Kenelle kuolleen lapsen osuus menee

Vakuutuskorvauksessa ei tule sijaantuloa eli korvaus jaetaan pääluvun mukaan niille lapsille ja lapsenlapsille, jotka ovat elossa vakuutuksenottajan kuolinhetkellä.

Järjen_ääni vastasi väärin, älä mene vipuun. Minä jo ylempänä vastasin tuohonkin kysymykseesi, kas tässä:

"Jos edunsaajaksi on määrätty vakuutuksenottajan "lapset", kuolleen lapsen sijaan tulevat hänen rintaperillisensä (eli lapsensa). Ap:n tapauksessa siis vakuutuskorvaus jaetaan puoliksi toisaalta elossa olevan lapsen ja toisaalta kuolleen lapsen lasten kesken."

VakSopL 53.3
"Jos edunsaajiksi on määrätty vakuutuksenottajan lapset, määräys on voimassa perintökaaressa (40/65) tarkoitettujen vakuutuksenottajan rintaperillisten hyväksi. Vakuutuskorvaus jaetaan rintaperillisten kesken siten kuin perintökaaressa säädetään heidän oikeudestaan saada perintö."

Perintökaari 2:1
"Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.

Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan."

00530 kirjoitti:

Järjen_ääni vastasi väärin, älä mene vipuun. Minä jo ylempänä vastasin tuohonkin kysymykseesi, kas tässä:

"Jos edunsaajaksi on määrätty vakuutuksenottajan "lapset", kuolleen lapsen sijaan tulevat hänen rintaperillisensä (eli lapsensa). Ap:n tapauksessa siis vakuutuskorvaus jaetaan puoliksi toisaalta elossa olevan lapsen ja toisaalta kuolleen lapsen lasten kesken."

VakSopL 53.3
"Jos edunsaajiksi on määrätty vakuutuksenottajan lapset, määräys on voimassa perintökaaressa (40/65) tarkoitettujen vakuutuksenottajan rintaperillisten hyväksi. Vakuutuskorvaus jaetaan rintaperillisten kesken siten kuin perintökaaressa säädetään heidän oikeudestaan saada perintö."

Perintökaari 2:1
"Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.

Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan."

Lue lisää

Kyllä Järjen_ääni on nyt oikeassa.

Luehan 00530 tarkemmin, mitä Miniä_kyselee kertoi edunsaajamääräyksestä! Se ei ole "lapset" vaan "lapset ja lapsenlapset".

Jos määräys olisi ollut "lapset", niin kyseessä olisi yleinen edunsaajamääräys, ja kuolleen lapsen sijaan tosiaan tulisivat hänen lapsensa.

Mutta kun se määräys oli "lapset ja lapsenlapset". Se on erityinen edunsaajamääräys, eli kuolleen sijaan eivät tulekaan hänen lapsensa, vaan korvaussumma jaetaan tasan elossa olevien kesken.

Näkyy 88989 olevan niitä, joille laki ja oikeus ovat ensisijassa sanamagiaa. Tällainen asenne on yleinen maallikoiden piirissä, jollaiseksi en ainkaan täysin ole 8898:aa tähän asti lukenut.

VakSopL 50.1
"Edunsaajamääräyksen tulkinta

Jos edunsaajaksi ei ole määrätty nimeltä mainittua henkilöä ja jos määräyksestä tai olosuhteista ei muuta seuraa, on noudatettava, mitä tässä pykälässä säädetään."

Edunsaajamääräystä siis voidaan - ja tulee - TULKITA. Tulkinnassa on tarkoitus selvittää, mitä määräyksen tekijä on TARKOITTANUT.

Vakuutuksenottajalla on siis edunsaajamääräyksen tehdessään ollut (elossa) kaksi lasta A ja B. AP: "Henkivakuutuksen edunsaajamääräys on lapset ja lapsenlapset."

Minä tulkitsen määräyksen siten, että tekijä on lapsen kuoleman varalta tarkoittanut määrätä, että sijaan tulevat kuolleen lapset eli vakuutuksenottajan lapsenlapset. Minusta tuo tulkinta on ainoa järkevä.

Toinen mahdollinen tulkinta olisi, että edunsaajia (lapset JA lapsenlapset) olisivat yhdessä lapset ja lastenlapset. Esimerkiksi lapsi A, jolla lapset a1 ja a2 sekä lapsi B, jolla lapsi b. Tällöin vakuutuskorvaus jaettaisiin puoliksi toisaalta A:n, a1:n ja a2:n kesken (kullekin 1/6) sekä toisaalta B:n ja b:n kesken (kumpaisellekin 1/4). Jos A olisi kuollut, hänen puolikkaansa jakaisivat a1 ja a2.

88989:n tulkinta, että A:n kuoltua koko vakuutussumman saisi B, tuskin on ollut vakuutuksenottajan tahto. Niin maagistisesti ei lakia tule tulkita, että "lastenlasten" lisääminen edunsaajiksi jättäisi, vastoin määräyksen tekijän ilmeistä tarkoitusta, A:n lapset korvauksetta.

00530 kirjoitti:

Näkyy 88989 olevan niitä, joille laki ja oikeus ovat ensisijassa sanamagiaa. Tällainen asenne on yleinen maallikoiden piirissä, jollaiseksi en ainkaan täysin ole 8898:aa tähän asti lukenut.

VakSopL 50.1
"Edunsaajamääräyksen tulkinta

Jos edunsaajaksi ei ole määrätty nimeltä mainittua henkilöä ja jos määräyksestä tai olosuhteista ei muuta seuraa, on noudatettava, mitä tässä pykälässä säädetään."

Edunsaajamääräystä siis voidaan - ja tulee - TULKITA. Tulkinnassa on tarkoitus selvittää, mitä määräyksen tekijä on TARKOITTANUT.

Vakuutuksenottajalla on siis edunsaajamääräyksen tehdessään ollut (elossa) kaksi lasta A ja B. AP: "Henkivakuutuksen edunsaajamääräys on lapset ja lapsenlapset."

Minä tulkitsen määräyksen siten, että tekijä on lapsen kuoleman varalta tarkoittanut määrätä, että sijaan tulevat kuolleen lapset eli vakuutuksenottajan lapsenlapset. Minusta tuo tulkinta on ainoa järkevä.

Toinen mahdollinen tulkinta olisi, että edunsaajia (lapset JA lapsenlapset) olisivat yhdessä lapset ja lastenlapset. Esimerkiksi lapsi A, jolla lapset a1 ja a2 sekä lapsi B, jolla lapsi b. Tällöin vakuutuskorvaus jaettaisiin puoliksi toisaalta A:n, a1:n ja a2:n kesken (kullekin 1/6) sekä toisaalta B:n ja b:n kesken (kumpaisellekin 1/4). Jos A olisi kuollut, hänen puolikkaansa jakaisivat a1 ja a2.

88989:n tulkinta, että A:n kuoltua koko vakuutussumman saisi B, tuskin on ollut vakuutuksenottajan tahto. Niin maagistisesti ei lakia tule tulkita, että "lastenlasten" lisääminen edunsaajiksi jättäisi, vastoin määräyksen tekijän ilmeistä tarkoitusta, A:n lapset korvauksetta.

Lue lisää

Et nyt näemmä tunne tätä asiaa, etkä myöskään osaa lukea mitä olen kirjoittanut.

En ole sanonut näin:
"A:n kuoltua koko vakuutussumman saisi B"

Vaan olen sanonut näin:
"kuolleen sijaan eivät tulekaan hänen lapsensa, vaan korvaussumma jaetaan tasan elossa olevien kesken" = elossa olevien lasten ja elossa olevien lastenlasten.

Erityisissä edunsaajamääräyksissä korvaussumma jaetaan siis aina elossa olevien edunsaajien kesken pääluvun mukaan tasan, jollei jotakin tästä periaatteesta poikkeavaa ole edunsaajamääräykseen nimenomaisesti kirjattu. Jos siis haluttaisiin korvauksen menevän lapsille ja lapsenlapsille, mutta sukuhaaroittain tasan, se pitäisi lukea edunsaajamääräyksessä.

00530 kirjoitti:

Järjen_ääni vastasi väärin, älä mene vipuun. Minä jo ylempänä vastasin tuohonkin kysymykseesi, kas tässä:

"Jos edunsaajaksi on määrätty vakuutuksenottajan "lapset", kuolleen lapsen sijaan tulevat hänen rintaperillisensä (eli lapsensa). Ap:n tapauksessa siis vakuutuskorvaus jaetaan puoliksi toisaalta elossa olevan lapsen ja toisaalta kuolleen lapsen lasten kesken."

VakSopL 53.3
"Jos edunsaajiksi on määrätty vakuutuksenottajan lapset, määräys on voimassa perintökaaressa (40/65) tarkoitettujen vakuutuksenottajan rintaperillisten hyväksi. Vakuutuskorvaus jaetaan rintaperillisten kesken siten kuin perintökaaressa säädetään heidän oikeudestaan saada perintö."

Perintökaari 2:1
"Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.

Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan."

Lue lisää

Joopa joo, kyllä nyt 00530 jakelee ihan itse taas kerran väärää tietoa.

Turha tosiaan katsoa noita vakuutussopimuslaissa olevia yleisiä edunsaajamääräyksiä, koska tässä on kyse erityisestä edunsaajamääräyksestä. Usko nyt 00530 että se edunsaajamääräys ei ollut pelkkä lapset vaan lapset JA LAPSENLAPSET. Kyllähän se on tuolla ihan selvästi sanottu.

Ja vaikka kuolleen lapsen sijaan olisi edunsaajamääräyksessä nimenomaan määrätty tulevan hänen lapsensa, niin eihän se korvaus siltikään menisi välttämättä sukuhaaroittain tasan, kun lähtökohta on jako pääluvun mukaan.

Jos haluaa osallistua keskusteluun, niin kannattaisi vaivautua edes lukemaan se, mitä muut kirjoittavat. Menee muuten aika absurdiksi koko keskustelu.

Kyseessä on nähdäkseni tulkinta-asia. Todellisuudessa tulkintahan tehdään kokonaisarvioinnen perusteella, mutta annetun tiedon perusteella katsoisin "lapset ja lapsenlapset" tarkoittavan, että vakuutuskorvaus jaetaan lainmukaisen perimysjärjestyksen mukaan. Esim. ennakkopäätöksessä KKO 1992:197 korkein oikeus tulkitsi hieman epäselvän testamenttimääräyksen tarkoittavan, että omaisuus tuli jakaa perintölain tarkoittamalla tavalla tasan sukuhaarojen kesken.

Onnibonni kirjoitti:

Kyseessä on nähdäkseni tulkinta-asia. Todellisuudessa tulkintahan tehdään kokonaisarvioinnen perusteella, mutta annetun tiedon perusteella katsoisin "lapset ja lapsenlapset" tarkoittavan, että vakuutuskorvaus jaetaan lainmukaisen perimysjärjestyksen mukaan. Esim. ennakkopäätöksessä KKO 1992:197 korkein oikeus tulkitsi hieman epäselvän testamenttimääräyksen tarkoittavan, että omaisuus tuli jakaa perintölain tarkoittamalla tavalla tasan sukuhaarojen kesken.

