Jos jakamaton kuolinpesä jaetaan eihän

"avio-oikeudesta vapaaseen omaisuuteen (jollaista ovat kaikki puolison kuoleman jälkeen kertyneet varat)"

Eivät ihan kaikki; vain lesken harjoittamasta ansiotoiminnasta saadut varat sekä perintönä, testamentilla tai lahjana saadut varat ovat aov-omaisuutta. Avio-oikeuden alaisia ovat vaikkapa ao-omaisuudesta saadut tuotot.

No jos oikein tarkkoja ollaan, niin myös avio-oikeudesta vapaan omaisuuden tuotto saattaa olla avio-oikeuden alaista ja täten osituksen kohteena, jollei myös tuottoa ole nimenomaisesti määrätty avio-oikeudesta vapaaksi joko puolisoiden avioehtosopimuksessa taikka kolmannen henkilön testamentissa, lahjakirjassa taikka henkivakuutuksen edunsaajamääräyksessä.

Kaikkein tavallisin avio-oikeudesta vapaa omaisuuserä perustilanteessa lienevät kuitekin leskelle puolisonsa kuoleman jälkeen maksetuista eläkkeistä kertyneet säästöt.

Juristi2017 kirjoitti:

No jos oikein tarkkoja ollaan, niin myös avio-oikeudesta vapaan omaisuuden tuotto saattaa olla avio-oikeuden alaista ja täten osituksen kohteena, jollei myös tuottoa ole nimenomaisesti määrätty avio-oikeudesta vapaaksi joko puolisoiden avioehtosopimuksessa taikka kolmannen henkilön testamentissa, lahjakirjassa taikka henkivakuutuksen edunsaajamääräyksessä.

Kaikkein tavallisin avio-oikeudesta vapaa omaisuuserä perustilanteessa lienevät kuitekin leskelle puolisonsa kuoleman jälkeen maksetuista eläkkeistä kertyneet säästöt.

Lue lisää

"No jos oikein tarkkoja ollaan ..."

Tarkkuus puuttuu kokonaan, jos sanotaan, että kaikki puolison kuoleman jälkeen kertyneet varat olisivat avio-oikeudesta vapaita. Väite ei ole vain epätarkka, vaan epätosi eli väärä, ja ansaitsee siten tulla oikaistuksi.

Juristi2017 kirjoitti:

No jos oikein tarkkoja ollaan, niin myös avio-oikeudesta vapaan omaisuuden tuotto saattaa olla avio-oikeuden alaista ja täten osituksen kohteena, jollei myös tuottoa ole nimenomaisesti määrätty avio-oikeudesta vapaaksi joko puolisoiden avioehtosopimuksessa taikka kolmannen henkilön testamentissa, lahjakirjassa taikka henkivakuutuksen edunsaajamääräyksessä.

Kaikkein tavallisin avio-oikeudesta vapaa omaisuuserä perustilanteessa lienevät kuitekin leskelle puolisonsa kuoleman jälkeen maksetuista eläkkeistä kertyneet säästöt.

Lue lisää

Laissa ei kyllä sanota että eläkkeet olisivat avio-oikeudesta vapaita. Milläs perusteella ne muka osituksen ulkopuolelle jäisivät?

Tarkkanapitääolla kirjoitti:

Laissa ei kyllä sanota että eläkkeet olisivat avio-oikeudesta vapaita. Milläs perusteella ne muka osituksen ulkopuolelle jäisivät?

No kyllä ne ovat ja jäävät osituksen ulkopuolelle, jos ne ovat kuoleman jälkeiseltä ajalta. Ei tuon laissa olevan listan ole tarkoituskaan olla tyhjentävä vaan esimerkinomainen.

00530 kirjoitti:

"No jos oikein tarkkoja ollaan ..."

Tarkkuus puuttuu kokonaan, jos sanotaan, että kaikki puolison kuoleman jälkeen kertyneet varat olisivat avio-oikeudesta vapaita. Väite ei ole vain epätarkka, vaan epätosi eli väärä, ja ansaitsee siten tulla oikaistuksi.

Lue lisää

00530: "Vain lesken harjoittamasta ansiotoiminnasta saadut varat sekä perintönä, testamentilla tai lahjana saadut varat ovat aov-omaisuutta."

Väärin!

00530:n ymmärrys ja kyky hahmottaa avio-oikeusjärjestelmän perusteita ovat pahasti puutteellisia (mikä on kyllä tullut jo aiemminkin ilmi).

Avio-oikeusyhteyshän katkeaa ositusperusteen syntyhetkeen. Vain ositusperusteeen syntyhetkellä olleet varat tai niiden sijaan tullut omaisuus sekä tällaisen omaisuuden tuotto voivat tulla ositettaviksi.

Tuon ajankohdan jälkeen ansaitut tai saadut varat - millä perusteella ne sitten onkaan saatu - ovat avio-oikeudesta vapaita.

00530 näyttää luulevan, että omaisuuden avio-oikeudesta vapaa luonne olisi jotenkin sidoksissa saantoperusteeseen. Tämä osoittaa koko avio-oikeusjärjestelmän täydellistä väärinymmärrystä.

Näin paha virhe todellakin ansaitsee tulla oikaistuksi.

00530 mainitsi joskus hoitaneensa perintöasioita työkseen. Toivottavasti ymmärsi kuitenkin jättää ositukset tekemättä!! Kumman ylimielinen asenne, vaikka ihan perusasioiden osaamisessa on pahoja puutteita. Mutta mahtuuhan näille keskustelupalstoille jos jonkinlaista...

Oikaisu kirjoitti:

00530: "Vain lesken harjoittamasta ansiotoiminnasta saadut varat sekä perintönä, testamentilla tai lahjana saadut varat ovat aov-omaisuutta."

Väärin!

00530:n ymmärrys ja kyky hahmottaa avio-oikeusjärjestelmän perusteita ovat pahasti puutteellisia (mikä on kyllä tullut jo aiemminkin ilmi).

Avio-oikeusyhteyshän katkeaa ositusperusteen syntyhetkeen. Vain ositusperusteeen syntyhetkellä olleet varat tai niiden sijaan tullut omaisuus sekä tällaisen omaisuuden tuotto voivat tulla ositettaviksi.

Tuon ajankohdan jälkeen ansaitut tai saadut varat - millä perusteella ne sitten onkaan saatu - ovat avio-oikeudesta vapaita.

00530 näyttää luulevan, että omaisuuden avio-oikeudesta vapaa luonne olisi jotenkin sidoksissa saantoperusteeseen. Tämä osoittaa koko avio-oikeusjärjestelmän täydellistä väärinymmärrystä.

Näin paha virhe todellakin ansaitsee tulla oikaistuksi.

00530 mainitsi joskus hoitaneensa perintöasioita työkseen. Toivottavasti ymmärsi kuitenkin jättää ositukset tekemättä!! Kumman ylimielinen asenne, vaikka ihan perusasioiden osaamisessa on pahoja puutteita. Mutta mahtuuhan näille keskustelupalstoille jos jonkinlaista...

Lue lisää

Kylläpä virheen oikaisu kävi "Juristi 2017:n" luonnolle. Takaisin pitää koettaa antaa, vaikka kirvestä kiveen lyömällä. No mitäpä siihen on sanomista, sanahan on täällä vapaa.

"00530 näyttää luulevan, että omaisuuden avio-oikeudesta vapaa luonne olisi jotenkin sidoksissa saantoperusteeseen. Tämä osoittaa koko avio-oikeusjärjestelmän täydellistä väärinymmärrystä."

Tarkastellaanpa vähän, mitä onkaan - puolin ja toisin - tullut sanotuksi. Kommentoin "Juristi2017:n" seuraavaa väitettä:

J2017: "Kaikki puolison kuoleman jälkeen saadut varat ovat avio-oikeudesta vapaita." Siis kaikki.

Oikaisuni: "Eivät ihan kaikki; vain lesken harjoittamasta ansiotoiminnasta saadut varat sekä perintönä, testamentilla tai lahjana saadut varat ovat aov-omaisuutta. Avio-oikeuden alaisia ovat vaikkapa ao-omaisuudesta saadut tuotot."

J2017:
"Avio-oikeusyhteyshän katkeaa ositusperusteen syntyhetkeen. // Tuon ajankohdan jälkeen ansaitut tai saadut varat - millä perusteella ne sitten onkaan saatu - ovat avio-oikeudesta vapaita. 00530 näyttää luulevan, että omaisuuden avio-oikeudesta vapaa luonne olisi jotenkin sidoksissa saantoperusteeseen. Tämä osoittaa koko avio-oikeusjärjestelmän täydellistä väärinymmärrystä."

Entäpä mihin J2017 perustaa oman ymmärryksensä avio-oikeusjärjestelmästä? Sitä hän ei kerro. Sen tulisi kuitenkin perustua lakiin. Keskeinen lain säännös on AL 90 §.

AL 90.1
"Omaisuuden ositusta toimitettaessa on omaisuutena, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta, pidettävä:

1) omaisuutta, jonka puoliso on =>ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla<= avioliiton purkauduttua toisen puolison kuoleman vuoksi; /.../" http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#L1P90

Ja mitä tuosta sanoo Aarnio-Helin: Suomen avioliittooikeus? Kas tätä:

"(a) Avioliitto purkautuu puolison kuoleman johdosta. Tällöin avio-oikeusyhteys lakkaa kuolinhetkellä. AL 90 §:n 1-kohdan mukaan kuolleen puolison perillisillä ei ole avio-oikeutta omaisuuteen, jonka eloonjäänyt puoliso on leskeksi jäätyään saanut perintönä, lahjana taikka testamentin perusteella. Samaa sääntöä sovelletaan, jos leski on ansainnut omaisuutta puolisonsa kuoleman jälkeen."

Tuota perussääntöä tarkennetaan tulkinnanvaraiselta osin seuraavasti: "Ansaitulla omaisuudella tarkoitetaan lain esitöissä lesken saamaa palkkaa, elinkeinotoiminnan tuottoa ja niihin verrattavaa sekä esimerkiksi arpajaisvoittoa. Perintöön on rinnastettava henkivakuutuskorvaus, minkä leski on saanut edunsaajamääräyksen perusteella."

Jos J2017:n ymmärrys avio-oikeusjärjestelmästä olisi oikea eli LESKEN KAIKKI PUOLISONSA KUOLEMAN JÄLKEEN SAAMA OMAISUUS OLISI AVIO-OIKEUDESTA VAPAATA, niin AL 90.1 kuuluisi tietenkin näin:

AL 90.1
"Omaisuuden ositusta toimitettaessa on omaisuutena, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta, on pidettävä
1) eloonjääneen puolison omaisuutta, jonka hän on ansainnut taikka saanut puolisonsa kuoleman jälkeen;"

Jos laki olisi noin säädetty, myös edelle lainattu Aarnion-Helinin selitys siitä, mitä "ansaitulla omaisuudella" tarkoitetaan tai mitä "perintöön" on rinnastettava, olisi täysin tarpeeton. Kaikki = kaikki. Mutta kun ei olekaan kaikki, vastoin J2017:n ymmärrystä.

Avio-oikeudesta vapaa luonne on kuin onkin - vastoin J2017:n ymmärrystä - sidottu osaksi myös saantoperusteeseen. Saantoperusteita on laissa lueteltu neljä: avio-oikeutta ei ole omaisuuteen, jonka puoliso ensiksi kuolleen jälkeen on (a) ansainnut, (b) saanut perintönä, (c) saanut lahjana tai (d) saanut testamentin nojalla. Jos siis lesken puolisonsa kuoleman jälkeinen vaurastuminen perustuu edellä mainitunlaisiin saantoihin, vaurastuminen on avio-oikeudesta vapaata. Muunperusteinen vaurastuminen, kuten vaikkapa lesken omaisuuden tuotto (jota ei ole avioehdossa suljettu pois) onkin avio-oikeuden alaista.

Maallikko kysyy:
Siis mikä omaisuus on avio-oikeuden alaista? MIkä tahansakko muu?
Eli kaikki muut kuin nuo neljä (abcd)?
Esimerkiksi eläkkeet ja vakuutuskorvauksetkin???

88989 kirjoitti:

No kyllä ne ovat ja jäävät osituksen ulkopuolelle, jos ne ovat kuoleman jälkeiseltä ajalta. Ei tuon laissa olevan listan ole tarkoituskaan olla tyhjentävä vaan esimerkinomainen.

Lue lisää

"Ei tuon laissa olevan listan ole tarkoituskaan olla tyhjentävä vaan esimerkinomainen."

Mikä tällaisen tulkinnan puolesta puhuu? Miksi laki - jos ratio olisi tuo - selvyyden ja yksinkertaisuuden vuoksi ei kuuluisi näin (jolloin esimerkit olisivat turhaa kamaa):

AL 90.1
"Omaisuuden ositusta toimitettaessa on omaisuutena, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta, on pidettävä
1) eloonjääneen puolison omaisuutta, jonka hän on ansainnut taikka saanut puolisonsa kuoleman jälkeen;"

Jos laki olisi noin säädetty, myös edelle lainattu Aarnion-Helinin selitys siitä, mitä "ansaitulla omaisuudella" tarkoitetaan tai mitä "perintöön" on rinnastettava, olisi täysin tarpeeton. Kaikki = kaikki.

Minkähän takia Aarnio & kumpp. tässä tapauksessa EIVÄT kerro, että "ansaittu, peritty, lahjana tai testamentilla saatu" ovat vain esimerkkejä avio-oikeudesta vapaasta omaisuudesta (vaan päin vastoin selittävät, miten "ansaittua" tai "perintöä" tulisi tulkita), kun he toisaalta vaikkapa testamentin muotoa koskevan PK 10:2:n kohdalla kertovat, että ko. säännös ei ole ehdoton muotovaatimus, vaan merkykseltään ohjeellinen - vaikkei sitä ko. säännöksessä kerrota? (Mistä täälläkin on kinasteltu, kun asiantuntijoiksi esittäytyneet nikkarit ovat väittäneet, että ko. säännös on ehdoton muotovaatimus.)

Ositusperuste eli avioeroasian vireilletulo tai puolison kuolema katkaisee aviovarallisuusyhteyden.

Ratkaisevaa jaoteltaessa omaisuutta avio-oikeuden alaiseen ja avio-oikeudesta vapaaseen omaisuuteen on ajankohta, eikä se, millä perusteella omaisuus on saatu.

Aviovarallisuusyhteyden katkeamisen jälkeen tulevat varat eivät ole osituksen piirissä ellei sitten ole kyse omaisuuden tuotosta (lähinnä avio-oikeuden alainen omaisuus).

Väitätkö 00530 oikeasti, että jos puoliso avioeroasian vireilletulon jälkeen tai leski puolisonsa kuoleman jälkeen löytää vaikkapa arvokkaan timantin, niin tuo timantti tulisi myös ositettavaksi vain siksi, ettei timantin löytäminen nyt sattunut olemaan avioliittolain luettelossa?

Etkä muuten vastannut tuon nimimerkin Maallikko-kysyy kysymykseen. Miten käsittelisit lesken puolisonsa kuolema jälkee saamia eläkkeitä? Jos ositus toimitetaan 10 vuoden kuluttua kuolemasta, on eläkkeitä kertynyt melkoinen määrä! Sinäkö ositat nekin?

Ei kai 00530 voi mitekään olla oikeassa???
Sanoohan nyt järkikin, ettei lesken eläkkeet ole ositettavaa omaisuutta.
Kyllä minäkin olen ymmärtänyt, että puolison kuolema katkaisee sen mitä ositetaan.

Ei kyllä kannata luottaa tämän palstan tietoihin, kun tänne voi kirjoitella tuollaiset jotka ihan vääriä tietoja jakavat.

88989 kirjoitti:

Ositusperuste eli avioeroasian vireilletulo tai puolison kuolema katkaisee aviovarallisuusyhteyden.

Ratkaisevaa jaoteltaessa omaisuutta avio-oikeuden alaiseen ja avio-oikeudesta vapaaseen omaisuuteen on ajankohta, eikä se, millä perusteella omaisuus on saatu.

Aviovarallisuusyhteyden katkeamisen jälkeen tulevat varat eivät ole osituksen piirissä ellei sitten ole kyse omaisuuden tuotosta (lähinnä avio-oikeuden alainen omaisuus).

Väitätkö 00530 oikeasti, että jos puoliso avioeroasian vireilletulon jälkeen tai leski puolisonsa kuoleman jälkeen löytää vaikkapa arvokkaan timantin, niin tuo timantti tulisi myös ositettavaksi vain siksi, ettei timantin löytäminen nyt sattunut olemaan avioliittolain luettelossa?

Etkä muuten vastannut tuon nimimerkin Maallikko-kysyy kysymykseen. Miten käsittelisit lesken puolisonsa kuolema jälkee saamia eläkkeitä? Jos ositus toimitetaan 10 vuoden kuluttua kuolemasta, on eläkkeitä kertynyt melkoinen määrä! Sinäkö ositat nekin?

Lue lisää

"Ositusperuste eli avioeroasian vireilletulo tai puolison kuolema katkaisee aviovarallisuusyhteyden. Ratkaisevaa jaoteltaessa omaisuutta avio-oikeuden alaiseen ja avio-oikeudesta vapaaseen omaisuuteen on ajankohta, eikä se, millä perusteella omaisuus on saatu."

Noinhan sitä sanotaan, ja noin sanot sinäkin, kun noin olet oppinut (vaikkapa Aarniolta & kumpp.). Totta kai minäkin mainitun J2017:n viittaaman avio-oikeusjärjestelmän perusteen olen "hahmottanut". Mutta hahmottaminen ei riitä, jos se kyseenalaistetaan - kuten nyt olen tehnyt - kysymällä, mihin tarkkaan ottaen tuollainen "hahmottaminen" perustuu!

Sen toki tulisi perustua lain säännökseen. Mutta jos se perustuu, niin MIKÄ on se lain säännös? Kun avio-oikeudesta on kysymys, säännöksen tietysti tulisi löytyä avioliittolaista. Avioliittolaista minä en muuta soveltuvaa säännöstä löydä kuin AL 90:n. Jos sinä muun löydät, niin tuopa se esiin.

AL 90.1
"Omaisuuden ositusta toimitettaessa on omaisuutena, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta, pidettävä:
1) omaisuutta, jonka puoliso on =>ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla<= avioliiton purkauduttua toisen puolison kuoleman vuoksi;"

Toistan kysymykseni (johon et ole vastannut): Jos on tarkoitettu KAIKKEA ositusperusteen jälkeen tullutta omaisuutta, niin miksi säännös ei sitä kerro näin: "1) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut avioliiton purkauduttua toisen puolison kuoleman vuoksi"??

Miksi aov-saantoina on mainittu (a) ansaitseminen, (b) perintö, (c) lahja, (d) testamentti? Jos on tarkoitettu ihan kaikkea, niin luettelo a-d pelkästään hämärtää ilmaisua. Onko luettelo siis vain joukko esimerkkejä "kaikesta"? Jos on, niin miksi se (esimerkkiluonne) on jätetty kertomatta?

Ja toisaalta: Jos kaikkea tarkoitetaan, niin millä perusteella vaikkapa kuoleman jälkeen kertynyt tuotto (myös avio-oikeudesta vapaan omaisuuden tuotto, jollei sitä ole määrätty avio-oikeudesta vapaaksi) sitten kuitenkin olisi avio-oikeuden alaista varallisuutta - niin kuin sen vakiintuneesti käsitetään olevan? Mihin tämä käsitys perustuu? Kerropa sekin!

Vertaapa po. AL 90:n säännöstä PK 3:4.1:n säännökseen.

PK 3:4.1
"Jos pesän arvo eloonjääneen puolison kuollessa on suurempi kuin ensiksi kuolleen puolison kuollessa, on pesän vaurastuminen luettava eloonjääneen puolison perillisten hyväksi, =>mikäli<= selvitetään, että eloonjäänyt on =>perintönä, testamentilla tai lahjana saanut vastaavan omaisuuden tai että vaurastuminen johtuu ansiotoiminnasta<=, jota eloonjäänyt puoliso on harjoittanut ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen."

Saantoperusteet ovat molemmissa identtiset. Olisiko vm. säännöksen luettelokin siis tulkittava vain esimerkkinä, jolloin siis kaikenlainen vaurastuminen, perusteesta riippumatta, luettaisiin eloonjääneen puolison perillisten hyväksi. Jos taas vm. säännös (PK) olisikin tulkittava kirjaimellisesti, mutta em. (AL) säännös ei, niin mihin tällainen erottelu perustuisi?

Aarnio & kumpp. eivät ole lähteneet siitä, että AL:n säännöksen saannot olisivat vain esimerkkejä. Muutoinhan heillä ei olisi ollut mitään tarvetta sen valaisemiseen, mitä lain esitöissä "ansaitulla omaisuudella" tarkoitetaan tai mitä "perintöön" tulee rinnastaa. Aarnio ei aivan kaikessa esityksessään ole ollut täysin johdonmukainen. Ehkä häneltä tässä on jäänyt huomaamatta, mikä ristiriita vallitsevan käsityksen ja AL 90.1:n sanamuodon välillä on.

"Väitätkö 00530 oikeasti, että jos puoliso avioeroasian vireilletulon jälkeen tai leski puolisonsa kuoleman jälkeen löytää vaikkapa arvokkaan timantin, niin tuo timantti tulisi myös ositettavaksi vain siksi, ettei timantin löytäminen nyt sattunut olemaan avioliittolain luettelossa?"

Aarnio & kumpp. mukaan lain esitöissä "ansaitulla omaisuudella" tarkoitetaan "palkkaa, elinkeinotoiminnon tuottoa ja niihin verrattavaa sekä esimerkiksi arpajaisvoittoa". Ehkä arpajaisvoittoon verrattavaksi voitaisiin katsoa myös löydetty timantti.

"Miten käsittelisit lesken puolisonsa kuolema jälkee saamia eläkkeitä? Jos ositus toimitetaan 10 vuoden kuluttua kuolemasta, on eläkkeitä kertynyt melkoinen määrä!"

Eivätköhän eläkkeet rinnastu palkkaan, joten niistä kertynyt varallisuus olisi avio-oikeudesta vapaata.

T2017:n kaltaiset oppipojat menevät virran mukana osaamatta oppimaansa mitenkään kyseenalaistaa. Hyvä niin, eihän se maata tähän mennessä ole kaatanut. Mutta se ei tarkoita, että heidän omaksumansa käsitys jostakin instituutiosta, kuten avio-oikeusjärjestelmästä, ei voisi osoittautua lakiin perustumattomaksi.

Tiedätköhän sinä 00530 enää itsekään, mitä väität?

Ositukseen kuuluvat varat ovat ihan perusasioita avioliitto-oikeudessa. Tilanne jäädytetään ositusperusteen syntyhetkeen ja vain ne varat, niiden sijaan tullut omaisuus tai tällaisen omaisuuden tuotto ovat osituksen kohteena.

Ositusperusteen syntyhetken jälkeen saadut tai ansaitut varat tai ihan millä tahansa muulla keinolla puolison omistukseen tulleet uudet varat ovat avioliitosta vapaata omaisuutta.

Väitit ensin, että avioliittolain luettelo on tyhjentävä, mutta sitten lähdet itse analogian tielle toteamalla, että eläkkeet kuitenkin ovat avio-oikeudesta vapaita, vaikka ne eivät luettelossa olekaan. Etkö jo tästä itse tajua, että luettelo on todellakin esimerkinomainen ja olisi täysin mahdotonta listata kaikkia mahdollisia omaisuuden saantotapoja maan ja taivaan väliltä.

On myös hyvä ymmärtää, että jos varojen saantoperuste on ajalta ennen ositusperusteen syntyhetkeä, mutta ne maksetaan vasta sen jälkeen, kuuluvat ne kuitenkin ositettaviin varoihin. Esim. palkkatulo on ositettavaa omaisuutta, jos sen peruste on ajalta ennen ositusperusteen syntyhetkeä. Jos vaikkapa palkka maksetaan aina ansaintakuukautta seuraavan kuun 5. päivä ja puoliso on kuollut tai avioeroa haetttu maksukuukauden alussa (1.-4. päivä), niin tuo palkka kuuluu ositettaviin varoihin. Sama pätee veronpalautuksiin, jos ne maksetaan ennen ositusperustetta saaduista palkkatuloista liikaa perittyjen ennakonpidätysten vuoksi.

Ositettavat (=avio-oikeuden alaiset) varat ovat siis:
1. ositusperusteen syntyhetkellä olleet varat (tai saatavat, joiden peruste on tuolloin olemassa)
2. avio-oikeuden alaisen omaisuuden sijaan tullut omaisuus eli surrogaatti
3. edellä mainitun omaisuuden tuotto

Myös avio-oikeudesta vapaan omaisuuden tuotto voi olla avio-oikeuden alaista omaisuutta, jollei sitäkin ole erikseen määrätty avio-oikeudesta vapaaksi.

Kerro nyt hyvä ihminen, minkä muun ositusperusteen syntyhetken jälkeen tulleen omaisuuden kuvittelet olevan avio-oikeuden alaista ja täten osituksen piirissä!
(Ja koska et pysty vastaamaan, vastaan itse: sellaista ei ole.)

Ehkäpä sinua auttaa hahmottamisessa se, jos mietit sellaista tilannetta, että puoliso on hankkinut ositusperusteen syntyhetken jälkeen omaisuutta lainarahalla, ostanut esimerkiksi asunnon. Ostettu omaisuus ei ole tuolla esimerkkilistassa, mutta avioliittolaissa on selkeästi määrätty, että ositusperusteen syntyhetken jälkeen syntyneitä velkoja ei oteta huomioon osituksessa. Listaa tiukasti tuijottamalla sinä otat puolison asunnon mukaan ositukseen mutta jätät asuntolainan huomioimatta. Jos toimit toisin, niin miten perustelet sen?

Eli usko nyt itseäsi viisaampia. Lista on tosiaan esimerkinomainen ja aviovarallisuusyhteys katkeaa osituperusteen syntyhetkeen.

Juuri näin.

00530:n ja muidenkin oikeustieteen harrastelijoiden kannattaisi edes hiukan tutustua alan kirjallisuuteen. Jos omat tiedot perustuvat pelkästään nettikeskusteluihin, niin metsään mennään ja pahasti.

Esimerkiksi Lohi toteaa teoksessa Ositus, tasinko ja sivullissuoja (2003) näin:
"Pääsääntönä on, että AO-säästöjä määrättäessä otetaan huomioon ainoastaan ne varat, jotka puolisoilla olivat ositusperusteen syntyhetkellä, eli avioeron tullessa vireille (AL 90 §). Sanottuun hetkeen on siis liitetty katkaisuvaikutus. Tarkoituksena on, että avioeron vireille tulon ja osituksen toimittamisen välillä tapahtuneet varallisuudenlisäykset, esimerkiksi puolison saamat lahjat tai perinnöt eivät muuttaisi osituspuolten aviovarallisuussuhteita. Arvonmäärityksessä noudatetaan toisenlaista sääntöä: osituslaskelmassa käytetään osituksen toimittamishetken mukaisia arvoja."

"Velkojen huomioon ottamista koskee vastaavansisältöinen aikamääräys kuin varoja. Osituslaskelmassa otetaan huomioon vain ne velat, jotka ovat syntyneet ositusperusteen syntyhetkeen mennessä (AL 99.1 §)."

Ja uudessa teoksessaan Aviovarallisuusoikeus (2016) Lohi toteaa näin:

"AL 90 §:n sanamuodosta voidaan e contrario päätellä, että kaikilla muilla tavoilla saatu omaisuus on avio-oikeuden alaista, vaikka saanto olisikin tapahtunut ositusperusteen syntyhetken jälkeen. Lainkohdan esitöistä käy kuitenkin ilmi, ettei mainittua saantotapojen luetteloa ole tarkoitettu tulkittavan suppeasti vaan sille täytyy pikemminkin antaa melko laaja tulkinta. - - - Useimmiten lienee selvää, onko tietty puolisolla ositushetkellä oleva omaisuus kuulunut hänen varallisuuteensa jo ositusperusteen syntyhetkellä vai onko hän saanut sen vasta välitilan aikana."

Ja teoksessa Perhevarallisuusoikeus Aarnio & Kangas puolestaan kertovat näin:
"Osituksen piiriin kuuluu puolisoiden ositusperusteen syntyessä, eli toisen puolison kuollessa tai eron vireille tullessa, omistama omaisuus. - - - Ositusperusteen jälkeen saatu taikka ansaittu varallisuus ei kuulu ositettavaan omaisuuteen (AL 90 §)."

Itse muuten opin tämän asian jo ensimmäisenä opiskeluvuotenani oikiksessa kauan kauan sitten. Eli 00530:n termiä käyttäen jo oppipoikana. Jospa 00530 lopettaisikin nyt uhoamisen, ottaisi kirjan kauniiseen käteen ja ryhtyisi itse oppipojaksi ja opiskelisi nämä avioliittolain perusasiat, jos haluaa tällä forumilla keskustella. Ei tänne kaivata tuollaisia väärää tietoa jakavia moukkia, joiden lahjat ovat lähinnä viisaampien mollaamisessa.

Mutta mikä ositusvaatimuksessa tekee sen loukkaavaksi?

Esim sellainen esimerkki, et leskellä oli hallianta-ja käyttöoikeus, mutta hän luopui siitä ja sanoi ettei siltikään jaeta kuolinpesää. Eikä tikkua ristiin laita minkään asian eteen kuolinpesän asioiden eteen. Mutta laskuja perikunnalle sieltä riittää.

Ositus ja jako voidaan tehdä lesken tahdosta huolimatta, vaikka hänellä hallintaoikeus olisikin ja vielä helpommin, jos hän hallinnasta luopuu.
Kuulostaa aivan siltä, että teillä leski luulee, että voi pitää kaiken hallinnassaan, vaikka olisikin hallinnasta luopunut - ja niin myös tapahtuu, jos te muut siihen suostutte. Eri asia on, kannattaako kaikkeen lesken tahtoon alistua, vai yrittääkö ainakin tälle selittää mitä asiat oikein tarkoittavat: että asiat pitää hyväksyä sellaisina kuin ne ovat, ei niin kuin niiden haluaisi olevan.

Mitä laskuja perikunnalle tulee? Jos laskut koskevat lesken hallussa olevaa omaisuutta, myös laskut kuuluvat lesken maksettaviksi (toki jos tekin käytätte siellä vaikka vettä, sähköä, saunapuita tai vaikka varastotilaa lesken luvalla, on oikein osallistua niihin kustannuksiin). Älkää kuitenkaan leskelle kuuluvia laskuja maksako.

Lesken vastuisiin kuuluu huolehtia hallussaan olevasta omaisuudesta, ettei omistajille tule vahinkoa, ellei leski siihen kykene, on parempi luopua hallinnasta; jos asuntoakaan ei pysty pitämään kunnossa, olisiko viisasta vaihtaa se pienempään/halvempaan?

Miksiköhän leski voisi kokea ositusvaateen loukkaavaksi? Eiköhän tuo osituksen joutuisa toimittaminen ole yleensä nimenomaan lesken intressissä!

Osituksessahan leski saa usein varoja tasinkona perillisiltä, ja kyllä omistusoikeuden saaminen on aina lesken kannalta edullisempaa kun se, että hänellä on vain hallintaoikeus jakamattomaan kuolinpesään. Eli tasinkona tulevaan omaisuuteen leski saa hallintaoikeuden LISÄKSI omistusoikeuden ja pääsee esimerkiksi käyttämäänkin rahavaroja. Jos ositus on toimittamatta, rahavaroihin (siis pääomiin) ei periaatteessa koske kukaan.

Ja mihinkähän 00530 perustat tämän väitteesi:
"Puolisoiden keskinäisessä testamentissa on melko yleinen määräys, että jos joku lapsista vaatii perintönsä ensiksi kuolleen jälkeen lesken eläessä, hän perii viimeksi eläneeltä vain lakiosansa (= puolet perintöosasta)."

Pitkälti toistakymmentä vuotta perintöasioita hoitaneena ja satoja testamentteja nähneenä voin kertoa, että tuollainen testamenttimääräys on äärimmäisen harvinainen (olen nähnyt ehkä korkeitaan viisi tuollaista kyhäelmää). Sitä paitsi perintöä ei edes tarvitse vaatia, vaan perintö tulee perilliselle suoraan lain nojalla.

Mikähän ajatus tuollaisessa määräyksessä oikein edes on? Yleensähän vanhemmat haluavat omaisuutensa siirtyvän omille jälkeläisilleen ja nimenomaan mahdollisimman edullisesti. Kesikinäisellä testamentilla saadaan vain turhia perintöveroja ja huonosti muotoiltuna tuon kaltaiset määräykset johtavat hyvinkin kummalliseen lopputulokseen. Kenelle omaisuus olisi siis lesken jälkeen menevä?!

Muistutan vielä, että osituksen ja perinnönjaon toimittaminen ei lakkauta lesken testamenttiin perustuvaa hallintaoikeutta taikka lakiin perustuvaa hallintaoikeutta yhteiseen kotiin ja koti-irtaimistoon.

Tämä enempää en ehdi enkä viitsi tämän palstan keskusteluihin osallistua. Totean vain, että suosittelen aina jo perunkirjoituksia hoitaessani, että kuolinpesä jaetaan mahdollisimman joutuisasti. Näin suurin osa asiakkaistani on tehnytkin ja nimenomaan leskiltä olen yleensä saanut suurimmat kiitokset asioiden hyvästä hoidosta.

Juristi2017 kirjoitti:

Miksiköhän leski voisi kokea ositusvaateen loukkaavaksi? Eiköhän tuo osituksen joutuisa toimittaminen ole yleensä nimenomaan lesken intressissä!

Osituksessahan leski saa usein varoja tasinkona perillisiltä, ja kyllä omistusoikeuden saaminen on aina lesken kannalta edullisempaa kun se, että hänellä on vain hallintaoikeus jakamattomaan kuolinpesään. Eli tasinkona tulevaan omaisuuteen leski saa hallintaoikeuden LISÄKSI omistusoikeuden ja pääsee esimerkiksi käyttämäänkin rahavaroja. Jos ositus on toimittamatta, rahavaroihin (siis pääomiin) ei periaatteessa koske kukaan.

Ja mihinkähän 00530 perustat tämän väitteesi:
"Puolisoiden keskinäisessä testamentissa on melko yleinen määräys, että jos joku lapsista vaatii perintönsä ensiksi kuolleen jälkeen lesken eläessä, hän perii viimeksi eläneeltä vain lakiosansa (= puolet perintöosasta)."

Pitkälti toistakymmentä vuotta perintöasioita hoitaneena ja satoja testamentteja nähneenä voin kertoa, että tuollainen testamenttimääräys on äärimmäisen harvinainen (olen nähnyt ehkä korkeitaan viisi tuollaista kyhäelmää). Sitä paitsi perintöä ei edes tarvitse vaatia, vaan perintö tulee perilliselle suoraan lain nojalla.

Mikähän ajatus tuollaisessa määräyksessä oikein edes on? Yleensähän vanhemmat haluavat omaisuutensa siirtyvän omille jälkeläisilleen ja nimenomaan mahdollisimman edullisesti. Kesikinäisellä testamentilla saadaan vain turhia perintöveroja ja huonosti muotoiltuna tuon kaltaiset määräykset johtavat hyvinkin kummalliseen lopputulokseen. Kenelle omaisuus olisi siis lesken jälkeen menevä?!

Muistutan vielä, että osituksen ja perinnönjaon toimittaminen ei lakkauta lesken testamenttiin perustuvaa hallintaoikeutta taikka lakiin perustuvaa hallintaoikeutta yhteiseen kotiin ja koti-irtaimistoon.

Tämä enempää en ehdi enkä viitsi tämän palstan keskusteluihin osallistua. Totean vain, että suosittelen aina jo perunkirjoituksia hoitaessani, että kuolinpesä jaetaan mahdollisimman joutuisasti. Näin suurin osa asiakkaistani on tehnytkin ja nimenomaan leskiltä olen yleensä saanut suurimmat kiitokset asioiden hyvästä hoidosta.

Lue lisää

Yks leski moitti perillisiään kovasti kun nämä perinnön perässä, kun nämä osituksen perään kysyivät.

mmkkiiiiiiii kirjoitti:

Yks leski moitti perillisiään kovasti kun nämä perinnön perässä, kun nämä osituksen perään kysyivät.

Jos perinnönjättäjällä omaisuutta vaikkapa 300.000 ja leskellä 100.000 niin leski saa osituksessa omaisuutta perillisiltä 100.000. Miten tämä voi tehdä perillisistä ahneita? Hehän maksavat leskille tasinkoa.

Ja jos omistukset ovat toisinpäin, niin leski saa pitää oman omaisuutensa ja perilliset saavat vain 100.000.

Lesken kannattaisi selvittää itselleen mikä se ositus oikein onkaan ennen kuin alkaa suotta moitiskella.

Leski_itsekin kirjoitti:

Jos perinnönjättäjällä omaisuutta vaikkapa 300.000 ja leskellä 100.000 niin leski saa osituksessa omaisuutta perillisiltä 100.000. Miten tämä voi tehdä perillisistä ahneita? Hehän maksavat leskille tasinkoa.

Ja jos omistukset ovat toisinpäin, niin leski saa pitää oman omaisuutensa ja perilliset saavat vain 100.000.

Lesken kannattaisi selvittää itselleen mikä se ositus oikein onkaan ennen kuin alkaa suotta moitiskella.

Lue lisää

sasse, mutta sekin on nähty! Kyllä vain! Ei tarvinnut keneen tasinkoja maksella, silti näin tapahtunut.
Leski ajattelee niin, ett kaikki on hänen, olokaa hiljaa ja hävetkää puheitanne perilliset.

Leski_itsekin kirjoitti:

Jos perinnönjättäjällä omaisuutta vaikkapa 300.000 ja leskellä 100.000 niin leski saa osituksessa omaisuutta perillisiltä 100.000. Miten tämä voi tehdä perillisistä ahneita? Hehän maksavat leskille tasinkoa.

Ja jos omistukset ovat toisinpäin, niin leski saa pitää oman omaisuutensa ja perilliset saavat vain 100.000.

Lesken kannattaisi selvittää itselleen mikä se ositus oikein onkaan ennen kuin alkaa suotta moitiskella.

Lue lisää

tuttua! Leski ajattelee osituksesta omalla varmalla tavallaan.Kyllä HÄN tietää, hiljaa AHNEET!.

mmkkiiiiiiii kirjoitti:

Yks leski moitti perillisiään kovasti kun nämä perinnön perässä, kun nämä osituksen perään kysyivät.

Joo meillä leski myötyväinen kiinteistön myyntiin mutta mutta hänen avopuolisonsa jarruttaa ja viivyttelee.Keksii kaikenlaista ettei tarvitse lähteä kiinteistöstä.Testamenttia heillä EI ole ja leski muuttanut palvelutaloon eli ei asu enää "kotona".Taistelu jatkuu.

""Hommatkaa edunvalvoja isälle""
no ei kai diktaattori mielestään holhoojaa tarvi!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!