Perinnöstä luopuminen ja lakiosa

Mitentuleemenetellä

Voinko luopua lakiosastani tehokkaasti ilman, että luovun perinnöstäni, jos luopumiseni tapahtuu ehdoitta?

On yleisesti tiedossa, että rintaperillinen luopuessaan perinnöstä menettää asemansa kuolinpesän osakkaana, mutta on siitä huolimatta oikeutettu vaatimaan lakiosaansa. Edelleen on tiedossa, että kun lakimääräisen perillisen perintöoikeus lakkaa, lakimääräisen perimysjärjestyksen mukainen sijaantulijan oikeus alkaa (ellivät määräajat ole kuluneet umpeen).

Jos siis haluan luopua lakiosastani,

(1) ilmoitanko testamentinsaajalle, että tulen vaatimaan lakiosaani, jonka jälkeen luovun siitä? Tällöin rintaperilliset tulevat sijaani.

(2) ilmoitanko testamentinsaajalle, että luovun lakiosastani? Tällöin rintaperilliset tulevat sijaani.

(3) ilmoitanko testamentinsaajalle, että luovun lakiosastani ja sijaantulijani käyttävät minulle alunperin kuuluvaa oikeutta?

(4) ilmoitanko kuolinpesälle, että luovun perinnöstä? Tällöin rintaperilliset käyttävät kaikkia minulle kuuluvia oikeuksia ml. oikeus lakiosavaateeseen.

118

2458

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 00530

      Tekisin näin:

      Ilmoittaisin kuolinpesälle (kirjallisesti ja todisteellisesti), että luovun perinnöstä P:n jälkeen. Tämän jälkeen rintaperilliseni esittäisivät lakiosavaatimuksen testamentinsaajalle (6 kk:ssa siitä lukien, kun testamentti annettiin tiedoksi minulle): "Perinnöstä luopuneen 00530:n sijaantulijoina ilmoitamme, että vaadimme lakiosan P:n jälkeen."

      Aarnio-Kankaan (p. 2008 s. 450) mukaan luopumistahdonilmaisun vastaanottajiksi voidaan ajatella jokin seuraavista tahoista: kaikki kuolinpesän osakkaat yhdessä, yksikin kuolinpesän osakas, pesänselvittäjä, pesänjakaja, testamentin toimeenpanija ja se, jonka hyväksi luopuminen tapahtuu eli sijaantuloperillinen.

    • 758347785

      "On yleisesti tiedossa, että rintaperillinen luopuessaan perinnöstä menettää asemansa kuolinpesän osakkaana, mutta on siitä huolimatta oikeutettu vaatimaan lakiosaansa. "

      Kysyjä voisi vielä täsmentää yleistä tietämystään tai kertoisi selvennyksenä, minkälaiseen järjestelyyn pyrkii

    • podxykingg

      selvennä vielä että kuka oli testamentin tekijä ja mikä sun suhteesi on häneen. Unohda vaihtoehdot 1,2,3.

      Liitä luopumisilmoitus perukirjaan.

      Jos luovut perinnöstä ulosoton vuoksi niin varmuuden vuoksi kannattaa tallettaa luopumisilmoitus mahd.nopeasti maistraattiin testaattorin kuoleman jälkeen.

      Selvennä vielä että mitä testamentti sanoo?
      Sijaantulijoiden ei välttämättä tarvitse vaatia lakiosuutta jos testamentissa se on jo myönnetty rintaperilliselle,kannattaa kuitenkin varmuuden vuoksi vaatia ellei ole aivan varma asiasta.

      Sijaantuloa ei myöskään välttämättä ole edes jos testamentin tekijä ei ole sukulainen(pitää olla serkkua ylempi sukulainen)

    • aloituksentek

      Kyseessä on lapseni, testamentti on äitini tekemä ja tehty yhtä sisarusta suosien eli hyväksi. Kyseessä omalta osaltani verotussyyt riitaisassa pesässä.

      Jos joudun luopumaan perintöoikeudestani luopuakseni lakiosasta, en ole enää myöskään kuolinpesän osakas, eikö niin? Jos osa lapsistani on alaikäisiä, edustanko heitä luopumisestani huolimatta kuolinpesässä? Voinko luopua vain lakiosasta mutta säilyttää oikeuteni mahdolliseen muuhun perintöön, jos haluan pitää oikeuteni moittia testamenttia? Jos luovun perinnöstäni, minulla ei ole myöskään oikeutta moittia testamenttia, eikö niin joten siirtyykö myös moiteoikeus ja vastuu lapsilleni (riitaisassa pesässä)?

      Ei ole oikein minun luopua perinnöstä, jos testamentin moittiminen eli riitely jää lasteni kontolle. He ovat syyttömiä riitaisuuksiin, mahdolliseen dementiaan jne. Haluaisin itse hoitaa mahdollisen testamentin moittimisen, mutta siirtää veroedut lapsilleni.

      • Buster-Keaton

        1. Jos luovut perinnöstä, et ole enää kuolinpesän osakas. Sijaasi tulevat omat lapsesi, rintaperillisesi. Vaikka luopuisit perinnöstä, sinulle kuuluu lakiosa, ellet sinä, puolisosi tai lapsesi ole saanut tai tule saamaan lakiosaa vastaavaa omaisuutta tyypilliesti ennakkoperintöön tai testamenttiin perustuen.

        2. Alaikäistä vajaavaltaista tai edunvalvonnassa olevaa osakasta edustaa hänen edunvalvojansa, tyypillisesti vanhemmat tai huoltajat. Jos edunvalvoja on itse saman kuolinpesän osakas, tarvitaan edunvalvojan sijainen tai edunvalvojan pitää hakea sopimusjaon suorittamiseen hyväksyntä maistraatilta. Nyt alaikäistä kuolinpesässä voi edustaa vanhemmista tai huoltajista se, joka ei ole kuolinpesän osakas.

        3. Täysikäiset lapset edustavat kuolinpesässä itse itseään.

        4. Jos luovut perinnöstä, mutta vaadit lakiosaa, et ole kuolinpesän osakas ja siten voit edustaa alaikäisiä lapsiasi. Riitaisuuksien ja epäselvyyksien välttämiseksi olisi kuitenkin syytä, että alaikäisten lapsien toinen huoltaja toimii kuolinpesässä vajaavaltaisten edustajana.

        5. Jos luovut perinnöstä etkä vaadi lakiosaa, kaikki oikeutesi kuolinpesään siirtyvät sellaisinaan lapsillesi, koska heillä on perimyskaaren mukaan oikeus periä äitisi. Koska et ole kuolinpesän osakas, eikä ristiriitaa ole, voit edustaa alaikäisiä lapsiasi kuolinpesässä.

        6. Jos luovut perinnöstä, et ole enää kuolinpesän osakas, eikä sinulla ole silloin oikeutta moittia testamenttia. Oikeutesi siirtyy lähtökohtaisesti sijaantulijoillesi. Kuten muualla kerrottua, myös oma moiteoikeutesi voi säilyä, jos sinulla katsotaan perinnöstä luopumisesta huolimatta olevan riittävä oikeudellinen intressi ja oikeussuojan tarve moitekanteen ajamiseen.

        7. Omat sijaantulijasi - yksi tai useampi - voivat valtuuttaa sinut moittimaan testamenttia. Jokaisen perillisen moiteoikeus on itsenäinen.

      • 00530

        Vähän tarkennusta:

        "Vaikka luopuisit perinnöstä, sinulle kuuluu lakiosa, ellet sinä, puolisosi tai lapsesi ole saanut tai tule saamaan lakiosaa vastaavaa omaisuutta tyypilliesti ennakkoperintöön tai testamenttiin perustuen."

        Väärin. Perinnöstä luopuminen käsittää koko perinnön. Luopujalla ei siten ole oikeutta vaatia osaakaan perinnöstä, ei edes lakiosaa. Kaikki oikeudet perintöön, myös oikeus lakiosan vaatimiseen, siirtyvät luopujan sijaantulijalle.

        Aarnio-Kangas, Suomen jäämistöoikeus I:
        "Vastikkeeton luopuminen on pätevä. Perittävän kuoleman jälkeen perillinen voi luopua oikeudestaan v a s t i k k e e t t a . Luopumiseen ei edes analogisesti sovelleta PK 17:1.2:ssa olevaa oikeusohjetta. Luopujan osuus joutuu sille, joka olisi ollut perintöön oikeutettu, jos luopuja olisi kuollut ennen perittävää (ex anal. PK 16:3). Luopuminen merkitsee siis sananmukaisesti vetäytymistä pesästä."

        PK 17:1.2 "Jos perillinen hyväksymällä testamentin tai muulla tavoin kirjallisesti ilmoittaa perittävälle luopuvansa perinnöstä, on luopuminen pätevä. Perillinen saa kuitenkin lakiosansa, jollei hän ole saanut siitä kohtuullista vastiketta taikka jollei hänen puolisolleen testamentin tahi jälkeläisilleen lain tai testamentin nojalla tule lakiosaa vastaavaa omaisuutta."

        Em. säännöksessä on kysymys ENNAKKOLUOPUMISESTA, joka tehdään elossa olevalle perittävälle. Säännöstä ei voida soveltaa perittävän kuoleman jälkeen tapahtuvaan perinnöstä luopumiseen, kuten Aarnio & Kangas toteavat.

        "Kuten muualla kerrottua, myös oma moiteoikeutesi voi säilyä, jos sinulla katsotaan perinnöstä luopumisesta huolimatta olevan riittävä oikeudellinen intressi ja oikeussuojan tarve moitekanteen ajamiseen."

        Perinnöstä luopuneella ei ole testamentin moiteoikeutta, se muiden oikeuksien tavoin siirtyy sijaantulijalle.

        Jos on kysymys ennakkoluopumisesta ja siihen liittyvästä oikeudesta lakiosaa vastaavaan korvaukseen, perittävän omaisuusarvon huomattava muutos saattaa oikeuttaa vaatimaan korvauksen korottamista. Erehtyminen tahdonilmaisussa saattaa myös oikeuttaa korjaukseen, jos oikeustoimilaissa säädetyt edellytykset täyttyvät.

      • 88989

        Ja oikaistaan lisää:

        Edunvalvoja ei voi edustaa alaikäistä lastaan, jos pesässä on osakkaana myös edunvalvojan täysi-ikäinen lapsi.

      • 10-9
        Buster-Keaton kirjoitti:

        1. Jos luovut perinnöstä, et ole enää kuolinpesän osakas. Sijaasi tulevat omat lapsesi, rintaperillisesi. Vaikka luopuisit perinnöstä, sinulle kuuluu lakiosa, ellet sinä, puolisosi tai lapsesi ole saanut tai tule saamaan lakiosaa vastaavaa omaisuutta tyypilliesti ennakkoperintöön tai testamenttiin perustuen.

        2. Alaikäistä vajaavaltaista tai edunvalvonnassa olevaa osakasta edustaa hänen edunvalvojansa, tyypillisesti vanhemmat tai huoltajat. Jos edunvalvoja on itse saman kuolinpesän osakas, tarvitaan edunvalvojan sijainen tai edunvalvojan pitää hakea sopimusjaon suorittamiseen hyväksyntä maistraatilta. Nyt alaikäistä kuolinpesässä voi edustaa vanhemmista tai huoltajista se, joka ei ole kuolinpesän osakas.

        3. Täysikäiset lapset edustavat kuolinpesässä itse itseään.

        4. Jos luovut perinnöstä, mutta vaadit lakiosaa, et ole kuolinpesän osakas ja siten voit edustaa alaikäisiä lapsiasi. Riitaisuuksien ja epäselvyyksien välttämiseksi olisi kuitenkin syytä, että alaikäisten lapsien toinen huoltaja toimii kuolinpesässä vajaavaltaisten edustajana.

        5. Jos luovut perinnöstä etkä vaadi lakiosaa, kaikki oikeutesi kuolinpesään siirtyvät sellaisinaan lapsillesi, koska heillä on perimyskaaren mukaan oikeus periä äitisi. Koska et ole kuolinpesän osakas, eikä ristiriitaa ole, voit edustaa alaikäisiä lapsiasi kuolinpesässä.

        6. Jos luovut perinnöstä, et ole enää kuolinpesän osakas, eikä sinulla ole silloin oikeutta moittia testamenttia. Oikeutesi siirtyy lähtökohtaisesti sijaantulijoillesi. Kuten muualla kerrottua, myös oma moiteoikeutesi voi säilyä, jos sinulla katsotaan perinnöstä luopumisesta huolimatta olevan riittävä oikeudellinen intressi ja oikeussuojan tarve moitekanteen ajamiseen.

        7. Omat sijaantulijasi - yksi tai useampi - voivat valtuuttaa sinut moittimaan testamenttia. Jokaisen perillisen moiteoikeus on itsenäinen.

        "4.Jos luovut perinnöstä, mutta vaadit lakiosaa, et ole kuolinpesän osakas ja siten voit edustaa alaikäisiä lapsiasi."

        KKO 2000:116 lakiosan vaatinut perillinen on kuolinpesän osakas siihen asti kunnes saa maksunsa.

        Muusta onkin jo sitten asiaa riittänyt alla ja en ehdi.

      • LW-

        Tuossa tapauksessa KKO 2000:116 ei ollut kyse perinnöstä luopumisesta, vaan siitä, että perittävä oli määrännyt kaiken omaisuutensa yhdelle rintaperilliselleen. Lakiosaa vaatinut rintaperillinen oli kuolinpesän osakas niin kauan kunnes lakiosa oli maksettu, eikä esim. lainhuutoa myönnetty ennen kuin selvitys lakiosan maksamisesta oli esitetty.

        Tässä keskustelussa on esitetty, että perinnöstä luopuja voisi kuitenkin vaatia lakiosansa. Tämä ei kuitekaan ole mahdolista, kuten 00530 kertoikin. Perinnöstä luopuminen perittävän kuoleman jälkeen merkitsee myös lakiosasta luopumista.

    • Pekkapuupaa23

      "Ja oikaistaan lisää:

      Edunvalvoja ei voi edustaa alaikäistä lastaan, jos pesässä on osakkaana myös edunvalvojan täysi-ikäinen lapsi. "

      Höpöhöpö,täysikäinen edustaa itseään ja vanhemmat yhdessä alaikäisiä,ainut brobleema tulee jos jompikumpi vanhempi on myös pesän osakas.

      Ja testamentista voi luopua myös osittain verotehokkaasti.

      • 88989

        Milläs perustelet kantasi?
        Tuo "höpöhöpö" ei ihan riitä.

        Minun perusteluni löytyvät holhoustoimilain 32 pykälästä.

    • piutpautwee

      Läheinen henkilö on tulkinnanvarainen asia.

      • Mitähh

        ???

        Miten tuo kommenti liittyy tähän keskusteluun?

    • Pekkapuupaa23

      Holhoustoimilain 32§:län kohta "vastapuoli" tarkoittaa käytännössä sitä että joku pesän osakas vetää toisen pesän osakkaan käräjille,eli käytännössä vaikkapa "läheinen henkilö suhteessa edunvalvojaan vetää rosikseen edunvalvojan lapset"

      Tai Pesän osakas martti joka on edunvalvojan veli ja tämä veli haastaa kakarat rosikseen vaikkapa lakiosan täydennyskanteen turvin tms.

      Eli pykälä 32 tarkoittaa lähinnä sitä että eturistiriitaa syntyy jos kantaja/vastaaja on edunvalvojan lähisukulainen.

      Pelkkä perinnönjako yhdessä muiden pesän toimien kanssa ei tuo eturistiriitaa jos pesän osakkaina on alaikäisiä lapsia ja samasta perheestä täysvaltaisia lapsia.

      • LW-

        Holhoustoimilain 32 §:ssä mainittu termi "vastapuoli" tarkoittaa myös ja nimenomaan sopimuskumppania. Pykälän 2. momentissa mainitaankin perinnönjako, joka on sopimusasia.

        Edunvalvoja ei siis saa edustaa päämiestään, jos esimerkiksi perinnönjaossa on vastapuolena edunvalvoja itse, edunvalvojan puoliso taikka edunvalvojan lapsi. Jos siis kuolinpesän osakkaina on myös alaikäisen lapsen täysi-ikäisiä sisaruksia, joita vanhemmat eivät enää edunvalvojina edusta, tulee perinnönjakoa varten määrätä esteetön edunvalvojan sijainen, joka edustaa alaikäisiä. Jos taas kaikki lapset ovat alaikäisiä, edunvalvoja voi edustaa heitä kaikkia, kuten pykälässä todetaankin.

        Pekkapuupää on siis väärässä ajatellessaan, että eturistiriitaa ei sopuisassa pesässä ole, ja että tämä tekisi edunvalvojan sijaisen tarpeettomaksi. Itse asiassa mitään merkitystä ei perinnönjaossa ole sillä, ollaanko sovussa vai ei, koska tuossa lainkohdassa määrätään kategorisesti, ettei edunvalvoja saa edustaa päämiestään, jos vastapuolena on edunvalvojan (täysi-ikäinen) lapsi.

        Muiden oikeustoimien ja vaikka oikeudenkäyntien osalta tulee aina tehdä ratkaisu sen perusteella, kuka tai ketkä ovat vastapuolia.

    • IndianaJones23

      " Ja oikaistaan lisää:

      Edunvalvoja ei voi edustaa alaikäistä lastaan, jos pesässä on osakkaana myös edunvalvojan täysi-ikäinen lapsi."

      Minä olen 2 lapseni edunvalvoja perintöasioissa,edustan heitä yksin valtakirjalla(lasten äidin valtakirja)

      Pesän muut osakkaat ovat 2 tätiäni,1 setä ja veljeni.

