Isien ja äitien koulu

Aloittaja esittää todella teennäisiä vailla todenperäisyyttä olevia väitteitä. Kiusata voidaan pienessäkin koulussa, jos sen annetaan tapahtua. Iso koulu ei tarkoita, että kaikki oppilaat olisivat yhdessä tilassa. Ulko-ovia on yhtenäiskoulussa useita. Eri ikäluokat kulkevat omista ovistaan. Miksi isossa koulussa opettajat eivät jalkautuisi ulos, vain pienissä kouluissako niin tapahtuu ? Käykää tutustumassa johonkin yhtenäiskouluun ennenkuin esitätte vailla totuutta olevia väitteitä.

Miksi sitten pieniä lähikouluja aina kehutaan ja niiden puolesta taistellaan viimeiseen asti, talkoilla tehdään remontit ja pihatyöt?

Ala-asteen jälkeen tuolla koulun koolla ei ehkä ole suurta merkitystä mutta nuoremmille rauhallisella ja tressittömällä oppimisympäristöllä on hyvin suuri merkitys.

Ajatteleppa ihan sitä koulun pihan kokoa, vertaat kuinka monta neliötä on oppilasta kohden pienessä kouluussa ja sitten alat laskemaan minkä kokoinen alue pitäisi olla käytettävissä tuommoisessa jättikoulussa, ala-astelaiset kun tykkää leikkiä, pelata ja liikkua välitunnilla.

Hei välitunteja voi nykyään porrastaa. Ei se ole enää nykyään niin, että kellon pirauksesta koko koulu ulos. Kun välitunnit porrastetaan, niin on tilaa juosta. Oppitunnit voi alkaa esim 5-6 luokilla 8.20, ja 3-4 luokilla 8.35, ja 1-2 luokilla 8.50, tällöin välitunnit ja ruokailut osuu automaattisesti eri aikoihin. Ei tarvita monia eri pihoja kun käytetään vähän järkeä.

Oppaassa Pirkko Sassi kirjoittaa näin.

parhaimmillaan piha toimii myös eri oppiaineiden oppi-
misympäristönä. Niitä mahdollisuuksia saisi kehittää ja hyö-
dyntää entistä enemmän. Pienillä paikkakunnilla on lisäksi
huomattu, että koulupiha toimii erinomaisesti myös erilais-
ten kerhojen kokoontumispaikkana sekä tapahtumien ja juh-
lien areenana. Siitä voidaan muodostaa myös lähiliikunta-
paikka, joka on käytössä ympäri vuoden.
Va
litettavan usein paikkakunnan koulun tunnistaa liian-
kin helposti. Se on taajaman ankein rakennus, jonka edus-
talla on asfaltti- tai hiekkakenttä. Kun niitä katsoo, on vaikea
ajatella, että ihmisen tärkein tehtävä on lasten kasvattaminen.
Ovatko koulujen pihat esteettisesti ja emotionaalisesti hyviä
kasvuympäristöjä?

joillekin lapsille koulun piha voi yhä olla pelottava paik-
ka, jossa vallitsee viidakon laki. Koulupäivän aikana sinne
kootaan suuri joukko lapsia ilman, että he itse voivat valikoida
seuraansa. Lapsi haparoi luodessaan sosiaalisia kontakteja ja
pahimmillaan piha saattaa tulla paikka, jossa kiusataan ja eris-
tetään joukosta

Nämä suurkoulun pykääjät ei ymmärrä että kehitystä ei voi pysäyttää, koululaiset tulee aina vain enempi ja enempi kouluun mopoautoilla, skoottereilla tai traktoreilla, ei jalkaisin tai polkupyörällä, ei edes suksin niinkuin ennenvanhaan. Jo pelkkä parkkipaikka liikkenneyhteyksineen vaatii hirvittävät neliömäärät suurkoulun ympärille.

Erittäin vilkkaasti siitä että ajokortin henkilöautolle saisi jo 16 vuotiaana, tämähän tarkoittaa että mopokortin ikääkin joudutaan väistämättä laskemaan, luvassa on melkoinen määrä ajoneuvoja koulun pihoille ja hirmuinen ruuhkahuippu liikenteeseen koulujen alkaessa ja loppuessa.

Olin liikkenteesä Koulukatu, yläkoulu, keskuskoulu alueella eräänä aamuna kahdeksan aikaan. Koulukatu ja yläkoulun alue oli täysin tukossa. Suma seisoi ja lapset pujottelivat henkensä kaupalla mopoautojen ja henkilöautojen seassa. Hämärääkin oli ja lumi pöllysi. Tähän kaaokseen suunnitellaan rakennettavaksi vielä Hautasen koulua. Luulen, että Hautasen oppilaat kuljetetaan kaikki autoilla kouluun. Liikenne lisääntyy entisestään. Piha-aluekin pienenee koulun pinta-alan verran. Miettikää hyvät ihmiset vielä tarkkaan, onko Hautasen koululle paras paikka ylä- ja keskuskoulun vieressä. Kun se sinne on jo rakennettu, niin on enää myöhästä siinä vaiheessa katua.

Täälä puollustetaan kaikkenlaisilla tekosyillä, esimerkiksi Hautasenkoulun paikka ja sen tarpeet tulisi edes jonkinlaoselle siedettävälle tasolle,Milloin sitä sovitetaan mihinkin , ei sille soveltuviin olosuhteisiin, vedotaan intekroitumiseen.

Kyllä nyt pikkuhiljaa pitää tunnustaa tosiasiat ja jättä tämä lasten kustannuksella pelaaminen. Ei ikinä uskoisi että on aikuisista päättäjistä kysymys,tätäkö on se oppineitten tuoma asioitten yhtisöllisyy ja lasten tulevisuuden kasvualusta.

Tämä tapa millä meitä nyt johdetaa on näiveittymisen ja kurjistumisen tie, siitä puuttu talous ja lakisisääteiset, kunnan velvotteiten kokonaisvaltainen vastuu.

Ollaan tilanteesaa , kyllä nyt viimeistää pitää otta lusikka kauniiseen käteen tunnusta tosiasiat, tulevaisuuden odotusarvoista, niin taloudesta kuin koulurakennusten paikoista.

Rakennetaa Koulukokonaisuu Alankoon, Lukio pois siirrettynä, muuten suunnitelmien mukaan. Siinä on taloutemmen suudin tasapainoittaja, ja saatai LAPSILLE kunnolliset opetusypäristöt. Silloin lasten ei tarvitsisi ITKEÄ vaaan iloita, kerrankin vanhepiensa ja isovanhempiensa päätöksestä, että se oli OIKEA.

Laittaa koulukadun poikki koulujen kohdalta, ja muuttaa sen piha-alueeksi jonne autoilla ei asiaa. Ei koulukadun tarvi nykyään olla läpiajotie, on tullut uusia teitä ja siltaa jota kautta pääsee.

Koulukadun voisi muuttaa osittain parkkialueeksi, jolloin koulujen pihoilta vapautuisi tilaa muuhun käyttöön. Parkkialue ei tietenkään saisi olla läpiajettava, vaan joku este siihen puoliväliin. Näin koulualueelle voisi edelleen tulla molemmista suunnista, mutta läpiajo loppuisi. Se rauhoittaisi aluetta, ja lisäisi viihtyisyyttä ja turvallisuutta.

Myös urheilutalon ja koulujen välinen piha pystyttäisiin näillä ratkaisuilla tekemään autottomaksi. Teräsaitaa ja korkeaa rotvallia, sekä pihan uudelleen muotoilua.

Miksi pienet lapset pitää ahtaa tuommoselle asfalttikentälle ja pistää kulkemaan pahimpaan ruuhka-aikaan autojen sekaan luokattoman huonosti suunniteltuja kevyenliikenteen väyliä pitkin.

Yhteiskunnan arvot näkyy tässä hyvin, tämä ahne sukupolvi ryöstää kaiken heikoimmilta, vanhuksilta ja lapsilta omaan yltäkylläisyyden ja harrastustoiminnan ylläpitoon.

Kaikista paras olisi, jos Koulukatu pistettäisiin poikki Urheilukadun ja Seurakuntatalon väliseltä alueelta. Lisäksi Lukkarinkadun yhteys Koulukadulle poistettaisiin. Liikenne ohjautuisi Vanhanpaukuntietä, sekä Ravitietä. Ravitiellehän on tehty uusi alikulku radan ali. Näillä ratkaisuilla, Koulukadulla ei olisi enää mitää tarvetta toimia läpikulkutienä. Koska Koveron suunnasta pääsisi muita reittejä aivan yhtä hyvin.

