Onko keinopainovoima mahdollinen?

Onko linkkiä?

Mir-aseman keinopainovoima oli ehkä alientekniikaa?

Anonyymi kirjoitti:

Mir-aseman keinopainovoima oli ehkä alientekniikaa?

Keinopainovoima on mahdollinen!

Anonyymi kirjoitti:

Keinopainovoima on mahdollinen!

Ei siinä ole mitään ongelmaa.

Anonyymi kirjoitti:

Mir-aseman keinopainovoima oli ehkä alientekniikaa?

Venäläistä tekniikkaa.

On mahdollista!

Sellaista kiihtyvyyttä et alukselle saa!

Olihan Mir asemalla sähköinen.

Voi tällaita touhua. Windowsin hullut uskovaiset levittelee valheita minkä ehtii, tältä pohjalta Windowsissa ei ole mikään totta. Kaikki Windowsissa on valhetta.

Ainakaan lääkitys ei ole kohdallaan. 💊

Anonyymi kirjoitti:

Ainakaan lääkitys ei ole kohdallaan. 💊

YDINSOTA polttaisi noin 80% ilmakehän hapesta. Ilmeisesti kuolisimme.
"""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""""

Asiaasi auttaa se että pyydät hoitajaasi lukemaan sinulle ääneen ja selventämään käytettyä termistöä joka useinkin on se kompastuskivi yli pappaikäisillä.
Saamani mielikuva tämän hetkisestä kyvystäsi ymmärtää tekniikkaa pakottaa muistuttamaan ettei kaikki kaltaisesi latvalahot saavuta luku- ja kirjoitustaitoa elinikänään.

Anonyymi kirjoitti:

Ainakaan lääkitys ei ole kohdallaan. 💊

Joo!
t. Kolme Moscato soturia

Painovoimaa omaa myös massa. Avaruusaluksen massan tulisi olla maan massan suuruinen, jos käytettäisiin "luonnollista" painovoimaa. Siksi siitä ei edes puhuttu. Aapee kysyi "keinopainovoimaa".

Jos avaruusalus pyörii akselinsa ympäri eli siis kosmoksen massaan nähden syntyy poikittaista painovoimaa. Jos avaruusalus nopeutuu tai hidastuu kosmoksen massaan nähden, syntyy painovoimaa joko aluksen peräosaa tai keulaosaa vasten.

Maan pyöriminen tuottaa niin vähän painovoimaa, että ero napojen ja päiväntasaajan välillä on havaittavissa vain instrumentein.

Vai että maan pyöriminen tuottaa vain vähän painovoimaa? Vai instrumentein vain mitataan. Minkälaisia ne ovat?

Neliön kokoiseen 10 km syvään vesipatsaan paikoillaan pysymiseen vaaditaan 10 000 000 kiloa voimaa. Millä tuo voima mitataan?
Ihme että saan jalkani nousemaan mokoman voiman yllä.
Eikö se ketään muuta ihmetytä?

Jalkasi ei paina yhtä paljon koska sillä on pieni massa. Jalkasi nousee kevyesti koska sillä on pieni massa verrattuna 10 miljoonaa kiloa Maan painovoimassa painavaan vesipatsaaseen. Maan painovoima johtuu Maapallon massasta. Keinotekoista painovoimaa tai paremminkin vain painovoiman tunnetta ei voida toteuttaa muuten kuin kiihdyttämällä eli g-voimalla, kiihtyvyysvoimalla.

CalsioStorico kirjoitti:

Vai että maan pyöriminen tuottaa vain vähän painovoimaa? Vai instrumentein vain mitataan. Minkälaisia ne ovat?

Neliön kokoiseen 10 km syvään vesipatsaan paikoillaan pysymiseen vaaditaan 10 000 000 kiloa voimaa. Millä tuo voima mitataan?
Ihme että saan jalkani nousemaan mokoman voiman yllä.
Eikö se ketään muuta ihmetytä?

Lue lisää

Joitain tuollaiset asiat ihmetyttävät, toiset puoletaan ovat käyneet peruskoulun ihan yleisopetuksen oppimäärän mukaissti. Meitä on moneksi.

eihäpeä kirjoitti:

Joitain tuollaiset asiat ihmetyttävät, toiset puoletaan ovat käyneet peruskoulun ihan yleisopetuksen oppimäärän mukaissti. Meitä on moneksi.

Joo, meitä on moneksi, puoletaan mukaissti.

rennosti.m kirjoitti:

Painovoimaa omaa myös massa. Avaruusaluksen massan tulisi olla maan massan suuruinen, jos käytettäisiin "luonnollista" painovoimaa. Siksi siitä ei edes puhuttu. Aapee kysyi "keinopainovoimaa".

Jos avaruusalus pyörii akselinsa ympäri eli siis kosmoksen massaan nähden syntyy poikittaista painovoimaa. Jos avaruusalus nopeutuu tai hidastuu kosmoksen massaan nähden, syntyy painovoimaa joko aluksen peräosaa tai keulaosaa vasten.

Maan pyöriminen tuottaa niin vähän painovoimaa, että ero napojen ja päiväntasaajan välillä on havaittavissa vain instrumentein.

Lue lisää

Maan pyöriminen ei tuota painovoimaa, vaan alentaa sitä. Päiväntasaajalla ollaan hieman kevyempiä, kuin navoilla. Myös kuu muuttaa painovoimaa ja sen huomaa helposti meriveden korkeusvaihteluista.
Myös yöaikaan ollaan hieman painavampia kuin päivällä auringon vetovoimasta johtuen.

Noin 1200 km/h.
Avaruusalukseen ei saada "normaalia" painovoimaa, koska massa on liian pieni ja vieläpä ollaan sen keskipisteessä aluksen sisällä sitä painovoimaa itsekin luomassa.
Jos päästäisiin maan keskipiseteeseen olisi painovoima nolla. Sama joka suuntaan. Painovoimaa voi mitata vain jotain pintaa vastaan (vaaka). Tyhjässä tilssa painovoiman voi havaita vain liikkeenä jotain massaa kohti, kunnes törmätään siihen ja tunnetaan paino.

