Tosi asiaa Foam sandwits rakenteesta

Kylmyydestä ja kosteudesta pääsee kätevästi eroon lämmittimellä oli vene sitten umpi- tai kerrosrakenteinen. Toukokuusta marraskuuhun selviää umpilaminaatilla ilman ongelmia.

Montakohan lahonnutta balsa ydintä mailma on joutunut näkemään, eikä taida märkä ja lho balsa paljoa lämmittää, vai olenko ymmärtänyt väärin?

Näkeehän sitä kaikissa tuotteissa virheitä j aoptimoinnin puutetta, myös umpilaminaateissa tms. Kuuluu inhimilliseen elämään, jossa niitä voi oppia puntaroimaan. Nykyään on suunnittelutyökalut, joilla on voitu optimoida ainevahvuuksia ja kuitujen suuntia sekä laminointiaineita. On plussia ja miinuksia.
Itselläni on Baltic tapainen rakenne eli Balsa-ydin kyljissä ja kannessa käsinlaminoituna. Kyljissä balsaa on n. 75-80 % Vain pohja ja n. 20 - 30 cm kyljissä on paksua umpilaminaattia.. Vene on lämmin ja kuiva. Ilmanvaihtoon on kaksi doradoa ja 3 lautasventtiiliä. Ei nitisi, natise tai notku ja raikasta on sisällä. Balsa antaa etua jäykistämällä runkoa, eristyksenä sekä rungon painon pudotuksen johdosta. Se jätetään halvoista pois lähinnä kustannussyistä ja siitä tässä palstan kirjoittelussa on kyse.

Kun ei ole itsellä balsa-sandwich rakennetta, pitää sitä paljasta umpilaminaattia sikiöasennossa puolustella ja siunata.

Balsa kirjoitti:

Näkeehän sitä kaikissa tuotteissa virheitä j aoptimoinnin puutetta, myös umpilaminaateissa tms. Kuuluu inhimilliseen elämään, jossa niitä voi oppia puntaroimaan. Nykyään on suunnittelutyökalut, joilla on voitu optimoida ainevahvuuksia ja kuitujen suuntia sekä laminointiaineita. On plussia ja miinuksia.
Itselläni on Baltic tapainen rakenne eli Balsa-ydin kyljissä ja kannessa käsinlaminoituna. Kyljissä balsaa on n. 75-80 % Vain pohja ja n. 20 - 30 cm kyljissä on paksua umpilaminaattia.. Vene on lämmin ja kuiva. Ilmanvaihtoon on kaksi doradoa ja 3 lautasventtiiliä. Ei nitisi, natise tai notku ja raikasta on sisällä. Balsa antaa etua jäykistämällä runkoa, eristyksenä sekä rungon painon pudotuksen johdosta. Se jätetään halvoista pois lähinnä kustannussyistä ja siitä tässä palstan kirjoittelussa on kyse.

Kun ei ole itsellä balsa-sandwich rakennetta, pitää sitä paljasta umpilaminaattia sikiöasennossa puolustella ja siunata.

Lue lisää

mulla on umpilaminaattia ja verhoiltu kaikkialta, ei ole kylmä ei kosteaa...mistä näitä sikiää? Valmistaja antanut vielä 10 vuoden takuun jopa ruttoa vastaan...

Lueppa tuosta, mutta älä mene sikiöasentoon, pidän peukkuja, että sinulla olisi tuuria ja balsasi olisi kunnossa, mikä olisi harvinaista, kosteusmittausta et uskalla tilata.

BALSA CORE = COMPOST

http://www.pcmarinesurveys.com/Balsa core rot wet.htm

Terveiset menevät Yxpilaan ja Orustiin!

Minä purjehdin ja sinä pidät tuulta lehtiä selaillen kirjastossa.

Niin se vain menee, että ei palkansaajat enää näitä balsaveneitä uutena osta.

Jos linkkaa, niin näkee vaivaa katsoa oikeellisuuden. Kohtuudella?

Ei se tietenkään hyvä asia ole eikä vesi sinne kuulu. Oikein tehtynä vesi ei sinne pääse, sillä reikiä ei tehdä kerrosrakennealueelle. Kerrosrakennetta ei ole läpivientien kohdalla jne. Jos on se poistetaan ja korvataan epoksilla.

Jos vettä nyt kuitenkin on noissa viilloissa, ei se aiheuta mitään akuuttia ongelmaa. Peräsimissä vettä on usein runsaastikin, johtuen huonosti tehdystä vaahdosta tai puutteelisesta täytöstä. Akselin kohdalta vuotaa varmasti ennemmin tai myöhemmin. Silti suurin osa peräsimistä on ehjiä ja alkuperäisiä 70 ja 80-luvun veneissä. Rungossa ei ole mitään läheskään niin vuotoherkkää paikkaa kuin peräsimen akseli.

