Keskinäinen testamentti, jakamaton pesä

"Yleisin aviopuolisoiden välillä käytetyistä testamenteista on keskinäinen testamentti, jolla he testamenttaavat omaisuutensa toisilleen. Tällöin toisen puolison kuollessa eloonjäänyt puoliso saa koko omaisuuden ja lapset saavat omansa hänen kuollessaan."

Jos muuta omaisuutta ei ole ollut, kuin asunto, niin ei mummon asuntoa tarvitse myydä/ottaa velkaa.
Ja eikös puoli vuotta perunkirjoituksesta ole se aika tehdä valitus, mikäli on tyytymätön. Eli silloin olisi pitänyt pyytää lakiosa.

Mallape kirjoitti:

"Yleisin aviopuolisoiden välillä käytetyistä testamenteista on keskinäinen testamentti, jolla he testamenttaavat omaisuutensa toisilleen. Tällöin toisen puolison kuollessa eloonjäänyt puoliso saa koko omaisuuden ja lapset saavat omansa hänen kuollessaan."

Jos muuta omaisuutta ei ole ollut, kuin asunto, niin ei mummon asuntoa tarvitse myydä/ottaa velkaa.
Ja eikös puoli vuotta perunkirjoituksesta ole se aika tehdä valitus, mikäli on tyytymätön. Eli silloin olisi pitänyt pyytää lakiosa.

Lue lisää

Mitenkäs tuo omistusoikeustestamentti liittyy tähän? Mieshän oli määrännyt mummolle vain hallintaoikeuden.

Nyt ei katsota mummon tämänhetkistä omaisuutta vaan sitä, Mitä kaikkea puolisoilla ja erityisesri miehellä oli silloin kun mies kuoli.

Pari oikaisua:

"Tämä 10 v tyttöhän on aikanaan perinyt puolet miehen omaisuudesta eli hänellä on ollut kuolinpäivästä asti omistusoikeus varoihin. Rahat eivät ole siis mummon rahoja vaan perillisten."

10-vuotias tyttö ei ole perinyt puolta miehen omaisuudesta, vaan puolet (tai omistusoikeustestamentista kyseen ollen lakiosan eli neljänneksen) miehen JÄÄMISTÖSTÄ. Jäämistö taas määrittyy omaisuuden osituksessa. Mummon rahat ovat mummon, mutta vaarin rahatkaan eivät ole kuolinpäivästä asti olleet perillisten rahoja, vaan vaarin kuolinpesän rahoja. Osituksessa määrittyy, mikä osuus rahoista on ehkä menevä mummolle tasinkona, mikä osuus perillisille jaettavaksi.

"Hallintaoikeudestakaan mummon ei tarvitse luopua, jos testamentti on lainvoimainen. Jollei ole, niin mummon pitäisi nyt antaa se tiedoksi perillisille, joilla on oikeus vaatia lakiosansa. Se pitää saada hallintaoikeudesta vapaana."

Asunnon, joka muodostaa perinnöstä valtaosan, hallintaoikeus on leskelle turvattu jo lain mukaan (testamentista riippumatta). Siltä osin siis perillinen ei voi saada lakiosaansa hallintaoikeudesta vapaana. Jollei lakiosaa voida muusta omaisuudesta suorittaa, perillinen joutuu odottamaan asuntoon kohdistuvan lakiosan hallintaansa saamista lesken kuolemaan asti.

Heh, joo, perintönä tulee toki vain jäämistö eli se mitä omaisuudesta jää jäljelle mahdollisen tasingon maksamisen jälkeen. Voihan näitä vastauksia tietysti kirjoitella vaikka kuinka pitkästi, mutta välillä on hyvä vähän yksinkertaistaa.

Kannattaisi muuten kirjoitella nuo vastaukset ketjun loppuun, niin pysyisi keskustelu jotenkin luettavassa muodossa. Tässähän oli aluksi tieto, että perittävä olisi tehnyt hallintaoikeustestamentin, mutta kysyjä korjasi tuolla alempana, että se olikin omistusoikeustestamentti.

Ja kun kerran tässä tapauksessa oli testamentti leskelle, niin silloin tämä lapsenlapsi ei tietenkään varsinaisesti "peri" mitään vaan saa omaisuuden lakiosanaan. Joka on toki perintösaanto. Voihan näitä termejä viilailla niin paljon kuin jaksaa.

