Mistä tietää, onko uusi vene laadukas?

Mistä tietää, onko uusi vene laadukkaasti valmistettu? Mihin asioihin ostajan pitäisi kiinnittää huomiota? Tarkoitan ennen kaikkea rakenteellista lujuutta ja marginaaleja.

Jos ostaa 15-20 vuotta vanhan ruotsalaisen laatuveneen, niin onko se laadukkaampi ja kestävämpi rungoltaan kuin saman valmistajan nykyveneet?
Ilmianna
Jaa

67 Vastausta



Veneen laadukkuus ja rakenteellinen lujuus on suhteellinen käsite. Kysymys on ennemminkin siitä mikä on veneen käyttötarkoitus / käyttöalue ja tuota vasten peilaten tavoiteltu rakenteellinen lujuus.

Jos ostaja on hakemassa ydiniskun kestävää alusta niin rakenteellisessa lujuudessa on huikea ero veneeseen jossa vaatimustasoksi asetetaan "riittävä kestävyys veneen käyttöalueella liikuttaessa suotuisissa sääolosuhteissa"

Tuo jälkimmäinen vaatimustaso kuvastaa paljolti nykyisin useiden ns. sarjavalmisteisten veneiden lähtökohtia. Kestävät kyllä jos ei käydä kivillä tai ei käytetä myrskyisissä tai muutoin vaativissa olosuhteissa. Nämä siis eivät juurikaan kestä tahatonta töppäilyä.

Käsityönä tehdyissä veneissä riippumatta veneen iästä pystytään yksilöllisemmin huomioimaan laajempi käytettävyys ja töppäilyn seurauksien ennakkoon huomiointi koska veneen hinta kriteerinä ei ole aivan yhtä merkittävä kuin mitä tilanne on sarjatuotantoveneissä. Tosin olen taipuvainen samansuuntaiseen pohdintaan kuin kysyjä siinä, että noin keskimäärin hieman vanhemmat ns. laatuveneet eikä ainoastaan ruotsalaiset ovat rakenteellisesti lujempia ja yksityiskohdiltaan veneen käyttöä varten paremmin mietittyjä kuin nykyveneet koska lähes kaikki valmistajat ovat joutuneet yksinkertaistamaan konstruktioitaan sarjatuotantoveneiden hintapaineen takia.

Ehdottaisin, jotta kysyjä yksilöisi hieman tarkemmin onko siis etsimässä moottorivenettä vai purjevenettä ja avaisi myös veneen käyttöaluetta ja käyttötarkoitusta, miltä pohjalta vinkkien heittely voisi olla täsmällisempää. Noin yleisellä tasolla esimerkiksi SPV:n katsastusluokkien 1,2,3 ja 4 rakenteelliset vaatimukset hyvänä sisälukuharjoituksena voisi antaa referenssipohjaa kun lähtee tarkastelemaan itseä kiinnostavia veneitä...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Mielestäni nyt ollaan harhateillä.

Tukevan vahvan veneen rakentaminen ei ole juurikaan kalliimpaa, kuin heikomman. Mutta rakenteesta tulee huomattavasti painavampi - vene yritetään tehdä mahd. kevyeksi. Toisaalta vahvan veneen voi tehdä kevyeksi esim. hiilikuitu jne. materiaaleja käyttäen, mutta sitten veneestä tulee todella kallis. Vahvan veneen voi kuitenkin tehdä edullisesti.

Veneen rungon hinta on loppupeleissä aika pieni osa kokonaishinnassa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Jos veneen pääasiallinen myyntiargumentti on ollut halpa hinta, niin silloin siinä todennäköisesti lujuusvaatimukset on ylitetty mahdollisimman niukasti.
Ilmianna
Jaa
Veneen rakennuksen "laadukkuuden " minimiä säätelevät yllättävän monet normit, mitä designer ja rakentaja joutuvat ottamaan huomioon. Sitten saa CE hyväksynnän kategoriaan A. Se ei kuitenkaan takaa, että olisi huippulaatua valtameripurjehdukseen.
Omasta kokemuksesta voin sanoa, että vanha ranskalainen massatuotanovene on vahvemmin rakennettu kuin uusi.
Ilmianna
Jaa
Yksi hyvä laadun mitta voisi olla se, miten rakenteet on asiakkaalle tulevassa materiaalissa speksattu. Yleensä kun spekseissä aina jätetään kertomatta se, mitä ei haluta kertoa. Jos taas tekijällä on syytä ylpeyteen, aiheet kyllä esitellään. Laadukas rakenne on tietenkin erilainen pitkälle matkalle ja MM-kisaan tehdyssä veneessä.

Kysymykseen 15-20 vuotta vanhan veneen, ruotsalaisen tai muun, laadusta ei ole oikeaa vastausta. Ensinnäkin laatuveneiksi lukiteltaviin lipsahtaa aivan liian helposti aikansa halpiksia, joiden laadussa olisi toivomisen varaa. Ehkä kuitenkin aiemmin hyvää laatua tehneet veistämöt ovat koittaneet pitää laadusta jatkossakin kiinni. Ja toisaalta joillakin on omistaja vaihtunut ja ehkä lähdetty ajattelussa uusille linjoille.
Ilmianna
Jaa
"Ehdottaisin, jotta kysyjä yksilöisi hieman tarkemmin onko siis etsimässä moottorivenettä vai purjevenettä ja avaisi myös veneen käyttöaluetta ja käyttötarkoitusta, miltä pohjalta vinkkien heittely voisi olla täsmällisempää."

Pohdiskelin asiaa siltä kantilta, että monet sijoittavat nykyään suuria summia vapaa-ajan asuntoihin, jotka ovat käytännössä taloja. Summat liikkuvat sadoissa tuhansissa.

Jos joku päättäisi ostaa kämpän sijaan uudehkon veneen, jolla jossain välissä elämää kierrettäisiin myös isompia vesiä, niin mistä hän voi tietää, sietääkö vene kovaa käyttöä oman eliniän? Onko siitä iloa vielä lapsillekin?

Jos mökin sijaan ostaisi vaikka laadukkaaksi väitetyn kahden hengen tarpeet täyttävän Najadin, niin mitä veneeltä voi odottaa? Lunastaako ruotsalainen laatu lupauksensa vai ovatko nämä laatuveneiksi väitetyt sittenkin sitä samaa kustannusten minimointia kuin kaikki muukin veneteollisuus?

http://www.yachtworld.com/boats/category/type/Najad/355
Ilmianna
Jaa
No joo Najad on mielestäni laatuvene noin veneen ikään katsomatta jos sitä on siististi pidetty eikä kivillä käyty ja pitää myös arvonsa kohtalaisesti.

Jos kaukomatkailua ajatellaan, niin itä-merellä 34 - 38 jalkaa on aika optimaalinen kokoluokka - sillä pituudella kun mahtuu useampiin vierassatamiin siten, ettei paikkaa tarvitse varata etukäteen. Kaukomatkailussa satamissa hinnoittelu on maltillisempaa kun veneen kokonaispituus on alle 12 m.

Najad purjehtii ihan kohtalaisesti ja purjehdusominaisuudet vs. sisätilan käytännöllisyys on hyvässä balanssissa juuri ajatellen hieman mukavuuden haluisuuteen satsaavien käyttäjien tarpeita. Jos venettä valitaan itä-merelle niin veneen syväyksen tulisi olla alle 2 m. Joku 1,90 voisi matkaveneessä olla optimaalinen. Isommilla vesillä esimerkiksi n. 2,4 m antaisi lisää tukevuutta mutta rajoittaisi Itä- merellä ja erityisesti Virossa veneen käytettävyyttä. Samoin jos miettii esimerkiksi kanavien käytettävyyttä keskieuroopan halki välimerelle, niin silloin tuo 1,9 m:n syväys on jonkun verran rajoittava - ei poissulkeva vaan rajoittava.