Mitenköhän noissa kahdessa esimerkissä on hoidettu kölipultit? Tuleekohan nekin väliaineen läpi? Siinähän on varsin potentiaalinen vuotokohta.

Vuotopaikkoja on kannessa paljon enemmän kuin tiikkikannen ruuvit tai mastonjalka. Vähän suunnittelijan ja rakentajan taidoista riippuu, minne ovat osanneet valita umpinaista. Yleensä pitäisi olla vähintään, mastonjalka, vinssit, genuan kiskot ja rustit. Yleinen tapa on korvata vaahto noissa paikoissa vanerilla. Vaahtoon kun ei pysty kiristämään heloja, vaan kansi puristuu kasaan. Edellämainitut paikat ovat kovalla rasituksella ja sika pettää joskus. Sen jälkeen alkavat vuodot kerrosrakenteeseen. Mulla oli rustien vuodon takia sivukansien foamit täynnä vettä. Korvasin vanerin rustien kohdalla g10 levyllä ja uusin divinycellit. Yhden kevään projekti. Kantta on ihan mukava laminoida, kun voi työskennellä alaspäin ja kevätauringossa epoxi kovettuu vauhdilla.

Odolk kirjoitti:

Vuotopaikkoja on kannessa paljon enemmän kuin tiikkikannen ruuvit tai mastonjalka. Vähän suunnittelijan ja rakentajan taidoista riippuu, minne ovat osanneet valita umpinaista. Yleensä pitäisi olla vähintään, mastonjalka, vinssit, genuan kiskot ja rustit. Yleinen tapa on korvata vaahto noissa paikoissa vanerilla. Vaahtoon kun ei pysty kiristämään heloja, vaan kansi puristuu kasaan. Edellämainitut paikat ovat kovalla rasituksella ja sika pettää joskus. Sen jälkeen alkavat vuodot kerrosrakenteeseen. Mulla oli rustien vuodon takia sivukansien foamit täynnä vettä. Korvasin vanerin rustien kohdalla g10 levyllä ja uusin divinycellit. Yhden kevään projekti. Kantta on ihan mukava laminoida, kun voi työskennellä alaspäin ja kevätauringossa epoxi kovettuu vauhdilla.

Lue lisää

Toinen melko yleinen tapa on laittaa alumiinia väliaineen tilalla helojen kohdalla. Tuollaista käyttävät mm. Dehler ja Bavaria. Ei tarvitse muttereita, kun voi tehdä kierteet alumiiniin.

Rusti kerrosrakenteen läpi kuulostaa erittäin huonolta rakenteelta oli sitten korvattu vanerilla tai ei. Mastonjalka on monessa 80-luvun veneessä mennyt kasaan vanerin mädännyttyä. Huono rakennehan tuokin on, mutta vaurio on yleensä erittäin paikallinen ja helppo korjata.

Heloista voi tietysti myös vuotaa, mutta suuri osa heloista on umpilaminaatin alueella kannen ja rungon liitoskohdassa. Tiikkikannesta tulee "miljoona" ruuvia, jotka ovat piilossa ja hyvin potentiaalisia vuotokohtia, kun tiikki ja sen saumaus alkaa väsyä.

Joakim1 kirjoitti:

Toinen melko yleinen tapa on laittaa alumiinia väliaineen tilalla helojen kohdalla. Tuollaista käyttävät mm. Dehler ja Bavaria. Ei tarvitse muttereita, kun voi tehdä kierteet alumiiniin.

Rusti kerrosrakenteen läpi kuulostaa erittäin huonolta rakenteelta oli sitten korvattu vanerilla tai ei. Mastonjalka on monessa 80-luvun veneessä mennyt kasaan vanerin mädännyttyä. Huono rakennehan tuokin on, mutta vaurio on yleensä erittäin paikallinen ja helppo korjata.

Heloista voi tietysti myös vuotaa, mutta suuri osa heloista on umpilaminaatin alueella kannen ja rungon liitoskohdassa. Tiikkikannesta tulee "miljoona" ruuvia, jotka ovat piilossa ja hyvin potentiaalisia vuotokohtia, kun tiikki ja sen saumaus alkaa väsyä.

Lue lisää

Mikä takaa ettei alumiini plootu muutu valkoiseksi oxidi jauhoksi?

