Ystävyys parisuhteessa

hjkui

Monesti on näkynyt kirjoituksissa, että parisuhde on muuttunut kaverisuhteeksi.

Minä itse ainakin ole sitä mieltä, että parisuhteessa puolisoiden välillä pitää olla se kaikkein syvin ystävyyssuhde, joka on niin vakaa, että kaikki asiat ovat yhteisiä ja niitä ei kerrota kenellekään muille ystäville, kavereille.
Pelkkä seksisuhde ei riitä pitämään parisuhdetta koossa koskaan, tarvitaan tuo sydänystävyys ensimmäisenä mukaan, silloin voi tuossa seksisuhteessa olla hieman viileämpiä jaksoja ja silti parisuhde toimii . Näitä katkoja voi aiheuttaa sairastumiset, vaikkapa ihan tavalliseen flunssaan, suuri suru , vaikkapa läheisen menettäminen.

Mutta kuinka muistat tätä kaikkein tärkeintä ihmistä esim, nyt ystävänpäivänä.

Entä sinä uusperheessä elävä, miten muista t nykyistä kumppaniasi, merkkipäivinä, ystävänpäivänä.

Kun nyt hänelle saatat antaa kukkasen tai lahjan, muistelepa samalla, miten kohtelit entistä puolisoasi ja mahdollista lastesi toista vanhempaa. Muistitko huomioida häntä sinä kaikkein tärkeimpänä ystävänäsi. Jos et niin tehnyt, olisiko nyt aika pyytää vilpittömästi anteeksi kaikkia niitä asioita, joita jätit tekemättä tai et antanut hänen edes edetä elämässään. Jätitkö ystävänpäivänäkin puolisosi yksin ja ryntäsit kaveripiirisi kanssa jonnekin juhlimaan. Mietipä todellako kohtelitko toista oikein ja myös lapsiasi.

50

2005

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 4877487345

      Olen samaa mieltä, että parisuhteen asioita ei juoruta ulkopuolisille, edes sydänystäville.

      Suhteeni puolisooni on melko samanlainen kuin suhteeni lapsiini. Huolehdin heistä kaikista ja työskentelen heidän parhaakseen, mutta en käytä heitä olkapäänä itkuihini.

    • mvbmv

      "parisuhteessa puolisoiden välillä pitää olla se kaikkein syvin ystävyyssuhde, joka on niin vakaa, että kaikki asiat ovat yhteisiä ja niitä ei kerrota kenellekään muille ystäville, kavereille. "

      Ai tätä mieltä olet? No sehän tietää harmeja sekä ongelmia. Sillä parisuhteessa on tärkeintä, että molemmilla on OMA SEKÄ yhteinen elämä. Parisuhde on jatkuvaa läheisyyden ja erillisyyden vuorottelua.

    • kaveri.pari

      Mutta parisuhde ei ole miehen ja naisen välinen suhde jos se on muuttunut pelkäksi kaverisuhteeksi. Että sitä läheisyyttä ja miehen ja naisen välistä rakkautta ja fyysisyyttä tarvitaan, muuten on pelkkä kaverisuhde.

      • justnäin

      • enlaitaruokaakaan

        Me ihmiset ollaan erilaisia. Jos pelkkä kaverisuhde ei käy olen mieluummin yksin. En tee mitään siksi, että miellyttäisin toista ihmistä jos itse en jotain halua.


    • jkuyi

      Nyt pitää erottaa kaverisuhteet kokonaan ulkopuolisiksi kodin asioista. Kyllä sen parisuhteen pitää olla myös se kaikkein tärkein sanotaanko ystävyys tai kaverisuhde, siis sellainen, jossa todella kaikki asiat ovat yhteisiä ja siihen kuuluu sitten lisäksi tämä parisuhteen läheisyys myös jokaisella parilla omassa rytmisään, sallien siinäkin väsymyksen ja elämänmuutosten tuomat vaiheet.

      Tottahan meillä jokaisella on ja pitääkin olla niitä kodin ulkopuolisia kaveri, ystävä ja tuttava porukoita, toivon mukaan nekin ovat puolison tiedossa, eivätkä salaseuraa. Niissä puhutaan mitä puhutaan, mutta ei kenenkään parisuhteen asioita vatkata tai muita talous ja tärkeitä asioita. Ainahan voidaan puhua lasten koulusta ja ruokaresepteistä, todella harkintaa näihin asioihin.
      Mutta nämä kodin ulkopuoliset suhteet eivät saa olla kovin määräävässä asemassa elämässä. Monilla on tällaisia kaveritapaamisia vain kerran vuodessa ja välillä voi sitten jutella puhelimessa Jokaiselle perheelle tulee antaa rauha perheen elämään, eikä alkaa johtamaan sitä, narisemalla, että olet tossun alla tai jotain vastaavaa ilkkumista.

    • eeååooiiaa

      Pitäähän parisuhteen olla paljon enemmän kuin pelkkä hyvä ystävyyssuhde jossa harrastetaan seksiä.

    • Jestassentään

      Juuri niin hyvä molempia tyydyttävä seksi on viime kädessä yhdessä pitävä liima, kun kotoa saa niin ei tarvetta lähteä ns, baariin etsimään vaihtelua.

      • niinpäpäniin

        Jep, sepä se juuri erottaakin parisuhteen muista suhteista. Monet vähättelevät erotiikan ja seksin roolia parisuhteessa - no hups vaan, sitten ollaankin tilanteessa, et jossa ihmetellään, että mites tästä tulikin vain tällainen kaverisuhde... Nii-in, sitä sietää miettiä.


      • siistäh-

        Yleensä se on rakkaus, joka erottaa parisuhteen muista suhteista, eikä pelkkä seksi.


    • Totuusystävästä

      Olet oikeassa ei sitä omasta suhteesta kerrota muille kuin puolisolle. Muistelen aikanaan kun puolisoni petti ja kertoi muka ne syyt miksi alkoi sen kanssa suhteeseen. Kuinka tunteet olivat kuolleet ja eroa miettimässä ym. Samoin sen ettei ole uskaltanut vielä kertoa. Toinen uskoi tämän kaiken mitä taas meillä ei koskaan ole ollut. Ei omasta aviosta kerrota edes hyvälle ystävälle. Pitäisi tämäkin tietää tuo kyseinen ystävä ettei puolisosta kerrota tuollaista kuin sen takia että tunnettaisiin yhteenkuuluvuutta kun toinen varattuna haluaa uuden. No kun kerroin tuolle ettei pidä paikkansa olinkin se se narsisti ja hullu kun en usko puolison minulle kertomaa. Koska oli se kertonut kuulemma minulle eihän muutoin varattunakin olisi sitä ystävää ottanut. Ahaa no kun kävimme läpi kaiken niin sanoi puolisonikin ettei toisesta tuollaista kerrota. Koska eihän meillä koskaan ole edes riidelty. Toki myönsi valehdellen tuolle ystävälle kun osoitti kiinnostustaan varattua kohtaan ja kokeili saisiko seksiä ja saihan se. Ei olisi jäänyt koskaan kiinni asiasta jos ystävä itse ei olisi soittanut ja syytellyt minua narsistiksi joka ei ymmärrä erota ym. En usko minäkään että se olisi ystävälleen kertonut meistä. Koska keksihän se sen jutun jotta sai seksiä. Sen taas ymmärrän surullista se oli kun ei pitänyt paikkaansa. Ei toisesta todellakaan kerrota ympäri kyliä oli se puoliso minkälainen tahansa. Typerää luullakin että ihmiset typeryyksissään kertoisivat totuutta tuolla tavalla. Kun syynä oli tuo seksin saaminen.

      • Ystävättunnetaan

        Olipa tutun tuntuinen kertomus. Samoin minä törmännyt aikanaan samaan. Puolisoni petti ja tuo kakkonen ilmoittautui. Kertoen samoin kun en älyä erota kun puoliso oli muka pyytänyt eroa ja siihen en suostunut. Kyllä meillä samoin näin ettei ystäville kerrota omasta puolisosta tuollaista muutenkin siksi että sai ymmärrystä siltä ja seksiä. Kyllä se puoliso on lähin ystävä jolle kerrotaan kaikki. Jopa sekin kun ulkopuolinen on kiinnostunut hänestä. Se aloittaako suhteen on puolison se päätettävä. Riski on otettava käräyttääkö. Kylillä kertomiseen omasta aviosta on juuri se miksi ja minkä takia kertoo ongelmista muille kuin puolisolleen. Näkyy olevan tuo seksi joka antaa tilaisuuden varatulle. Ikävää se on jäädä kiinni mutta keskustelemalla ja päätöksiä tehden ketä pitää lähimpänä ystävänä.


    • hjuio

      Näyttää siltä, että suomalaiset miehet ovat varsin huonolla itsetunnolla varustettuja. Muuten ei tarvitse sitä miehisyyttään käydä testaamassa ulkopuolisilla baari- ja kapakka ruusuilla.
      Hyvän itsetunnon omaava tasapainoinen mies saa kaiken tarvitsemansa kotonaan, niin kuin saavat ne huonon itsetunnon omaavatkin. He vain eivät sitä ymmärrä, kun se huono itsetunto johtaa elämää. Sitten ensin käydään pornosivuilla ja luetaan lehtiä ja kuvitellaan oikean seksin olevan sellaista ja sitä sitten haetaan muualta, kun se ei kotona sitä hänen mielestään ole, ei se tule olemaan näiden muidenkaan naisten kanssa.
      Jotakin suomalaisesta miehestä kertoneen sekin, että naisen pitäisi olla kuin "huono nainen", ostaa noiden vanhojen elokuvien mukaisia pornopesien vaatteita ja sukkanauhoja ja vääntyä heidän seksinsä mukaisin kiemuroihin, nuolla ja tunkea mitä vaikka minne. Muutoin voin kotona saada kuulla, olevansa lahna, lehmä, huono ja ruma ja ties mitä muuta.
      Ei tämä voi olla oikein vaimoa kohtaan, joka on luultavasti säästynyt vartaloaan, eikä minkäänlaisia kokemuksia seksistä ole. Ei seksuaalisuuteen ole opetusta kouluissa sillä tavoin, että mikä on oikein ja mikä väärin. Se pitää opetella yhdessä ja ymmärtää erottaa porno ja ilotalotoiminnot, sellaista ei kahden ihmisen välinen seksuaalisuus saa olla, sillä se rikkoo ainakin naisen niin fyysisesti kuin henkisesti.

      Eli parannus seksuaalisuuteen lähtee miesten kasvatuksesta seksuaalisuuteen ja tasapainoisuuteen tämän asian kanssa. Jotenkin tämä pitäisi saada inhimilliseksi ja juuri perheiden pysyvyyden vuoksi, jotta lapset saisivat kasvaa tasapainosita elämää. Ei ole kovin hyväksi nuoren nähdä isäänsä esim. hyppimässä samoissa ympyröissä nuorten naisten hameiden perään ja levittelemässä valheita entisestä perheestään ja mahtavuudestaan.

      • 34878965

        "Hyvän itsetunnon omaava tasapainoinen mies saa kaiken tarvitsemansa kotonaan, niin kuin saavat ne huonon itsetunnon omaavatkin. He vain eivät sitä ymmärrä, kun se huono itsetunto johtaa elämää. Sitten ensin käydään pornosivuilla ja luetaan lehtiä ja kuvitellaan oikean seksin olevan sellaista ja sitä sitten haetaan muualta, kun se ei kotona sitä hänen mielestään ole, ei se tule olemaan näiden muidenkaan naisten kanssa."

        Oudosti sanottu. Mies siis saa kaiken tarvitsemansa mutta ei haluamaansa. Ja miehen vaimo kyllä tietää, mitä mies tarvitsee, vaikka mies ei tiedä sitä itse. Niinkö?

        Sinä et voi tietää, mitä miehesi, lapsesi, työkaverisi tai se satunnainen vastaantulija oikeasti tarvitsevat. Voit korkeintaan puhua omista henkilökohtaisista tarpeistasi.

        Ongelma on tämä: perheellinen ihminen tulee ennen pitkää tilanteeseen, jossa pitää valita oma onni tai lasten onni, oma onni tai puolison onni. Toiset valitsevat oman onnen ja uhraavat perheensä. Toiset valitsevat perheensä ja uhraavat itsensä. Molempia ei voi saada.


      • llilja
        34878965 kirjoitti:

        "Hyvän itsetunnon omaava tasapainoinen mies saa kaiken tarvitsemansa kotonaan, niin kuin saavat ne huonon itsetunnon omaavatkin. He vain eivät sitä ymmärrä, kun se huono itsetunto johtaa elämää. Sitten ensin käydään pornosivuilla ja luetaan lehtiä ja kuvitellaan oikean seksin olevan sellaista ja sitä sitten haetaan muualta, kun se ei kotona sitä hänen mielestään ole, ei se tule olemaan näiden muidenkaan naisten kanssa."

        Oudosti sanottu. Mies siis saa kaiken tarvitsemansa mutta ei haluamaansa. Ja miehen vaimo kyllä tietää, mitä mies tarvitsee, vaikka mies ei tiedä sitä itse. Niinkö?

        Sinä et voi tietää, mitä miehesi, lapsesi, työkaverisi tai se satunnainen vastaantulija oikeasti tarvitsevat. Voit korkeintaan puhua omista henkilökohtaisista tarpeistasi.

        Ongelma on tämä: perheellinen ihminen tulee ennen pitkää tilanteeseen, jossa pitää valita oma onni tai lasten onni, oma onni tai puolison onni. Toiset valitsevat oman onnen ja uhraavat perheensä. Toiset valitsevat perheensä ja uhraavat itsensä. Molempia ei voi saada.

        "perheellinen ihminen tulee ennen pitkää tilanteeseen, jossa pitää valita oma onni tai lasten onni, oma onni tai puolison onni. "

        Miten kukaan voisi olla onnellinen onnettoman puolison kanssa? Miten lapset voisivat olla onnellisia, kun huomaavat toisen vanhempansa kärsivän?

        Tokihan kompromisseja täytyy tehdä, ja MOLEMPIEN joustaa parisuhteessa. Mutta jos vain toinen joustaa ja uhrautuu, parisuhde on täysin sairas. Samoin yksipuolinen uhrautuminen/joustaminen on sairasta. Tervettä on erota, ellei parisuhde palvele molempia.


      • 48986893
        llilja kirjoitti:

        "perheellinen ihminen tulee ennen pitkää tilanteeseen, jossa pitää valita oma onni tai lasten onni, oma onni tai puolison onni. "

        Miten kukaan voisi olla onnellinen onnettoman puolison kanssa? Miten lapset voisivat olla onnellisia, kun huomaavat toisen vanhempansa kärsivän?

        Tokihan kompromisseja täytyy tehdä, ja MOLEMPIEN joustaa parisuhteessa. Mutta jos vain toinen joustaa ja uhrautuu, parisuhde on täysin sairas. Samoin yksipuolinen uhrautuminen/joustaminen on sairasta. Tervettä on erota, ellei parisuhde palvele molempia.

        En tiedä, ovatko huomanneet. Ja jos ovat, miten he voisivat asiaa auttaa?

        Uhrautumaan joutuvat yleensä molemmat vanhemmat. Eikä ero välttämättä tee ketään yhtään onnellisemmaksi. Lapsethan ovat yleensä monin verroin raskaampi taakka kuin puoliso.


    • jkuio

      Vai ei voi, varmasti voi.
      Vai tulee perheellinen tilanteeseen, oman tai lasten onnen välillä. Ensinnä jään vähän miettimään, mitä se oma onni sinulle on ja mitä tarkoitat lasten onnella ja puolison onnella.
      En minä voikaan tietää mitä kukin tarvitsee, mutta siksihän jokaiselle on annettu suu ja äänihuulet, että hän kertoo ulos tahtonsa ja halunsa, silloin toinen ymmärtää niissäkin olla mukana, jos ne ovat kohtuutta.

      Kyllä me jokainen opimme jollakin tavalla lukemana puolisoitamme, joten eivät heidän tahtonsa ja halunsa voi täysin vieraita olla, tosin koskaan emme voi kaikkea arvata tai tietää. Kaikkein parasta yhteenkuuluvuutta on osata keskustella, kertoa oman elämänsä tarinaa toiselle ja näin oppi aina vain lisää toisesta.
      Suunnitella tulevaisuutta ja kaikkia asioita pitkäjaksoisesti.

      Ei minusta perhe tule tilanteeseen onnen valinnasta, jos on eletty elämää, jossa kummallakin on sanottavansa ja löydetty se onni elää yhdessä ja lapsien kanssa.

      Todella jäi kiinnostamaan, tuo onnen valinta ja mikä se kenenkin onni on ja mitä tuo sananen esim. sinulle nimimerkki 34878965 pitää sisällään, mitä ajattelet olevan lasten onnen ja miehesi onnen.
      Mistä etsit sitä omaa onneasi???

      • 7358

        Yksilön onni on onnea vasta kun myös kumppani on onnellinen!


      • llilja
        7358 kirjoitti:

        Yksilön onni on onnea vasta kun myös kumppani on onnellinen!

        Kyllä! Koko perheen onni on yhdessä onnelliset vanhemmat.


    • päivävieläpaistaa

      Meillä avovaimon kanssa parisuhde muuttui kaveruudeksi parin viime vuoden aikana. Avovaimo ei tuosta ilmaisusta pidä, tulee vihaiseksi kun ilmaisen suhteemme laatua kaveruudeksi, jos vaikka joku ulkopuolinen kuulee. Mutta tottajan se on. Ei mitään intiimiä enää...ensin loppui seksi sitten hyväilyt ja lähesyys. Mulla haluja on avovaimolla ei ja sitten alkaa se ei toivottu asia. Kun tarpeeksi on ilman pettäminen tulee kuvioon. Ei se toivottavaa ole mutta en halua ilman seksiäkään olla. Toin pettämiseni vielä esiin, odotin jo avovaimon puolesta sitä yhtä sanaa, ero mutta ei . Haluaa mun pettämistäni huolimatta olla yhdessä ja jatkaa normi arkea. Eli ei kai sitten pidä sitä kovin pahana joten aina paikan tullen ja satunnaisesti tuikkaan vierasta. En ole enää kertonut mutta nämä satunnaispanot on harvassa ja ne riittää mulle. Eikä tuo kaveruussuhde mikään ihme ole kun 26 vuotta oltu saman katon alla. Kyllä se kiima ja himo lopui jo neljän viiden vuoden jälkeen mutta jaksettiin aina puhaltaa seksiin uutta kipinää kunnes sitten avovaimolle riitti. Kuinka moni mahtaa tosissaan himoita kumppaniaan kun on oltu lähes kolme vuosikymmentä yhdessä. Naiselleni kuitenkin normi arki turvallisen ja tutun miehen kanssa on parempi vaihtoehto kuin ero. Enkä ole koskaan alistanut henkisesti tai fyysisisesti, en määräillyt enkä estänyt menemestä viihteelle kun siltä tuntuu, aika vapaat kädet olen antanut.

    • llilja

      Parisuhde on parisuhde, ihmisillä usein on vain yksi sellainen (kerrallaan). Ystävyyssuhteet ovat ystävyyssuhteita, kaikki erilaisia. Ei tietenkään välttämättä. Itselläni on vuosikymmenet jatkunut ystävyyssuhde, aiemmin kauan aikaa sitten olimme parisuhteessa. En ole koskaan luokitellut ja lokeroinut ihmissuhteitani, koska sellainen olisi rasittavaa.

      Sydänystäviä voi ja mielestäni pitääkin olla muitakin kuin puoliso. Lisäksi hyvin usein puolison kanssa sydänystävyys on mahdoton. Se onnistuu vain silloin, jos molemmat ovat sydänystäviä itsensä ja toistensa kanssa. Kaikki riippuu niin paljon suhteesta ja sen omista lainalaisuuksista. Mitään yleistotuutta ei ole olemassa, vaan jokaisessa suhteessa on oma totuutensa.

    • tkkky

      "Mutta kuinka muistat tätä kaikkein tärkeintä ihmistä esim, nyt ystävänpäivänä."
      Tärkein ihminen? En luokittele ihmissuhteitani paremmuusjärjestykseen. Lisäksi ajattelen, että ystävänpäivä on aikamoisen keinotekoinen. Lähtöisin Amerikan ihmemaasta, tosin tullut Skandinaviaan nimenomaan ystävänomaisena, ei niinkään romanttisen rakkauden päivänä kuten se alun perin on tarkoitettu. Ystävänpäivänä muistan kortilla kuitenkin sellaisia ystäviä, joita näen harvakseltaan - ja myös erittäin vanhoja sukulaisiani, joita ei varmasti muisteta liikaa vuoden muinakaan päivinä.

      "Entä sinä uusperheessä elävä, miten muista t nykyistä kumppaniasi, merkkipäivinä, ystävänpäivänä. "

      Nykyistä kumppania ja kaikkia muitakin läheisiä muistan heidän merkkipäivinään. Miksi en muistaisi?

      "Kun nyt hänelle saatat antaa kukkasen tai lahjan, muistelepa samalla, miten kohtelit entistä puolisoasi ja mahdollista lastesi toista vanhempaa"

      Jos nyt pitää muistella, niin muistin myös exää aikoinaan hänen merkkipäivinään. Olen vähän hämmentynyt tuollaista kysymyksistä.

    • tkkky

      Ai niin. Unohtui kommentoida tätä:
      "Pelkkä seksisuhde ei riitä pitämään parisuhdetta koossa koskaan"

      Niinkö?
      Mielestäni parisuhde ei voi täysin olla koskaan "pelkkä" seksisuhde, vaan siihen sisältyy väkisin muutakin. Eikä seksisuhde ole koskaan "pelkkä", vaan hyvin usein parisuhteessa se kaikkein TÄRKEIN koossa pitävä asia.

      • Ja vielä voisi jatkaa: parisuhde ilman seksiä ja läheisyyttä, on pelkästään kämppäkaveruus.

        Kun seksi loppuu, haalistuu myös tunteet.


      • tkkky
        mikatre66 kirjoitti:

        Ja vielä voisi jatkaa: parisuhde ilman seksiä ja läheisyyttä, on pelkästään kämppäkaveruus.

        Kun seksi loppuu, haalistuu myös tunteet.

        "Kun seksi loppuu, haalistuu myös tunteet."

        Jatkan vielä tuota.
        Vaikka tunteet haalistuisikin, niin seksi riittää poweriksi pitämään yllä parisuhdetta. Siis JOS seksillä on aina ollut suhteessa merkitystä ja eritoten molemmille.

        Mutta jos vähintään toiselle tulee paljon epämiellyttäviä tunteita itse parisuhteesta: toinen tekee/sanoo pahasti väärin, ärsyttää, kohtelee huonosti; niin on tasan varmaa, että seksikin loppuu. Parempi on sekstailla jonkun kanssa, jota ei inhoa :D (esimerkiksi).


    • 7368

      Ei tulis mittää! Jo muutaman päivän paussi ilman ymmärrettävää syytä aiheuttaa turhautuneen tunteen joka heijastuu arkiseen kanssakäymiseen.

    • Perjjjj

      Uusperheen isä olen, ja ystävänpäivänä muistan vaimoani. Kuten monina muinakin päivinä mukavilla teoilla, sanoilla jne.
      Enää kohtelin vähintään yhtä hyvin kuin hänkin minua. Exä mäkätti, räyhäsi turhista, laiskotteli päivästä toiseen jne... Lopulta hän ei lapsestakaan juuri huolta pitänyt, ja petti minua. Niin enpä koe että mulla olis mitään anteeksi pyydettävä, vaikka en minäkään hänelle enää viitsinyt hempeillä.;) Parisuhteen onnistumiseen tarvitaan kaksi. Nykyisessä suhteessani se tiimityö on sujunut jo 9 vuotta.

    • hmmm2

      Olen avovaimon kanssa ystävyyssuhteessa ollut jo puolisen vuotta josta käytänössä päätti hän. Ei seksiä, ei mitään intiimiä vain ystäviä, toivotti jopa hyvää ystävänpäivää vaikka olen hänen miehensä, näin naiseni siis haluaa jatkaa. Kun keskusteltiin niin hän vaatii myös multa pidättäytymistä seksistä. Sanoin että mulla on oikeus omaan kroppaan ja sen käyttöön vai väitätkö että omistat mun kehonikin, johan avokki hiljeni. No pettämiseksihän se meni enkä ole kertaakaan katunut, päin vastoin. On erikseen kaverit, ystävät ja puolisot/elämänkumppanit, näin se pitäisi mennä mutta naisellani eri käsitys.

    • yhdessä--

      Meidän suhteessamme ei ole salaisuuksia. Me kerrotaan toisillemme aivan kaikki ja tehdäänkin lähes kaikki yhdessä, poislukien meidän työt (koska erilliset työpaikat) ja minun harrastukseni, jossa käyn pari kertaa viikossa, eikä puoliso jaksa alkaa harrastaa samaa asiaa. Mutta muutoin olemme koko ajan yhdessä ja teemme asiat yhdessä ja jaamme kaiken toistemme kanssa. Jos jaamme salaisuuksia muillekin tutuille, niin me joka tapauksessa tiedämme ne jo keskenämme. Meillä on myös yhteiset kaveripiirit, joissa vietämme aikaa mieluiten yhdessä, emme niinkään erillämme, koska emme halua jättää toisiamme paitsi hauskanpidosta (kavereiden seura = hauskanpitoa). Ei olisi hauskaa, jos toinen ei pääsisi mukaan ja jäisi vaille jotain kivaa inside-juttua, joka saattaa syntyä kaveriseurassa.

      Toisaalta taas, jos nyt olisi pakottava tarve olla hetken aikaa yksinään (siis että se toinen olisi muualla), kyllä sekin onnistuisi. Kuten töissäkäynti.

      Olemme myös lähes kaikesta samaa mieltä. Ja jos läheisillämme on ongelmia, joita ovat kertoneet meille, joko yhdessä tai erikseen, puimme niitäkin keskenämme, jotta pystymme auttamaan läheisiämme.

      Itse en ainakaan voisi kuvitellakaan, että minulla olisi puolisoani parempi ystävä. Jos olisi, niin miksen sitten suoriltaan asuisi tämän ystävän kanssa, enkä puolisoni.

      Tällainen parisuhdemalli ei ehkä toimi kaikilla, mutta meillä tuntuu toimivan.

    • takkatulessa

      Te, jotka puhutte siitä, että "seksi tekee parisuhteesta parisuhteen" (bullshittia muuten tuo väite), niin haluaisin kysyä teiltä yhtä asiaa: ne pariskunnat, jotka ovat olleet yhdessä vanhuuteensa saakka, ovat siis 60-90-vuotiaita, mutta eivät harrasta seksiä syystä tai toisesta lainkaan ja ovat vieläpä ihan onnellisia yhdessä ilman seksiäkin, ja pitävät itseään edelleen av(i)oliittolaisina eivätkä mitenkään "vain kavereina"... Niin onko teidän mielestänne tuollainen parisuhde sitten kuitenkin pelkkä kaverisuhde, vaikka pariskunta itse kokee, että elää oikeassa parisuhteessa ja on onnellinen siinä toistensa kanssa?

      Ainakin minun tuttavapiirissäni on seksihurjastelut parisuhteessa loppuneet yleensä joko lastensaantiin tai ikääntymiseen, joskus 40-50v. hujakoilla se ei ole enää tuntunut olevan kovin tärkeää suhteissa, kun on ne penskatkin väännetty jo ja on muutakin yhteistä tekemistä ja noin (en tosin väitä, että tämä olisi yleismaailmallinen totuus ja että KAIKKI parit tekisivät noin, tämä on vain esimerkinomainen lausunto), mutta silti nämä tuttavat ovat omasta mielestään parisuhteessa keskenään ja rakastavat toisiaan ja haluavat olla yhdessä. He eivät koe olevansa "tyytyneet elämään ilman seksiä koska ei viitti erotakaan tutusta tyypistä", vaan että he nimenomaan haluavat olla sen puoliskonsa kanssa, koska he tykkäävät juuri hänestä ja kokevat hänen olevan muutakin kuin pelkkä pillu tai kyrpä.

      Sitä en vähättele, jos nyt joku ei halua olla ilman seksiä, niin sitten ei halua ja jos toinen haluaa niin sitten suhteessa on kai ongelma, mutta tarkoitan, että millä oikeudella te kutsutte TOISTEN suhteista "pelkiksi kaverisuhteiksi", jos nämä toiset ovat ihan omaehtoisesti ja onnellisesti luiskahtaneet elämään ilman seksiä? Kyllähän heillä silti voi olla läheisyyttä ja rakkautta, ja jos he nyt itse kokevat olevansa yhä PARISUHTEESSA, ei ystävyyssuhteessa, niin sittenhän he ovat parisuhteessa, oli siinä seksiä tai ei.

      Ja ennen kuin alkaa mikään vääntäminen "ei kenenkä pidä olla ilman jos ei haluu!" -aiheesta, niin lukekaas huolella.. en tarkoita tässä niitä, jotka eivät halua olla ilman, vaan niitä, jotka ovat ihan onnellisia seksin vain jäätyä taka-alalle tai pois kokonaan. Ja siihen "ei kukaan ole onnellinen ilman seksiä paitti aseksuaali" -korttiin vastaan jo valmiiksi: kyllä ainakin täällä päin tuntuu olevan. Eihän nämä minun tuttavani mitään koko maailman kantaa edusta, mutta edustavat he ryhmää, joka ei sovi "ei kukaan" -väitteeseen.

      • TotuusSattuu

        Minusta ajattelet nyt seksiä vähän liian kirjaimellisesti sinä yhdyntänä. Uskon että lähes kaikilla todella onnellisilla pariskunnilla on edelleen sitä seksuaalista ja romanttista läheisyyttä vaikka yhdynnät olisivatkin vähentyneet tai vanhemmiten loppuneet. Siis halaillaan, pusutellaan, ollaan lähellä, silitellään jne. Myös se on seksuaalisuutta ja sen toteuttamista parisuhteessa kuten myös tietty flirttaileva huumori yms. asiat.
        Mutta jos myös nuo loppuvat, on liitto yleensä enemmän tai vähemmän lopussa.


    • liirumlaarumlilliputti

      Jonkun tutkimuksen mukaan jos avio- tai avioliitossa ei harrasteta seksiä syystä tai toisesta 3- 6 kuukauteen, suhde todennäköisesti päättyy. En tiedä miten muilla, mutta itseni kohdalla kävi näin.

      • karpusti

        Meillä ei ole vielä erottu, seksiä ei ole ollut lähes vuoteen mutta en nyt tiedä onko se kovin kaukanakaan, puhuttu kyllä on erosta. Sikäli helppoa kun ei olla naimisissa ja aikuinen lapsi. Minä taas pääsin vieraan naisen sänkyyn päästämään paineeni, hyvaa teki.


      • hiiteentutkimuksesi

        Ei koskaan seksiä (aseksuaali/seksuaali mixtuura) -> 6 vuotta yhdessä, ei eronmerkkejä ilmassa.

        Molempien vanhemmat: seksi loppunut lapsiluvun tultua täyteen, eli toisilla noin kolmevitosina ja toisilla kolmekymppisinä. Yhdessä molemmat parit edelleen, ikää nyt 60-80v.

        Tuttavaperhe, seksi myöskin tyssännyt lapsen saannin jälkeen. Edelleen onnellisesti yhdessä, lapsi jo parikymppinen.

        Että eipäs yleistetä siellä, "joku tutkimus" on aina riippuvainen siitä pienen pienestä aineistosta, joka tutkimukseen käytetään. Tuskin "jossakin tutkimuksessasi" on sentään KAIKKIA maailmassa koskaan eläneitä, nyt eläviä ja tulevaisuudessa eläviä pariskuntia haastateltu heidän KOKO elämänsä ajalta?

        Tai sitten minun suhteeni, vanhempieni, puoliskoni vanhempien, tuttavaperheemme sekä monien muiden suhteet ovat mitättömiä tilastopoikkeamia, joiden nojalla ei missään nimessä voida sanoa "ei päde kaikkiin", sillä mehän olemme toki vain friikkejä, joita ei tarvitse laskea mukaan.

        Ikävää tosin jos sinulle on tullut ero, mutta tuskin se pelkästä seksistä johtui. Voisin miltei väittää, että seksi on hiipunut teiltä siksi, että muut asiat suhteessa eivät ole olleet kunnossa - onhan seksi oiva vallankäytön väline myös. "Et ole täysin mieleeni joten en anna pesää / heppiä".


      • Kummastunut-M-72
        hiiteentutkimuksesi kirjoitti:

        Ei koskaan seksiä (aseksuaali/seksuaali mixtuura) -> 6 vuotta yhdessä, ei eronmerkkejä ilmassa.

        Molempien vanhemmat: seksi loppunut lapsiluvun tultua täyteen, eli toisilla noin kolmevitosina ja toisilla kolmekymppisinä. Yhdessä molemmat parit edelleen, ikää nyt 60-80v.

        Tuttavaperhe, seksi myöskin tyssännyt lapsen saannin jälkeen. Edelleen onnellisesti yhdessä, lapsi jo parikymppinen.

        Että eipäs yleistetä siellä, "joku tutkimus" on aina riippuvainen siitä pienen pienestä aineistosta, joka tutkimukseen käytetään. Tuskin "jossakin tutkimuksessasi" on sentään KAIKKIA maailmassa koskaan eläneitä, nyt eläviä ja tulevaisuudessa eläviä pariskuntia haastateltu heidän KOKO elämänsä ajalta?

        Tai sitten minun suhteeni, vanhempieni, puoliskoni vanhempien, tuttavaperheemme sekä monien muiden suhteet ovat mitättömiä tilastopoikkeamia, joiden nojalla ei missään nimessä voida sanoa "ei päde kaikkiin", sillä mehän olemme toki vain friikkejä, joita ei tarvitse laskea mukaan.

        Ikävää tosin jos sinulle on tullut ero, mutta tuskin se pelkästä seksistä johtui. Voisin miltei väittää, että seksi on hiipunut teiltä siksi, että muut asiat suhteessa eivät ole olleet kunnossa - onhan seksi oiva vallankäytön väline myös. "Et ole täysin mieleeni joten en anna pesää / heppiä".

        "Molempien vanhemmat: seksi loppunut lapsiluvun tultua täyteen, eli toisilla noin kolmevitosina ja toisilla kolmekymppisinä"

        Ainakin on melko erikoista että tiedätte noin tarkkaan omien vanhempienne seksielämät ja niiden loppumiset. Minulla ei ole ainakaan hajuakaan vanhempieni sänkykammarielämästä tai sen mahdollisesta loppumisesta (appivanhemmista puhumattakaan) eikä se minusta minulle mitenkään edes kuulu...


      • hiiteentutkimuksesi
        Kummastunut-M-72 kirjoitti:

        "Molempien vanhemmat: seksi loppunut lapsiluvun tultua täyteen, eli toisilla noin kolmevitosina ja toisilla kolmekymppisinä"

        Ainakin on melko erikoista että tiedätte noin tarkkaan omien vanhempienne seksielämät ja niiden loppumiset. Minulla ei ole ainakaan hajuakaan vanhempieni sänkykammarielämästä tai sen mahdollisesta loppumisesta (appivanhemmista puhumattakaan) eikä se minusta minulle mitenkään edes kuulu...

        No siis minulla on avoimet välit vanhempiini ja me jaamme oikeastaan kyllä tällaisetkin asiat varsinkin äitini kanssa (ja puhuimme tällaisia myös isoäidin kanssa, kun hän vielä oli keskuudessamme, hän se vasta avoin ihminen olikin höpöttelemään melko rajattomasti _mistä tahansa_ ...) ja kumppanillakin on sellainen äiti, joka ei ole yhtään hetkeä hiljaa eikä juurikaan mieti mitä puhuu (ihana ihminen silti, tosi kiltti ja avulias), ja kyllä siinä on välillä tullutkin vähän kulmia nosteltua, kun täti puhua paapattaa mitä erikoisimpia juttuja omasta elämästään. :D

        Plus että itse asuin siis vanhempieni luona aika kauan aikuiseksi asti, ja tiedän täysin, mitä ne touhusivat (tai no olivat touhuamatta), koska no, meillä ei varsinaisesti ollut mitään "ovet kiinni ja sinä et tuu tähän huoneeseen nyt" -meininkiä. Ehkei nämä asiat sitten ole yhtä avoimia kaikissa perheissä, en minä tiedä. Käynyt vissiin sitten hassu sattuma, että sekä minulla että tolla puolisollani on näinkin avoimet vanhemmat?

        Ja mitä siihen kaveripariskuntaan/perheeseen tulee, niin daa, ystäviä? Puhuvat omat huolensa meille, vaikkeivat tosin varmaan tiedä, että me tiedämme koko kuvion, koska toinen puhuu minulle ja toinen tuolle puoliskolleni. Ettekö te puhu elämästänne ja asioista ystävienne tai perheenne kanssa?


      • liirumlaarumlilliputti

        ...TODENNÄKÖISESTI... huomasitteko? Entä kun 40% avioliitoista päättyy eroon -> ny voiki sit kommentoida että EI OO TOTTA! EI NAAPURIN MARTTI JA MAIJAKAAN OO ERONNU EIKÄ PIRKKOKAAN PERTISTÄ!!


      • Kummastunut-M-72
        hiiteentutkimuksesi kirjoitti:

        No siis minulla on avoimet välit vanhempiini ja me jaamme oikeastaan kyllä tällaisetkin asiat varsinkin äitini kanssa (ja puhuimme tällaisia myös isoäidin kanssa, kun hän vielä oli keskuudessamme, hän se vasta avoin ihminen olikin höpöttelemään melko rajattomasti _mistä tahansa_ ...) ja kumppanillakin on sellainen äiti, joka ei ole yhtään hetkeä hiljaa eikä juurikaan mieti mitä puhuu (ihana ihminen silti, tosi kiltti ja avulias), ja kyllä siinä on välillä tullutkin vähän kulmia nosteltua, kun täti puhua paapattaa mitä erikoisimpia juttuja omasta elämästään. :D

        Plus että itse asuin siis vanhempieni luona aika kauan aikuiseksi asti, ja tiedän täysin, mitä ne touhusivat (tai no olivat touhuamatta), koska no, meillä ei varsinaisesti ollut mitään "ovet kiinni ja sinä et tuu tähän huoneeseen nyt" -meininkiä. Ehkei nämä asiat sitten ole yhtä avoimia kaikissa perheissä, en minä tiedä. Käynyt vissiin sitten hassu sattuma, että sekä minulla että tolla puolisollani on näinkin avoimet vanhemmat?

        Ja mitä siihen kaveripariskuntaan/perheeseen tulee, niin daa, ystäviä? Puhuvat omat huolensa meille, vaikkeivat tosin varmaan tiedä, että me tiedämme koko kuvion, koska toinen puhuu minulle ja toinen tuolle puoliskolleni. Ettekö te puhu elämästänne ja asioista ystävienne tai perheenne kanssa?

        "Plus että itse asuin siis vanhempieni luona aika kauan aikuiseksi asti, ja tiedän täysin, mitä ne touhusivat (tai no olivat touhuamatta), koska no, meillä ei varsinaisesti ollut mitään "ovet kiinni ja sinä et tuu tähän huoneeseen nyt" -meininkiä."

        No ei meilläkään ole ovet normaalisti kiinni mutta sitä seksiä harrastetaan silti niin että ne lapset eivät poukkoa paikalle silloin kun touhutaan. Ei ole lasten asia tietää tapahtuuko makuukammarissa jotain tai ei.

        "Ehkei nämä asiat sitten ole yhtä avoimia kaikissa perheissä, en minä tiedä. Käynyt vissiin sitten hassu sattuma, että sekä minulla että tolla puolisollani on näinkin avoimet vanhemmat?"

        Tai sitten he ovat hieman normaalista poikkeavia niin seksin aikaisen loppumisen kuin siitä puhumisenkin suhteen?

        "Ja mitä siihen kaveripariskuntaan/perheeseen tulee, niin daa, ystäviä? Puhuvat omat huolensa meille, vaikkeivat tosin varmaan tiedä, että me tiedämme koko kuvion, koska toinen puhuu minulle ja toinen tuolle puoliskolleni. Ettekö te puhu elämästänne ja asioista ystävienne tai perheenne kanssa?"

        No huolista juuri kyllä puhutaankin mutta eikä ollut niin että sinusta ei se seksin loppuminen ollut mikään huoli vaan ihan normaali asia jossa ei ole mitään kummallista?


    • ItseKylläTykkään

      Onpa järkyttävää lukea, miten yleistä platoniset parisuhteet ovat. Huh huh. Pitkään luulin "kaikkien" nauttivan seksistä ja pitävän sitä itselleen ja parisuhteelleen tärkeänä. Mutta näin erilaisia me olemme.

      Kyllä se on ehdottoman iso asia, että seksuaalisuudesta ja sen merkityksestä puhutaan seurustelun alkumetreillä. Näin voitaisiin välttää edes osa näistä parisuhdekatastrofeista, joissa haluton ihmettelee, miksi toinen haluaa ja päin vastoin.

      Itse olen eronnut haluttomasta aikanaan miehestä. Eron jälkeen tapasin nykyisen puolisoni, jonka kanssa seksuaalinen mielenkiintomme on yhtä vahvaa. Se kyllä vahvistaa tunteita ja tuo arvostusta toista kohtaan kun on samanlaiset odotukset.

      Huomaan seksuaalikielteisyyden exän lapsuudenkodissa, kasvatustaustassa jne, kun taas nykyisen mieheni lapsuuden tausta on avoimempi ja leikittelevämpi, Joten kyllä sillä kasvatusmallilla taitaa olla iso merkitys osaltaan. Kannattaisi tsekata niiden yhteensopivuus jos tahtoo pidempää suhdetta.

      • NäinMeillä

        Sama juttu, tuo täällä monien esiin tuoma seksin loppumisen ihan luonnolisena pitäminen on todellakin yllättävää. Ei toki ole väärin jos se molemmille pariskunnassa sopii ja tuntuu että litto antaa riittävästi muilla osa-alueilla. Mutta itseni olisi todella vaikea kuvitella että liittoni olisi samanlainen jos siihen ei liittyisi myös se ihan erityinen läheisyys ja hellyys jonka voi kokea vain seksissä. Eikä tämä tarkoita että seksi olisi se tärkein osa-alue parisuhteessa mutta seksi on minulle se ainoa asia jota en voi mitenkään saada parisuhteen ulkopuolelta. Se on myös se "vain meidän kahden juttu" jota emme jaa kenenkään toisen kanssa ja jossa tiedämme toisistamme asioita joita kukaan muu ei tiedä. Se tekee suhteemme intiimimmäksi ja erityisemmäksi kuin se olisi ilman sitä.
        Itse olen myös koko suhteemme ajan kokenut että juuri sen seksuaalisen läheisyyden kautta myös muu suhteen läheisyys lisääntyy. Kun kumpikin on onnellinen ja rentoutunut seksin jälkeen, on helppo puhua myös muista suhteen asioista ja luoda sitä henkistä läheisyyttä samalla. Tämä on ollut molempien kokemus ja siksikin seksin loppuminen varmasti vaikuttaisi suhteeseemme. Eikä sen seksin tarvitse aina olla pelkkää yhdyntää vaan se voi olla monenlaista toisen hyvänäpitoa ja hellyyttä joka on kuitenkin intiimimpää kuin muiden seurassa voisi osoittaa. Sikäli en usko että kaikki seksi väliltämme loppuu koskaan, ei edes vanhana.


      • hiiteentutkimuksesi
        NäinMeillä kirjoitti:

        Sama juttu, tuo täällä monien esiin tuoma seksin loppumisen ihan luonnolisena pitäminen on todellakin yllättävää. Ei toki ole väärin jos se molemmille pariskunnassa sopii ja tuntuu että litto antaa riittävästi muilla osa-alueilla. Mutta itseni olisi todella vaikea kuvitella että liittoni olisi samanlainen jos siihen ei liittyisi myös se ihan erityinen läheisyys ja hellyys jonka voi kokea vain seksissä. Eikä tämä tarkoita että seksi olisi se tärkein osa-alue parisuhteessa mutta seksi on minulle se ainoa asia jota en voi mitenkään saada parisuhteen ulkopuolelta. Se on myös se "vain meidän kahden juttu" jota emme jaa kenenkään toisen kanssa ja jossa tiedämme toisistamme asioita joita kukaan muu ei tiedä. Se tekee suhteemme intiimimmäksi ja erityisemmäksi kuin se olisi ilman sitä.
        Itse olen myös koko suhteemme ajan kokenut että juuri sen seksuaalisen läheisyyden kautta myös muu suhteen läheisyys lisääntyy. Kun kumpikin on onnellinen ja rentoutunut seksin jälkeen, on helppo puhua myös muista suhteen asioista ja luoda sitä henkistä läheisyyttä samalla. Tämä on ollut molempien kokemus ja siksikin seksin loppuminen varmasti vaikuttaisi suhteeseemme. Eikä sen seksin tarvitse aina olla pelkkää yhdyntää vaan se voi olla monenlaista toisen hyvänäpitoa ja hellyyttä joka on kuitenkin intiimimpää kuin muiden seurassa voisi osoittaa. Sikäli en usko että kaikki seksi väliltämme loppuu koskaan, ei edes vanhana.

        Saanko kysyä - en halua riitaa tästä, vaan uteliaisuudesta kysyn - mikä teitä niin "järkyttää" tuossa asiassa? (Siis niissä tilanteissa, joissa parin osapuolet ovat ihan onnellisia toistensa kanssa, eikä seksin jääminen tai puuttuminen ole mikään ongelma..)

        Kerroin tuolla ylempänä toisessa kommentissa, että meillä on aseksuaali/seksuaali sekoitus, emmekä ole seksiä harrastelleet koskaan, silti jo kauan yhdessä eikä ainakaan vielä olla toisimme kyllästytty. On meilläkin erityisiä juttuja, jotka ovat "vain meidän kahden juttuja" (vaikka siis meillä onkin ilmeisesti yllättävänkin avoimet välit vanhempiimme ja appivanhempiimme, koska puhumme heidän kanssaan paljon vähän kaikesta), siis juttuja, jotka eivät aukea kenellekään muulle ja joista tiedämme, että tykkäämme toisistamme "to the moon and back", vai miten sitä sanotaan. Samoin kuin tiedämme toisistamme asioita, joita kukaan muu ei voi tietää tai tajuta vaikka tietäisikin. Ymmärrämme toisiamme erityisellä tavalla, jollaisella emme ole ketään muuta ihmistä kyenneet ymmärtämään, eikä ole muiden kanssa tuntunut tulleen itse ymmärretyksi tällä specialilla tavalla. Meillä on erityistä läheisyyttä ja hellyyttä, jota emme kyllä sentään harjoittaisi esim. vaikka ystävän tai vanhemman tai sisaruksen kanssa, niin rakkaita kuin hekin ovat.

        NäinMeillä en tarkoita, etteikö sinun seksisi ja seksuaalisuutesi olisi tärkeä juttu sinulle ja ilmeisesti kumppanillesi myös, ja jos teillä on nuo omat seksijuttunne, joiden kautta elämänne pyörii paremmin ja antaa teille enemmän, sehän on vain hienoa, että teillä on ne! Ja että teillä on toisenne, jotta voitte jakaa niitä vain teidän juttujanne keskenänne. Se on hienoa, että on elämässä joku erityinen ihminen, jonka läsnäolo saa itsen tuntumaan elävältä, tärkeältä, ihanalta, mitä näitä tunnetiloja nyt onkaan, mitä se herättää, vaikea selittää sanoilla. Mutta tiedätte varmaan mitä tarkoitan.

        Sitä vain ihmetteln aina näissä seksikeskusteluissa, että miksi tosi iso osa seksuaaleista jotenkin luulee, että heidän mieltymyksensä pätevät KAIKKIIN ihmisiin ja kaikkiin parisuhteisiin? Miksi seksuaalit yleisesti olettavat, että heillä on jotakin niin uskomattoman ihanaa ja tärkeää, ettei KUKAAN voi päästä samalle levelille heidän suhteensa kanssa vain koska seksi? Mielestäni tällaisissa kesuissa yleensä vähän väheksytään sitä "kaiken muun" merkitystä seksin rinnalla..

        Vaikkei se tietenkään väärin ole että seksuaali/seksuaali -suhteessa on seksiä (kunhan osapuolten halut kohtaavat, koska nehän eivät aina mene tasan edes seksuaaleilla!). Sekään ei ole väärin, että seksuaali/aseksuaali suhteessa on sitä. Eikä sekään, jos sitä ei ole sen enempää seksuaali/aseksuaali kuin seksuaali/seksuaali -suhteessakaan. Kysehän on kai vain keskinäisistä mieltymyksistä. No mutta please älkää provoutuko tästä, koska en tarkoita tätä riitelymielessä! Aihe on kiintoisa ja siitä on hauska keskustella.


      • haha_-63
        hiiteentutkimuksesi kirjoitti:

        Saanko kysyä - en halua riitaa tästä, vaan uteliaisuudesta kysyn - mikä teitä niin "järkyttää" tuossa asiassa? (Siis niissä tilanteissa, joissa parin osapuolet ovat ihan onnellisia toistensa kanssa, eikä seksin jääminen tai puuttuminen ole mikään ongelma..)

        Kerroin tuolla ylempänä toisessa kommentissa, että meillä on aseksuaali/seksuaali sekoitus, emmekä ole seksiä harrastelleet koskaan, silti jo kauan yhdessä eikä ainakaan vielä olla toisimme kyllästytty. On meilläkin erityisiä juttuja, jotka ovat "vain meidän kahden juttuja" (vaikka siis meillä onkin ilmeisesti yllättävänkin avoimet välit vanhempiimme ja appivanhempiimme, koska puhumme heidän kanssaan paljon vähän kaikesta), siis juttuja, jotka eivät aukea kenellekään muulle ja joista tiedämme, että tykkäämme toisistamme "to the moon and back", vai miten sitä sanotaan. Samoin kuin tiedämme toisistamme asioita, joita kukaan muu ei voi tietää tai tajuta vaikka tietäisikin. Ymmärrämme toisiamme erityisellä tavalla, jollaisella emme ole ketään muuta ihmistä kyenneet ymmärtämään, eikä ole muiden kanssa tuntunut tulleen itse ymmärretyksi tällä specialilla tavalla. Meillä on erityistä läheisyyttä ja hellyyttä, jota emme kyllä sentään harjoittaisi esim. vaikka ystävän tai vanhemman tai sisaruksen kanssa, niin rakkaita kuin hekin ovat.

        NäinMeillä en tarkoita, etteikö sinun seksisi ja seksuaalisuutesi olisi tärkeä juttu sinulle ja ilmeisesti kumppanillesi myös, ja jos teillä on nuo omat seksijuttunne, joiden kautta elämänne pyörii paremmin ja antaa teille enemmän, sehän on vain hienoa, että teillä on ne! Ja että teillä on toisenne, jotta voitte jakaa niitä vain teidän juttujanne keskenänne. Se on hienoa, että on elämässä joku erityinen ihminen, jonka läsnäolo saa itsen tuntumaan elävältä, tärkeältä, ihanalta, mitä näitä tunnetiloja nyt onkaan, mitä se herättää, vaikea selittää sanoilla. Mutta tiedätte varmaan mitä tarkoitan.

        Sitä vain ihmetteln aina näissä seksikeskusteluissa, että miksi tosi iso osa seksuaaleista jotenkin luulee, että heidän mieltymyksensä pätevät KAIKKIIN ihmisiin ja kaikkiin parisuhteisiin? Miksi seksuaalit yleisesti olettavat, että heillä on jotakin niin uskomattoman ihanaa ja tärkeää, ettei KUKAAN voi päästä samalle levelille heidän suhteensa kanssa vain koska seksi? Mielestäni tällaisissa kesuissa yleensä vähän väheksytään sitä "kaiken muun" merkitystä seksin rinnalla..

        Vaikkei se tietenkään väärin ole että seksuaali/seksuaali -suhteessa on seksiä (kunhan osapuolten halut kohtaavat, koska nehän eivät aina mene tasan edes seksuaaleilla!). Sekään ei ole väärin, että seksuaali/aseksuaali suhteessa on sitä. Eikä sekään, jos sitä ei ole sen enempää seksuaali/aseksuaali kuin seksuaali/seksuaali -suhteessakaan. Kysehän on kai vain keskinäisistä mieltymyksistä. No mutta please älkää provoutuko tästä, koska en tarkoita tätä riitelymielessä! Aihe on kiintoisa ja siitä on hauska keskustella.

        "Kysehän on kai vain keskinäisistä mieltymyksistä."

        Näistä nimenomaan on kysymys. Siksi jäinkin miettimään sinun suhdettasi. Itse seksuaalisena en voisi kuvitella parisuhdetta ilman seksiä (paitsi ehkä 80 vuotiaana, ehkä hieman ennenkin..). Mitä ilmeisemmin olen erilainen seksuaali kuin kumppanisi. Ja sisareni erilainen aseksuaali kuin sinä. Hänellä ei ole minkäänlaista seksuaalista ja läheisyyden halua. Niinpä häntä ei ole kiinnostanut ikinä hakeutua parisuhteeseen.


      • NäinMeillä
        hiiteentutkimuksesi kirjoitti:

        Saanko kysyä - en halua riitaa tästä, vaan uteliaisuudesta kysyn - mikä teitä niin "järkyttää" tuossa asiassa? (Siis niissä tilanteissa, joissa parin osapuolet ovat ihan onnellisia toistensa kanssa, eikä seksin jääminen tai puuttuminen ole mikään ongelma..)

        Kerroin tuolla ylempänä toisessa kommentissa, että meillä on aseksuaali/seksuaali sekoitus, emmekä ole seksiä harrastelleet koskaan, silti jo kauan yhdessä eikä ainakaan vielä olla toisimme kyllästytty. On meilläkin erityisiä juttuja, jotka ovat "vain meidän kahden juttuja" (vaikka siis meillä onkin ilmeisesti yllättävänkin avoimet välit vanhempiimme ja appivanhempiimme, koska puhumme heidän kanssaan paljon vähän kaikesta), siis juttuja, jotka eivät aukea kenellekään muulle ja joista tiedämme, että tykkäämme toisistamme "to the moon and back", vai miten sitä sanotaan. Samoin kuin tiedämme toisistamme asioita, joita kukaan muu ei voi tietää tai tajuta vaikka tietäisikin. Ymmärrämme toisiamme erityisellä tavalla, jollaisella emme ole ketään muuta ihmistä kyenneet ymmärtämään, eikä ole muiden kanssa tuntunut tulleen itse ymmärretyksi tällä specialilla tavalla. Meillä on erityistä läheisyyttä ja hellyyttä, jota emme kyllä sentään harjoittaisi esim. vaikka ystävän tai vanhemman tai sisaruksen kanssa, niin rakkaita kuin hekin ovat.

        NäinMeillä en tarkoita, etteikö sinun seksisi ja seksuaalisuutesi olisi tärkeä juttu sinulle ja ilmeisesti kumppanillesi myös, ja jos teillä on nuo omat seksijuttunne, joiden kautta elämänne pyörii paremmin ja antaa teille enemmän, sehän on vain hienoa, että teillä on ne! Ja että teillä on toisenne, jotta voitte jakaa niitä vain teidän juttujanne keskenänne. Se on hienoa, että on elämässä joku erityinen ihminen, jonka läsnäolo saa itsen tuntumaan elävältä, tärkeältä, ihanalta, mitä näitä tunnetiloja nyt onkaan, mitä se herättää, vaikea selittää sanoilla. Mutta tiedätte varmaan mitä tarkoitan.

        Sitä vain ihmetteln aina näissä seksikeskusteluissa, että miksi tosi iso osa seksuaaleista jotenkin luulee, että heidän mieltymyksensä pätevät KAIKKIIN ihmisiin ja kaikkiin parisuhteisiin? Miksi seksuaalit yleisesti olettavat, että heillä on jotakin niin uskomattoman ihanaa ja tärkeää, ettei KUKAAN voi päästä samalle levelille heidän suhteensa kanssa vain koska seksi? Mielestäni tällaisissa kesuissa yleensä vähän väheksytään sitä "kaiken muun" merkitystä seksin rinnalla..

        Vaikkei se tietenkään väärin ole että seksuaali/seksuaali -suhteessa on seksiä (kunhan osapuolten halut kohtaavat, koska nehän eivät aina mene tasan edes seksuaaleilla!). Sekään ei ole väärin, että seksuaali/aseksuaali suhteessa on sitä. Eikä sekään, jos sitä ei ole sen enempää seksuaali/aseksuaali kuin seksuaali/seksuaali -suhteessakaan. Kysehän on kai vain keskinäisistä mieltymyksistä. No mutta please älkää provoutuko tästä, koska en tarkoita tätä riitelymielessä! Aihe on kiintoisa ja siitä on hauska keskustella.

        "Saanko kysyä - en halua riitaa tästä, vaan uteliaisuudesta kysyn - mikä teitä niin "järkyttää" tuossa asiassa? (Siis niissä tilanteissa, joissa parin osapuolet ovat ihan onnellisia toistensa kanssa, eikä seksin jääminen tai puuttuminen ole mikään ongelma..)"

        Ei siinä asiassa minua mikään järkytä. Ainoa mitä yritän sanoa on että vaikka se on ihan ok ja teille ihan normaalia, kovin yleistä se ei ole ja monilla pariskunnilla seksin loppuminen vain toisen halusta on parisuhteelle iso kriisi ja voi johtaa eroon. Ehkä siis pidin kirjoitustasi näiden muiden ihmisten ongelmia vähättelevänä (vaikka et varmaan sitä niin tarkoittanutkaan), en sinällään teille vääränä. Noita seksittöyydestä kärsiviä ei auta millään lailla jos kertoo että joillekin se ei ole ongelma tai se on joillain jopa oma valinta ja halu.

        "Meillä on erityistä läheisyyttä ja hellyyttä, jota emme kyllä sentään harjoittaisi esim. vaikka ystävän tai vanhemman tai sisaruksen kanssa, niin rakkaita kuin hekin ovat."

        Tästä päästäänkin siihen määrittelykysymykseen että mikä on seksiä. Onko sitä vain se perinteinen yhdyntä vai vain se että ollaan ihan alasti vai onko kaikki ihan erityinen hellyys sen tietyn erityisen ihmisen kanssa jo sinällään tietynlaista seksiä? Itse ajattelen että ihan oikea suhteen seksittömyys on juuri sitä että kaikenlainen erityinen hellyys sitä toista kohtaan on loppunut ja nimenomaan niin että siihen liittyy myös tunteiden kylmentyminen samalla.

        "Sitä vain ihmetteln aina näissä seksikeskusteluissa, että miksi tosi iso osa seksuaaleista jotenkin luulee, että heidän mieltymyksensä pätevät KAIKKIIN ihmisiin ja kaikkiin parisuhteisiin?"

        Ei se tietenkään päde kaikkiin mutta kyse on loulta aina keskimääräisyyksistä. Keskimäärin suhde jossa seksi on loppunut (siis nimenomaan loppunut eli sitä on joskus kuitenkin ollut), on onnettomampi kuin suhde jossa seksielämä kukoistaa. Poikkeuksia aina on ja hyvä niin mutta tämä ei muuta sitä että seksittömyys tai vähäinen seksi on varsin yleinen ongelma suomalaisissa parisuhteissa.


      • NäinMeillä
        hiiteentutkimuksesi kirjoitti:

        Saanko kysyä - en halua riitaa tästä, vaan uteliaisuudesta kysyn - mikä teitä niin "järkyttää" tuossa asiassa? (Siis niissä tilanteissa, joissa parin osapuolet ovat ihan onnellisia toistensa kanssa, eikä seksin jääminen tai puuttuminen ole mikään ongelma..)

        Kerroin tuolla ylempänä toisessa kommentissa, että meillä on aseksuaali/seksuaali sekoitus, emmekä ole seksiä harrastelleet koskaan, silti jo kauan yhdessä eikä ainakaan vielä olla toisimme kyllästytty. On meilläkin erityisiä juttuja, jotka ovat "vain meidän kahden juttuja" (vaikka siis meillä onkin ilmeisesti yllättävänkin avoimet välit vanhempiimme ja appivanhempiimme, koska puhumme heidän kanssaan paljon vähän kaikesta), siis juttuja, jotka eivät aukea kenellekään muulle ja joista tiedämme, että tykkäämme toisistamme "to the moon and back", vai miten sitä sanotaan. Samoin kuin tiedämme toisistamme asioita, joita kukaan muu ei voi tietää tai tajuta vaikka tietäisikin. Ymmärrämme toisiamme erityisellä tavalla, jollaisella emme ole ketään muuta ihmistä kyenneet ymmärtämään, eikä ole muiden kanssa tuntunut tulleen itse ymmärretyksi tällä specialilla tavalla. Meillä on erityistä läheisyyttä ja hellyyttä, jota emme kyllä sentään harjoittaisi esim. vaikka ystävän tai vanhemman tai sisaruksen kanssa, niin rakkaita kuin hekin ovat.

        NäinMeillä en tarkoita, etteikö sinun seksisi ja seksuaalisuutesi olisi tärkeä juttu sinulle ja ilmeisesti kumppanillesi myös, ja jos teillä on nuo omat seksijuttunne, joiden kautta elämänne pyörii paremmin ja antaa teille enemmän, sehän on vain hienoa, että teillä on ne! Ja että teillä on toisenne, jotta voitte jakaa niitä vain teidän juttujanne keskenänne. Se on hienoa, että on elämässä joku erityinen ihminen, jonka läsnäolo saa itsen tuntumaan elävältä, tärkeältä, ihanalta, mitä näitä tunnetiloja nyt onkaan, mitä se herättää, vaikea selittää sanoilla. Mutta tiedätte varmaan mitä tarkoitan.

        Sitä vain ihmetteln aina näissä seksikeskusteluissa, että miksi tosi iso osa seksuaaleista jotenkin luulee, että heidän mieltymyksensä pätevät KAIKKIIN ihmisiin ja kaikkiin parisuhteisiin? Miksi seksuaalit yleisesti olettavat, että heillä on jotakin niin uskomattoman ihanaa ja tärkeää, ettei KUKAAN voi päästä samalle levelille heidän suhteensa kanssa vain koska seksi? Mielestäni tällaisissa kesuissa yleensä vähän väheksytään sitä "kaiken muun" merkitystä seksin rinnalla..

        Vaikkei se tietenkään väärin ole että seksuaali/seksuaali -suhteessa on seksiä (kunhan osapuolten halut kohtaavat, koska nehän eivät aina mene tasan edes seksuaaleilla!). Sekään ei ole väärin, että seksuaali/aseksuaali suhteessa on sitä. Eikä sekään, jos sitä ei ole sen enempää seksuaali/aseksuaali kuin seksuaali/seksuaali -suhteessakaan. Kysehän on kai vain keskinäisistä mieltymyksistä. No mutta please älkää provoutuko tästä, koska en tarkoita tätä riitelymielessä! Aihe on kiintoisa ja siitä on hauska keskustella.

        "Kerroin tuolla ylempänä toisessa kommentissa, että meillä on aseksuaali/seksuaali sekoitus, emmekä ole seksiä harrastelleet koskaan"

        Kysyisin vielä (eikä ole pakko vastat jos et halua) että miten sinä hoidat omat seksuaaliset tarpeesi kun sinulla niitä varmasti kuitenkin on? Ja eikä sinua koskaan turhauta että et voi toteuttaa omaa seksuaalisuuttasi täysin kumppanisi kanssa?


    • jkuio

      Kun heti alusta alkanen nähdään se parisuhde sellaisena kokonaisuutena perhe. Perhe elää yhdessä, suunnittelee hankinnat ja muut asiat yhdessä. Toki uskon jokaiseen parisuhteeseen liittyvän tuon seksuaalisuuden alussa voimakkaammin ja siitä se hieman hiljenee iän mukana. Mutta koskaan tällainen perheenä ajateltu parisuhde ei ole pelkkä kaverisuhde.
      Tätä seksuaalisuutta voidaan muutoinkin pitää yllä, kuin pelkällä yhdynnällä.
      Jokainen hellä hipaisu, suukko ja toisen arvostaminen on sitä aitoa parisuhdetta. Kyllä se kaverisuhde on verrattuna hyvin paljon kevyemmällä ja yleensä puhetasolla ja luultavasti kukaan ei kaverille kerro perhe-elämäänsä asioita, toivottavasti ei.
      Kyllä sillä saa suhteen kuin suhteen pilalle jos elää sitä elämää kavereiden eikä puolison kanssa. Jos valitsee kaverit, oma vika jos kotona ei mikään enää toimi. Kaverille pitää osata sanoa, että ei käy, mutta avio-tai avopuolisolle ei niin sanota kavereiden vuoksi.
      Voin sanoa eläneeni parisuhdetta jo kymmeniä vuosia ja ei meillä mitään ylitsepääsemätöntä ole koskaan ollut, vaikka yhtä ja toista on ollutkin, sairautta, kapuloita rattaisiin on heitelty monelta suunnalta, on käsitelty asiat perheessä ei ulkopuolisten kanssa. Ja edelleen mukana on seksuaalisuuttakin. Joustaa pitää osata ja nähdä sen toisenkin tilanne, eikä aina tuijottaa sitä omaa napaansa. '
      Pitää osata nauttia yhdessä niistä onnen hetkistä, nostaa hetkiä kodissa esille, arvostaa sitä kumppania ei arvostella.
      Jos on toista mieltä, pitää osata keskustella ja sanoa, että näkee asian toisin. Olemme alussa hiomattomia timantteja ja hiljalleen tulee se hionta ja sietokyky muutoksiin.

      • haha_-63

        "luultavasti kukaan ei kaverille kerro perhe-elämäänsä asioita, toivottavasti ei.
        Kyllä sillä saa suhteen kuin suhteen pilalle jos elää sitä elämää kavereiden eikä puolison kanssa. Jos valitsee kaverit, oma vika jos kotona ei mikään enää toimi"

        Siis ihan nyt oikeasti. Aika ihmeellinen käsitys sinulla TERVEESTÄ parisuhteesta. Jokainen meistä elää ennen kaikkea omaa elämäänsä, ja siten itsenäisesti päättää mitä mahdollisesti kertoo ystävilleen parisuhteestaan. Parisuhde menee varmimmin pieleen, jos aletaan roikkua toisissa eikä vietetä enää ystävien kanssa aikaa. Molemmilla osapuolilla on oma elämä ja yhteiselämä.


    • haha_-63

      "Pelkkä seksisuhde ei riitä pitämään parisuhdetta koossa koskaan"

      Moni parisuhde on kuin vakipanosuhde. Enkä tarkoita tällä, etteikö suhteessa olisi muutakin kuin seksiä. Tottakai on, muutenhan seksi ei toimi. Mutta sydänystäviä ei silti tarvitse olla. Välillä vaikuttaa siltä, ettei seksi myöskään sydänystävien välillä toimi. Esim. liika romantiikka, puhe, jatkuva yhdessäolo tappaa intohimon.

      " puolisoiden välillä pitää olla se kaikkein syvin ystävyyssuhde, joka on niin vakaa, että kaikki asiat ovat yhteisiä ja niitä ei kerrota kenellekään muille ystäville, kavereille."

      Jokainen päättää itse mitä kertoo parisuhteestaan ystävilleen. Etenkin parisuhteen vaikeuksista on suositeltavaa kertoa. Jos kumppani suorastaan kieltää toiselta kertomasta asioita suhteesta, se on henkistä väkivaltaa.

    • jkuio

      Ei kukaan tasapainoinen ihminen kontrolloi kumppaniaan kieltämällä häneltä vapauden puhua ja mennä. Mutta on myös sen toisen ymmärrettävä, että mitä puhuu ja missä puhuu ja mikä on sopivaa menemistä ja mikä ei. Ja tärkeintä on että siitä kerrotaan avoimesti kumppanille jo aikaisemmin, ei mitään nyt lähden kavereiden kanssa bilettämään, kun jo ovenkahvassa lähdössä.

      Kannattaa miettiä sitä, miltä moinen itsestä tuntuisi omalla kohdalla. Se ei todellakaan ole enää mikään parisuhde jos noin toimitaan, olipa se seksuaalinen puoli kuinka hyvää tahansa.

      Kyllähän olen kuullut, kuinka kaveri lähti viemään roskia ja ei sitten ilmestynyt muutamaan päivään takaisin, yksi lähti laivalle ja saman tien hävisi ja ilmoitti, että enää ei palaa.
      Kyllähän ihmisellä pitää vapautta olla parisuhteessakin. Mutta jos ne kaveripiirit vetävät enemmän puoleensa, silloin ei ole ollut valmis parisuhteeseen, joka näin on toiminut, hän hyväksikäyttää kumppaniaan häikäilemättömästi. Jonkinlainen muutos pitää tulla siihen kavereiden kanssa ilotteluun jos lähtee parisuhteeseen, sen kun pitäisi olla jatkossa se numero yksi elämässä.

      Aika moni nuori lapsiperhe kaatuu eroon, juuri tästä syystä, että kaverit hallitsevat liikaa ja sille kodille ei juuri jää enää lainkaan aikaa. Usein myös rahat kuluu tuohon kavereiden kanssa menoon, joten moni nainen ainakin ajattelee, että on perempi erota, ja laittaa ukko ottamaan vastuuta, maksamaan elatusmaksut ja ainakin parin viikon välein huolehtimaan lapsista kaikin tavoin itse. Tämän hän aivan kokonaan jättänyt aikaisemmin tekemättä perheensä eteen.
      Joten ei parisuhteeseen ennen kuin tietää varmasti pystyvänsä ottamaan vastuun perheestä ja jättämään nämä kaverit taka-alalle, eivän heidän tarvitse kadota ja moni heistäkin perustaa perheen. Miten on vieläkö kaikki juoksevat näissä yhteisissä kavereiden tapaamissa vai viettävätkö aikaa perheensä parissa.

      • NäinMeillä

        Jos parisuhdetta täytyy pitää väkisin koossa toista kontrolloimalla, ollaan aika huonossa tilanteessa. Hyvässä ja tasapainoisessa suhteessa ihminen ihan omasta halustaan viettää eniten aikaa sen oman kumppanin kanssa ja toisaalta antaa toiselle vapauden myös kavaerisuhteisiin. En muista että omassa avioliitossani olisi koskaan riidelty kaverien kanssa olemisesta. Parisuhde on aina ollut etusijalla ja kumpikin on tiennyt olevansa toiselle se erityinen joten myös kaverien kanssa oleminen on ollut luontevasti siinä sivussa omassa roolissaan jota ei ole tarvinnut sen kummemmin miettiä kun se ei ole koskaan häirinnyt yhteisen ajan viettämistä.


    • kyrpäpaska

      PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D PEPPUKIPU :D

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      169
      2970
    2. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      26
      2079
    3. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      23
      2034
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      90
      1852
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      69
      1567
    6. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      19
      1323
    7. Avaa sydämesi mulle

      ❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo
      Ikävä
      37
      1222
    8. Söpö lutunen oot

      Kaipaan aina vaan, vaikkakin sitten yksipuolisesti.
      Ikävä
      10
      1221
    9. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      35
      1193
    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      9
      1181
    Aihe