No sitten varsinaiseen pohdintaan veneen laadusta. Najad soveltuu erinomaisesti itä-merelle ja kestää kyllä rakenteellisesti vaativammatkin olosuhteet. Ennen loppuu kipparilta kantti kuin Najadilla ominaisuudet. Najad on kuitenkin mielestäni ensisijaisesti rakennettu periaatteella "joka yöksi rantaan" kuin että veneellä oltaisiin yhtäjaksoisesti viikkoja pötköön maata näkemättä. Tämän huomaa mm. siitä että esimerkiksi WC-pönttö on konstruoitu siten, että asian toimittaminen vesillä ollen on hankalaa ja osin jopa sotkuista puuhaa. Todellisissa pitkänmatkan purkkareissa pönttö on alhaalla ja kölilinjan suuntainen ja pöntön välittömässä läheisyydessä on 3 kiinteää seinämää pöntön istuintason ympärillä. Sivusuuntaan istuinleveys tulee olla niin kapea, että leveäharteinen mies mahtuu nippa nappa istumaan. Tällä tavoitellaan tilannetta, missä asia kuin asia hoituu niin, että käsillä ei tarvitse pitää kiinni jotta pysyy pöntöllä ja tavara pysyy pöntössä riippumatta veneen kallistuskulmasta.

Laadukkaassa matkaveneessä turvallinen liikkuminen niin sisällä kuin avotilassakin on aivan keskeistä. Jos suunnittelija on paneutunut asiaan, niin läpi veneen kuljettaessa kulkijan pitäisi pystyä ottamaan ns. tukeva kahden käden ote kaiteista tai veneen kiinteistä rakenteista mitkä varmasti kestävät miehen painon koko ajan liikkuipa hän missä päin venettä tahansa. Samoin sisätiloissa ei saisi olla teräviä ja pyöristämättömiä kulmia ja ulkotiloissa liikkuminen myös keulaan pitäisi olla varmistettu riittävin henkiliinojen kiinnityspistein. Sitloorassa kun istutaan sivupenkeillä tulisi istujan jalkojen yltää vaivatta vastakkaisen penkin etureunaan tukea ottamaan.

Jos venettä ajatellaan pitkille matkoille, niin siitä tulisi katsoa mahdollinen myrskypunkkajärjestely ja huomata, että kunnollisia ja riittävän suuria säilytystiloja tilavuudeltaan esimerkiksi 2 x ½ kuutiometriä on myös kannella siis muitakin kuin ankkuriboksi keulassa ja perässä mitkä on ehdottomasti must. Laatuveneissä suunnittelija on miettinyt säilytysboksien sijoittelun niin, että kun ne kuormataan täyteen pitkillä reissuilla veneen balanssi pystytään silti säilyttämään. Sisätiloissa tulisi heti sisääntuloportaikon vieressä olla lämmitetty ja tuuletettu tila sadevaatteille. Myös kaasupullon paikka on suunniteltu.

Siinä vaiheessa kun sarjatuotantoveneet rynnivät markkinoille joutuivat useimmat laatuveneiden valmistajat myös tinkimään joistain tarpeellisista ominaisuuksista - keskeisistä yksityiskohdista. Najadin kyseessä ollen tässä vaiheessa tingittiin sisätilojen kalusteiden pyöristyksistä kuten esimerkiksi kalusteissa olevista kahvoista. Samalla myös kaappien ja laatikoiden määrä väheni, mitä trendikkäästi markkinoidaan tyyliin "avarammat sisätilat", kannelta käytettävät säilytystilat vähenivät mahdollisen toisen perähytin tieltä. Kahden käden otteesta nyt ei ole tietoakaan yli 40 jalkaisissa kun vanhemmissa veneissä se oli selviö. Veneiden avotilat ovat monessa veneessä leventyneet, eikä niissä ole kunnon jalkatukia purjehdukseen ja jalkatila + koko sitloora on niin iso, että jos aalto murtuu sitlooraan tulee veneeseen taakse helposti useamman tonnin ylimääräinen paino, ellei sitlooraa ole perästä avoimeksi konstruoitu - noin muutamana esimerkkinä.

Hyvänä plussana Najadissa on sitlooraan takakaiteessa olevat lisäpenkit ja se, että sitlooran saa pressuilla halutessaan kokonaan katetuksi, mistä on generoitavissa helpohkosti versio aurinkosuojasta kuumilla vesialueilla matkatessa.

Eli summa summaarum Najad on laatuvene se on selvä. Ominaisuudet riittävät pitkään. Jos olisin itse miettimässä purkkaria, niin Najadin kyseessä ollen katselisin todennäköisesti hieman vanhempaa matkaveneeksi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
Jatkan vielä hieman lisää.

Najadin kanssa suurin piirtein samassa ikkunassa on mielestäni esimerkiksi HR ja hieman uudemmista Arcona. Mielestäni ehdottomasti paras näistä Ruotsalaisista on Malö mikä on laadullisesti samaa tasoa kuin Nauticat Suomessa - tosin Malö on ihan oikea purjevene kun Nauticat keikkuu nykyisin jossain moottoripurjehtijan ja purjeveneen välimaastossa.

Saare on myös hyvä joskin Saaressa uudemmat ovat vanhoja parempia. Saare on kuitenkin melko tuore tulokas veneen valmistajana, vaikka ovatkin saaneet vetoapua FG:n porukalta. Vanhemmissa Saare veneissä esimerkiksi lattioiden ja sisärakenteiden mitoitukset menivät alkuun hieman alakanttiin mutta veistämö on petrannut vuosi vuodelta.

Ja kun nyt tuo FG tuli mainittua, niin eiväthän nekään nyt hullumpia ole. Tosin FG siinä vaiheessa kun halusi lähteä uudistumisen polulle ei ymmärtänyt riittävän selvästi ikääntyvän asiakaskunnan tarpeita kehittää jotain Saaren kaltaista venettä, vaan halusivat härkäpäisesti pitäytyä FG:lle tyypillisessä sporttisessa lähestymistavassa: Purjehtii erinomaisesti ja tehot tähän haetaan asumismukavuuden kustannuksella - noin hieman karrikoiden. Aikoinaan kun uusi 38 lanseerattiin, minäkin odotin sitä jonkun asteisella innokkuudella - vaan pettymys oli kyllä suuri siitä mitä lopulta esiteltiin ja niinhän siinä kävi että konkurssi tuli. Vierailin aikoinaan muutamaankin kertaan veistämöllä ja sanoisin että kyllä FG 37, 41 ja 43 umpiperäiset matkaveneet kaikki kestävät tarkemmankin katselmoinnin laadullisesti joskin noiden osalta mahdollinen jälleen myynti potentiaali löytyy lähinnä Suomesta toisin kuin esimerkiksi Najadin kyseessä ollen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Hiukan hymyilyttää nämä ehdottomat totuudet. Laadukkaan matkaveneen merkkinä on siis:
- WC-pöntöt ahtaassa tilassa kölilinjan suunnassa
- Sisällä ei teräviä kulmia
- Sisällä liikkuessa pitää koko ajan pystyä 2-kädellä saada tukea
- Avotilan penkillä istuessa jalkojen pitää yltää vastapäiseen penkkiin

Joopa joo, surullista, tämäkään Swan nyt sitten ei ole laadukas matkavene.
http://www.swan65.nautorswan.com/
Pöntät ihan väärin, penkit liian kaukana toisista, sisällä kulmikasta eikä mistä ottaa kiinni...
Onneksi minä voin määritellä hyväksi matkaveneeksi itselleni juuri tuollaisen :)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Venettaetsimassa kirjoitti:
Jatkan vielä hieman lisää.