KorroosioPari kirjoitti:

Mikä takaa ettei alumiini plootu muutu valkoiseksi oxidi jauhoksi?

Miksi se muuttuisi? Muuttuuko mastot sellaisiksi? Tai Busterit? En tiedä kuinka vanha keksintö tuo alumiinilevyjen käyttö on, mutta en ole vielä kuullut niistä mitään muuta huonoa kuin sen, että on vaikea tietää missä ne ovat ja ne eivät ole kaikkialla, mihin joku haluaa heloja laittaa.

Joakim1 kirjoitti:

Ei se tietenkään hyvä asia ole eikä vesi sinne kuulu. Oikein tehtynä vesi ei sinne pääse, sillä reikiä ei tehdä kerrosrakennealueelle. Kerrosrakennetta ei ole läpivientien kohdalla jne. Jos on se poistetaan ja korvataan epoksilla.

Jos vettä nyt kuitenkin on noissa viilloissa, ei se aiheuta mitään akuuttia ongelmaa. Peräsimissä vettä on usein runsaastikin, johtuen huonosti tehdystä vaahdosta tai puutteelisesta täytöstä. Akselin kohdalta vuotaa varmasti ennemmin tai myöhemmin. Silti suurin osa peräsimistä on ehjiä ja alkuperäisiä 70 ja 80-luvun veneissä. Rungossa ei ole mitään läheskään niin vuotoherkkää paikkaa kuin peräsimen akseli.

Mitenköhän noissa kahdessa esimerkissä on hoidettu kölipultit? Tuleekohan nekin väliaineen läpi? Siinähän on varsin potentiaalinen vuotokohta.

Lue lisää

Peräsimestä saa suurimman osan vedestä pois poraamalla reiät ylä- ja alapäähän. Talvella peräsin tuulettuu ja kesäksi reiät tukitaan. Kierteet reikiin niin ne saa umpeen kätevästi ruuveilla.

PeräsimenKuivaus kirjoitti:

Peräsimestä saa suurimman osan vedestä pois poraamalla reiät ylä- ja alapäähän. Talvella peräsin tuulettuu ja kesäksi reiät tukitaan. Kierteet reikiin niin ne saa umpeen kätevästi ruuveilla.

Lue lisää

Ethän oikeasti usko itsekään tuohon. Kyllä sieltä alapäästä hieman vettä virtaa ulos noston jälkeen, mutta mitään kuivamista sen lavan sisällä ei kyllä tapahdu.

Nimimerkki oli huonosti valittu. En usko, että kokonaan kuivuu, mutta lienee parempi kuin ilman reikiä. Tarkoitus on estää peräsimen halkeaminen talvella.

Porasin ensin reiän vain alas, ja vettä tiputteli vain vähän aikaa. Sitten jonkun ajan kuluttua kun porasin myös yläpäähän ilmalle reiän, niin alapäästä lorisi kunnolla vedet ulos. Sen jälkeen olen aina tehnyt näin.

PeräsimenKuivausta kirjoitti:

Nimimerkki oli huonosti valittu. En usko, että kokonaan kuivuu, mutta lienee parempi kuin ilman reikiä. Tarkoitus on estää peräsimen halkeaminen talvella.

On tosiaan järkevää päästää ne vedet sieltä ulos ennen pakkasia.
Koska olen näihin vaahtoa sisältäviin rakenteisiin joutunut läheisesti tutustumaan, niin voin kokemuksesta sanoa, ettei ne todellakaan kuivu koskaan.
Minäkin porasin siihen veneeseen reikiä ja pidin sitä vuoden pohja ylöspäin kun odottelin veden poistumista.
Alussa sieltä valui hieman vettä, mutta vain vähän. Painossa ei havaittavaa muutosta.
Sitten otin rälläkän käteen ja kaavin ne vaahdot ulos - kuusi (6) jätesäkillistä sieltä löytyi. Eikä ne säkit ollet mitään kevyitä kantaa jätelavalle :D
Peräsimen sisällä ne märät vaahdot ovat hapettomissa oloissa, joten korroosio on ilmeisesti hidasta ja rakenne kestää sitä hautomista kauan, ennenkuin vaurioita tulee. Tämä edellä mainittu on tosin minun omaa mutua, johon asiaa tuntevat voisivat ottaa kantaa.

Reiska2K kirjoitti:

On tosiaan järkevää päästää ne vedet sieltä ulos ennen pakkasia.
Koska olen näihin vaahtoa sisältäviin rakenteisiin joutunut läheisesti tutustumaan, niin voin kokemuksesta sanoa, ettei ne todellakaan kuivu koskaan.
Minäkin porasin siihen veneeseen reikiä ja pidin sitä vuoden pohja ylöspäin kun odottelin veden poistumista.
Alussa sieltä valui hieman vettä, mutta vain vähän. Painossa ei havaittavaa muutosta.
Sitten otin rälläkän käteen ja kaavin ne vaahdot ulos - kuusi (6) jätesäkillistä sieltä löytyi. Eikä ne säkit ollet mitään kevyitä kantaa jätelavalle :D
Peräsimen sisällä ne märät vaahdot ovat hapettomissa oloissa, joten korroosio on ilmeisesti hidasta ja rakenne kestää sitä hautomista kauan, ennenkuin vaurioita tulee. Tämä edellä mainittu on tosin minun omaa mutua, johon asiaa tuntevat voisivat ottaa kantaa.

Lue lisää

Kova homma, sulla ollut, osaatko epäillä mistä vesi oli päässyt foamiin?

Näin yhden mielenkiintoisen kikan, kun kahlasin aihetta läpi. Kaveri oli keksinyt laittaa ilmeisesti kierteellä kuituun kiinni tyhjiö pumpun veden keräimellä ja näky oli kuin kahvia olis kannussa ollut. Täytteenä oli balsa...

FoamPOMMi kirjoitti:

Kova homma, sulla ollut, osaatko epäillä mistä vesi oli päässyt foamiin?

Näin yhden mielenkiintoisen kikan, kun kahlasin aihetta läpi. Kaveri oli keksinyt laittaa ilmeisesti kierteellä kuituun kiinni tyhjiö pumpun veden keräimellä ja näky oli kuin kahvia olis kannussa ollut. Täytteenä oli balsa...

Lue lisää

Tyhjiöpumpun

Jos runkoon syntyy hiushalkemia, on jotain pahasti pielessä. Silloinkin puhutaan gelcoatin halkeamista, jotka eivät päästä merkittäviä määriä vettä koko laminaatin läpi.

Missä maailmalla arvostetaan umpilaminaattiveneitä?

Kuitu hartsi maksaa alle 2 euroa/kg isommissa määrissä. 35-jalkaisessa saattaa lasikuitua olla 1-2 tonnia eli 2-4 000 € on laskikuidun osuus veneen hinnasta. Valmista venettä ei tuossa kokoluokassa saa alta sadan tonnin, joten lasikuidun osuus halpiksissakin on olematon. Työn osuus onkin sitten toinen juttu ja se kasvaa merkittävästi käytettäessä kerrosrakennetta, suunnattuja kuituja, alipainelaminointia jne.

Balsa ja sen korvaavat väiaineet maksavat kai n. 20 €/m2, joten tuosta tulee toista tonnia tuohon 35-jalkaiseen eli vähintään saman verran kuin lasikuidussa säästyy. Perinteinen tapa on laittaa ulkokuoreen 40% ja sisäkuoreen 30% umpilaminaatin materiaalivahvuudesta eli 30% vähemmän lasikuitua eli säästöä alle tonni.

Bavarian 10 vuotta paikallaan siihen alumiinilevyyn kiinnitetyn Harkenin vinssin sai ruuvattua irti ihan vaivatta, kierteet "kuin uudet". Ruuvien kierteitä pitkin ei ollut levyyn päässyt vettä, vinssin tiivisteet kai auttoivat. Ainakin tämä vinssin alla oleva levy on aika paksu, noin 10 mm. Toivottavasti muutkin.

Toisenlainen kokemus oli, kun Facnorin keularulla (ei Bavariassa, siinä on Furlex) piti saada auki, onnistui huoltofirman puhalluslampulla, mutta on nyt taas jumissa.

En tiedä. Ei ole kokemusta kuin kahden rapulukon vaihdosta. Ne aukesivat ongelmitta. Lähtökohtaisestihan laminaatin sisällä oleva levy on kuiva, joten korroosiota ei ole. Helaa asennettaessa on tietysti käytetty Sikaflexiä. Riki sen sijaan ui märkänä molemmin puolin alumiinia ja siinäkin ruuvien jumittuminen kestää vuosikausia, ainakin Itämerellä.

