Mistä kattila höyrymoottoriin?

Ainakin teoriassa noiden käyttöön liittyy lainsäädännöllisiä ongelmia, kun siirrytään kategoriasta "pressure vessel" kategoriaan "fired pressure vessel" eli tulella lämmitettävä paineastia. Tavallinen paineastia, kuten vaikkapa kaasupullo, ei välttämättä kovia lämpötiloja kestä.
Joku pieni kierukka kaasupoholla tai klapeilla lämmitettynä voisi olla aika turvallinen, mutta silti höyryä pitäisi varastoida jonnekin sen verran, että voi tehoja säädellä.

On painetta HYVIN sietävä jämäkkä rautapönttö, ja rauta sulaa vasta 1500 asteen lähellä,joten sietää 500 asteen kuumuuden täysin surutta. Tottakai siinä täytyy olla ylipaine venttiili, joka estää kuvitellun räjähdyksen, ja räjähdys on suunnattava ylöspäin, eikä veneen pohjan läpi :)
Eihän höyryjunankaan pönttö sen lujempi ollut, ja käyttivät 600 asteen tulistusta

Se kaasutoho on hyvä ratkaisu, kun sen tehoa voi tarkasti säädellä, ja päästään 800-900 asteen kuumuuteen-lämpöeristeiden avulla.
Ainoa riesa on, kun joutuu tunnin oottelemaan, että alkaa paine nousta riittävästi potkurin pyörittämiseen, mutta voihan sitä höyrypillin vinkaisua ootellessa vaikka pötköttää nokanpäässä perhosta katellen.

Kaasupullo kirjoitti:

On painetta HYVIN sietävä jämäkkä rautapönttö, ja rauta sulaa vasta 1500 asteen lähellä,joten sietää 500 asteen kuumuuden täysin surutta. Tottakai siinä täytyy olla ylipaine venttiili, joka estää kuvitellun räjähdyksen, ja räjähdys on suunnattava ylöspäin, eikä veneen pohjan läpi :)
Eihän höyryjunankaan pönttö sen lujempi ollut, ja käyttivät 600 asteen tulistusta

Se kaasutoho on hyvä ratkaisu, kun sen tehoa voi tarkasti säädellä, ja päästään 800-900 asteen kuumuuteen-lämpöeristeiden avulla.
Ainoa riesa on, kun joutuu tunnin oottelemaan, että alkaa paine nousta riittävästi potkurin pyörittämiseen, mutta voihan sitä höyrypillin vinkaisua ootellessa vaikka pötköttää nokanpäässä perhosta katellen.

Lue lisää

Teräksen lujuus eri lämpötiloissa, verrattuna huoneenlämpötilaan.

100C 1.000
200C 0.807
300C 0.613
400C 0.420
500C 0.360
600C 0.180
700C 0.075
800C 0.050
900C 0.0375
1000C 0.025

Teräksellä on siis 18% alkuperäisestä lujuudesta jäljellä lämpötilassa 600C. Se, että teräs ei sula ei tarkoita, ettei sen lujuus olisi alentunut. Eurocodessa lujuus 0.000 saavutetaan lämpötilassa 1200C, eli jonkin verran ennen täysin nestemäistä muotoa.

Asian, josta hyvin kirjoitit. Mutta jos höyrykoneessa käytetään vain 10 baarin painetta, niin sen verran ponnistaa jo 150-200 asteessa. -Arvelen, kun en oo moista mitannu, ja takuulla kaasupullo siinä kestää.

Mikähän lienee ollut aikoinaan höyryjunissa käytetty paine-kun 600 asteen höyryllä puksuttivat ?

Olet ymmärtänyt aivan oikein. Jo tavallinen paineastia on vähän hankala leimattava yksittäiskappaleena, mutta lämmitettävä sellainen on jo täysin /c:stä.
Luulisi niitä löytyvän valmiinakin. En tosin onnistunut löytämään kuin Intiasta, ja siinä taas ei yllättäen ole ce-hyväksyntää.

Varmaan toimivasta pannusta, mutta aika vanahanaikainen.

OON sitä mieltä, että veden suihkutustekniikalla ei tarvita,kuin hyvin pieni, ja 1000 asteen kuumuudessaoleva "höyrystyspesä",-josta lähtee "kova" höyrynpaine suoraan männälle.

Veden lämpötila nostetaan esilämmityksellä kiehumispisteeseen normaalipannussa ,ja sitten kiehuva vesi suihkutetaan pieneen tulistuskammioon,-jossa paine nousee monikymmenkertaiseksi ihan hetkessä. Jolloin tarvitaan vain hyvin pieni 1000 asteen kuumuudessa oleva pannu, josta paine lähtee männille-täysin turvallisesti.

Onko tuosta aiheesta jotain lisälinkkiä heittää? Korkeapaine vesiruiskuja saisi autopuolelta hyvinkin edullisesti.
General Motors muuten teki höyryauton 60-70 lukujen vaihteessa kun öljyn hinta pompsahti. Sen käynnistysaika oli alle 30 sekuntia ja se perustui pieneen, hyvin korkeassa paineessa toimivaan kierukkaan. Varsinaista pataa ei siis ollut lainkaan ja systeemi oli täysin suljettu.

Voisikohan tavallisesta dödö-pullosta tehdä pienen höyrykattilan? Käykö lasikuituinen kaasupullo? Osaatko sanoa, mikä tekee kaasupullosta, jonka normaali paine on 8 bar, korkeassa lämpötilassa sellaisen, että sitä voi käyttää 10 bar paineella? Voitko kertoa, miksei kaasupullon lujuus heikkene korkeassa lämpötilassa, vaikka kaikkien muiden materiaalien heikkenee? Onko näistä erityislaatuisista ominaisuuksista jotain materiaalispekkiä saatavilla; hyväksyntälaitos kyselee?

ghhjkhlkjhljhl kirjoitti:

Voisikohan tavallisesta dödö-pullosta tehdä pienen höyrykattilan? Käykö lasikuituinen kaasupullo? Osaatko sanoa, mikä tekee kaasupullosta, jonka normaali paine on 8 bar, korkeassa lämpötilassa sellaisen, että sitä voi käyttää 10 bar paineella? Voitko kertoa, miksei kaasupullon lujuus heikkene korkeassa lämpötilassa, vaikka kaikkien muiden materiaalien heikkenee? Onko näistä erityislaatuisista ominaisuuksista jotain materiaalispekkiä saatavilla; hyväksyntälaitos kyselee?

Lue lisää

Mutta kuten sanoinkin, että jos laittaa 11kg kaasupullon päälle jäykkää rautaverkkoa, ja sen päälle uuden rautapeltikuoren, niin onhan se aika pöljä kylähullu, jos sellaisen saa räjähtämään, kun paineenulostulossa on ylipaineventtiilli,- jos paineet alkaa nousta 20 baariin. !
Lasikuitu pullot on on ihan samaa luokkaa gocapullojen kanssa, minun mittapuun mukaan, kun potkurinhan on pyörittävä, eikä painekattilan posahtalusta ole mitää hyötyä, jos ei halua naapureiden kippurassa nauravan.