1.
Hebr. 4:9
2.
Luuk. 12:29
3.
Apt. 20:30
Raamatunopetusta kaivataan
AuttakaaSisarta
12
108
Vastaukset
Huomenta!
"Hebr. 4:;" - Oikeampi käännös "kansalla sapatinjuhla voimassa."
Minulla on kiire tänä aamuna, vastaa tähän viestiin jotakin, niin katson huomenna kreikankielen sanakirjoista alkukielen sanan tarkemmin.
Luuk. 12:29;"
Aikipäivän huolien suhteellisuus tärkeysjärjestyksessä ikuisuuden asioita vasten.
Apt 12:20;"
2 Tess 2- kuvaa asian merkitystä lisää.
T. jarinhotelliHuomenta!
"Hebr. 4:;" - Oikeampi käännös "kansalla sapatinjuhla voimassa."
Minulla on kiire tänä aamuna, vastaa tähän viestiin jotakin, niin katson huomenna kreikankielen sanakirjoista alkukielen sanan tarkemmin.
Luuk. 12:29;"
Aikipäivän huolien suhteellisuus tärkeysjärjestyksessä ikuisuuden asioita vasten.
Apt 12:20;"
2 Tess 2- kuvaa asian merkitystä lisää.
T. jarinhotelli- otakoppikirjautumatta
Jari :
"Hebr. 4:;" - Oikeampi käännös "kansalla sapatinjuhla voimassa."
_____________________________________
Huomaa Hebr 4:9 tutkittaessa myös edellinen 8 jae ja sen viittaama asiayhteys ! sekä 9 ja 10 jae ! Tässä ei puhuta "tämän maailman" sapatinlevosta vaan tulevan maailman !
Adventismi kääntää tässä asian kieroon tarkoittamaan nimenomaan Ellen G White lauantai sapattia ja sen juutalaisten tavoin orjallisesti lainomaista viettämistä !
.
Hebr 4:8 Sillä jos Joosua olisi saattanut heidät lepoon, niin hän ei puhuisi toisesta, senjälkeisestä päivästä.
4:9 Niin on Jumalan kansalle sapatinlepo varmasti tuleva.
http://biblehub.com/lexicon/hebrews/4-9.htm
4:10 Sillä joka on päässyt hänen lepoonsa, on saanut levon teoistaan, hänkin, niinkuin Jumala omista teoistansa.
4:11 Ahkeroikaamme siis päästä siihen LEPOON, ettei kukaan lankeaisi seuraamaan samaa tottelemattomuuden esimerkkiä - otakoppikirjautumatta
otakoppikirjautumatta kirjoitti:
Jari :
"Hebr. 4:;" - Oikeampi käännös "kansalla sapatinjuhla voimassa."
_____________________________________
Huomaa Hebr 4:9 tutkittaessa myös edellinen 8 jae ja sen viittaama asiayhteys ! sekä 9 ja 10 jae ! Tässä ei puhuta "tämän maailman" sapatinlevosta vaan tulevan maailman !
Adventismi kääntää tässä asian kieroon tarkoittamaan nimenomaan Ellen G White lauantai sapattia ja sen juutalaisten tavoin orjallisesti lainomaista viettämistä !
.
Hebr 4:8 Sillä jos Joosua olisi saattanut heidät lepoon, niin hän ei puhuisi toisesta, senjälkeisestä päivästä.
4:9 Niin on Jumalan kansalle sapatinlepo varmasti tuleva.
http://biblehub.com/lexicon/hebrews/4-9.htm
4:10 Sillä joka on päässyt hänen lepoonsa, on saanut levon teoistaan, hänkin, niinkuin Jumala omista teoistansa.
4:11 Ahkeroikaamme siis päästä siihen LEPOON, ettei kukaan lankeaisi seuraamaan samaa tottelemattomuuden esimerkkiäIlm. 14:13 Ja minä kuulin äänen taivaasta sanovan: Kirjoita: Autuaat ovat ne kuolleet, jotka Herrassa kuolevat tästedes. Totisesti - sanoo Henki - he saavat levätä vaivoistansa, sillä heidän tekonsa seuraavat heitä.