Najadin kanssa suurin piirtein samassa ikkunassa on mielestäni esimerkiksi HR ja hieman uudemmista Arcona. Mielestäni ehdottomasti paras näistä Ruotsalaisista on Malö mikä on laadullisesti samaa tasoa kuin Nauticat Suomessa - tosin Malö on ihan oikea purjevene kun Nauticat keikkuu nykyisin jossain moottoripurjehtijan ja purjeveneen välimaastossa.

Saare on myös hyvä joskin Saaressa uudemmat ovat vanhoja parempia. Saare on kuitenkin melko tuore tulokas veneen valmistajana, vaikka ovatkin saaneet vetoapua FG:n porukalta. Vanhemmissa Saare veneissä esimerkiksi lattioiden ja sisärakenteiden mitoitukset menivät alkuun hieman alakanttiin mutta veistämö on petrannut vuosi vuodelta.

Ja kun nyt tuo FG tuli mainittua, niin eiväthän nekään nyt hullumpia ole. Tosin FG siinä vaiheessa kun halusi lähteä uudistumisen polulle ei ymmärtänyt riittävän selvästi ikääntyvän asiakaskunnan tarpeita kehittää jotain Saaren kaltaista venettä, vaan halusivat härkäpäisesti pitäytyä FG:lle tyypillisessä sporttisessa lähestymistavassa: Purjehtii erinomaisesti ja tehot tähän haetaan asumismukavuuden kustannuksella - noin hieman karrikoiden. Aikoinaan kun uusi 38 lanseerattiin, minäkin odotin sitä jonkun asteisella innokkuudella - vaan pettymys oli kyllä suuri siitä mitä lopulta esiteltiin ja niinhän siinä kävi että konkurssi tuli. Vierailin aikoinaan muutamaankin kertaan veistämöllä ja sanoisin että kyllä FG 37, 41 ja 43 umpiperäiset matkaveneet kaikki kestävät tarkemmankin katselmoinnin laadullisesti joskin noiden osalta mahdollinen jälleen myynti potentiaali löytyy lähinnä Suomesta toisin kuin esimerkiksi Najadin kyseessä ollen.
Miten voit kehua noita hyviksi matkaveneiksi, kun niissä on pönttökin väärin asennettu.
Najad 450CC, molemmat pöntöt poikittain
http://najad.se/sailing-yachts/najad-450cc/

Xp 44, molemmat pöntöt poikittain
http://www.x-yachts.fi/range/xp/xp-44/

Swan 65, 2 pönttöä poikittain ja 1 pitkittäin
http://www.swan65.nautorswan.com/

Hallberg Rassy 44, 1 pönttö poikittain ja 1 pitkittäin
http://www.hallberg-rassy.com/yachts/new-hallberg-rassy-44/

Laatuveneiden valmistajat ovat ymmärtäneet jotain, mitä sinä et ole vielä hoksannut.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
En kuvitellut tällaisesta kiinnostuvani, mutta kiinnostaa nyt kuitenkin tietää, kuinka suuri merkitys pöntön suunnalla ja sijoittelulla käytännössä on. Kokemuksia?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
6 VASTAUSTA:
Ei mitään väliä, kunhan saa pesupöydästä, seinästä tms hiukan tukea paikallaan pysymiseen.
Veneessäni on 2 pesutilaa ja pönttöä, joista toinen on pitkittäin ja toinen poikittain veneen suuntaan nähden. Molemmat on toiminut ihan hyvin jo 4 valtameren ylityksellä. Ehkä se poikittainen pönttö toimisi myös siellä Turun saaristossa.

Joillekin papoille vaan se ainut oikea ja merikelpoinen vene ja sen sisustus sattuu vain olemaan juuri se oma.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Turhaa_tohinaa_pöntöstä kirjoitti:
Ei mitään väliä, kunhan saa pesupöydästä, seinästä tms hiukan tukea paikallaan pysymiseen.
Veneessäni on 2 pesutilaa ja pönttöä, joista toinen on pitkittäin ja toinen poikittain veneen suuntaan nähden. Molemmat on toiminut ihan hyvin jo 4 valtameren ylityksellä. Ehkä se poikittainen pönttö toimisi myös siellä Turun saaristossa.

Joillekin papoille vaan se ainut oikea ja merikelpoinen vene ja sen sisustus sattuu vain olemaan juuri se oma.
Riippuu itse pöntöstä. Jos kyse on veneeseen suunnitellusta pöntöstä on nestepinta ehkäpä vain 10...15 cm istuimen alapuolella. Poikittaisen pöntön kallistuessa tulee nesteet syliin tai vuotaa takaa yli lattialle. Pitkittäisellä nesteet pysyy samalla kallistumala vielä pöntössä.
Jos taas pönttö on samaa kokoa kun taloissa, ei pöntön asennolla ole mitään merkitystä.
Ei siis ole mitäänmerkitystä ollaankio turun saaristossa vai atlantilla, paikka ei ratkaise vaan pöntön koko ja malli, ja jos niissä on tilan ahtaus syistä jouduttu valitsemaan pienin mahdollinen, on pönttö asennettava oikein päin!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
pöntöstä kirjoitti:
Riippuu itse pöntöstä. Jos kyse on veneeseen suunnitellusta pöntöstä on nestepinta ehkäpä vain 10...15 cm istuimen alapuolella. Poikittaisen pöntön kallistuessa tulee nesteet syliin tai vuotaa takaa yli lattialle. Pitkittäisellä nesteet pysyy samalla kallistumala vielä pöntössä.
Jos taas pönttö on samaa kokoa kun taloissa, ei pöntön asennolla ole mitään merkitystä.
Ei siis ole mitäänmerkitystä ollaankio turun saaristossa vai atlantilla, paikka ei ratkaise vaan pöntön koko ja malli, ja jos niissä on tilan ahtaus syistä jouduttu valitsemaan pienin mahdollinen, on pönttö asennettava oikein päin!
Suurin osa veneeseen suunnitelluista pöntöistä on kulholtaan täysin pyöreitä tai vain lievästi soikeita. Tällöin asennussuunnalla ei ole mitään tai vain pieni merkitys ylivuotoon. Erityisesti pienet ovat täysin pyöreitä, kuten varmaankin kaikkein yleisin Jabsco Compact: https://www.jabscoshop.com/marine/marine-toilets/toilets/manual-toilets/29090-3000-manual-twist-n-lock-toilet-compact-bowl.htm

En ole kyllä törmännyt ylivalumisongelmaan. Joskus voi olla ikävä istua ja ikävän yleistä on se, ettei huuhtelevettä tule suuremmalla kallistumalla kuin toisella halssilla.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
pöntöstä kirjoitti:
Riippuu itse pöntöstä. Jos kyse on veneeseen suunnitellusta pöntöstä on nestepinta ehkäpä vain 10...15 cm istuimen alapuolella. Poikittaisen pöntön kallistuessa tulee nesteet syliin tai vuotaa takaa yli lattialle. Pitkittäisellä nesteet pysyy samalla kallistumala vielä pöntössä.
Jos taas pönttö on samaa kokoa kun taloissa, ei pöntön asennolla ole mitään merkitystä.
Ei siis ole mitäänmerkitystä ollaankio turun saaristossa vai atlantilla, paikka ei ratkaise vaan pöntön koko ja malli, ja jos niissä on tilan ahtaus syistä jouduttu valitsemaan pienin mahdollinen, on pönttö asennettava oikein päin!
Heh-heh-hee. Miettisit nyt hiukan mitä kirjoitat.