      Nyt pointti siirtyy holhoustoimilain 32 pykälään.."Edunvalvoja ei saa edustaa päämiestään, jos vastapuolena on edunvalvoja itse, edunvalvojan puoliso tai muu edunvalvojalle läheinen henkilö"

      Kaikki pesän osakkaat ovat "muu läheinen henkilö"

      Onko eturistiriitaa? Asiaa on kierrätetty nyt pankin lakimiehen ja käräjien määräämän pesänjakajan toimesta,kummankin mielestä eturistiriitaa ei ole,asia on vielä tarkastettu maistraatista,heidän mielestään eturistiriitaa ei ole.

      Nyt palataan siihen että Yksi pesän osakas olisikin minun täysikäinen lapsi,onko eturistiriitaa?EI ole,vaikka hän on läheinen henkilö niin silti asia vaatii muutakin kuin sen että ollaan pesän osakkaita,nimittäin sen että päämies ja läheinen henkilö edunvalvoja ovat toisensa vastapuolia riita/rikosasiassa. Perinnönjaossa ei ole vastapuolia niinkuin holhoustoimilaki määrittelee ellei sitten pesän osakkaat tappele keskenään rosiksessa.

      • 85948398

        "Nyt pointti siirtyy holhoustoimilain 32 pykälään..
        "Edunvalvoja ei saa edustaa päämiestään, jos vastapuolena on edunvalvoja itse, edunvalvojan puoliso tai muu edunvalvojalle läheinen henkilö""

        Edunvalvoja ei saa edustaa päämiestään, jos vastapuolena on edunvalvoja itse, edunvalvojan puoliso tai lapsi taikka joku, jota edunvalvoja edustaa. Jos sisaruksilla on yhteinen edunvalvoja, hänellä on kuitenkin valta edustaa sisaruksia perinnönjaossa, jos näiden edut eivät ole perinnönjaossa esitettyjen vaatimusten tai muiden jakoon liittyvien seikkojen johdosta ristiriidassa keskenään.

        http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990442#L5P32

      • 88989

        Jos lainaatte lainkohtia, niin koittakaa edes kopioida ne oikein.

        Jos perinnönjaossa on vastapuolena alaikäisen lapsen täysi-ikäinen sisarus, niin jako ei onnistu ilman esteetöntä edunvalvojan sijaista.

        Se lakimies, joka muuta väittää, on ammattitaidoton.

        Kyllä tuo holhoustoimilain 32 pykälä on ihan selkeä nykyään.

      • IndianaJones23
        88989 kirjoitti:

        Jos lainaatte lainkohtia, niin koittakaa edes kopioida ne oikein.

        Jos perinnönjaossa on vastapuolena alaikäisen lapsen täysi-ikäinen sisarus, niin jako ei onnistu ilman esteetöntä edunvalvojan sijaista.

        Se lakimies, joka muuta väittää, on ammattitaidoton.

        Kyllä tuo holhoustoimilain 32 pykälä on ihan selkeä nykyään.

        88989,kerro millä tavalla siitä tulee eturistiriita edunvalvojan ja alaikäisen kanssa?

        Kun täysikäinen ajaa omaa etuutta niin se ei liity mitenkään edunvalvojan ja alaikäisen väliseen suhteeseen.Asia tietysti muuttuisi jos tämä täysikäinen haastaisi alaikäisen rosikseen,silloin tulee eturistiriita edunvalvojan/alaikäisen ja täysikäisen välille.

        Muuten ei.

    • Buster-Keaton

      00530 on aivan oikeassa korjatessaan tekstiäni, jos ap. äiti on jo kuollut. Onko, ilmeisesti? Jos ap. luopuisi perinnöstä ennakkoon, hänelle kuuluisi edelleen oikeus lakiosavaateeseen, sillä lakiosasta ei voi luopua ennakkoon ilman edellä kuvattuja ehtoja. Testaattorin siis jo menehdyttyä, perinnöstä luopuminen koskee myös lakiosaa.

      Mitä tulee kuvattuun moiteoikeueteen, se kertomani mukaan ensisijaisesti siirtyy luopumisen mukana. Pidän edelleen kiinni väitteestä, että moiteoikeus voi kuitenkin säilyä, jos ao. katsotaan perinnöstä luopumisesta huolimatta olevan riittävä oikeudellinen intressi ja oikeussuojan tarve moitekanteen ajamiseen. Silloin myös muut kuin perilliset voivat nostaa kanteen.

      http://www.svahn.fi/testamentin-moittiminen/

      Mitä tulee 88989:n väitteeseen siitä, että "edunvalvoja ei voi edustaa alaikäistä lastaan, jos pesässä on osakkaana myös edunvalvojan täysi-ikäinen lapsi", väite on väärä.

      Ensisijaisesti täysikäinen edustaa itseään. Ellei näin ole, sisarusten yhteisellä edunvalvojalla on valta edustaa sisaruksia perinnönjaossa, jos näiden edut eivät ole perinnönjaossa esitettyjen vaatimusten tai muiden jakoon liittyvien seikkojen johdosta ristiriidassa keskenään.

      Ellei ristiriidasta lasten kesken ole mitään näyttöä, sama edunvalvoja ja huoltaja voi kepeästi toimittaa tehtävän.

      http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1999/19990442#Pidp1837040

      • 85948398
      • 00530

        "Pidän edelleen kiinni väitteestä, että moiteoikeus voi kuitenkin säilyä, jos ao. katsotaan perinnöstä luopumisesta huolimatta olevan riittävä oikeudellinen intressi ja oikeussuojan tarve moitekanteen ajamiseen. Silloin myös muut kuin perilliset voivat nostaa kanteen."

        Pidä kaikin mokomin. Väärässä kuitenkin olet. Sanna Svahnin pelkistetyt ohjeetkaan eivät millään lailla tue virheellistä käsitystäsi.

        Jos luopuminen on pätevä, luopujan kaikki oikeudet, ml. oikeus testamentin moittimiseen, ovat siirtyneet luopujan sijaantulijalle. Luopujaan suhteessa perittävään suhtaudutaan niin kuin hän olisi kuollut ennen tätä. Jos moitekanteen nostamiseen on riittävä oikeudellinen intressi, kanteen nostaa luopujan sijaantulija - ja vain hän. Tämän sijaantulijahan - ei luopuja - on se, jonka hyväksi kanteen hyväksyvä tuomio tulee! Siten oikeussuojan tarve - kanteen nostamisen edellytys - on vain sijaantulijalla, ei perinnöstä luopuneella.

      • uteliainen1
        85948398 kirjoitti:

        Miksi ihmeessä pitää vääntää tänne virheellistä linkkiä vaikka on jo toistuvasti huomautettu, että on laki on muuttunut juuri tämän kyseisen kohdan osalta.
        32 § (25.5.2007/649)
        http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990442#L5P32

        Mutta 88989 oli siis kuitenkin väärässä?!

      • LW-
        uteliainen1 kirjoitti:

        Mutta 88989 oli siis kuitenkin väärässä?!

        Ei, vaan 88989 oli nimenomaan oikeassa. Jos oikeustoimessa on vastapuolena edunvalvojan täysi-ikäinen lapsi, edunvalvoja on esteellinen, ja silloin tarvitaan edunvalvojan sijainen.

      • HYT-617
        uteliainen1 kirjoitti:

        Mutta 88989 oli siis kuitenkin väärässä?!

        "Mutta 88989 oli siis kuitenkin väärässä?! "

        Kyllä, eli LW-:n vastaväitteistä huolimatta 88989 oli väärässä.

      • 85948398
        HYT-617 kirjoitti:

        "Mutta 88989 oli siis kuitenkin väärässä?! "

        Kyllä, eli LW-:n vastaväitteistä huolimatta 88989 oli väärässä.

        Sekö tässä nyt nyppii, että perinnönjaossa huoltaja-vanhempi ei voi edustaa alaikäisiä lapsiaan, jos osakkaana sattuu olemaan myös täysivaltainen lapsi?

    • SeeLess

      Lainaus: ----- " 4.Jos luovut perinnöstä, mutta vaadit lakiosaa, et ole kuolinpesän osakas ja siten voit edustaa alaikäisiä lapsiasi."

      KKO 2000:116 lakiosan vaatinut perillinen on kuolinpesän osakas siihen asti kunnes saa maksunsa. ------

      Jotta lakiosaa ko. tavalla voisi vaatia, on puhuttava ennakkoonluopumisesta, koska jälkikäteen luopumisessa luopuminen koskee myös lakiosaa. Koska KKO:n ennakkoratkaisun mukaan lakiosaa vaatinut henkilö pysyy kuolinpesän osakkaana maksunsa saamiseen saakka, hänellä on silloin myös mahdollisuus moittia testamenttia.

      Jälkikäteen perinnöstä luopuja luopuu myös lakiosasta, eikä ole kuolinpesän osakas, eikä hänellä ole silloin oikeutta moittia testamenttia.

      Nim. 00530: ---- Sanna Svahnin pelkistetyt ohjeetkaan eivät millään lailla tue virheellistä käsitystäsi. -----

      Svahnin mukaan on kuitenkin selvää, että kanne voidaan nostaa joissakin tilanteissa ilman kuuden kuukauden määräaikaa. Edelleen hän jatkaa, että ko. tapauksissa myös muut kuin perilliset voivat nostaa kanteen.

      Svahnin kirjoitus on hieno lisä täsmentää perintökaaren tulkintaa - mitähän oikeuskirjallisuus kertoo asiasta.

      • 10-9

        Myönnän että lainasin liian pitkän osan Busterin tekstistä ja siitä saattoi väärin ymmärtää tarkoittamani. En siis tarkoittanut mainita luopumisesta tai sen vaikutuksista mitään toisin kuin näköjään ymmärsit.

        Buster väitti siis tuossa, että lakiosaa vaatinut ei olisi kuolinpesän osakas ja siksi voisi edustaa lastaan kuolinpesässä. KKO 2000:116 kertoi, että myös nykyisin voimassa oleva lain sanamuoto katsoo, että lakiosailmoituksen tehnyt on osakas ja näin täysin esteellinen edustamaan päämiestään.

      • 00530

        "Svahnin mukaan on kuitenkin selvää, että kanne voidaan nostaa joissakin tilanteissa ilman kuuden kuukauden määräaikaa. Edelleen hän jatkaa, että ko. tapauksissa myös muut kuin perilliset voivat nostaa kanteen.

        Svahnin kirjoitus on hieno lisä täsmentää perintökaaren tulkintaa - mitähän oikeuskirjallisuus kertoo asiasta."

        Vaikka Sanna Svahnin ohjeet ylipäätään ovat selkeitä ja päteviä, tässä tapauksessa lainattua ohjetta on turha hehkuttaa. Onhan selvää, että on olemassa muunkin laatuisia testamenttikanteita kuin PK 13 lukuun perustuvat testamentin pätemättömyyttä tarkoittavat kanteet. Näistä on ketjussa "Laiton testamentti" aikaisemmin (25.3.) kertonut nm. Arvataan_nyt_näin näin:

        "Jos testamentti on peruutettu (esim. uudella testamentilla peruutettu aiempi), testamentintekijän tahdonilmaisu puuttuu (esim. tekijä on pakotettu tekemään testamentti tai se on väärennetty tai tekijä ei ole allekirjoittanut testamenttia) tai jos
        testamentti on tehoton (testamentilla määrätty vaikkapa toiselle kuuluvasta omaisuudesta), kanteen nostamiselle ei ole asetettu määräaikaa." http://keskustelu.suomi24.fi/t/14771556/laiton-testamentti#comment-89291211

        Itse tuossa ketjussa lisäsin noihin muihin testamenttikanteisiin fyysisen pakottamisen. "Muitakin kanteita on olemassa. Esimerkiksi fyysisen pakon kohdalla kysymyksessä on testamentin ineksistenssi; näin syntynyttä määräystä perillisten ei tarvitse edes moittia. Lievempi pakko edellyttää moittimista 6 kk:ssa testamentin tiedoksi saamisesta."

        Muitakin testamenttikanteita, joita ei koske PK 7:5.3:ssa säädetty 6 kk:n määräaika, siis on olemassa. PK 13 lukuun perustuvat testamentin moitekanteet ovat kuitenkin 6 kk:n määräaikaan sidottuja. Tällaista moitetta ei voi nostaa kukaan perillistahoon kuulumaton.

        Muita perillisasemaan perustumattomia kanteita voivat nostaa vaikkapa kilpailevan testamentin edunsaaja taikka henkilö, joka vaatii vahvistettavaksi itselleen omistusoikeuden testamentattuun esineeseen (josta määräämiseen siten testaattorilta puutui kompetenssi).

    • indianajones23

      LW,mites sä selität sitten sen että vastapuolena ei saa myöskään olla "läheinen henkilö" omassa tapauksessani kaikki pesän osakkaat ovat läheisiä henkilöitä ja 2 eri lakimiehen mielestä eturistiriitaa ei ole.

      • LW-

        Tämähän selitettiin moneen kertaan jo!

        Ensinnäkin miksi hoet lainkohtaa, joka ei ole enää voimassa?

        Sinä siis edustat huoltajana (mahdollisesti heidän toisen huoltajansa kanssa) omia lapsiasi.

        Laki määrää, että et saisi edustaa heitä jos vastapuolena olisi:
        1. edunvalvoja itse
        2. edunvalvojan puoliso tai lapsi taikka
        3. joku, jota edunvalvoja edustaa.

        Lisäksi lainkohdassa todetaan, että jos sisaruksilla on yhteinen edunvalvoja, hänellä on kuitenkin valta edustaa sisaruksia perinnönjaossa, jos näiden edut eivät ole perinnönjaossa esitettyjen vaatimusten tai muiden jakoon liittyvien seikkojen johdosta ristiriidassa keskenään.

        Mitä et nyt ymmärrä? Vastapuolena ei ole kertomasi mukaan kukaan noista numeroidussa luettelossa olevista tahoista.

        Holhoustoimilain 32 §:ssä todetaan edelleen, että edunvalvoja ei saa edustaa päämiestään myöskään silloin, kun edunvalvojan ja hänen päämiehensä edut saattavat muusta kuin 2 tai 3 momentissa mainitusta syystä joutua asiassa ristiriitaan keskenään. Mistään tällaisestakaan tilanteesta et ole kertonut.

      • fvdfbffdvdfd
        LW- kirjoitti:

        Tämähän selitettiin moneen kertaan jo!

        Ensinnäkin miksi hoet lainkohtaa, joka ei ole enää voimassa?

        Sinä siis edustat huoltajana (mahdollisesti heidän toisen huoltajansa kanssa) omia lapsiasi.

        Laki määrää, että et saisi edustaa heitä jos vastapuolena olisi:
        1. edunvalvoja itse
        2. edunvalvojan puoliso tai lapsi taikka
        3. joku, jota edunvalvoja edustaa.

        Lisäksi lainkohdassa todetaan, että jos sisaruksilla on yhteinen edunvalvoja, hänellä on kuitenkin valta edustaa sisaruksia perinnönjaossa, jos näiden edut eivät ole perinnönjaossa esitettyjen vaatimusten tai muiden jakoon liittyvien seikkojen johdosta ristiriidassa keskenään.

        Mitä et nyt ymmärrä? Vastapuolena ei ole kertomasi mukaan kukaan noista numeroidussa luettelossa olevista tahoista.

        Holhoustoimilain 32 §:ssä todetaan edelleen, että edunvalvoja ei saa edustaa päämiestään myöskään silloin, kun edunvalvojan ja hänen päämiehensä edut saattavat muusta kuin 2 tai 3 momentissa mainitusta syystä joutua asiassa ristiriitaan keskenään. Mistään tällaisestakaan tilanteesta et ole kertonut.

        Jos sisaruksilla on yhteinen edunvalvoja, hänellä on kuitenkin valta edustaa sisaruksia perinnönjaossa, jos näiden edut eivät ole perinnönjaossa esitettyjen vaatimusten tai muiden jakoon liittyvien seikkojen johdosta ristiriidassa keskenään.

      • LW-
        fvdfbffdvdfd kirjoitti:

        Jos sisaruksilla on yhteinen edunvalvoja, hänellä on kuitenkin valta edustaa sisaruksia perinnönjaossa, jos näiden edut eivät ole perinnönjaossa esitettyjen vaatimusten tai muiden jakoon liittyvien seikkojen johdosta ristiriidassa keskenään.

        Niin. Näinhän minä kirjoitin tuossa ylempänä, ja ote on siis suoraan holhoustoimilain 32 §:stä. Oliko tarkoituksesi kysyä, mitä tuo lainkohta tarkoittaa?

        Alaikästen lasten vanhempi saa siis edustaa alaikäisiä lapsiaan, vaikka he ovatkin perinnönjaossa toistensa vastapuolina (eli vastapuolena on edunvalvojan lapsi). Kuitenkin jos lasten edut ovat ristiriidassa keskenään, tarvitaan edunvalvojan sijainen. Tällainen tilanne voi tulla esimerkiksi silloin, jos perinnönjättäjä on esimerkiksi tehnyt testamentin toiselle alaikäiselle, ja toisen puolesta pitäisi vaatia lakiosa tältä testamentinsaajalta.

      • kjdhghdjkdfb
        LW- kirjoitti:

        Niin. Näinhän minä kirjoitin tuossa ylempänä, ja ote on siis suoraan holhoustoimilain 32 §:stä. Oliko tarkoituksesi kysyä, mitä tuo lainkohta tarkoittaa?

        Alaikästen lasten vanhempi saa siis edustaa alaikäisiä lapsiaan, vaikka he ovatkin perinnönjaossa toistensa vastapuolina (eli vastapuolena on edunvalvojan lapsi). Kuitenkin jos lasten edut ovat ristiriidassa keskenään, tarvitaan edunvalvojan sijainen. Tällainen tilanne voi tulla esimerkiksi silloin, jos perinnönjättäjä on esimerkiksi tehnyt testamentin toiselle alaikäiselle, ja toisen puolesta pitäisi vaatia lakiosa tältä testamentinsaajalta.

        > Kuitenkin jos lasten edut ovat ristiriidassa keskenään, tarvitaan edunvalvojan sijainen.

