Ketkä ovat lain alla ?

No valitse aivan itse mitä haluat että "lailla" tarkoitetaan... ja kerro sitten ketkä eivät ole sen alla ja ketkä ovat.

Paavalin mukaan molempia löytyy, joten vastaus "kaikki ovat lain alla" on väärä.

Vastaahan toki siis kysymykseen, äläkä kiertele.

Exap kirjoitti:

No valitse aivan itse mitä haluat että "lailla" tarkoitetaan... ja kerro sitten ketkä eivät ole sen alla ja ketkä ovat.

Paavalin mukaan molempia löytyy, joten vastaus "kaikki ovat lain alla" on väärä.

Vastaahan toki siis kysymykseen, äläkä kiertele.

Lue lisää

Mitä Sinä uliset?

Täysin samaa mieltä kirjoituksesi kanssa.

"Uskova ei tarvitse muuta lakia kuin rakkauden, sillä rakkaus ei tee mitään väärää. "

Niinpä. Vielä kun saataisiin nämä kymmenestä käskystä höpöttäjätkin ymmärtämään tämä asia.

Exap kirjoitti:

Täysin samaa mieltä kirjoituksesi kanssa.

"Uskova ei tarvitse muuta lakia kuin rakkauden, sillä rakkaus ei tee mitään väärää. "

Niinpä. Vielä kun saataisiin nämä kymmenestä käskystä höpöttäjätkin ymmärtämään tämä asia.

Lue lisää

Mitäs väärää Jumalan käskyissä on ? Meillä, jotka olemme saaneet kokea Jumalan armon uudestisyntymänä, on käskysanojen oikeudenmukaisuus painettu sydämeen, niin että Jeesus meissä saa vaikuttaa sen oikeudenmukaisuuden.

Me elämme siis Jumalan oikeudenmukaisen lain alla omasta halustamme ilolla rakkaudesta, ilman lakia. Se ei ole mitään pakkoreen vetämistä, vaan sydämen iloa saada elää Kristuksen rakkaudessa.

Sirkka..Iita kirjoitti:

Mitäs väärää Jumalan käskyissä on ? Meillä, jotka olemme saaneet kokea Jumalan armon uudestisyntymänä, on käskysanojen oikeudenmukaisuus painettu sydämeen, niin että Jeesus meissä saa vaikuttaa sen oikeudenmukaisuuden.

Me elämme siis Jumalan oikeudenmukaisen lain alla omasta halustamme ilolla rakkaudesta, ilman lakia. Se ei ole mitään pakkoreen vetämistä, vaan sydämen iloa saada elää Kristuksen rakkaudessa.

Lue lisää

"Me elämme siis Jumalan oikeudenmukaisen LAIN ALLA omasta halustamme..."

JUURI NIIN. OSUIT TAAS NIIN OIKEAAN !!!

Vastasit kirjaimellisesti niin kuin asia onkin. Jotkut ihmiset, vaikka heidät on vapautettu POIS LAIN ALTA, haluavat itse elää lain alla.

He haluavat ITSE asettaa muka-Jumalan-ehtoja itselleen, ja kaiken kukkuraksi vielä asettelevat niitä toisillekin !

Aloitit puhtaasti armossa, miksi haluat takaisin lain alle ???

Juuri tämän kaltaisille ihmisille Paavali osoitti sanansa, Gal 3:
"1 Oi te älyttömät galatalaiset! Kuka on lumonnut teidät, joiden silmäin eteen Jeesus Kristus oli kuvattu ristiinnaulittuna?
2 Tämän vain tahdon saada teiltä tietää: lain teoistako saitte Hengen vai uskossa kuulemisesta?
3 Niinkö älyttömiä olette? Te alotitte Hengessä, lihassako nyt lopetatte?"

Tässä on kyse juuri siitä, että galatalaisia oli houkuteltu palaamaan takaisin lain alle. Galatalaiset eivät ymmärtäneet, että AINOA asia jota Jumala tahtoo lapsiltaan, on rakkaus - EIKÄ jonkin tietyn säännöstön noudattaminen.

Paavali tarkentaa vielä erikseen, että me emme tosiaankaan KUULU lain alle:
"23 Mutta ennenkuin usko tuli, vartioitiin meitä lain alle suljettuina uskoa varten, joka oli vastedes ilmestyvä.
24 Niinmuodoin on laista tullut meille kasvattaja Kristukseen, että me uskosta vanhurskaiksi tulisimme.
25 Mutta uskon tultua me emme enää ole kasvattajan alaisia."

Luvussa 2 taas Paavali antaa pyyhkeitä Keefaalle hänen ulkokultaisuudestaan tämän noudatettua juutalaisten tapoja, vaikka ei ole lain alla.

Kannattaa lukea koko Gal 2-3 ja ymmärtää, että lain alle ei ole tarkoitus palata - tai oikeammin - on väärin palata lain alle. Tämä siksi että
"Älkää olko kenellekään MITÄÄN velkaa, muuta kuin että toisianne rakastatte; sillä joka toistansa rakastaa, se on lain täyttänyt."

Me olemme Aabrahamin lapsia. Ja MUISTA, että Aabrahamille ei oltu edes Mooseksen kautta tullutta lakia annettu !
"7 Tietäkää siis, että ne, jotka uskoon perustautuvat, ovat Aabrahamin lapsia.
8 Ja koska Raamattu edeltäpäin näki, että Jumala vanhurskauttaa pakanat uskosta, julisti se Aabrahamille edeltäpäin tämän hyvän sanoman: "Sinussa kaikki kansat tulevat siunatuiksi"."

Exap kirjoitti:

"Me elämme siis Jumalan oikeudenmukaisen LAIN ALLA omasta halustamme..."

JUURI NIIN. OSUIT TAAS NIIN OIKEAAN !!!

Vastasit kirjaimellisesti niin kuin asia onkin. Jotkut ihmiset, vaikka heidät on vapautettu POIS LAIN ALTA, haluavat itse elää lain alla.

He haluavat ITSE asettaa muka-Jumalan-ehtoja itselleen, ja kaiken kukkuraksi vielä asettelevat niitä toisillekin !

Aloitit puhtaasti armossa, miksi haluat takaisin lain alle ???

Juuri tämän kaltaisille ihmisille Paavali osoitti sanansa, Gal 3:
"1 Oi te älyttömät galatalaiset! Kuka on lumonnut teidät, joiden silmäin eteen Jeesus Kristus oli kuvattu ristiinnaulittuna?
2 Tämän vain tahdon saada teiltä tietää: lain teoistako saitte Hengen vai uskossa kuulemisesta?
3 Niinkö älyttömiä olette? Te alotitte Hengessä, lihassako nyt lopetatte?"

Tässä on kyse juuri siitä, että galatalaisia oli houkuteltu palaamaan takaisin lain alle. Galatalaiset eivät ymmärtäneet, että AINOA asia jota Jumala tahtoo lapsiltaan, on rakkaus - EIKÄ jonkin tietyn säännöstön noudattaminen.

Paavali tarkentaa vielä erikseen, että me emme tosiaankaan KUULU lain alle:
"23 Mutta ennenkuin usko tuli, vartioitiin meitä lain alle suljettuina uskoa varten, joka oli vastedes ilmestyvä.
24 Niinmuodoin on laista tullut meille kasvattaja Kristukseen, että me uskosta vanhurskaiksi tulisimme.
25 Mutta uskon tultua me emme enää ole kasvattajan alaisia."

Luvussa 2 taas Paavali antaa pyyhkeitä Keefaalle hänen ulkokultaisuudestaan tämän noudatettua juutalaisten tapoja, vaikka ei ole lain alla.

Kannattaa lukea koko Gal 2-3 ja ymmärtää, että lain alle ei ole tarkoitus palata - tai oikeammin - on väärin palata lain alle. Tämä siksi että
"Älkää olko kenellekään MITÄÄN velkaa, muuta kuin että toisianne rakastatte; sillä joka toistansa rakastaa, se on lain täyttänyt."

Me olemme Aabrahamin lapsia. Ja MUISTA, että Aabrahamille ei oltu edes Mooseksen kautta tullutta lakia annettu !
"7 Tietäkää siis, että ne, jotka uskoon perustautuvat, ovat Aabrahamin lapsia.
8 Ja koska Raamattu edeltäpäin näki, että Jumala vanhurskauttaa pakanat uskosta, julisti se Aabrahamille edeltäpäin tämän hyvän sanoman: "Sinussa kaikki kansat tulevat siunatuiksi"."

Lue lisää

Tämä on vaikea paikka monille adventisteille.

Kun pitäisi olla armon alla mutta kun samalla on opetettu, että se laki on kuitenkin siellä sydämessä niin, että sitä on noudatettava...koska yksikään piirto ei katoa laista. Hyvin sitä koitetaan perustella mutta väärin. Ja sitten sanotaan vielä, että ilman lakia ei voi olla armoa, joten tarvitsemme lakia osoittamaan sen mikä on väärin. Ja kun tähän vielä lisätään 27 ( tämä sääntö=28) kertaa jokin muu sääntö, jota pitäisi yrittää noudattaa, niin onhan se armo nyt todella kaukana keskivertoadventistin elämästä. Kun se Jeesus sanoi, että armo riittää. Vain yksin Jeesus riittää.

Ei se, että armon alla ei tarvitsen elää lain käskyjen mukaan tarkoita, että elettäisiin kuin pellossa kunnioittamatta Jumalaa. Rakkaudesta kumpuaa kaikki se, mitä Jumala meiltä odottaa. Rakkaudesta, joka ihmiselle annettiin Edenissä. Rakkaudesta, josta tulee jälleen kerran ainoa "käsky", kun maailma luodaan uudeksi. Eikä kyse ole edes käskystä vaan olotilasta

Kirjoitit Exap todella hyvin.

Rom 7:13 Onko siis hyvä tullut minulle kuolemaksi? Pois se! Vaan synti, että se synniksi nähtäisiin, on hyvän kautta tuottanut minulle kuoleman, että synti tulisi ylenmäärin synnilliseksi käskysanan kautta.
Rom 7:14 Sillä me tiedämme, että laki on hengellinen, mutta minä olen lihallinen, myyty synnin alaisuuteen.
Rom 7:15 Sillä minä en tunne omakseni sitä, mitä teen; sillä minä en toteuta sitä, mitä tahdon, vaan mitä minä vihaan, sitä minä teen.
Rom 7:16 Mutta jos minä teen sitä, mitä en tahdo, niin minä myönnän, että laki on hyvä.
Rom 7:17 Niin en nyt enää tee sitä minä, vaan synti, joka minussa asuu.
Rom 7:18 Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei;
Rom 7:19 sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen.
Rom 7:20 Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka minussa asuu.
Rom 7:21 Niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen lain, että paha riippuu minussa kiinni;
Rom 7:22 sillä sisällisen ihmiseni puolesta minä ilolla yhdyn Jumalan lakiin,


Ei meidän pidä Jumalan valoa väheksyä. Se osoittaa, että ME lihassamme emme pysty pelastautumaan, mutta ME joudumme tekemään parannuksen, että Uusi Adam ja Hänen Henkensä saisi sijan sydämiin ja NÄIN Herra laittaa tahtonsa Henkensä kautta ja Voimassa kuljettaen sydämiin. Eli yhdymme Hänen lakiinsa, koska se on VAnhurskas ja PYHÄ.

Älä exa lihassa yritäkään täyttämiseen ,että toisessa ääripäässä kiistäisit Jumalan tahdon. Katsos, sekin on lainalaisuutta. Näen, että olet lain alla, etkä vapaana.

Jos sydämessäsi ON Jumalan laki - se on valkeus tielläsi - se valaisee askeleesi ja saa sinut seuraamaan Jeesusta.

Sinä ponnistat edelleen perinnäisoppien ja isien käsitysten kautta, se sotii sen toisen lain katta pitää sinut vangittuna synnin laissa- eli tuomion alaisena.
Mikä sinutkin viheliäisen ihmisen pelastaa tuosta kuoleman ruumiista.???
Oletko miettinyt.??? Jeesuksen Kristuksen meidän Herrammme kautta - siinä ainoastaan ja se pitäisi Room. 7:25 säkeen mukaan olla että mielelläsikin palvelet niin. VAihtoehto on - että lihalla sitten palvelet synnin lakia.

Rom 7:25 Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia.

Rom 6:19 Minä puhun ihmisten tavalla teidän lihanne heikkouden tähden. Sillä niinkuin te ennen annoitte jäsenenne saastaisuuden ja laittomuuden palvelijoiksi laittomuuteen, niin antakaa nyt jäsenenne vanhurskauden palvelijoiksi pyhitykseen.
Rom 6:20 Sillä kun olitte synnin palvelijoita, niin te olitte vapaat vanhurskaudesta.
Rom 6:21 Minkä hedelmän te siitä silloin saitte? Sen, jota te nyt häpeätte. Sillä sen loppu on kuolema.
Rom 6:22 Mutta nyt, kun olette synnistä vapautetut ja Jumalan palvelijoiksi tulleet, on teidän hedelmänne pyhitys, ja sen loppu on iankaikkinen elämä.
Rom 6:23 Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.

Kirjoituksissa osoitetaan, että lihan heikkous on yhtälönä saastaisuuteen ja laittomuuden palvelijana olemiseen. Se on Sanan fakta meille ja opetus.
Siis sekin kertoo - että laki pitää armonkansalaisella olla totuutena sydämessä.

Meidät on kutsuttu pyhitykseen. Se toteutuu vain, että Jumalan tahto ja Henki saa aikaiseksi kilvoituksen - Hyvän uskon kilvoituksen ja vie pyhitykseen, eli erottautumaan Jumalan tahtoon. Se on Jumalan työ meissä.

Säe 20 kertoo, että synnin palvelijat ovat vapaat vanhurskaudesta. Siis Jumala ei vanhurskauta epäpyhää, joka tietentahtoin on harhaan matkalla. Hän kutsuu Sanaan sisälle, pyhitykseen, mutta ei pyhitä ulkopuolisia, ei vanhurskauta ulkona olevia.
Se ulkopuolisuus on häpeä ja jonka palkka on kuolema.

Mutta, kun Jumalan laki saa aikaan parannuksen - niin Kristukseen uskomalla - hänen täytettyyn työhönsä - minun tähteni - ollaan Jumalan palvelijoiksi tultu ja Jumalan tahto on tietoisuus tiestä. Se tuo hedelmät - elämänpuusta. Siinä pyhitytäån ja sen loppu on sitten tämä iankaikkinen elämä. SE on ARMOLAHJA, koska pelastus on Jumalan työ - jossa hän Uudeksi luo Pojassa meidät.

Eli ei kirjoitusten mukaan Jumalan laki ole ongelma - jos se saa tehdä tehtävänsä ja saa paikkansa armossa meidän sydämissä, eikä sitä vastaan kannata taistella jatkuvasti. Vaan ilolla yhtyä ja päivät ja yöt vielä tutkia, Hänen lakiaan , eli tahtoaan, mikä se on, ettemme eksyisi armosta ulos.

katsotaan.kirjoituksiin kirjoitti:

Rom 7:13 Onko siis hyvä tullut minulle kuolemaksi? Pois se! Vaan synti, että se synniksi nähtäisiin, on hyvän kautta tuottanut minulle kuoleman, että synti tulisi ylenmäärin synnilliseksi käskysanan kautta.
Rom 7:14 Sillä me tiedämme, että laki on hengellinen, mutta minä olen lihallinen, myyty synnin alaisuuteen.
Rom 7:15 Sillä minä en tunne omakseni sitä, mitä teen; sillä minä en toteuta sitä, mitä tahdon, vaan mitä minä vihaan, sitä minä teen.
Rom 7:16 Mutta jos minä teen sitä, mitä en tahdo, niin minä myönnän, että laki on hyvä.
Rom 7:17 Niin en nyt enää tee sitä minä, vaan synti, joka minussa asuu.
Rom 7:18 Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei;
Rom 7:19 sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen.
Rom 7:20 Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka minussa asuu.
Rom 7:21 Niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen lain, että paha riippuu minussa kiinni;
Rom 7:22 sillä sisällisen ihmiseni puolesta minä ilolla yhdyn Jumalan lakiin,


Ei meidän pidä Jumalan valoa väheksyä. Se osoittaa, että ME lihassamme emme pysty pelastautumaan, mutta ME joudumme tekemään parannuksen, että Uusi Adam ja Hänen Henkensä saisi sijan sydämiin ja NÄIN Herra laittaa tahtonsa Henkensä kautta ja Voimassa kuljettaen sydämiin. Eli yhdymme Hänen lakiinsa, koska se on VAnhurskas ja PYHÄ.

Älä exa lihassa yritäkään täyttämiseen ,että toisessa ääripäässä kiistäisit Jumalan tahdon. Katsos, sekin on lainalaisuutta. Näen, että olet lain alla, etkä vapaana.

Jos sydämessäsi ON Jumalan laki - se on valkeus tielläsi - se valaisee askeleesi ja saa sinut seuraamaan Jeesusta.

Sinä ponnistat edelleen perinnäisoppien ja isien käsitysten kautta, se sotii sen toisen lain katta pitää sinut vangittuna synnin laissa- eli tuomion alaisena.
Mikä sinutkin viheliäisen ihmisen pelastaa tuosta kuoleman ruumiista.???
Oletko miettinyt.??? Jeesuksen Kristuksen meidän Herrammme kautta - siinä ainoastaan ja se pitäisi Room. 7:25 säkeen mukaan olla että mielelläsikin palvelet niin. VAihtoehto on - että lihalla sitten palvelet synnin lakia.

Rom 7:25 Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia.

Lue lisää

"Näen, että olet lain alla, etkä vapaana."

Sinun kannattaisi varmaan sitten käydä optikolla.

Mitä taas tulee siihen lakiin jonka Jumala on laittanut sydämeen, sillä ei ole mitään tekemistä 10 käskyn kanssa; vaan se on rakkaus. Tämän osoittaa selkeästi Room 2:
"14 Sillä kun pakanat, joilla ei lakia ole, luonnostansa tekevät, mitä laki vaatii, niin he, vaikka heillä ei lakia ole, ovat itse itsellensä laki
15 ja osoittavat, että lain teot ovat kirjoitetut heidän sydämiinsä, kun heidän omatuntonsa myötä-todistaa ja heidän ajatuksensa keskenään syyttävät tai myös puolustavat heitä-
16 sinä päivänä, jona Jumala on tuomitseva ihmisten salaisuudet Kristuksen Jeesuksen kautta, minun evankeliumini mukaan."

Eli pakanat, jotka eivät ole sapatista tai dekalogista kuulleetkaan, ovat Jumalalta saaneet sydämeensä lain. Ja voin vakuuttaa, että esim. sapattia ei kyllä kukaan tällainen pakana noudata, joten on ihan turha väittää että sydämeen kirjoitettu laki sisältäisi sapattikäskyn. Mutta jatketaan:

"17 Mutta jos sinä kutsut itseäsi juutalaiseksi ja luotat lakiin ja Jumala on sinun kerskauksesi
18 ja tunnet hänen tahtonsa ja, opetettuna laissa, tutkit, mikä parasta on,
19 ja luulet kykeneväsi olemaan sokeain taluttaja, pimeydessä olevien valkeus,
20 ymmärtämättömien kasvattaja, alaikäisten opettaja, sinulla kun laissa on tiedon ja totuuden muoto:
21 niin sinäkö, joka toista opetat, et itseäsi opeta; joka julistat, ettei saa varastaa, itse varastat;
22 joka sanot, ettei saa tehdä huorin, itse teet huorin; joka kauhistut epäjumalia, kuitenkin olet temppelin ryöstäjä;
23 joka laista kerskaat, häväiset lainrikkomisella Jumalaa?
24 Sillä "teidän tähtenne Jumalan nimi tulee pilkatuksi pakanain seassa", niinkuin kirjoitettu on."

Meidät on kutsuttu rakastamaan Jumalaa ja lähimmäisiämme. Ja kun sen teemme, täytämme kaiken lain. Sinäkin, pikku höpönassu.

Exap kirjoitti:

"Näen, että olet lain alla, etkä vapaana."

Sinun kannattaisi varmaan sitten käydä optikolla.

Mitä taas tulee siihen lakiin jonka Jumala on laittanut sydämeen, sillä ei ole mitään tekemistä 10 käskyn kanssa; vaan se on rakkaus. Tämän osoittaa selkeästi Room 2:
"14 Sillä kun pakanat, joilla ei lakia ole, luonnostansa tekevät, mitä laki vaatii, niin he, vaikka heillä ei lakia ole, ovat itse itsellensä laki
15 ja osoittavat, että lain teot ovat kirjoitetut heidän sydämiinsä, kun heidän omatuntonsa myötä-todistaa ja heidän ajatuksensa keskenään syyttävät tai myös puolustavat heitä-
16 sinä päivänä, jona Jumala on tuomitseva ihmisten salaisuudet Kristuksen Jeesuksen kautta, minun evankeliumini mukaan."

Eli pakanat, jotka eivät ole sapatista tai dekalogista kuulleetkaan, ovat Jumalalta saaneet sydämeensä lain. Ja voin vakuuttaa, että esim. sapattia ei kyllä kukaan tällainen pakana noudata, joten on ihan turha väittää että sydämeen kirjoitettu laki sisältäisi sapattikäskyn. Mutta jatketaan:

"17 Mutta jos sinä kutsut itseäsi juutalaiseksi ja luotat lakiin ja Jumala on sinun kerskauksesi
18 ja tunnet hänen tahtonsa ja, opetettuna laissa, tutkit, mikä parasta on,
19 ja luulet kykeneväsi olemaan sokeain taluttaja, pimeydessä olevien valkeus,
20 ymmärtämättömien kasvattaja, alaikäisten opettaja, sinulla kun laissa on tiedon ja totuuden muoto:
21 niin sinäkö, joka toista opetat, et itseäsi opeta; joka julistat, ettei saa varastaa, itse varastat;
22 joka sanot, ettei saa tehdä huorin, itse teet huorin; joka kauhistut epäjumalia, kuitenkin olet temppelin ryöstäjä;
23 joka laista kerskaat, häväiset lainrikkomisella Jumalaa?
24 Sillä "teidän tähtenne Jumalan nimi tulee pilkatuksi pakanain seassa", niinkuin kirjoitettu on."

Meidät on kutsuttu rakastamaan Jumalaa ja lähimmäisiämme. Ja kun sen teemme, täytämme kaiken lain. Sinäkin, pikku höpönassu.

Lue lisää

Mitä taas tulee siihen lakiin jonka Jumala on laittanut sydämeen, sillä ei ole mitään tekemistä 10 käskyn kanssa; vaan se on rakkaus.

Jaa'a. Mikä on lain päämäärä? so. Rakkaus! Kaikki täällä on katoavaista - mutta rakkaus on ikuinen ja se on sitä Jumalanpäämäärää!

Väitätkö, että Jumalan Henki on Jumalan tahdon, eli kymmenen käskyn kohtaan rakkaudetonta?

Mitä Herra puhui ---kansalleen-- eli tuon varjolainaikaiselle kansalle?

Mitä tuo rakkaus osoittaa??

Minä olen Herra, sinun Jumalasi joka vein sinut pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä!!!!! Eikö olekin mittaamaton rakkaus - pois orjuuden pesästä - eli vapauteen - ja rakkaus vielä on meidän kohdalla vapaehtoista- halutaanko me OLLA vapaudessa.

Älä pidä muita jumalia minun rinnallani === rakkaus suhde ja rakkaus ei yhdy vieraaseen, siis ole haureellinen Isän edessä. ts. Henki Jumalan Henki voimana erottaa meidät maailmasta ja ei pidä Hengen voimasta muita jumalia - eli sydämestäni täytän Hengessä Jumalan lain! Eikös vain ja se on ikuista tämä rakkaus.

Sama neuvo ja ohje jatkuu tässä rakkaudenlain neuvossa - jota Henki opettaa.
Älä tee itsellesi jumalankuvaa äläkä mitään kuvaa, älä niistä, jotka ovat ylhällä taivaissa, älä niistä, jotka ovat alhaalla maanpäällä, äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla.
Eikös tämä ole ikuista tämä rakkaus ja neuvo, sekä ehtoisuus. Liha kyllä jubileeraa ajassa - otetaan esimerkki juuri väkevästä eksymyksestä kansankirkossamme.
Tehdään vääärää jumalankuvaa-- alttareille tässä miehen ja naisen välisessä liittosuhteessa, mikä ei ole raamatullinen. Siitä tulee jumalankuva - sitä osoitetaan olevan ylhäältä, että eihän Jumala kiellä tätä ja tämännäköistä rakkautta, sitten on jumalankuva pappeuteen, jolla on väärä todistus suussa jne.
Kumpaa kumarrat? Ketä palvot? MIKÄ ON - rakkaudenlaki-? Se on omantunnon kysymys ja jokainen olemme kerran tuomiolla sanoistamme. Sana tuomitsee ja senäyttää rakkaussuhteemme. Siis """Rakkaudenlaki"! Ymmärtääkö hän?

Jumalan Sana ohjeistaa Hengen neuvon rakkauden siteeseen, miten toteutuu tämä ikuinen rakkaus.

Älä kumarra niitä - äläkä palvele niitä. Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala, (ja sitten synnillä on seurausopetus.) Minä kostan isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen, niille, jotka minua vihaavat;
(ts. syyn, eli kylmentyneen rakkautemme seuraus on se niitto, minkä jälkipolvi joutuu pellostaan niittämään ja jonka näyttää aikammekin) rakkaudettoman elämämme.
Sana jatkuu. 2Mo 20:6 mutta teen laupeuden tuhansille, jotka minua rakastavat ja pitävät minun käskyni.
ts. jotka rakastavat Herran lakia - suomennettuna rakkauden käskyä - Hengessä toteuttavat ja elävät siiä .... sen siemenen siunaus tulee laupeuden kautta tuhansille.
Eikös kannata rakkaudenlaki KUNNIOITTAA!! Exa - tuntuuko jo pahalta tuo rakkaussuhde? Jotenkin sodit tuota vastaan. Muista - Herra antoi tämän -kansalleen - Jumalankansalle neuvot ja ohjeet.. Mitä me olemme tänään?