- otakoppikirjautumatta
otakoppikirjautumatta kirjoitti:
Vrt. myös
http://otakoppi.webnode.fi/news/jo-tuonelassa-olemme-paratiisissa-/Luuk 16:25 "Nyt hän saa täällä vaivoihinsa lohdun"
.
eli SUMMA SUMMARUM kaikki sama Tuonelasta lyhyesti:
Tuonela on henkimaailmallinen ihmisen minuuden ja tietoisuuden säilyttävä kuolleitten sielujen ns. "Välitila", "Aabrahamin helma" (Luuk 16:19-31) "Alttarin alla" (Ilm:6:9-11) "Paratiisi",(Luuk 23:43) "Kolmas taivas /Paratiisi" ( 2Kor 12:3-4)
Tuonelaa, tuonpuoleista maailmaa eli hebreaksi "Sheol" ja Kreikaksi "Hades" ei voi suoranaisesti konkretisoida ja sijoittaa mihinkään vaikkapa "maan alle" kuin vertauskuvallisesti eli tiettyyn paikkaan, koska henkimaailmassa emme ole enää samalla tavalla sidottuna aikaan ja paikkaan !
Tämä Tuonelan "välitila" ei kuitenkaan ole se lopullinen tila mihin ihmiset menevät maailman lopulla kun "kirjat" avataan...
Silloin ihmiset erotetaan lopullisesti ja uskovat saavat ns. "Kirkastetun ylösnousemusruumiin" joka on erilainen kuin tämä nykyinen lihallinen ruumiimme ja Kristukseen uskovat sielut saavat myös "uudet taivaat ja uuden maan" sillä kaikki entinen on mennyt ! (Ilm:21:1)
Kuolema ("ero jostakin") ja Tuonela ("kuolleitten sielujen valtakunta) poistetaan "limnēn puros" eli "Tuliseen järveen" eli "roskiin" eli "gehennaan" ja näitä ei tulevassa maailmassa ikuisuudessa enää tarvita ! (Ilm 20:14) - Esa_S
otakoppikirjautumatta kirjoitti:
Jari :
"Hebr. 4:;" - Oikeampi käännös "kansalla sapatinjuhla voimassa."
_____________________________________
Huomaa Hebr 4:9 tutkittaessa myös edellinen 8 jae ja sen viittaama asiayhteys ! sekä 9 ja 10 jae ! Tässä ei puhuta "tämän maailman" sapatinlevosta vaan tulevan maailman !
Adventismi kääntää tässä asian kieroon tarkoittamaan nimenomaan Ellen G White lauantai sapattia ja sen juutalaisten tavoin orjallisesti lainomaista viettämistä !
.
Hebr 4:8 Sillä jos Joosua olisi saattanut heidät lepoon, niin hän ei puhuisi toisesta, senjälkeisestä päivästä.
4:9 Niin on Jumalan kansalle sapatinlepo varmasti tuleva.
http://biblehub.com/lexicon/hebrews/4-9.htm
4:10 Sillä joka on päässyt hänen lepoonsa, on saanut levon teoistaan, hänkin, niinkuin Jumala omista teoistansa.
4:11 Ahkeroikaamme siis päästä siihen LEPOON, ettei kukaan lankeaisi seuraamaan samaa tottelemattomuuden esimerkkiäMinusta tässä hebr. 4:9 kohdassa on kyse ennustuksesta koskien Jeesuksen uhrikuolemaa ja sen myötä ihmisille annettua lepoa omista töistään, koska omilla töillään ei voi pelastua.
Koska Joosuan aikainen Israel ei pystynyt noudattamaan Jumalan sanaa eli tahtoa eli käskyjä ja oli Jumalaa kohtaa tottelematon, antoi Jumala uuden päivän, joka mahdollistaisi tuon levon teoista. Silloin, " jos te kuulette hänen äänensä älkää paaduttako sydäntänne. " Kyseessä on siis uusi mahdollisuus, ei Jeesuksen toisen tulemuksen jälkeinen lepo. Miksi muuten annettaisiin sellainen kuva, että jo Joosuan johtama Israel olisi voinut päästä lepoonsa jos se olisi noudattanut Jumalan sanaa? Jumalan pelastussuunnitelma ja Jeesuksen toinenkin saapuminen oli tiedossa jo Eenokilla, eli Psalmistakin olisi voinut puhua näistä asioista jos olisi tarkoittanut tässä kohtaa Taivaassa saatavaa lepoa mutta ei puhunut. Ja nimen omaan hebrealaiskirje viittaa tähän Daavidin tekstiin. Ajallisestikin katsottuna ensin tarvittaisiin Jeesuksen ensimmäinen saapuminen, josta ajasta tässä on kyse ja vasta sitten voitaisiin puhua hänen toisen tulemuksensa jälkeisistä ajoista.
Hebrealaiskirje viittaa siis Daavidin kirjoituksiin. Daavid sanoo Psalmissa 95 RK käännöksessä, että Israelin 40 vuoden vaelluksen jälkeenkään vielä he eivät pääse Jumalan lepoon ja kirkkoraamattu vuoden 92 painos taas sanoo, että te ette pääse minun lepopaikkaani. Kun lukee enemmän Psalmia 95 voi huomata, että kyseessä on ilmiselvästi Jumalan Israelin kansalle lupaama uusi maa, jossa Israelin kansa pääsee vihdoin lepoon viholliskansoilta ja saa kevätä rauhassa erämaavaelluksestansa.
Hebrealaiskirjeessa luvataan tuo lepo Joosuan näkökulmasta tulevaisuudessa. Hebrealaisten jae 10 jatkaa menneessä aikamuodossa: "joka on päässyt hänen lepoonsa, on saanut levon omista teoistaan, niinkuin Jumalakin omista teoistaan." Jae 11 jatkaa vielä, että pyrkikäämme siihen lepoon, ettei kukaan lankeasi seuraamaan samaa tottelemattomuuden esimerkkiä. Tässä annetaan selvästi se tieto, että se joka tällä hetkellä on päässyt siihen lepoon, on päässyt omista teoistansa, sillä jos kyse olisi tukevaisuudesta, olisi myös tekstin aikamuoto futuurissa, mitä se ei ole. Tämä teksti antaa kuvan, että jotkut ovat saaneet tuon levon sillä siinä sanotaan, että joka on päässyt hänen lepoonsa. Sitten kehotetaan vielä pyrkimäään siihen lepoon. Ei pyrkimään taivasten valtakuntaan eikä uuteen maahan vaan lepoon.
Asiasta voi tietysti hakea typologiaa, jos haluaa. Sen perusteella Psalmin tekstiä heijastellen voisi tietysti ajatella, että Jumalan omat pääsisivät vihdoin Jumalan heille lupaamaan uuteen maahan mutta tässä Hebrealaiskirjeen kohta ei sano tästä yhtään mitään. otakoppikirjautumatta kirjoitti:
Luuk 16:25 "Nyt hän saa täällä vaivoihinsa lohdun"
.
eli SUMMA SUMMARUM kaikki sama Tuonelasta lyhyesti:
Tuonela on henkimaailmallinen ihmisen minuuden ja tietoisuuden säilyttävä kuolleitten sielujen ns. "Välitila", "Aabrahamin helma" (Luuk 16:19-31) "Alttarin alla" (Ilm:6:9-11) "Paratiisi",(Luuk 23:43) "Kolmas taivas /Paratiisi" ( 2Kor 12:3-4)
Tuonelaa, tuonpuoleista maailmaa eli hebreaksi "Sheol" ja Kreikaksi "Hades" ei voi suoranaisesti konkretisoida ja sijoittaa mihinkään vaikkapa "maan alle" kuin vertauskuvallisesti eli tiettyyn paikkaan, koska henkimaailmassa emme ole enää samalla tavalla sidottuna aikaan ja paikkaan !
Tämä Tuonelan "välitila" ei kuitenkaan ole se lopullinen tila mihin ihmiset menevät maailman lopulla kun "kirjat" avataan...
Silloin ihmiset erotetaan lopullisesti ja uskovat saavat ns. "Kirkastetun ylösnousemusruumiin" joka on erilainen kuin tämä nykyinen lihallinen ruumiimme ja Kristukseen uskovat sielut saavat myös "uudet taivaat ja uuden maan" sillä kaikki entinen on mennyt ! (Ilm:21:1)
Kuolema ("ero jostakin") ja Tuonela ("kuolleitten sielujen valtakunta) poistetaan "limnēn puros" eli "Tuliseen järveen" eli "roskiin" eli "gehennaan" ja näitä ei tulevassa maailmassa ikuisuudessa enää tarvita ! (Ilm 20:14)Hei_
Tuonela on henkimaailmallinen ihmisen minuuden ja tietoisuuden säilyttävä kuolleitten sielujen ns. "Välitila", "Aabrahamin helma" (Luuk 16:19-31) "Alttarin alla" (Ilm:6:9-11) "Paratiisi",(Luuk 23:43) "Kolmas taivas /Paratiisi" ( 2Kor 12:3-4)
"Aabrahamin helma;"
- On kyse haudan kaltaisesta tilasta jossa kuolleet odottavat ylösnousemusta. Eräänlaista vertauskuvallista ilmaisua aikansa ihmisillä on "Aabrahamin helma."
Nykyajan ihmiselle = hauta.
Raamatussa on paljon vertauskuvallista ilmaisua joita ei voi tulkita kirjaimellisesti eikä asettaa opin perustaksikaan. Vertauskuvilla on Raamatun ajan ihmisille havainnollistettu kaikki asiat. Akateeminen opetustapakin oli vertauskuvin opettaminen. Akatemia oli olemassa 400 eKr; Sokrates, Platon, Aristotele olivat hekin vertauskuvilla opettajia. Jeesus oli vertauskuvillä opettamisen paras mestari.
Asiayhteydessä Saarn 9:10 ei haudassa ole ajatuksia eikä tekoja. Kuolemaan verrataan syvään uneen; Job 14:12, Joh 11:11-14, > Huom;- Kuoleman unesta herätetään; 1 Tess 4:14.
Vaivan paikkaa missä kuolleet näkisivät toisensa ei Raamattu opeta.
Kansalla on aina ollut -pakanakansoillakin vertauksia hyvästä ja pahasta. Rikas mies Lasarus on ilmeisesti yksi sellainen vanha kansan tuntema vertauskertomus joka ilmeisesti tunnettiin Jeesuksen aikana, ja Jeesus käytti sitä sitten vertauksin opettamisessaan. Jeesuksen tarkoitus rikas mies ja Lasarus vertauksessa ei ole opettaa kuoleman takaista olotilaa, vaan tarkoitus on korostaa ja opettaa profeettojen sanan merkitystä.
""Alttarin alla" (Ilm:6:9-11)??
- > On puhdasta vertauskuvallista ilmaisua! -Alttarin alla toistaiseksi piilossa odottamassa esiin nostamista.
Ilmestyskirja on täynnä vertauskuvia, sillä Johanneksen oli pakko kirjoittaa Patmoksen saaren vankeudessa roomalaisten vartijoiden miestä "höpöjä" että Johanneksen tekstit olisi läpäisseet roomalaisten vartioiden sensuurin. Jumalan kansa ymmärtäisi Pyhän Hengen avulla Johanneksen kirjoittaman.
""Paratiisi",(Luuk 23:43)??"
> - Oikea tapa kirjoittaa minun ymmärtääkseni; ">Totisesti minä sanon Sinulle tänään, olet minun kanssani paratiisissa." (huom. pilkku on oikeassa paikassa)
Katsokaas kun paratiisia ei ole vielä luotu uudelleen.
""Kolmas taivas /Paratiisi" ( 2Kor 12:3-4)"??
> - Kun luet oikein asiayhteyttä niin havaitset että kyse on profeetallisesta hurmostilasta, (jae 1) missä Jumala antaa kansalleen sanomaa Jumalan palveluksen hyväksi.
T. jarinhotelli- otakoppikirjautumatta
Jarinhotelli: "Johanneksen oli pakko kirjoittaa Patmoksen saaren vankeudessa roomalaisten vartijoiden miestä "höpöjä" että Johanneksen tekstit olisi läpäisseet roomalaisten vartioiden sensuurin."
_______________________
Nyt taitaa Jari Adventismin vankeudessa kirjoittaa Ellenin lailla oman pään mielikuvituksellisia "höpöjä"... ;)
.
Matt 10:28 "Älkääkä peljätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, mutta eivät voi tappaa sielua"
.
vrt. http://otakoppi.webnode.fi/news/jo-tuonelassa-olemme-paratiisissa-/
- uskova1
Hebr 4:9 kun lukee koko luvun, saa siitä sen käsityksen, että ihminen, joka noudattaa Jumalan tahtoa, joka hänen sanassaan ilmenee, pääsee sellaiseen lepoon, kuin Jumala pääsi silloin kun hän lopetti luomistyönsä luomisen alussa. Vertauskuvallisesti sapatin lepoon, jossa päästään lepoon teoistansa. Jumalan kansa ei Joosuan alaisena ollut vielä päässyt lepoon, koska se ei noudattanut sanaa vaan niskuroi Jumalaa vastaan jatkuvasti.
Käsitän asian niin, että kun minä antaudun Jumalalle kaikesta sydämestäni, mielestäni ja ruumiistani, ei minun tarvitse enää murehtia omista asioistani vaan saan levätä Jumalassa, joka pitää minusta huolta kaikin tavoin. Siihen lepoon kuuluu myös sapattina lepääminen, sillä silloin erityisesti ihminen pääsee eroon teoistansa, ei vain sapatin kautta vaan onhan hän saanut armon teoistaan myös Jeesuksen uhrikuoleman kautta. Sapattina meillä on erityisesti lupa levätä kaikesta yrittämisestä ja työstä. Olen itse kokenut tuon levon ja se on todellista lepoa ja rauhaa.
Luuk 12:29 kertoo tuosta samasta Jumalan huolenpidosta kuin edellinenkin raamatunkohta. Niiden, jotka antavat elämänsä Jumalan käsiin, ei tarvitse kantaa murhetta siitä, etteivätkö he saisi jostakin aina jokapäiväisen leipänsä. Älkää siis murehtiko siitä, mitä söisitte, sillä Jumala pitää huolen teidän ravitsemuksestanne.
Apt. 20:30 aiemmista luvuista käy ilmi, että Paavali on julistanut puhdasta ja oikeaoppista evankeliumia niin kuin Jumala on sen hänelle opettanut mutta Paavalin opettaminen on nyt saatu päätökseen. Opetusvastuu siirtyy opetuslapsille, joita hän on saanut aiemmin opettaa. Paavali tietää joko kokemuksesta taikka Pyhän hengen vaikutuksesta, että seuraavien opettajien työ ei tule olemaan helppoa, koska jotkut opettajista eivät opetakaan samaa puhdasta ja oikeaa evankeliumia kuin Paavali vaan väärää yrittäen saada muutkin opetuslapset uskomaan väärään evankeliumiin.
Nykypäivän sovellus: edelleen on monia opetuslapsia, jotka yrittävät opettaa väärää evankeliumia. Heistä tässä varoitetaan. Väärä evankeliumi voi olla vaikkapa sitä, että opetetaan tekojen kautta pelastumista vaikka Paavalin mukaan teoilla ei voi pelastua vaan vain armosta. - Yksi-usko
Hebr. 4:3-4 vanha Perheraamattu
"Sillä me pääsemme lepoon, me, jotka tulimme uskoon, niin kuin hän on sanonut: "Niin että vannoin vihassani; he eivät pääse minun lepooni" vaikka hänen tekonsa olivat valmiina maailman perustamisesta asti."
"Sillä jossakin hän on seitsemännestä päivästä sanonut näin: "Ja Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikista teoistaan".
Hebr. 4:9 vanha Perheraamattu
"Niinmuodoin on Jumalan kansalla sapatinlepo vielä odotettavana."
Hebr. 4:11 vanha Perheraamattu
"Ahkeroikaamme siis päästä tuohon lepoon, jottei kukaan lankeaisi ja hänestä tulisi samanlainen tottelemattomuuden esimerkki kuin heistä."