Kai avasit neliön aukon ja vaihdoit foamit? Palkistosi alla on mittavasti säröjä. Kun kunnolla 'ponnistat' sen ensi kesänä, niin salongista avautuu kaunis näky, niin ihana. Kun valuraudan palanen morjestaa veden suihkutessa :)

bavarianristi kirjoitti:

Kai avasit neliön aukon ja vaihdoit foamit? Palkistosi alla on mittavasti säröjä. Kun kunnolla 'ponnistat' sen ensi kesänä, niin salongista avautuu kaunis näky, niin ihana. Kun valuraudan palanen morjestaa veden suihkutessa :)

Lue lisää

En nyt ihan ymmärrä mitä haluat vastauksellasi sanoa? Bavarian pohjassa ei ole sandwich-rakennetta foameja ei siis ole vaihdettavaksi. Kostea kohta avattiin ammattimiehen toimesta lähes sisimpään kuitukerrokseen. Lisäksi annettiin kuivua vielä usean viikon ajan lämpimässä hallissa. Lopuksi laminoitiin uutta kuitua gelcoat epoksi myrkky.
Jos veneen pohja on keväällä kuiva lämpimässä hallissa, ei se ole myöskään vettä sisäänsä imenyt. Kosteus säilyy kuidussa gelcoatin alla ilman korjausta ikuisuuden.

Montakos pulttiliitosta sinun veneen kyljistä on läpi? Kannessa sinulla varmaan on läpipulttauksia, vaikka kansi onkin kerrosrakenteinen.

jotta.ymmärtäisit kirjoitti:

Montakos pulttiliitosta sinun veneen kyljistä on läpi? Kannessa sinulla varmaan on läpipulttauksia, vaikka kansi onkin kerrosrakenteinen.

Kyllä minä ymmärrän ja nähdäkseni sinäkin, miten surkea ydin täyte on. Lähdit mielestäsi ovelana kiertämään asian "ydintä"

Ei minulle ole ongelmaa tunnustaa kerros rakenteisen kannen surkeutta monessakin vanhassa veneessäni. Ja surkeus on kannen natinaa ja taipumista kävellessä, kun ydin on irronnut laminaatista tai kuori mitoitettu väärin tai? Lisäksi stressi halkeamat ns. Hämähäkin seitit.

Veneen pohjassa nyt vaan vaikuttaa hydrostaattinen veden paine aika eri tavalla, kuin kannessa. Siksi se ei ole sama asia, vai mitä en ymmärrä?

selitäTyhmälleKiitos kirjoitti:

Kyllä minä ymmärrän ja nähdäkseni sinäkin, miten surkea ydin täyte on. Lähdit mielestäsi ovelana kiertämään asian "ydintä"

Ei minulle ole ongelmaa tunnustaa kerros rakenteisen kannen surkeutta monessakin vanhassa veneessäni. Ja surkeus on kannen natinaa ja taipumista kävellessä, kun ydin on irronnut laminaatista tai kuori mitoitettu väärin tai? Lisäksi stressi halkeamat ns. Hämähäkin seitit.

Veneen pohjassa nyt vaan vaikuttaa hydrostaattinen veden paine aika eri tavalla, kuin kannessa. Siksi se ei ole sama asia, vai mitä en ymmärrä?

Lue lisää

Turha murehtia ytimen ominaisuuksia, kun kannella vaikuttaa hydrostaattinen paine. Oliko se nyt sitten se sama vai joku muu asia, mitä et ymmärtänyt?

selitäTyhmälleKiitos kirjoitti:

Kyllä minä ymmärrän ja nähdäkseni sinäkin, miten surkea ydin täyte on. Lähdit mielestäsi ovelana kiertämään asian "ydintä"

Ei minulle ole ongelmaa tunnustaa kerros rakenteisen kannen surkeutta monessakin vanhassa veneessäni. Ja surkeus on kannen natinaa ja taipumista kävellessä, kun ydin on irronnut laminaatista tai kuori mitoitettu väärin tai? Lisäksi stressi halkeamat ns. Hämähäkin seitit.

Veneen pohjassa nyt vaan vaikuttaa hydrostaattinen veden paine aika eri tavalla, kuin kannessa. Siksi se ei ole sama asia, vai mitä en ymmärrä?

Lue lisää

Tarkoittaa että täyte on surkea ydin

"lasikuituun imeytyvä vesi vähitellen tuhoaa materiaalin"

Heh, heh.
Ompahan taas varsinainen "asiantuntija" kirjoittamassa lehteen artikkelia. Ei tiedä edes sitä ettei lasikuituun imeydy vettä yhtään enempää kuin ikkuna- tai juomalasiinkaan. Sitä ympäröivään muoviin sitä taas voi jo imeytyäkin, mutta lasikuitu ei siitäkään kärsi yhtään.

Pehmennyttä vettynyttä lasikuituahan on yllinkyllin todisteena lasikuidun vettymisestä mutta pehmenneitä juomalaseja en ole koskaan nähnyt.