Kuntataloudesta ja kouluista

Kauppaopiston kellaris on monesti viemärit tulvinu silkkaa ihmispaskaa ja tälläiseen mätäpaskaan ollaan liittämäs lukiota! Muistakaa että Lapuan kokoomus puliveivas niin, ettei kokonaistaloudellista Alangon koulua pystytty toteuttamaan vaikka rakentamisesta valtuusto teki jo päätöksen. Nämä taliaivot piti vielä Alangon koulua liian kalliina kustannusarvioltaan, mutta nyt palaa rahaa ja aikaa vähintään kaksinkertainen määrä. Vanhan paukun teollisuustiloihin rakennettuihin koulutiloihin hukattiin miljoona euroa kunnes huomattiin, että tilat oli terveyssyistä käyttökelvottomat. Virheitä voi tehdä, mutta se on tyhmyyttä, kun niistä ei opita mitään. Potkut perseelle koko kykypuolueelle! Lapualaisilla ei ole enää varaa tälläisiin idiootteihin.

Totta joka sana!!!! Nyt vielä tuo maakauppa Antilan kanssa. Sekin on poissa koulurakentamisesta.

Lapualla on jossain vaiheessa keksitty slogan: "perheekoon kaupunki", Hyvä ja osuva slogani onkin. Miten perhekoon ajatteluun olisi sopinut Alangon suurkoulu? Keskustan ryhmä oli pitkään Alangon suurkoulun kannalla vaikka Keskustan aatemaailmaan kuuluu pienet hajasijoitetut asiat eikä keskittäminen missään tapauksessa.

Vaalien läheisyys pakotti lähes kaikkien Keskustankin valtuutettujen muistelemaan alkuperäisiä aatteitaan. Todennäköisesti neljä härkäpäisesti Alangon suurkoulua ajavaa kepulaista jääkin valitsematta uuteen valtuustoon.

Eiköhän se perhekoon kaupunki slogan sopisi paremmin Alankoon, jos kaikilla lapsilla olisi asianmukaiset kouluolot. Hajautettu malli sulkee pois liian monet oppilaat odottelemaan kymmeniksi vuosiksi koulua. Kokoomuspoikien esittelemä malli hajautetusta rakentamisesta on pelkkää herjausta aikataulullisesti. He tietävät itsekin, ettei se ole mahdollista. Puheet uudesta lukiostakin ovat harhaanjohtavia, sillä lukio tulee vanhan kauppaopiston yhteyteen. On iso riski tehdä niin. Eikö Paukun varastokoulusta opittu mitään.

Onko Lapuan yläasteen rakennus kunnossa?

Ei ole kunnossa yläkoulukaan. Eikä ne tilat vastaa enää nykyaikaisen opetuksen vaatimuksia. Lapua on pudonnut kelkasta siinäkin asiassa.

tarviistietoa kirjoitti:

Onko Lapuan yläasteen rakennus kunnossa?

On se uusipuoli jossain kunnos, mutta vanhapuoli alkaa olla elinkaarensa päässä. Satavarmasti on sädesieniä ja muuta mielenkiintoista rakenteissa, nyt ei vain ole vielä oikea hetki sanoa sitä ääneen. Kävin itse kouluni siinä 90-luvulla, ja kyllä se sisäilma kurkkuun otti jo silloin. Sama juttu keskuskoululla, kurkkuun ottaa.

Ennemmin tai myöhemmin siihenkin on pakko rakentaa nykyaikainen koulu. Siinä vaiheessa kannattaa oikeasti-oikeasti miettiä, että olisiko parempi tehdä ala- ja yläaste samaan rakennukseen. Eli yksi iso koulukompleksi siihen, eikä montaa eri rakennusta niin kuin nykyään. Näin vältytään kaksilta eri keittiöiltä ja ruokailutiloilta, sekä kaksilta eri liikuntatiloilta. Kuitenkin nämä ovat ison osaa päivästä vajaakäytöllä. Porrastamalla tämäkin toimisi saman katon alla. Kuten myös luokkatilat. Jokaisella oma kotiluokka jossa, ja sitten yhteiset muut oppimistilat, joissa voi välillä olla 4-luokkalaisia, ja välillä 8-luokkalaisia, eriaikaan tietysti.

Kuitenkin yhteiskäyttömallilla ne suurimmaksi osaksi Suomessa tehdään, nämä uudet koulut siis. Muutenkin koulumaailmassa, luokattomuus tekee tuloaan, eikä luokilla ole tulevaisuudessa enää niin suurta merkitystä. Puhutaan enemmänkin oppimisympäristöistä, joissa osa ryhmätyöskentelystä voi tapahtua jopa aulatiloissa. Tällöin aulatilat täytyy olla avaria, sekä akustiikka sellainen, ettei koko aula kaiu.

Esim Seinäjoen uusi kirjasto on juuri sellainen, että siellä voi jutella isokin ryhmä keskenään, ilman että koko laitos kaikuu. Hyvin suunnitelluissa aulatiloissa voi toimia useampikin ryhmä, häiritsemättä toisiaan. Koulujen nykysuunnittelussa on otettu monessa paikassa juurikin nämä aulatilat huomioon. Nehän ovat kuitenkin oppituntien aikana tyhjän panttina, joten ne kannattaa hyödyntää. Tällöin koko rakennuksen joka tila on mahdollisimman tehokkaasti käytössä. Aulatilat palvelee näin ollen sekä välitunteja, että opiskelua.

Vanha systeemi on tehottomampi, kun oppilaat suljetaan luokkiin, ja käytävätilat kumisee tyhjyyttään suurimman osan päivästä. Uudessa suunnittelussa myös luokkatiloja tarvitaan vähemmän, koska aulatilat palvelee myös oppimista.

Tehokas tilakäyttö perustuu toki tehokkaaseen organisointiin, mutta sekin on vain lähinnä tuntipalikoiden siirtelyä ja porrastamista. Lisäksi kun oppilaat pääsevät jollain tunnilla aulatiloihin esim ryhmätyöhön, se lisää mielekkyyttä kun ei tarvitse olla koko päivää suljetussa luokkahuoneessa, vaan pääsee istumaan pehmeille tuoleille sikin sokin. Siinä saa moni oppilas piristystä päivään, ja se tukee muutakin oppimista, kun väliin osuu hieman vapaamuotoisempi oppitunti aulassa. Esim ryhmätyöt sujuu tällaisessa vapaamuotoisessa tilassa jopa paremmin, kuin luokkahuoneessa. Aulatiloissa ryhmät voivat hajaantua paremmin, ja keskittyä tehtäviinsä mielekkäämmin.

Että näitä asioita kannattaisi oikeasti ruveta miettimään. Koulu ei ole enää lähelläkään sellaista, mitä se on monen mielikuvissa, jotka perustuu 70- 80- ja 90-luvun koulumaailmaan. Oppimisympäristöt ovat nykypäivää, suljetut ja kiinteät tilat ovat historiaa. Tietoa ei enää nykypäivänä kaadeta ämpärillä oppilaan päähän, eikä oppilaille enää huudeta "OLKAA HILJAA, MINÄ PUHUN JA TE KUUNTELETTE". Nykyään oppiminen on vuorovaikutteista ja yksilöllisempää kuin ennen, oppilaat osallistuu oppimiseen aktiivisesti ja oppivat myös toisiltaan asioita.

Lukio vahoihin tiloihin ja vähän uutta lisäksi, ylä- ja alakoulu (keskuskoulu) ja Hautanen, vähän uutta tilaa lisäksi. Eikö se järki juokse yhtään. Tällaisella rakentamisella koululaisten tilanne ei korjaannu. Päin vastoin ongelmaa siirretään koko ajan tulevaisuuteen ja mikään ei muutu paremmaksi.

Gipsos kirjoitti:

On se uusipuoli jossain kunnos, mutta vanhapuoli alkaa olla elinkaarensa päässä. Satavarmasti on sädesieniä ja muuta mielenkiintoista rakenteissa, nyt ei vain ole vielä oikea hetki sanoa sitä ääneen. Kävin itse kouluni siinä 90-luvulla, ja kyllä se sisäilma kurkkuun otti jo silloin. Sama juttu keskuskoululla, kurkkuun ottaa.

Ennemmin tai myöhemmin siihenkin on pakko rakentaa nykyaikainen koulu. Siinä vaiheessa kannattaa oikeasti-oikeasti miettiä, että olisiko parempi tehdä ala- ja yläaste samaan rakennukseen. Eli yksi iso koulukompleksi siihen, eikä montaa eri rakennusta niin kuin nykyään. Näin vältytään kaksilta eri keittiöiltä ja ruokailutiloilta, sekä kaksilta eri liikuntatiloilta. Kuitenkin nämä ovat ison osaa päivästä vajaakäytöllä. Porrastamalla tämäkin toimisi saman katon alla. Kuten myös luokkatilat. Jokaisella oma kotiluokka jossa, ja sitten yhteiset muut oppimistilat, joissa voi välillä olla 4-luokkalaisia, ja välillä 8-luokkalaisia, eriaikaan tietysti.

Kuitenkin yhteiskäyttömallilla ne suurimmaksi osaksi Suomessa tehdään, nämä uudet koulut siis. Muutenkin koulumaailmassa, luokattomuus tekee tuloaan, eikä luokilla ole tulevaisuudessa enää niin suurta merkitystä. Puhutaan enemmänkin oppimisympäristöistä, joissa osa ryhmätyöskentelystä voi tapahtua jopa aulatiloissa. Tällöin aulatilat täytyy olla avaria, sekä akustiikka sellainen, ettei koko aula kaiu.

Esim Seinäjoen uusi kirjasto on juuri sellainen, että siellä voi jutella isokin ryhmä keskenään, ilman että koko laitos kaikuu. Hyvin suunnitelluissa aulatiloissa voi toimia useampikin ryhmä, häiritsemättä toisiaan. Koulujen nykysuunnittelussa on otettu monessa paikassa juurikin nämä aulatilat huomioon. Nehän ovat kuitenkin oppituntien aikana tyhjän panttina, joten ne kannattaa hyödyntää. Tällöin koko rakennuksen joka tila on mahdollisimman tehokkaasti käytössä. Aulatilat palvelee näin ollen sekä välitunteja, että opiskelua.

Vanha systeemi on tehottomampi, kun oppilaat suljetaan luokkiin, ja käytävätilat kumisee tyhjyyttään suurimman osan päivästä. Uudessa suunnittelussa myös luokkatiloja tarvitaan vähemmän, koska aulatilat palvelee myös oppimista.

Tehokas tilakäyttö perustuu toki tehokkaaseen organisointiin, mutta sekin on vain lähinnä tuntipalikoiden siirtelyä ja porrastamista. Lisäksi kun oppilaat pääsevät jollain tunnilla aulatiloihin esim ryhmätyöhön, se lisää mielekkyyttä kun ei tarvitse olla koko päivää suljetussa luokkahuoneessa, vaan pääsee istumaan pehmeille tuoleille sikin sokin. Siinä saa moni oppilas piristystä päivään, ja se tukee muutakin oppimista, kun väliin osuu hieman vapaamuotoisempi oppitunti aulassa. Esim ryhmätyöt sujuu tällaisessa vapaamuotoisessa tilassa jopa paremmin, kuin luokkahuoneessa. Aulatiloissa ryhmät voivat hajaantua paremmin, ja keskittyä tehtäviinsä mielekkäämmin.

Että näitä asioita kannattaisi oikeasti ruveta miettimään. Koulu ei ole enää lähelläkään sellaista, mitä se on monen mielikuvissa, jotka perustuu 70- 80- ja 90-luvun koulumaailmaan. Oppimisympäristöt ovat nykypäivää, suljetut ja kiinteät tilat ovat historiaa. Tietoa ei enää nykypäivänä kaadeta ämpärillä oppilaan päähän, eikä oppilaille enää huudeta "OLKAA HILJAA, MINÄ PUHUN JA TE KUUNTELETTE". Nykyään oppiminen on vuorovaikutteista ja yksilöllisempää kuin ennen, oppilaat osallistuu oppimiseen aktiivisesti ja oppivat myös toisiltaan asioita.

Lue lisää

Joillakin vain "ottaa kurkkuun" ja löytyy "sädesieniä" vähän joka käänteestä kun ei tohdi asettaa oikeita syitä itselleen näkyviksi. Sitäpaitsi niitä muodinmukaisia "oppimisympäristöjä" voi hyvällä mielikuvituksella toteuttaa lähes millaisissa ulkonaisissa kehyksissä tahansamutta nyt vain näyttää siltä, että jollain (opella?) on jämähtänyt päässä.

Pestalozzi kirjoitti:

Joillakin vain "ottaa kurkkuun" ja löytyy "sädesieniä" vähän joka käänteestä kun ei tohdi asettaa oikeita syitä itselleen näkyviksi. Sitäpaitsi niitä muodinmukaisia "oppimisympäristöjä" voi hyvällä mielikuvituksella toteuttaa lähes millaisissa ulkonaisissa kehyksissä tahansamutta nyt vain näyttää siltä, että jollain (opella?) on jämähtänyt päässä.

Lue lisää

Sulla on näemmä ainakin asennevamma.

Gipsos kirjoitti:

On se uusipuoli jossain kunnos, mutta vanhapuoli alkaa olla elinkaarensa päässä. Satavarmasti on sädesieniä ja muuta mielenkiintoista rakenteissa, nyt ei vain ole vielä oikea hetki sanoa sitä ääneen. Kävin itse kouluni siinä 90-luvulla, ja kyllä se sisäilma kurkkuun otti jo silloin. Sama juttu keskuskoululla, kurkkuun ottaa.

Ennemmin tai myöhemmin siihenkin on pakko rakentaa nykyaikainen koulu. Siinä vaiheessa kannattaa oikeasti-oikeasti miettiä, että olisiko parempi tehdä ala- ja yläaste samaan rakennukseen. Eli yksi iso koulukompleksi siihen, eikä montaa eri rakennusta niin kuin nykyään. Näin vältytään kaksilta eri keittiöiltä ja ruokailutiloilta, sekä kaksilta eri liikuntatiloilta. Kuitenkin nämä ovat ison osaa päivästä vajaakäytöllä. Porrastamalla tämäkin toimisi saman katon alla. Kuten myös luokkatilat. Jokaisella oma kotiluokka jossa, ja sitten yhteiset muut oppimistilat, joissa voi välillä olla 4-luokkalaisia, ja välillä 8-luokkalaisia, eriaikaan tietysti.

Kuitenkin yhteiskäyttömallilla ne suurimmaksi osaksi Suomessa tehdään, nämä uudet koulut siis. Muutenkin koulumaailmassa, luokattomuus tekee tuloaan, eikä luokilla ole tulevaisuudessa enää niin suurta merkitystä. Puhutaan enemmänkin oppimisympäristöistä, joissa osa ryhmätyöskentelystä voi tapahtua jopa aulatiloissa. Tällöin aulatilat täytyy olla avaria, sekä akustiikka sellainen, ettei koko aula kaiu.

Esim Seinäjoen uusi kirjasto on juuri sellainen, että siellä voi jutella isokin ryhmä keskenään, ilman että koko laitos kaikuu. Hyvin suunnitelluissa aulatiloissa voi toimia useampikin ryhmä, häiritsemättä toisiaan. Koulujen nykysuunnittelussa on otettu monessa paikassa juurikin nämä aulatilat huomioon. Nehän ovat kuitenkin oppituntien aikana tyhjän panttina, joten ne kannattaa hyödyntää. Tällöin koko rakennuksen joka tila on mahdollisimman tehokkaasti käytössä. Aulatilat palvelee näin ollen sekä välitunteja, että opiskelua.

Vanha systeemi on tehottomampi, kun oppilaat suljetaan luokkiin, ja käytävätilat kumisee tyhjyyttään suurimman osan päivästä. Uudessa suunnittelussa myös luokkatiloja tarvitaan vähemmän, koska aulatilat palvelee myös oppimista.

Tehokas tilakäyttö perustuu toki tehokkaaseen organisointiin, mutta sekin on vain lähinnä tuntipalikoiden siirtelyä ja porrastamista. Lisäksi kun oppilaat pääsevät jollain tunnilla aulatiloihin esim ryhmätyöhön, se lisää mielekkyyttä kun ei tarvitse olla koko päivää suljetussa luokkahuoneessa, vaan pääsee istumaan pehmeille tuoleille sikin sokin. Siinä saa moni oppilas piristystä päivään, ja se tukee muutakin oppimista, kun väliin osuu hieman vapaamuotoisempi oppitunti aulassa. Esim ryhmätyöt sujuu tällaisessa vapaamuotoisessa tilassa jopa paremmin, kuin luokkahuoneessa. Aulatiloissa ryhmät voivat hajaantua paremmin, ja keskittyä tehtäviinsä mielekkäämmin.

Että näitä asioita kannattaisi oikeasti ruveta miettimään. Koulu ei ole enää lähelläkään sellaista, mitä se on monen mielikuvissa, jotka perustuu 70- 80- ja 90-luvun koulumaailmaan. Oppimisympäristöt ovat nykypäivää, suljetut ja kiinteät tilat ovat historiaa. Tietoa ei enää nykypäivänä kaadeta ämpärillä oppilaan päähän, eikä oppilaille enää huudeta "OLKAA HILJAA, MINÄ PUHUN JA TE KUUNTELETTE". Nykyään oppiminen on vuorovaikutteista ja yksilöllisempää kuin ennen, oppilaat osallistuu oppimiseen aktiivisesti ja oppivat myös toisiltaan asioita.

Lue lisää

En jaksanut lukea, kun lauseeseen..."Ja sitten yhteiset muut oppimistilat, joissa voi välillä olla 4-luokkaiset ja välillä 8-luokkalaiset, eriaikaan tietenkin".....miten ajattelit, pitäisikö joka välitunti vaihtaa oppilaille eri pulpetit meinaan, ovat vähän eri kokoisia oppilaita.

Pestalozzi on kyseisenlainen henkilö vain tämän "puuhaa"-henkilön kyseenalaisessa ja tarkoitushakuisessa mielikuvituksessa.

2km ko pitkä???

On Ritakalliolla muutakin mieltä ilmassa kuin oma koulu sinne perälle. Nyt vain on niin, että Liuhtarin koululaisista on jo osa kulkenut koko alakouluaikansa väistötiloissa. He tarvitsevat akuutimmin koulun. Nyt Ritamäki riistää taas huomion ja Liuhtari nuolee näppejään. Keskuskeittiökin toimii sellaisissa tiloissa, että jos sinne tehtäisiin terveytarkastus, jossa katsottaisiin tilojen hygienisyyttä tarkemmin, eikä katsottaisi sormien läpi ongelmia, niin se paikka menisi käyttökieltoon. Keittiölle on varattu paikka Liuhtarin koulun yhteyteen, joten sekin puoltaa Liuhtarin koulun rakentamista ensin. Eikä tarvitse muistuttaa, että Ritavuoren - ja Liutarin koulut rakennetaan yhtäaikaa, se ei ole mahdollista, sillä huijataan ihmisiä. Tosin kaikki koulukohteet ovat samanlaisen hädän edessä, ei ole koulua joka joutaisi odottelemaan vuoroaan hamaan tulevaisuuteen. Priorisointia ei voi tehdä ilman, että joku koulu joutuisi kärsimään. SIKSI ALANKO ON PARAS VAIHTOEHTO. Kaikki saavat koulusnsa samassa aikataulussa ja nopeimmin.

mietiskelijävaan kirjoitti:

On Ritakalliolla muutakin mieltä ilmassa kuin oma koulu sinne perälle. Nyt vain on niin, että Liuhtarin koululaisista on jo osa kulkenut koko alakouluaikansa väistötiloissa. He tarvitsevat akuutimmin koulun. Nyt Ritamäki riistää taas huomion ja Liuhtari nuolee näppejään. Keskuskeittiökin toimii sellaisissa tiloissa, että jos sinne tehtäisiin terveytarkastus, jossa katsottaisiin tilojen hygienisyyttä tarkemmin, eikä katsottaisi sormien läpi ongelmia, niin se paikka menisi käyttökieltoon. Keittiölle on varattu paikka Liuhtarin koulun yhteyteen, joten sekin puoltaa Liuhtarin koulun rakentamista ensin. Eikä tarvitse muistuttaa, että Ritavuoren - ja Liutarin koulut rakennetaan yhtäaikaa, se ei ole mahdollista, sillä huijataan ihmisiä. Tosin kaikki koulukohteet ovat samanlaisen hädän edessä, ei ole koulua joka joutaisi odottelemaan vuoroaan hamaan tulevaisuuteen. Priorisointia ei voi tehdä ilman, että joku koulu joutuisi kärsimään. SIKSI ALANKO ON PARAS VAIHTOEHTO. Kaikki saavat koulusnsa samassa aikataulussa ja nopeimmin.

Lue lisää

"Priorisointi" on tehty jo. Alankoon tulee kauppakeskus. Betonitolppia jo hakataan maahan.

K.kauppias kirjoitti:

"Priorisointi" on tehty jo. Alankoon tulee kauppakeskus. Betonitolppia jo hakataan maahan.

Ei oo priorisoiru. Kauppakeskusta paalutetaan siihen, missä asemakaavassa sille on varaus. Täytyy kuitenkin muistaa, että asemakaavassa on myös edelleen sen kauppa-alueen takana varaus koululle sekä alangonpuistolle. Ei kauppakeskusta olla koulun tontille rakentamassakaan. Koulun varaus on siellä pellon perällä.

kaapijat kirjoitti:

Ei oo priorisoiru. Kauppakeskusta paalutetaan siihen, missä asemakaavassa sille on varaus. Täytyy kuitenkin muistaa, että asemakaavassa on myös edelleen sen kauppa-alueen takana varaus koululle sekä alangonpuistolle. Ei kauppakeskusta olla koulun tontille rakentamassakaan. Koulun varaus on siellä pellon perällä.

Lue lisää

Pellon perällä, peltihallien takana, piilossa maailmalta? Anna mun kaikki kestää!

Kai typeryydelläkin joku raja on?

Mikä koulu on tärkeintä rakentaa ensin, missä koulussa on suurin hätä Liuhtari ja keskuskeittiö, Ritamäki, Hautanen, lukio? Jos toisaalle kumarrat, pyllistät toisaalle, niin se vain on. Monet vaalit on vielä käyty ja moni ikäluokka ehtii käydä koulunsa parakeissa ja epäterveissä tiloissa ennen kuin viimeisetkin lapset saavat oman koulunsa, jos hajautetulla mallilla edetään. Vaikka näin vaalien alla politikot innostuvat ja kertovat satuja, että yhtä aikaakin rakennetaan Liuhtariin ja Ritamäelle ja lukio, mutta se ei ole totta. Muistakaa myös, että hallitus laittoi juuri äsken rahaa ja vaihtomaita kokonaisuudessaan puolentoista miljoonan edestä maan ostoon ja se on poissa koulurakentamisesta. Näin se vaan menee.

Ylä - ja alakoulujen alue aamulla on edelleenkin aikamoinen sumppu. Ei liikenne muutu sujuvammaksi millään uudella liikennejärjestelyllä. On suorastaan ihme, että lapset selviävät hengissä siinä mopoautojen ja autojen ruuhkassa. Jos alueelle tulee vielä Hautasen oppilaille koulu, niin uskallan sanoa, että liikenne on jumissa ja oppilaat kulkevat henkensä kaupalla kouluun. Hautasen koululaisista uskoakseni kaikki tarvitsevat kuljetusta, joten liikenne tulee lisääntymään todella paljon sillä alueella.

Eikö se koulu olisi hyvä sinne uudisalueelle tulla. Tarkemmin sanottuna reilu 100m Ritavuorentien nykyisestä päätepisteestä eteenpäin. Tuo piste on tulevaisuudessa Ritavuoren alueen keskipiste. Uudisalue tulee laajentumaan pitkälle kohti Kylkisaloa. Nyt jos koulu rakennettaisiin siihen, se olisi vuosien päästä alueen keskellä. Joku voisi vuosien päästä sanoa, että olipa joku viisas, kun ajatteli koulun alueen keskimmäiseen pisteeseen. Vaikka vielä sitä ei kartalta äkkiä hoksaakaan.

Vanha Ritamäen koulu on alueen laidalla nyt ja tulevaisuudessa, koska asuinalue ei voi laajentua vanhan koulun ympärille ollenkaan, maasto ja muut esteet pitää siitä huolen.

Olihan niitä neljä valtuutettua vastustamassa eli toivottavasti ei heitä enää valita.

Ei uudelle alueelle Ritavuodelle tule koulua ainakaan kymmenen vuoteen? Tällä alueella on monta Liito-Oravan kohdetta, josta asiaa esittänyt Turja ei maininnut mitään ja kaupunki osti maat hurjalla hinnalla sokkona kuten tavallisesti???? Tästä seuraa ilman muuta valituskierre, joka ei heti lopu?? Kaupunki hankki omistukseensa luonnonsuojelualueen, johon ei heti rakenneta mitään???? hienosti menee

Puheet rauhoitusalueesta ovat turhia. Puheenjohtajisto on oravien kanssa tehnyt asiasta esisopimuksen, oravat eivät valita kaavoituksesta, koska saavat vaihtomaata Kauhavan puolelta. Puheenjohtajisto osti salaisella lisäpöykirjalla tehdyn sopimuksensa mukaisesti kauhavalaisilta vanhan kydön, jossa on pesäpuita 110 kpl / ha. Tällä viiden hehtariin alueella on 550 pesäpuuta, määrä riittää reilusti ko. ostomaan kunnallispuistosta evakuoitaville oraville

Pesäpuutriittävät kirjoitti:

Puheet rauhoitusalueesta ovat turhia. Puheenjohtajisto on oravien kanssa tehnyt asiasta esisopimuksen, oravat eivät valita kaavoituksesta, koska saavat vaihtomaata Kauhavan puolelta. Puheenjohtajisto osti salaisella lisäpöykirjalla tehdyn sopimuksensa mukaisesti kauhavalaisilta vanhan kydön, jossa on pesäpuita 110 kpl / ha. Tällä viiden hehtariin alueella on 550 pesäpuuta, määrä riittää reilusti ko. ostomaan kunnallispuistosta evakuoitaville oraville

Lue lisää

Onko Kauhavan puolen oravilta kysytty, huoliiko ne lapualaisoravia alueelleen. Onko kauhavalaisoraville myönnetty ylimääräinen pähkinäkuorma, rasitealueen hyvittämiseksi. Onko oravilta kysytty?

Aviisis oli juttu, että nämä lapualaisoravat laitetaan VOK:n kautta, nämä kotoutetaan uuteen ympäritöön asiantuntevin menetelmin, meidän ei tarvitse olla huolissaan.

Pesäpuutriittävät kirjoittajalle. Benga varmaan auttaa Kaitsua siinä oravien kotouttamisessa ja on muutenkin mukana auttamassa liito-oravien muuttopuuhissa.

Mitä sitä enää rutistetaan kun Alankoon on jo kauppakeskus rakenteilla!