Ne tavalliset venevessan pöntöt on ylhäältä katsoen pyöreitä, poistoputken aukko keskellä pohjalla. Jos tuo on esim. 2/3 täytetty, niin se kestää sivulle kallistusta sanotaan nyt 30 astetta. Mutta yllätys yllätys, se kestää etu-takasuuntaan ihan yhtä paljon kallistusta.
http://www.marinea.fi/jabsco_vesi_wc_normaali_kulho
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Turhaa_tohinaa_pöntöstä kirjoitti:
Heh-heh-hee. Miettisit nyt hiukan mitä kirjoitat.

Ne tavalliset venevessan pöntöt on ylhäältä katsoen pyöreitä, poistoputken aukko keskellä pohjalla. Jos tuo on esim. 2/3 täytetty, niin se kestää sivulle kallistusta sanotaan nyt 30 astetta. Mutta yllätys yllätys, se kestää etu-takasuuntaan ihan yhtä paljon kallistusta.
http://www.marinea.fi/jabsco_vesi_wc_normaali_kulho
Edellisessä veneessä pytty oli poikittain. Siinä oli hankala pysyä pyllyn ollessa ylhäällä. Myös piti hieman varoa etteivät sukukalleudet ui liemessä, välipummpausta tarvittiin toisinaan. Päin vastaisessa tilanteessa se oli oikein hyvä ja mukava. Nykyisessä on pytty pitkittäin ja istumismukavuus on em. Tilanteiden keskiarvo. Pidän pitkittäistä kokonaisuudessa parempana.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Turhaa_tohinaa_pöntöstä kirjoitti:
Heh-heh-hee. Miettisit nyt hiukan mitä kirjoitat.

Ne tavalliset venevessan pöntöt on ylhäältä katsoen pyöreitä, poistoputken aukko keskellä pohjalla. Jos tuo on esim. 2/3 täytetty, niin se kestää sivulle kallistusta sanotaan nyt 30 astetta. Mutta yllätys yllätys, se kestää etu-takasuuntaan ihan yhtä paljon kallistusta.
http://www.marinea.fi/jabsco_vesi_wc_normaali_kulho
Tulee 2/3 täytettynä yli jo 10 asteen kallistumassa jos ei olla laiturissa kallistustestissä, vaan merellä aallokossa. Kusella käydessä joutuu naiset välipumppaamaan kolme kertaa tyhjäksi, mikä on ehdottomasti liikaa.
Oikea ratkaisu on suurentaa pyttyä vastaamaan tarpeita, jos vaan vene on siten suunniteltu että järkevän kokoinen pytty mahtuu.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
"Joopa joo, surullista, tämäkään Swan nyt sitten ei ole laadukas matkavene.
http://www.swan65.nautorswan.com/"
Varmaankin laadukas vene mutta soveltuu paremmin edustamiseen satamassa ja päiväpurjehduksiin. En pidä laisinkaan matkaveneenä, en ainakaan laadukkaana. Vanha 65 olisi enemmän minun makuuni., tosin aivan teoreettinen pähkäily.
Vessa-asiat kiinnostaa kuin vanhainkodissa. Jatkan siitä. "Venettaetsimassa" kanssa olen samaa mieltä kutakuinkin kaikesta, myös wc:sta. Ongelma poikittain olevan vc:n toimimattomuudessa ei ole kulhon muoto vaan kallistus, jolloin wc ja kaikki läpiviennit ovat ilmassa. Se on tosiaan Turun saariston ulkopuolella iso ongelma jos vene on päiväkausia kallellaan. Mikäli joku aikoo tehdä perässä vc:n vedensaannin saildriven kautta niin kerron varalle myös sen ongelmat. Jos shunttihana jää auki ja käyttää moottoria veneen ollessa kallellaan esim lataukseen niin moottori voi saada merivesijäähdytyksen sijaan ilmaa. Jos shunttihana on auki ja ajetaan moottorilla pystyssä niin minun wc:n hanat eivät toimi koska moottorin merivesijäähdytyksen pumppu aiheuttaa kovan imun. Pluspuolelle voi lisätä, että mahdollinen saildriven kautta tapahtuvan jäähdytysveden saannin tukkeutuessa olisi toinen reitti käytettävissä. Harvinainen tilanne.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
"Ongelma poikittain olevan vc:n toimimattomuudessa ei ole kulhon muoto vaan kallistus, jolloin wc ja kaikki läpiviennit ovat ilmassa. "
Oli pytty sitten pitkittäin tai poikittain veneen suuntaan nähden, läpiviennit toimivat ihan samalla tavalla eli toinen halssi voi olla hankala. Monessa veneessä veskin huuhteluveden runkoläpivienti on turhan lähellä vesirajaa ja siksi hörppää herkästi ilmaa. Näin on varsinkin uusissa ranskalaisissa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Nyt en oikein ymmärrä, miten se pöntön suuntaus vaikuttaisi läpiviennin toimivuuteen? Vedenottoletkun läpiviennin sijoitushan sen ratkaisee, tuleeko kallistuksessa vettä vai ei.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
WC läpivientejä voi vielä tee-se-itse-mies siirtää, mutta...
Jos kansi notkuu, laipiot huokailee ja veneessä nirisee narisee niin kuin suomen joutsenella, niin niitä ei jälkeenpäin helpolla korjailla. Tämän saa tosin selville vasta ostamalla jonkun rapean yksilön, jos ei ole koepurjehdusmahdollisuutta. Oppirahoja sano ja halapaa kuin saippua.
Ilmianna
Jaa
Tämä on mukava keskustelupalsta kun ainoan oikean totuuden metsästäjijä riittää.

Mielestäni kaikki mielipiteet jota täällä lauotaan ovat luonteeltaan subjektiivisia ja kumpuavat kunkin kommentoijan omasta kokemuksesta ja itselle merkityksellisistä parametreistä. Eihän nyt hyvän matkaveneen kriteristökään ole yksiselitteinen.

Useimmille Suomessa riittää matkaveneily vierassatamasta toiseen Turun ja Ahvenanmaan saaristossa. Joku määrä haluaa käydä joskus ruotsissa ja varsin harvat esimerkiksi eteläisen itä-meren kohteissa ja vielä harvemmat esimerkiksi välimerellä tai atlantin toisella puolen joten on aika luontevaa, että paikalliset veistämöt tunnistavat suurimman massan tarpeet ja tekevät näihin olosuhteisiin sopivasti optimoituja veneitä jättäen niistä pois sellaisia ominaisuuksia mitä ei saaristopurjehduksessa ja aikaa vierassatamissa viettäen juurikaan tarvita.

Esimerkiksi tuo WC-pöntön suunta on tällainen. Ahdas WC on tällaiselle kohderyhmälle markkinoitaessa suorastaan myynnin este. Onhan se toki vähemmän mediaseksikästä änkeä takalistoaan ahtaaseen koloon jos istuminen väljemmin 99 % käyttökerroista mahdollistaa esimerkiksi sanomalehden lukemisen pikkulassa. Jos taasen kaukopurjehtija hakee venettä kriteristö on toisenlainen etenkin jos puhutaan vaikkapa yksinpurjehduksesta tai yleensä pienellä miehistöllä purjehduksesta rapakon ylitse viikko yhdellä halssilla, jolloin onnettomuuksien ja tapaturmien välttäminen saattaa olla elämän ja kuoleman kysymys. Harvempi saaristopurjehtija tulee tuskin koskaan ajatelleeksi vessassa käynnin prosessia ja siihen liittyvää riskianalyysiä. Miten homma meneekään kun tullaan avotilasta märät sadevaatteet / pelastautumispuku ja pelastusliivit päällä asiaa hoitamaan ja miten veneen tulee olla rakennettu jotta toimitus onnistuu turvallisesti. - Eikä tietenkään tarvitse näitä miettiä jos vaativien olosuhteiden kaukopurjehdus ei ole se oma juttu.