2Mo 20:7 Älä turhaan lausu Herran, sinun Jumalasi, nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka hänen nimensä turhaan lausuu.

Miltä tuo kuulostaa? Kuinka paljon Jumalan nimeä häpäistään ajassamme, kun ei rakasteta Jumalan tahtoa - eli rakkauden käskyjä, joita Henki, Pyhän Hengen sinettinä on pannut sydämeen? Kuinka moni on repinyt sen pois?
Matteus kirjoittaa ettei pidä edes vannoa taivaan kautta jne. Koska se on Jumalan asuinsija. Eikös meidän tuon Pyhyyden edessä pidä sydän vavisten edetä.
Kuningasten Kuningas on Sanassa puhunut luodulleen.
Kyllä Jeesukselta tivattiin ylimmäisen papin suullakin vannottaen.
Mitä Jeesus vastasi? "tästäedes te saatte nähdä Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja tuleva taivaan pilvien päällä." Tuo on erittäin vakava asia.
On muistettava - että kaksi asiaa on kirjoitettu jokaisen ihmisen elämään.
Kuolema - siis jokaisella oma - kuolinpäivä ja sitten tuomio - se on yhteinen jokaiselle. Sen kohtaa niin piispa, kuin lukkari - kuin itsekin. Siksi olen pelastunut -vasta- kun elämänkirjasta luetaan nimi. Täällä olemme matkalla tieten missä pelastutaan, mutta rakkautemme Herraan määrittää loput.

2Mo 20:8 Muista pyhittää lepopäivä.
2Mo 20:9 Kuusi päivää tee työtä ja toimita kaikki askareesi;
2Mo 20:10 mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti; silloin älä mitään askaretta toimita, älä sinä älköönkä sinun poikasi tai tyttäresi, sinun palvelijasi tai palvelijattaresi tai juhtasi älköönkä muukalaisesi, joka sinun porteissasi on.
2Mo 20:11 Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi; sentähden Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen.

Tämä on Jumalankansalle- joka käy aikaa, kussakin aikajaksossa.
Se kumartaen Jumalaa tunnustaa sen, kuka on Luoja - joka juuri edellä puhui - Minä olen Herra sinun Jumalasi - äläkä pidä muita Jumalia.
Siis rakkauden käsky on Hengen kautta vapauden tie ja valkeus tiellä ja erottaa maailmasta.
Siinä on lepo - Jumalan työnä -

Siinä on lepo - Jumalan työnä - (jäi kesken, tila loppui)

Mutta, luomistyö on Jumalantyö ja siksi lepopäiväkin ainoana raamatullisena ohjeena on meille annettu sapatti.
Sillä on viestillinen opetus - koko maailmaa kohdentuen, sinnekin, missä vapaat puuttuvat. Eli ajan Egyptin tiilitehtailijat joutuvat myös tuomiolle Jumalan rakkauden lain rikkomisesta. Ei päästetä palvelemaan Pyhitystä, jonka Jumalan tarkoitushakuisesti on antanut elämän arkeen rakentumispäiväksi ja levoksi jokaiselle.
Se verrokkina on kuin ehtoollinenkin - siinä julistetaan Herran kuolemaa siihen asti jne.
Sapatti julistaa Luojan omistusoikeutta- suvereeniutta- tuomiovaltaa kaikkeen ja me voimme vain kumartua tottelevaisuudessa kunnioittamaan tuota sanomaa.

Maailma on lähtenyt omalle tielle ja jos ME emme kunnioita tuota PYHYYTTÄ, joka on erotettuna - olemme kylmenneet laittomuuden tielle ja se NÄKYY eritoten ajassa.
Myös perinnäissäännöt, toiseen ja kolmanteen polveen on saanut näin käyvyyttä meidän saastuneista huulista - joka kieltää Jumalan tahdon ja lain jonka päämäärä on rakkaus sen toteuttamisen.

Mutta -huomatkaa - rakkauden laki on vapaehtoinen. Sitä ei ole pakko kenenkään seurata - ei ole pakko Sapatin Herraa seurata.

Tahdotteko tekin mennä pois - kysyttiin Jeesuksen huulilla, kun monet loukkaantui häneen.

Sinulla on iankaikkisen elämän sanat. Ja siksi tuo rakakuden tahtoilmaisu on Hengen kautta elävänä sydämessä ja luotuna haluan kumartua tässäkin Herran eteen.

Jumala näin palvelee meitä tässä rakkaudessaan ja Henki on meillä voimana tahtomiseen ja tekemiseen.

----- sinulla ON iankaikkisen elämän sanat! -----

Enkä halua tämänpäivän perinnäisopeilla ja isien käskyin tehdä tyhjäksi Jumalan sanaa- se voidaan tehdä monella tapaa halvaksi.

jopa pyhittää hyvänhedeämän näköisesti Herran päivänä - jota mitataan sunnuntai- asiana- MOni ei sitä ymmärrä - ja Jumala on tässä tuomarina. En minä. Rakkaus on sydämen asia.

Mutta - sunnuntai on isien oppi. Kun kasvoin lapsuuden ateismissa - minua ei saastuttanut perinnäissääntöjen mitat. Pääsin siten kirjoituksiin sisälle.

Tämä rakkaudenkäsky pidänpä sen tässä erikseen ja huom.
helluntaissakin on Apostolinen maailmanlaajuinen srk. joille kirjoitukset on tosi.
Siksi toivon, että palattaisiin Apostoliseen opetukseen.

Siin katson nyt tätä rakkautta - koska exa nosti sen esiin.

Jeesus aikoinaan vetosi kirjoituksiin, tuon kasteensa jälkeen.
Sanoi, että eksymys johtuu sen tiedon puutteesta - mutta tieto on valkeutta.

Raamattu opettaa Jumalan tahtoa eli tätä käskyjään meille.
Tähdennän sitä, että Jumalla on vain YKSI kansa - joka käy perille.
Se oli vanhanliiton aikaan - ja tuon sijaisen tulessa valkeudeksi ja varjolain kadottua - olemme tässä uudessa ajassa.

Siksi puhun Jumalan kansasta - että varjolainaikaa edettiin Jumalan suunnitelmissa - joka ennen jo luomista sanottiin esiin.
Lain - joka Siinailla annettiin, (helluntain-aikaan) se annettiin Jumalan sormella kirjoitettuna ja se annettiin tuon varjolain aikaa eläneelle Jumalan kansalle. ts. seon Herrankansan ohje ja neuvo rakkauteen, mikä erottaa heidät maailmasta ja johtaa seuraamaan Herraa.
Seremonialaki uhreineen viittasi sijaiseen - joka peittää synnin. vr.t. Eden - ja tämän vanhan-aadamin ja edan alastomuuden - peittäminen. Hehän olivat aseettomia syntiä vastaan. Sijainen kuoli ja tuo "nahka" peitti.
Siksi tuon läksyn opetus lähti varjona opettamaan, siihen asti . kunnes itse Herra tuli Pojassa kirkastamaan Isän rakkautta.
Kun uhrisavun tuoksu nousi ylös - Herra näki, että ihminen ymmärsi sijaisen merkityksen. Pitihän varjolain aikaan, kun ihminen tunsi syntisyytensä tuoda uhri papeille. Se uhrattiin. Pantiin käsi kuolevan ylle ja nähtiin tuo "hirvittävä" tapa kuolla- että sijaisuhrin merkitys oikein sisäistyi.
Siten tuo tuli myös ravinnoksi. Elämäksi. syötiin karitsa.
Jos ei - niin tavallaan ihminen on ilman "ravintoa", joka on elämäksi.

Mutta - Jumalan laki oli mittana - että sen ajan varjolainkansa ymmärsi katoavaisuuden ja poikkaman elämässä.
tarvittiin uhri.

Kyllä tuon varjolainkansan keskuudessa tuli vastaan ne uudet sukupolvet, jotka unohtivat Jumalan tahdon, mikä pitää tiellä. He alkoivat palvella vieraita jumalia ja se juuri on Uudessaliitossa varoitus meille, että meidän on ymmärrettävästi luettava ja opittava.
Nämä langenneet kuolivat erämaahan, eikä pääseet luvattuun.
Siksi rakkauden laki ohjaa ja neuvoo senkin, että mitä synnin - eli laittomuuden henki saa aikaiseksi. Siksi meiltä kysytään kuulaisuutta Jumalan tahdolle, joka elää lopunaikaa, että Uusi Adam - tämä Sapatin Herra saa luoda meissä uutta.
Saa laittaa tahtonsa sydämeen ja me Hengen voimasta kastellen ristin Herraa seuraisimme Häntä, hänen askeleissaan ja Hänhän oli kuuliainen Isän tahdolle.

Tuskin Jumalan oma kansa kyseenalaistaa rakkauden tahtoa - eli lakia - valona ja ohjeena tässäkin ajassa. --- koska --- se juuri erottaa meidät maailmasta.
SE ympärileikkaa SYMÄMEMME - Jumalan tahdolle ja siksi Hengessä johdatettaen kaikki voidaan nähdä, että tämä vaellus lähtee Isästä. Tämä on Jumalan työ - eikä meidän työ. Vanha - aadam -se kuolee ristillä.

Rakkaudenlaki - Jumalan käskyt- ne ovat valkeus - meidän tiellä. Siksi se on PYHÄ vanhurskas ja hyvä.

Mutta, tahdommeko, että Uudessa Aadamissa taivumme Jumalan tahtoon, vai onko niin, että

vanha-aadam vaikeroi oikein kovasti elämässä ja mässää ruumiissamme tahtomisen ja tekemisen, johtaen siihen, että Jumalan nimi tulee tekojemme kautta pilkatuksi pakanoiden keskellä.

Sitä sopii miettiä. Eiköhän se avaa ajatusta siihen -----rakkauden määritelmiin--

2Mo 20:12 Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että kauan eläisit siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.
2Mo 20:13 Älä tapa.
2Mo 20:14 Älä tee huorin.
2Mo 20:15 Älä varasta.
2Mo 20:16 Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi.
2Mo 20:17 Älä himoitse lähimmäisesi huonetta. Älä himoitse lähimmäisesi vaimoa äläkä hänen palvelijaansa, palvelijatartaan, härkäänsä, aasiansa äläkä mitään, mikä on lähimmäisesi omaa."


Mietitään tätä Jumalan tahtoa - eli rakkauden päämäärää, jonka paikka on sydämessä, siis siinä sydämessä, joka haluaa rakkaudestaan Herraan seurata Häntä.

Jumalan Sana on valkeus tiellä ja kun katsomme tuotakin opetusta - mikä on annettu ja Uudessa liitossa- Kristuksessa, se kirjoitetaan sydämeen, niin mitä tuostakin nähtävissä?

Se on tämä rakkaus. Jumalan lain päämäärä on todella rakkaus. Ja kun tuon Hengessä toteutetaan se on Jumalan valtakuntaa tässä ajassa.

Uskon, että ihminen tässä ajassa kun kokee Jumalan kansalaisen edessään.
Jos hänen sydämestään huokuu Jumalan tahto - se juuri on erottanut tuon ihmisen hänen eteensä, joka ei ole maailmasta - vaan maailmassa - edustamassa sitä, mikä on taivaallista.

Myös, että tämä kansa - joka Herran nimeä sullaan tunnustaa ja sydämessä armonkansalaisena on Herran valkeus - on sydämestään ympärileikkautunut uskolliseksi Yljän morsiameksi.

Tuntuu jotenkin oudolta, jos joku tulee esittämään, että ei meidän kuulu olla kuuliaisia Jumalan edessä. Jumala ei mittaa tekojamme ajassa jne.

Tehdään mitä tehdään jne.

Niin, on kysyttävä - loukkaannutteko Jumalan rakkaudelle ja lähdette pois.

Saneletteko uudet ehdot lihan voimasta Jumalalle ja tavallaan kirkotatte uuden muotojumalisuuden aikaan, jota pyhitätte??

Ei meidän kohta ole vaatia toisilta mitään, vaan itse elää sydämestämme käsin, niinkuin Herran mieltää rakkauden käskyissä - ja sekin on Hengen voimasta.

Kun suumme todistaa tahtomme - Henki yhtyy siihen ja silloin meidän henki kuolee lihassa. Silloin on Hänen ristinsä ja minun.

Maailma kyllä käy vastaan ja muotojumalisuus - yleisuskonnollisuus jne.

Mutta, juuri Herra kattaa pöytänsä tuollaisen eteen, ja me olemme Hengessä ravittuja, vielä matkalla, kerran perillä.

2Mo 20:20 Mutta Mooses vastasi kansalle: "Älkää peljätkö, sillä Jumala on tullut koettelemaan teitä, että Herran pelko olisi teidän silmäinne edessä ja ettette syntiä tekisi".


Vielä tuon otan tähän ikäänkuin muistutukseksi siitä, mitä opetettiin tuon vanhanliiton aikana Jumalankansalle.

Kysehän on edelleen siitä, että temmekö syntiä tai ei.

Muistutan edelleen siitä, että pelastus on Jumalan työ ja Hengen voimasta vaeltaminen.

Käskyt - mitkä annettiin tuon ajan Jumalankanalle- se annettiin TAivaista - eli PYHYYDESTÄ käsin. Se on kirjoituksissa tie - rakkaudenkäskyt, mitä käydä.

Kyllä Herranpelko on sitä, että näemme kansalaisoikeuden hinnan ristillä niin kalliiksi - ettemme myisi sitä hernerokasta.
Meitä koetellaan, eli meitä hiotaan eri särmistä - se hiominen on lihan kuolemista.

Kun katselemme risti - synnin palkkaa - niin Herran pelko - on kunnioitusta ja kuuliaisuutta. Ja ettei laittomuus saisi kylmentää rakkauttamme Häneen, sekä johtaisi synnin teille - on sydän värähdettävä Kuninkaan edessä.

Meille jokaiselle tuolee tuomio. Se tulee, vaikka kuinka armosta puhutaan, niin kirjoitukset osoittavat sen, että meidätkin mitataan Jumalan huoneessa.

Siksi meidän on pysähdyttävä tämänkin ajatuksen eteen. Siksi raamattu sanoo, että tie on kaita - joka käy perille.

Synti ajassa saa aikaan niin hirvittävää jälkeä, että meidän on opetettava jälkipolvikin käsittämään hyvän ja pahan välinen taistelu.

Kun raamatullisesta profetiasta lukien nähdään lopputulos, niin se saattaa pitämään Jumalan PYHÄNÄ, Hän saattaa oikeuden voittoon.
Siksi väärintekijä saa pelätä ja kauhistua tuomiotaan jo nyt.

Ja mekin, tietäen lopputuloksen, on vaellettava tietä oikealla mielenlaadulla.

Se on rakkauden Hengessä vaeltamista.

katsotaan.kirjoituksiin kirjoitti:

Mitä taas tulee siihen lakiin jonka Jumala on laittanut sydämeen, sillä ei ole mitään tekemistä 10 käskyn kanssa; vaan se on rakkaus.

Jaa'a. Mikä on lain päämäärä? so. Rakkaus! Kaikki täällä on katoavaista - mutta rakkaus on ikuinen ja se on sitä Jumalanpäämäärää!

Väitätkö, että Jumalan Henki on Jumalan tahdon, eli kymmenen käskyn kohtaan rakkaudetonta?

Mitä Herra puhui ---kansalleen-- eli tuon varjolainaikaiselle kansalle?

Mitä tuo rakkaus osoittaa??

Minä olen Herra, sinun Jumalasi joka vein sinut pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä!!!!! Eikö olekin mittaamaton rakkaus - pois orjuuden pesästä - eli vapauteen - ja rakkaus vielä on meidän kohdalla vapaehtoista- halutaanko me OLLA vapaudessa.

Älä pidä muita jumalia minun rinnallani === rakkaus suhde ja rakkaus ei yhdy vieraaseen, siis ole haureellinen Isän edessä. ts. Henki Jumalan Henki voimana erottaa meidät maailmasta ja ei pidä Hengen voimasta muita jumalia - eli sydämestäni täytän Hengessä Jumalan lain! Eikös vain ja se on ikuista tämä rakkaus.

Sama neuvo ja ohje jatkuu tässä rakkaudenlain neuvossa - jota Henki opettaa.
Älä tee itsellesi jumalankuvaa äläkä mitään kuvaa, älä niistä, jotka ovat ylhällä taivaissa, älä niistä, jotka ovat alhaalla maanpäällä, äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla.
Eikös tämä ole ikuista tämä rakkaus ja neuvo, sekä ehtoisuus. Liha kyllä jubileeraa ajassa - otetaan esimerkki juuri väkevästä eksymyksestä kansankirkossamme.
Tehdään vääärää jumalankuvaa-- alttareille tässä miehen ja naisen välisessä liittosuhteessa, mikä ei ole raamatullinen. Siitä tulee jumalankuva - sitä osoitetaan olevan ylhäältä, että eihän Jumala kiellä tätä ja tämännäköistä rakkautta, sitten on jumalankuva pappeuteen, jolla on väärä todistus suussa jne.
Kumpaa kumarrat? Ketä palvot? MIKÄ ON - rakkaudenlaki-? Se on omantunnon kysymys ja jokainen olemme kerran tuomiolla sanoistamme. Sana tuomitsee ja senäyttää rakkaussuhteemme. Siis """Rakkaudenlaki"! Ymmärtääkö hän?

Jumalan Sana ohjeistaa Hengen neuvon rakkauden siteeseen, miten toteutuu tämä ikuinen rakkaus.

Älä kumarra niitä - äläkä palvele niitä. Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala, (ja sitten synnillä on seurausopetus.) Minä kostan isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen, niille, jotka minua vihaavat;
(ts. syyn, eli kylmentyneen rakkautemme seuraus on se niitto, minkä jälkipolvi joutuu pellostaan niittämään ja jonka näyttää aikammekin) rakkaudettoman elämämme.
Sana jatkuu. 2Mo 20:6 mutta teen laupeuden tuhansille, jotka minua rakastavat ja pitävät minun käskyni.
ts. jotka rakastavat Herran lakia - suomennettuna rakkauden käskyä - Hengessä toteuttavat ja elävät siiä .... sen siemenen siunaus tulee laupeuden kautta tuhansille.
Eikös kannata rakkaudenlaki KUNNIOITTAA!! Exa - tuntuuko jo pahalta tuo rakkaussuhde? Jotenkin sodit tuota vastaan. Muista - Herra antoi tämän -kansalleen - Jumalankansalle neuvot ja ohjeet.. Mitä me olemme tänään?

2Mo 20:7 Älä turhaan lausu Herran, sinun Jumalasi, nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka hänen nimensä turhaan lausuu.

Miltä tuo kuulostaa? Kuinka paljon Jumalan nimeä häpäistään ajassamme, kun ei rakasteta Jumalan tahtoa - eli rakkauden käskyjä, joita Henki, Pyhän Hengen sinettinä on pannut sydämeen? Kuinka moni on repinyt sen pois?
Matteus kirjoittaa ettei pidä edes vannoa taivaan kautta jne. Koska se on Jumalan asuinsija. Eikös meidän tuon Pyhyyden edessä pidä sydän vavisten edetä.
Kuningasten Kuningas on Sanassa puhunut luodulleen.
Kyllä Jeesukselta tivattiin ylimmäisen papin suullakin vannottaen.
Mitä Jeesus vastasi? "tästäedes te saatte nähdä Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja tuleva taivaan pilvien päällä." Tuo on erittäin vakava asia.
On muistettava - että kaksi asiaa on kirjoitettu jokaisen ihmisen elämään.
Kuolema - siis jokaisella oma - kuolinpäivä ja sitten tuomio - se on yhteinen jokaiselle. Sen kohtaa niin piispa, kuin lukkari - kuin itsekin. Siksi olen pelastunut -vasta- kun elämänkirjasta luetaan nimi. Täällä olemme matkalla tieten missä pelastutaan, mutta rakkautemme Herraan määrittää loput.

2Mo 20:8 Muista pyhittää lepopäivä.
2Mo 20:9 Kuusi päivää tee työtä ja toimita kaikki askareesi;
2Mo 20:10 mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti; silloin älä mitään askaretta toimita, älä sinä älköönkä sinun poikasi tai tyttäresi, sinun palvelijasi tai palvelijattaresi tai juhtasi älköönkä muukalaisesi, joka sinun porteissasi on.
2Mo 20:11 Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi; sentähden Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen.

Tämä on Jumalankansalle- joka käy aikaa, kussakin aikajaksossa.
Se kumartaen Jumalaa tunnustaa sen, kuka on Luoja - joka juuri edellä puhui - Minä olen Herra sinun Jumalasi - äläkä pidä muita Jumalia.
Siis rakkauden käsky on Hengen kautta vapauden tie ja valkeus tiellä ja erottaa maailmasta.
Siinä on lepo - Jumalan työnä -

Lue lisää

Ei päämäärä vaan lähtökohta!

Eikä ympärileikkaustakaan juurikaan mainita, joten aivan yhtä hyvin voimme olettaa että ympärileikkaus oli käytössä jo ennen Aabrahamia.

Mutta et kai ihan oikeasti sentään yrittänyt väittää että jostakin puhumattomuus tarkoittaisi sitä että asia olisi tai ei olisi ?

Suosittelen kuitenkin lukemaan uudestaan, ettei tule tällaisia lapsuksia väitteisiin:
"Viidennestä Mooseksen kirjasta Toiseen kuninkaiden kirjaan-jakso,... -ei kertaakaan mainita sapatinviettoa, vaikka koko tuona aikana se oli pakollista kuolemanrangaistuksen uhalla. "

Katsoppas nääs:
2.Kuningasten kirja:
4:23 Hän sanoi: "Miksi menet hänen tykönsä tänä päivänä? Eihän nyt ole uusikuu eikä sapatti." Hän vastasi: "Ole huoleti."
11:5 Sitten hän käski heitä sanoen: "Tehkää näin: kolmas osa teistä, joiden on mentävä vartionpitoon sapattina, vartioikoon kuninkaan palatsia,
11:7 Mutta kaksi muuta teidän osastoanne, kaikki, jotka pääsevät vartionpidosta sapattina, vartioikoot Herran temppeliä, kuninkaan luona.
11:9 Sadanpäämiehet tekivät, aivan niinkuin pappi Joojada oli heitä käskenyt: kukin heistä otti miehensä, sekä ne, joiden oli mentävä vartionpitoon sapattina, että ne, jotka pääsivät vartionpidosta sapattina, ja he tulivat pappi Joojadan luo.

Ja toki sitten esim. 1. aikakirjan Daavidin aikaan viittaavassa osuudessa puhutaan taas sapatista, joten kyllä tuohon jaksoon sapatinviettomainintoja tulee aivan riittävästi.

Ja suosittelisin vielä tarkistamaan kantaasi siinäkin mielessä, että mainintaa LAIN noudattamisesta löytyy - ja sapattihan oli osa VANHAN liiton lakia:
Joos 8:34 "ja sen jälkeen hän luki kaikki lain sanat, siunauksen ja kirouksen, aivan niinkuin lain kirjassa on kirjoitettuna."

Mutta todellakin, koska se oli vakiintunut asia, ei siitä erikseen puhuttu juuri noissa mainitsemissasi kirjoissa, koska siihen ei ollut tarvetta.

Raamattu kyllä kertoo aivan tarkkaan, kenelle laki annettiin ja missä, sekä ketkä sitä olivat velvolliset noudattamaan. Se vastaa ihmettelyyn "miksei sapatinviettoa mainita ennen Mannan antamista"; Hes 20:
"10 Ja kun olin vienyt heidät pois Egyptin maasta ja tuonut heidät erämaahan,
11 niin minä annoin heille käskyni ja tein heille tiettäviksi oikeuteni: se ihminen, joka ne pitää, on niistä elävä.
12 Myöskin sapattini minä annoin heille, olemaan merkkinä minun ja heidän välillään, että he tulisivat tietämään, että minä olen Herra, joka pyhitän heidät."

Exap kirjoitti:

Eikä ympärileikkaustakaan juurikaan mainita, joten aivan yhtä hyvin voimme olettaa että ympärileikkaus oli käytössä jo ennen Aabrahamia.

Mutta et kai ihan oikeasti sentään yrittänyt väittää että jostakin puhumattomuus tarkoittaisi sitä että asia olisi tai ei olisi ?

Suosittelen kuitenkin lukemaan uudestaan, ettei tule tällaisia lapsuksia väitteisiin:
"Viidennestä Mooseksen kirjasta Toiseen kuninkaiden kirjaan-jakso,... -ei kertaakaan mainita sapatinviettoa, vaikka koko tuona aikana se oli pakollista kuolemanrangaistuksen uhalla. "

Katsoppas nääs:
2.Kuningasten kirja:
4:23 Hän sanoi: "Miksi menet hänen tykönsä tänä päivänä? Eihän nyt ole uusikuu eikä sapatti." Hän vastasi: "Ole huoleti."
11:5 Sitten hän käski heitä sanoen: "Tehkää näin: kolmas osa teistä, joiden on mentävä vartionpitoon sapattina, vartioikoon kuninkaan palatsia,
11:7 Mutta kaksi muuta teidän osastoanne, kaikki, jotka pääsevät vartionpidosta sapattina, vartioikoot Herran temppeliä, kuninkaan luona.
11:9 Sadanpäämiehet tekivät, aivan niinkuin pappi Joojada oli heitä käskenyt: kukin heistä otti miehensä, sekä ne, joiden oli mentävä vartionpitoon sapattina, että ne, jotka pääsivät vartionpidosta sapattina, ja he tulivat pappi Joojadan luo.

Ja toki sitten esim. 1. aikakirjan Daavidin aikaan viittaavassa osuudessa puhutaan taas sapatista, joten kyllä tuohon jaksoon sapatinviettomainintoja tulee aivan riittävästi.

Ja suosittelisin vielä tarkistamaan kantaasi siinäkin mielessä, että mainintaa LAIN noudattamisesta löytyy - ja sapattihan oli osa VANHAN liiton lakia:
Joos 8:34 "ja sen jälkeen hän luki kaikki lain sanat, siunauksen ja kirouksen, aivan niinkuin lain kirjassa on kirjoitettuna."

Mutta todellakin, koska se oli vakiintunut asia, ei siitä erikseen puhuttu juuri noissa mainitsemissasi kirjoissa, koska siihen ei ollut tarvetta.

Raamattu kyllä kertoo aivan tarkkaan, kenelle laki annettiin ja missä, sekä ketkä sitä olivat velvolliset noudattamaan. Se vastaa ihmettelyyn "miksei sapatinviettoa mainita ennen Mannan antamista"; Hes 20:
"10 Ja kun olin vienyt heidät pois Egyptin maasta ja tuonut heidät erämaahan,
11 niin minä annoin heille käskyni ja tein heille tiettäviksi oikeuteni: se ihminen, joka ne pitää, on niistä elävä.
12 Myöskin sapattini minä annoin heille, olemaan merkkinä minun ja heidän välillään, että he tulisivat tietämään, että minä olen Herra, joka pyhitän heidät."

Lue lisää

Tosin kuin kymmenen käskyn lain muita määräyksiä,kuten aviorikosta,tappamista ja varastamista koskevia kieltoja, ennen Siinaita vain sapattia kutsuttiin nimenomaisesti käskyksi. Kun israelilaiset olivat loukanneet sapatin pyhyyttä, Herra kysyi: "Kuinka kauan te kieltäydytte noudattamasta minun käskyjäni ja lakiani ? Sapatti oli siis ainoa dekalogin osa,jota tuolloin kutsuttiin "käskyksi".
Sitä paitsi luomisviikon ja Siinain välisen ajanjakson rajapyykkeinä olivat viittaukset seitsemännen päivän sapatin lepoon. Ensimäisen Mooseksen kirjan 2.luvun mukaan luominen päättyi,kun Jumala itse "lepäsi" seitsemäntenä päivänä,ja Toisen Mooseksen kirjan mukaan kansa lepäsi seitsemäntenä päivänä välittömästi ennen Siinaita.Jumala antoi esimerkin luomisviikolla;juutalaiset seurasivat sitä autiomaassa. Koska sapatti oli luomisen symboli,Luojalle uskolliset olivat varmasti viettäneet sitä. Jos kerran sapatti asetettiin luomisessa luomistyön muistoksi,olisiko se pantu jäihin kahdeksituhanneksi vuodeksi ja vasta Egyptistä lähdön jälkeen otettu varoituksetta esiin sitä rikkovien juutalaisten kiusaksi ?

kysynpävaan kirjoitti:

Tosin kuin kymmenen käskyn lain muita määräyksiä,kuten aviorikosta,tappamista ja varastamista koskevia kieltoja, ennen Siinaita vain sapattia kutsuttiin nimenomaisesti käskyksi. Kun israelilaiset olivat loukanneet sapatin pyhyyttä, Herra kysyi: "Kuinka kauan te kieltäydytte noudattamasta minun käskyjäni ja lakiani ? Sapatti oli siis ainoa dekalogin osa,jota tuolloin kutsuttiin "käskyksi".
Sitä paitsi luomisviikon ja Siinain välisen ajanjakson rajapyykkeinä olivat viittaukset seitsemännen päivän sapatin lepoon. Ensimäisen Mooseksen kirjan 2.luvun mukaan luominen päättyi,kun Jumala itse "lepäsi" seitsemäntenä päivänä,ja Toisen Mooseksen kirjan mukaan kansa lepäsi seitsemäntenä päivänä välittömästi ennen Siinaita.Jumala antoi esimerkin luomisviikolla;juutalaiset seurasivat sitä autiomaassa. Koska sapatti oli luomisen symboli,Luojalle uskolliset olivat varmasti viettäneet sitä. Jos kerran sapatti asetettiin luomisessa luomistyön muistoksi,olisiko se pantu jäihin kahdeksituhanneksi vuodeksi ja vasta Egyptistä lähdön jälkeen otettu varoituksetta esiin sitä rikkovien juutalaisten kiusaksi ?

Lue lisää

Tuohon vastaa yksiselitteisesti Hes 20, jossa sanotaan tarkalleen koska Herra antoi sapatin ja kenelle Hän sen antoi. Luepa se oikein ajatuksella.

Joten pohdintasi sapatin noudattamisesta ennen Mannan antamista kaatuu täydellisesti ja totaalisesti tuohon lukuun.

kysynpävaan kirjoitti:

Tosin kuin kymmenen käskyn lain muita määräyksiä,kuten aviorikosta,tappamista ja varastamista koskevia kieltoja, ennen Siinaita vain sapattia kutsuttiin nimenomaisesti käskyksi. Kun israelilaiset olivat loukanneet sapatin pyhyyttä, Herra kysyi: "Kuinka kauan te kieltäydytte noudattamasta minun käskyjäni ja lakiani ? Sapatti oli siis ainoa dekalogin osa,jota tuolloin kutsuttiin "käskyksi".
Sitä paitsi luomisviikon ja Siinain välisen ajanjakson rajapyykkeinä olivat viittaukset seitsemännen päivän sapatin lepoon. Ensimäisen Mooseksen kirjan 2.luvun mukaan luominen päättyi,kun Jumala itse "lepäsi" seitsemäntenä päivänä,ja Toisen Mooseksen kirjan mukaan kansa lepäsi seitsemäntenä päivänä välittömästi ennen Siinaita.Jumala antoi esimerkin luomisviikolla;juutalaiset seurasivat sitä autiomaassa. Koska sapatti oli luomisen symboli,Luojalle uskolliset olivat varmasti viettäneet sitä. Jos kerran sapatti asetettiin luomisessa luomistyön muistoksi,olisiko se pantu jäihin kahdeksituhanneksi vuodeksi ja vasta Egyptistä lähdön jälkeen otettu varoituksetta esiin sitä rikkovien juutalaisten kiusaksi ?

Lue lisää

Missä kohtaa Raamatussa sanotaan, että Israelin kansa vietti sapattia Egyptissä?

en_löytäny kirjoitti:

Missä kohtaa Raamatussa sanotaan, että Israelin kansa vietti sapattia Egyptissä?

Herra lupasi antaa Jaakobille paljon jälkeläisiä, koska hänen isoisänsä Abraham "oli minun äänelleni kuuliainen ja noudatti sitä, mihin minä hänet velvoitin. Hän piti minun käskyni, määräykseni ja lakini" 1. moos. 26:5) Mitkä määräykset, mitkä käskyt, mitkä lait ? Ensimäinen Mooseksen kirja ei kerro näiden käskyjen, määräysten ja lakien antamisesta, mutta silti Abraham oli niille luuliainen, ja Herra lupasi siunata Jaakobin jälkeläisiä. On väistämätöntä, että laki tunettiin enen Siinaita ukkosenjyrinää ja salamoita. Vai eikö tuona ajanjaksona-joka kesti noin 2000 vuotta-ollut lainkaan oikean ja väärän mittapuuta ? Antoiko Jumala kaikkien noiden vuosien ajan,ihmisten tehdä mitä tahtoivat, varoittamatta heitä pahasta ? Miten sodomalaiset ja vedenpaisumuksessa hukkuneet olisi voitu tuomita ilman lakia ? Raamattu sanoo,että "synti merkitsee Jumalan lain rikkomista" 1. Joh. 3:4);ilman lakia siis ei voi olla syntiä. Jos kerran maallisessa valtiossa on oltava laki voimassa ennen kuin ketään voidaan tuomita sen rikkomisesta,ei kai Jumalakaan menettelisi toisin ? Jos lakia ei olisi ollut, jumala ei olisi rangaissut rikkomuksesta. sillä "ellei ole lakia,ei ole rikkomustakaan" Room. 4:15) Millainen Jumala olisi hävittänyt maailman vedenpaisumuksella ja Sodoman ja Gomorran tulella, jos nuo ihmiset eivät olisi tieneet tekevänsä syntiä ? Raamatun mukaan synti opitaan tuntemaan vasta lain vaikutuksesta, ja siksi laki oli varmasti ilmoitettu jo ennen Siinaita.

No mikset noudata Sapattia niinkuin se on säädetty?
Miksi pelkästään vikiset mutta et itse laita noudattamistasi käytäntöön?
Eihän se ole oikeaa sapatinviettoa jos et noudata mitään annettuja sääntöjä!
Mitä kohtaa tässä sinä et ymmärrä?

13. "Puhu israelilaisille ja sano: Pitäkää minun sapattini, sillä se on merkkinä meidän välillämme, minun ja teidän, sukupolvesta sukupolveen, tietääksenne, että minä olen Herra, joka pyhitän teidät.
14. Siis pitäkää sapatti, sillä se on teille pyhä. Joka sen rikkoo, rangaistakoon kuolemalla; sillä kuka ikinä silloin työtä tekee, hävitettäköön kansastansa.

Nuo perheraamatun esittelytekstit nyt eivät ole mitään painoarvoista teologiaa, joten niitä en edes viitsi kommentoida.

Mutta olet nyt hieman lukenut huonosti tuon 1 Kor 9 kohdan:
"20 ja olen ollut juutalaisille ikäänkuin juutalainen, voittaakseni juutalaisia; lain alaisille ikäänkuin lain alainen, vaikka itse en ole lain alainen, voittaakseni lain alaiset;
21 ilman lakia oleville ikäänkuin olisin ilman lakia-vaikka en ole ilman Jumalan lakia, vaan olen Kristuksen laissa-voittaakseni ne, jotka ovat ilman lakia;
22 heikoille minä olen ollut heikko, voittaakseni heikot; kaikille minä olen ollut kaikkea, pelastaakseni edes muutamia."

Tässä mainitaan virtuaalisesti 5 ryhmää, eli juutalaiset, lain alaiset ja ilman lakia olevat, heikot ja kaikki. Toki tiedämme, että kaikki juutalaiset olivat lain alaisia ja tässä puhutaankin juutalaisuudesta kulttuurina eikä lain kannalta, ja heikoista ja kaikista emme tässä puhu, joten tarkasteluumme jää vain kaksi eri ryhmää eli lain alaiset ja ilman lakia olevat eli ne jotka eivät ole Israelille annetun lain alla.

Paavali oli tosiaan juutalaisille usein kuin juutalainen ja noudatti tapoja; esim. Apt 16:3, 18:18, 20:6, 21:26. Joten se siitä ryhmästä.

Toinen ryhmä eli lain alaisia olivat ne, joille laki oli annettu, eli Israel ja heidän jälkeläisensä. Paavali sanoo selkeästi jakeessa 20 että ei ITSE ole lain alla, vaikka muut (juutalaiset) olivat. Ei tässä ole mitään epäselvää.

Jakeen 21 "Kristuksen laissa" taas ei mitenkään liity Mooseksen kautta annettuun lakiin, vaan sitä Jeesuksen antamaa käskyä rakastaa, jonka takia Paavalin tulee jakaa evankeliumia ja vaeltaa Kristuksessa.

Aivan vastaavasti Room 6 puhuu siitä ettei kristitty ole lain alla.
"14 Sillä synnin ei pidä teitä vallitseman, koska ette ole lain alla, vaan armon alla.
15 Kuinka siis on? Saammeko tehdä syntiä, koska emme ole lain alla, vaan armon alla? Pois se! "

Tuossa Roomalaiskirjeen kohdassa Paavalin käyttämä lakia tarkoittava sana on 'nomos'. Paavalin kielenkäytössä sanalla on useammanlaisia merkityksiä.

Jos lähtökohtaisesti ymmärtää sen, että Jumalalla on vain YKSI kansa kerran perillä, Abrahamin uskon kautta rakentui tämä siemen - kansana - vajolainaikaan, jolle Herra antoi tahtonsa - jonka päämäärä on rakkaus, niin ymmärtää sen, mitä tänäänkin seurataan.

Yleisuskonnotkin opettavat sen, että jos lähdetään seurammaan aikaa ja kunkin maan ja asetusten viidakkoa , niin silloin palvellaan vain ihmiskäskyjä ja omajumalaisia näkyjä. Myös se astuu Jumalan näköaloja vastaan.

Siksi Jumalan laki on yksiselitteinen, tuossa viittasinkin jo.
On vain kysyttävä itseltä - seuraanko tuota vai en.

Hedelmistä sitten puu tunnetaan.

Raamattu käyttää paljon "puu" vertauksia. Sekä oksastusta.

Eiköhän sitä kautta avaudu asiat.

katsotaan.kirjoituksiin kirjoitti:

Jos lähtökohtaisesti ymmärtää sen, että Jumalalla on vain YKSI kansa kerran perillä, Abrahamin uskon kautta rakentui tämä siemen - kansana - vajolainaikaan, jolle Herra antoi tahtonsa - jonka päämäärä on rakkaus, niin ymmärtää sen, mitä tänäänkin seurataan.

Yleisuskonnotkin opettavat sen, että jos lähdetään seurammaan aikaa ja kunkin maan ja asetusten viidakkoa , niin silloin palvellaan vain ihmiskäskyjä ja omajumalaisia näkyjä. Myös se astuu Jumalan näköaloja vastaan.

Siksi Jumalan laki on yksiselitteinen, tuossa viittasinkin jo.
On vain kysyttävä itseltä - seuraanko tuota vai en.

Hedelmistä sitten puu tunnetaan.

Raamattu käyttää paljon "puu" vertauksia. Sekä oksastusta.

Eiköhän sitä kautta avaudu asiat.

Lue lisää

Et lainkaan vastannut kysymykseeni. Mahdoitkohan vastata oikeastaan edes minulle?

ihmetttelijä kirjoitti:
"Onko siellä käytetty sydämeen kirjoitetusta laista kreikankielen sanaa, joka tarkoittaa kymmentä käskyä vai onko siinä jokin muu lakia tarkoittava sana?"

Nm. omalehmä jo yllä vastasi tuohon mutta laitan vielä:

Kreikankielinen Septuaginta, jota UT:n ajan kristitytkin lukivat, käyttää kymmenestä käskystä joko termiä: ta deka rhemata, tai: hoi deka logoi. Jälkimmäisestä tulee kymmenestä käskystä usein käytetty nimitys dekalogi. Jälkimmäinen on myös se nimitys jota Jeesuksen suht' aikalainen Filon Aleksandrialainen käytti. UT:ssa ei esiinny kumpaakaan ja VT:ssakin ne esiintyvät vain kahden laintaulun antamisen yhteydessä.

Kumpikin kreikan termi tarkoittaa "kymmentä sanaa" tai "kymmentä asiaa" ja Septuagintassa ne kääntävät heprealaisen VT:n sanat aseret hadvarim, jonka merkitys vastaa noita kreikan termejä. Tarkkaan ottaen VT tai Raamattu ei siis puhu kymmenestä "käskystä" vaan kymmenestä "asiasta" tms. Myöskään ”kymmenen käskyn laki”, mitä näkee ja kuulee paljon, ei esiinny Raamatussa.

dekalogi kirjoitti:

ihmetttelijä kirjoitti:
"Onko siellä käytetty sydämeen kirjoitetusta laista kreikankielen sanaa, joka tarkoittaa kymmentä käskyä vai onko siinä jokin muu lakia tarkoittava sana?"

Nm. omalehmä jo yllä vastasi tuohon mutta laitan vielä:

Kreikankielinen Septuaginta, jota UT:n ajan kristitytkin lukivat, käyttää kymmenestä käskystä joko termiä: ta deka rhemata, tai: hoi deka logoi. Jälkimmäisestä tulee kymmenestä käskystä usein käytetty nimitys dekalogi. Jälkimmäinen on myös se nimitys jota Jeesuksen suht' aikalainen Filon Aleksandrialainen käytti. UT:ssa ei esiinny kumpaakaan ja VT:ssakin ne esiintyvät vain kahden laintaulun antamisen yhteydessä.

Kumpikin kreikan termi tarkoittaa "kymmentä sanaa" tai "kymmentä asiaa" ja Septuagintassa ne kääntävät heprealaisen VT:n sanat aseret hadvarim, jonka merkitys vastaa noita kreikan termejä. Tarkkaan ottaen VT tai Raamattu ei siis puhu kymmenestä "käskystä" vaan kymmenestä "asiasta" tms. Myöskään ”kymmenen käskyn laki”, mitä näkee ja kuulee paljon, ei esiinny Raamatussa.

Lue lisää

Adventtikirkkohan on aina puhunut kymmenistä käskyistä.
Miten onesta kymmenestä on kyse saat kysyessäsi vastaukseksi vain vihaisen mulkaisun. Ainakin jos kysyt timo flinkiltä.
Näin olen kuitenkin kuullut adventtikirkoissa saarnattavan.