        JOS. Ellei ristiriitaa ole, edunvalvojan sijaista ei tarvita.

      • 88989

        Onko sinun nyt jotenkin täysin mahdoton käsittää, että jos vastapuolena on TÄYSI-IKÄINEN lapsi, niin se edunvalvojan sijainen todellakin tarvitaan. Miksei tämä mene kaaliin, vaikka se lukee laitekstissä ihan rautalangasta väännettynä?

        Jos kaikki tenavat ovat alaikäisiä, niin vanhemmat voivat tietyin edellytyksin edustaa heitä. Mutta jos yksikin on täysi-ikäinen, niin ei onnistu.

    • indianajones23

      ainiin,katsoin vanhaa lakia,uudessa ei ole eturistiriitaa.
      Läheinen henkilö on poistettu.

    • UrpoLehtinen

      Tämä voisi aukaista hieman tilannetta.


      Sisarusten edustaminen (19.1.2012/Kysymys 6)

      Kun edunvalvoja edustaa täysi-ikäisiä sisaruksia perinnönjaossa (yleinen edunvalvoja on molempien edunvalvoja), niin miten esteellisyyttä tulisi tulkita holhoustoimilain 32 §:n .2 momentin valossa.

      Kun selvittelin alueemme tulkintoja, oli niissä eroja. Asiaa on tulkittu niin, että kohta "voi edustaa sisaruksia, jos edut eivät ristiriidassa" koskee myös täysi-ikäisten yhteistä edunvalvojaa, jolloin jos ei muuta esteellisyyttä ole, edunvalvoja voisi edustaa molempia päämiehiä jaossa. On myös tulkittu niin, että lainkohta koskee vain alaikäisten edunvalvojaa eli lainkohta olisi kirjoitettu silmälläpitäen alaikäisiä, jolloin täysi-ikäisten yhteinen edunvalvoja joutuisi hakemaan itselleen aina sijaisen. Lain esityöt eivät asiassa tuo valaisua.

      Lisäksi on ollut erilaista tulkintaa siitä, että jos edunvalvojan sijainen pitää määrätä, tulisiko se määrätä molemmille päämiehille vai vain toiselle. Kun lainkohtaa luetaan kirjaimellisesti, on niin, että jos vain toiselle päämiehelle määrätään sijainen, on varsinainen edunvalvoja esteellinen edustamaan toista päämiestä, sillä vastapuolella on päämies, jota edunvalvoja edustaa ja lain 32..2. ensimmäisen lauseen mukaan, edunvalvoja olisi esteellinen. Alueellamme on tulkittu asiaa kahdella tavalla. On määrätty molemmille sijainen ja on määrätty vain toiselle.


      Työryhmän kannanotto:

      Holhoustoimilain 32 §:n 2 momentin mukaan, ”jos sisaruksilla on yhteinen edunvalvoja, hänellä on valta edustaa sisaruksia perinnönjaossa, jos näiden edut eivät ole perinnönjaossa esitettyjen vaatimusten tai muiden jakoon liittyvien seikkojen johdosta ristiriidassa keskenään”. Lain sanamuoto ei siten erittele edunvalvonnassa olevia alaikäisiä ja täysi-ikäisiä sisaruksia. Näin ollen sijaista ei tarvita, jos lain edellytykset muutoin täyttyvät.

      Jos kysymyksessä on sisarusten välinen ristiriita, sijainen tarvitaan työryhmän näkemyksen mukaan yleensä molemmille päämiehille.

      Jos on kysymys yleisestä edunvalvojasta ja sijainen määrättäisiin vain toiselle sisarukselle, syntyisi tilanne, jossa yleinen edunvalvoja olisi aiemmin edustanut päämiehensä vastapuolta asiassa, jossa tietoon tulleilla seikoilla voi olla merkitystä. Tämä on kielletty holhoustoimen edunvalvontapalvelujen järjestämistä koskevan lain 5 §:n 1 momentissa.

      Jos yhteisenä edunvalvojana on päämiesten läheinen sukulainen, esteellisyys syntyy holhoustoimilain 32 §:n 2 tai 3 momentin perusteella. Esimerkiksi jos kysymyksessä on heidän vanhempansa, hän ei voi toimia toisenkaan lapsensa edustajana, koska edunvalvoja ei 2 momentin mukaan saa edustaa päämiestään, jos vastapuolena on edunvalvojan lapsi.

      Työryhmän näkemyksen mukaan sijainen on syytä määrätä molemmille päämiehille myös, jos yhteisenä edunvalvojana toimii joku muu kuin edellä mainittu taho. Tällöin voidaan muun muassa varmistua päämiesten tasavertaisesta asemasta, kun ei esimerkiksi ole tarvetta arvioida kummalle päämiehelle sijainen määrättäisiin.

      • 88989

        Tosin tässä ei tainnut olla sellainen tilanne, että nuo täysi-ikäiset lapset olisivat sairaita/vammaisia tms. ja että heillä olisi edunvalvoja. Ainakaan ap ei ole tällaista kertonut.

        Jos siis täysi-ikäiset ovat terveitä, niin he kyllä edustavat ihan itse itseään, ja vain alaikäisille tarvitaan perinnönjakoon edunvalvojan sijainen.

    • UrpoLehtinen

      Ote eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksestä.

      "Kyseinen 3 momentti koskee kuitenkin vain muiden edunvalvojien kuin alaikäisen
      lapsensa huoltajana olevan vanhemman esteellisyyttä. Näin ollen alaikäisen lapsensa huoltajana oleva vanhempi voi edustaa alaikäistä lastaan esimerkiksi oikeustoimessa, jossa lapsen vastapuolena on vanhemman muu läheinen kuin tämän puoliso tai tämän toinen lapsi. "

    • KylmäPääLämminSydän

      Väite: "2. Alaikäistä vajaavaltaista tai edunvalvonnassa olevaa osakasta edustaa hänen edunvalvojansa, tyypillisesti vanhemmat tai huoltajat. Jos edunvalvoja on itse saman kuolinpesän osakas, tarvitaan edunvalvojan sijainen tai edunvalvojan pitää hakea sopimusjaon suorittamiseen hyväksyntä maistraatilta. Nyt alaikäistä kuolinpesässä voi edustaa vanhemmista tai huoltajista se, joka ei ole kuolinpesän osakas...... 3. Täysikäiset lapset edustavat kuolinpesässä itse itseään."

      Nimim. 88989: "Ja oikaistaan lisää: Edunvalvoja ei voi edustaa alaikäistä lastaan, jos pesässä on osakkaana myös edunvalvojan täysi-ikäinen lapsi...... Minun perusteluni löytyvät holhoustoimilain 32 pykälästä...... Jos perinnönjaossa on vastapuolena alaikäisen lapsen täysi-ikäinen sisarus, niin jako ei onnistu ilman esteetöntä edunvalvojan sijaista. ..... Se lakimies, joka muuta väittää, on ammattitaidoton...... Onko sinun nyt jotenkin täysin mahdoton käsittää, että jos vastapuolena on TÄYSI-IKÄINEN lapsi, niin se edunvalvojan sijainen todellakin tarvitaan. Miksei tämä mene kaaliin, vaikka se lukee laitekstissä ihan rautalangasta väännettynä?"

      Nimim. LW-: "Tämähän selitettiin moneen kertaan jo!......Ei, vaan 88989 oli nimenomaan oikeassa. Jos oikeustoimessa on vastapuolena edunvalvojan täysi-ikäinen lapsi, edunvalvoja on esteellinen, ja silloin tarvitaan edunvalvojan sijainen. "

      Nimim. 88989 ja LW- tuntuvat olevan asiassa yhtä ärtyneitä ja ihan kuin samasta muotista.

      Nimim. UrpoLehtinen otti asiassa aivan rauhallisesti ja etsi oikean vastauksen 88989 ja LW- harmiksi: "Lain sanamuoto ei siten erittele edunvalvonnassa olevia
      alaikäisiä ja täysi-ikäisiä sisaruksia. Näin ollen sijaista ei tarvita, jos lain edellytykset
      muutoin täyttyvät. Jos kysymyksessä on sisarusten välinen ristiriita, sijainen tarvitaan työryhmän näkemyksen mukaan yleensä molemmille päämiehille."

      https://oikeus.fi/oikeusapu/material/attachments/oikeus_oikeusapu/oikeusapu/edunvalvontajaholhous/holhoustoimenkehittamistyoryhma/HCTO3cdnt/Kannanotot_verkko_14022014.pdf

      Nimimerkkien 88989 ja LW- kannattaa katsoa peiliin, eikä lähteä samalle syyttelevälle periaatteelliselle linjalle kuin edesmennyt Nix-Nax. On ammattitaidotonta syyllistää muita kirjoittajia.

      Jos sisaruksilla on yhteinen edunvalvoja, hänellä on kuitenkin valta edustaa sisaruksia perinnönjaossa, jos näiden edut eivät ole perinnönjaossa esitettyjen vaatimusten tai muiden jakoon liittyvien seikkojen johdosta ristiriidassa keskenään.

      • 88989

        No kyllä täällä nyt riittää vänkäysintoa! Soittakaa hyvät ihmiset maistraattiin, niin saatte sielullenne rauhan. Siellä kyllä kertovat miten asia on.

        Ja kyllä, voin oitis myöntää, että ärsytyskynnykseni alkaa jälleen kerran ylittyä. Ja ymmärrän hyvin, että nimimerkki LW kokee samaa!

        Yritän vielä kerran selittää muutaman perusasian:

        Muun muassa näin väitettiin:
        "Jos edunvalvoja on itse saman kuolinpesän osakas, tarvitaan edunvalvojan sijainen tai edunvalvojan pitää hakea sopimusjaon suorittamiseen hyväksyntä maistraatilta. Nyt alaikäistä kuolinpesässä voi edustaa vanhemmista tai huoltajista se, joka ei ole kuolinpesän osakas."

        - Edunvalvojan sijainen ja maistraatin lupa eivät ole vaihtoehtoja. Jos edunvalvottava on osituksessa ja/tai perinnönjaossa osallisena, pitää maistraatin lupa hakea AINA (paitsi jos pesänjakaja toimittaa jaon).
        - Edunvalvojan sijainen taas tarvitaan, jos varsinainen edunvalvoja tai toinen heistä on esteellinen. Sijaisen määrääminen ei siis poista oikeustoimen luvanvaraisuutta.
        - Alaikäisen huoltajat voivat toimia edunvalvojina vain yhdessä. Kummallakaan ei siis ole oikeutta edustaa alaikäistä yksin.

        UrpoLehtinen siteerasi ilmeisesti maistraattien kehittämistyöryhmän lausuntoa. Ihan kiintoisaa luettavaa, mutta se nyt vain ei koskenut tätä tilannetta.

        Eli jos olen oikein asian ymmärtänyt, niin tässä kysyjän casessa ne täysi-ikäiset lapset eivät ole edunvalvonnassa. Ja kun kerran täysi-ikäiset eivät ole edunvalvonnassa, niin ei heidän vanhemmillaan ole mitään oikeutta toimia heidän edunvalvojinaan.

        Eli kertoisiko nimimerkki KylmäPääLämminSydän millä perusteella katsot, että vanhemmat voisivat toimia täysi-ikäisen lapsensa edunvalvojina?

      • UrpoLehtinen
        88989 kirjoitti:

        No kyllä täällä nyt riittää vänkäysintoa! Soittakaa hyvät ihmiset maistraattiin, niin saatte sielullenne rauhan. Siellä kyllä kertovat miten asia on.

        Ja kyllä, voin oitis myöntää, että ärsytyskynnykseni alkaa jälleen kerran ylittyä. Ja ymmärrän hyvin, että nimimerkki LW kokee samaa!

        Yritän vielä kerran selittää muutaman perusasian:

        Muun muassa näin väitettiin:
        "Jos edunvalvoja on itse saman kuolinpesän osakas, tarvitaan edunvalvojan sijainen tai edunvalvojan pitää hakea sopimusjaon suorittamiseen hyväksyntä maistraatilta. Nyt alaikäistä kuolinpesässä voi edustaa vanhemmista tai huoltajista se, joka ei ole kuolinpesän osakas."

        - Edunvalvojan sijainen ja maistraatin lupa eivät ole vaihtoehtoja. Jos edunvalvottava on osituksessa ja/tai perinnönjaossa osallisena, pitää maistraatin lupa hakea AINA (paitsi jos pesänjakaja toimittaa jaon).
        - Edunvalvojan sijainen taas tarvitaan, jos varsinainen edunvalvoja tai toinen heistä on esteellinen. Sijaisen määrääminen ei siis poista oikeustoimen luvanvaraisuutta.
        - Alaikäisen huoltajat voivat toimia edunvalvojina vain yhdessä. Kummallakaan ei siis ole oikeutta edustaa alaikäistä yksin.

        UrpoLehtinen siteerasi ilmeisesti maistraattien kehittämistyöryhmän lausuntoa. Ihan kiintoisaa luettavaa, mutta se nyt vain ei koskenut tätä tilannetta.

        Eli jos olen oikein asian ymmärtänyt, niin tässä kysyjän casessa ne täysi-ikäiset lapset eivät ole edunvalvonnassa. Ja kun kerran täysi-ikäiset eivät ole edunvalvonnassa, niin ei heidän vanhemmillaan ole mitään oikeutta toimia heidän edunvalvojinaan.

        Eli kertoisiko nimimerkki KylmäPääLämminSydän millä perusteella katsot, että vanhemmat voisivat toimia täysi-ikäisen lapsensa edunvalvojina?

        Asia on harvinaisen selvä,eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan eturistiriitaa syntyy jos pesässä on täysikäinen lapsi vastapuolena.

        "Näin ollen alaikäisen lapsensa huoltajana oleva vanhempi voi edustaa alaikäistä lastaan esimerkiksi oikeustoimessa, jossa lapsen vastapuolena on vanhemman---> muu <------läheinen kuin tämän puoliso tai tämän toinen lapsi. "

        Täysikäisen tulee olla julistettu vajaavaltaiseksi jotta edunvalvoja voisi edustaa sekä alaikäistä että täysikäistä samaan aikaan.

        Mutta jos pesässä on 3 sisarusta joista 2 on alaikäistä ja yksi täysvaltainen täysikäinen niin silloin eturistiriitaa syntyy.

        p.s. tiesittekö muuten että henkilö voi saavuttaa täysikäisyyden laillisesti jo 17 vuotiaana?Toisinsanoen asia tuo myös tullessaan sen että vanhempien elatusvelvollisuus päättyy samana hetkenä.!

      • 88989
        UrpoLehtinen kirjoitti:

        Asia on harvinaisen selvä,eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan eturistiriitaa syntyy jos pesässä on täysikäinen lapsi vastapuolena.

        "Näin ollen alaikäisen lapsensa huoltajana oleva vanhempi voi edustaa alaikäistä lastaan esimerkiksi oikeustoimessa, jossa lapsen vastapuolena on vanhemman---> muu <------läheinen kuin tämän puoliso tai tämän toinen lapsi. "

        Täysikäisen tulee olla julistettu vajaavaltaiseksi jotta edunvalvoja voisi edustaa sekä alaikäistä että täysikäistä samaan aikaan.

        Mutta jos pesässä on 3 sisarusta joista 2 on alaikäistä ja yksi täysvaltainen täysikäinen niin silloin eturistiriitaa syntyy.

        p.s. tiesittekö muuten että henkilö voi saavuttaa täysikäisyyden laillisesti jo 17 vuotiaana?Toisinsanoen asia tuo myös tullessaan sen että vanhempien elatusvelvollisuus päättyy samana hetkenä.!

        No tuskin nyt sentään tarvitsee olla vajaavaltaiseksi julistettu!

        Vajaavaltaiseksi julistaminen on kaikkein järein keino henkilön edun tuvaamiseksi. Sitä käytetään vain silloin, kun edunvalvojan määrääminen ja oikeustoimikelpoisuuden rajoittaminen eivät riitä. Vajaavaltaiseksi julistettuja henkilöitä on Suomessa vain kourallinen. Täysi-ikäisiä edunvalvottavia taas varmaankin kymmeniä tuhansia.

        Mistäs tuollaisen löysit, että 17-vuotias saavuttaisi täysi-ikäisyyden?!

      • KylmäPääLämminSydän
        88989 kirjoitti:

        No kyllä täällä nyt riittää vänkäysintoa! Soittakaa hyvät ihmiset maistraattiin, niin saatte sielullenne rauhan. Siellä kyllä kertovat miten asia on.

        Ja kyllä, voin oitis myöntää, että ärsytyskynnykseni alkaa jälleen kerran ylittyä. Ja ymmärrän hyvin, että nimimerkki LW kokee samaa!

        Yritän vielä kerran selittää muutaman perusasian:

        Muun muassa näin väitettiin:
        "Jos edunvalvoja on itse saman kuolinpesän osakas, tarvitaan edunvalvojan sijainen tai edunvalvojan pitää hakea sopimusjaon suorittamiseen hyväksyntä maistraatilta. Nyt alaikäistä kuolinpesässä voi edustaa vanhemmista tai huoltajista se, joka ei ole kuolinpesän osakas."

        - Edunvalvojan sijainen ja maistraatin lupa eivät ole vaihtoehtoja. Jos edunvalvottava on osituksessa ja/tai perinnönjaossa osallisena, pitää maistraatin lupa hakea AINA (paitsi jos pesänjakaja toimittaa jaon).
        - Edunvalvojan sijainen taas tarvitaan, jos varsinainen edunvalvoja tai toinen heistä on esteellinen. Sijaisen määrääminen ei siis poista oikeustoimen luvanvaraisuutta.
        - Alaikäisen huoltajat voivat toimia edunvalvojina vain yhdessä. Kummallakaan ei siis ole oikeutta edustaa alaikäistä yksin.

        UrpoLehtinen siteerasi ilmeisesti maistraattien kehittämistyöryhmän lausuntoa. Ihan kiintoisaa luettavaa, mutta se nyt vain ei koskenut tätä tilannetta.