Mutta mutta.
Nyt 00530 sotkee taas kerran, ja tällä kertaa aika oleellista asiaa. 00530 väittää, että "vaarin rahatkaan eivät ole kuolinpäivästä asti olleet perillisten rahoja, vaan vaarin kuolinpesän rahoja". Tässä on kyseessä aika perustavanlainen väärinymmärrys. Kuolinpesä on kylläkin erillinen verovelvollinen ja kuolinpesän nimissä voi olla omaisuutta. Kuolinpesä ei kuitenkaan ole sillä tavalla erillinen yksikkö, että se voisi itsenäisesti omistaa yhtään mitään. Kuolinpesän omaisuus on perillisten/testamentinsaajien/kuolinpesän OSAKKAIDEN omaisuutta. Niin kauan kuin perintö on jakamatta, on tietysti määrittelemättä se, mitä konkreettista omaisuutta kukin perillisistä saa. Mutta on oleellista ymmärtää, että omistusoikeus varoihin alkaa välittömästä perittävän kuolinpäivästä. Moni tosiaan luulee, että omistusoikeus ja esimerkiksi perintöverojen maksuvelvollisuus alkaa vasta perinnönjaosta eli siitä, kun perillinen tai testamentinsaaja saa omaisuuden omiin nimiinsä ja konkreettisesti käyttöönsä. Mutta näin ei asia ole. Voi tietysti olla, että 00530 luule termin "varat" tarkoittavan vain rahavaroja, mutta kyllä sillä tarkoitetaan ihan kaikkia varoja eli rahavarojen lisäksi asuntoa, autoa, ym.

Oleellista on siis ymmärtää, että omistusoikeus siirtyy välittömästi kuolemantapauksen johdosta eikä se edellytä perinnönjakoa. Omistusoikeus on kuitenkin koko omaisuusmassaan, eikä mihinkään tiettyyn yksittäiseen omaisuuserään.

Asunto todennäköisesti muodostaa tässä casesa perinnöstä valtaosan, mutta tästähän meillä ei ole varmaa tietoa. Kysyjä kertoi mitä varoja tällä hetkellä on jäljellä. Emme ole saaneet tietoa siitä mitä omaisuutta vaarilla ja mummolla oli vaarin kuollessa.

Siinä 00530 on oikeassa, että asunnon hallintaoikeuden mummo olisi saanut jo suoraan lain nojalla. Ja kuten nimimerkki Sotkupesä alempana toteaa, on tässä todennäköisesti maksettu ihan turhaan veroja. Ei ehkä kymmeniä tuhansia, mutta tuhansia nyt kuitenkin.

Omistusoikeus tosiaan siirtyy kuolinhetkellä. Tällä on merkitystä jatkossa mm. luovutusvoittoverotuksessa. Omistusaika lasketaan kuolinpäivästä ja hankintameno on perintöverotusarvo eikä se arvo, mikä omaisuudella on perinnönjakoa toimitettaessa.

88989 kirjoitti:

Heh, joo, perintönä tulee toki vain jäämistö eli se mitä omaisuudesta jää jäljelle mahdollisen tasingon maksamisen jälkeen. Voihan näitä vastauksia tietysti kirjoitella vaikka kuinka pitkästi, mutta välillä on hyvä vähän yksinkertaistaa.

Kannattaisi muuten kirjoitella nuo vastaukset ketjun loppuun, niin pysyisi keskustelu jotenkin luettavassa muodossa. Tässähän oli aluksi tieto, että perittävä olisi tehnyt hallintaoikeustestamentin, mutta kysyjä korjasi tuolla alempana, että se olikin omistusoikeustestamentti.

Ja kun kerran tässä tapauksessa oli testamentti leskelle, niin silloin tämä lapsenlapsi ei tietenkään varsinaisesti "peri" mitään vaan saa omaisuuden lakiosanaan. Joka on toki perintösaanto. Voihan näitä termejä viilailla niin paljon kuin jaksaa.

Mutta mutta.
Nyt 00530 sotkee taas kerran, ja tällä kertaa aika oleellista asiaa. 00530 väittää, että "vaarin rahatkaan eivät ole kuolinpäivästä asti olleet perillisten rahoja, vaan vaarin kuolinpesän rahoja". Tässä on kyseessä aika perustavanlainen väärinymmärrys. Kuolinpesä on kylläkin erillinen verovelvollinen ja kuolinpesän nimissä voi olla omaisuutta. Kuolinpesä ei kuitenkaan ole sillä tavalla erillinen yksikkö, että se voisi itsenäisesti omistaa yhtään mitään. Kuolinpesän omaisuus on perillisten/testamentinsaajien/kuolinpesän OSAKKAIDEN omaisuutta. Niin kauan kuin perintö on jakamatta, on tietysti määrittelemättä se, mitä konkreettista omaisuutta kukin perillisistä saa. Mutta on oleellista ymmärtää, että omistusoikeus varoihin alkaa välittömästä perittävän kuolinpäivästä. Moni tosiaan luulee, että omistusoikeus ja esimerkiksi perintöverojen maksuvelvollisuus alkaa vasta perinnönjaosta eli siitä, kun perillinen tai testamentinsaaja saa omaisuuden omiin nimiinsä ja konkreettisesti käyttöönsä. Mutta näin ei asia ole. Voi tietysti olla, että 00530 luule termin "varat" tarkoittavan vain rahavaroja, mutta kyllä sillä tarkoitetaan ihan kaikkia varoja eli rahavarojen lisäksi asuntoa, autoa, ym.

Oleellista on siis ymmärtää, että omistusoikeus siirtyy välittömästi kuolemantapauksen johdosta eikä se edellytä perinnönjakoa. Omistusoikeus on kuitenkin koko omaisuusmassaan, eikä mihinkään tiettyyn yksittäiseen omaisuuserään.

Asunto todennäköisesti muodostaa tässä casesa perinnöstä valtaosan, mutta tästähän meillä ei ole varmaa tietoa. Kysyjä kertoi mitä varoja tällä hetkellä on jäljellä. Emme ole saaneet tietoa siitä mitä omaisuutta vaarilla ja mummolla oli vaarin kuollessa.

Siinä 00530 on oikeassa, että asunnon hallintaoikeuden mummo olisi saanut jo suoraan lain nojalla. Ja kuten nimimerkki Sotkupesä alempana toteaa, on tässä todennäköisesti maksettu ihan turhaan veroja. Ei ehkä kymmeniä tuhansia, mutta tuhansia nyt kuitenkin.

Lue lisää

88989 on väärässä, vaikka muuta väittää. Vaarin rahojen omistusoikeus EI todellakaan vaarin kuolinhetkellä siirry perillisille, niin kuin 88989 esitti, vaan vaarin jakamattoman jakamattoman kuolinpesän osakkaille, joihin lasten ohella kuuluu myös leski (jollei avioehdosta muuta johdu). Vasta osituksessa muodostuu vaarin JÄÄMISTÖ, johon oikeus kuuluu vain perillisille (jollei testamentista muuta johdu). Toki se, mitä perilliset osituksen ja perinnönjaon jälkeen perintönään saavat, katsotaan saaduksi kuoleman ajankohtana.

"Oleellista on siis ymmärtää, että omistusoikeus siirtyy välittömästi kuolemantapauksen johdosta eikä se edellytä perinnönjakoa."

Noinhan se on, kuten opettajan kaavun ylleen vetänyt 88989 virhettään koettaa monisanaisesti peitellä. Oleellista asiassa on se, että varojen omistusoikeus välittömästi kuolemantapauksen johdosta ei siirry PERILLISILLE, vaan jakamattoman kuolinpesän OSAKKAILLE, joihin lähtökohtaisesti kuuluu myös LESKI.

Verottaja tekee puolestaan laskennallisen osituksen ja perinnönjaon, joiden mukaisen saannon ajankohta on perittävän kuolema.

00530 kirjoitti:

88989 on väärässä, vaikka muuta väittää. Vaarin rahojen omistusoikeus EI todellakaan vaarin kuolinhetkellä siirry perillisille, niin kuin 88989 esitti, vaan vaarin jakamattoman jakamattoman kuolinpesän osakkaille, joihin lasten ohella kuuluu myös leski (jollei avioehdosta muuta johdu). Vasta osituksessa muodostuu vaarin JÄÄMISTÖ, johon oikeus kuuluu vain perillisille (jollei testamentista muuta johdu). Toki se, mitä perilliset osituksen ja perinnönjaon jälkeen perintönään saavat, katsotaan saaduksi kuoleman ajankohtana.

"Oleellista on siis ymmärtää, että omistusoikeus siirtyy välittömästi kuolemantapauksen johdosta eikä se edellytä perinnönjakoa."

Noinhan se on, kuten opettajan kaavun ylleen vetänyt 88989 virhettään koettaa monisanaisesti peitellä. Oleellista asiassa on se, että varojen omistusoikeus välittömästi kuolemantapauksen johdosta ei siirry PERILLISILLE, vaan jakamattoman kuolinpesän OSAKKAILLE, joihin lähtökohtaisesti kuuluu myös LESKI.

Verottaja tekee puolestaan laskennallisen osituksen ja perinnönjaon, joiden mukaisen saannon ajankohta on perittävän kuolema.

Lue lisää

Mitä sinä nyt vänkäät?
Missä minä olen väärässä?

Väitätkö ihan tosissasi että omistusoikeus ei siirry kuolinhetkellä? Miten ihmeessä olet tällaiseen ajatelmaan päätynyt?

Ja joo, leski voi myös olla kuolinpesän osakas, mutta ei sillä ole vaikutusta tuohon omistusoikeuden siirtymiseen.

Omistusoikeus siis todellakin alkaa kuolinpäivästä, mutta vasta osituksen ja perinnönjaossa tietysti ratkeaa se, mitä konkreettista omaisuutta kukin saa.

88989 kirjoitti:

Mitä sinä nyt vänkäät?
Missä minä olen väärässä?

Väitätkö ihan tosissasi että omistusoikeus ei siirry kuolinhetkellä? Miten ihmeessä olet tällaiseen ajatelmaan päätynyt?

Ja joo, leski voi myös olla kuolinpesän osakas, mutta ei sillä ole vaikutusta tuohon omistusoikeuden siirtymiseen.

Omistusoikeus siis todellakin alkaa kuolinpäivästä, mutta vasta osituksen ja perinnönjaossa tietysti ratkeaa se, mitä konkreettista omaisuutta kukin saa.

Lue lisää

88989 ei osaa erottaa, mistä oikaisussa oli kysymys. Ei omistusoikeuden siirtymisen ajankohdasta, vaan siitä, mitä perittävältä perillisille on siirtynyt. Siirtynyt ei ole vaarin (osittamaton) OMAISUUS, kuten 88989 esitti, vaan siirtynyt on vaarin (ositettu) JÄÄMISTÖ, mikä voi olla pienempi tai suurempi kuin vaarin omaisuus. 88989 harhauttaa lukijoitaan esittämällä, että omaisuus = perintö. Tässä vielä 88989:n ko. teksti:

"Tämä 10 v tyttöhän on aikanaan perinyt puolet miehen omaisuudesta ..."

00530 kirjoitti:

88989 ei osaa erottaa, mistä oikaisussa oli kysymys. Ei omistusoikeuden siirtymisen ajankohdasta, vaan siitä, mitä perittävältä perillisille on siirtynyt. Siirtynyt ei ole vaarin (osittamaton) OMAISUUS, kuten 88989 esitti, vaan siirtynyt on vaarin (ositettu) JÄÄMISTÖ, mikä voi olla pienempi tai suurempi kuin vaarin omaisuus. 88989 harhauttaa lukijoitaan esittämällä, että omaisuus = perintö. Tässä vielä 88989:n ko. teksti:

"Tämä 10 v tyttöhän on aikanaan perinyt puolet miehen omaisuudesta ..."

Lue lisää

En nyt oikein tajua mikä tarve sinulla on vängätä tällaisesta asiasta.

Joo, oikaisin tosiaan kun sanoin, että tyttö on perinyt puolet miehen omaisuudesta. Yritin sanoa asian lyhyesti ja yksinkertaisesti, kun aloitusviestissä oli ilmaistu käsitys, että tytön äiti vaatii nyt mummon rahoja, kun kyse oli tytölle perintönä ensin kuolleelta puolisolta tulleista varoista, joihin mummolla oli vain hallintaoikeus. Tai näin asia olisi ollut, jos tieto hallintaoikeustestamentista olisi pitänyt paikkansa. Myöhemminhän paljastui, että kyseessä ei ollutkaan hallintaoikeustestamentti vaan omistusoikeustestamentti.

