10 pisteen kysymys...

Onko sinulla mitään tarjota vastavuoroisesti minun tiedostani?

Olen..
Muunmuassa..
Että hän todella oli hyvä kohde ihastua, siitä seurasi paljon hyvää mutta minun olisi pitänyt ymmärtää että seurusteluun hän oli väärä mies mutta ihastuneen silmin ei näe eikä korvilla kuule, on vain niin lumoutunut.
Toki pidän hänestä mutta en voisi kuvitellakaan että alkaisin tapailemaan tai haluaisin hänen kanssaan mitään vakavaa suhdetta, en voisi luottaa en siihen että hän olisi tosissaan.
Oikeastaan lueskelen näitä juttuja välillä iltaisin tottumuksesta kun vielä kaipasin ja ikävöin.. Tämä oli aloitus johon teki mieli vastata.
Rakkaus ei lupaile ympäripyöreitä eikä rakkaus jätä kohtalon käsiin, rakkaus pitää kiinni ja haluaa lähelle eikä kauas.
Rakkaus ei koettele, eikä enää ole minä ja sinä vaan me.
Väärä ja oikea samaan aikaan..
Sen hän antoi minun ymmärtää.
Kiitollinen olen kuitenkin monesta asiasta, mutta ei sen enempää.
Elämä on hyvää..

On ja ei.

Ikään kuin tyhjäkäynnillä, mitä tuleman pitää.

Tuota 😜

Ovat. Olin viimevuonna jotenkin pihalla asioista. Olen nyt tämän vuoden puolella saanut yhdisteltyä palasia ja ymmärrän vähän enemmän kaikesta mitä on tapahtunut... en kyllä ikinä tule näkemään koko kuvaa kaikesta enkä oikein tiedä mitä tuntea. Tunnen ainakin jännitystä, jotain hyvää selittämätöntä, hämmennystä ja häpeää/katumusta.
Olen vaan miettinyt ja miettinyt ja välillä kuvitellut että vastaus löytyisi muka täältä... ._.

Haluaisin löytää yhden henkilön viime kevät tapahtumista/tapahtumasta. Tämä asia jäi vaivamaan ja vaivaa edelleen. Haluan olla yhteydessä, mutta hän on tuntematon. Olisi mielenkiintoista asiaa, jonka haluaisin selvitellä. Toivottavasti ei ole viellä myöhään tutustua. Katsotaan tilanteen mukaan mitä tästä tulee.

Ovat muuttuneet paljon. Olen löytänyt puolisoni uudelleen ja myös rakastunut häneen uudelleen. Iso kiitos kuuluu palstalle, joka auttoi työstämään ihastuksen tunteet ihmiseen, joka oli lopulta ihan sivuseikka matkalla itseeni. Työstin tunteeni ihan viimeiseen tappiin. Olin niin kyllästynyt tähän palstaan ja siihen, että ripustauduin kuin hukkuva oljen korteen näihin juttuihin täällä. Parisuhteen korjaantumisen myötä, olen ollut koko ajan onnellisempi ja nähnyt puolisoni arvon erilaisessa valossa.

Ovat tasoittuneet hyvällä tavalla, mutta jos olisin suhteessa läheisyys sohvalla pötkötellen aina silloin tällöin olisi mukavaa. Ja tietysti myös hartiahieronta tekisi hyvää molemmille. Ajatus siitä että koskettaisi häntä tuntuu helpolta. Tällaista tunnetta ei ole tullut ketään muuta kohtaan.

Yltyneet vain ovat.

Olen ollut ihanasti rakastunut häneen, ja se on ollut epätoivoisuudestaan huolimatta mukava ja lämmin tunne ja olen aina iloinnut siitä, että olen saanut tutustua häneen.

Rakkaus kuitenkin senkun kasvaa sisälläni, ja se alkaa olemaan jo liikaa minun sielulleni ja kohta varmaan katkeaa verisuoni, tai jotain vielä pahempaa.

Aina, kun en näe häntä vähään aikaan, ikävä on alkanut nyt painaa mieltä niin, että ihan masentuu.

Tunnen itseni koiraksi, joka voi vain nyyhkyttäen vahdata tietä, josta hänet odottaa tulevan.

Mitä pisteitä ne on? Jotain bonuspisteitä rakkausmarkkinoilla?? 😣