Raittiuden alku

Onnea kovasti yritykselle ! Joka toivottavasti ei jää yritykseksi !
Mutta mutta…olet jo antanut itsellesi "luvan" 2-3:een tölkkiin olutta päivässä masennukseen….hmh…
Voi olla, että se toimii…mistäpä sen tietää, toisesta ihmisestä.
Yrittää kannattaa mitä vain !
Motivaatio lopettamiseen on paras lääke !
Kerrasta poikki ja sillä sipuli !
Kyllä sen vierottumiskitumisen kestää.
Tsemppiä sulle !
Kirjoittele miten menee !

Olut aiheuttaa masennusta ja sitten taas juot masennukseen ja kierre on valmis.
En suosittele edes niitä muutaamaa ottaa voi olla että huomaat kohta että tarvitset enemmän.

Kun juominen varhaisessa keski-iässä oli muuttunut ilosta vastakohdakseen ja muutkin kokemukset muistinmenetyksineen ja törmäilyineen todistivat elämäntavan vahingollisuudesta aloin pyristellä viinasta eroon. Yrityksiä oli monta: ensin yritin siirtyä kohtuujuomiseen, ts. päätin, että juon vain juhlissa tai vain kotona tai vain lomalla tai vain viikonloppuisin tai vain yhtenä päivänä tai vain olutta tai vain viskiä tai vain kolme paukkua/pulloa kerrallaan, jne.

Kun tuo ei onnistunut päätin lopettaa juomisen kokonaan. Kuivat kaudet kestivät eri mittaisia aikoja, päivistä ja viikoista yli vuoteenkin. Sitten, yli vuodenkin jälkeen kaikki jotenkin taas alkoi alusta, viinanhimo voitti pyhät päätökseni ja ennen pitkää juominen oli vanhassa kuosissaan. Fyysiset ja moraaliset krapulat pahenivat pahenemistaan.

Tuskaisena luin kirjoja alkoholismista. Erityisesti mieleeni jäivät AA:n "Iso kirja" ja Raimo O. Kojon "Eroon viinasta".

Päätin uskaltaa ja avauduin pulmistani eräälle tuntemalleni henkilölle joka oli päässyt eroon pahasta alkoholismista; hänen kanssaan käydyt keskustelut helpottivat oloani paljon. Hän ymmärsi minua ja tilannettani puolesta sanasta eikä tuominnut edes ilmeillä tai äänenpainoillakaan. Tajuan nyt, vuosien jälkeen, että tuo oli prosessia jolla lopettaminen mahdollistui.

Sitten, eräänä päivänä mielessäni seisoi kirkkaana tieto, että minun ei tarvitse enää juoda. Mieliteko oli poissa eikä se ole palannut. Elämänmuutos on ollut suuri. Ei ollut raitista elämää johon palata, koska en ollut sellaista koskaan viettänytkään; viina oli kuulunut elämääni nuoresta alkaen. Kaikki piti opetella uudesta näkökulmasta.

Sinäkin olet lähtenyt pitkälle tielle jonka vaihtoehtoina ovat vaikeus ja hyvä lopputulos tai vaikeus ja huono lopputulos. Helppoa vaihtoehtoa ei ole. Toivon sydämestäni onnea tiellesi.

Ainakin puolet maailman ihmisistä ei ole koskaan juonut viinaa eli ilman sitäkin voi ihan hyvin elää.
Sinä itse päätät minkälaista elämäsi on.

2 - 3 tölkkiä olutta päivässä pahimpaan masennukseen...?
Sehän on ihan sama jos sammuttais tulipaloa antamalla pari-kolme ruiskausta bensaa liekkeihin.
Jos tosiaan pystyt jättämään 2 - 3 tölkkiin päivässä niin ei sinulla mitään alkoholiongelmaa olekaan. Anna palaa vaan, niin kauan kuin sitä juomatonta viinaa vielä on.

Jos noilla ajatuksilla aiot mennä eteenpäin niin ihan sama vaikka jatkaisit samaan malliin hyvinkin pian tulevaan loppuun asti.Se on joko tai eikä mitään välimuotoja PISTE.

Lääkärit suosittelevat 17:ää alkoholiannosta vuorokaudessa joten ei muuta kuin rohkeasti "kaljaa koneeseen".

Ekana iltana onnistu, toisen päivän alotin yhellä kaljalla, join toisen ja kolmannen. Sitten kävin lopuilla rahoilla hakemassa lisää muutaman kaljan. Sen jälkeen piti hommata jo viinapullo joka sekin meni samana päivänä. Että silleen, ei se näköjään onnistu.

2-3 purkkia olutta päivässä pahimpaan masennukseen jne. ei vaan toimi, jos kotona on vähänkään muuta alkoholipitoista. Mulla on ollut jo kuukausien projekti juoda koti kuivaksi. Jos ei muuta, niin hyvää tarkoittavat sukulaiset tuo Viron matkoiltaan tuliaisina viinaa. Koska he ymmärtävät, että olen alkoholisti? Pitääkö laittaa lappu rintaan? Pitääkö pyöriä kylillä paskat housuissa ja oksennukset rinnoilla?

Ite teen niin, että ostan vain yhden pullon jallua ja sitten päivän mittaan juon siitä puolet. Loppu pullon laitan visusti kaapin päälle odottamaan seuraavaa päivää.

Tällä metodilla ajattelen, että saan pahimman ryyppäämisen leikattua heti alle puoleen ja lopulta ajan kanssa pääsen sitten kokonaan viinasta eroon. Katsotaan miten äijän käy.

Join minäkin kahden viikon aikana 99 annosta kaljaa ja lisäksi 2 pulloa punaviiniä. Söin myös 7,5 kg makkaraa. Totesin, että jos näin jatkuu, täytyy kesäksi ostaa väljemmät housut ja myös henkselit.
Aloin laskea kalorit tavoitteena hukata 12 kg kevään ja alkukesän aikana, eli 3 kg kuukaudessa, jolloin saisin syödä 800 kcal päivässä vähemmän kuin kulutan. Olen vasta alussa, mutta jo on kolmen viikon aikana painostani kadonnut 3 kg.

Toki harmittaa, etten voi kaljaa nauttia, mutta masentunut en ole, pikemminkin päin vastoin. Jos oikein ahdistaa lähden puolen tunnin kävelylenkille.
Raittiuslupauksia en ole tehnyt, vaan vapuksi aion ostaa ison rommipullon (1600kcal) ta kopan kaljaa (3000 kcal).

Kirjoitan tämän vain siksi, että motivaatio juomisen vähentämiseen voi löytyä monella konstilla.

Parasta raittiudessa on et lopettaa ihmisten kiusaamisen siis syyttelyn kaikesta, kuka jaksaa syyttelijän kans olla missään tekemisissä.

Mulla onnistui kerrasta poikki. Liika on liikaa kaikessa. Humalajuominen on/oli typerää. Kaikenlainen alkoholinkäyttäminen oli typerää minulle,koska en osannut hillitä. Aina piti juoda niin että tulin humalaan. Yksi olut oli pelkkä vitsi.
Raitistuminen onnistuu, kun on riittävä tahto. Ja kirkkaana mielessä raitis elämä. Kokeile yksi päivä ilman viinaa. Sitten toinen. Jatka kunnes huomaat miten paljon parempaa elämä ilman alkoholia on.

Lopetin: kerrasta poikki.
Yhtenä päivänä vain sanoin itselleni että jo riittää. Vuosien mittainen viinailu alkoi heikentää muistia, repiä hermostoa, aiheutaa masennusta. Ts. Aloin tuntea olevani raunio.
Avasin kaikki kaljatölkit, lahjaksi saamani viinipullot, shamppanja pullot, superkalliit viskipullot ja tyhjensin ne yksi toisensa jälkeen vessan pönttöön.
Kerroin itselleni että enää en tarvitse tuota myrkkyä.

Välittömästi viinan lopetettua, läskit sulivat ja paino putosi usealla kilolla.
Mieli teki kunnon kävelylenkeille. Aivot alkoivat kirkastua, elämä hymyillä.

Tuosta on lähes 10 vuotta eikä viinaa ole mennyt pisaraakaan suuhun, enkä ole kaivannut sitä yhtään.

Olinko viinan lopettamiseen täysin valmis vai mikä lienee vinksahti aivoissa? Kiitän luojaani että tuo vinksaus tapahtui!!!!!!!!!

Täällä toinen https://paihteetontaelamaa.wordpress.com/

Helppo huomata kirjoituksestasi, sinä et koskaan raitistu.
Toki voit olla pitkänkin ajan (omasta mielestä heh) juomatta, mutta ratkeat 100%.
Juomaputket iän myötä pitenevät, kunnes otat korjaussarjaa joka aamu. Olet koko ajan kännissä/krapulassa. PÄÄ HAJOAA -> hauta.

Itse kun juon niin enettä pysty lopettamaan ennenkuin valot sammuu täysin. Pää on saatava täyteen. Sen takia olen päättänyt motivoituneena että korkki menee kiinni pysyvästi.