        Eli jos olen oikein asian ymmärtänyt, niin tässä kysyjän casessa ne täysi-ikäiset lapset eivät ole edunvalvonnassa. Ja kun kerran täysi-ikäiset eivät ole edunvalvonnassa, niin ei heidän vanhemmillaan ole mitään oikeutta toimia heidän edunvalvojinaan.

        Eli kertoisiko nimimerkki KylmäPääLämminSydän millä perusteella katsot, että vanhemmat voisivat toimia täysi-ikäisen lapsensa edunvalvojina?

        Sinulla menee siis nixnaxmaisesti hermot, vaikka itse et ole miettinyt sanomaasi loppuun saakka.

        Nimim. 88989 väite: "Edunvalvoja ei voi edustaa alaikäistä lastaan, jos pesässä on osakkaana myös edunvalvojan täysi-ikäinen lapsi."

        Väitteesi on kauniisti sanottuna pahasti vajaa, eikä se siten pidä paikkaansa.

        Täällä on useampaan kertaan ja useamman kirjoittajan toimesta todettu, että täysi-ikäiset lapset edustavat pääsääntöisesti itseään. Aikuiset täysi-ikäiset henkilöt käyttävät itse puhevaltaa kuolinpesän yhteishallinnon aikana, elleivät ole valtuuttaneet asiamiestä hoitamaan tehtävää puolestaan.

        Vanhemmalla voi kuitenkin olla huollettavanaan ja siten edunvalvonnassaan sekä vajaavaltaisia alaikäisiä että vajaavaltaisia täysi-ikäisiä.

        Holhoustoimilain 32 §:n 2 momentin mukaan, ”jos sisaruksilla on yhteinen edunvalvoja, hänellä on valta edustaa sisaruksia perinnönjaossa, jos näiden edut eivät ole perinnönjaossa esitettyjen vaatimusten tai muiden jakoon liittyvien seikkojen johdosta ristiriidassa keskenään”. Lain sanamuoto ei siten erittele
        edunvalvonnassa olevia alaikäisiä ja täysi-ikäisiä sisaruksia. Näin ollen sijaista ei tarvita, jos lain edellytykset muutoin täyttyvät.

        Edellä kuvatun perusteella on täysin mahdollista, että edunvalvoja edustaa pesässä sekä alaikäistä että täysi-ikäistä lastaan. Väitteesi ei näin ollen pidä paikkaansa.

      • UrpoLehtinen
        88989 kirjoitti:

        No tuskin nyt sentään tarvitsee olla vajaavaltaiseksi julistettu!

        Vajaavaltaiseksi julistaminen on kaikkein järein keino henkilön edun tuvaamiseksi. Sitä käytetään vain silloin, kun edunvalvojan määrääminen ja oikeustoimikelpoisuuden rajoittaminen eivät riitä. Vajaavaltaiseksi julistettuja henkilöitä on Suomessa vain kourallinen. Täysi-ikäisiä edunvalvottavia taas varmaankin kymmeniä tuhansia.

        Mistäs tuollaisen löysit, että 17-vuotias saavuttaisi täysi-ikäisyyden?!

        http://www.helsinki.fi/oikeustiede/oppiaineet/perhe_jaamistooikeus/materiaali/saarenpaa/luentomateriaalia Saarenpää 2013.pdf

        Tuolta..

        "Eräässä tapauksessa täysivaltaisuus voi alkaa jo ennen 18-vuoden iän täyttämistä. Alaikäisenä avioituminen tuo näet mukanaan myös täysivaltaisuuden. Muuten avioliitto ei olisi kahden tasavertaisen yksilön parisuhde. Alaikäisenä avioituminen on kuitenkin varsin harvinaista. Vuosittain noin 40 alaikäistä saa avioitumisluvan."

        Kun mennään avioliittoon alaikäisenä niin silloin aviopuolison elatusvelvollisuus toista osapuolta kohtaan syrjäyttää vanhempien elatusvelvollisuuden.

      • UrpoLehtinen
        KylmäPääLämminSydän kirjoitti:

        Sinulla menee siis nixnaxmaisesti hermot, vaikka itse et ole miettinyt sanomaasi loppuun saakka.

        Nimim. 88989 väite: "Edunvalvoja ei voi edustaa alaikäistä lastaan, jos pesässä on osakkaana myös edunvalvojan täysi-ikäinen lapsi."

        Väitteesi on kauniisti sanottuna pahasti vajaa, eikä se siten pidä paikkaansa.

        Täällä on useampaan kertaan ja useamman kirjoittajan toimesta todettu, että täysi-ikäiset lapset edustavat pääsääntöisesti itseään. Aikuiset täysi-ikäiset henkilöt käyttävät itse puhevaltaa kuolinpesän yhteishallinnon aikana, elleivät ole valtuuttaneet asiamiestä hoitamaan tehtävää puolestaan.

        Vanhemmalla voi kuitenkin olla huollettavanaan ja siten edunvalvonnassaan sekä vajaavaltaisia alaikäisiä että vajaavaltaisia täysi-ikäisiä.

        Holhoustoimilain 32 §:n 2 momentin mukaan, ”jos sisaruksilla on yhteinen edunvalvoja, hänellä on valta edustaa sisaruksia perinnönjaossa, jos näiden edut eivät ole perinnönjaossa esitettyjen vaatimusten tai muiden jakoon liittyvien seikkojen johdosta ristiriidassa keskenään”. Lain sanamuoto ei siten erittele
        edunvalvonnassa olevia alaikäisiä ja täysi-ikäisiä sisaruksia. Näin ollen sijaista ei tarvita, jos lain edellytykset muutoin täyttyvät.

        Edellä kuvatun perusteella on täysin mahdollista, että edunvalvoja edustaa pesässä sekä alaikäistä että täysi-ikäistä lastaan. Väitteesi ei näin ollen pidä paikkaansa.

        "Edellä kuvatun perusteella on täysin mahdollista, että edunvalvoja edustaa pesässä sekä alaikäistä että täysi-ikäistä lastaan. Väitteesi ei näin ollen pidä paikkaansa."

        Korjaas tuota sanamuotoa hiukan..Oikea sanamuoto olisi "että edunvalvoja edustaa pesässä sekä alaikäistä että holhouksen alaista täysi-ikäistä lastaan".
        Silloin ei ole välttämättä eturistiriitaa mutta jos tuo täysikäinen on täysin järjissään oleva täysvaltainen kakara niin eturistiriitaa tulee.Se että tämä täysikäinen antaa valtakirjan edunvalvojalleen ei taas muuta tilannetta mitenkään.

        "Edunvalvoja ei saa edustaa päämiestään, jos vastapuolena on edunvalvoja itse, edunvalvojan puoliso tai lapsi taikka joku, jota edunvalvoja edustaa."

        Päämies/päämiehet on edunvalvojan holhouksen alainen lapsi/lapset.
        Vastapuolet ovat edunvalvoja itse tai puoliso TAI täysikäinen edunvalvojan kakara.
        Eturistiriitaa syntyy.

      • K-P-L-S
        UrpoLehtinen kirjoitti:

        "Edellä kuvatun perusteella on täysin mahdollista, että edunvalvoja edustaa pesässä sekä alaikäistä että täysi-ikäistä lastaan. Väitteesi ei näin ollen pidä paikkaansa."

        Korjaas tuota sanamuotoa hiukan..Oikea sanamuoto olisi "että edunvalvoja edustaa pesässä sekä alaikäistä että holhouksen alaista täysi-ikäistä lastaan".
        Silloin ei ole välttämättä eturistiriitaa mutta jos tuo täysikäinen on täysin järjissään oleva täysvaltainen kakara niin eturistiriitaa tulee.Se että tämä täysikäinen antaa valtakirjan edunvalvojalleen ei taas muuta tilannetta mitenkään.

        "Edunvalvoja ei saa edustaa päämiestään, jos vastapuolena on edunvalvoja itse, edunvalvojan puoliso tai lapsi taikka joku, jota edunvalvoja edustaa."

        Päämies/päämiehet on edunvalvojan holhouksen alainen lapsi/lapset.
        Vastapuolet ovat edunvalvoja itse tai puoliso TAI täysikäinen edunvalvojan kakara.
        Eturistiriitaa syntyy.

        Juuri näin. Vajaavaltaisuuden lisäksi edunvalvoja voidaan määrätä tehtäväänsä toistaiseksi tai määräajaksi. Edunvalvojan määräämisen tai toimintakelpoisuuden rajoittamisen voi panna vireille holhousviranomainen, potilas itse, lapsensa tai muu läheisensä. Holhousviranomainen on voimassa olevan lain mukaan maistraatti.

        Nimim. 88989 väite: "Edunvalvoja ei voi edustaa alaikäistä lastaan, jos pesässä on osakkaana myös edunvalvojan täysi-ikäinen lapsi."

        Väärin. Edellä kuvatun perusteella on täysin mahdollista, että edunvalvoja edustaa pesässä sekä alaikäistä että edunvalvottavaa täysi-ikäistä lastaan. Väitteesi ei näin ollen pidä paikkaansa.

      • Eskolainenerkki

        "Nimim. 88989 väite: "Edunvalvoja ei voi edustaa alaikäistä lastaan, jos pesässä on osakkaana myös edunvalvojan täysi-ikäinen lapsi."

        Väärin. Edellä kuvatun perusteella on täysin mahdollista, että edunvalvoja edustaa pesässä sekä alaikäistä että edunvalvottavaa täysi-ikäistä lastaan. Väitteesi ei näin ollen pidä paikkaansa. "

        Öööö...Juridisesti holhouksen alainen täysikäinen kakara ja täysikäinen kakara on 2 eri asiaa joten kyllä se 88989 nimimerkillä kirjottavan lause on täysin oikea.

    • Buster-Keaton

      Avaaja lienee saanut melko hyvät eväät asialleen, vaikka virheellistäkin tietoa anteeksipyyntöineen on esitetty. Tällä hetkellä tilanne näyttäisi seuraavalta:

      1. Perinnöstä voi luopua ennakkoon, sen sijaan lakiosaoikeudestaan voi luopua vain, jos lakiosaa vastaava omaisuus on suoritettu. Jos luovut perinnöstä ennakkoon, olet kuolinpesän osakas siihen saakka, kunnes sinulle kuuluva lakiosa on maksettu, tai sinä, puolisosi tai lapsesi olette saaneet tai tulette saamaan lakiosaa vastaavan omaisuuden joko ennakkoperintöön tai testamenttiin perustuen. Kun lakiosaa vastaava osuus on maksettu ek. tavalla, et enää ole kuolinpesän osakas.

      2. Jos luovut perinnöstä vasta jälkikäteen, et ole enää kuolinpesän osakas. Sijaasi tulevat omat lapsesi, rintaperillisesi.

      3. Alaikäistä vajaavaltaista tai edunvalvonnassa olevaa osakasta edustaa hänen edunvalvojansa, tyypillisesti vanhemmat tai huoltajat. Jos edunvalvoja on itse saman kuolinpesän osakas, tarvitaan edunvalvojan sijainen tai edunvalvojan pitää hakea sopimusjaon suorittamiseen hyväksyntä maistraatilta. Nyt alaikäistä kuolinpesässä voi edustaa vanhemmista tai huoltajista se, joka ei ole kuolinpesän osakas.

      4. Täys'ikäiset lapset edustavat lähtökohtaisesti kuolinpesässä itse itseään.

      5. Jos sisaruksilla on yhteinen edunvalvoja, hänellä on kuitenkin valta edustaa sisaruksia perinnönjaossa, jos näiden edut eivät ole perinnönjaossa esitettyjen vaatimusten tai muiden jakoon liittyvien seikkojen johdosta ristiriidassa keskenään.

      6. Useamman sisaruksen edunvalvoja voi edustaa kaikkia sisaruksia kuolinpesässä, mikäli hän ei ole itse kuolinpesän osakas, eikä sisarusten etujen välille synny konkreettista ristiriitaa. Vasta konkreettinen eturistiriitatilanne aiheuttaa edunvalvojan esteellisyyden. Lain sanamuoto ei siten erittele edunvalvonnassa olevia alaikäisiä ja täysi-ikäisiä sisaruksia. Näin ollen sijaista ei tarvita, jos lain edellytykset muutoin täyttyvät.

      7. Jos kysymyksessä on sisarusten välinen konkreettinen ristiriita, sijainen tarvitaan yleensä molemmille päämiehille.

      8. Jos olet luopunut perinnöstäsi ennakkoon, etkä ole luopunut lakiosavaateestasi etkä sinä tai lähipiirisi ole saanut lakiosasta kompensaatiota, olet kuolinpesän osakas siihen saakka kunnes 6 kk määräaika menee umpeen, etkä tänä aikana voi edustaa lapsiasi. Riitaisuuksien ja epäselvyyksien välttämiseksi on syytä, että alaikäisten lapsien toinen huoltaja toimii kuolinpesässä vajaavaltaisten edustajana.

      Jos luovut todisteellisesti lakiosavaateesta, et ole kp:n osakas, ja voit edustaa lapsiasi.

      9. Jos luovut perinnöstä jälkikäteen, luovut myös lakiosasta, etkä ole enää kuolinpesän osakas ja siten voit edustaa lapsiasi.

      10. Jos luovut perinnöstä, et ole kp:n osakas, ja kaikki oikeutesi kuolinpesään siirtyvät sellaisinaan lapsillesi, koska heillä on perimyskaaren mukaan oikeus periä äitisi. Koska et ole kuolinpesän osakas, eikä ristiriitaa ole, voit edustaa alaikäisiä lapsiasi kuolinpesässä. Voit myös edustaa myös täys'ikäisiä lapsiasi, ellei sisarusten etujen välille synny konkreettista ristiriitaa.

      11. Jos luovut perinnöstä ennakkoon, mutta et ole luopunut lakiosastasi, määräaika ei ole kulunut umpeen eikä lähipiirisi ole saanut lakiosaa vastaavaa kompensaatiota, olet kp:n osakas, joten sinulla on oikeus moittia testamenttia.

      12. Jos olet luopunut perinnöstä jälkikäteen, et ole enää kuolinpesän osakas, eikä sinulla ole silloin oikeutta moittia testamenttia. Oikeutesi siirtyy lähtökohtaisesti sijaantulijoillesi. Kuten muualla kerrottua, myös oma moiteoikeutesi saattaa säilyä, jos sinulla (testamentin sisältö huomioiden) katsotaan perinnöstä luopumisesta huolimatta olevan riittävä oikeudellinen intressi ja oikeussuojan tarve moitekanteen ajamiseen.

      13. Omat sijaantulijasi - yksi tai useampi - voivat valtuuttaa sinut moittimaan testamenttia. Jokaisen perillisen moiteoikeus on itsenäinen.

      Voit siis useimmissa tapauksissa (tehokkaasti) luopua perinnöstä. Ilmoita kuolinpesälle kirjallisesti ja todisteellisesti, että luovut perinnöstä, jolloin rintaperillisesi käyttävät sinulle kuuluvia oikeuksia ml. oikeus lakiosavaateeseen. Myös testamentin moittiminen jää rintaperillisillesi, ja sinulle vain valtakirjalla.

      • 00530

        "12. Jos olet luopunut perinnöstä jälkikäteen, et ole enää kuolinpesän osakas, eikä sinulla ole silloin oikeutta moittia testamenttia. Oikeutesi siirtyy lähtökohtaisesti sijaantulijoillesi. Kuten muualla kerrottua, myös oma moiteoikeutesi saattaa säilyä, jos sinulla (testamentin sisältö huomioiden) katsotaan perinnöstä luopumisesta huolimatta olevan riittävä oikeudellinen intressi ja oikeussuojan tarve moitekanteen ajamiseen."

        Höpsis! Kuten muualla kerrottua, perinnöstä luopuneella ei ole testamentin moiteoikeutta. Eikä "oikeutesi siirry lähtökohtaisesti sijaantulijoillesi", vaan se SIIRTYY - ilman mitään lähtökohtaisuuksia. Tätä näköjään Buster-Keatonin on mahdotonta ymmärtää - mutta näin se vain on.

        Sitä paitsi B-K painottaa etukäteisluopumista kohtuuttomasti, se kun on perittävän kuoleman jälkeiseen luopumiseen verrattuna hyvin harvinaista. Ap:n tapauksessakin on kyse tuosta normaalista, perittävän kuoleman jälkeen tapahtuvasta luopumisesta, vaikkei B-K sitä näytä huomanneen (se ilmenee jo avauksesta).

    • UrpoLehtinen

      "Höpsis! Kuten muualla kerrottua, perinnöstä luopuneella ei ole testamentin moiteoikeutta. Eikä "oikeutesi siirry lähtökohtaisesti sijaantulijoillesi", vaan se SIIRTYY - ilman mitään lähtökohtaisuuksia. Tätä näköjään Buster-Keatonin on mahdotonta ymmärtää - mutta näin se vain on."

      Ei aina,sijaantulo riippuu siitä että mikä suhde testaattorilla on testamentin saajaan ja luopujan perillisiin.

      • 00530

        Nyt UL:kin on metsässä. Jos luopujalla on sijaantulija, niin kyllä ne kaikki luopujan oikeudet tuolle sijaantulijalle siirtyvät.

      • 88989

        Jos perinnöstä luopuu, tilanne on sama kuin jos luopuja olisi kuollut. Ja kuolleilla ei ole mitään oikeuksia.

    • UrpoLehtinen

      Naapurin Pirkkoliisa jättää testamentilla perintöä naapurin eskolle,Esko luopuu perinnöstä,Eskolla on 2 kakaraa.Sijaantuloa ei ole.

      Hyvin simppeliä.
      Menikö jakeluun vai ruvetaanko kaivamaan lakipykälää tuon tueksi?

      • 00530

        "Hyvin simppeliä."

        Tässä UL osui oikeaan, UL näyttäytyy omituisten väitteidensä valossa hyvin simppeliltä.

        Kas, kysymys EI ole missään vaiheessa ollut testamentista luopumisesta. Kysymys on ollut perinnöstä luopumisesta. Ne ovat kaksi aivan eri asiaa. Koettaa nyt vain UL:kin tämän ymmärtää.

      • UrpoLehtinen
        00530 kirjoitti:

        "Hyvin simppeliä."

        Tässä UL osui oikeaan, UL näyttäytyy omituisten väitteidensä valossa hyvin simppeliltä.

        Kas, kysymys EI ole missään vaiheessa ollut testamentista luopumisesta. Kysymys on ollut perinnöstä luopumisesta. Ne ovat kaksi aivan eri asiaa. Koettaa nyt vain UL:kin tämän ymmärtää.

        Kumpikin luokitellaan lain mukaan perinnöksi,testamenttisaanto ja normaali perintökaaren avulla saatu saanto.

        Testamenttisaannosta voi luopua samoin tavoin kuin perintökaaren avulla saadusta saannosta,Yksinkertaisella kirjallisella ilmoituksella "luovun perinnöstä blaa blaa bla jälkeen jne".

        Joten teknisesti asia sivuuttaa topiccia hieman.

      • 00530
        UrpoLehtinen kirjoitti:

        Kumpikin luokitellaan lain mukaan perinnöksi,testamenttisaanto ja normaali perintökaaren avulla saatu saanto.

        Testamenttisaannosta voi luopua samoin tavoin kuin perintökaaren avulla saadusta saannosta,Yksinkertaisella kirjallisella ilmoituksella "luovun perinnöstä blaa blaa bla jälkeen jne".

        Joten teknisesti asia sivuuttaa topiccia hieman.

        UL ei huomaa mikä oleellinen ero noilla kahdella on:

        Testamentista luovuttaessa sijaantulijaa ei välttämättä ole (UL:n esimerkkitapaus, kun luopujan jälkeläinen ei ole testaattoriin nähden perimispolvessa).

        Perinnöstä (oikein) luovuttaessa sijaantulija aina on; joko (perittävän ja) luopujan sukulainen tai viime kädessä (kun serkut eivät peri) Suomen valtio.

        Kun tässä keskustelussa on puhuttu perinnöstä luopumisesta, on turhaa sotkea keittoa sekoittamalla mukaan testamentista luopuminen osaamatta tehdä eroa näiden kahden välillä.

    • jatkuutäällä

      "Nimim. 88989: "Edunvalvoja ei voi edustaa alaikäistä lastaan, jos pesässä on osakkaana myös edunvalvojan täysi-ikäinen lapsi."

      Suomen lain mukaan 18 vuotta täyttänyttä henkilöä kutsutaan täysi-ikäiseksi, eikä tämä sisällä muita määreitä.

      Kuolinpesän täysi-ikäiset (nyt: lapset) edustavat pääsääntöisesti itseään. Aikuiset täysi-ikäiset henkilöt käyttävät itse puhevaltaa kuolinpesän yhteishallinnon aikana, elleivät ole valtuuttaneet asiamiestä hoitamaan tehtävää puolestaan.

      Edunvalvojalla (nyt: huoltaja) voi olla huollettavaan sekä alle 18-vuotias ja siten alaikäinen lapsi että täysi-ikäinen edunvalvottava lapsensa ja täysi-ikäinen vajaavaltainen lapsensa.

      Voiko edunvalvoja edustaa kuolinpesässä alaikäistä lastaan, jos pesässä on osakkaana myös edunvalvojan täysi-ikäinen lapsi? Kyllä voi, jos täysi-ikäinen lapsi on edunvalvonnassa tai vajaavaltainen ja ellei lasten etujen välillä ole todellista ristiriitaa.

      • Ex-maistraattilainen

        Yli 18v ei ole koskaan huollettava. Vain alaikäisillä on huoltaja(t).

        Tässä aloittajan tapauksessa ei täysi-ikäisillä lapsilla ole edunvalvojaa.
        Aloittaja ei siis voi perinnönjaossa edustaa alaikäisiä jääviystilanteen vuoksi, ihan niin kuin 88989 on kertonut.

        Miksi täällä keskustellaan kovasti siitä, että jos noilla täysi-ikäisilläkin olisi edunvalvoja? Aloittaja ei ole tällaista kertonut, ja suurimmalla osalla ihmisistä ei edunvalvojaa olekaan.

        Lisäksi edunvalvojaksi määrätään yleensä yksi henkilö. Alaikäisten edunvalvojina taas ovat yleensä molemmat vanhemmat.

        Siinä hyvin epätodennäköisessä tilanteessa, että noilla täysi-ikäisillä lapsilla olisikin edunvalvoja, pitäisi käytännössä kuitenkin hakea edunvalvojan sijainen.

        Tuskin tässä maassa on koskaan edes ollut sellaista tilannetta, jossa edunvalvoja olisi ollut yksin sekä alaikäisen lapsensa että täysi-ikäisen lapsensa edunvalvoja, ja olisi tullut joku perinnönjako, jossa hän olisi voinut edustaa heitä molempia. Niin marginaalisesta tilanteesta on kyse.

      • jatkuutäällä
        Ex-maistraattilainen kirjoitti:

        Yli 18v ei ole koskaan huollettava. Vain alaikäisillä on huoltaja(t).

        Tässä aloittajan tapauksessa ei täysi-ikäisillä lapsilla ole edunvalvojaa.
        Aloittaja ei siis voi perinnönjaossa edustaa alaikäisiä jääviystilanteen vuoksi, ihan niin kuin 88989 on kertonut.

        Miksi täällä keskustellaan kovasti siitä, että jos noilla täysi-ikäisilläkin olisi edunvalvoja? Aloittaja ei ole tällaista kertonut, ja suurimmalla osalla ihmisistä ei edunvalvojaa olekaan.

        Lisäksi edunvalvojaksi määrätään yleensä yksi henkilö. Alaikäisten edunvalvojina taas ovat yleensä molemmat vanhemmat.

        Siinä hyvin epätodennäköisessä tilanteessa, että noilla täysi-ikäisillä lapsilla olisikin edunvalvoja, pitäisi käytännössä kuitenkin hakea edunvalvojan sijainen.

        Tuskin tässä maassa on koskaan edes ollut sellaista tilannetta, jossa edunvalvoja olisi ollut yksin sekä alaikäisen lapsensa että täysi-ikäisen lapsensa edunvalvoja, ja olisi tullut joku perinnönjako, jossa hän olisi voinut edustaa heitä molempia. Niin marginaalisesta tilanteesta on kyse.

        "Nimim. 88989: "Edunvalvoja ei voi edustaa alaikäistä lastaan, jos pesässä on osakkaana myös edunvalvojan täysi-ikäinen lapsi."

        Tässä on jo aikaa sitten ryhdytty rönsyilemään myös muihin asioihin kuin avauksen tapaukseen, ja myöhemmin kuvattu tapaus ei varmuudella juttu ole marginaalinen. Jo päiväkausia sitten - ellei jo peräti avauksessa - on todettu, että pääsääntöisesti täysi-ikäiset edustavat itse itseään.

        Sukulaiseni ovat olleet jo pitkään tilanteessa, jossa perheessä oli täysi-ikäinen kehitysvammainen lapsi sekä alaikäinen lapsi. Perheen vanhemmat ovat luonnollisesti huoltajia sekä alaikäiselle lapselleen mutta myös edunvalvojia (holhouksen alaiselle) täysi-ikäiselle lapselleen. Tiedän testamentin laadituksi, mutta sen sisältöä en tiedä.

        Tuttavaperheessä on samantyyppinen tilanne, koska perheen jo aikuinen lapsi sai tapaturmaisesti aivoverenvuodon, ja perheessä on useita alaikäisiä lapsia.

        Suomessa on noin 15 000 kehitysvammaista, joista suurin osa edunvalvottavia tai jopa vajaavaltaisia. Kun tähän lasketaan mukaan muut täysi-ikäiset edunvalvottavat, Suomessa on yhteensä noin 50 000 täysi-ikäistä edunvalvottavaa. Tiedoksi, että 18–30-vuotiaiden osuus heistä on noin seitsemän prosenttia.

        Olisi todella erikoista, että yksikään 50 000:sta täysi-ikäisestä edunvalvottavasta ei koskaan olisi tilanteessa, jossa hän olisi sekä kuolinpesän osakas että alaikäisen lapsen sisarus. Kyllä maistraateilla ympäri Suomen on täysin valmiit vastaukset olemassa tuollaisiin tilanteisiin.

        Olet ollut maistraattissa töissä, joten luulisi sinun osata vastata edellisten esimerkkien valossa kysymykseen, voiko edunvalvoja (huoltaja) edustaa pesässä sekä alaikäistä että täysi-ikäistä lastaan. Kyllä voi, jos täysi-ikäinen lapsi on edunvalvonnassa tai vajaavaltainen ja ellei lasten etujen välillä ole todellista ristiriitaa.

      • Ex-maistraattilainen
        jatkuutäällä kirjoitti:

        "Nimim. 88989: "Edunvalvoja ei voi edustaa alaikäistä lastaan, jos pesässä on osakkaana myös edunvalvojan täysi-ikäinen lapsi."

        Tässä on jo aikaa sitten ryhdytty rönsyilemään myös muihin asioihin kuin avauksen tapaukseen, ja myöhemmin kuvattu tapaus ei varmuudella juttu ole marginaalinen. Jo päiväkausia sitten - ellei jo peräti avauksessa - on todettu, että pääsääntöisesti täysi-ikäiset edustavat itse itseään.

        Sukulaiseni ovat olleet jo pitkään tilanteessa, jossa perheessä oli täysi-ikäinen kehitysvammainen lapsi sekä alaikäinen lapsi. Perheen vanhemmat ovat luonnollisesti huoltajia sekä alaikäiselle lapselleen mutta myös edunvalvojia (holhouksen alaiselle) täysi-ikäiselle lapselleen. Tiedän testamentin laadituksi, mutta sen sisältöä en tiedä.

        Tuttavaperheessä on samantyyppinen tilanne, koska perheen jo aikuinen lapsi sai tapaturmaisesti aivoverenvuodon, ja perheessä on useita alaikäisiä lapsia.

        Suomessa on noin 15 000 kehitysvammaista, joista suurin osa edunvalvottavia tai jopa vajaavaltaisia. Kun tähän lasketaan mukaan muut täysi-ikäiset edunvalvottavat, Suomessa on yhteensä noin 50 000 täysi-ikäistä edunvalvottavaa. Tiedoksi, että 18–30-vuotiaiden osuus heistä on noin seitsemän prosenttia.

        Olisi todella erikoista, että yksikään 50 000:sta täysi-ikäisestä edunvalvottavasta ei koskaan olisi tilanteessa, jossa hän olisi sekä kuolinpesän osakas että alaikäisen lapsen sisarus. Kyllä maistraateilla ympäri Suomen on täysin valmiit vastaukset olemassa tuollaisiin tilanteisiin.

        Olet ollut maistraattissa töissä, joten luulisi sinun osata vastata edellisten esimerkkien valossa kysymykseen, voiko edunvalvoja (huoltaja) edustaa pesässä sekä alaikäistä että täysi-ikäistä lastaan. Kyllä voi, jos täysi-ikäinen lapsi on edunvalvonnassa tai vajaavaltainen ja ellei lasten etujen välillä ole todellista ristiriitaa.

        Kyllähän edunvalvottavat ovat useinkin kuolinpesien osakkaita, mutta harvemmin heidän edunvalvojinaan on molemmat vanhemmat. Onhan se tietysti mahdollista, mutta yleensä edunvalvojaksi määrätään siis yksi ihminen, ihan käytännön syistä.

        "Tiedän testamentin laadituksi, mutta sen sisältöä en tiedä."
        Mitä kuolinpesää tai kenen testamenttia siis tarkoitat?

        Vajaavaltaiseksi julistaminen on muuten aivan äärimmänen toimi. Muistelen, että Helsingin maistraatin alueella olisi ollut vain yksi tällainen tapaus.

      • jatkuutäällä
        Ex-maistraattilainen kirjoitti:

        Kyllähän edunvalvottavat ovat useinkin kuolinpesien osakkaita, mutta harvemmin heidän edunvalvojinaan on molemmat vanhemmat. Onhan se tietysti mahdollista, mutta yleensä edunvalvojaksi määrätään siis yksi ihminen, ihan käytännön syistä.

        "Tiedän testamentin laadituksi, mutta sen sisältöä en tiedä."
        Mitä kuolinpesää tai kenen testamenttia siis tarkoitat?

        Vajaavaltaiseksi julistaminen on muuten aivan äärimmänen toimi. Muistelen, että Helsingin maistraatin alueella olisi ollut vain yksi tällainen tapaus.

        Epäilen, että olet ollut koskaan maistraatissa töissä, ellet tiedä edes sitä, että kehitysvammaisen ensisijainen edunvalvoja on aina oma vanhempi tai omat vanhemmat. Olipa lapsi täysi-ikäinen tai ei. Kaikki kehitysvammaiset eivät ole laitoksissa, kuten eivät ole aivoverenvuodon saaneetkaan, vaan he asuvat kotonaan. Suurimmalla osalla ko. ryhmistä ei ole yleistä edunvalvojaa.

        Annoin sinulle kaksi esimerkkiä omasta lähipiiristäni.

        Edunvalvoja (huoltaja) voi edustaa pesässä sekä alaikäistä että täysi-ikäistä lastaan, jos täysi-ikäinen lapsi on edunvalvonnassa tai vajaavaltainen ja ellei lasten etujen välillä ole todellista ristiriitaa.

      • Ex-maistraattilainen
        jatkuutäällä kirjoitti:

        Epäilen, että olet ollut koskaan maistraatissa töissä, ellet tiedä edes sitä, että kehitysvammaisen ensisijainen edunvalvoja on aina oma vanhempi tai omat vanhemmat. Olipa lapsi täysi-ikäinen tai ei. Kaikki kehitysvammaiset eivät ole laitoksissa, kuten eivät ole aivoverenvuodon saaneetkaan, vaan he asuvat kotonaan. Suurimmalla osalla ko. ryhmistä ei ole yleistä edunvalvojaa.

        Annoin sinulle kaksi esimerkkiä omasta lähipiiristäni.

        Edunvalvoja (huoltaja) voi edustaa pesässä sekä alaikäistä että täysi-ikäistä lastaan, jos täysi-ikäinen lapsi on edunvalvonnassa tai vajaavaltainen ja ellei lasten etujen välillä ole todellista ristiriitaa.

        Kaikkien ihmisten edunvalvojiksi määrätään tietysti ensisijaisesti joku läheinen. Yleinen ev on aina viimeinen vaihtoehto. Mutta yleensä edunvalvojaksi määrätään vain yksi henkilö. Ja hyvin suurella osalla täysi-ikäisistä kehitysvammaisista ei ole lainkaan edunvalvojaa, koska heidän asiansa saatetaan saada hoidettua muullakin tavalla. Ratkaisu riippuu kehitysvamman asteesta ja siitä, mitä asioita hoidettavana on.

        Et vastannut kun kysyin, kenen testamentista puhuit. Näiden kehitysvammaisten lasten vanhempienko? Vai onko joku kaukaisempi sukulainen testamenttaamassa heille omaisuutta?

      • Järjen_ääni

        Joku konkreettinen esimerkki olisi tosiaan hyvä, minustakin todella marginaalinen tilanne, että alaikäisillä ja täysi-ikäisellä olisi sama edunvalvoja ja vieläpä esteetön!

    • UrpoLehtinen

      Hyvät ihmiset,erottakaa nyt sellaiset faktat että täysikäinen henkilö joka on edunvalvonnan piirissä on täysin eri asia kuin täysikäinen lapsi joka ei ole edunvalvonnan piirissä.
      Holhoustoimilain pykälän 32 alkuosa tarkoittaa käytännössä sellaista täysikäistä lasta joka ei ole edunvalvonnan piirissä.
      Loppuosa pykälästä koskien sisaruksia tarkoittaa edunvalvonnan piirissä olevia lapsia,oli ne sitten täysikäisiä tai alaikäisiä.

      • jatkuutäällä

        "Holhoustoimilain pykälän 32 alkuosa tarkoittaa käytännössä sellaista täysikäistä lasta joka ei ole edunvalvonnan piirissä."

        Keskustelua ei ole mitenkään rajattu holhoustoimilakiin tai sen pykälään 32. Aikuiset täysi-ikäiset henkilöt käyttävät lähtökohtaisesti itse puhevaltaa kuolinpesän yhteishallinnon aikana, elleivät ole valtuuttaneet asiamiestä hoitamaan tehtävää puolestaan.

        Täällä on korjattu paljon epätäsmällisyyksiä tai jopa suoranaisia virheitä. Itse ole puuttunut 88989 väitteeseen: "Edunvalvoja ei voi edustaa alaikäistä lastaan, jos pesässä on osakkaana myös edunvalvojan täysi-ikäinen lapsi."

        Ko. väite on minimissään harhaanjohtava, jopa virheellinen.

        Suomen lain mukaan 18 vuotta täyttänyttä henkilöä kutsutaan täysi-ikäiseksi, eikä tämä sisällä muita määreitä. Määritelmä täysi-ikäinen täyttyy puhtaasti iän perusteella, ei täysivaltaisuuden ja henkisten tai terveydellisten ominaisuuksien perusteella.

        Edunvalvojalla (nyt: huoltaja) voi olla huollettavaan sekä alle 18-vuotias ja siten alaikäinen lapsi että täysi-ikäinen edunvalvottava lapsensa ja täysi-ikäinen vajaavaltainen lapsensa. Edunvalvoja voi siis edustaa kuolinpesässä sekä alaikäistä lastaan että täysi-ikäistä lastaan, jos jälkimmäinen on edunvalvonnassa tai vajaavaltainen ja ellei lasten etujen välillä ole todellista ristiriitaa.

      • Mitäshelkattia

        Väitätkö siis tosissasi, että tämä lause on jotenkin virheellinen tai harhaanjohtava: "Edunvalvoja ei saa edustaa päämiestään, jos vastapuolena on edunvalvojan lapsi."

        Kyllä huomaa, että ollaan Suoli24:ssä, hohhoijaa...

    • UrpoLehtinen

      "Edunvalvoja ei voi edustaa alaikäistä lastaan, jos pesässä on osakkaana myös edunvalvojan täysi-ikäinen lapsi."

      Ko. väite on minimissään harhaanjohtava, jopa virheellinen."

      Holhoustoimilaissa lukee että edunvalvoja ei saa edustaa päämiestään jos vastapuolena on edunvalvojan lapsi.

      Tämä laki käytännössä tarkoittaa sitä että kyseinen vastapuoli/lapsi EI ole edunvalvonnan piirissä,näin ollen ylläoleva väite on täysin oikea eikä millään muotoa harhaanjohtava tai virheellinen.

      Laki lähtee siitä että kyseessä on täysikäinen lapsi joka ei ole edunvalvonnan piirissä.
      Laki määrittelee vain ja ainoastaan tuon sanamuodon mukaan sen että lapsen pitää olla täysivaltainen eikä edunvalvonnan piirissä.

      Loppuosa koskeekin sitten ihan muuta eli sisarusten osalta laki määrittelee että heidän tulee olla edunvalvonnan piirissä.
      Näin ollen edunvalvoja voi edustaa montaa lasta/täysikäistä ja alaikäistä vain jos he kaikki ovat edunvalvonnan piirissä ellei heidän etunsa ole ristiriidassa keskenään.

      Mutta jos pesässä on 1 edunvalvonnassa oleva alaikäinen ,1 edunvalvonnassa oleva täysi-ikäinen ja 1 täysi-ikäinen joka ei ole edunvalvonnassa niin silloin holhoustoimilain mukaan edunvalvoja ei voi edustaa päämiestään eli niitä 2 edunvalvonnassa olevaa kun vastapuolena on edunvalvojan lapsi jonka laki määrittelee täysi-ikäiseksi omatoimiseksi jermuksi.

      Lain termissä oleva " edunvalvojan lapsi EI voi olla alaikäinen koska silloin se menisi siihen "sisarus" kategoriaan ja sehän ei voi olla mahdollista lain tulkinnan vuoksi.

    • UrpoLehtinen

      "Määritelmä täysi-ikäinen täyttyy puhtaasti iän perusteella, ei täysivaltaisuuden ja henkisten tai terveydellisten ominaisuuksien perusteella."

      Kerroppas että onko täysivaltainen henkilö täysi-ikäinen vai ei?

      • jatkuutäällä

        "Mutta jos pesässä on 1 edunvalvonnassa oleva alaikäinen ,1 edunvalvonnassa oleva täysi-ikäinen ja 1 täysi-ikäinen joka ei ole edunvalvonnassa niin silloin holhoustoimilain mukaan edunvalvoja ei voi edustaa päämiestään eli niitä 2 edunvalvonnassa olevaa kun vastapuolena on edunvalvojan lapsi jonka laki määrittelee täysi-ikäiseksi omatoimiseksi jermuksi."

        Olet aivan oikeassa, tästä ei ole mitään epäselvyyttä.

        Kuolinpesän yhteishallintoon ei vaadita holhousviranomaisen erillistä lupaa, mikäli alaikäinen on asianmukaisesti edustettuna kuolinpesässä. Alaikäisen huoltaja ei voi toimia päämiehensä edunvalvojana, jos hän on esteellinen. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, jos edunvalvoja ja päämies ovat molemmat saman kuolinpesän osakkaita ja on kyse osituksesta tai perinnönjaosta.

        Edunvalvoja ei myöskään saa edustaa päämiestään asiassa, jonka vastapuolena on esimerkiksi edunvalvojan puoliso, muuten edunvalvojalle läheinen henkilö tai muu henkilö, jota edunvalvoja myös edustaa.

        Mutta seuraava 88989 väite on virheellinen ja vähintään harhaanjohtava:

        "Ja oikaistaan lisää: Edunvalvoja ei voi edustaa alaikäistä lastaan, jos pesässä on osakkaana myös edunvalvojan täysi-ikäinen lapsi."

        Laki sallii sisarusten yhteisen edunvalvojan myös edustaa useampaa sisarusta perinnönjaossa, mikäli heidän etunsa eivät ole ristiriidassa keskenään, eikä päämiesten etu ole ristiriidassa myöskään edunvalvojan edun kanssa. Useamman sisaruksen edunvalvoja voi siis edustaa kaikkia sisaruksia kuolinpesässä, mikäli hän ei ole itse kuolinpesän osakas, eikä sisarusten etujen välille synny todellista ristiriitaa.

        Edunvalvojalla (nyt: huoltaja) voi olla huollettavaan sekä alle 18-vuotias ja siten alaikäinen lapsi että täysi-ikäinen edunvalvottava lapsensa. Edunvalvoja voi siis edustaa kuolinpesässä sekä alaikäistä lastaan että täysi-ikäistä lastaan, jos jälkimmäinen on edunvalvonnassa tai vajaavaltainen ja ellei lasten etujen välillä ole todellista ristiriitaa.

        Määritelmä täysi-ikäinen täyttyy puhtaasti iän perusteella, ei täysivaltaisuuden ja henkisten tai terveydellisten ominaisuuksien perusteella.

        On mahdollista - nimim. 88989 ehkä haluaisi itse vastata pystyessään - että hän on tarkoittanut seuraavaa:

        "-Ja oikaistaan lisää: Edunvalvoja ei voi edustaa alaikäistä lastaan, jos pesässä on osakkaana myös edunvalvojan täysivaltainen lapsi."

        Tuo viimeisin lause ei johda ketään harhaan.

      • 6292629726272
        jatkuutäällä kirjoitti:

        "Mutta jos pesässä on 1 edunvalvonnassa oleva alaikäinen ,1 edunvalvonnassa oleva täysi-ikäinen ja 1 täysi-ikäinen joka ei ole edunvalvonnassa niin silloin holhoustoimilain mukaan edunvalvoja ei voi edustaa päämiestään eli niitä 2 edunvalvonnassa olevaa kun vastapuolena on edunvalvojan lapsi jonka laki määrittelee täysi-ikäiseksi omatoimiseksi jermuksi."

        Olet aivan oikeassa, tästä ei ole mitään epäselvyyttä.

        Kuolinpesän yhteishallintoon ei vaadita holhousviranomaisen erillistä lupaa, mikäli alaikäinen on asianmukaisesti edustettuna kuolinpesässä. Alaikäisen huoltaja ei voi toimia päämiehensä edunvalvojana, jos hän on esteellinen. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, jos edunvalvoja ja päämies ovat molemmat saman kuolinpesän osakkaita ja on kyse osituksesta tai perinnönjaosta.

        Edunvalvoja ei myöskään saa edustaa päämiestään asiassa, jonka vastapuolena on esimerkiksi edunvalvojan puoliso, muuten edunvalvojalle läheinen henkilö tai muu henkilö, jota edunvalvoja myös edustaa.

        Mutta seuraava 88989 väite on virheellinen ja vähintään harhaanjohtava:

        "Ja oikaistaan lisää: Edunvalvoja ei voi edustaa alaikäistä lastaan, jos pesässä on osakkaana myös edunvalvojan täysi-ikäinen lapsi."

        Laki sallii sisarusten yhteisen edunvalvojan myös edustaa useampaa sisarusta perinnönjaossa, mikäli heidän etunsa eivät ole ristiriidassa keskenään, eikä päämiesten etu ole ristiriidassa myöskään edunvalvojan edun kanssa. Useamman sisaruksen edunvalvoja voi siis edustaa kaikkia sisaruksia kuolinpesässä, mikäli hän ei ole itse kuolinpesän osakas, eikä sisarusten etujen välille synny todellista ristiriitaa.

        Edunvalvojalla (nyt: huoltaja) voi olla huollettavaan sekä alle 18-vuotias ja siten alaikäinen lapsi että täysi-ikäinen edunvalvottava lapsensa. Edunvalvoja voi siis edustaa kuolinpesässä sekä alaikäistä lastaan että täysi-ikäistä lastaan, jos jälkimmäinen on edunvalvonnassa tai vajaavaltainen ja ellei lasten etujen välillä ole todellista ristiriitaa.

        Määritelmä täysi-ikäinen täyttyy puhtaasti iän perusteella, ei täysivaltaisuuden ja henkisten tai terveydellisten ominaisuuksien perusteella.

        On mahdollista - nimim. 88989 ehkä haluaisi itse vastata pystyessään - että hän on tarkoittanut seuraavaa:

        "-Ja oikaistaan lisää: Edunvalvoja ei voi edustaa alaikäistä lastaan, jos pesässä on osakkaana myös edunvalvojan täysivaltainen lapsi."

        Tuo viimeisin lause ei johda ketään harhaan.

        88989: "Ja oikaistaan lisää: Edunvalvoja ei voi edustaa alaikäistä lastaan, jos pesässä on osakkaana myös edunvalvojan täysi-ikäinen lapsi."

        jatkuutäällä: "Ja oikaistaan lisää: Edunvalvoja ei voi edustaa alaikäistä lastaan, jos pesässä on osakkaana myös edunvalvojan täysivaltainen lapsi."

        88989 voisi itse ottaa kantaa siihen, mistä puhuu, ja mitä on halunnut oikaista.

        Kaikille lukijoille lienee jo selvää, että perinnönjaossa huoltaja-vanhempi ei voi edustaa alaikäisiä lapsiaan, jos osakkaana sattuu olemaan myös täysivaltainen lapsi.

        88989 kuitenkin puhuu täysi-ikäisestä lapsesta.

      • Golden_Eye_Ring
        6292629726272 kirjoitti:

        88989: "Ja oikaistaan lisää: Edunvalvoja ei voi edustaa alaikäistä lastaan, jos pesässä on osakkaana myös edunvalvojan täysi-ikäinen lapsi."

        jatkuutäällä: "Ja oikaistaan lisää: Edunvalvoja ei voi edustaa alaikäistä lastaan, jos pesässä on osakkaana myös edunvalvojan täysivaltainen lapsi."

        88989 voisi itse ottaa kantaa siihen, mistä puhuu, ja mitä on halunnut oikaista.

        Kaikille lukijoille lienee jo selvää, että perinnönjaossa huoltaja-vanhempi ei voi edustaa alaikäisiä lapsiaan, jos osakkaana sattuu olemaan myös täysivaltainen lapsi.

        88989 kuitenkin puhuu täysi-ikäisestä lapsesta.

        Kyllä nimimerkki "88989" on puhunut aikaisemmin juuri ja nimenomaan täysi-ikäisestä sisaruksesta eli "jos perinnönjaossa on vastapuolena alaikäisen lapsen täysi-ikäinen sisarus, niin jako ei onnistu ilman esteetöntä edunvalvojan sijaista".

        Lisäksi 88989 kertoi, että "se lakimies, joka muuta väittää, on ammattitaidoton".

        On helppoa ymmärtää se, että edunvalvoja ei voi edustaa samassa kuolinpesässä mahdollisen ristiriidan vuoksi sekä itseään että alaikäistä lastaan TAI edustaa alaikäistä lastaan täysivaltaista lastaan vastaan. Tämä löytyy suoraan laista.

        Sen sijaan laki ei erottele edunvalvojan aka. huoltajan alaikäisiä ja edunvalvottavia täysi-ikäisiä sisaruksia toisistaan puhtaasti iän perusteella. Ero syntyy täysivaltaisuudesta, eikä puhtaasti täysivaltaisella henkilöllä ole koskaan edunvalvojaa. Jos sisaruksilla on yhteinen edunvalvoja, hänellä on valta edustaa sisaruksia perinnönjaossa, jos näiden edut eivät ole perinnönjaossa esitettyjen vaatimusten tai muiden jakoon liittyvien seikkojen johdosta ristiriidassa keskenään.

        Edunvalvojan sijaista ei tarvita, jos lain edellytykset muutoin täyttyvät eli konkreettista ristiriitaa sisarusten välillä ei ole. Yksi ja sama edunvalvoja tai huoltaja voi edustaa molempia. Jos kysymyksessä kuitenkin on sisarusten välinen konkreettinen ristiriita, edunvalvojan sijainen tarvitaan yleensä molemmille päämiehille.

        "Ja oikaistaan lisää: Edunvalvoja ei voi edustaa alaikäistä lastaan, jos pesässä on osakkaana myös edunvalvojan täysivaltainen lapsi."

        Tämä lause ei ole ristiriidassa minkään lain kohdan kanssa, mutta olisi hauskaa kuulla sekä 88989:n että häntä puolustaneen LW-:n kannat asiassa.

    • UrpoLehtinen

      Ota huomioon se että ikä ei tuo täysivaltaisuutta kaikissa tapauksissa,henkilö voi olla täysivaltainen jo 17 vuotiaana.

      Se mitä täysivaltainen käytännössä sitten tarkoittaa on taas ihan eri asia.

    • UrpoLehtinen

      Hei,olen Pekka,mulla on ikää 17 vuotta mutta olen täysivaltainen lapsi.
      Voiko isäni edustaa minua ja pikkuveljeäni perinnönjaossa ilman ristiriitaa?

      Onko ylläoleva kysymys mahdollinen vai ei?

      Täysi-ikäinen ja täysivaltainen..Mitä eroa niillä on?

      Vanhempien elatusvelvollisuus loppuu kun henkilöstä tulee täysivaltainen mutta silti henkilö ei ole 18 vuotias niin aika absurdiksi tämä homma menee jos kysytään tuo ylläoleva kysymys eli voiko edustaa vai ei.

      Sehän on selvää että kaljaa et saa kaupasta vaikka olisitkin täysivaltainen mutta silti olet juridisesti oikeustoimikelpoinen kakara.
      Toisaalta voidaan ajatella asiaa että et olekkaan oikeustoimikelpoinen vaan rajoitetusti oikeustoimikelpoinen.

      Mikä suhde täysivaltaisuudella on täysi-ikäisyyteen ja mitä oikeuksia täysivaltaisuus tuo tullessaan?

      Siinäpä teille miettimisen aihetta.

      • KKO-123

        //Henkilö voi olla täysivaltainen jo 17 vuotiaana.//

        Jos olemme tarkkoja, niin ei voi olla sanan perinteisessä merkityksessä.

        Oikeusministeriö voi erityisistä syistä antaa kahdeksaatoista vuotta nuoremmalle luvan mennä avioliittoon, mutta ennen asian ratkaisemista luvanhakijan huoltajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Alaikäinen voi siis vapautua alaikäisyyden sisällään pitämästä vajaavaltaisuudesta, jonka jälkeen huoltaja ei enää ole vastuussa lapsestaan, ja huolto- ja holhoussuhde katkeaa. Edellinen perustuu siihen, että puolisoiden on oltava keskenään yhdenvertaisia.

        17-vuotias on oikeuskelpoinen oikeussubjekti, mutta hänen oikeustoimikelpoisuutensa on rajoitettu, ja henkilö on siten vailla täyttä oikeustoimikelpoisuutta. Täysivaltaisuus eli oikeustoimikelpoisuus voi olla täysimääräisesti vain niillä, jotka ovat kasvaneet aikuisiksi, ja Suomessa aikuisuuden ikäraja on 18 vuotta.

        Vaikka 17-vuotias olisikin täysivaltainen avioliiton suhteen, hän ei ole täysi-ikäinen, eikä hän ei saa äänestää, hän ei saa ostaa tupakkaa tai alkoholia eikä hän voi hakea passia ilman huoltajiensa suostumusta jne jne. Täysivaltaiseksi eli täysin oikeustoimikelpoiseksi lapsi tulee täyttäessään 18 vuotta, ellei hänen toimintakelpoisuuttaan ole sitä ennen rajoitettu.

        //Voiko isäni edustaa minua ja pikkuveljeäni perinnönjaossa ilman ristiriitaa?//

        Ei voi sillä, sillä isäsi ei ole enää huoltajasi. Sinä käytät puhevaltaa asiassa itsenäisesti.

    • UrpoLehtinen

      Ehkä asiaa tulisi ajatella näin..17 vuotias täysivaltainen lapsi..onko hän edunvalvonnan piirissä?

      Jos ei niin holhoustoimilain kannalta sillä ei ole merkitystä että onko henkilö täyttänyt 18 vuotta,eli toisinsanoen edunvalvoja ei voi edustaa kyseistä päämiestä joka on tämän lapsen pikkuveli..jos he ovat samassa kuolinpesässä osakkaina.

      Onko tuo väite oikea vai väärä?

      Mutta onko se mahdollista että täysivaltainen alaikäinen on edunvalvonnan piirissä suoraan lain nojalla?
      Mikä seikka tukisi tätä olettamaa?
      Ei ainakaan se että elatusvelvollisuus on päättynyt vanhempien osalta.
      Ja onko vanhemmilla oikeus kieltää tätä lasta tekemästä oikeustoimia vaikka henkilö on täysivaltainen mutta ei 18 vuotias..joka sinänsä määrittelee sen että henkilö on täysi-ikäinen joka toisaalta tuo tiettyjä oikeuksia..

      Huoh..mitä enemmän asiaa ajettelee niin sen sotkuisemmaksi se menee.
      Asiasta ei liene oikeuskäytäntöä suhteessa holhoustoimilakiin.

      KKO:n päätös tosin löytyy suhteessa 17 vuotiaaseen täysivaltaiseen kakaraan.

      • AikuinenNainenMäOon

        Mihin lainkohtaan perustuu tuo, että täysivaltaisuus voi alkaa jo 17-vuotiaana?

    • UrpoLehtinen
      • AikuinenNainenMäOon

        Tuo päätös käsitteli sitä, oliko vanhemmilla elatusvelvollisuus, kun heidän alaikäinen lapsensa on naimisissa.

        Kyllä se täysi-ikäisyyden ja täysivaltaisuuden ikäraja on 18. Ei se siitä muuksi muutu, vaikka 17-vuotias menisi naimisiin.

        http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990442#L1P2

        Alle 18-vuotias ei voi myöskään olla oman lapsensa edunvalvoja.

    • UrpoLehtinen

      "Jo näistä syistä oli katsottava, että kun lapsi, jolla oi oikeus saada vanhemmiltaan elatusta, ------>solmi avioliiton ja tuli samalla täysivaltaiseksi,<---------- vanhempien elatusvelvollisuus muuttui aviopuolison elatusvelvollisuuteen nähden toissijaiseksi. Vanhemman lapselle suoritettavaa elatusapua koskevan tuomion."

      "Ulosottomies oli katsonut, ettei elatusapu enää erääntynyt, koska A oli solminut avioliiton 22.9.1979 ja lapsen ja vanhempien välinen huolto- ja holhoussuhde oli katkennut ------------------------>lapsen tultua avioliiton solmimisen kautta täysivaltaiseksi.<------------"

      Osaat varmaan lukea..lapsi oli 17 v solmiessaan avioliiton.

      Sama juttu löytyy myös täältä..
      http://www.helsinki.fi/oikeustiede/oppiaineet/perhe_jaamistooikeus/materiaali/saarenpaa/luentomateriaalia Saarenpää 2013.pdf

      "
      "Eräässä tapauksessa täysivaltaisuus voi alkaa jo ennen 18-vuoden iän täyttämistä. Alaikäisenä avioituminen tuo näet mukanaan myös täysivaltaisuuden. Muuten avioliitto ei olisi kahden tasavertaisen yksilön parisuhde. Alaikäisenä avioituminen on kuitenkin varsin harvinaista. Vuosittain noin 40 alaikäistä saa avioitumisluvan."

      • AikuinenNainenMäOon

        Saarenpää kirjoittaa myös näin:

        "Holhoustoimilain mukainen 18-vuoden täysivaltaisuusikäraja ei näin läheskään aina ole ratkaiseva ikäraja. Siitä poikkeaminen edellyttää kuitenkin erityissäännöksen olemassaoloa."

        Kysynkin siis uudelleen: mikä on tuo erityissäännös eli mihin lainkohtaan perustuu tuo, että täysivaltaisuus voi alkaa jo 17-vuotiaana?

      • AikuinenNainenMäOon

        No en kyllä löytänyt mainintaa 17-vuotiaan täysivaltaisuudesta. Kerrotko tarkemmin, mitä kohtaa tarkoitit!

    • UrpoLehtinen

      Osaat varmaan lukea....
      Ulosottomies oli katsonut, ettei elatusapu enää erääntynyt, koska A oli solminut avioliiton 22.9.1979 ja lapsen ja vanhempien välinen huolto- ja holhoussuhde oli katkennut ------------------------>lapsen tultua avioliiton solmimisen kautta täysivaltaiseksi.<------------"

      JA

      "Jo näistä syistä oli katsottava, että kun lapsi, jolla oi oikeus saada vanhemmiltaan elatusta, ------>solmi avioliiton ja tuli samalla täysivaltaiseksi,<---------- vanhempien elatusvelvollisuus muuttui aviopuolison elatusvelvollisuuteen nähden toissijaiseksi. Vanhemman lapselle suoritettavaa elatusapua koskevan tuomion."

      Säännös perustuu avioliittolakiin,oikeusministeriön lupaan ja se sivuuttaa lakia lapsen elatuksesta(Velvollisuus suorittaa elatusapua päättyy, kun lapsi täyttää kahdeksantoista vuotta, jollei toisin ole sovittu tai määrätty.)

      Kun lapsi menee avioliittoon alle 18 vuotiaana niin vanhempien elatusvelvollisuus loppuu,näin ollen lapsesta tulee täysivaltainen kun vanhemmat eivät enää ole vastuussa lapsen elatuksesta.Oikeusministeriö voi antaa luvan lapselle että hän saa mennä naimisiin,samainen lupa tuo myös lapselle täysivaltaisuuden.

      • AikuinenNainenMäOon

        No eihän nyt joku ulosottomiehen väite ole oikeuslähde!!
        Eikä myöskään joku vuodelta 1982 peräisin olevassa oikeustapauksessa käytetty termi.

        Ei elatusvelvollisuus tai oikeus elatukseen ratkaise sitä, onko joku täysi-ikäinen ja oikeustoimikelpoinen vai ei. Voidaanhan puolisokin tuomita maksamaan exälleen elatusapua, mutta ei se vaikuta exän täysivaltaisuuteen.

        Alle 18-vuotias ei ole oikeustoimikelpoinen ja piste. Asiasta säädetään holhoustoimilain 2 §:ssä: "Vajaavaltaisella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä (alaikäinen) ja sellaista 18 vuotta täyttänyttä henkilöä (täysi-ikäinen), joka on julistettu vajaavaltaiseksi."

    • UrpoLehtinen

      Ja nuorimman ovat olleet 14 vuotiaita kun ovat hakeneet poikkeuslupaa avioliitolle,näin ollen se täysivaltaisuus ei ole sidottu 17 ikävuoteen.

    • AikuinenNainenMäOon

      Mitähän UrpoLehtinen ajattelet vajaavaltaisuuden ja täysivaltaisuuden tarkoittavan? Ei se alaikäinen täysivaltaiseksi ja oikeustoimikelpoiseksi tule sillä, että 17-vuotiaana (tai alle) solmii avioliiton. Ei 17-vuotias saa esim. ajokorttia eikä voi itsenäisesti tehdä oikeustoimia.

    • UrpoLehtinen

      "Alle 18-vuotias ei ole oikeustoimikelpoinen ja piste. Asiasta säädetään holhoustoimilain 2 §:ssä: "Vajaavaltaisella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä (alaikäinen) ja sellaista 18 vuotta täyttänyttä henkilöä (täysi-ikäinen), joka on julistettu vajaavaltaiseksi."

      Kuka on vastuussa 17 vuotiaasta joka on mennyt naimisiin alaikäisenä?
      Onko kenties vanhemmat?Aviopuoliso?Itse ilkimys eli tämä kakara?

      Se on ydinkysymys..Vastaappas siihen.

    • Katsastusmies89

      "Ei 17-vuotias saa esim. ajokorttia"

      Jos sinulle myönnetään ikään liittyvä poikkeuslupa, sinut voidaan hyväksyä suorittamaan kuljettajantutkinto normaalia aikaisemmin, kuitenkin aikaisintaan 17-vuotiaana.

      • KatsastusmiehenEsimies

        Mutta ei sitä poikkeuslupaa sillä perusteella saa, että on mennyt naimisiin!

    • UrpoLehtinen

      "Eräässä tapauksessa täysivaltaisuus voi alkaa jo ennen 18-vuoden iän täyttämistä. Alaikäisenä avioituminen tuo näet mukanaan myös täysivaltaisuuden."

      Kerros hyvä ihminen että miten sinä selität tämän..nimenomaan kyseinen lause "täysivaltaisuuden"

      Mitä se tarkoittaa?

      • AikuinenNainenMäOon

        En tiedä, mitä Saarenpää on ajatellut kirjoittaessaan tuon. Ei hän kuitenkaan voi holhoustoimilain määräyksiä tuolla lauseellaan muuttaa.

    • UrpoLehtinen

      Kyseessä ei ole pelkästään saarenpää vaan muutama muu yksityishenkilö,ulosottomies ja KKO.

    • Katsastusmies89e

      "Mutta ei sitä poikkeuslupaa sillä perusteella saa, että on mennyt naimisiin! "

      Mistäs tiedät,syitä löytyy ja pidän hyvinkin mahdollisena että esimerkiksi syy voisi olla se että aviopuoliso tarvitsee kyytipalvelua sairauden takia.

    • UrpoLehtinen

      Tein kirjallisen kysymyksen tuosta täysivaltaisuudesta oikeusministeriölle,vastausta odotellessa...postaan sen tänne sitten kun vastaus saapuu.

    • UrpoLehtinen

      Lisäyksenä vielä että...
      lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa sanotaan näin...

      "Lapsen huolto päättyy, kun lapsi täyttää kahdeksantoista vuotta tai sitä ennen menee avioliittoon."

      Tämäkin lause vahvistaa sitä että lapsesta tulee täysivaltainen.

      • 88989

        No ei todellakaan vahvista. Tuo vain kertoo sitä, että vastuu hyvinvoinnista siirtyy vanhemmilta puolisolle.

        Oikeustoimikelpoisuus tarkoittaa sitä, että pystyy itse edustamaan itseään ja solmimaan esimerkiksi sopimuksia.

        Huolto taas tarkoittaa mm. hoitoa ja kasvatusta, valvontaa ja huolenpitoa, kehityksen ja hyvinvoinnin turvaamista.

      • vaivieläpuolisolle
        88989 kirjoitti:

        No ei todellakaan vahvista. Tuo vain kertoo sitä, että vastuu hyvinvoinnista siirtyy vanhemmilta puolisolle.

        Oikeustoimikelpoisuus tarkoittaa sitä, että pystyy itse edustamaan itseään ja solmimaan esimerkiksi sopimuksia.

        Huolto taas tarkoittaa mm. hoitoa ja kasvatusta, valvontaa ja huolenpitoa, kehityksen ja hyvinvoinnin turvaamista.

        > No ei todellakaan vahvista. Tuo vain kertoo sitä, että vastuu hyvinvoinnista siirtyy vanhemmilta puolisolle.

        Ja taas sinulta puhdasta höpöä!

        Vastuu siirtyy huoltajalta alaikäiselle itselleen, katsos kun puoliso itsekin saattaa olla alaikäinen. Alaikäinen voi siis vapautua alaikäisyyden sisällään pitämästä vajaavaltaisuudesta, koska huolto- ja holhoussuhde katkeaa avioliiton myötä. Edellinen perustuu siihen, että puolisoiden on oltava keskenään yhdenvertaisia.

        Alaikäisen täysivaltaisuus eli oikeustoimikelpoisuus voi olla täysimääräisesti vain niillä, jotka ovat kasvaneet aikuisiksi, ja Suomessa aikuisuuden ikäraja on 18 vuotta.

    • UrpoLehtinen

      "No ei todellakaan vahvista. Tuo vain kertoo sitä, että vastuu hyvinvoinnista siirtyy vanhemmilta puolisolle."

      Ei vaan elatusvelvollisuus siirtyy puolisolle,jos vastapuoli on myös 17 vuotias niin ei hän voi olla juridisesti vastuussa omasta aviopuolisosta samalla tavalla kuin normaalisti vanhemmat ovat.

      Toisinsanoen vanhemmat eivät enää ole kyseisen lapsen huoltajia/edunvalvojia.

      Näin ollen vaihtoehdoksi jää vain se että lapsesta itsestään tulee täysivaltainen joka päättää omista asioistaan.

    • UrpoLehtinen

      Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sanoo näin..Osaat varmaan lukea mutta entäs ymmärrätkö asian todellisen laidan.

      Kun lapsen huolto päättyy niin se koskee noita kaikkia asioita mitä tuossa tekstissä mainitaan.!!!

      Lapsen huolto

      Laki holhoustoimesta 4 § (Finlex)
      Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 1 § (Finlex)

      Lapsen huollolla tarkoitetaan lapsen henkilökohtaisten asioiden hoitoa. Lapsen huoltajia ovat hänen vanhempansa tai henkilöt, joille lapsen huolto on uskottu. Huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista. Huoltajalla on oikeus saada tietoa lasta koskevista asioista eri viranomaisilta ja huoltaja myös edustaa lasta lapsen henkilöä koskevassa asiassa. Lisäksi lapsen huoltaja toimii holhoustoimilain nojalla lapsen edunvalvojana hoitaen lapsen taloudellisia asioita.
      Laki holhoustoimesta 4 § (Finlex)

      Huoltomuodolla ei ole vaikutusta kummankaan vanhemman verotukseen eikä sosiaaliturvaan. Huoltomuoto ei myöskään vaikuta lapsen oikeuteen tavata muualla asuvaa vanhempaansa eikä vanhemman velvollisuuteen huolehtia lapsen elatuksesta. Lapsen huolto päättyy, kun lapsi täyttää kahdeksantoista vuotta tai sitä ennen jos hän menee avioliittoon.

    • UrpoLehtinen

      Eli Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 1 § kumoaa Lain holhoustoimesta 4 § jos lapsi menee alaikäisenä naimisiin.
      Jos sä et ole lapsen huoltaja niin sä et myöskään voi olla lapsen edunvalvoja ellei tuomioistuin niin määrää ja sellaisessa tapauksessa lapsen pitäisi olla vajaavaltainen jollain muotoa. Tämä koskee nimenomaan vain lapsen vanhempia.

    • UrpoLehtinen

      Laki holhoustoimesta 4 §

      Alaikäisen edunvalvojina ovat hänen huoltajansa, jollei jäljempänä toisin säädetä."

      Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 1 §

      Alaikäisen huolto päättyy kun alaikäinen menee naimisiin niin samalla vanhempien elatusvelvollisuus ja muut oikeudet häviävät.

      Näin ollen ainut vaihtoehto on se että lapsi päättää omista asioistaan kun vanhemmat eivät enää ole lapsensa huoltajia eikä edunvalvojia.

      Asia on harvinaisen selvä ja jos sä et sitä tajua niin voi voi.

    • Heiolenpekka17v

      "Alaikäisen täysivaltaisuus eli oikeustoimikelpoisuus voi olla täysimääräisesti vain niillä, jotka ovat kasvaneet aikuisiksi, ja Suomessa aikuisuuden ikäraja on 18 vuotta."

      Kuka päättää lapsen asioista sen jälkeen kun hän menee alaikäisenä naimisiin??
      Se me tiedetään että se ei ole vanhemmat eikä myöskään aviopuoliso...Joten kuka tai mikä taho se sitten on ellei itse tämä lapsi?

      Onko se maistraatti?Entäs tuomioistuin?Kuka määrittelee että mitä tämä lapsi saa tehdä ja mitä ei?

    • 88989

      Ja vielä siitä edunvalvojan esteellisyydestä, eli voiko edunvalvoja edustaa päämiestään, jos kuolinpesässä on osakkaana edunvalvojan täysi-ikäinen lapsi? On puhuttu sellaisesta tilanteesta, että tuo täysi-ikäinenkin olisi edunvalvonnassa (alempana kohta 1.). Suurimmassa osassa tapauksia täysi-ikäinen edustaa kuitenkin itse itseään (kohta 2.).

      1. Jotta mainitunlainen tilanne ensinnäkin tulisi, pitäisi täysi-ikäiselle lapselle (esim. kehitysvammaiselle) olla määrättynä edunvalvojaksi alaikäisen lapsen molemmat huoltajat. Edunvalvojia määrätään kuitenkin pääsääntöisesti vain yksi, kuten joku taisi jo sanoakin.

      Tilanne voi toki olla myös se, että kyseessä on yksinhuoltaja.

      Näissä tilanteissa edunvalvoja voi edustaa molempia lapsiaan edunvalvojana (jollei näiden välillä ole eturistiriitaa).

      2. Jos taas kuolinpesässä on osakkaana edunvalvojan täysi-ikäinen lapsi, jolla ei ole edunvalvojaa, kyseessä on esteellisyystilanne ja tarvitaan edunvalvojan sijainen. Näin siis sekä tehtäessä perinnönjakoa taikka sovittaessa kuolinpesän yhteishallinnosta.

      Tietysti jos kyseessä on esimerkiksi kuolinpesän asunnon myynti jollekin ulkopuoliselle taholle, ei esteellisyyttä ole. Tällöin edunvalvoja edustaa kaupassa alaikästä ja täysi-ikäinen edustaa itseään.

      3. On myös huomattava, että jos kyseessä on edunvalvojan puolison kuolinpesä, edunvalvoja on esteellinen edustamaan päämiehiään osituksessa tai omaisuuden erottelussa. Näihin tarvitaan siis kuitenkin edunvalvojan sijainen.

      • 94307894390625490275

        "esimerkiksi kuolinpesän asunnon myynti jollekin ulkopuoliselle taholle, ei esteellisyyttä ole. "

        ???????????????????

      • 6825498184782635

        Mikä on "taho"?

    • 8727827829227

      Lienee jo tässä vaiheessa kaikille lukijoille selvää, että perinnönjaossa huoltaja-vanhempi ei voi edustaa alaikäisiä lapsiaan, jos osakkaana sattuu olemaan myös huoltajan täysivaltainen lapsi.

      Laki ei tee eroa edunvalvojan tai huoltaja-vanhemman alaikäisten ja edunvalvottavien täysi-ikäisten sisarusten kesken puhtaasti iän perusteella. Ero syntyy täysivaltaisuudesta, eikä puhtaasti täysivaltaisella henkilöllä ole koskaan edunvalvojaa. Jos sisaruksilla on yhteinen edunvalvoja, hänellä on valta edustaa sisaruksia perinnönjaossa, jos näiden edut eivät ole perinnönjaossa esitettyjen vaatimusten tai muiden jakoon liittyvien seikkojen johdosta konkreettisessa ristiriidassa keskenään.

      Yksi ja sama edunvalvoja tai huoltaja voi edustaa sekä alaikäistä vajaavaltaista lastaan että täysi-ikäistä edunvalvottavaa lastaan. Jos kysymyksessä kuitenkin on sisarusten välinen konkreettinen ristiriita, edunvalvojan sijainen tarvitaan yleensä molemmille päämiehille.

