Miten erota loukkaamatta toista?

Arvasit oikein ☺.
Kiitos a s i a l l i s e s t a vastauksesta.
Noin taidan tehdä.
En halua loukata, enkä valehdella.
Tosin tiedän, että sitten varmaan puhelin vasta laulaakin. Katkeraa tekstiä, tiedän sen jo.
Mutta sitten ei mun tarvitse enää vastata.

Mä olisin niin halunnut loppuelmän jutun, mutta se oli turha haave. Jos on olo kuin olisi vankilassa koko ajan, niin ei kiitos.

Mun mielestä ei pidä joutua sataa krt päivässä vakuuttamaan rakkautta viestein tai puheluin, tai koko ajan sanoa, että vaikken laita koko ajan viestiä, niin oon huomennaki tässä.
Se on niin väsyttävää.
Hän ei varmasti käsitä, että hänen käytös teki sen, että en ole enää huomenna tässä, siis hänen vieressä.

seonohi_ kirjoitti:

Arvasit oikein ☺.
Kiitos a s i a l l i s e s t a vastauksesta.
Noin taidan tehdä.
En halua loukata, enkä valehdella.
Tosin tiedän, että sitten varmaan puhelin vasta laulaakin. Katkeraa tekstiä, tiedän sen jo.
Mutta sitten ei mun tarvitse enää vastata.

Mä olisin niin halunnut loppuelmän jutun, mutta se oli turha haave. Jos on olo kuin olisi vankilassa koko ajan, niin ei kiitos.

Mun mielestä ei pidä joutua sataa krt päivässä vakuuttamaan rakkautta viestein tai puheluin, tai koko ajan sanoa, että vaikken laita koko ajan viestiä, niin oon huomennaki tässä.
Se on niin väsyttävää.
Hän ei varmasti käsitä, että hänen käytös teki sen, että en ole enää huomenna tässä, siis hänen vieressä.

Lue lisää

Ei tosiaankaan. Ansaitset paljon parempaa. Ja paljon on kunnollisia ja vakaita naisia vailla pysyvää juttua :)

Luojan kiitos.
Kunhan sydän on kasassa taas ja toipunut erosta, toivon, että jossain tuollainen nainen tulee vastaan.
En mielestäni hae kuuta taivaalta, vaan ihan tavallista kivaa naista, joka on sinut itsensä kanssa. En mitään muottiin valettua, eikä ole väliä onko pitkä, lyhyt, hoikka vai pyöreä, kunhan on tyytyväinen itseensä. Ei playeri, eikä bilehile. Ja jolla pääkoppa suht kunnossa. Luotettava, koska pettäminen on pahinta, mitä voi toiselle tehdä. Enkä itse ikinä voisi sellaista tehdä.

Elämä onneksi jatkuu, vaikka ero sattuukin.

Valitettavasti myös keski-ikäisissäkin on sitä.
Todennäköisesti se voi johtua esim.jostain lapsuuden kokemuksesta.
On vaan helvetin raskasta se, kun koko ajan on oltava yhdessä tai jos ei nää joka pvä, niin sitten syytetään tunteettomaksi ja odotetaan useita puheluita, viestejä ja rakkaudentunnustuksia päivässä. Jos et niitä laita =et rakasta.

Onhan se näin tietysti tuon eron selvittämisen osalta.

Tuosta olen eri mieltä, että kaikki puhumalla ja odottamalla ratkeaa. Aikuisten toimintamallit voivat olla melkoisen sitkeä osa henkilöä ja kaikkien ei välttämättä kannata käyttää aikaa siihen, että oppisiko toinen käyttäytymään kunnioittavasti (normaalisti), jos tarpeeksi kauan sille puhuu.

Varsinkin kun tuolla aiemmassa ketjussa kertoi, miten aina reagoi kun yritti puhua.