Lue lisää

Kyseessä ei ole tulkinta-asia, sillä sijaantulo on täysin selvä. Tai siis se, että sijaantuloa ei ole.

Jos vakuutuskorvaus olisi tarkoitettu jaettavaksi lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan, määräys olisi "lapset". Tällöin kuolleen lapsen sijaan tulisivat hänen lapsensa.

On kuitenkin valittu määräys "lapset ja lapsenlapset". Tällöin on haluttu korvauksen jakautuvan näille kaikille, eikä ainoastaan lapsille. Joskus epäselviä edunsaajamääräyksiä voidaan joutua tulkitsemaan, mutta tässä ei tarvitse, sillä sääntö on selvä.

88989 kirjoitti:

Et nyt näemmä tunne tätä asiaa, etkä myöskään osaa lukea mitä olen kirjoittanut.

En ole sanonut näin:
"A:n kuoltua koko vakuutussumman saisi B"

Vaan olen sanonut näin:
"kuolleen sijaan eivät tulekaan hänen lapsensa, vaan korvaussumma jaetaan tasan elossa olevien kesken" = elossa olevien lasten ja elossa olevien lastenlasten.

Erityisissä edunsaajamääräyksissä korvaussumma jaetaan siis aina elossa olevien edunsaajien kesken pääluvun mukaan tasan, jollei jotakin tästä periaatteesta poikkeavaa ole edunsaajamääräykseen nimenomaisesti kirjattu. Jos siis haluttaisiin korvauksen menevän lapsille ja lapsenlapsille, mutta sukuhaaroittain tasan, se pitäisi lukea edunsaajamääräyksessä.

Lue lisää

Järjettömän "Järjen_äänen" höpötykset jätän omaan arvoonsa, mutta 88989:lle, jolla jotain hajua asiasta sentään on, vastaan:

1) Vakuutussopimuslain 49 § Edunsaajamääräyksen raukeaminen

"Edunsaajamääräys raukeaa, jos nimeltä mainittu edunsaaja kuolee ennen sitä vakuutustapahtumaa, jossa määräys on tarkoitettu sovellettavaksi. Jos nimeltä mainittuja edunsaajia on useita, jää määräys muiden osalta voimaan."

Kun määräys on "lapset ja lapsenlapset", edunsaaja EI ole nimeltä mainittu, joten edunsaajamääräys ei lapsi A:n kuolemaan hänen osaltaan raukea.

2) VakSopL 50.3 § Edunsaajamääräyksen "lapset" tulkinta

"Jos edunsaajiksi on määrätty vakuutuksenottajan lapset, määräys on voimassa perintökaaressa (40/65) tarkoitettujen vakuutuksenottajan rintaperillisten hyväksi. Vakuutuskorvaus jaetaan rintaperillisten kesken siten kuin perintökaaressa säädetään heidän oikeudestaan saada perintö."

Kun edunsaajamääräys edellä olevan mukaisesti EI ole rauennut, lapsen A kuoltua määräys on voimassa hänen perintökaaressa tarkoitettujen rintaperillistensä eli lastensa (= vakuutuksenottajan lastenlasten) hyväksi.

Vakuutuskorvaus jaetaan A:n ja B:n kesken puoliksi ja A:n osuuden jakavat hänen lapsensa pääluvun mukaisesti.

88989:n sanamagistisen tulkinnan mukaan vain yksi sana "lapset" johtaa edellä olevan mukaiseen jakoon. Ei vaikkapa "rintaperilliset" taikka "lapset ja lapsenlapset". Kovin rajoittunut käsitys.

Sanamagian asemesta tulkinnan lähtökohtana on kuitenkin oltava vakuutuksenottajan tarkoituksen selvittäminen. Sitä on tulkittava samalla tavoin kuin tulkittaisiin testamenttia. Hallituksen lakiesityksen perusteluissa asia todetaan näin:

"Pykälän 50 tulkintasäännöt ovat toissijaisia. Niitä noudatetaan vain, jos edunsaajamääräyksestä ja olosuhteista ei muuta seuraa. Koska yksilöllisen vakuutuksen edunsaajamääräys on vakuutuksenottajan yksipuolinen tahdonilmaisu, määräystä on ensisijaisesti tulkittava siten, että lopputuloksen voidaan olettaa vastaavan määräyksen antajan tahtoa. Tulkinnassa noudatetaan samoja periaatteita kuin testamentin tulkinnassa perintökaaren 11 luvun 1 §:n mukaan."

(PK 11:1
"Testamentti on niin tulkittava, että tulkinnan voidaan otaksua vastaavan testamentin tekijän tahtoa. Sen vuoksi on tämän luvun säännöksiä noudatettava vain, mikäli ei testamentin määräyksestä, sen tarkoitukseen ja muihin olosuhteisiin nähden, ole katsottava muuta johtuvan.

Jos testamentti on kirjoitusvirheen tai erheellisen sanonnan vuoksi saanut toisenlaisen sisällön kuin mitä testamentin tekijä on tarkoittanut, pantakoon testamentti kuitenkin täytäntöön, mikäli oikea tarkoitus saadaan selville.")

Jos siis voidaan selvittää, mikä - käytetystä sanamuodosta huolimatta - oli vakuutuksenottajan tarkoitus, kun hän määräsi edunsaajiksi "lapset ja lapsenlapset", vakuutuskorvaus tulee maksaa tuon tarkoituksen mukaisesti. Minusta varsin luonteva tarkoitus on, että jos lapset A ja B elävät, he saavat korvauksen puoliksi, ja jos heistä toinen on kuollut, hänen osuutensa (½) jakavat hänen lapsensa.

Tuskin uskottava on 88989:n esittämä tulkinta, missä A:n kuoltua A:n puolikas jaettaisiin kolmeen osaan A:n lasten a1:n, a2:n sekä B:n kesken, jolloin siis koko korvauspotti jakaantuisi seuraavasti: a1 = 1/6, a2 = 1/6, B = 4/6. Minkähän takia vakuutuksenottaja olisi tällä tavoin halunnut kohdella kaltoin ensiksi kuolevan lapsensa lapsia ja suosia näiden kustannuksella pitempään elävää lastaan? Luonteva lähtökohta mielestäni on, että - jollei muuta osoiteta - vakuutuksenottaja oli tasapuolinen lapsiaan ja lapsenlapsiaan kohtaa ja että vakuutuskorvaus siten jaetaan edellisessä kappaleessa kerrotuin tavoin.

00530 kirjoitti:

Järjettömän "Järjen_äänen" höpötykset jätän omaan arvoonsa, mutta 88989:lle, jolla jotain hajua asiasta sentään on, vastaan:

1) Vakuutussopimuslain 49 § Edunsaajamääräyksen raukeaminen

"Edunsaajamääräys raukeaa, jos nimeltä mainittu edunsaaja kuolee ennen sitä vakuutustapahtumaa, jossa määräys on tarkoitettu sovellettavaksi. Jos nimeltä mainittuja edunsaajia on useita, jää määräys muiden osalta voimaan."

Kun määräys on "lapset ja lapsenlapset", edunsaaja EI ole nimeltä mainittu, joten edunsaajamääräys ei lapsi A:n kuolemaan hänen osaltaan raukea.

2) VakSopL 50.3 § Edunsaajamääräyksen "lapset" tulkinta

"Jos edunsaajiksi on määrätty vakuutuksenottajan lapset, määräys on voimassa perintökaaressa (40/65) tarkoitettujen vakuutuksenottajan rintaperillisten hyväksi. Vakuutuskorvaus jaetaan rintaperillisten kesken siten kuin perintökaaressa säädetään heidän oikeudestaan saada perintö."

Kun edunsaajamääräys edellä olevan mukaisesti EI ole rauennut, lapsen A kuoltua määräys on voimassa hänen perintökaaressa tarkoitettujen rintaperillistensä eli lastensa (= vakuutuksenottajan lastenlasten) hyväksi.

Vakuutuskorvaus jaetaan A:n ja B:n kesken puoliksi ja A:n osuuden jakavat hänen lapsensa pääluvun mukaisesti.

88989:n sanamagistisen tulkinnan mukaan vain yksi sana "lapset" johtaa edellä olevan mukaiseen jakoon. Ei vaikkapa "rintaperilliset" taikka "lapset ja lapsenlapset". Kovin rajoittunut käsitys.

Sanamagian asemesta tulkinnan lähtökohtana on kuitenkin oltava vakuutuksenottajan tarkoituksen selvittäminen. Sitä on tulkittava samalla tavoin kuin tulkittaisiin testamenttia. Hallituksen lakiesityksen perusteluissa asia todetaan näin:

"Pykälän 50 tulkintasäännöt ovat toissijaisia. Niitä noudatetaan vain, jos edunsaajamääräyksestä ja olosuhteista ei muuta seuraa. Koska yksilöllisen vakuutuksen edunsaajamääräys on vakuutuksenottajan yksipuolinen tahdonilmaisu, määräystä on ensisijaisesti tulkittava siten, että lopputuloksen voidaan olettaa vastaavan määräyksen antajan tahtoa. Tulkinnassa noudatetaan samoja periaatteita kuin testamentin tulkinnassa perintökaaren 11 luvun 1 §:n mukaan."

(PK 11:1
"Testamentti on niin tulkittava, että tulkinnan voidaan otaksua vastaavan testamentin tekijän tahtoa. Sen vuoksi on tämän luvun säännöksiä noudatettava vain, mikäli ei testamentin määräyksestä, sen tarkoitukseen ja muihin olosuhteisiin nähden, ole katsottava muuta johtuvan.

Jos testamentti on kirjoitusvirheen tai erheellisen sanonnan vuoksi saanut toisenlaisen sisällön kuin mitä testamentin tekijä on tarkoittanut, pantakoon testamentti kuitenkin täytäntöön, mikäli oikea tarkoitus saadaan selville.")

Jos siis voidaan selvittää, mikä - käytetystä sanamuodosta huolimatta - oli vakuutuksenottajan tarkoitus, kun hän määräsi edunsaajiksi "lapset ja lapsenlapset", vakuutuskorvaus tulee maksaa tuon tarkoituksen mukaisesti. Minusta varsin luonteva tarkoitus on, että jos lapset A ja B elävät, he saavat korvauksen puoliksi, ja jos heistä toinen on kuollut, hänen osuutensa (½) jakavat hänen lapsensa.

Tuskin uskottava on 88989:n esittämä tulkinta, missä A:n kuoltua A:n puolikas jaettaisiin kolmeen osaan A:n lasten a1:n, a2:n sekä B:n kesken, jolloin siis koko korvauspotti jakaantuisi seuraavasti: a1 = 1/6, a2 = 1/6, B = 4/6. Minkähän takia vakuutuksenottaja olisi tällä tavoin halunnut kohdella kaltoin ensiksi kuolevan lapsensa lapsia ja suosia näiden kustannuksella pitempään elävää lastaan? Luonteva lähtökohta mielestäni on, että - jollei muuta osoiteta - vakuutuksenottaja oli tasapuolinen lapsiaan ja lapsenlapsiaan kohtaa ja että vakuutuskorvaus siten jaetaan edellisessä kappaleessa kerrotuin tavoin.

Lue lisää

Jaahas, vielä sinä jaksat vääntää. Et kuitenkaan ole oikeassa, etkä ilmeisesti ole alkuunkaan ymmärtänyt mitä tuo "lapset ja lapsenlapset" -määräys tarkoittaa.

Edunsaajamääräykset jaetaan yleisiin ja erityisiin määräyksiin.

Yleisiä edunsaajamääräyksiä ovat "puoliso", "lapset", "puoliso ja lapset" sekä "omaiset". (Samat, jotka luetellaan vakuuttussopimuslaissa.)

Erityisiä edunsaajamääräyksiä ovat kaikki muut määräykset, niin muunlaiset sukulaisia koskevat määräykset kuin sellaiset määräykset, joissa edunsaaja mainitaan nimeltä. Näin ollen myös määräys "lapsenlapset" tai "lapset ja lapsenlapset" tai vaikkapa "sisarukset" ovat erityisiä määräyksiä.

Yleisissä edunsaajamääräyksissä sijaantulo menee perintökaaren mukaan, erityisissä sijaantuloa ei ole.

Jos edunsaajina on nimeltä mainitut lapset "Matti ja Ville", saa Ville kaiken, jos Matti on kuollut, vaikka Matilla olisi lapsia.

Jos vakuutuksessa on erityinen edunsaajamääräys, vakuutuskorvaus jaetaan kaikkien edunsaajien kesken pääluvun mukaan tasan, ja kun väki vähenee, murto-osuudet suurenevat.
Jos edunsaajina on lapsi A ja hänen lapsensa a1 ja a2 sekä B ja hänen lapsensa b, on jakajia 5 ja kukin saa korvauksesta 1/5. Jos joku näistä kuolee (riippumatta siitä kuka), menee korvaus neljään osaan. Ja jos vielä yksi kuolee, niin kolmeen osaan jne.

Joskus muuten kannattaisi vähän googlata ennen kuin alkaa vängätä asiasta, jota ei tunne.

Aika helposti löytyi esim. tämä Nordean ohje:

https://www.nordea.fi/henkiloasiakkaat/vakuutukset/henkilovakuutukset/korvauksen-hakeminen.html

"Lapset ja lapsenlapset -edunsaajamääräyksellä, vakuutuskorvaus jaetaan vakuutuksenottajan kuolinhetkellä elossa olevien lasten ja lastenlasten kesken pääluvun mukaisesti. Lapset ja lapsenlapset -edunsaajamääräyksessä ei ole sijaantulo-oikeutta, ellei sitä ole erikseen edunsaajamääräyksessä mainittu. Korvaushakemusten liitteeksi tarvitaan vakuutuksenottajasta ja lapsista katkeamaton virkatodistusketju 15-vuotiaasta lähtien."

Voinko päättää oppituntini vakuutuksista tähän vai tarvitseeko joku vielä tukiopetusta? ;)

Ikäväähän se tosiaan on, että vääriä tietoja annetaan.

Mutta miksi sinä kirjoitat nyt tuosta "lapset"-määräyksestä, kun tässä ei ollut kyse siitä? Eikä kyse ollut myöskään "omaiset"-määräyksestä.

Tässä tapauksessa se määräys oli "lapset ja lapsenlapset", ja sijaantulo menee siinä juuri niin kuin minä ja 88989 olemme yllä sanoneet.

Rahoitusalalla "lapset ja lapsenlapset" -määräys ilmeisesti kuitenkin tulkitaan erityiseksi edunsaajamääräykseksi, ainakin Nordean ja Mandatum Lifen kohdalla.

Kyse näyttää olevan noiden yritysten omasta linjavedosta. En ainakaan Edilexistä löytänyt edunsaajamääräykseen viittaavaa ennakkopäätöstä, lakia, esityötä taikka oikeustieteellistä kannanottoa jonka mukaan "lapset ja lapsenlapset" tulee tulkita erityiseksi edunsaajamääräykseksi tai pääluvun mukaiseksi maksumääräykseksi. Sen sijaan, mm. minun aikaisemmin ja 00530:n antamien perustelujen mukaan, ko. termi olisi tulkittava määräykseksi jakaa vakuutuskorvaus lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan.

Hyväksyn silti, että Nordean oma selostus siitä miten heidän sopimuksessa käyttämää termiä tulee tulkita antaa vahvan syyn käyttää tuota tulkintaa. Mutta voi sen kyllä hyvin perustein kyseenalaistaa.

Professori Kankaan mukaan erityinen edunsaajamääräys on tehty yhden tai useamman tietyn, erikseen nimetyn henkilön hyväksi.

Hoppu ja Hemmon mukaan eEdunsaajamääräys on yleinen, jos vakuutuskorvauksen saajaa ei ole yksilöity, vaan edunsaajamääräyksen puitteissa korvauksen saajat voivat vaihtua.

Mandatum ja Nordea ovat näköjään eri mieltä Kankaan, Hopun sekä Hemmon kanssa.

>>> Kyllähän tuo systeemi vaikuttaa selkeältä ja loogiselta eli yleisiä ovat nuo laissa mainitut ja muissa sijaantuloa ei ole.

Vakuutuslain, oikeusoppineiden ja todellisuuden välinen yhteys on kaikkea muuta kuin looginen.

>>> Hieman ihmettelen millä perusteella jotkut ajattelevat että LAPSET olisi sama kuin LAPSET JA LAPSENLAPSET.

Kuten alan professorit, niinkö? Kyse on yksilöidystä nimeämisestä, eli ennen kuin alat kovasti riekkumaan, varmasta asia vakuutuksenantajalta.

Todellista vastausta täällä et ole vielä saanut, ellei vakuuttaja ole Nordea tai Mandatum. Sopimusehdot ratkaisevat, ei laki tai laintulkinta, niin kummalta kuin se samassa asiassa voikin vaikuttaa.

Hki-Kallio kirjoitti:

>>> Kyllähän tuo systeemi vaikuttaa selkeältä ja loogiselta eli yleisiä ovat nuo laissa mainitut ja muissa sijaantuloa ei ole.

Vakuutuslain, oikeusoppineiden ja todellisuuden välinen yhteys on kaikkea muuta kuin looginen.

>>> Hieman ihmettelen millä perusteella jotkut ajattelevat että LAPSET olisi sama kuin LAPSET JA LAPSENLAPSET.

Kuten alan professorit, niinkö? Kyse on yksilöidystä nimeämisestä, eli ennen kuin alat kovasti riekkumaan, varmasta asia vakuutuksenantajalta.

Todellista vastausta täällä et ole vielä saanut, ellei vakuuttaja ole Nordea tai Mandatum. Sopimusehdot ratkaisevat, ei laki tai laintulkinta, niin kummalta kuin se samassa asiassa voikin vaikuttaa.

Lue lisää

Oletko ihan tosissasi väittämässä, että jos vakuutuksessa on edunsaajana lapset ja lapsenlapset, niin maksaisit korvauksen vain lapsille? Millä perusteella jätät määräyksen loppuosan noteeraamatta?

Jos määräys on puoliso ja lapset, niin maksaisitko siis korvauksen samalla logiikalla vain puolisolle? Ja katsoisit lasten olevan edunsaajina vain jos puoliso on kuollut?

Jos vastaat näihin kahteen kysymykseen kyllä, niiin menehän takaisin suomen kielen oppitunneille.

Tosin olen itse nähnyt sellaisenkin perukirjan (vieläpä ammattilaisen - tosin hautaustoimiston - laatiman), jossa oli kirjattu pesän osakkaaksi vain lapsi, vaikka testamentilla määrättiin omaisuus lapselle JA lapsenlapselle. Olikohan sinun tekemäsi?

Lakityömies kirjoitti:

Oletko ihan tosissasi väittämässä, että jos vakuutuksessa on edunsaajana lapset ja lapsenlapset, niin maksaisit korvauksen vain lapsille? Millä perusteella jätät määräyksen loppuosan noteeraamatta?

Jos määräys on puoliso ja lapset, niin maksaisitko siis korvauksen samalla logiikalla vain puolisolle? Ja katsoisit lasten olevan edunsaajina vain jos puoliso on kuollut?

Jos vastaat näihin kahteen kysymykseen kyllä, niiin menehän takaisin suomen kielen oppitunneille.

Tosin olen itse nähnyt sellaisenkin perukirjan (vieläpä ammattilaisen - tosin hautaustoimiston - laatiman), jossa oli kirjattu pesän osakkaaksi vain lapsi, vaikka testamentilla määrättiin omaisuus lapselle JA lapsenlapselle. Olikohan sinun tekemäsi?

Lue lisää

Oletko juovuksissa vai mistä keksit näitä tarinoita?

>>> Eikä tämän "lapset ja lapsenlapset" -määräyksen tulkinnasta ei edes saisi mitään oikeusjuttua, koska siinä ei ole mitään epäselvää.

Hehheh... Ai ei ole epäselvää? Ainut asia, joka tekee asiasta selvän, ovat kunkin vakuuttajan sopimusehdot. Oikeuskirjallisuus sen sijaan on vakuuttajien kanssa asiasta täysin eri mieltä.

Kerropa meille muille, mikä muuttaa yleisen edunsaajamääräyksen "lapset" erityiseksi edunsaajamääräykseksi kun sanamuoto muutetaan muotoon "lapset ja lapsenlapset"? Kuten edellä kerron, Suomen johtavien lakitieteilijöiden mukaan erityinen edunsaajamääräys on tehty yhden tai useamman tietyn, erikseen nimetyn henkilön hyväksi. Siis nimetyn ja yksilöidyn henkilön hyväksi, jolloin korvauksen saajat eivät ilman eri toimenpiteitä muutu.

>>> jonka olisin itse olettanut olevan kaikille päivänselvä!

Kuulostaa siltä, että sinulta itseltäsi on jäänyt jotakin merkittävää huomaamatta!

Harvoin oikeuskirjallisuus ja sopimukset ovat näin pahasti ristiriidassa keskenään. Oleellista tässä lienee, että vakuuttajat ilmiselvästi hyötyvät jotenkin termin "lapset" muuttamisesta termiksi "lapset ja lapsenlapset". Jälkimmäinen termeistä kun ei mitenkään täytä oikeustieteen perinteistä vaatimusta nimetystä ja yksilöidystä edunsaajasta.

Mitä siis asiasta sanovat If, OP-Pohjola, Fennia, Tapiola tai Folksam-Aktia?

Hki-Kallio kirjoitti:

>>> Eikä tämän "lapset ja lapsenlapset" -määräyksen tulkinnasta ei edes saisi mitään oikeusjuttua, koska siinä ei ole mitään epäselvää.

Hehheh... Ai ei ole epäselvää? Ainut asia, joka tekee asiasta selvän, ovat kunkin vakuuttajan sopimusehdot. Oikeuskirjallisuus sen sijaan on vakuuttajien kanssa asiasta täysin eri mieltä.

Kerropa meille muille, mikä muuttaa yleisen edunsaajamääräyksen "lapset" erityiseksi edunsaajamääräykseksi kun sanamuoto muutetaan muotoon "lapset ja lapsenlapset"? Kuten edellä kerron, Suomen johtavien lakitieteilijöiden mukaan erityinen edunsaajamääräys on tehty yhden tai useamman tietyn, erikseen nimetyn henkilön hyväksi. Siis nimetyn ja yksilöidyn henkilön hyväksi, jolloin korvauksen saajat eivät ilman eri toimenpiteitä muutu.

>>> jonka olisin itse olettanut olevan kaikille päivänselvä!

Kuulostaa siltä, että sinulta itseltäsi on jäänyt jotakin merkittävää huomaamatta!

Harvoin oikeuskirjallisuus ja sopimukset ovat näin pahasti ristiriidassa keskenään. Oleellista tässä lienee, että vakuuttajat ilmiselvästi hyötyvät jotenkin termin "lapset" muuttamisesta termiksi "lapset ja lapsenlapset". Jälkimmäinen termeistä kun ei mitenkään täytä oikeustieteen perinteistä vaatimusta nimetystä ja yksilöidystä edunsaajasta.

Mitä siis asiasta sanovat If, OP-Pohjola, Fennia, Tapiola tai Folksam-Aktia?

Lue lisää

Ja ettei ymmärrykseni asiasta jäisi epäselväksi, ajatus termissä "lapset ja lapsenlapset" on tietysti ja nimenomaan se, että (1) kaikille edunsaajille tulee tasaosuudet ja (2) etuus ei siirry yhden edunsaajan kuollessa vaan se jaetaan elossaolevien kesken. Tämä ei kuitenkaan täytä oikeuskirjallisuuden määritelmää nimetystä ja yksilöidystä edunsaajasta (vrt. tyttärenpoikani Pentti-Kalevi).

Ei todellakaan kannata olettaa LW-, että tämän palstan keskustelijoille olisi mikään päivänselvää. Tänne kirjoittelee moni harrastelija, joka ei ole eläessään törmännyt yhteenkään perukirjaan saatikka henkivakuutuskorvaukseen.

Itse kummaksun eniten sitä, miten ihmeessä joku voi kuvitella, että kun määrätään, jotain A:lle ja B:lle, niin se tarkottaisikin, että kaikki menee kuitenkin vain A:lle (A=lapset, B=lapsenlapset).

88989 kirjoitti:

Ei todellakaan kannata olettaa LW-, että tämän palstan keskustelijoille olisi mikään päivänselvää. Tänne kirjoittelee moni harrastelija, joka ei ole eläessään törmännyt yhteenkään perukirjaan saatikka henkivakuutuskorvaukseen.

Itse kummaksun eniten sitä, miten ihmeessä joku voi kuvitella, että kun määrätään, jotain A:lle ja B:lle, niin se tarkottaisikin, että kaikki menee kuitenkin vain A:lle (A=lapset, B=lapsenlapset).

Lue lisää

Otapa sinäkin kantaa tuohon LW:lle esittämääni kysymykseen:

"Kerropa meille muille, mikä muuttaa yleisen edunsaajamääräyksen "lapset" erityiseksi edunsaajamääräykseksi kun sanamuoto muutetaan muotoon "lapset ja lapsenlapset"? Kuten edellä kerron, Suomen johtavien lakitieteilijöiden mukaan erityinen edunsaajamääräys on tehty yhden tai useamman tietyn, erikseen nimetyn henkilön hyväksi. Siis nimetyn ja yksilöidyn henkilön hyväksi, jolloin korvauksen saajat eivät ilman eri toimenpiteitä muutu."

Nordean ja Mandatumin professorien kannanottojen vastainen määritelmä on jo tiedossa, mutta mitä siis asiasta sanovat muiden muassa If, OP-Pohjola, Fennia, Tapiola tai Folksam-Aktia?

Hki-Kallio kirjoitti:

Otapa sinäkin kantaa tuohon LW:lle esittämääni kysymykseen:

"Kerropa meille muille, mikä muuttaa yleisen edunsaajamääräyksen "lapset" erityiseksi edunsaajamääräykseksi kun sanamuoto muutetaan muotoon "lapset ja lapsenlapset"? Kuten edellä kerron, Suomen johtavien lakitieteilijöiden mukaan erityinen edunsaajamääräys on tehty yhden tai useamman tietyn, erikseen nimetyn henkilön hyväksi. Siis nimetyn ja yksilöidyn henkilön hyväksi, jolloin korvauksen saajat eivät ilman eri toimenpiteitä muutu."

Nordean ja Mandatumin professorien kannanottojen vastainen määritelmä on jo tiedossa, mutta mitä siis asiasta sanovat muiden muassa If, OP-Pohjola, Fennia, Tapiola tai Folksam-Aktia?

Lue lisää

Kyllä nuo ehdot taitavat olla aika identtiset kaikissa firmoissa. Mutta voittehan te ehtivämmät soittaa ja kysyä, mitä vakuutusyhtiöt sanovat. Tosin riskihenkivakuutuksissa harvemmin määrätään omaisuutta lapsenlapsille, enemmän se liittyy säästöhenkivakuutuksiin eli perintösuunnitteluun ja perintöverojen minimointiin.

Nuo vakuutussopimuslaissa mainitut määräykset noudattavat tavallaan avioliittolain ja perintökaaren systeemiä. Omaiset = puolet leskelle ja puolet tasan lapsille. Tämä tasapainottaa sitä, että vakuutuskorvaussumma on pois ositettavasta omaisuudesta.

Ehkä jonkun "sisarukset" määräyksen voisi ajatella olevan yleinen määräys, jolloin kuolleen sisaren sijaan tulisivat hänen lapsensa.

En kuitenkaan ole törmännyt oikeuskirjallisuudessa siihen, että nimenomaisesti todettaisiin jonkin muun kuin noiden laissa mainittujen esimerkkien olevan yleisiä määräyksiä.

Se, että edunsaajaksi määrätään lapset ja lapsenlapset, kertoo jos sinällään, että korvauksen ei haluta jakautuvan perintökaaren mukaisesti. Vakuutuksenottajahan voisi halutessaan määrätä, että korvaussumma jaetaan sukuhaaroittain tasan ja kunkin haaran sisällä pääluvun mukaan. Tai että kunkin sukuhaaran sisällä oma lapsi saa puolet ja loppu jaetaan hänen lapsilleen pääluvun mukaan tai niin että joku saa enemmän kuin muut. Vaihtoehtojahan on rajattomasti.

Vakuutussopimuslaissa todetaan, että jos edunsaajaksi ei ole määrätty nimeltä mainittua henkilöä ja jos määräyksestä tai olosuhteista ei muuta seuraa, on noudatettava, mitä laissa säädetään. Laissa ei ole nimenomaista määräystä sijaantulosta silloin, kun määräys on tuo.

Ymmärrän kyllä, että jos määräys on "lapset ja lapsenlapset" siinä ei ole mainittu nimiä. Ehkä juuri tämän vuoksi vakuutusyhtiöiden (ainakin Nordean) ehdoissa nimenomaisesti todetaan, miten kuolleen osuus menee. Kaiken kaikkiaanhan koko säästöhenkivakuutusjärjestelmä on aika uutta ja vakuutuskorvausten tarkoitus oli alunperin turvata nuoren lesken ja pienten lasten toimeentulo. Sittemmin vakuutuksista kehittyi sijoitus- ja perintösuunnitteluinstrumentteja, jolloin nuo lapsenlapsetkin otettiin kuvioon mukaan. Lakia säädettäessä ei todennäköisesti osattu edes ajatella, että kehitys olisi tämänlainen ja siksi kaikkia mahdollisia edunsaajavariaatioita ei ole siellä käsitelty (eikä se olisi teknisesti mahdollistakaan).

Mutta kuten sanottu, kun kerran asia käy tuotekuvauksesta ja sopimusehdoista täysin selvästi ilmi, ei tarvetta spekulaatioon ole, ja korvaussumma jakautuu pääluvun mukaan, eikä sijaantuloa ole. Ei tämä tästä muuksi muutu, vaikka vänkäämistä jatkaisitte maailman tappiin asti.

>>> Ymmärrän kyllä, että jos määräys on "lapset ja lapsenlapset" siinä ei ole mainittu nimiä.

Harvoin lainoppineet, siis oikeuskirjallisuus, ja yritysten tuotekuvaukset ovat näin kaukana toisistaan. Aivan selkeä ristiriita.

Turha dramatisoida.

Ensinnäkin vakuutussopimuslain edunsaajaa ja sijaantuloa koskevat määräykset ovat tahdonvaltaisia. Vakuutuksenottaja voi siis määrätä ihan mitä lystää. Vaikka niin, että lapset ovat edunsaajia, mutta kuolleen lapsen sijaan tulee vakuutuksenottajan rakastajatar.

Nordean säästöhenkivakuutusten osalta asia on päivänselvä, ja se taitaakin Mandatumin ohella olla ainoa varallisuudenhoitoon ja sijoitusvakuutuksiin erikoistunut talo tässä maassa. Eihän mistään Ifistä sijoitusvakuutuksia saa, hyvät ihmiset!!

Edunsaajamääräys voidaan räätälöidä sellaiseksi kuin kukin haluaa, ja vakiomääräyksiä käytettäessä ei tarvitse kirjata koko litaniaa sijaantulosta tai tulemattomuudesta joka paperiin, koska se löytyy yleisistä ehdoista ja tuotekuvauksesta.

Mutta joo, ymmärrän kyllä mikä tämä forum on.

88989 kirjoitti:

Turha dramatisoida.

Ensinnäkin vakuutussopimuslain edunsaajaa ja sijaantuloa koskevat määräykset ovat tahdonvaltaisia. Vakuutuksenottaja voi siis määrätä ihan mitä lystää. Vaikka niin, että lapset ovat edunsaajia, mutta kuolleen lapsen sijaan tulee vakuutuksenottajan rakastajatar.

Nordean säästöhenkivakuutusten osalta asia on päivänselvä, ja se taitaakin Mandatumin ohella olla ainoa varallisuudenhoitoon ja sijoitusvakuutuksiin erikoistunut talo tässä maassa. Eihän mistään Ifistä sijoitusvakuutuksia saa, hyvät ihmiset!!

Edunsaajamääräys voidaan räätälöidä sellaiseksi kuin kukin haluaa, ja vakiomääräyksiä käytettäessä ei tarvitse kirjata koko litaniaa sijaantulosta tai tulemattomuudesta joka paperiin, koska se löytyy yleisistä ehdoista ja tuotekuvauksesta.

Mutta joo, ymmärrän kyllä mikä tämä forum on.

Lue lisää

"Mutta joo, ymmärrän kyllä mikä tämä forum on. "

Tämä on paikka jossa toiset hakevat apua ongelmiinsa ja toiset haluavat päteä olemattomilla taidoillaan. Väärää tietoa annetaan oikeana aivan suvereenisti ja keskustelu yritetään lamauttaa alentamalla kanssakirjoittajat.

88989 kirjoitti:

Turha dramatisoida.

Ensinnäkin vakuutussopimuslain edunsaajaa ja sijaantuloa koskevat määräykset ovat tahdonvaltaisia. Vakuutuksenottaja voi siis määrätä ihan mitä lystää. Vaikka niin, että lapset ovat edunsaajia, mutta kuolleen lapsen sijaan tulee vakuutuksenottajan rakastajatar.

Nordean säästöhenkivakuutusten osalta asia on päivänselvä, ja se taitaakin Mandatumin ohella olla ainoa varallisuudenhoitoon ja sijoitusvakuutuksiin erikoistunut talo tässä maassa. Eihän mistään Ifistä sijoitusvakuutuksia saa, hyvät ihmiset!!

Edunsaajamääräys voidaan räätälöidä sellaiseksi kuin kukin haluaa, ja vakiomääräyksiä käytettäessä ei tarvitse kirjata koko litaniaa sijaantulosta tai tulemattomuudesta joka paperiin, koska se löytyy yleisistä ehdoista ja tuotekuvauksesta.

Mutta joo, ymmärrän kyllä mikä tämä forum on.

Lue lisää

>>> Nordean säästöhenkivakuutusten osalta asia on päivänselvä, ja se taitaakin Mandatumin ohella olla ainoa varallisuudenhoitoon ja sijoitusvakuutuksiin erikoistunut talo tässä maassa. Eihän mistään Ifistä sijoitusvakuutuksia saa, hyvät ihmiset!!

Okei! Avauksessa oli kyse (säästö)henkivakuutuksesta, joita tarjoavat Nordean ja Mandatumin lisäksi eri tyyppisillä nimillä ainakin LähiTapiola, FIM, POPPankki, Fennia, OP-Pohjola, Aktia, Aleksandria SEB Life, Investium, Aalto PL ja Duo (SP) mahdollisene tytär-, sisar- ja yhteistyöyhtiöineen.

Oleellista on edunsaaja ja edunsaajamääräykset. Myös henkivakuutuksissa - kiten If - määritellään aina edunsaajat. Yleinen va erityinen? Tietääkö kukaan oikea asiantuntija muiden yhtiöiden sopimustulkinnoista?

Hki-Kallio kirjoitti:

>>> Nordean säästöhenkivakuutusten osalta asia on päivänselvä, ja se taitaakin Mandatumin ohella olla ainoa varallisuudenhoitoon ja sijoitusvakuutuksiin erikoistunut talo tässä maassa. Eihän mistään Ifistä sijoitusvakuutuksia saa, hyvät ihmiset!!

Okei! Avauksessa oli kyse (säästö)henkivakuutuksesta, joita tarjoavat Nordean ja Mandatumin lisäksi eri tyyppisillä nimillä ainakin LähiTapiola, FIM, POPPankki, Fennia, OP-Pohjola, Aktia, Aleksandria SEB Life, Investium, Aalto PL ja Duo (SP) mahdollisene tytär-, sisar- ja yhteistyöyhtiöineen.

Oleellista on edunsaaja ja edunsaajamääräykset. Myös henkivakuutuksissa - kiten If - määritellään aina edunsaajat. Yleinen va erityinen? Tietääkö kukaan oikea asiantuntija muiden yhtiöiden sopimustulkinnoista?

Lue lisää

Todennäköisesti kaikilla firmoilla pitkälti samalla tavalla, kuten rahoitusalalla muutenkin. Pienemmillä firmoilla volyymitkin ovat pienemmät, joten ehkä kirjaavat muut kuin nuo perusvaihtoehdot aina yksilöllisesti.

88989 kirjoitti:

Todennäköisesti kaikilla firmoilla pitkälti samalla tavalla, kuten rahoitusalalla muutenkin. Pienemmillä firmoilla volyymitkin ovat pienemmät, joten ehkä kirjaavat muut kuin nuo perusvaihtoehdot aina yksilöllisesti.

Lue lisää

>>> Todennäköisesti kaikilla firmoilla pitkälti samalla tavalla, kuten rahoitusalalla muutenkin.

Aijaa?! Mutta asiasta et kuitenkaan tiedä.

Olisiko oikeaa asiantuntijaa paikalla?

Eli Fennialla nimeltä mainitut muodostavat erityisen edunsaajamääräyksen, muut muodostavat yleisen ryhmän. Lienee selvää, että ilman erityistä edunsaajamääräystä vakuutuskorvaus jaetaan rintaperillisten kesken siten kuin perintökaaressa säädetään.

Avaajan kysymykseen liittyen ja siis ilman tietoa sopimusyhtiöstä ja sopimuksen tarkasta sisällöstä sijaantulosta ei voida sanoa juuta eikä jaata. Viittaan edelleen aikaisemmin kertomaani, että professorien lausuma ja muutamien yhtiöiden sopimukset ovat ristiriidassa keskenään. Fennian sopimus näyttäisi olevan samansisältöinen oikeuskirjallisuuden kanssa.

Aika paljon tullut tehtyä perunkirjoituksia ja nähtyä näitä sijoitusvakuutuksia, ja vuosikausien kokemuksella sanon, että ja ainoastaan "lapset"-määräyksellä korvaus menee perintökaaren mukaan. Lapsille ja lapsenlapsille määrätty vakuutuskorvaus jaetaan tietysti (yllätys!) lapsille JA lapsenlapsille. Miten kukaan voi ajatellakaan jotain muuta? Luetun ymmärtämisestä tarvitaan vain alkeet, jotta tietää ja-sanan merkityksen.

Sijaantuloa en ole joutuut pohtimaan, mutta jos määrätään tietylle ei-perintökaaren-mukaiselle sakille, niin rinnastuu kyllä minusta erityiseen määräykseen ja jaetaan pääluvun mukaan niiden kesken, jotka elossa on. Voihan siihen määräykseen halutessaan liittää ohjeet sijaantulosta, jos jotain muuta haluaa.

Useinhan niitä kersoja kertyy epätasaisesti sukuhaaroihin joten jo lähtökohtaisesti tuo lapset ja lapsenlapset tekee sen, että jako ei mene sukuhaaroittain tasan. Eniten näitä on käytetty varakkaissa pesissä verosuunnittelumielessä, joten voihan olla, että vähän muunlaisten juttujen parissa puuhastelevat palsta-aktiivit ole sellaisia päässeet edes yhtä kertaa näkemään.

Minähän sain tähän jo ajat sitten tähän vastauksen! Nyt vilkaisin tänne sattumalta ja täällähän te vielä tätä vatvotte!!

Perunkirjoituslakimiehemme sanoi ihan samalla tavalla kuin 88989 eli testamentissa sijaan tulevat kuolleen omat lapset ja säästöhenkivakuutuksessa jaetaan pääluvun mukaan. Säästöhenkivakuutus sattui olemaan juuri Nordeasta eli nyt tulee aika iso potti verovapaasti jälkipolville. Olemme hyvin tyytyväisiä. :)

Anopilla on jostain toisesta yhtiöstä samantyyppinen vakuutus, ja siellä kuulemma menee ihan samojen periaatteitten mukaan. Potti on pienempi, mutta sekin tulee olemaan todennäköisesti verovapaa juuri tämän hajauttamisen vuoksi.

Eli vakuutuskorvaus jaetaan pääluvun mukaan tasan niin, että kaikki saavat yhtä ison potin.

Pidin vielä tuon saman nimimerkin, mutta se olisikin pitänyt muuttaa miniäksi joka kertoo... ;)

Miniä_kyselee kirjoitti:

Minähän sain tähän jo ajat sitten tähän vastauksen! Nyt vilkaisin tänne sattumalta ja täällähän te vielä tätä vatvotte!!

Perunkirjoituslakimiehemme sanoi ihan samalla tavalla kuin 88989 eli testamentissa sijaan tulevat kuolleen omat lapset ja säästöhenkivakuutuksessa jaetaan pääluvun mukaan. Säästöhenkivakuutus sattui olemaan juuri Nordeasta eli nyt tulee aika iso potti verovapaasti jälkipolville. Olemme hyvin tyytyväisiä. :)

Anopilla on jostain toisesta yhtiöstä samantyyppinen vakuutus, ja siellä kuulemma menee ihan samojen periaatteitten mukaan. Potti on pienempi, mutta sekin tulee olemaan todennäköisesti verovapaa juuri tämän hajauttamisen vuoksi.

Eli vakuutuskorvaus jaetaan pääluvun mukaan tasan niin, että kaikki saavat yhtä ison potin.

Pidin vielä tuon saman nimimerkin, mutta se olisikin pitänyt muuttaa miniäksi joka kertoo... ;)

Lue lisää

Keksitty tarina tuo anopin juttu. Sorry, ei ole enää uskottavaa koko tämä tarina.

Sijoitusvakuutukset ovat hyvin tavallisia varakkaammilla ihmisillä, ja jos yhdellä puolisolla on sellainen, on hyvin todennäköistä, että myös toisella puolisolla on vakuutus. Sijoitusvakuutussopimuksia on tehty (ja tehdään edelleen) ensisijaisesti verosuunnittelumielessä ja yleensä molemmat puolisot haluavat omaisuutensa siirtyvän mahdollisimman verotehokkaasti jälkipolville.

"Lapsenlapset" sekä "lapset ja lapsenlapset" ovat hyvin tavallisia määräyksiä juuri tuon verohyödyn vuoksi, ja niitä käytetään senkin vuoksi, että näin pystytään jättämään omaisuutta alaikäisille ilman että heistä tulee kuolinpesän osakkaita. Vakuutuksen edunsaajamääräyksen ja vakuutukseen sijoitetun summan muuttaminen on myös helpompaa kuin testamentin muuttaminen.

Lähtökohtaisesti jako menee pääluvun mukaan tasan, ja yleensähän perinnönjättäjä haluaakin lastenlasten olevan keskenään samanarvoisessa asemassa eli että kukin lapsenlapsi saa samansuuruisen potin riippumatta siitä, onko hänellä sisaruksia vai ei.

Jos vakuutuskorvauksen haluaa menevän sukuhaaroittain, on vakuutukseen mahdollista ottaa vapaamuotoinen edunsaajamääräys, esim. "lapsenlapsille niin, että kukin sukuhaara saa 1/3 ja sukuhaaran sisällä korvaussumma jaetaan pääluvun mukaan tasan".

Sijoitusvakuutuksista kirjoitti:

Sijoitusvakuutukset ovat hyvin tavallisia varakkaammilla ihmisillä, ja jos yhdellä puolisolla on sellainen, on hyvin todennäköistä, että myös toisella puolisolla on vakuutus. Sijoitusvakuutussopimuksia on tehty (ja tehdään edelleen) ensisijaisesti verosuunnittelumielessä ja yleensä molemmat puolisot haluavat omaisuutensa siirtyvän mahdollisimman verotehokkaasti jälkipolville.

"Lapsenlapset" sekä "lapset ja lapsenlapset" ovat hyvin tavallisia määräyksiä juuri tuon verohyödyn vuoksi, ja niitä käytetään senkin vuoksi, että näin pystytään jättämään omaisuutta alaikäisille ilman että heistä tulee kuolinpesän osakkaita. Vakuutuksen edunsaajamääräyksen ja vakuutukseen sijoitetun summan muuttaminen on myös helpompaa kuin testamentin muuttaminen.

Lähtökohtaisesti jako menee pääluvun mukaan tasan, ja yleensähän perinnönjättäjä haluaakin lastenlasten olevan keskenään samanarvoisessa asemassa eli että kukin lapsenlapsi saa samansuuruisen potin riippumatta siitä, onko hänellä sisaruksia vai ei.

Jos vakuutuskorvauksen haluaa menevän sukuhaaroittain, on vakuutukseen mahdollista ottaa vapaamuotoinen edunsaajamääräys, esim. "lapsenlapsille niin, että kukin sukuhaara saa 1/3 ja sukuhaaran sisällä korvaussumma jaetaan pääluvun mukaan tasan".

Lue lisää

>>> Lähtökohtaisesti jako menee pääluvun mukaan tasan.

Kyse ei enää olekaan tästä seikasta, vaan siitä tapahtuuko sijaantulo vai ei. Yleisessä edunsaajamääräyksessä sijaantulo tapahtuu perimysjärjestyksen mukaan, erityisessä edunsaajamääryksessä sijaantuloa ei tapahdu.

Nordean mukaan erityisen edunsaajamääräyksen ei tarvitse sisältää yksilöityjä ja nimettyjä edunsaajia - siis toisin kuin professorit ovat tässä maassa opettaneet. Termi "lapset ja lapsenlapset" sisältää siis Nordean mukaan sekä yksilöinnin että nimeämisen, vaikka se todella merkilliseltä kuulostaakin.

Joku oikea asiantuntija voisi ottaa kantaa muiden vakuutusyhtiöiden käytäntöön asiassa.

Nordean osaltahan kyse ei kylläkään ole tulkinnasta, vaan kyseiseen edunsaajamääräykseen on liitetty sijaantulosta vakioehto, jonka vakuutuksenottaja voi halutessaan muuttaa. Se, että muunlaista määräystä sijaantulosta ei ole annettu, osoittaa vakuutuksenottajan haluavan, että jako menee aina nimenomaan pääluvun mukaan.

Ja jos lapsenlapsia on yhdessä sukuhaarassa yksi ja toisessa kymmenen, ja määräys on "lapsenlapset", niin ei ole kovin loogista, että jos joku noista kymmenestä kuolee, hänen sisaruksensa jakaisivat hänen osuutensa. Eli kyllä tässäkin tapauksessa vakuutuksenottajan tahto toteutunee parhaiten niin, että jako menee pääluvun mukaan, vaikka edunsaajia ei olekaan nimetty.

Useinhan tilanne on se, että lapsenlapsia voi tulla lisää vakuutuksen ottamisen jälkeen. Tällöin heitä ei edes voi nimetä, jos halutaan, että myöhemmin syntyvät ovat samassa asemassa.

LW- kirjoitti:

Nordean osaltahan kyse ei kylläkään ole tulkinnasta, vaan kyseiseen edunsaajamääräykseen on liitetty sijaantulosta vakioehto, jonka vakuutuksenottaja voi halutessaan muuttaa. Se, että muunlaista määräystä sijaantulosta ei ole annettu, osoittaa vakuutuksenottajan haluavan, että jako menee aina nimenomaan pääluvun mukaan.

Ja jos lapsenlapsia on yhdessä sukuhaarassa yksi ja toisessa kymmenen, ja määräys on "lapsenlapset", niin ei ole kovin loogista, että jos joku noista kymmenestä kuolee, hänen sisaruksensa jakaisivat hänen osuutensa. Eli kyllä tässäkin tapauksessa vakuutuksenottajan tahto toteutunee parhaiten niin, että jako menee pääluvun mukaan, vaikka edunsaajia ei olekaan nimetty.

Useinhan tilanne on se, että lapsenlapsia voi tulla lisää vakuutuksen ottamisen jälkeen. Tällöin heitä ei edes voi nimetä, jos halutaan, että myöhemmin syntyvät ovat samassa asemassa.

Lue lisää

LW-: "Nordean osaltahan kyse ei kylläkään ole tulkinnasta, vaan kyseiseen edunsaajamääräykseen on liitetty sijaantulosta vakioehto, jonka vakuutuksenottaja voi halutessaan muuttaa."

Kyse olikin (1) nimim. "00530" tulkinnasta termiin "lapset ja lapsenlapset" nähden ja (2) edunsaajajärjestelmän oikeudenmukaisuuden tulkinnasta; kyse ei ollut Nordeasta sillä vakuuttajalla on oikeus laatia sopimusehtonsa haluamallaan tavalla. Lain puitteissa toki. Nordean ehdot ovat termin "lapset ja lapsenlapset" osalta yksiselitteiset, muilta osin termin määritelmä on epäselvä.

Tätä ketjua seuraamalla kyse on joko yleisestä tai erityisestä edunsaajamääräyksestä. Yllä mainittu esimerkkinä käytetty Fennia-yhtiö ei ole säännöissään määritellyt ko. termiä. Oikeuskirjallisuuden ja sopimusvakuutuslain mukaan termin" erityinen" tulee sisältää yksilöity ja nimeltä mainittu edunsaaja, joka on kuitenkin ristiriidassa Nordean tulkinnan kanssa. Nordean tulkinta vakuutussopimuslaista kuitenkin on perusteltu, vaikkakaan oikeuden antamia ennakkotapauksia ei ole asiassa esitetty.

Olisikohan tämä nyt vihdoin tullut selväksi?

Lapset ja lapsenlapset tarkoittaa jakoa pääluvun mukaan tasan. Nordean ehdoissa on nimenomainen maininta siitä, että jako menee aina pääluvun mukaan tasan eli sijaantulo ei mene perintökaaren mukaisesti (esim. lapsenlapsen sijaan eivät tule hänen lapensa).

Pienemmillä toimijoilla ei ilmeisesti ole esimerkkeinä mainittu ehdoissa tai esitteissä muita kuin lain yleiset määräykset. Tällöin on syytä ottaa edunsaajamääräykseen nimenomainen tarkennus siitä, miten sijaantulon haluaa menevän).

Ja vielä yksi esimerkki: jos edunsaajia on alunperin seuraavasti:
- lapsi A ja hänen lapsensa a
- lapsi B ja hänen lapsensa 10 pikku-b:tä

Edunsaajiksi on määrätty lapset ja lapsenlapset eli jako pääluvun mukaan tasan.
B kuolee.

Kumpi on loogisempaa, se että jako menee edelleen pääluvun mukaan tasan vai se, että B:n osuus jaetaan hänen lastensa kesken?

Useinhan vakuutussummistakin on nähtävissä se, että edunsaajamääräystä muotoiltaessa on pyritty siihen, että jokainen edunsaaja saa noin 35.000 euroa eli verovapaan summan.

88989 kirjoitti:

Olisikohan tämä nyt vihdoin tullut selväksi?

Lapset ja lapsenlapset tarkoittaa jakoa pääluvun mukaan tasan. Nordean ehdoissa on nimenomainen maininta siitä, että jako menee aina pääluvun mukaan tasan eli sijaantulo ei mene perintökaaren mukaisesti (esim. lapsenlapsen sijaan eivät tule hänen lapensa).

Pienemmillä toimijoilla ei ilmeisesti ole esimerkkeinä mainittu ehdoissa tai esitteissä muita kuin lain yleiset määräykset. Tällöin on syytä ottaa edunsaajamääräykseen nimenomainen tarkennus siitä, miten sijaantulon haluaa menevän).

Ja vielä yksi esimerkki: jos edunsaajia on alunperin seuraavasti:
- lapsi A ja hänen lapsensa a
- lapsi B ja hänen lapsensa 10 pikku-b:tä

Edunsaajiksi on määrätty lapset ja lapsenlapset eli jako pääluvun mukaan tasan.
B kuolee.

Kumpi on loogisempaa, se että jako menee edelleen pääluvun mukaan tasan vai se, että B:n osuus jaetaan hänen lastensa kesken?

Useinhan vakuutussummistakin on nähtävissä se, että edunsaajamääräystä muotoiltaessa on pyritty siihen, että jokainen edunsaaja saa noin 35.000 euroa eli verovapaan summan.

Lue lisää

Selvää kuin pläkki!

"Pienemmillä toimijoilla ei ilmeisesti ole esimerkkeinä mainittu ehdoissa tai esitteissä muita kuin lain yleiset määräykset."

Millä pienemmillä toimijoilla? Osuuspankki, Danske, AXA, SEB, Tapiola tai Fennia eivät ole mitään pieniä toimijoita.

Myönnät siis - tai epäilet - että kuvaamasi "pienemmät" (sijoitus)vakuuttajat toimivat lain ja sääntelyn mukaan, mutta muista poiketen Nordea on määritellyt termin "erityinen" uudelleen. Ilmaus "lapset ja lapsenlapset" ei tee edunsaajista nimeltä mainittuja tai yksilöityjä, ja Nordea on asettanut tarpeen oikeuskirjallisuuden uudelleen määrittelylle.

"Kumpi on loogisempaa, se että jako menee edelleen pääluvun mukaan tasan vai se, että B:n osuus jaetaan hänen lastensa kesken?"

Logiikalla ei ole juurikaan tekemistä tämän asian kanssa. Onko loogista se, että ollessani edunsaajana vakuutusasiassa, minulle kuuluva osuus jaetaan kuollessani ilman että minulla tai rintaperillisilläni olisi mitään mahdollisuuksia vaikuttaa asiaan? Loogista olisi se että minulle ajateltu osuus kuuluisi minun rintaperillisilleni....

Loogisuus ei siis vedä tässä yhteydessä. Oleellisempaa olisi määritellä jo alunperin tarkasti se, mitä vakuutuksenottaja tai vakuutettu itse on asiassa ajatellut.

Itse toimin alalla ja sen voin kertoa sijoitusvakuutuksista, että niitä on käytetty nimenomaan perintöverosuunnitteluun. Tärkein tavoite asiakkaalla on siis yleensä vakuutussumman jakaminen mahdollisimman tasaisesti mahdollisimman usean henkilön kesken, koska tämä on verotuksellisesti edullisinta. Ja tällä tekniikallahan perheissä on saatu parhaimmillaan siirrettyä satoja tuhansia euroja verovapaasti perillisille. Jako pääluvun mukaan on juurikin se kantava idea, syynä veroprogressio.

No mutta eihän näitä voi tietää ne, jotka eivät asioita käytännössä hoida, eivätkä verosuunnittelua tee. Aika vaikeaa varmaan ymmärtää asiaa pelkästään jonkun vakuutussopimuslain perusteella. Sehän on sitä paitsi säädetty aikana jolloin sijoitusvakuutuksia ei tainnut edes olla.

Joskus tietysti halutaan jotain muutakin kuin pääluvun mukaista jakoa, ja määräyksen voi kirjoittaa aina itsekin, kuten täällä on sanottukin. Useiden firmojen järjestelmissä on oletusmääräyksenä "omaiset", joka ei yleensä ole lainkaan se paras vaihtoehto. Hyvän asiantuntijan kanssa niitä sitten voidaan muokkailla.

Volyymit ovat Nordealla taatusti isoimmat, siksi ehtoihin ilmeisesti panostettu muita enemmän. Jollain AXAlla ei taida sijoitusvakuutuksia edes olla.

Sijoitusasiantuntija kirjoitti:

Itse toimin alalla ja sen voin kertoa sijoitusvakuutuksista, että niitä on käytetty nimenomaan perintöverosuunnitteluun. Tärkein tavoite asiakkaalla on siis yleensä vakuutussumman jakaminen mahdollisimman tasaisesti mahdollisimman usean henkilön kesken, koska tämä on verotuksellisesti edullisinta. Ja tällä tekniikallahan perheissä on saatu parhaimmillaan siirrettyä satoja tuhansia euroja verovapaasti perillisille. Jako pääluvun mukaan on juurikin se kantava idea, syynä veroprogressio.

No mutta eihän näitä voi tietää ne, jotka eivät asioita käytännössä hoida, eivätkä verosuunnittelua tee. Aika vaikeaa varmaan ymmärtää asiaa pelkästään jonkun vakuutussopimuslain perusteella. Sehän on sitä paitsi säädetty aikana jolloin sijoitusvakuutuksia ei tainnut edes olla.

Joskus tietysti halutaan jotain muutakin kuin pääluvun mukaista jakoa, ja määräyksen voi kirjoittaa aina itsekin, kuten täällä on sanottukin. Useiden firmojen järjestelmissä on oletusmääräyksenä "omaiset", joka ei yleensä ole lainkaan se paras vaihtoehto. Hyvän asiantuntijan kanssa niitä sitten voidaan muokkailla.

Volyymit ovat Nordealla taatusti isoimmat, siksi ehtoihin ilmeisesti panostettu muita enemmän. Jollain AXAlla ei taida sijoitusvakuutuksia edes olla.

Lue lisää

Hyvä että nyt saatiin asiantuntija paikalle.

Mikä on mielestäsi erityinen edunsaajamääräys ja käytetäänkö edunsaajamääräyksiä vain sijoitusvakuutuksissa vaiko myös vakuutuksissa yleensä, vaikkapa henkivakuutuksissa? Mitä tarkoittaa nimeltä mainittu ja yksilöity edunsaaja?

"Volyymit ovat Nordealla taatusti isoimmat."

Niinkö luulet? Jos luulet, niin Fiva tai vastaava varmasti pitää tilastoja asiasta. Olisiko sinulla sijoitusasiantuntijana antaa linkkiä tai varmistettua tietoa asiasta?

"Jollain AXAlla ei taida sijoitusvakuutuksia edes olla."

OP ja AXA tekevät yhteistyötä. AXA tekee yhteistyötä myös ainakin Aktian kanssa.

Asiantuntijana sinä varmuudella tiedät miten muut toimijat suhtautuvat termiin "lapset ja lapsenlapset": siis miten ja sinulla varmasti löytyy linkki siihen, kiitos.

No ei kyllä FIVA, mutta Finanssialan keskusliiton raporttien perusteella Nordea on kirkkaassa johdossa noin kolmasosan markkinaosuudella, ja OP tulee hyvänä kakkosena. Mandatum kaukana perässä ja muut niin pieniä, ette niistä kannata edes puhua.

Yleisiä ja vakiintuneita määräyksiä ovat laissa mainitut (omaiset, puoliso, puoliso ja lapet sekä lapset). Jos jotain muuta (esim. lapsenlapset), niin menee pääluvun mukaan, jollei ole nimenomaisesti mainittu että menee sukuhaaroittain. Jos siis määräys ei ole perintökaaren mukainen niin ei ole sijaantulokaan.

Sijoitusasiantuntija kirjoitti:

No ei kyllä FIVA, mutta Finanssialan keskusliiton raporttien perusteella Nordea on kirkkaassa johdossa noin kolmasosan markkinaosuudella, ja OP tulee hyvänä kakkosena. Mandatum kaukana perässä ja muut niin pieniä, ette niistä kannata edes puhua.

Yleisiä ja vakiintuneita määräyksiä ovat laissa mainitut (omaiset, puoliso, puoliso ja lapet sekä lapset). Jos jotain muuta (esim. lapsenlapset), niin menee pääluvun mukaan, jollei ole nimenomaisesti mainittu että menee sukuhaaroittain. Jos siis määräys ei ole perintökaaren mukainen niin ei ole sijaantulokaan.

Lue lisää

Kiersit pääkohdat aika hyvin ja kaukaa.

Sijoitusasiantuntija kirjoitti:

No ei kyllä FIVA, mutta Finanssialan keskusliiton raporttien perusteella Nordea on kirkkaassa johdossa noin kolmasosan markkinaosuudella, ja OP tulee hyvänä kakkosena. Mandatum kaukana perässä ja muut niin pieniä, ette niistä kannata edes puhua.

Yleisiä ja vakiintuneita määräyksiä ovat laissa mainitut (omaiset, puoliso, puoliso ja lapet sekä lapset). Jos jotain muuta (esim. lapsenlapset), niin menee pääluvun mukaan, jollei ole nimenomaisesti mainittu että menee sukuhaaroittain. Jos siis määräys ei ole perintökaaren mukainen niin ei ole sijaantulokaan.

Lue lisää

Onpa heppoista ja jopa vaarallisen väärää "sijoitusasiantuntijan" antama tieto.

Nordea on Suomessa suurin kapitaalisopimusten myyjä, mutta kapitalisaatiosopimuksessa ei ole edunsaajaa - kai sinä sen tiedät? Ilman ko. sopimuksia Nordea ei ole kirkkaassa johdossa, eikö niin...!

OP-Henki on suurin säästöhenkivakuuttaja. Suuria ovat myös Nordea, Mandatum, Lähi-Tapiola, Henki-Fennia, Aktia-Henki sekä merkittäviä SP-Henki, Handelsbanken LIv ja Kaleva.

Yksilöllisissä eläkevakuutuksissa, joissa myös on edunsaaja ja toissijaisen edunsaajan mahdollisuus, ylivoimaisesti suurin on OP-Henki, jonka jälkeen MandatumLife, Nordea ja Lähi-Tapiola seuraavina lähes yhtä suurina ja edelleen Henki-Fennia, Aktia-Henki, SP-Henki ja Handelsbanken LIv merkittävinä.

Koska esiinnyt asiantuntijana, sinulla varmasti on tietoa, miten muut yhtiöt määrittelevät termin "lapset ja lapsenlapset, ja mitä muille yhtiöille tarkoittaa termi nimeltä mainittu ja yksilöity edunsaaja? Ja linkkiä määritelmiin, kiitos.

EnOleAsiantuntija kirjoitti:

Onpa heppoista ja jopa vaarallisen väärää "sijoitusasiantuntijan" antama tieto.

Nordea on Suomessa suurin kapitaalisopimusten myyjä, mutta kapitalisaatiosopimuksessa ei ole edunsaajaa - kai sinä sen tiedät? Ilman ko. sopimuksia Nordea ei ole kirkkaassa johdossa, eikö niin...!

OP-Henki on suurin säästöhenkivakuuttaja. Suuria ovat myös Nordea, Mandatum, Lähi-Tapiola, Henki-Fennia, Aktia-Henki sekä merkittäviä SP-Henki, Handelsbanken LIv ja Kaleva.

Yksilöllisissä eläkevakuutuksissa, joissa myös on edunsaaja ja toissijaisen edunsaajan mahdollisuus, ylivoimaisesti suurin on OP-Henki, jonka jälkeen MandatumLife, Nordea ja Lähi-Tapiola seuraavina lähes yhtä suurina ja edelleen Henki-Fennia, Aktia-Henki, SP-Henki ja Handelsbanken LIv merkittävinä.

Koska esiinnyt asiantuntijana, sinulla varmasti on tietoa, miten muut yhtiöt määrittelevät termin "lapset ja lapsenlapset, ja mitä muille yhtiöille tarkoittaa termi nimeltä mainittu ja yksilöity edunsaaja? Ja linkkiä määritelmiin, kiitos.

Lue lisää

Henkivakuutuksen markkinaosuutta mitataan kahdella
suureella, maksutulolla ja vakuutussäästöillä. Molemmilla
tavoilla laskettuna kolme suurta yhtiötä/ryhmää hallit-
sivat markkinoita. Vuonna 2014 selvä markkinajohtaja
molemmilla tavoilla laskettuna oli Nordea Henkivakuutus,
muut suuret olivat OP-Pohjola-ryhmä ja Mandatum Life.

Tämä tieto on peräisin Finanssialan keskusliitolta.
Mistä sinun tietosi ovat peräisin?

88989 kirjoitti:

Henkivakuutuksen markkinaosuutta mitataan kahdella
suureella, maksutulolla ja vakuutussäästöillä. Molemmilla
tavoilla laskettuna kolme suurta yhtiötä/ryhmää hallit-
sivat markkinoita. Vuonna 2014 selvä markkinajohtaja
molemmilla tavoilla laskettuna oli Nordea Henkivakuutus,
muut suuret olivat OP-Pohjola-ryhmä ja Mandatum Life.

Tämä tieto on peräisin Finanssialan keskusliitolta.
Mistä sinun tietosi ovat peräisin?

Lue lisää

"Koska esiinnyt asiantuntijana, sinulla varmasti on tietoa, miten muut yhtiöt määrittelevät termin "lapset ja lapsenlapset", ja mitä muille yhtiöille tarkoittaa termi nimeltä mainittu ja yksilöity edunsaaja? Ja linkkiä määritelmiin, kiitos."

Odotellaan tuohon vielä ns. sijoitusasiantuntijan kommentteja.

"Mistä sinun tietosi ovat peräisin? "

Finanssialan keskusliitolta. Ja nimenomaan ilman kapitalisaatiosopimuksia, koska niissä ei ole edunsaajaa.

Joo, tässä tapauksessahan määräystä tulkittiin sanamuotonsa ja perintökaaren määräysten vastaisesti, koska tahtotilana oli kaiken omaisuuden jättäminen avopuolisolle. Vastaavasti se tahtotila on usein verotuksen minimointi ja siksi sijaantuloksikin halutaan usein juuri jako pääluvun mukaan eikä perintökaaren systeemin mukaisesti. Eli pitää katsoa kokonaisuutta, elikkä mitä kertoo se, että edunsaajamääräyksellä oli jo alun perinkin poikettu perintökaaren säädöksistä. Tällöin ei sijaantuloakaan haluta sen mukaan vaan verotuksellisesti edullisimman vaihtoehdon mukaan.

Sijoitusasiantuntija kirjoitti:

Joo, tässä tapauksessahan määräystä tulkittiin sanamuotonsa ja perintökaaren määräysten vastaisesti, koska tahtotilana oli kaiken omaisuuden jättäminen avopuolisolle. Vastaavasti se tahtotila on usein verotuksen minimointi ja siksi sijaantuloksikin halutaan usein juuri jako pääluvun mukaan eikä perintökaaren systeemin mukaisesti. Eli pitää katsoa kokonaisuutta, elikkä mitä kertoo se, että edunsaajamääräyksellä oli jo alun perinkin poikettu perintökaaren säädöksistä. Tällöin ei sijaantuloakaan haluta sen mukaan vaan verotuksellisesti edullisimman vaihtoehdon mukaan.

Lue lisää

Väität siis että korkeimman oikeuden tuomarit ovat tuominneet tässä vastoin lakia (PK) vaiko että vakuutusyhtiö oli toiminut vastoin lakia? Aika kovia väitteitä ja varsinkin perustelemattomia. Uskallan jo näillä tiedoilla ehdottaa, että sinä et todellakaan ole mikään sijoitusasiantuntija, vaan päinvastoin.

HuhHuhTaas kirjoitti:

Väität siis että korkeimman oikeuden tuomarit ovat tuominneet tässä vastoin lakia (PK) vaiko että vakuutusyhtiö oli toiminut vastoin lakia? Aika kovia väitteitä ja varsinkin perustelemattomia. Uskallan jo näillä tiedoilla ehdottaa, että sinä et todellakaan ole mikään sijoitusasiantuntija, vaan päinvastoin.

Lue lisää

Kovin olet innokas kommentoiman, mutta kannattaisi ensin lukea tuo KKO:n päätös, jotta tiedät mistä on kyse.

KKO päätyi tosiaan siihen, että vakuutuskorvausta ei maksettu omaisille, vaikka edunsaajamääräys oli "omaiset". Korvauksen sai avopuoliso, joka ei ole vakuutussopimuslain 50 § 2 momentissa tarkoitettu puoliso eikä perintökaaressa tarkoitettu perillinen.

88989 kirjoitti:

Kovin olet innokas kommentoiman, mutta kannattaisi ensin lukea tuo KKO:n päätös, jotta tiedät mistä on kyse.

KKO päätyi tosiaan siihen, että vakuutuskorvausta ei maksettu omaisille, vaikka edunsaajamääräys oli "omaiset". Korvauksen sai avopuoliso, joka ei ole vakuutussopimuslain 50 § 2 momentissa tarkoitettu puoliso eikä perintökaaressa tarkoitettu perillinen.

Lue lisää

Asiaa tietämätön kertoi, että "määräystä tulkittiin sanamuotonsa ja perintökaaren määräysten vastaisesti". Sinä jatkat samaa rataa. Tuomarit eivät siis noudattaneet kummankaan teidän mielestänne Suomen lakia.

Tuomarin ylin johtosääntö on laki, sen jälkeen omatunto ja maan tapa. Tuomarin tulee aina tuomita lain mukaan, ei koskaan voimassa olevaa lakia rikkoen tai vastaan.

Te kaksi olette siis sitä mieltä, että KKO on rikkonut lakia. Se on kova väite virkarikoksesta. Tai odotellaan vielä asiaa tietämättömän kommentteja.

(Juurikin paria...kolmea tuomaria tutkitaan virkarikoksesta turvapaikanhakijoiden kohdalla tehtyjen rikkeiden osalta.)

HuhHuhTaas kirjoitti:

Asiaa tietämätön kertoi, että "määräystä tulkittiin sanamuotonsa ja perintökaaren määräysten vastaisesti". Sinä jatkat samaa rataa. Tuomarit eivät siis noudattaneet kummankaan teidän mielestänne Suomen lakia.

Tuomarin ylin johtosääntö on laki, sen jälkeen omatunto ja maan tapa. Tuomarin tulee aina tuomita lain mukaan, ei koskaan voimassa olevaa lakia rikkoen tai vastaan.

Te kaksi olette siis sitä mieltä, että KKO on rikkonut lakia. Se on kova väite virkarikoksesta. Tai odotellaan vielä asiaa tietämättömän kommentteja.

(Juurikin paria...kolmea tuomaria tutkitaan virkarikoksesta turvapaikanhakijoiden kohdalla tehtyjen rikkeiden osalta.)

Lue lisää

No luehan tuon KKO:n ratkaisun lisäksi myös vakuutussopimus lain ja perintökaaren tätä koskevat kohdat. Ja lue sitten vielä ajatuksella tuo ratkaisu uudestaan.

88989 kirjoitti:

No luehan tuon KKO:n ratkaisun lisäksi myös vakuutussopimus lain ja perintökaaren tätä koskevat kohdat. Ja lue sitten vielä ajatuksella tuo ratkaisu uudestaan.

Väitätkö siis sinäkin aivan tosissasi, että KKO rikkoi lakia? Sen ymmärrän, että sijoitusasiantuntijan mielestä siltä tuntuu. Sijoittajan kun tulee tietää laista vain alkeet.

88989 kirjoitti:

No luehan tuon KKO:n ratkaisun lisäksi myös vakuutussopimus lain ja perintökaaren tätä koskevat kohdat. Ja lue sitten vielä ajatuksella tuo ratkaisu uudestaan.

Jos tuntisit lakia yleisellä tasolla, tietäisit että edunsaajamääräystä nimenomaisesti tulkitaan tarvittaessa ja sitä tulkitaan testamentin tavoin.

Minusta nimimerkki Sijoitusasiantuntija sanoi tuon logiikan aika hyvin: eli jos edunsaajamääräys jo lähtökohtaisesti osoittaa, että vakuutuskorvauksen ei haluta menevän perintökaaren mukaisesti, niin on täysin loogista, että sijaantulokaan ei ole perintökaaren mukaista.

Perintökaaren mukaisesti vakuutuskorvauksen saa taas menemään valitsemalla määräykseksi "lapset".

Jos ja kun edunsaajamääräys tehdään ammattitaitoisesti ja huolella, muihin kuin vakuutussopimuslaissa mainittuihin määräyksiin kirjataan auki haluttu sijaantulo. Nordealla tämä on määräyksen "lapset ja lapsenlapset" osalta määritelty yleisissä ehdoissa / tuotekuvauksessa ja sitä voi halutessaan muuttaa. Muiden toimijoiden osalta, joilla sijaantuloa ole tällä tavalla määritelty, edunsaajamääräys (toivottavasti) räätälöidään joka kerta erikseen.

Säästöhenkivakuutusta on käytetty nimenomaan verosuunnittelumielessä, eivätkä edunsaajamääräykset ole ilmeisesti aiheuttaneet suurempia riitoja, koska ennakkoratkaisuja asiasta ei ole.

88989 kirjoitti:

Minusta nimimerkki Sijoitusasiantuntija sanoi tuon logiikan aika hyvin: eli jos edunsaajamääräys jo lähtökohtaisesti osoittaa, että vakuutuskorvauksen ei haluta menevän perintökaaren mukaisesti, niin on täysin loogista, että sijaantulokaan ei ole perintökaaren mukaista.

Perintökaaren mukaisesti vakuutuskorvauksen saa taas menemään valitsemalla määräykseksi "lapset".

Jos ja kun edunsaajamääräys tehdään ammattitaitoisesti ja huolella, muihin kuin vakuutussopimuslaissa mainittuihin määräyksiin kirjataan auki haluttu sijaantulo. Nordealla tämä on määräyksen "lapset ja lapsenlapset" osalta määritelty yleisissä ehdoissa / tuotekuvauksessa ja sitä voi halutessaan muuttaa. Muiden toimijoiden osalta, joilla sijaantuloa ole tällä tavalla määritelty, edunsaajamääräys (toivottavasti) räätälöidään joka kerta erikseen.

Säästöhenkivakuutusta on käytetty nimenomaan verosuunnittelumielessä, eivätkä edunsaajamääräykset ole ilmeisesti aiheuttaneet suurempia riitoja, koska ennakkoratkaisuja asiasta ei ole.

Lue lisää

Mielipide, ei fakta. Ja linkki puuttui.

88989 kirjoitti:

Minusta nimimerkki Sijoitusasiantuntija sanoi tuon logiikan aika hyvin: eli jos edunsaajamääräys jo lähtökohtaisesti osoittaa, että vakuutuskorvauksen ei haluta menevän perintökaaren mukaisesti, niin on täysin loogista, että sijaantulokaan ei ole perintökaaren mukaista.

Perintökaaren mukaisesti vakuutuskorvauksen saa taas menemään valitsemalla määräykseksi "lapset".

Jos ja kun edunsaajamääräys tehdään ammattitaitoisesti ja huolella, muihin kuin vakuutussopimuslaissa mainittuihin määräyksiin kirjataan auki haluttu sijaantulo. Nordealla tämä on määräyksen "lapset ja lapsenlapset" osalta määritelty yleisissä ehdoissa / tuotekuvauksessa ja sitä voi halutessaan muuttaa. Muiden toimijoiden osalta, joilla sijaantuloa ole tällä tavalla määritelty, edunsaajamääräys (toivottavasti) räätälöidään joka kerta erikseen.

Säästöhenkivakuutusta on käytetty nimenomaan verosuunnittelumielessä, eivätkä edunsaajamääräykset ole ilmeisesti aiheuttaneet suurempia riitoja, koska ennakkoratkaisuja asiasta ei ole.

Lue lisää

Sijoitusasiantuntijaan ei voi luottaa tai voi vain harvoin luottaa. Mustekala ennustaa ja antaa parempia vinkkejä kuin sijoitusasiantuntijat.

Oleellista on, että sopimusehdot, jotka poikkeavat vakuutussopimuslain pykälistä
kuluttajien tai niitä vastaavien sopimustahojen vahingoksi, ovat mitättömiä. Lopputuloksen pitää vastata määräyksen antajan tahtoa, joka seikka on myös testattu KKO:ssa.