      *****

      Oletusarvoisesti Suomen lainsäädännön mukaan henkilö katsotaan täysivaltaiseksi hänen täytettyään 18 vuotta, ellei hän ole holhouksen alainen. Alaikäisen täysivaltaisuus eli oikeustoimikelpoisuus voi olla täysimääräisesti vain niillä, jotka ovat kasvaneet aikuisiksi, ja Suomessa aikuisuuden ikäraja on 18 vuotta. Alaikäinen on oikeuskelpoinen oikeussubjekti, mutta voitaneen oikeutetusti kysyä, onko avioliiton kautta täysivaltaisuuden saaneen alaikäisen oikeustoimikelpoisuus rajoitettu ja henkilö siten kuitenkin vailla täyttä oikeustoimikelpoisuutta.

      Täysivaltaisuus ja oikeustoimikelpoisuus ovat synonyymejä, mutta kelpoisuus tiettyihin tehtäviin on eri asia. Jos Saarenpään ja KKO:n lausunnot siitä, että myös alaikäinen voi olla täysivaltainen pitäisi rajoituksetta paikkansa, jopa perustuslaki pitäisi ottaa uudelleen tarkasteluun!

      On jo selvää, että alaikäisen solmiessa avioliiton, vastuu siirtyy huoltajalta alaikäiselle ja hänen puolisolle itselleen, sillä lain mukaan "lapsen huolto päättyy, kun lapsi täyttää kahdeksantoista vuotta tai sitä ennen menee avioliittoon". Kysymys kuuluukin: ellei henkilöllä on huoltajia tai edunvalvojaa, eikä hän ole vajaavaltainen, onko henkilö automaattisesti oikeustoimikelpoinen?

      Miten täysivaltaisen ja oikeustoimikelpoisen henkilön toimintakelpoisuutta on mahdollista mitenkään laillisesti rajoittaa, onpa henkilö ala- tai täysi-ikäinen?

      Alaikäinen voi vapautua alaikäisyyden sisällään pitämästä vajaavaltaisuudesta, koska huolto- ja holhoussuhde katkeaa avioliiton myötä. Edellinen perustuu siihen, että puolisoiden on oltava keskenään yhdenvertaisia, ja kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Puolisoiden elatus käsittää puolisoiden yhteisten sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen

      *****

      Suomen perustuslaissa edellytetään, että vaaleissa äänestävän tai ehdolla olevan on oltava oikeustoimikelpoinen. Eduskuntavaaleissa on vaalikelpoinen jokainen äänioikeutettu, joka ei ole vajaavaltainen. Edelleen voimassa on ollut jo 40 vuotta ehdoton kielto valita alaikäistä osakeyhtiön hallitukseen.

      Jos 14-vuotias tyttö ja 17-vuotias poika ovat avioliitossa, he voivat molemmat siis olla täysivaltaisia eli oikeustoimikelpoisia yhteiskunnan jäseniä, mutta he eivät saa äänestää, he eivät voi asettua ehdolle vaaleissa eikä heitä voida valita osakeyhtiön hallitukseen, heille ei voida myydä tupakkaa tai alkoholia ja he saavat ajokortit vain erityisluvalla.

      Ei kuulosta täysivaltaiselta, vai mitä - miten voikaan olla yhtäaikaa niin vajaavaltainen mutta täysivaltainen?


      *****

      Edunvalvoja ei voi edustaa alaikäistä lastaan, jos pesässä on osakkaana myös edunvalvojan täysivaltainen lapsi.

      • 00530

        "Täysivaltaisuus ja oikeustoimikelpoisuus ovat synonyymejä."

        SYNONYYMI
        "Synonyymit ovat sanoja, jotka tarkoittavat samaa asiaa, esimerkiksi iso ~ suuri, pieni ~ vähäinen, totinen ~ vakava, ilta ~ ehtoo. Synonyymeillä voi olla pieniä merkityseroja, mutta pääasiassa ne tarkoittavat lähes samaa asiaa." (Wikipedia)

        Eivät ole synonyymejä. Henkilö on täysivaltainen, vaikka häneltä esimerkiksi päihtymystilan tai aivotärähdyksen aiheuttaman sekavuuden takia tilapäisesti puuttuisi kelpoisuus testamentin tekemiseen - tai kelpoisuus moottoriajoneuvolla ajamiseen.

        "Suomen perustuslaissa edellytetään, että vaaleissa äänestävän tai ehdolla olevan on oltava oikeustoimikelpoinen."

        Mistähän tuon keksit? Perustuslaista en löytänyt sanaa "oikeustoimikelpoinen".

        PerL 14 §
        "Jokaisella Suomen kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää valtiollisissa vaaleissa ja kansanäänestyksessä."

        "Jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa vakinaisesti asuvalla ulkomaalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää kunnallisvaaleissa ja kunnallisessa kansanäänestyksessä sen mukaan kuin lailla säädetään."

        Äänioikeus em. vaaleissa on siten myös sellaisella 18 vuotta täyttäneellä Suomen kansalaisella, jonka täysivaltaisuutta on rajoitettu.

        http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

      • 88989
        00530 kirjoitti:

        "Täysivaltaisuus ja oikeustoimikelpoisuus ovat synonyymejä."

        SYNONYYMI
        "Synonyymit ovat sanoja, jotka tarkoittavat samaa asiaa, esimerkiksi iso ~ suuri, pieni ~ vähäinen, totinen ~ vakava, ilta ~ ehtoo. Synonyymeillä voi olla pieniä merkityseroja, mutta pääasiassa ne tarkoittavat lähes samaa asiaa." (Wikipedia)

        Eivät ole synonyymejä. Henkilö on täysivaltainen, vaikka häneltä esimerkiksi päihtymystilan tai aivotärähdyksen aiheuttaman sekavuuden takia tilapäisesti puuttuisi kelpoisuus testamentin tekemiseen - tai kelpoisuus moottoriajoneuvolla ajamiseen.

        "Suomen perustuslaissa edellytetään, että vaaleissa äänestävän tai ehdolla olevan on oltava oikeustoimikelpoinen."

        Mistähän tuon keksit? Perustuslaista en löytänyt sanaa "oikeustoimikelpoinen".

        PerL 14 §
        "Jokaisella Suomen kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää valtiollisissa vaaleissa ja kansanäänestyksessä."

        "Jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa vakinaisesti asuvalla ulkomaalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää kunnallisvaaleissa ja kunnallisessa kansanäänestyksessä sen mukaan kuin lailla säädetään."

        Äänioikeus em. vaaleissa on siten myös sellaisella 18 vuotta täyttäneellä Suomen kansalaisella, jonka täysivaltaisuutta on rajoitettu.

        http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

        Täysivaltaisuutta ei voida rajoittaa, mutta toimintakelpoisuutta voidaan. Eikä se toimintakelpoisuuden rajoittaminen vie äänioikeutta.

      • 8376378373
        00530 kirjoitti:

        "Täysivaltaisuus ja oikeustoimikelpoisuus ovat synonyymejä."

        SYNONYYMI
        "Synonyymit ovat sanoja, jotka tarkoittavat samaa asiaa, esimerkiksi iso ~ suuri, pieni ~ vähäinen, totinen ~ vakava, ilta ~ ehtoo. Synonyymeillä voi olla pieniä merkityseroja, mutta pääasiassa ne tarkoittavat lähes samaa asiaa." (Wikipedia)

        Eivät ole synonyymejä. Henkilö on täysivaltainen, vaikka häneltä esimerkiksi päihtymystilan tai aivotärähdyksen aiheuttaman sekavuuden takia tilapäisesti puuttuisi kelpoisuus testamentin tekemiseen - tai kelpoisuus moottoriajoneuvolla ajamiseen.

        "Suomen perustuslaissa edellytetään, että vaaleissa äänestävän tai ehdolla olevan on oltava oikeustoimikelpoinen."

        Mistähän tuon keksit? Perustuslaista en löytänyt sanaa "oikeustoimikelpoinen".

        PerL 14 §
        "Jokaisella Suomen kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää valtiollisissa vaaleissa ja kansanäänestyksessä."

        "Jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa vakinaisesti asuvalla ulkomaalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää kunnallisvaaleissa ja kunnallisessa kansanäänestyksessä sen mukaan kuin lailla säädetään."

        Äänioikeus em. vaaleissa on siten myös sellaisella 18 vuotta täyttäneellä Suomen kansalaisella, jonka täysivaltaisuutta on rajoitettu.

        http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

        "Eivät ole synonyymejä."

        Et sitten keksinyt muuta pätemistä kuin tyhjänpäiväisyyksiä?!

        "Oikeustoimikelpoisuutta kutsutaan myös täysivaltaisuudeksi." (Oikeustieteen tri, dekaani Ahti Saarenpää)

        Onko sinulla oikeustieteen koulutusta? Ai ei ole, no eiköhän tämä asia ollut sitten siinä.

        "Perustuslaista en löytänyt sanaa "oikeustoimikelpoinen"."

        Lukeeko missään sanaa vajaavaltainen? Tiedoksesi, että luonnolliset henkilöt ovat oikeustoimikelpoisia elleivät he ole vajaavaltaisia, ts. alaikäisiä tai holhottavaksi julistettuja.

      • 00530
        8376378373 kirjoitti:

        "Eivät ole synonyymejä."

        Et sitten keksinyt muuta pätemistä kuin tyhjänpäiväisyyksiä?!

        "Oikeustoimikelpoisuutta kutsutaan myös täysivaltaisuudeksi." (Oikeustieteen tri, dekaani Ahti Saarenpää)

        Onko sinulla oikeustieteen koulutusta? Ai ei ole, no eiköhän tämä asia ollut sitten siinä.

        "Perustuslaista en löytänyt sanaa "oikeustoimikelpoinen"."

        Lukeeko missään sanaa vajaavaltainen? Tiedoksesi, että luonnolliset henkilöt ovat oikeustoimikelpoisia elleivät he ole vajaavaltaisia, ts. alaikäisiä tai holhottavaksi julistettuja.

        Olipa tyhjänpäiväisen kommentin malliesimerkki. Mutta sanan vapaushan täällä on kaikilla. Ei aihetta enempään.

      • 816789375849
        00530 kirjoitti:

        Olipa tyhjänpäiväisen kommentin malliesimerkki. Mutta sanan vapaushan täällä on kaikilla. Ei aihetta enempään.

        Sanan_vapaus on yhdyssana.

        Sulla kun meni hermot tuon asialinjan suhteen, niin millainen sinulla onkaan se oikeustieteen puolen koulutus? Pääsit siis melkein sisään oikikseen, mutta kynnys oli liian korkea, vai?

      • 00530
        816789375849 kirjoitti:

        Sanan_vapaus on yhdyssana.

        Sulla kun meni hermot tuon asialinjan suhteen, niin millainen sinulla onkaan se oikeustieteen puolen koulutus? Pääsit siis melkein sisään oikikseen, mutta kynnys oli liian korkea, vai?

        Sinulta puuttuu näemmä finessien taju. Et ymmärrä, että sananvapaus ja sanan vapaus voivat tarkoittaa vähän eri asioita. Samalla tavoin voidaan kirjoittaa mielipiteenvapaus taikka mielipiteen vapaus. Ymmärsitköhän? Minua et kyllä oikeasta kielivirheestä kiinni saa.

        finessi5 hieno vivahde, hienous. Gastronomian finessit.
        http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=finessi&SearchWord=finessi&dic=1&page=results&UI=fi80&Opt=1

        Mitenkäs se olikaan tuon väitteesi kanssa? "Suomen perustuslaissa edellytetään, että vaaleissa äänestävän tai ehdolla olevan on oltava oikeustoimikelpoinen." Kukaan oikeustieteen lopputukinnon suorittanut ei suustaan tuollaista sammakkoa päästä.

      • sotilassukuinen
        00530 kirjoitti:

        Sinulta puuttuu näemmä finessien taju. Et ymmärrä, että sananvapaus ja sanan vapaus voivat tarkoittaa vähän eri asioita. Samalla tavoin voidaan kirjoittaa mielipiteenvapaus taikka mielipiteen vapaus. Ymmärsitköhän? Minua et kyllä oikeasta kielivirheestä kiinni saa.

        finessi5 hieno vivahde, hienous. Gastronomian finessit.
        http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=finessi&SearchWord=finessi&dic=1&page=results&UI=fi80&Opt=1

        Mitenkäs se olikaan tuon väitteesi kanssa? "Suomen perustuslaissa edellytetään, että vaaleissa äänestävän tai ehdolla olevan on oltava oikeustoimikelpoinen." Kukaan oikeustieteen lopputukinnon suorittanut ei suustaan tuollaista sammakkoa päästä.

        Hyvä kysymys eli saako kaikki 18 vuotta täyttäneet äänestää. Alaikäisethän on vajaavaltaisia.

        Äänioikeutetun pitää itse osata ilmaista tahtonsa äänestää, äänioikeutettu saa myös itse valita vapaasti avustajan, mikäli ei itse kykene äänestystoimitusta suorittamaan. Pitkäaikaissairaaloissahan hoidokin lääkäri tekee tarvittaessa päätöksen, onko vaikkapa potilas äänestyskuntoinen. Myös vaalivirkailijoilla on oikeus varmistaa äänestäjän oikeustoimikelpoisuuden, ja vankka humalatila tai huumehörhöily voi olla este äänestämiselle.

        Oman nimen kirjoittaminen tai ehdokkaan nimen ja numeron kertominen on käytännössä edellytys sille, että täysi-ikäisen äänestysoikeus on todellisuudessa olemassa. Avustaja kun ei saa tehdä päätöksiä toisen puolesta, ja avustajan velvollisuus on vain laittaa äänestyslippuun sen ehdokkaan numero, jonka äänestäjä hänelle osoittaa tai kertoo.

        Törkeää mielestäni on se, että ammattisotilas ei ole vaalikelpoinen.

      • 87534
        00530 kirjoitti:

        Sinulta puuttuu näemmä finessien taju. Et ymmärrä, että sananvapaus ja sanan vapaus voivat tarkoittaa vähän eri asioita. Samalla tavoin voidaan kirjoittaa mielipiteenvapaus taikka mielipiteen vapaus. Ymmärsitköhän? Minua et kyllä oikeasta kielivirheestä kiinni saa.

        finessi5 hieno vivahde, hienous. Gastronomian finessit.
        http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=finessi&SearchWord=finessi&dic=1&page=results&UI=fi80&Opt=1

        Mitenkäs se olikaan tuon väitteesi kanssa? "Suomen perustuslaissa edellytetään, että vaaleissa äänestävän tai ehdolla olevan on oltava oikeustoimikelpoinen." Kukaan oikeustieteen lopputukinnon suorittanut ei suustaan tuollaista sammakkoa päästä.

        "Samalla tavoin voidaan kirjoittaa mielipiteenvapaus taikka mielipiteen vapaus"

        ei tuommoisia 'sanan vapaus' tai 'mielipiteen vapaus' näe missään käytettävän, ainakaan vapaan ilmaisun tarkoituksessa

      • Mr.Vaali
        00530 kirjoitti:

        Sinulta puuttuu näemmä finessien taju. Et ymmärrä, että sananvapaus ja sanan vapaus voivat tarkoittaa vähän eri asioita. Samalla tavoin voidaan kirjoittaa mielipiteenvapaus taikka mielipiteen vapaus. Ymmärsitköhän? Minua et kyllä oikeasta kielivirheestä kiinni saa.

        finessi5 hieno vivahde, hienous. Gastronomian finessit.
        http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=finessi&SearchWord=finessi&dic=1&page=results&UI=fi80&Opt=1

        Mitenkäs se olikaan tuon väitteesi kanssa? "Suomen perustuslaissa edellytetään, että vaaleissa äänestävän tai ehdolla olevan on oltava oikeustoimikelpoinen." Kukaan oikeustieteen lopputukinnon suorittanut ei suustaan tuollaista sammakkoa päästä.

        Nimimerkki 00530: "Mitenkäs se olikaan tuon väitteesi kanssa? "Suomen perustuslaissa edellytetään, että vaaleissa äänestävän tai ehdolla olevan on oltava oikeustoimikelpoinen." Kukaan oikeustieteen lopputukinnon suorittanut ei suustaan tuollaista sammakkoa päästä. "

        Tuollaisen sammakon on päästänyt suustaan ainakin vaalijohtaja, oikeusministeriön neuvotteleva virkamies Arto Jääskeläinen: "Perustuslaissa edellytetään, että vaaleissa äänestävän tai ehdolla olevan on oltava oikeustoimikelpoinen, mitä alaikäinen ei nyt ole. On myös väläytetty, että 16-vuotiaat voisivat äänestää kuntavaaleissa kokeiluluonteisesti, mutta käytännössä äänestysiän alentaminen edellyttäisi laajempaa lakimuutosta. Silloin olisi syytä pohtia, pitäisikö täysivaltaisuuden rajaa laskea 18 vuodesta 16 vuoteen."

        Nimimerkki 00530 on aivan oikeassa, sillä oikeusministeriön vaalijohtaja on koulutukseltaan vain valtio-opin sekä historian maisteri. Oikeustieteen opinnot taisivat kariutua oikeustieteellisen tiedekunnan liian korkeaan sisäänpääsykynnykseen. Kaikkia kouluttamattomia ja lakia tuntemttomia pelle-hermanneja sitä päästetäänkään lausumaan ääneen mielipiteitään. Heh...!

    • Eskolainenerkki

      "Jokaisella Suomen kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää valtiollisissa vaaleissa ja kansanäänestyksessä."

      Ennakkoon voi antaa äänensä jo 17v.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      23
      1535

    2. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      15
      1354

    3. Minun oma kaivattuni

      Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka
      Ikävä
      61
      1321

    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      30
      1267

    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      33
      1238

    6. Pelastakaa Lapset: Netti ei ole turvallinen paikka lapsille - Erätauko-tilaisuus to 25.4.2024

      Netti ei ole turvallinen paikka lapsille, mutta mitä asialle voi vanhempana tehdä? Torstaina 25.4.2024 keskustellaan ne
      Suomi24 Blogi ★
      14
      1146

    7. Tervehdys!

      Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot
      Turku
      64
      1106

    8. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      8
      1096

    9. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      35
      1094

    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1072
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt