Eläkeläiset, mikä motivoi arjessa?

Vapaus.
Ei kiirettä, stressiä. Saa tehdä mitä huvittaa tai olla tekemättä sen kummenpia.

Yleensä havaintojen teko ja havaittujen tai havaitsemattomien kolotusten ihmettely.
Nousu ja ensiaskel on suuri seikkailu , kolmannella askeleella onkin jo sen verran puhtia et voi alkaa miettimään sitä motivoitumista.
Yleensä aamiaisen ja lehtien lukemisen jälkeen sitä motivaatiota voi alkaa orottelemaan

Kannatan eppu-kakkosta.
Kun nukkuu tarpeeksi ei ole tarvetta levätä.
Siinäpä ne tarpeelliset kimmokkeet.

H.

Jos tuollainen summa tulisi, niin oitis kyselisin tiliä Suomen ulkopuolelta 4-8% korolla. Sehän tietäisi myös sitä, että lisää saisitte Matuja tänne hoivattavaksi, ja joku saisi siitä myös työuran.

"vai kulkeeko arki tuttuilla perusrutiineilla tyyliin oman ajan tappiin saakka"

Nyt on mennyt muutama kuukausi noin, koska vasenjalka on ollut tosi kipeä. Onneksi löytyi lääke ja pääsee taas kulkemaan, ja harrastamaan. :)

Olen aika kauan miettinyt muuttoa Viron tai Viipurin.
Mut vielä olisi tehtävä lopun, ne mitkä on kesken tässä maassa :(

Sitten olisin vapaa eläkeläinen.

Mitä se muile kuuluu.

Minua motivoi työ.
Ensin olin työkyvyttömyyseläkkeellä ja "vihasin" töitä, jos en vihannut, välttelin.
Tein kyllä keikkoja. Vähän.
Sitten kun otin eläkkeen paranin, ja aloin tehdä töitä. En henkeni pitimiksi vaan huvikseni silloin kun huvittaa. Ylikysyntää meikäläisestä. Puhelin soi 4 - 5 kertaa viikossa.
Mökillekään en viitsi näin sydäntalvena kun en harrasta hiihtämistä. Kuka nyt hankia menisi tuijottamaan ja paria orpoa punatulkkua, harakkaa ja keltarintaa ja varista. Vedenkin joutuu kantamaan ja puut ja saunaan menemään ulos saakka. Sehän menee työn teoksi eikä eläkeläisen vapaa-ajaksi. Minulla on eriteltynä työaika ja eläkeaika. Joo ja nukkuma-aika, sille ei ole kellokorttia.

Kyllä niin maan per...eesti kadehdin teitä vapaita eläkeläisiä. Saatte mennä ja tulla viipottaa mielenne mukaan.
Ja vieläpä nukkuakin.

Siinäpä kai tulevaisuuden ilo ja autuus, onpa jotain mitä odottaa, se motivoi kummasti.

Semmosta :)

Jokainen vuorokausi loppuu kesken.

Kun nyt joutilaana olen niin ei se ylösnousemus aina ihan aamuisin tapahdu. Luiskahtelee joskus pitkälle aamupäivään. Kokemus on osoittanut, että kun taas joku tilapäishomma ilmestyy niin kuudelta heräämiseen siirtyy ihan vaivattomasti.

Motivaatio? Herään ilman sitäkin. Jotenkin kun se on tavaksi tullut että vuoronperään nukutaan ja valveilla ollaan.

On tämä yksinäisen miehen olo välillä yksitoikkoista. Myönnän.

Tämä toimertumattomuuteni on kyllä luultavasti tilapäistä. Uskon ja toivon että tästä taas virkistyn kaikenlaista tekemään.

Tämä pieni poppoo tietää toistensa tekemiset ja asumiset, kertaus ei pahitteeksi.

Luonteeltani olen todella utelias.Toisinsanoen tänä nettiaikakautena on käden ulottuvilla valtavasti uutta tietoa kaikesta maan ja taivaan välillä,etten malta alkaa nukkumaan ennen yhtä tai kahta yöllä.Siispä nousen aina valoisan aikaan 10-11 ,se on todella mukavaa ja inspiroivaa olla heräämättä pimeään.----Motivoi tosiaan aamukahvi ,ulkolenkit,kuntosalit ja lukeminen ,josta jo tuossa mainitsin.
Rahan lisää haluaminen on aikoja sitten menettänyt merkityksen elämässä,aivankuin ap oli jutellut ihmisten kanssa,juuri noin ajattelen minä myös.

Varmaan eniten minua motivoi läheiset ja muutkin kanssaihmiset, uteliaisuus, kunnia, aate, kauneus, järjestys, ravinto, nautinto ja valta.

Turvallisten rutiinien täyttämää elämää.
Onneksi on myös mahdollisuus spontaanien mielitekojen tyydyttämiseen.
Stressitöntä, tyydyttävää elämää jota parempaa ei olisi nuorena osannut toivoakaan.
Ei tähän mitään kummoisia motiiveja tarvita.

Aurinko. Valon määrä. Onnekkaana kohtalaisen hyvä terveys
Harrastukset esim. kieltenopiskelu.
Vanhan soittimeni rääkkääminen.
Lukemattomat lukemattomat kirjat.
Uusiin asioihin tutustuminen.
Kävelylenkit kelin mukaan. Tänään oli fantastinen sää: aurinkoista,
Pikkupikku pakkasta ja kaunista.
Läheiset: ystävät ja kaikkein eniten merkitsee lapseni perheineen.
Aamut ovat niin, että kun tasaisesti nousi aina ennen kuutta, niin enpä nyt singahda ylös ihan niin aikaisin. Olen saanut siirrettyä sisäistä kelloa. Samoin se, että voi herätä eli saada silmät auki ihan rauhassa, ilman, että on oltava jossain työmoodissa klo 7.00 sopii vallan hyvin.
Tietynlaiseen viikkorytmiin kuitenkin tottuneena, tästä poikkeaminen on ollut opettelua. Aamulla tehty ehdotukseen tulee vastaus iltapäivällä, yleensä myönteinen. Vaatii sulattelua. En ole koskaan ollut impulssiivinen, mutten kiiskikään.
Kutsu aamulla 200 kilometrin päähän on illallakin kutsu 200 km:n etäisyydelle
En ole muuttunut duracel-pupuksi eläköidyttyäni. Näitäkin on.
Ihan ahdistaa ja yritän toppuutella heitä, että voi ottaa ihan iisistikin.
Asiat eivät ole tärkeysjärjestyksessä.

Elämääni motivoi ajatus, minne ilmansuuntaan kottikärry kaatuu jos sìnä on kolmaspyörä.

Ainakin minulla on riittänyt motivaatiota nousta ylös joka aamu, vieläpä onnellisena siitä että saan elää elämääni kuten olen aina toivonut.
Minua motivoi elämä itse, se on niin arvokas asia.
En usko että edes haluaisin lottovoittoa, mitä minä sillä tekisin itse. Voisin antaa jälkikasvulle, heillä riittäisi käyttöä sellaiselle.
Saan nytkin mitä haluan, joten tarpeeni eivät kovin kummoisia ole.
Nuorempana olisin varmaan matkustellut paljon lottovoittajana, silloin työ haittasi vapaa-aikaa. Eikä rahaakaan ollut liikaa, menot olivat toista luokkaa kuin nyt.

Eläkeläisenä ei tahdo aika riittää, tietenkin itse määrään mitä teen. Täytyy seurata talouttani maailmalla myös sitä että ei välikädet tee virheitä. Eilen huomasin eräs pankki oli liian antelias katson ensikuussa tuleeko sama jos tulee täytyy soittaa.

Elämä on tavallaan arvoitus näin vanhana tulee ajateltua kaikenlaista omaa nuoruuttaa sukua kuinka on käynyt ja miksi. Samoin omia lapsia ja lapsenlapsia muutama vuosi sitten oli neljä polvea yhdessä samalla kertaa.

Tuntuu kuin aika kulkisi nopeammin, nuorena oli toisinpäin.

Sanoisin elämääni motivoi rahan tekeminen ei rikollisella tavalla.

Lottovoitto syntyä Suomeen

Olen samaa mieltä, mutta kun katsoo nykymenoa, niin ainakin näin eläkeläisenä voin sanoa, että vielä suurempi lottovoitto on muuttaa pois Suomesta. Näin ulkosuomalaisena Virossa katselen ulos oman taloni ikkunasta ja iloitsen joka hetki, ettei enää tarvi asua Suomessa.

Täällä eivät muslimit hypi kenenkään silmille, eivätkä ne harvat tänne eksyneet nauti käsittämättömästä hyysäämisestä valtion ja suvakkien taholta.

Ne alle sata jotka ovat saaneet väliaikaisen oleskeluluvan, saavat puoli vuotta tukea elämiseen (ei kovin suurta) ja sen jälkeen niillä on mahdollisuus työttömyyskorvaukseen, joka on alle 100€ kuussa, ja sillä on sitten kustannettava oleskelunsa kokonaan. Kaikille on pakollista kielen opiskelu, jos meinaa saada yleensäkään oleskella Virossa.

Suomessa luullaan, että esimerkiksi terveydenhuolto edustaa maailman parhaimmistoa ja varoitellaan ulkomaille muutosta sen perusteella, että muualla asiat ovat paljon huonommin.

Viimeisiä kertoja, kun yritin päästä Suomessa lääkäriin, niin minulle luvattiin puhelinaika n. kolmen kuukauden päähän.

Puhelinajan jälkeen sain lääkäriajan muutaman kuukauden päähän.

Vastaanotolla tapaamani lääkäri puhui niin huonoa suomea, että siitä ei todellakaan saanut mitään selvää. Nimen ja murteen perusteella lääkäri oli venäläinen. Tuosta lystistä tietenkin piti maksaa n. 35€.

Täällä Viron maaseudulla kun on tarve päästä lääkärille, niin asiat toimivat hieman eri lailla. Pitkään jatkuneen köhän takia hakeuduin eilen perearstin (paikallislääkäri) pakeille, niin jälleen odotusaika oli alle minuutin.

Vaikka en puhu juurikaan viroa, niin asia tuli hoidettua niin, että poistuin apteekin suuntaan alle viidessä minuutissa. Tuo vastaanotto ei sitten tietenkään maksanut kovinkaan paljon – nolla euroa.

Olen pyrkinyt koko ajan elämään täällä niin, etten tiedä liikaa paikallisesta politiikasta ja olenkin onnistunut siinä oikein hyvin. Päinvastoin seuraan valitettavan paljon Suomen ja Euroopan nykymeininkiä.

Näin lähes viiden vuoden yhtenäisen ulkomailla asumisen (sitä ennen toinen mokoma pätkittäin ulkomailla) perusteella asiat taitaa nähdä selkeämmin, kuin asumalla paikan päällä.

Jokin käsittämätön hulluus on levinnyt muihin Euroopan maihin, paitsi neuvostomiehityksestä vapautuneisiin itäisen euroopan alueisiin. On käsittämätöntä, että suomalaiset etunenässä tuhoavat maitaan noiden muslimimiehittäjien takia.

Mielisairaat suvakit luulevat tekevänsä hyvää sillä, kun haalivat pakoloisturvapaikkaturisteja ja tarjoavat niille rauhaa ja rakkautta.

Suurinta rakkautta tässä tapauksessa olisi estää jokaisen rikastajan tulo ja heittää jo aiemmin tulleet vaikka väkivalloin takaisin kotimaihinsa.

Jokaisen maan on itse hoidettava sisäiset ongelmansa, eikä siihen kuulu se, että vellihousut sotakarkurionnenonkijat lähtevät loisimaan muiden maiden riesaksi.

Vaikka riski kuolla maataan puolustaessa on suuri, niin sille ei kerta kaikkiaan voi mitään. Asioiden selvittely on loppujen lopuksi tehtävä jossakin vaiheessa.

Toivoisin suomalaisten ymmärtävän sen, että tilanne maassanne lähentelee jo nyt sotatilaa.

On mahdollisesti vielä aikaa ottaa maa takaisin, mutta viime päivien sananvapaustuomiot eivät kylläkään anna toivoa paremmasta.

Vaikka en ole pienimmässäkään määrin uskonnollinen, niin silti monta kertaa päivässä esitän hartaan toiveen ilmoille; toivon ettei minun enää koskaan, mistään syystä tarvitse muuttaa takaisin Suomeen."

Voi hiis kun saiskin nukkua arkisinkin. Ennen kuutta noustava laittamaan kahvit työhön lähtijälle. Sitten siivous, pyykkäys, silitys, pihan kolaus ta kesällä nurmikoiden leikkaus, kasvimaan työt, puiden kanto, lämmitys, tuhkat....

ämä_on_haavennin
21.1.2017 19:03


Lääkäri jne. Minulle lääkäriin meno yhden tunnin ehkä kaksi, lääkkeen uusiminen muutamia tunteja.


Viro on Venäjä niin on myös Suomi tässä totuus- 47 vuotta Ruotsissa, näin on totuus.

Kun en pidä lääkäri tutkimuksista. Lääkäri kirjoitti minulle hän haluaa nähdä minut tutkimuksessa!

Vähän toista, mutta yleensä Ruotsissa on toista kaikki on päin honkia, sairalat täynnä siis nollaa, miksi -apinat afrikasta ovat tulleet.

Jokus hyvääkin lääkäreitä on erimaista näkevät ulkomaalaiset kuin ystävinä! Nimeni ei ole ruotsalainen.

Keno, täytyy herätä tarkistamaan onko suosikkiriville tullut voitto

Helppoa! Jokainen päivä on juhlapäivä! Hyvät muistot kantaa...Hyvät työkaverit--onnea jatkossa ja paljon. Ne paskiaiset työpaikoilla on jo pelkkää ilmaa.

Suomi apinoiden ulinaa, kirjoidukset tuskin osaavat kirjoittaa!

Lotossa tuli 3 lisänumero, ei voittoa. Minne se 2euroa meni.??

Suomi on eläke ja veroparatiisi 2017.

Eräs työkaveri aikoinaan myös vihjaili et muut on Pönttövuoren takaa, koska hän oli omasta mielestään niin fiksu.

Ei se ole laiska elämä. Eikä se rajaton nukkuminen, se ei sopinut mulle. Se on, kuten aiemmin sanottu, vapaus. Se ettei ole vain se lomajakso jolloin saa elää mielensä mukaan.

Daalajoen alajuoksulla on taas kaunis jamu ja jää hohtaa joella. Pojat nukkuvat vielä, rättiväsyneinä eilisen luisteluharjoituksen ja iltasaunan jäljiltä. Kohta alan paistelemaan amerikkalaisia pannareita heille ja sitten menemme taas jäälle opettelelemaan luistelemista.
***
Tällä hetkellä ainakin tuntuu siltä että elämässä on paljonkin tarkoitusta.

Vahvin motiivi on tavoite jatkaa elämää nykyisellä tasolla tinkien siitä mahdollisimman vähän.
Terveys, fyysinen kunto ja niihin liittyen yritys pitää vaimo kiinnostuneena aviollisesta kanssaelämästä nykyisellä tasolla.

Aamuinen punkasta nouseminen tapahtuu silloin kun on nukkunut riittävästi.