Eräskin tuossa ihmetteli miksen maininnut Nautorin tuotteita. No en pyrkinytkään antamaan kaiken kattavaa listausta. Maailma on täynnä laadukkaita matkaveneitä erilaisiin käyttötarkoituksiin. Jätin myös tarkoituksella pois oikeat pitkän matkan veneet esimerkiksi Hans Christian tyyppiset joiden suunnittelussa on huomioitu mm. kelluviin kontteihin tai valaisiin tahattomat törmäilyt koska alkuperäisellä kysyjällä oli ymmärrykseni mukaan kiikarissa juuri Najad ja sen tyyliset veneet jotka ovat mukavia ja turvallisia ja erityisen kivoja saaristomatkailussa - ominaisuuksien riittäessä myös rannikkopurjehdukseen pidemmillekkin matkoille - ja nimenomaan rannikkopurjehduksille koska esimerkiksi otetussa 35 jalkaisessa nyt tankkien koot esimerkiksi ovat hieman niukat pidemmille matkoille. Teknisten tilojen koko rajoittaa esimerkiksi agrekaatin tai vedentekokoneen asennusta jne...

Menestystä vaan kaikille unelmaveneen etsintään
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
16 VASTAUSTA:
Hyvä pointti. Joskus jouduin käymään kovassa kallistuksessa vessassa modernissa Bavariassa, jossa oli tilava wc. Se oli yllättävän hankalaa, kun ovelta pytylle mennessä olisi kaivannut tukea, mitä ei mistään saanut eikä kahvojakaan ollut. Omassa veneessä vessa on ahtaampi, ja pytylle on helppo istahtaa, koska ei tarvitse ylittää suurta avaraa tilaa. Noita isojen, siis yli 25 metrin veneiden katsoessa usein herää kummastus, miten ihmeessä kukaan pystyy siellä salongissa oleilemaan kryssillä, kun ylä- ja alapuolen välillä on useampi metri tyhjää tilaa?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tollaset isommat veneet on tehty erilaisista lähtökohdista siis jos poissuljetaan puhtaasti raaseri tai koulutuskäyttöön suunnitellut veneet.

Huvipurtilot tuossa kokoluokassa ovat useimmiten reilusti alirikattuja jolloin kallistus pysyy useimmiten ihan muutamassa asteessa. Normaalisti aina alle 5 asteessa ja 10 astetta on ihan maksimi. Näin pitääkin olla. Jos ei olisi niin vessahomma olisi pienin murheista lentelevien jääkaappien ja sohvaryhmien väistelyn välillä. Tokihan kaikki raskaammat kalusteet tulisi olla paikoilleen pultattuja mutta näinhän asia ei aina ole - ei isoissa eikä pienissä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Bossu kirjoitti:
Hyvä pointti. Joskus jouduin käymään kovassa kallistuksessa vessassa modernissa Bavariassa, jossa oli tilava wc. Se oli yllättävän hankalaa, kun ovelta pytylle mennessä olisi kaivannut tukea, mitä ei mistään saanut eikä kahvojakaan ollut. Omassa veneessä vessa on ahtaampi, ja pytylle on helppo istahtaa, koska ei tarvitse ylittää suurta avaraa tilaa. Noita isojen, siis yli 25 metrin veneiden katsoessa usein herää kummastus, miten ihmeessä kukaan pystyy siellä salongissa oleilemaan kryssillä, kun ylä- ja alapuolen välillä on useampi metri tyhjää tilaa?
Sanojasi lainaten "nyt heräsi kummastus".
Oletko ihan reaalielämässä todella purjehtinut Bavarialla, jossa vessan ovalta pytylle mennessä ei mistään saanut tukea? Tai piti "ylittää suuri avara tila"?
Kerro vielä missä ja millä Bavarian mallilla nuo huonot kokemuksesi sait?

Olen purjehtinut Bavarian 34, 36, 38 (tai sitten oli 39), 40 ja 46 malleilla. Yhteenkään noista kuvauksesi ei sovi. Isommilla noista Atlantilla pitkiä purjehduksia, muilla Suomessa ja Välimerellä. Kaikissa noissa on vessa ja sinne meno & aisointi myös merenkäynnissä ihan Ok.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Outo-juttu kirjoitti:
Sanojasi lainaten "nyt heräsi kummastus".
Oletko ihan reaalielämässä todella purjehtinut Bavarialla, jossa vessan ovalta pytylle mennessä ei mistään saanut tukea? Tai piti "ylittää suuri avara tila"?
Kerro vielä missä ja millä Bavarian mallilla nuo huonot kokemuksesi sait?

Olen purjehtinut Bavarian 34, 36, 38 (tai sitten oli 39), 40 ja 46 malleilla. Yhteenkään noista kuvauksesi ei sovi. Isommilla noista Atlantilla pitkiä purjehduksia, muilla Suomessa ja Välimerellä. Kaikissa noissa on vessa ja sinne meno & aisointi myös merenkäynnissä ihan Ok.
Se oli Bavaria 35. Kallistusta oli kryssillä koko ajan broachin rajoilla. Salongissa siinä oli OK liikkua, mutta vessa oli hankala. Eikä vessan pumpustakaan tullut vettä, koska vedenottoreikä oli ilmassa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Bossu kirjoitti:
Hyvä pointti. Joskus jouduin käymään kovassa kallistuksessa vessassa modernissa Bavariassa, jossa oli tilava wc. Se oli yllättävän hankalaa, kun ovelta pytylle mennessä olisi kaivannut tukea, mitä ei mistään saanut eikä kahvojakaan ollut. Omassa veneessä vessa on ahtaampi, ja pytylle on helppo istahtaa, koska ei tarvitse ylittää suurta avaraa tilaa. Noita isojen, siis yli 25 metrin veneiden katsoessa usein herää kummastus, miten ihmeessä kukaan pystyy siellä salongissa oleilemaan kryssillä, kun ylä- ja alapuolen välillä on useampi metri tyhjää tilaa?
Jatkan vielä käynnistä ihannevessassa. Veneen pituussuunnassa oleva wc on käyttäkelpoisin, ettei tarvitse peruuttaa kulholle ylä- tai alamäkeen, mikä on hankalaa ahtaassa ympäristössä ja merenkäynnissä. Olosuhteet paranee, jos riisuuntumistilaa on esimerkiksi suihkutilan verran. Kulholla pysyminen paranee, jos seinät ovat lähellä eli vain runsaan hartialevyinen syvennys tarvitaan.
Yllä on viestiä, että tuote tulee kulhosta 10 asteen kallistuksessa. Ei sentään, mutta normaali kallistus on yli 20 ja lisäksi heilahdukset aallokossa.
Yksi viestitti 30 asteen kallistuksesta, myös pituussuunnassa!. Pysyvä 30 asteen kallistus on mahdoton kaikkien toimintojen kannalta. Pituussuunnassa taas kauhukulma on 10 asteen luokkaa ja 30 merkitsisi luultavasti ohjailukyvyn menettämistä ja kaatumista.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Bossu kirjoitti:
Se oli Bavaria 35. Kallistusta oli kryssillä koko ajan broachin rajoilla. Salongissa siinä oli OK liikkua, mutta vessa oli hankala. Eikä vessan pumpustakaan tullut vettä, koska vedenottoreikä oli ilmassa.
Mikä Bavaria 35? Match, vanhempi Exclusive tai vielä vanhempi Holliday? Vai aivan uusi Cruiser 35 (no tuskin).

Vedenottoreiän nouseminen ilmaan on noissa ja monissa muissakin ongelma. Broachin rajoilla kryssiminen tietysti ei ole normaalia eikä veneen vika.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Joakim1 kirjoitti:
Mikä Bavaria 35? Match, vanhempi Exclusive tai vielä vanhempi Holliday? Vai aivan uusi Cruiser 35 (no tuskin).

Vedenottoreiän nouseminen ilmaan on noissa ja monissa muissakin ongelma. Broachin rajoilla kryssiminen tietysti ei ole normaalia eikä veneen vika.
Ei kun se olikin tarkemmin muisteltuani Bava 36. Kippari ei osannut purjeita paljon trimmailla, mutta vessasta selvittyäni päästin ison levangin alas ja trimmasin muutenkin niin, että broachailu lakkasi. Ihan OK vene muuten, tilava ja viihtyisä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Bossu kirjoitti:
Ei kun se olikin tarkemmin muisteltuani Bava 36. Kippari ei osannut purjeita paljon trimmailla, mutta vessasta selvittyäni päästin ison levangin alas ja trimmasin muutenkin niin, että broachailu lakkasi. Ihan OK vene muuten, tilava ja viihtyisä.
Bavaria 36 on ollut yksi Bavarian suosituimmista ja sitä on tehty useampana hieman toisistaan poikkeavana versiona, ei niissä kyllä veski oikein kuvaustasi vastaa:

"Ovelta pytylle mennessä olisi kaivannut tukea, mitä ei mistään saanut eikä kahvojakaan ollut. Omassa veneessä vessa on ahtaampi, ja pytylle on helppo istahtaa, koska ei tarvitse ylittää suurta avaraa tilaa."

http://www.sail-world.com/photos/sail-world/photos_2010/Large_8BAVARIA CRUISER 36_3_cabins Interior.jpg

http://www.mastercharter.com/wp-content/uploads/Bavaria-36-cruiser-Bela-12.jpg
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Outo_juttu kirjoitti:
Bavaria 36 on ollut yksi Bavarian suosituimmista ja sitä on tehty useampana hieman toisistaan poikkeavana versiona, ei niissä kyllä veski oikein kuvaustasi vastaa:

"Ovelta pytylle mennessä olisi kaivannut tukea, mitä ei mistään saanut eikä kahvojakaan ollut. Omassa veneessä vessa on ahtaampi, ja pytylle on helppo istahtaa, koska ei tarvitse ylittää suurta avaraa tilaa."

http://www.sail-world.com/photos/sail-world/photos_2010/Large_8BAVARIA CRUISER 36_3_cabins Interior.jpg

http://www.mastercharter.com/wp-content/uploads/Bavaria-36-cruiser-Bela-12.jpg
On siinä vaikeaa kammeta itsensä pöydän vierestä jyrkkään ylämäkeen vessan ovesta sisään ja pytylle. Vessalle olisi parempi paikka rappusten vieressä, kuten se usein onkin. Omassakin veneessä vessa on keulassa, mutta siitä puuttuu tuo ylämäki.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Bossu kirjoitti:
On siinä vaikeaa kammeta itsensä pöydän vierestä jyrkkään ylämäkeen vessan ovesta sisään ja pytylle. Vessalle olisi parempi paikka rappusten vieressä, kuten se usein onkin. Omassakin veneessä vessa on keulassa, mutta siitä puuttuu tuo ylämäki.
Siis ilmeisesti puhutaan 2000-luvun puolivälin Bavaria 36:sta kahdella takakajuutalla ja päälaipiossa olevalla vessalla. Eikö siinä ollut kahvat lavuaarin alla ja kajuutan ikkunoiden alareunassa: http://www.libertyyachts.co.uk/yacht-charters/boats/bavaria-36/

Yhdellä takakajuutalla vessa on takana. Kuvissa ei näy kahvaa lavuaarin alla. Eikö sellaista tosiaan ole kaikissa Bavarioissa? http://www.viyachts.com/bareboats/horizon/bav362-stv.php
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Joakim1 kirjoitti:
Siis ilmeisesti puhutaan 2000-luvun puolivälin Bavaria 36:sta kahdella takakajuutalla ja päälaipiossa olevalla vessalla. Eikö siinä ollut kahvat lavuaarin alla ja kajuutan ikkunoiden alareunassa: http://www.libertyyachts.co.uk/yacht-charters/boats/bavaria-36/

Yhdellä takakajuutalla vessa on takana. Kuvissa ei näy kahvaa lavuaarin alla. Eikö sellaista tosiaan ole kaikissa Bavarioissa? http://www.viyachts.com/bareboats/horizon/bav362-stv.php
Oli, mutta ei niihin kahvoihin yletä salongin toiselta puolelta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Bossu kirjoitti:
Oli, mutta ei niihin kahvoihin yletä salongin toiselta puolelta.
Siis ongelma ei ollutkaan vessan avaruus vaan iso salonki, tekstisi johti vähän harhaan:
"Ovelta pytylle mennessä olisi kaivannut tukea, mitä ei mistään saanut eikä kahvojakaan ollut. Omassa veneessä vessa on ahtaampi"

Nyt ollaan samaa mieltä. Jos ruorissa on kuski, joka ei kovalla kelillä hallitse hommiaan, lähes broachailee, niin tämän Bavarian kuten monien uusien isojen tai isohkojen perheveneiden kajuutoissa on hankala liikkua.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Outo-juttu kirjoitti:
Siis ongelma ei ollutkaan vessan avaruus vaan iso salonki, tekstisi johti vähän harhaan:
"Ovelta pytylle mennessä olisi kaivannut tukea, mitä ei mistään saanut eikä kahvojakaan ollut. Omassa veneessä vessa on ahtaampi"

Nyt ollaan samaa mieltä. Jos ruorissa on kuski, joka ei kovalla kelillä hallitse hommiaan, lähes broachailee, niin tämän Bavarian kuten monien uusien isojen tai isohkojen perheveneiden kajuutoissa on hankala liikkua.
Tarkemmin ajatellen, tämä on tosiaan pääongelma. Lisäksi hankalaa on se, kun vessasta menee toinen ovi etukajuuttaan, ei siihenkään voi nojata, mikä olisi tuolla halssilla käytännöllistä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Bossu kirjoitti:
Tarkemmin ajatellen, tämä on tosiaan pääongelma. Lisäksi hankalaa on se, kun vessasta menee toinen ovi etukajuuttaan, ei siihenkään voi nojata, mikä olisi tuolla halssilla käytännöllistä.
Miksei oveen voi nojata? Kai siinä kunnolliset lukko ja saranat ovat?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Joakim1 kirjoitti:
Miksei oveen voi nojata? Kai siinä kunnolliset lukko ja saranat ovat?
Vähän rysäyttämällä mennään tavallisesta asunnon ovestakin läpi. Veneiden ovet ovat rutkasti hennompia. Kestävät kyllä staattisen nojaamisen, mutta eivät aikuisen nojaajan rytkäystä aallokossa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Joakim1 kirjoitti:
Miksei oveen voi nojata? Kai siinä kunnolliset lukko ja saranat ovat?
Ne lukot on ruuvattu parisenttiseen vaneriin. Ei uskalla nojata etenkään kun on vieraana ja ovi aukeaa poispäin nojaajasta. En kyllä omassa veneessänikään nojaa oviin, paitsi toisesta suunnasta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Voihan pönttö...

