimia ilman kidettä laajallakin kaistalla. Muistaakseni tällaisia oskillaattoreita sanotaan myös kideohjatuiksi. Radioamatööritoiminnassahan oli aloittelijalle pakollinen 60-luvulla. En tiedä, miten nyt.

        Näyttää kuitenkin siltä, että atomikellon atomeja pommitetaan jollakin, mutta se ei poista kysymystä eri tahtiin joutumisesta.

        Syyrakin kirjassahan todettiin, että enemmän on annettu ihmisen nähdä, kuin ihminen ymmärtää. Syyrakin kirja kuului VT:n kreikankieliseen kaanoniin, jonka mukaisesti ns. perheraamatutkin painettiin. Vanhat körttiläiset olivat kuulemma ahneita Syyrakin lukijoita ja löysivät sieltä lauseen tilanteeseen kuin tilanteeseen.


      • jhkjhkhhkj
        rennosti.m kirjoitti:

        Kideoskillaattorihan toimii siten, että tajuus toteutuu kiteen mukaan. Itse oskillaattori voi silloin toimia ilman kidettä laajallakin kaistalla. Muistaakseni tällaisia oskillaattoreita sanotaan myös kideohjatuiksi. Radioamatööritoiminnassahan oli aloittelijalle pakollinen 60-luvulla. En tiedä, miten nyt.

        Näyttää kuitenkin siltä, että atomikellon atomeja pommitetaan jollakin, mutta se ei poista kysymystä eri tahtiin joutumisesta.

        Syyrakin kirjassahan todettiin, että enemmän on annettu ihmisen nähdä, kuin ihminen ymmärtää. Syyrakin kirja kuului VT:n kreikankieliseen kaanoniin, jonka mukaisesti ns. perheraamatutkin painettiin. Vanhat körttiläiset olivat kuulemma ahneita Syyrakin lukijoita ja löysivät sieltä lauseen tilanteeseen kuin tilanteeseen.

        "Näyttää kuitenkin siltä, että atomikellon atomeja pommitetaan jollakin, mutta se ei poista kysymystä eri tahtiin joutumisesta."

        Agnon esittämä gravitaatiokentän suuruuden pienet erot eri paikoilla voisivat kai ainakin teoriassa suhtiksen mukaan selittää sen. Vaikuttaako se kuitenkaan edes mikrosekunteja ajan kuluun vuodenkaan periodilla, on kysymys johon tarvittaisiin vastaajaksi asiantuntijaa.

        Ps. Vanhassa suomalaisessa elokuvassa oli parivaljakko, josta toinen sanoi joka väliin: "Sano Siirakki" ja toinen perään "totistaa Pölkmanni".


      • Raariomän
        rennosti.m kirjoitti:

        Kideoskillaattorihan toimii siten, että tajuus toteutuu kiteen mukaan. Itse oskillaattori voi silloin toimia ilman kidettä laajallakin kaistalla. Muistaakseni tällaisia oskillaattoreita sanotaan myös kideohjatuiksi. Radioamatööritoiminnassahan oli aloittelijalle pakollinen 60-luvulla. En tiedä, miten nyt.

        Näyttää kuitenkin siltä, että atomikellon atomeja pommitetaan jollakin, mutta se ei poista kysymystä eri tahtiin joutumisesta.

        Syyrakin kirjassahan todettiin, että enemmän on annettu ihmisen nähdä, kuin ihminen ymmärtää. Syyrakin kirja kuului VT:n kreikankieliseen kaanoniin, jonka mukaisesti ns. perheraamatutkin painettiin. Vanhat körttiläiset olivat kuulemma ahneita Syyrakin lukijoita ja löysivät sieltä lauseen tilanteeseen kuin tilanteeseen.

        Nykyisissä monikanavaisissa radiolähettimissä ja -vastaanottimissa kide toimii matalalla taajuudella. Varsinainen V(oltage)C(odet)O(oskillator):in tuottama suurtaajuus otetaan jakajan kautta vaihevertaimeen, jonka toiseen haaraan syötetään tarkka kidetaajuus. Nyt jos taajuus pyrkii ryömimään, vaihevertain antaa DC ulostulojännitteen, joka korjaa VCO:n taajuutta vaikuttaen varaktorien (jänniteohjattu konkka) kapasitanssiin. Tätä tarkoitetaan vaihelukitulla- tai kidelukitulla syntetisaattorilla. Näissäkin voi kiteen sijaan olla cecium tai rubinium osku.
        En tiedä voiko asiaa verrata kuitenkaan niin, että syötetty mikroaaltosignaali taajuuslukittuisi atomin elektronin emitoimaan taajuuteen suoraan. Vertaus syntikkaan ei mielestäni kuitenkaan ollut väärä.


      • Raariomän kirjoitti:

        Nykyisissä monikanavaisissa radiolähettimissä ja -vastaanottimissa kide toimii matalalla taajuudella. Varsinainen V(oltage)C(odet)O(oskillator):in tuottama suurtaajuus otetaan jakajan kautta vaihevertaimeen, jonka toiseen haaraan syötetään tarkka kidetaajuus. Nyt jos taajuus pyrkii ryömimään, vaihevertain antaa DC ulostulojännitteen, joka korjaa VCO:n taajuutta vaikuttaen varaktorien (jänniteohjattu konkka) kapasitanssiin. Tätä tarkoitetaan vaihelukitulla- tai kidelukitulla syntetisaattorilla. Näissäkin voi kiteen sijaan olla cecium tai rubinium osku.
        En tiedä voiko asiaa verrata kuitenkaan niin, että syötetty mikroaaltosignaali taajuuslukittuisi atomin elektronin emitoimaan taajuuteen suoraan. Vertaus syntikkaan ei mielestäni kuitenkaan ollut väärä.

        Syntikkaa tarkoitin. Analogia ei varmasti ole lähellekään tarkka, eikä minun olisi pitänyt alunperinkään alkaa edes selittää asiaa vaihelukitun silmukan pohjalta, kun en esittänyt sitä riittävän tarkasti.


    • NollaTilaSingulariteetti

      alkuaineatomit ovat ikiliikkujia. Aineominaisuudet ovat olemassa vain kun atomi värisee ja värähtelee. Jos ja kun atomien liike joskus mahdollisesti lakkaa niin atomien muodostama aine/olevaisuus katoaa singulariteettiin.

      • Mekin on vähän niinku aateltu, et osa vois muuttaa asuun singulariteettiin. Ku meitei kerran oo olemassa, ei se haittais, et olis vähän ahtaat olot. Mut sit jos lakanan helma vähänkin rupeis lepattaan tuulessa, siitä saattais ruveta purkautuun kokonainen kosmo.

        Niet me harkitaan vielä, et uskaltaisko. Toisaalta parkkiluolat, autiotalot sun tornit on kyl ihan mukavii, eikä niissä haise kissanpissa ja eltaantunu kahvinporo niinku Kyöpelivuoressa, kun ne noidat herhiläiset asutti sen ja ajo meilät pois.

        Tämmöstä tuli mieleen.


    • sekundator: "Maapallon pyöriminen hidastuu - jälleen sekunti lisäaikaa"

      Kiinalaiselle filosofille, Lin Ju Tangille, kerrottiin, että Britannian kuninkaallinen observatorio oli lisännyt vuoteen karkaussekunnin. Lin Ju Tang kysyi: "Mistä he ottivat sen karkaussekunnin?"

    • satunnainen_kävijä

      Tässä edellä oli jo monta asiallista viestiä, mutta voisin huvikseni koittaa selkeyttää vielä.

      Itse atomin värähtelytaajuus siis tarkoittaa niitä taajuuksia, joita atomi kykenee absorboimaan/emittoimaan. Nämä taajuudet puolestaan riippuvat millaisia energiatasoja atomilla on elektronien vaihtaessa energiatasoja. Kullakin alkuaineella (ja molekyyleillä) on tietyt energiatilat, jotka riippuvat atomissa olevista hiukkasista ja niiden vuorovaikutuksista. Kvanttimekaniikka kertoo, että energiatilat ovat diskreetteja, eikä mielivaltaisen kokoisia.

      Atomikelloissa näitä taajuuksia voidaan käyttää refenssitaajuutena. Yleensä valitaan joku tietty energiatilan muutos, joista kuuluisin esimerkki löytyy sekunnin määritelmästä (Cesiumatomin ylihienorakenteen... jne).

      Aiemmissa puheenvuoroissa jo sivuttiin vaihelukittuja oskillaattoreita. Atomikellojen tapauksessa kvartsioskillaattorin taajuus pyritään lukitsemaan taajuussyntetisaattorin kautta atomin värähtelytaajuuteen. Kvartsioskillaattorin taajuus on tyypillisesti megahertsiluokkaa (atomikelloissa), ja siitä pystytään luomaan taajuussyntetisaattorilla taajuus sopivalla monikerralla, niin että se vastaa valittua atomin värähtelytaajuutta.

      Atomikellon koko toiminnan ideana on se, että hienosäätämällä kvartsioskillaattorin taajuutta, löydetään tarkasti taajuussyntetisaattorille taajuus, joka vastaa atomin värähtelytaajuutta. Oikealla taajuudella mittalaitteessa selvästi nähdään atomien absorboivan ja emittoivan kyseistä taajuutta. Tätä taajuutta voidaan ylläpitää jatkuvalla hienosäädöllä, jolloin kvartsiosillaattorin taajuus on hyvin tarkka kellosignaali.

      Tästä yllä olevasta valitettavan epätarkasta selityksestä voi jo arvata mitä atomikellon tarkkuudella tarkoitetaan. Epätarkkuudessa ei oikeastaan ole kyse atomin taajuuden epätarkkuudesta, vaan sen mittaamisen epätarkkuudesta.

      Epätarkkuusperiaatekin liittyy tähän tiukasti, mutta sen selittäminen vaatisi tuon mittaustapahtuman tarkemman selittämisen. Ja atomikellojen tarkkuutta lisättäessä mittaustapojakin on tullut paljon erilaisia...

      Toivottavasti tästä selvisi edes jotain.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      67
      6629
    2. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      27
      4283
    3. Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?

      Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei
      Sinkut
      271
      2700
    4. Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti

      Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei
      Kokkola
      26
      2060
    5. MAKEN REMPAT

      Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna
      Suomussalmi
      30
      1588
    6. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      97
      1417
    7. Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan

      5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee
      Ähtäri
      55
      1121
    8. Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille

      Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel
      Hindulaisuus
      304
      1117
    9. Välillä käy mielessä

      olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.
      Ikävä
      78
      1084
    10. Mulla on kyllä

      Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..
      Ikävä
      39
      1041
    Aihe