Kauppakeskus ei ole esteenä koululle, vaikkakin näin kansaa huijataan. Sinäkin uskot satraappien trolleja tai muita sanansaattajia.

onnistuuvieläkin kirjoitti:

Kauppakeskus ei ole esteenä koululle, vaikkakin näin kansaa huijataan. Sinäkin uskot satraappien trolleja tai muita sanansaattajia.

Eiks se ny oo vähän alentavaa koulutuksen kannalta panna koulu jonnekkin teollisuusalueelle ja vielä muilta ihmisiltä piiloon?

oontuuminut kirjoitti:

Eiks se ny oo vähän alentavaa koulutuksen kannalta panna koulu jonnekkin teollisuusalueelle ja vielä muilta ihmisiltä piiloon?

Alanko ei ole kyllä mitään varsinaista teollisuusaluetta. Siellä on lähinnä pieniä pajoja sekä varastoja. Esim kumi&kone on tyypillinen pienpaja, jossa on pienimuotoista yritystoimintaa. Suurin osa on kuitenkin pelkkiä varastoja, joiden pihoilla lojuu esim autonraatoja.

Enemmänkin voisi kysyä, vaikka koulu ei alueelle tulisikaan. Että onko tämä pienpaja-alue tätäpäivää noin keskeisellä paikalla, jossa ei ole kovin tuottavaa toimintaa, vaan enemmänkin romunsäilytyspihoja. Jos siihen nyt kuitenkin kauppoja ruvetaan rakentamaan, niin onhan se todella ruman näköistä, kun kauppojen takana on romunsäilytyspihoja. Alangon alue on kuitenkin tulevaisuudessa (oli koulu tai ei) jokatapauksessa Lapuan keskeisintä paikkaa. Herää kysymys, voiko Lapuan keskeisimmällä paikalla olla tulevaisuudessa romunsäilytyspihoja, vailla todellista tuottavaa toimintaa. Kumi&kone on ainoa, jossa on ns tuottavaa toimintaa, mutta sekin piha pitäisi siistiä, koska näin keskeisellä paikalla.

Kyllä niihin romunkaatopaikkoihin pitäisi saada jotain kunnon yritystoimintaa, esim jotain ihan oikeita yrityksiä, joissa muutakin kuin ruosteisia autonromuja.

Se on sitten makuasia, voiko koulu olla ns "peltihallien" ja kauppojen takana. Kouluja nyt on rakennettu Suomen maassa vaikka minkälaisiin paikkoihin. Yhtäläisesti nämä siivottomat romupihat häiritsee näitä tulevia Tokmannilla ja K-supermarketissa asioivia, kun romuläjät on siinä kauppojen vieressä. Joten vaikkei siihen koulua tulisikaan, niin kyllä nuo romupihat pitäisi saada siistittyä, sekä jotain oikeaa yritystoimintaa siihen. Romunkaatopaikoille kyllä löytyy tonttia sivummaltakin, ja Lapuan kaupunki voisi sivummalta paikan osoittaa vaihtokauppana.

Luulisi että Ritamäen asukkaitakin häiritsee, kun sieltä rinnetonteilta näkyy ainakin osasta nuo romupihat. Kyllä sielläkin asuintaloissa on varmaan monta kertaa mietitty, onko romunsäilytyspihojen oikea paikka näin keskeisellä paikalla. Kuitenkin varsinainen teollisuusalue on tätänykyä Honkimetsän puolella, jossa tonttia riittää ja on katseilta piilossa.

Nykyiset pienpajojen ja romupihojen väkisin roikottaminen tuossa, on lähinnä kiusantekoa Alangon alueen kehittymiselle. Niin kauppojen kuin muidenkin rakenteiden osalta. Mitään kunnon toimintaa siinä ei juurikaan ole, romuja vain säilytetään kiusan vuoksi. Myös kumi&kone saisi paljon paremman paikan Honkimetsän suunnalta, jos vaihtokauppana tontin sieltä saisi.

Peltihallien arvo ei ole yhtään mitään. Ainakaan noiden ruosteisten rötisköjen. Ne on vanhoja ja surkeita halleja, kiusanteon vuoksi siinä seisovat. Ei ole tätäpäivää.