Sellainen että ei ole Foamia rungossa. Kansissa voi olla tai balsaa...
Ilmianna
Jaa
FG 43:nkin piti olla hyvä.
Ilmianna
Jaa
Divinylcelliä on sandwich-väliaineena rungoissa, vaikka kuinka paljon sekä monessa.
Ilmianna
Jaa
Minusta laatukeskustelua pitäisi käydä enemmän. Venebisnes on huonoa bisnestä. Monesti se kipuilee selviämisen rajoilla, ja lienee selvää, että mutkia oiotaan, kun kysymys on siitä, pysyykö kioski pystyssä vai ei.

Nykyään laatu liitetään usein sisustukseen. Minä toivon, että ostajakunnalta tulisi painetta, joka ohjaisi kohti kestäviä perusratkaisuja sisustuksesta tinkimällä.

Kun en suoraan sanoen oikein ymmärrä, mitä iloa on rakenteellisesta laadusta, jos sisustus on hienosteleva. Purjehdus on ulkoilmaharrastus, johon liittyy kylmyys, märkyys, likaisuus, suuri määrä irtotavaraa ja veneen varustelukierre. Kuinka tuo todellisuus sopii pieneen veneeseen, jonka sisustus on tällainen? Onko tuollainen sisustus tehty käyttöä vai esittelemistä varten?

http://www.batagent.se/images/objekt/2189/31810.jpg
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
Väittäisin, että hyvin suurelle osalle veneilijöistä, myös purje-, tuollainen sisustus sopii oikein hyvin. Sinä kuvaat ekstremepurjehdusta, joka ei ole valtavirtaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
10-14 kirjoitti:
Väittäisin, että hyvin suurelle osalle veneilijöistä, myös purje-, tuollainen sisustus sopii oikein hyvin. Sinä kuvaat ekstremepurjehdusta, joka ei ole valtavirtaa.
10-14:n ekstreemi on useimmille muille normaalia. Purjehdukseen liittyy kaikki, mitä "häiritsevätekijä" mainitsi.

Siitä huolimatta sanoisin, että kunhan rakenteet ja heloitus on kunnossa ja varustukseen kuuluu paikka märille sadevaatteille, on kuvan mukainen sisustus oikein mukava satamaan saavuttua. Niin ekstreemi tosin en itse olisi, että valitsisin noin vaaleat kankaat. Ne likaantuvat jo farkuissa istumisesta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
sopii.se kirjoitti:
10-14:n ekstreemi on useimmille muille normaalia. Purjehdukseen liittyy kaikki, mitä "häiritsevätekijä" mainitsi.

Siitä huolimatta sanoisin, että kunhan rakenteet ja heloitus on kunnossa ja varustukseen kuuluu paikka märille sadevaatteille, on kuvan mukainen sisustus oikein mukava satamaan saavuttua. Niin ekstreemi tosin en itse olisi, että valitsisin noin vaaleat kankaat. Ne likaantuvat jo farkuissa istumisesta.
Uskallanpa väittää, että jos jollain keinolla voitaisiin kaikkien suomalaisten (tai sen puoleen koko maailman) purjeveneiden käyttöaika tilastoida, niin tuo "Häiritseväntekijän" kuvaama olisi todellakin siellä ekstreemin puolella eikä läheskään jokainen matkavene olisi ikinä liikkeellä kylmissä ja märissä olosuhteissa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Etteikö Suomen kesässä normaalisti oltaisi liikkeellä?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
6 VASTAUSTA:
Jos minulle tuon tarkoitit, niin kyllä minä väitän, että enemmistö pysyy laiturissa silloin, kun on kylmää ja sataa ja merelle lähdetään aurinkoisina päivinä. Jollaisen yleensä voi Suomenkin kesässä odottaa tulevan jo huomenna.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
10-14 kirjoitti:
Jos minulle tuon tarkoitit, niin kyllä minä väitän, että enemmistö pysyy laiturissa silloin, kun on kylmää ja sataa ja merelle lähdetään aurinkoisina päivinä. Jollaisen yleensä voi Suomenkin kesässä odottaa tulevan jo huomenna.
Voit väittää mitä haluat, se on silti vain sinun väitteesi. Itse lähdin viime kesän surkeimpana sadepäivänä Hangosta länteen, tuulikin oli enemmän kuin keskituuli. Tietenkin merellä oli vähemmän veneitä kuin aurinkoisena päivänä, mutta niitä oli silti. Muutamaa päivää myöhemmin navakassa tuulessa Öröstä Utöhön oli molempiin suuntiin jopa runsaasti veneitä. Tuuli pysyi samana seuraavanakin päivänä ja silti veneitä lähti ja saapui suorastaan paljon. Pidän hyvin ilmeisenä, että itse olisit pysynyt noina päivinä satamassa laskemassa satamassa pysyviä veneitä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
kuha.väittää kirjoitti:
Voit väittää mitä haluat, se on silti vain sinun väitteesi. Itse lähdin viime kesän surkeimpana sadepäivänä Hangosta länteen, tuulikin oli enemmän kuin keskituuli. Tietenkin merellä oli vähemmän veneitä kuin aurinkoisena päivänä, mutta niitä oli silti. Muutamaa päivää myöhemmin navakassa tuulessa Öröstä Utöhön oli molempiin suuntiin jopa runsaasti veneitä. Tuuli pysyi samana seuraavanakin päivänä ja silti veneitä lähti ja saapui suorastaan paljon. Pidän hyvin ilmeisenä, että itse olisit pysynyt noina päivinä satamassa laskemassa satamassa pysyviä veneitä.
Kyllä satamat on täynnä, kun on luvattu 14+ m/s tulta. Suuri osa pitää jo 10 m/s tuulta raja-arvona. Itse olen välillä lähtenyt keliin kuin keliinkin, mutta turha sitä on perhepurjehtia niin, että kaikilla on ikävää. Perhepurjehduksessa minulla on rajana 12 m/s. Mutta tuolloin on jo reilusti reivattu jne. jotta meno on mukavaa - vauhti ei ole niin tärkeätä kun on vähän kovempi keli. Usein puuskat on kuitenkin sen + 3 - 5 m/s päälle.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Gulffisti kirjoitti:
Kyllä satamat on täynnä, kun on luvattu 14+ m/s tulta. Suuri osa pitää jo 10 m/s tuulta raja-arvona. Itse olen välillä lähtenyt keliin kuin keliinkin, mutta turha sitä on perhepurjehtia niin, että kaikilla on ikävää. Perhepurjehduksessa minulla on rajana 12 m/s. Mutta tuolloin on jo reilusti reivattu jne. jotta meno on mukavaa - vauhti ei ole niin tärkeätä kun on vähän kovempi keli. Usein puuskat on kuitenkin sen + 3 - 5 m/s päälle.
14+ tuulia on vain muutama päivä kesässä, ne ovat eri juttu. Siihen ei lähdetä, ellei kilpailustartista ole kyse. Jo 8 m/s tekee menosta 10-14:n mittapuussa ekstreemin kylmää ja vähän märkääkin. Eli kyse on juuri siitä ekstreemin määritelmästä. On vain valtava ero siinä 8 m/s ja 14 m/s välillä.

