Miehet, kuinka teihin tutustuu ?

Miehet tahtoo nuoren naisen, se on luonnon laki.

Ajan henki on nykyään se et nuoret miehet etsii kympsiä naisia ja kypsät miehet nuoria naisia. SE ON NYKYAIKAA SE!.

Suomalaiset miehet eivät ole fiksuja. Ruotsalaisilla sivustoilla miehet etsivät pääsääntöisesti oman ikäisiä naisia, siis yli viisikymppisetkin. Tämä ei ole haukkumista vaan totuuden sanomista. Tämä maa on järkyttävän masentava ja suomalaiset yleensäkin ovat masentavia. Iloa omaan elämään kuvitellaan saavan nuoremmasta naisesta. Kuka nyt tuollaisia juntteja kalkkiksia viitsii katsella?

Jos / kun netissä ei onnaa, siirry oikeaan reaalielämään jossa on helppoa hymyillä, huikata heit ja kysyä kuka sinä olet, minä olen ... Vanha tapa on satasella paree kuin pussillinen uusia.

Meitsistä on ihan sama mitä kukakin netissä paasaa, koska millään ei ole mitään väliä niin kauan kunnes naamari ja habitus ovat silmäin eessä. Livenä ei ole myöskään niin helppoa päästellä luikuria kaikesta mahdollisesta ja mahdottomasta.

Tutustuminen on nykyään hankalaa itse kullekin. Emme me ole mihinkään kadonneet, me viisikymppiset fiksut, koulutetut, töissä käyvät ja itsestään huolen pitävät miehet. Me olemme vain joutuneet liikaa tekemisiin tuollaisten misu38_veeläisten kanssa ja olemme kyllästyneet, jääneet suosiolla pois markkinoilta. Kunnon naista ei löydy sitten mistään, ei netistä (liikaa saitteja ja tyhjiä profiileja) ja baarista on turha edes etsiä. Itselläni riittää yksi kerta vuodessa lihatiskillä nojailuihin ihan hyvin.

Me olemme kuntosaleilla, elokuvissa, museoissa, töissä, kotona, golfaamassa, matkoilla, milloin missäkin. Lapset ovat maailmalla ja monella ex-vaimo laitettu kiertoon. Silti, pienen pieni toivonkipinä tuolla takaraivossa vielä pihisee. Jospa joskus tapaisi fiksun naisen. Probably not... .

Olisko teidän kannattanut mennä terapiaan, silloinkuin sen aika oli ja opetellut rakentamaan jotain pysyvämpää, nyt te kuitenkin opetatte esimerkeillänne lapsillennekin, ettei muiden tunteista tarvitse piitata ja narsisti ottaa aina uusia uhreja jos edellinen ei palvellut tarpeeksi hyvin.

Juuri tänään juteltiin erään vuosikymmeniä saman miehen kanssa aviossa olevan naisen kanssa, että pian kyllä pitäisi vanhojen parien alkaa pitämään parisuhdekoulutusta, niin sekaisin ovat nuoremmat, ei mitään väliä minkälaisen käyttäytymis perinnön jättävät lapsilleen. Kadehditaan muiden kumppaneita, naimisissa olevat kuvittelevat kaikkien elävän heitä viihdyttääkseen. Eivät osaa käyttäytyä muiden seurassa.

Hän kertoi miehestä jonka kolmas parisuhde on juuri päättynyt ja tämä päivitteli, että ikää on jo paljon, mutta mitään ei ole kerääntynyt omaisuutta vaan kaikki on mennyt, tarina ei tosin kerro minkäikäisiä kumppanit ovat olleet, vaan juttu siirtyi tähän, vain siksi,että olen etsimässä käytettyä kodinkonetta ja tämä mies oli sellaisen antanut ilmaiseksi eteenpäin, olisi saanut myydyksi jos ajat olisivat osuneet yhteen.

Tiedän myös kauan naimisissa olevan parin jotka palasivat yhteen takaisin ja heillä on omaisuus taas yhdessä nyt vanhoilla päivillä ja lastenlapsilla on mummola.

Miksi ihmeessä omaisuutta pitäisi kerätä?????? Milläs keräät pienestä palkasta saati eläkkeestä. Mutta muutoinkaan: talo ja tavarako on itsetarkoitus?

Mielestäni aito ihminen on se mikä on tärkeää. Ei sellaista netistä löydy. No ei välttämättä tosielämästäkään. Ja kuka haluaisi sitoutua yhden ja saman ihmisen seuraan 24/7 ? Elämä rakentuu kohtaamisista, millä en tarkoita seksisuhteita, vaan vuorovaikutusta.

Jos pari on vuosikymmeniä yhdessä, siinä käy niin että toinen kasvaa toisen ohi ja siitä roikkujasta tulee taakka sille, joka on muuttunut.

Tulepas tutustumaan vaikka lauantaisaunaan meille. Pesen selkäsikin ellet aivan mahdottoman näköinen ja oloinen ole. Mahdollinen muu tarjoilu ja tutustuminen sovitaan sitten erikseen.

Oih´´ mahtavaa selkäni ja minä odotamme lauantaita.

Ehkä kannattaa deittiprofiilissa sitä ikähaarukkaa vähän laajentaa, muuten jää niin pieneksi se tähtäimessä oleva ryhmä. Minun mielestäni voisi antaa mahdollisuuden myös kymmenisen vuotta vanhemmalle miehelle, jos sellainen tuntuisi olevan oikeasti samalla aaltopituudella ja symppis. Tuossa joku mainitsi, että oli laittanut viiden vuoden ikärajauksen hakukriteeriksi. Minusta ei niin hirveän tarkkaan niitä numeroita kannata määritellä vaan yrittää tutustua siihen mieheen. Tunnen kyllä muutaman vähän yli kuusikymppisen, jotka vaikuttavat nuoremmalta, ovat asuneet ulkomailla ja heillä on muutenkin asiat hyvin ja ovat monipuolisesti elämästä kiinnostuneita (ja komeita, hehe). Omaan nettideittiprofiiliin tuli kyllä viestejä n. 1-5 v vanhemmilta (laitoin näteimmän kuvan minkä löysin, no en tiedä oliko sillä vaikutusta) mutta mielenkiintoisimmat olivat ne melkein 10v vanhemmat, jotka näkivät myös enemmän vaivaa kertoessaan tarkemmin itsestään. Ne omanikäisemmät olivat usein juuttuneet jonnekin nuorempaan vaiheeseen (tietyt harrastukset, viikonloppumenot jne.), sellainen ei minua missään nimessä kiinnosta vaan haluan nimenomaan "omassa vaiheessani" olevan kumppanin, joka ei yritä teeskennellä olevansa nuori vaan rohkeasti elää omannäköistä elämäänsä. Se on minulle tärkeämpää kuin syntymävuosi.

Vastasin kaksi vuotta nuoremman miehen ilmoitukseen. Olen virkeä urheileva tyyppi, en edes sen kummemmin ajatellut että noin vähällä olisi merkitystä. Kaikki miehen vaatimukset ja toiveet muuten olivat kohdallaan, ikävaatimus oli "n. saman ikäinen".
Eka lause oli: olet liian vanha minulle, siihen se jäi.