Olen iloinen että muijan ka ollaan suht koht terveitä, ja rahaa on riittänyt laskujen ja verojen maksamiseen.- Ruokaa on, katto pään päällä ja sänky missä yöt nukkua, (ja kaljaa saunakammarissa) mitäs sitä turhia haikailemaan :D

Ketjusaa manitaan melko usein vapaus, mutta se vaikuttaa suurelta osin tarkoittavan vapauttaa pakkoraadannasta ja siihen liittyvästä aikataulusta ja kiireistä.

Hyvin harva kertoi miten tuota vapauttaan hyödyntää, sillä mielikuvaksi jäi että melko moni liki vain tapaa leppoisasti aikaansa, ilman se kummempia tavoitteita tai intohomoja eri aktiviteetteihin.

Useimmiten ihmiset kuolivuoteellaan katuvat sitä mitä _eivät_ ole tehneet, koska ovat itsekin itselleen laittaneet kaikenlaisia rajoja ja esteitä.

"Vuosia parantumattomasti sairaita hoitanut sairaanhoitaja kertoo, mitä asioita ihmiset katuvat eniten hetkeä ennen kuolemaansa."

- http://www.studio55.fi/terveys/article/naita-viitta-asiaa-ihmiset-katuvat-eniten-kuolinvuoteellaan/125716

Toki eivät kaikki innostu laksuvarjohyppäämisestä, vuorikiipeilystä, maailman ympäri yksin purjehduksesta ymv. tai Etelä-Amerikan kierrosta, mutta melko moni itse rajoittaa elonsa hyvin kinpieniin ja rutiinien kaavoihin. Toki terveys ja rahatilannekin vaikuttavat osaltaan.

*

"50miljoonalla - 21.1.2017 16:14" - Mainitsi laittavansa hypoteettisen 50 miljoonan voiton ulkomaille noin 4-8% tuotolle.

Missä ja mille sijoitusinstruenteille saa ko. pääomariskittömän tuoton, varsinkin nyt kun taloudessa eletään liki nollakorkojen tasolla?

Muutaman satatuhatta sijoittaminen vaikka osinkoa maksaviin osakkeisiin ja indekseihin on huomattavasti helpompaa kuin kymmenien miljoonien sijoittaminen.

Suomessa verotuksellisesti asuva kuitenkin maksasisi siitä verot suomeen.

Miksi halu ja tarve säilyttää pääomä? Eikö olisi suuria hankkeita ja ideoita pääoman käytölle eri projekteissa? Perinnöksi jälkeläilille? Osasivatko he hallinnoida ja myös hyödyntää tuollaisen kapitaalin?

Iso pääoma tulisi saada työkalun roolissa tuottamaan jotakin mielekästä.

Pienen empiirisen sijoituusfoorumeidenkin kokemukseni perusteella ehdottomasti suurin osa ihmisistä ei edes osaisi täysipainoisesti hyödyntää ja laittaa merkityksellisesti tuottamaan hyvin suurta pääomaa.

Eräässäkin ulkolaisen kanavan todella rikkaita koskevassa dokkarissa kävi ilmi, että melko moni oli pelkässä kulutus-bulimian moodissa. Eräskin jenkkiläinen super-rikas ex-mannekiini, perijätär, lähinnä vain kierteli ympäri maailmaan erilaisissa jet set tapahtumissa ja harrasti liki bulimian kaltaista shoppalua luxus-liikkeissä, ikäänkuin olisi noilla superkalliilla tuotteilla koettanut täyttää jotakin henkistä tyhjiötä.

Tekisi mieli sanoa, että 99%:lle 'perusjampoista' ideaali lottovoitto olisi suunnilleen asuntoa / taloa ja autoa, sekä rapiat päälle vastaava suma tai vaihtoehtoisesti kohtuulliset x euroa verovapaana per kk (vaikkapa vain muutama tonni) loppuiäksi.

Ei motivoi mikään. Tunnen itseni täysin tarpeettomaksi. Lähikatuani kouluun tallustava ekaluokkalainen ennen aamukahdeksaa saa pistoksen sisimmässäni. Miksi minäkin voisin olla jossain hyödyksi? Terveyteni vain estää kaiken.