Ja juu, olisin tietysti voinut sanoa, että "tyttö on perinyt sen osan miehen omaisuudesta, joka jää jäljelle mahdollisen tasingon maksamisen jälkeen, koska leski on oikeutettu, saamaan tasinkoa, jos hänen nettovaransa ovat vähemmän kuin kuolinpesän varat". Tätä olisin voinut jatkaa kertomalla enemmänkin osituksesta ja lesken tasinkoprivilegistä yms.

Mutta päädyin kuitenkin esittämään asian yksinkertaistetusti ja pointti oli se, että perillisen omistusoikeus alkaa kuolinpäivästä ja hallintaoikeus ei muuta tätä.

No niin, 00530 sai taas aikaan ilmeisesti kovasti rakastamaansa vääntöä ja vänkäystä asian vierestä, mutta ehkä tuollaisia vääriä käsityksiä omistusoikeuden siirtymisestä on vallalla enemmänkin, joten tulipahan nyt sitten jaettua tietoa tästäkin asiasta. Ehkä siitä on jollekulle lukijalle apua.

Omistusoikeuden siirtyminen on tärkeää osata kun esimerkiksi suunnitellaan kuolinpesien ja lesken omaisuuden myyntiä, sillä hyvällä suunnitelulla voidaan saada luovutusvoittoverot minimoitua.

Tämä tieto ei näkynyt kun kirjoitin alla olevaa vastaustani. Lisään sinne jatkokommentin.

Testamentti muuttuikin omistusoikeustestamentiksi.

Tällöin alaikäisen tytön pitää saada 1/4 miehen varoista.

Itse asiassa perintöverot ovat tässä tapauksessa aika vähäiset. Tai no kirjoitan tätä siis olettaen, että muuta omaisuutta ei ollut kuin tuo asunto, jonka arvo on 150.000 euroa.

Mutta jos leski olisi tyytynyt asunnon hallintaoikeuteen eli ei olisi vedonnut testamenttiin, olisivat verot olleet aivan minimaaliset! Sekä leski että alaikäinen olisivat päässeet kokonaan ilman veroja ja täysi-ikäisen tyttären verot olisivat jääneet jonnekin parin tonnin kieppeille (yhteenlasketut verot vaarin ja mummon jälkeen siis). Jos mummo eläisi niin pitkään, että alaikäinen ehtii täyttää 18v, niin silloin hänkin joutuisi tietysti maksamaan perintöveroa mummon perinnöstä.

Perilliset hyväksyivät siis valtakirjoilla perunkirjoituksen. Eivät halunneet tulla kumpikaan paikalle.
Ja siis tytär ja äiti on väleissä. Mutta tytär pitää lähinnä puhelimella yhteyttä. Matkaa on välissä 400km.

Surullista kirjoitti:

Perilliset hyväksyivät siis valtakirjoilla perunkirjoituksen. Eivät halunneet tulla kumpikaan paikalle.
Ja siis tytär ja äiti on väleissä. Mutta tytär pitää lähinnä puhelimella yhteyttä. Matkaa on välissä 400km.

Lue lisää

Ei perunkirjoitus mitään perillisten hyväksymistä tarvitse, eikä sinne tietenkään tarvitse tulla paikalle, varsinkin jos asuu kauempana.

Perunkirjoitus pidetään ja siellä pesän ilmoittaja ilmoittaa perittävän henkilön ja lesken varat ja velat ja uskotut miehet kirjaavat ja arvostavat ne. Siinä kaikki.

Aika outoa muuten on, ettei mitään muuta omaisuutta olisi kuin velaton 150.000 euron arvoinen asunto. Voihan se olla niinkin, mutta ehkä tässä ei nyt mummo ole kertonut ihan kaikkea.

Kuka sinä muuten olet joka näitä kyselet? Joku tämän mummon kaveri ilmeisesti?

Luulisi, että nimenomaan pienten omaisuuksien kohdalla haluttaisiin huolellisesti suunnitella se, ettei turhia veroja tule.