Bacchiocchi kirjoittaa loistavassa kirjassaan Sapatti ja sunnuntai Hebrealaiskirjeestä ja myös tuosta jakeesta. Tuosta on monta sivua tekstiä, mutta yritän löytää lyhyesti jotain kysymykseesi. Kannattaa hankkia tuo kirja, jos haluaa tietää enemmän.
"Siinä Jumalan kansalle vakuutetaan "sapatinlevon" (sabbatismos) (4:9) siunausten pysyvyyttä ja sitä kehotetaan osallistumaan niistä (4:11). Hebrealaiskirjeen kirjoittaja työskenteli juutalaiskristittyjen yhteisön kanssa, joka ilmeisesti oli omaksunut sen näkemyksen, että sapatin pitämisen siunaukset liittyivät juutalaisten kansalliseen liittoon. Sapatin vietto liitettiin itse asiassa aineelliseen menestykseen, josta ainoastaan liiton yhteisön jäsenet saattoivat nauttia poliittisen rauhan tilassa. Vieroittaakseen näitä juutalaiskristittyjä sellaisesta toiset pois sulkevasta ja materialistisesta sapattinäkemyksestä ja korostaakseen sapatin yleismaailmallista, lunastustyöhön liittyvää ja hengellistä luonnetta kirjoittaja liittää toisiinsa kaksi Vanhan testamentin tekstiä, nimittäin 1 Moos. 2:2 ja Ps. 95:11. Edellisellä hän kytkee sapatinlevon alkuperän kauas luomisen aikaan, jolloin "Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikista teoistansa" (Hebr. 4:4; vrt. 1 Moos. 2:2-3; 2 Moos. 20;11; 31:17). Se että sapatinlepo oli peräisin Jumalalta, antaa sille yleismaailmallisen ja ikuisen pätevyyden. "Tämä Jumalan sapatti", kuten Adolph Saphir lausuu, "on kaiken rauhan ja levon pohja ja perusta - vakuus lopullisesta ja tyydyttävästä tarkoituksesta luomisessa". Jälkimmäisellä tekstillä (Ps. 95:11) hän selittää tämän "sapatinlevon" laajuutta osoittaessaan sen sisältävän pelastuksen siunaukset, jotka saadaan astumalla henkilökohtaisesti "Jumalan lepoon". (4:10,3,5).
Voidaan väittää, että koska kirjeen kirjoittaja ei käsittele varsinaista sapatin viettämistä vaan pikemminkin sen siunausten pysyvyyttä ja täyttymystä, hänen tekstistään ei voida tehdä mitään päätelmiä sen kirjaimellisesta noudattamisesta. Tällainen toteamus tuskin kuitenkaan on oikeutettu, koska kirje on osoitettu juutalaiskristilliselle yhteisölle, joka piti suuressa arvossa juutalaisia tapoja kuten sapatinviettoakin. Se että kirjoittaja ei ryhdy sapatin vieton voimassaolon poleemiseen puolustamiseen vaan vain kehottaa osallistumaan sen siunauksista, jotka kuuluvat varmasti Jumalan kansalle (4:9), tekee hänen todistuksestaan sitäkin arvokkaamman, koska siinä sapatin viettoa pidetään itsestään selvänä. Kirjeen vastaanottajat eivät tarvinneet tietoa sapattikäskyn velvoittavasta luonteesta vaan pikemminkin sen todellisesta merkityksestä Kristuksen tulemuksen valossa.
Useimmat selittäjät tulkitsevat sapatinlevon (tai sapatin pitämisen) tarkoittavan tässä (4:9) yksinomaan tulevaisuudessa toteutuvaa sapatinlepoa; he eivät ole tajunneet tämän kehotuksen merkitystä tämänhetkisen sapatin vieton kannalta. Samuel T. Lowrie esittää varsin huomiota herättävän selityksen vallitsevalle väärinkäsitykselle, joka koskee tämän kirjeen opetusta sapatin pitämisestä. Tämä kirje hyväksyttiin kanonisten kirjoitusten joukkoon vasta pitkän aikaa kääntyneistä hebrealaisista koostuneiden seurakuntien olemassaolon jälkeen (lännessä n. 4. vuosisadalla). Tämän vuoksi pakanakristittyihin kuuluvat selittäjät, jotka eivät ole tunteneet kirjeen alkuperäisten lukijoiden olosuhteita, ovat jättäneet huomiotta sellaiset kohdat, joita alkuperäiset juutalaiset käännynnäiset olisivat ymmärtäneet.
On huomattava, että vaikka vakuutus Jumalan kansalle säilyneestä sapatinlevosta (4:9) ja kehotus "päästä siihen lepoon" (4:11) voi sisältää ajatuksen sen siunausten toteutumisesta tulevaisuudessa (suomal. käännös "varmasti tuleva" sisältää yksinomaan tämän ajatuksen), teksti kokonaisuudessaan sisältää myös useita merkittäviä viittauksia nykyiseen sapatin pitämisen kokemukseen. Esimerkiksi jakeessa 3 kirjoittaja korostetusti lausuu: "Sillä me pääsemme (eiserkhometha) lepoon, me, jotka tulimme uskoon." Kuten R. C. H. Lenski toteaa, tässä esiintyvä preesensmuoto ei ilmaise abstraktia yleismaailmallisuutta, sillä silloin tekstin pitäisi kuulua: "He pääsevät". Persoonallinen muoto "me pääsemme" viittaa kirjottajaan ja lukijoihin, jotka "tulivat uskoon" (4:3) ja pääsevät nykyisyydessä siihen "lepoon", jota seuraavassa jakeessa luonnehditaan sapatinlevoksi ja joka on ollut tarjona maailman luomisesta asti (4:3-4)... Huomenta!
Olin eilen kansanperinnettä koskevalla matkalla junalla, oli aamulla kiire.
Minulla on kaksi kotiseutua josta isien satojen vuosien perinneseudut ovat kotipaikkakuntaani verraten lähempänä minun sydäntä.
Kerroit kaipaavasi Raamatun opetusta. Minä en ole Raamatun opettaja kuitenkaan!
Olen keskustelija Suomi24.fi foorumilla.
Lupasin katsoa kreikankielestä alkukielen sanaa Hebr. 4:9; "Niinpä on voimassa sapatin lepo kansalle Jumalan."
"Voimassa;" kreik. "apoleipetai" "-Jättää taakseen, jättää" suoraan kääntäen näyttää alkukielen sanaa suoraan kääntäen maan päällisen sapatin vaihtuvan taivaalliseen sapattiin. Maan päällinen sapatti on maan luomisen muistoksi pyhitetty -Jumalan kunniaksi 1 Moos 2:1-4, ettei kansa eksyisi Jumalasta pois. Sitten sapatti on saanut myös ihmisen hyvinvoinnin vuoksi merkitystä. Herran päivä on olemassa läpi Raamatun Jumalan kansan erityisenä pyhän palvelun päivänä synnin opettavaan lakiin kirjattuna; Luuk 16:17, Room 3:20,31.
>>>>>>> Mutta joka tapauksessa asiayhteydessä on kyse siitä että kansa EI JÄTÄ SAPATIN VIETTOA. <<<<<<<<<<<<< Eli sapatti on voimassa ja olemassa koko ajan aina. Asiayhteydessä ei voi lukea vain edellistä jaetta 8, vaan koko asiayhteyttä pitää tarkastella, eli lukea pidemmälle jakeen 9 edestä ja takaa.
Sapatin juhlaa on verrattu tietenkin taivaalliseen ihanuuteen, mutta erityinen Herran päivän merkitys pysyy siis maan päällä ollessamme. Varmaan sitten uuden paratiisin luomisen jälkeen kun maailmankaikkeus pysyy ikuisesti on uuden maan kansalla uusi sapatin juhla uuden maan luomisen missiossa jollakin tavalla. Profeetta VT:ssä antaa ymmärtää sapatin jatkuvan; Jes 66:22-23.
T. jarinhotelli
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1031555
Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.781194- 881127
- 1391026
Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta
Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt580985Mika Muranen juttu tänään
Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras1957Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."
Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih8882- 20870
Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."
Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum9704Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa
On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida8660