En minäkään lähde siihen 14+ tuuleen, ellei se ole avotuulta ja perillä sille tuulelle suojainen satama tiedossa. Ja jos on samantekevää ajankäytön kannalta, saa 12 m/s kryssikin jäädä seuraavaan päivään. Eihän sitä mukavaksi voi sanoa, vaikkei ekstreemiä olisikaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
kuha.väittää kirjoitti:
14+ tuulia on vain muutama päivä kesässä, ne ovat eri juttu. Siihen ei lähdetä, ellei kilpailustartista ole kyse. Jo 8 m/s tekee menosta 10-14:n mittapuussa ekstreemin kylmää ja vähän märkääkin. Eli kyse on juuri siitä ekstreemin määritelmästä. On vain valtava ero siinä 8 m/s ja 14 m/s välillä.

En minäkään lähde siihen 14+ tuuleen, ellei se ole avotuulta ja perillä sille tuulelle suojainen satama tiedossa. Ja jos on samantekevää ajankäytön kannalta, saa 12 m/s kryssikin jäädä seuraavaan päivään. Eihän sitä mukavaksi voi sanoa, vaikkei ekstreemiä olisikaan.
8 m/s kesä-elokuussa ei yleensä ole kylmää eikä märkää menoa. Useimmiten se on t-paitakeli. Kryssillä tosin alkukesästä se voi olla sen verran viileää, että takin pitää mieluusti päällä.
Kyllä sinäkin tiedät, että sateella ei monikaan vene irtaudu kotisatamasta muuten kuin kisapurjehduksille, joita taas harrastaa vain vähemmistö. Sunnuntai-iltapäivinä kesäloman ulkopuolella on joskus pakko lähteä sateellakin, kun töihin pitää ehtiä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
10-14 kirjoitti:
8 m/s kesä-elokuussa ei yleensä ole kylmää eikä märkää menoa. Useimmiten se on t-paitakeli. Kryssillä tosin alkukesästä se voi olla sen verran viileää, että takin pitää mieluusti päällä.
Kyllä sinäkin tiedät, että sateella ei monikaan vene irtaudu kotisatamasta muuten kuin kisapurjehduksille, joita taas harrastaa vain vähemmistö. Sunnuntai-iltapäivinä kesäloman ulkopuolella on joskus pakko lähteä sateellakin, kun töihin pitää ehtiä.
8 m/s avotuulessa ei ole märkää, eikä kovin kylmääkään. Kryssillä, tai sanotaan vastatuuleen koneajo huomioon ottaen meno on hellepäiviä lukuunottamatta kylmää, eikä roiskeiltakaan välty. Ei todellakaan edes lähellä t-paitakeliä, 10-14 muistaa pahasti väärin. Niitä hellepäiviä on poikkeuskesiä lukuunottamatta suunnilleen saman verran kuin 12 m/s päiviäkin. Viime kesänä suhteellisesta tuulen suunnasta riippumatta oli yksi päivä 60:stä ilman paitaa purjehdusta. Puhutaan siis tosituulen nopeuksista, ei suhteellisista.

Kotoa lähtöä viikonlopuksi sade hidastaa paljon enemmän kuin lomalla paikan vaihtoa. Heinäkuussa sadepäivinäkin veneitä on todella liikkeellä, vaikka et olisikaan niitä näkemässä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Matka ei joudu, jos sitä ei tee määrätietoisesti. Meillä on vaimoni kanssa onni olla ammatissa, jossa on ruhtinaallinen kesäloma. Kun lähdemme lomapurjehdukselle, ensimmäiset päivät ovat raakaa matkantekoa. Sitä tehdään sateessa ja kylmässä ja kovassa tuulessakin.

Tarkoitus on päästä vain eteenpäin, jotta ehtisimme ensimmäiseen pysähdyskohteeseemme Bornholmiin, missä lomamme oikeastaan henkisesti alkaa. Sen jälkeenkin teemme jonkin aikaa matkaa kiirehtien. Sitten kun olemme määräkohteessamme, esimerkiksi Norjan rannikolla, saatamme vähän valikoida päiviä, mutta silloinkin pidämme huolen siitä, että seutu vaihtuu.

Veneemme on ostettu ja varusteltu matkan tekemiseen. Olemme ottaneet sitä varten suuren lainan. Meillä ei ole mökkiä eikä omakotitaloa, vaikka omistusasunto onkin. Me olemme tahtoneet sijoittaa veneeseen.

Tuntuisi kummalliselta sijoittaa ensin mittava euromäärä veneeseen ja sen varusteluun ja sitten ruveta pelkäämään kylmää ja sateista säätä. Matkaa voi tehdä sateessakin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
Kuulostaa ihanan rentouttavalta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Heh, mietipä nyt ihan rehellisesti, moniko suomalainen purjevene suuntaa noinkaan kauas? Niistä ab. 10 000 matkaveneestä, jotka maasta löytyy.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ei se hirveän stressaavaakaan ole. Pitkän suoran viivan vetämisessä reissun aluksi on yhtäältä loman tunnelma, mutta toisaalta matkaan pääsemisen tunnelma. Se on vähän kuin siirtopurjehdus. Niilläkin pyritään tekemään tehokkaasti matkaa, mutta ei se kaikille vastenmielistä ole. Monet tekevät sitä oikein mielellään.

Tullessa sitten poukkoillaan pitkin rantoja, jos aikaa on jäljellä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Vene lehden mukaan: dorade venttiilit, kahvat katjuutan katossa ja kannella, lieden edessä tanko ja turvavyö. Siinä se hyvä vene.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
6 VASTAUSTA:
Jess, enempää ei aiheesta tarvitsekaan keskustella.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Oikeassahan ovat.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Unohdit riittävän suuret aluslevyt !
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Mulla Sirena 38 vuodelta 1980. Lieden edessä ei ole tankoa. Voinko silti jatkaa veneilyä?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Minun klinometrissa on hapettumaa. Onko kausi tässä?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
tätämiettien kirjoitti:
Mulla Sirena 38 vuodelta 1980. Lieden edessä ei ole tankoa. Voinko silti jatkaa veneilyä?
Voit, mikäli veneesi kannessa ja/tai rungossa on käytetty kerrosrakennetta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Jos uudessa veneessä on balsa/divinylcell-ydin rungossa ja kannessa sekä etenkin ympärilaminoitu runko/kansi ja jos voit sen ostaa, et ole normipalkansaaja. Näin valmistetut ovat matkapurjehduksen parasta A-ryhmää, jos omalta kateudeltaan voi antaa periksi.

Valmistuspaikkoina toimivat mm. Orust (Najad, Malö, ja HR) sekä Yxpilan tienoon tuotteet pohjanmaalla.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Eivät muuten Orustissa tehdyt Aphrodite-veneet ole pöllömpiä matkapurjehdukseen. Uusia Aphroditeja ei enää saa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Kyllä tosiaan kerrosrakenne rungolla varustetun veneen omistaja pitää ollakin tulot kohdallaan, kun korjailee mädäntyvää BALSAA tai muita sieniä...

Tuossa parasta A-ryhmää, kun uusitaan mädäntynyt balsa uuteen.

http://boatstuffblog.com/2016/03/12/hull-re-core-fiberglass-sailboat/
Ilmianna
Jaa
On tosiaankin aika vaikea tietää onko vene laadukas, mutta epälaadukkaan onneksi tunnistaa paljon helpommin siitä, että joka paikassa on käytetty umpilaminaattia.
Ilmianna
Jaa

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Mistä tietää, onko uusi vene laadukas?

Mistä tietää, onko uusi vene laadukkaasti valmistettu? Mihin asioihin ostajan pitäisi kiinnittää huomiota? Tarkoitan ennen kaikkea rakenteellista lujuutta ja marginaaleja.

Jos ostaa 15-20 vuotta vanhan ruotsalaisen laatuveneen, niin onko se laadukkaampi ja kestävämpi rungoltaan kuin saman valmistajan nykyveneet?

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta