Kapillaari-ilmiöllä jatkuva vesikierto?

Ei paljoa lisättävää.
Ei vaan toimi!

Kiitos vastauksista. Kuullostikin vähän samalta kuin kaksi magneettista monopolia jahtaamassa toisiaan.

Ei ilmeisesti onnistuisi vaikka tuon J:n sakaraosa olisi erilainen rakenteeltaan ja valmistusmateriaaleiltaan, jolloin adheesiovoimatkin voisivat alastulo-osassa olla erilaisia kuin ylöstulo-alkusuoralla.

Onkohan olemassa kiinteitä putken rakennemateriaaleja, joiden adheesiovoimat vähitellen oleellisesti pienenevät niiden kastuessa nesteen vaikutuksesta? Tällöin J:n loppupäähän joutuneen nesteen adheesiovoimat pienenisivät putken kastumisen takia ja osa nesteestä saattaisi painovoiman ansiosta jopa pudota. Vai käykö niin, että koheesiovoimat vetävätkin J:n loppupään veden takaisin ylöspäin kun adheesio siinä osassa pienenee?

Onko olemassa nesteitä, joiden kooheesio olisi osittain (liukenemattomien) ympäristövaikutusten säätelemää? Tällöin J:n loppupäässä nesteen koheesiokin voisi ympäristön vaikutuksesta pienetä.

Jatkuvanestekierto kirjoitti:

Kiitos vastauksista. Kuullostikin vähän samalta kuin kaksi magneettista monopolia jahtaamassa toisiaan.

Ei ilmeisesti onnistuisi vaikka tuon J:n sakaraosa olisi erilainen rakenteeltaan ja valmistusmateriaaleiltaan, jolloin adheesiovoimatkin voisivat alastulo-osassa olla erilaisia kuin ylöstulo-alkusuoralla.

Lue lisää

Seuraava kysymys onkin miten adheesio poistetaan paikallisesti?

Jatkuvanestekierto kirjoitti:

Onkohan olemassa kiinteitä putken rakennemateriaaleja, joiden adheesiovoimat vähitellen oleellisesti pienenevät niiden kastuessa nesteen vaikutuksesta? Tällöin J:n loppupäähän joutuneen nesteen adheesiovoimat pienenisivät putken kastumisen takia ja osa nesteestä saattaisi painovoiman ansiosta jopa pudota. Vai käykö niin, että koheesiovoimat vetävätkin J:n loppupään veden takaisin ylöspäin kun adheesio siinä osassa pienenee?

Onko olemassa nesteitä, joiden kooheesio olisi osittain (liukenemattomien) ympäristövaikutusten säätelemää? Tällöin J:n loppupäässä nesteen koheesiokin voisi ympäristön vaikutuksesta pienetä.

Lue lisää

Adheesio ei ole mikään energialähde vaan tasaa ainoastaan koheesion pintavaikutusta eli pienentää nesteen sisäistä painetta.
Ajatus että nestettä nostettaisi pintansa yläpuolelle, vaatii energiaa, mistä tarvittava energia saadaan, on ensimmäinen asia joka on ratkaistava ennen kuin mitään muuta sovellusta ryhdytään edes miettimään.

Eli esimerkiksi löytyykö sopivia materiaaleja, jotka samalla toimisivat ohjelmoitavina aineina tässä yhteydessä ilman ulkoisia ohjaussignaaleja prosessin itsensä ohjelmoiden tilaansa.

Jotain tietoa mahdollisuudesta esim:

https://en.wikipedia.org/wiki/Programmable_matter

Järjestelmä saa lisää energiaa mahdollisesti esimerkiksi auringonvalosta tai ympäristönsä lämmöstä. Tämä tietysti muistuttaisi esimerkiksi sääilmiöiden kehittymistä. Tavoitteena olisikin esimerkiksi vuoriston sisälle rakennettu nestekierto, joka ei vaadi ihmisen toimia taikka vuoriston ulkopuolelta tuotua lisäenergiaa ja joka voisi siten toimia eristettyinä vuoriston ulkopuolisista ilmiöistä riippumatta.

Vähän-laajemmin kirjoitti:

"Ajatus että nestettä nostettaisi pintansa yläpuolelle, vaatii energiaa, mistä tarvittava energia saadaan, on ensimmäinen asia joka on ratkaistava ennen kuin mitään muuta sovellusta ryhdytään edes miettimään."

J:n loppupäässä painovoima tarjoaisi lisäenergiaa, koska se "nostaisi nesteen sen pinnan yläpuolelle" eli tuossa tilanteessa alaspäin J:n sakarasta. (adheesion ja koheesion muuttuessa nestepinnan määräävä potentiaalikin muuttuu).

vaiko_sittenkin kirjoitti

"Seuraava kysymys onkin miten adheesio poistetaan paikallisesti?"

Tässä ehkä riittäisi, että adheesio muuttuu sen verran, että ainakin osa sakarassa olleesta vedestä saattaisi pudota painovoiman vaikutuksesta alaspäin ellei se ehdi virrata koheesion takia takaisin ylös. Miten adheesion pitäisi muuttua ja virtauksen aikatauluttua onkin sitten jo toinen kysymys. Koheesion sammuttaminen/heikentäminen olisi myös yksi vaihtoehdoista. Mikäli prosessi itse ohjelmoi tämän tapahtuman ollaan jo lähellä tavoiteltua nestekiertoa.