Suljettu Koulukatu voitaisiin muuttaa parkkipaikaksi, molempiin päihin parkkipaikkoja, ja keskelle jäävä osuus muutettaisiin piha-alueeksi. Näin ollen mitään tien ylitystä ei enää tulisi. Myös Koulupojankatu poistettaisiin ja muutettaisiin piha-alueeksi. Ylipäätään koko Urheilutalon, Keskuskoulun ja Yläasteen väliin jäävä piha tulisi olla autotonta aluetta. Koulupojantien kohdille mahtuisi myös uudisrakennus, piha-alueen keskikohtaan. Nykyiset parkkipaikat muutettaisiin autottomaksi piha-alueeksi, jossa erilaisia kävely-ympäristöjä.

Lisäksi voitaisiin kieltää traktorien parkkeeraus koulun alueella. Koululla ei ole mitään velvoitetta muutenkaan järjestää tilaavieviä parkkialueita isoille maataloustraktoreille. Pääsee sitä kouluun muullakin kulkuneuvolla. Traktorit kuuluu pellolle. Traktorit ovat liian vaarallisia kulkineita koulun piha-alueella, ennemmin tai myöhemmin joku jää traktorin alle.

Näillä toimilla, se Koulukadun trafiikki olisi hallitumpaa. Tottakai kouluun suuntautuva trafiikki pysyisi entisellään, mutta se läpiajo loppuisi. Koveron suunnasta tuleva trafiikki pysähtyisi itäiselle parkkipaikalle, ja keskustan suunnasta tuleva trafiikki läntiselle parkkipaikalle. Toki jokainen autoilija tietsti itse valitsisi, kumpaa parkkipaikkaa haluaa käyttää. Hieman tämä järjestely tietysti saattaisi aiheuttaa joillekin turhaa kiertämistä. Mutta toisaalta, voisi keskuskouluun suuntaava käyttää sitä läntistäkin parkkipaikaa, koska kävelymatka ei siitä kuitenkaan kovin pitkä.

Kaikki ohimenevä muu liikenne kyllä pääsisi muita reittejä, ilman suurempaa kiertämisen tuntua. Joka haluaa esim Koverosta Siirilään, niin Ravitien reitti on nykyäänkin lyhin reitti. Silti moni ajaa vanhasta tottumuksesta "sympän" risteyksen kautta, tai "oikaisee" Lukkarinkatua. Moni ei edes hahmota tuota Ravitien oivallista reittiä, koska ei ole tullut koskaan ajaneeksi sitä kautta. Samoin jos pyrkii Koverosta keskustaan, niin kyllä lyhin reitti on nykyään Vanhanpaukuntietä pitkin. Tämän reitin moni on jo löytänytkin, mutta edelleen osa ajaa vanhasta muistista "sympän" risteyksen kautta, aivan turhan takia, ja odottaa sitten kahdet liikennevalotkin ennen keskustaan pääsyä.

Korkeakulttuurille! Olis tuan helpomminkin voinu sanua, mutta mikä intohimo on lisätä ruuhkaa kasvattamalla koulujen kokoa, kun muutenkin paikka on ahdas ja tukkuunen, ei vain liikenteellisesti. Piha-alutteet kummaskin koulus on jo ny liian piäniä. Ei tämä oo ainut paikka Hautasen koululle. Se joka sanoo, jotta välituntiakin voi porrastaa niin kysyn, kuinka tuntiopetettajat sovittavat tuntinsa, kun tunnit alkavat kuinka sattuu ilman johdonmukaisuutta.

Myös turvallisuu kirjoitti.
Suunnitelussa pitää tälläiset perusasiat ratkaista ei vaan yhdellä vaihtoehdolla, jopa yksilön turvallisuus otetaan suunittelussa huomioon. Ei ole yksin suurten yksikköjen huoli myös pient yksiköt vaativat hyvän suunnittelun, lisäksi vielä harjoitukset, joissa yksilö tietää paikkansa ja tehtävänsä.

Kauhava on palkannut uudelle suurkoululleen vartijan. Mahtaako yksi riittää? 🤔