Päiväntasaajalla on kevyempi olla, koska keskipakoisvoima nostaa. Navoilla nostetta ei ole.
Jos halutaa keskipakoisvoimalla tehdä painovoimaa niin silloin pitää olla rengasmaisen putken sisällä.
Oikea painovoima syntysi, jos saataisiin jokin hyvin suurimassainen kohde, vaikka pieni musta aukko vangittua aluksen alle ja kulkemaan sen mukana.

Anonyymi kirjoitti:

Noin 1200 km/h.
Avaruusalukseen ei saada "normaalia" painovoimaa, koska massa on liian pieni ja vieläpä ollaan sen keskipisteessä aluksen sisällä sitä painovoimaa itsekin luomassa.
Jos päästäisiin maan keskipiseteeseen olisi painovoima nolla. Sama joka suuntaan. Painovoimaa voi mitata vain jotain pintaa vastaan (vaaka). Tyhjässä tilssa painovoiman voi havaita vain liikkeenä jotain massaa kohti, kunnes törmätään siihen ja tunnetaan paino.

Lue lisää

Olisiko mustan aukon keskipisteessä painovoima nolla? Tai olisko nyt niin että musta aukko itse olisikin absoluuttinen keskipiste ja vain tapahtuma horisontti olisikin se havaittava musta aukko johon kaikki aine menee jouduttuaan sen painovoiman piiriin ja tapahtuma horisontissa menettää kaiken energiansa neutron>gluoni>kvarkki> graviton ketjussa.

Mikä olisi magneettikentän painovoima ja olisiko mahdollista manipuloida sähkömagneettisella kentällä painovoimaa ja miten tällainen vastapainovoima vuorovaikutus voitaisiin luoda. Vaikuttaisi äkkiseltään jotenkin mahdottomalta.

Voisiko grafeeni>hafnium>pii>germanium>neodyymi>alumiin>grafeeni tms. nanolamelli rakenne luoda painovoima heijasteen joka olisi ikäänkuin suprajohde sähkömagneettisessa kentässä. Ja tämän pinta geometria olisi vohveli tai mehiläiskennoverkko rakenne, niin että sen päällä, ei alla, olisi ohjattava sähkömagneettine oskillaattorisysteemi joka luo halutun interferenssi kuvion tähän nanolamellin sähkömagneettiseen kenttään ja sitä kautta painovoima vaikutukseen tehostavasti.

Vahvistaisiko tämä painovoima efektiä halutulla tavalla tai vaikuttaisiko tämä nyt sitten ylipäätään painovoiman vaikutukseen millään tavalla, ajatellen avaruusaseman painovoiman puutteeseen?

Tämmönen hypoteettinen ajatus alustavasti nyt olisi.

Mene hoitoon!

Anonyymi kirjoitti:

Päiväntasaajalla on kevyempi olla, koska keskipakoisvoima nostaa. Navoilla nostetta ei ole.
Jos halutaa keskipakoisvoimalla tehdä painovoimaa niin silloin pitää olla rengasmaisen putken sisällä.
Oikea painovoima syntysi, jos saataisiin jokin hyvin suurimassainen kohde, vaikka pieni musta aukko vangittua aluksen alle ja kulkemaan sen mukana.

Lue lisää

Eikä pidä, Ei se pakko ole putkimainen rengas olla.

rennosti.m kirjoitti:

Painovoimaa omaa myös massa. Avaruusaluksen massan tulisi olla maan massan suuruinen, jos käytettäisiin "luonnollista" painovoimaa. Siksi siitä ei edes puhuttu. Aapee kysyi "keinopainovoimaa".

Jos avaruusalus pyörii akselinsa ympäri eli siis kosmoksen massaan nähden syntyy poikittaista painovoimaa. Jos avaruusalus nopeutuu tai hidastuu kosmoksen massaan nähden, syntyy painovoimaa joko aluksen peräosaa tai keulaosaa vasten.

Maan pyöriminen tuottaa niin vähän painovoimaa, että ero napojen ja päiväntasaajan välillä on havaittavissa vain instrumentein.

Lue lisää

Massat voi unohtaa!

Mir aluksella oli keinopainovoima!

Voi tota vapausen järjenjuoksua!

Se, että massat vetävät toisiaan puoleensa todistettiin jo yli 200 vuotta sitten kokeessa, joka on toistettu lukuisia kertoja ihan harjoitustöinä samoin tuloksin.

Jos et tiedä, niin miksi intät?

Voin hyvin kuvitella 200 vuoden takaisia tiedeukkoja. Minä olisin nyt niihin verrattuna aikamoinen nero.
Sanoisin pojille että omena putoaa alaspäin koska se on ilmaa painavampaa.
Siinä sitä parrat tärisisivät.

AionKasvattaaParran kirjoitti:

Voin hyvin kuvitella 200 vuoden takaisia tiedeukkoja. Minä olisin nyt niihin verrattuna aikamoinen nero.
Sanoisin pojille että omena putoaa alaspäin koska se on ilmaa painavampaa.
Siinä sitä parrat tärisisivät.

Lue lisää

Verrattuna esimerkiksi kahdensadan vuoden takaiseen koulupudokkaaseen, Henry Cavendishiin, joka painovoimamittarin keksi, olisit takapenkin apukoululainen: aivan kuutamolla koko ajan siitä, mistä puhutaan.

AionKasvattaaParran kirjoitti:

Voin hyvin kuvitella 200 vuoden takaisia tiedeukkoja. Minä olisin nyt niihin verrattuna aikamoinen nero.
Sanoisin pojille että omena putoaa alaspäin koska se on ilmaa painavampaa.
Siinä sitä parrat tärisisivät.

Lue lisää

Et olisi. Olisit älykkyydessä todella paljon sen ajan parhaita ajattelijoita jäljessä. Epäilen, ettet edes ymmärrä Laplace-muunnosta, puhumattakaan, että olisit osannut kehittää itse siihen tarvittavan matematiikan.
Newtonia pidetään suurempana nerona kuin Einsteinia ja aivan syystä. Newton tiesi, ette lapsellinen väitteesi omenan putoamisesta pidä paikkaansa.
F= G x m1 x m2 : r^2 on Newtonin kaava, joka puhuu aivan toista kuin väitteesi tiheyseroista. Kyseinen kaava on todennettu lukemattomia kertoja oikeaksi, toisin kuin sinun väitteesi.

agnoskepo kirjoitti:

Et olisi. Olisit älykkyydessä todella paljon sen ajan parhaita ajattelijoita jäljessä. Epäilen, ettet edes ymmärrä Laplace-muunnosta, puhumattakaan, että olisit osannut kehittää itse siihen tarvittavan matematiikan.
Newtonia pidetään suurempana nerona kuin Einsteinia ja aivan syystä. Newton tiesi, ette lapsellinen väitteesi omenan putoamisesta pidä paikkaansa.
F= G x m1 x m2 : r^2 on Newtonin kaava, joka puhuu aivan toista kuin väitteesi tiheyseroista. Kyseinen kaava on todennettu lukemattomia kertoja oikeaksi, toisin kuin sinun väitteesi.

Lue lisää

Toki kaikkeen massaan kohdistuu samanlainen painvoima. Painovoiman kiihtyvyys on tyhjiökiihtyvyys. Tyhjiössä minkä tahansa tiheyden omaava kappale kiihtyy samalla tavalla. Jos kappale on muussa väliaineessa, väliaineen ja kappaleen tiheydellä on oleellinen merkitys.

rennosti.m kirjoitti:

Toki kaikkeen massaan kohdistuu samanlainen painvoima. Painovoiman kiihtyvyys on tyhjiökiihtyvyys. Tyhjiössä minkä tahansa tiheyden omaava kappale kiihtyy samalla tavalla. Jos kappale on muussa väliaineessa, väliaineen ja kappaleen tiheydellä on oleellinen merkitys.

Lue lisää

Ei vaikuta mitenkään tyhjiö tai väliaina kiihtyvyys painovoimaan.

"Massavaikutuksella" tarkoittaa että pitää rakentaa Maapallon massainen kappale, niin sillä on sitten Maapallon painovoima. En kyllä kutsuisi tuollaista keinopainovoimaksi DD

Massavaikutuksella aikaansaatu painovoima ei ole keinopainovoima koska se on oikea painovoima. Sen aikaansaamiseen tarvitaan suunnaton massa kuten Maapallo.

Onneksi Aurinko vetääkin, kuten olisit peruskoulussa oppinut. Ja tulee vetämään, kunnes osittain hajoaa, kuitenkin ensin nielaistuaan maan paisuttuaan tänne saakka. Tosin sitä ennen tänne syöksyvät Andromedan tähdet sotkevat todennäköisesti planeettakuntamme.

Kiertoratanopeutensa ansiosta Maapallo ei putoa Aurinkoon vaan putoaa jatkuvasti sen ohi. Maapallo on siten painottomassa tilassa Aurinkoon nähden. Samalla tavalla myös Maapalloa kiertävä ISS-avaruusasema on kiertoratanopeutensa ansiosta painottomassa tilassa Maapalloon nähden eikä se siksi putoa maahan.

Pienikin vuori riittää massan vetovoiman mittaamiseen, mutta vetovoima ei ole niin suuri, että laskuvarjohyppääjä reitiltä mitattavasti poikkeaisi. Muut tekijät vaikuttavat paljon enemmän.

https://en.wikipedia.org/wiki/Schiehallion_experiment

Massojen toistensa puoleensavetäminen on tutkittu ja todettu juttu, josta ei enää kannattane inttää vastaan. (Savorinen tietysti poislukien, mutta hän onkin sairas.)

Kollimaattori kirjoitti:

Pienikin vuori riittää massan vetovoiman mittaamiseen, mutta vetovoima ei ole niin suuri, että laskuvarjohyppääjä reitiltä mitattavasti poikkeaisi. Muut tekijät vaikuttavat paljon enemmän.

https://en.wikipedia.org/wiki/Schiehallion_experiment

Massojen toistensa puoleensavetäminen on tutkittu ja todettu juttu, josta ei enää kannattane inttää vastaan. (Savorinen tietysti poislukien, mutta hän onkin sairas.)

Lue lisää

Ei kannata mussuttaa satuja, Mounteverestin huipulla on pienenmpi painovoima kuin meren pinnan tasolla.

No mitä niistä on kumottu tai ollaan kumoamassa? Osaat varmaan kertoa.

Laskelmat taitavat näyttää salakirjoitukselta.

Miten niin massa kasvaisi nopeudessa? Kovaa pyörivä kiekko aiheuttaa hyrrävoiman, se vakauttaa ja pitää esim. kovaa pyörivän hyrrän tai mäkeä vierivän autonrenkaan pystyssä.

Massa ei kasva muuta kuin lisäämällä massaa ja painovoima kasvaa vain lisäämällä massaa.

Schiehallionin kokeen tarkkuus Maan tiheyden mittaamisessa heitti noin 20 %. 0,0036 %:n tarkkuuden esittäminen sen ajan instrumenteilla olisi naurettavaa, jopa aikalaisilta.

Miksi sinun pitää valehdella noin kovin? Onko pakko?

Kollimaattori kirjoitti:

Schiehallionin kokeen tarkkuus Maan tiheyden mittaamisessa heitti noin 20 %. 0,0036 %:n tarkkuuden esittäminen sen ajan instrumenteilla olisi naurettavaa, jopa aikalaisilta.

Miksi sinun pitää valehdella noin kovin? Onko pakko?

Lue lisää

Ei ollut tarkoitus valehdella. Pahoittelut jos nappasin väärät luvut... ja samaa mieltä että olisi tosiaan naurettavaa.

Mittauksen voi kyseenalaistaa, koska ulkoiseten muutujien selvitys on vähintäänkin kyseenalainen.

Jahas, että rakennamme Kuun kokoisen avaruusaluksen. Just.
Näin ne tähtipöllöt ajattelevat ja sitten koloissaan odottelevat että joku nousisi taputtamaan tälle huippuääliöajatukselle.

OnkelmaMita kirjoitti:

Jahas, että rakennamme Kuun kokoisen avaruusaluksen. Just.
Näin ne tähtipöllöt ajattelevat ja sitten koloissaan odottelevat että joku nousisi taputtamaan tälle huippuääliöajatukselle.

Lue lisää

Juu, ei sitä peltikapistuksilla ulkoavaruutta valloiteta.

Ensin koverretaan asteroidi ontoksi ja kotiudutaan sinne; robotit tekevät siirtokunnan valmiiksi; keinotekoinen painovoima ja rakettimoottorit liikennöintiin jne.
Aikansa kun on näiden pikkumurikoiden kanssa harjoiteltu aloitetaan Kuun työstäminen.........näin tietää tiede turhaa trollitollisko vikisee....

opastetaan-trollia kirjoitti:

Juu, ei sitä peltikapistuksilla ulkoavaruutta valloiteta.

Ensin koverretaan asteroidi ontoksi ja kotiudutaan sinne; robotit tekevät siirtokunnan valmiiksi; keinotekoinen painovoima ja rakettimoottorit liikennöintiin jne.
Aikansa kun on näiden pikkumurikoiden kanssa harjoiteltu aloitetaan Kuun työstäminen.........näin tietää tiede turhaa trollitollisko vikisee....

Lue lisää

"keinotekoinen painovoima ja rakettimoottorit liikennöintiin jne."
Trolli, et tajua että keinopainovoiman tekeminen sinne asteroidiinkaan ei onnistu. Siitä asiasta pääasiassa keskusteltu on tässä viestiketjussa. DD

tyhmyyttä kirjoitti:

"keinotekoinen painovoima ja rakettimoottorit liikennöintiin jne."
Trolli, et tajua että keinopainovoiman tekeminen sinne asteroidiinkaan ei onnistu. Siitä asiasta pääasiassa keskusteltu on tässä viestiketjussa. DD

Lue lisää

Helpostihan se keinotekoinen painovoima syntyy kun laitetaan asteroidi pyörimään akselinsa ympäri niin jalat pysyy taatusti onton asteroidin sisäpinnassa kiinni. Ulkopinnalla puolestaan lentäisit avaruuteen.
Sellainen on tämä keinotekoinen "painovoima" jolla avaruusalus/siirtokunta pystyy elämään kellumatta.

viisautta-tarvitset kirjoitti:

Helpostihan se keinotekoinen painovoima syntyy kun laitetaan asteroidi pyörimään akselinsa ympäri niin jalat pysyy taatusti onton asteroidin sisäpinnassa kiinni. Ulkopinnalla puolestaan lentäisit avaruuteen.
Sellainen on tämä keinotekoinen "painovoima" jolla avaruusalus/siirtokunta pystyy elämään kellumatta.

Lue lisää

Ihmiselle on vaarallista jos jalkojen ja pään välillä on yli 0.02G ero

Anonyymi kirjoitti:

Ihmiselle on vaarallista jos jalkojen ja pään välillä on yli 0.02G ero

Sen takia ei tehdä sirkuslaitteitakaan jossa seisottaisiin. pyörivässä vehkeessä!
Vielä pahenpaa on jos voima on jaloissa ja päässä vastakkaiset. Sen takia Astronautit istuu raketissa kyykkypaskalla!

"Kopioimalla maa tai muu vastaava pallukka" ei olisi keinopainovoima koska se olisi oikea painovoima eikä siinä olisi mitään keinotekoista mutta se pallukkahan olisi valtava, kuin toinen maapallo DD

Painottomuuttahan simuloidaan keskipakoisvoimalla Maapallon kiertoradalla pitämällä yllä sopivaa kiertämisnopeutta.
Päinvastaisella mekanismilla surmanajajan moottoripyörän nopeuden aikaansaama keskipakoisvoima simuloi painovoimaa:
https://youtu.be/gT7NE9gO6uo

ehelminen kirjoitti:

Painottomuuttahan simuloidaan keskipakoisvoimalla Maapallon kiertoradalla pitämällä yllä sopivaa kiertämisnopeutta.
Päinvastaisella mekanismilla surmanajajan moottoripyörän nopeuden aikaansaama keskipakoisvoima simuloi painovoimaa:
https://youtu.be/gT7NE9gO6uo

Lue lisää

Kiertoradalla "simuloitu painottomuus" ei liity keskipakoisvoimaan mitenkään. Siellä vain pudotaan, mutta koska nopeutta on sivutaissuunnassa tarpeeksi, niin pudotaan maapallon ohi ja pysytään kiertoradalla. Mottoripyöräanalogia on sensijaan oikein.

Villlllle kirjoitti:

Kiertoradalla "simuloitu painottomuus" ei liity keskipakoisvoimaan mitenkään. Siellä vain pudotaan, mutta koska nopeutta on sivutaissuunnassa tarpeeksi, niin pudotaan maapallon ohi ja pysytään kiertoradalla. Mottoripyöräanalogia on sensijaan oikein.

Lue lisää

Eikös se ole keskipakoisvoima joka Maata kiertäessä vastustaa maapallon vetovoimaa? Sopivalla kiertäminopeudella nuo kaksi voimaa kumoavat toisensa jolloin pysytään kiertoradalla ja muuttumattomalla korkeudella.
Vertauksena voisi olla tuo surmanajohäkki jossa olisi sopivasti heikennetyt seinämät siten että kun ajonopeutta nostaisi sopivasti niin että moottoripyörään kohdistuva keskipakovoima nousisi yli yhden G:n se rikkoisi heikennetyn seinämän ja moottoripyörä tulisi siitä läpi ja ulos häkistä.
Kehää kiertävää moottoripyörää häkistä ulos lentämästä estävä seinämä vastaa Maata kiertävän aluksen kokemaa Maan gravitaatiota ja gravitaatiota vastustaa kiertonopeudesta johtuva keskipakoisvoima.

g-voimat kirjoitti:

Eikös se ole keskipakoisvoima joka Maata kiertäessä vastustaa maapallon vetovoimaa? Sopivalla kiertäminopeudella nuo kaksi voimaa kumoavat toisensa jolloin pysytään kiertoradalla ja muuttumattomalla korkeudella.
Vertauksena voisi olla tuo surmanajohäkki jossa olisi sopivasti heikennetyt seinämät siten että kun ajonopeutta nostaisi sopivasti niin että moottoripyörään kohdistuva keskipakovoima nousisi yli yhden G:n se rikkoisi heikennetyn seinämän ja moottoripyörä tulisi siitä läpi ja ulos häkistä.
Kehää kiertävää moottoripyörää häkistä ulos lentämästä estävä seinämä vastaa Maata kiertävän aluksen kokemaa Maan gravitaatiota ja gravitaatiota vastustaa kiertonopeudesta johtuva keskipakoisvoima.

Lue lisää

Ei ole. Keskipakoisvoima ei kuitenkaan ole mikään oikea "voima" kuten gravitaatio, elektromagnetismi ja vahva sekä heikot ydinvoimat. Se on ns. näennäisvoima mikä johtuu liikkeen jatkuvuudesta. Kappale pakotetaan liikkumaan kaartuvaa rataa vaikka se "haluaisi" liikkua suoraan. Kyllähän kiertoradallakin voisi teoriassa pysyä keskipakoisvoimalla, jos kappale olisi vaikka kiinni äärettömän vahvassa vaijerissa jota viipotettaisiin maapallon ympäri valtavaa vauhtia. Silloin tuo keskipakoisvoima kumoisi maapallon gravitaation, ja sen sisällä olevat tuntisivat vetoa pois päin maasta. Kiertoradalla olevia kappaleita ei pidä kiertoradalla keskipakoisvoima, vaan maan painovoima.

HFD83429098f kirjoitti:

Ei ole. Keskipakoisvoima ei kuitenkaan ole mikään oikea "voima" kuten gravitaatio, elektromagnetismi ja vahva sekä heikot ydinvoimat. Se on ns. näennäisvoima mikä johtuu liikkeen jatkuvuudesta. Kappale pakotetaan liikkumaan kaartuvaa rataa vaikka se "haluaisi" liikkua suoraan. Kyllähän kiertoradallakin voisi teoriassa pysyä keskipakoisvoimalla, jos kappale olisi vaikka kiinni äärettömän vahvassa vaijerissa jota viipotettaisiin maapallon ympäri valtavaa vauhtia. Silloin tuo keskipakoisvoima kumoisi maapallon gravitaation, ja sen sisällä olevat tuntisivat vetoa pois päin maasta. Kiertoradalla olevia kappaleita ei pidä kiertoradalla keskipakoisvoima, vaan maan painovoima.

Lue lisää

En tuossa em. esimerkissäni suinkaan tarkoittanut että kappaleita pitäisi kiertoradalla keskipakoisvoima, vaan päinvastoin tarkoitin että kiertonopeuden aikaansaama keskipakoisvoima on vastavoima maapallon vetovoimalle ja kasvaessaan keskipakovoima saa kappaleen irtoamaan maapallon vetovoimasta.
Vaijeria ei tarvita koska koska gravitaatio korvaa sen.

Villlllle kirjoitti:

Kiertoradalla "simuloitu painottomuus" ei liity keskipakoisvoimaan mitenkään. Siellä vain pudotaan, mutta koska nopeutta on sivutaissuunnassa tarpeeksi, niin pudotaan maapallon ohi ja pysytään kiertoradalla. Mottoripyöräanalogia on sensijaan oikein.

Lue lisää

Jos kiertoradalla simuloitu painottomuus ei liittyisi keskipakovoimaan mitenkään, niin silloinhan alus ei asettuisi kieroradalle vaan jatkaisi matkaansa avaruuteen. Keskipakovoimaa vastustaa gravitaatiovoima, ja aluksen nopeutta lisäämällä keskipakovoima voittaa gravitaatiovoiman jolloin Maata kiertävä alus ajautuu yhä kauemmas maapallosta.

ehelminen kirjoitti:

Jos kiertoradalla simuloitu painottomuus ei liittyisi keskipakovoimaan mitenkään, niin silloinhan alus ei asettuisi kieroradalle vaan jatkaisi matkaansa avaruuteen. Keskipakovoimaa vastustaa gravitaatiovoima, ja aluksen nopeutta lisäämällä keskipakovoima voittaa gravitaatiovoiman jolloin Maata kiertävä alus ajautuu yhä kauemmas maapallosta.

Lue lisää

Keskipakoisvoima ei liity gravitaatioon mitenkään. Tuollaine pyörivä kappale pysyy kiertoradalla ihan hyvin.

dj8923 kirjoitti:

Keskipakoisvoima ei liity gravitaatioon mitenkään. Tuollaine pyörivä kappale pysyy kiertoradalla ihan hyvin.

Sama kuin että maapallon tilalla avaruudessa olisi kiintopisteestä lähtevä vaijeri jonka päähän kiinnitetty kappale kieppuisi liikevoimallansa sen kiintopisteen ympäri.

"Keskipakovoima on näennäisvoima, joka vaikuttaa vetävän esimerkiksi ympyräliikettä tekevää kappaletta kauemmaksi liikkeen keskipisteestä".

Maapallon keskipiste on liikkeen keskipiste, ja ympyräliikettä gravitaation pitelemänä tekevä kappale keskipakovoiman vetämänä kumoaa painovoiman. Mikä muu sen painovoiman kumoaisi kuin juuri keskipakovoima.

dj8923 kirjoitti:

Keskipakoisvoima ei liity gravitaatioon mitenkään. Tuollaine pyörivä kappale pysyy kiertoradalla ihan hyvin.

Kyllä avaukseen ja keinopainovoimaan se liittyy! Keskipakoisvoima on se jolla voi tuotaa keinopainovoiman helposti ja kohtuu terveellisesti ihmiselle.
Koska se Neuvostoliiton tekniikka aiheutti päänsärkyä. mm Mir-aluksella.
Mutta Mir ei ollut rakennettu keinopainovoimaa varten, Vaan asema saastu kun lattiaa ei pystytty luutuamaan ja painovoima keräsi sinne kuitenkin kaiken tauhkan.

Mikä meidät sitten täällä pallon pinnalla pitää? Muistathan että nostettakaan ei ole olemassa ilman painovoimaa.

buak kirjoitti:

Mikä meidät sitten täällä pallon pinnalla pitää? Muistathan että nostettakaan ei ole olemassa ilman painovoimaa.

Emme me millään pallon pinnalla seiso vaan tasaisella maaperällä, senhän nyt sanoo jo järkikin.
Muistanet myös että painovoimaa ei olla todistettu. Koska näin on niin sitä ei tulla koskaan todistamaankaan.

No kuvitellaan sitten niin. Kysymykseni on silti sama. Mikä meitä vetää sen pinnalle? Elektromagnetismi on väärä vastaus, koska kaikki materiaali ei ole ferromagneettista. Ei sen puoleen toimisi vaikka olisikin.

Kiitoksia kysymästä. Mikä on painovoima? Kysymys ei ole helppo.
Koska olen kuitenkin hieman tyhmä noin yleisesti ottaen niin annanpa Nikola Teslan vastata:
https://www.youtube.com/watch?v=p2QmEcDydzQ

Justiina9vee kirjoitti:

Kiitoksia kysymästä. Mikä on painovoima? Kysymys ei ole helppo.
Koska olen kuitenkin hieman tyhmä noin yleisesti ottaen niin annanpa Nikola Teslan vastata:
https://www.youtube.com/watch?v=p2QmEcDydzQ

Lue lisää

Gravitaation seurauksena massat vetävät toisiaan puoleensa. Ei taviksen enempää tarvitse asiasta tietää.

Kollimaattori kirjoitti:

Gravitaation seurauksena massat vetävät toisiaan puoleensa. Ei taviksen enempää tarvitse asiasta tietää.

Me emme olekaan taviksia kuten sinä.
Emmehän hakkaa edes kuolleitakaan hevosia kuten tavikset tekee.

Justiina9vee kirjoitti:

Kiitoksia kysymästä. Mikä on painovoima? Kysymys ei ole helppo.
Koska olen kuitenkin hieman tyhmä noin yleisesti ottaen niin annanpa Nikola Teslan vastata:
https://www.youtube.com/watch?v=p2QmEcDydzQ

Lue lisää

Olisit voinut vain suoraan sanoa että ei ole vaihtoehtoista teoriaa. Tuo Teslan dynaaminen painovoimateoria on matemaattisesti ja myös havaintojen perusteella väärin. Hauskaa tosin on se, että sekin puhuu painovoiman puolesta. Kyllä Nicola Teslakin tiesi painovoiman olevan olemassa, mutta uskoi sen vain toimivan erilailla. Onnistuit hienosti vielä poistamaan loputkin uskottavuutesi rippeet tuon typerän videon avustuksella.

Justiinanvelipuoli kirjoitti:

Me emme olekaan taviksia kuten sinä.
Emmehän hakkaa edes kuolleitakaan hevosia kuten tavikset tekee.

Kaltaisesi autisti ei todellakaan ole tavis.

Kollimaattori kirjoitti:

Gravitaation seurauksena massat vetävät toisiaan puoleensa. Ei taviksen enempää tarvitse asiasta tietää.

No ei se nyt seppo liity mitenkään avaukseen.

KAHJO!

Oletko ihan varma?
Fuusioreaktion tarkka toimitaperiaate on tunnettu varmaan jo -40 luvulta. Muistan kuinka -70 luvulla uskottiin toimivien fuusiovoimaa käyttävien sähkölaitosten valmistuvan n. 30 vuoden kuluttua. Vuonna 2000 ennustettiin kaupallisten fuusiovoimaloiden olevan käytössä n. 30 vuoden päästä. Tuskin näemme sellaista vielä edes 2030.

Erääissä asioissa sovellutukset tulevat varsin nopeasti teorian jälkeen. Toisissa sitten taas ei.

Ps. Higgsin bosoni antaa aineelle massan.

Laikan pyörivässä liikkeessä nopeuden suuntaa poikkeutetaan, ja silloinhan siinä vaikuttaa keskipakovoima ja hyrrävoima. Laikan massa ei lisäänny mutta hyrrävoima tekee siitä vakaan. Se on voima joka pitää laikan suunnassaan.

Vastustava_voima kirjoitti:

Laikan pyörivässä liikkeessä nopeuden suuntaa poikkeutetaan, ja silloinhan siinä vaikuttaa keskipakovoima ja hyrrävoima. Laikan massa ei lisäänny mutta hyrrävoima tekee siitä vakaan. Se on voima joka pitää laikan suunnassaan.

Lue lisää

Koitahan kallistaa isoa nopeasti pyörivää rälläkkää. Tottumatonta voi yllättää, mihin suuntaan se vääntää.
Opetin kyseistä hyrrävoimaa joskus vuonna miekka ja kilpi opettaessani gyroja, synkroja ja servoja. Tein demonstraation gyrovoimasta, jossa laitoin pienehkön (Jopo) polkupyörän vanteen pyörimään akselistaan etusormieni varaan niin, että kelasin sille vauhtia keskisormilla ja nimettömillä. Kysyin, mitä oppilailta tapahtuu, jos irroitan toisen käden etusormen akselilta... Ei vastausta.
Pyörä jää pyörimään yhden sormen varaan, mutta liikevoima, joka paikallaan olevassa vanteessa olisi alas, on 90 astetta eri suuntaan. Vanne pyöri vain akselin toiselta puolelta tuettuna, mutta silloinen nuori opettaja joutui tekemään 360 asteen kierroksen pitääkseen vanteen yhden sormen varassa.
Havainnollista mutta totta.

Poikkeutusvoima kirjoitti:

Koitahan kallistaa isoa nopeasti pyörivää rälläkkää. Tottumatonta voi yllättää, mihin suuntaan se vääntää.
Opetin kyseistä hyrrävoimaa joskus vuonna miekka ja kilpi opettaessani gyroja, synkroja ja servoja. Tein demonstraation gyrovoimasta, jossa laitoin pienehkön (Jopo) polkupyörän vanteen pyörimään akselistaan etusormieni varaan niin, että kelasin sille vauhtia keskisormilla ja nimettömillä. Kysyin, mitä oppilailta tapahtuu, jos irroitan toisen käden etusormen akselilta... Ei vastausta.
Pyörä jää pyörimään yhden sormen varaan, mutta liikevoima, joka paikallaan olevassa vanteessa olisi alas, on 90 astetta eri suuntaan. Vanne pyöri vain akselin toiselta puolelta tuettuna, mutta silloinen nuori opettaja joutui tekemään 360 asteen kierroksen pitääkseen vanteen yhden sormen varassa.
Havainnollista mutta totta.

Lue lisää

Sama juttu ilmeisesti että kun pyöräyttää sellaisen perinteisen yhden pisteen varassa pystyssä pyörivän hyrrän pyörimään oikealle niin se pyöriessään tekee myös ympyräliikettä oikealle siinä pyörimisalustallaan.

Mutta itse pyörivän laikan paino ei kyllä muutu kuten ei massakaan vaikka siinä suunnan poikkeutuksesta johtuva keskipakovoima kuten myös hyrrävoima vaikuttaakin. Pyörivässä laikassahan nopeuden suunnan poikkeutus tapahtuu yhtaikaa kaikkiin vastakkaisiin suuntiin joten ne kumoavat toisensa.

Jos laikkaa tarvitaan enemmän voimaa kääntämään johonkin suuntaan, niin on sen laikan paino kasvanut sillä akselilla sillä hetkellä. Laikan ainemäärä on tietysti sama mutta keinopainovoimaa on tullut lisää pyörimisliikkeestä aiheutuvan kiihtyvyyttä vastaavan voiman seurauksena.

Eli siis juuri samasta asiasta kyse kuin pyörivässä avaruusaluksessa ja keinopainovoimassa.

Jos tunnet painavasi sata kiloa lentokoneen tehdessä jyrkkiä suunnanmuutoksia, niin silloin myös painat sen sata kiloa. Ainemäärä eli moolit eivät tietenkään muuksi muutu.

Toisin sanoen massasta puhuminen ei ole aivan oikein, koska moolien eli ainemäärän paino vaihtelee ja on siihen kohdistuvien kiihtyvyyksien eli voimien summa.

Me kemistit puhummekin massasta ja massakadosta yleensä vain juuri E = mc^2 kaavan yhteydessä eli massan kasvu tai katoaminen ydinreaktiossa aiheuttaa energian E (atomipommi tai fissiopommi eli vetypommi).

Tässä on kyseessä perusasia, joka kannattaa sisäistää. Siis on ainemäärä, jolla on tietty paino tietyllä hetkellä riippuen aineeseen kohdistuvista kiihtyvyyksistä eli voimista.

> Pyörivässä laikassahan nopeuden suunnan poikkeutus tapahtuu yhtaikaa
> kaikkiin vastakkaisiin suuntiin joten ne kumoavat toisensa.

Ei pidä paikkaansa. Jos piirrät laikan kehälle pisteen ja tälle pisteelle annetaan vektorikomponentit, niin laikan pyöriessä pisteen kulkusuunnan vektorin suunta muuttuu jatkuvasti - kyseessä on pyörivän kappaleen jatkuva kaarrekiihtyvyys.

Mitä useampia pisteitä voi laikan kehälle piirtää, sen useamman pisteen vektori muuttuu ja voima on näiden pisteiden vektorien summa.

Laikan halkaisijan kasvattaminen kasvattaa kiihtyvyyden määrää eli keinopainovoimaa kierrosnopeuden ollessa sama.

Laita se pyörivä laikka vaa'alle. Se ei paina yhtään enempää. Joku pyörivän laikan kehälle kiinitetty pieni kappale tietysti painaa enemmän mitä kovempaa laikka pyörii, mutta ei laikka kappaleineen vaa'an päällä sen enempää paina vaikka pyöriikin.

Ps. Oletetaan vielä lisäksi että laikka pyörisi vaa*an päällä pystyssä: Kovaa pyörivän laikan kehälle yhteen pisteeseen kiinnitetty kappale lisäisi niiden yhteistä painoa aina ohittaessaan alimmaisen kohdan ja yhtä paljon keventäisi niiden yhteistä painoa ohittaessaan korkeimman kohdan. Laikka hyppisi tarpeeksi kovaa pyöriessään. Jos kappaleita olisi kiinnitetty tasaisin välein ympäri koko kehän, ne lisäisivät laikan ja kappaleiden yhteistä painoa alakohdassa yhtä paljon kuin ne keventäisivät painoa yläkohdassa, eli plus miinus nolla, paino ei muutu ja vaaka näyttää samaa lukemaa pyöri laikka tai ei.

Oletetaan kääntösuunta niin että laikka pyörii pystyssä. Väitätkö että laikka pyöriessään painaa enemmän?

Paino riippuu mittausakselin suunnasta tietyllä ajanhetkellä. Ajattelehan asiaa näin;

painat 80 kg ja seisot rullalaudan päällä. Voitko nostaa rullalaudan ilmaan maanpinnasta yhdellä sormella? Entä voitko törkätä rullalaudan vauhtiin yhdellä sormella?

Toisin sanoen painatkin 80 kg vain maan keskipisteen suuntaan mutta sivusuuntaan et paina lainkaan - sivusuuntaan painatkin vain laudan rullien kitkavoiman verran.

vielä.yritän kirjoitti:

Paino riippuu mittausakselin suunnasta tietyllä ajanhetkellä. Ajattelehan asiaa näin;

painat 80 kg ja seisot rullalaudan päällä. Voitko nostaa rullalaudan ilmaan maanpinnasta yhdellä sormella? Entä voitko törkätä rullalaudan vauhtiin yhdellä sormella?

Toisin sanoen painatkin 80 kg vain maan keskipisteen suuntaan mutta sivusuuntaan et paina lainkaan - sivusuuntaan painatkin vain laudan rullien kitkavoiman verran.

Lue lisää

Esitätkö että vaikka pyörivän laikan paino ei muutu vaa'alla, niin pyörimisen aiheuttama eri suuntaan vaikuttava voima lasketaan myös laikan painoksi ja lisätään vaakalukemaan? Millä perustelet sen että vaaka ei näytä enempää vaikka laikka pyörisi sen päällä missä tahansa asennossa, koska jossain asennossahan myös sivuttaisvoiman suunta olisi oltava maan keskipisteeseen?

Laikan paino kasvaa vain sillä akselilla ja sillä hetkellä, jolla laikkaa täytyy kääntää kädessä. Kun laikkaa pitelevän käden kiertoliike päättyy, laikan paino palaa juuri samaksi olipa se pyörivänä tai pysähtyneenä.

Paino ei ole vakio vaan vaihtelee kappaleeseen kohdistuvien voimien ja mittaussuunnan vaikutuksesta tietyllä ajan hetkellä. Kappaleen ainemäärä on vakio ja tätä ainemäärää voidaan tietyissä tilanteissa kutsua massaksi, mutta kuten jo huomattiin massa ei olekaan kappaleella merkitsevin suure vaan paino. Ja paino on siis ainemäärä plus/miinus kappaleeseen kohdistuva voima.

Nyt pallo on sinulla ymmärtää asia - voit yrittää päästä asian yläpuolelle tai jatkaa ymmärtämättä mistä on kyse painon ja massan (ainemäärä) välillä.

paino.on.hetkellinen kirjoitti:

Laikan paino kasvaa vain sillä akselilla ja sillä hetkellä, jolla laikkaa täytyy kääntää kädessä. Kun laikkaa pitelevän käden kiertoliike päättyy, laikan paino palaa juuri samaksi olipa se pyörivänä tai pysähtyneenä.

Paino ei ole vakio vaan vaihtelee kappaleeseen kohdistuvien voimien ja mittaussuunnan vaikutuksesta tietyllä ajan hetkellä. Kappaleen ainemäärä on vakio ja tätä ainemäärää voidaan tietyissä tilanteissa kutsua massaksi, mutta kuten jo huomattiin massa ei olekaan kappaleella merkitsevin suure vaan paino. Ja paino on siis ainemäärä plus/miinus kappaleeseen kohdistuva voima.

Nyt pallo on sinulla ymmärtää asia - voit yrittää päästä asian yläpuolelle tai jatkaa ymmärtämättä mistä on kyse painon ja massan (ainemäärä) välillä.

Lue lisää

Ok, saako pyörivän laikan vaakapainolukeman siis kasvamaan hetkellisesti kiertämällä sitä sellaisella akselilla että sivuttaisvoimakin kohdistuu maan keskipisteeseen?

Vastaus edellyttäisi kaikkien vaikuttavien voimien vektoritarkastelua.

Paino on voima ja voima on vektorien summa eli resultantti. Vektoritarkastelussa kaikkien vaikuttavien voimien vektorit summataan ja resultantti kertoo voiman eli painovoiman suunnan ja määrän ajanhetkellä t.

Kun edellä esitin ettet sivusuunnassa paina mitään, niin sillähetkellä kun rullalauta tökätään liikkeeseen painat kuitenkin myös sivusuunnassa kiihtyvyyden verran. Kun kiihtyvyys lakkaa ja rullalauta on tasaisessa sivusuuntaisessa liikkeessä, painosi sivusuunnassa on taas ei mitään. Tilannetta alkaa sekoittaa liikemäärän energia eli vaikka et painaisi sivusuunnassa mitään, ollessasi liikkeellä on kappaleeseen varastoitunut liikemäärä, jota voidaan myös kutsua törmäysenergiaksi. Jos rullalaudan päällä törmäät johonkin, sillähetkellä painoa voi taas olla sivusuunnassakin paljon.

Peruskaava voimalle on F = ma, jossa F on voima (=paino) ja m ominaispaino eli massa ja a on kiihtyvyys.

Peruskaava liike-energialle on E = 0.5mv^2.

summavektori.resulta kirjoitti:

Vastaus edellyttäisi kaikkien vaikuttavien voimien vektoritarkastelua.

Paino on voima ja voima on vektorien summa eli resultantti. Vektoritarkastelussa kaikkien vaikuttavien voimien vektorit summataan ja resultantti kertoo voiman eli painovoiman suunnan ja määrän ajanhetkellä t.

Kun edellä esitin ettet sivusuunnassa paina mitään, niin sillähetkellä kun rullalauta tökätään liikkeeseen painat kuitenkin myös sivusuunnassa kiihtyvyyden verran. Kun kiihtyvyys lakkaa ja rullalauta on tasaisessa sivusuuntaisessa liikkeessä, painosi sivusuunnassa on taas ei mitään. Tilannetta alkaa sekoittaa liikemäärän energia eli vaikka et painaisi sivusuunnassa mitään, ollessasi liikkeellä on kappaleeseen varastoitunut liikemäärä, jota voidaan myös kutsua törmäysenergiaksi. Jos rullalaudan päällä törmäät johonkin, sillähetkellä painoa voi taas olla sivusuunnassakin paljon.

Peruskaava voimalle on F = ma, jossa F on voima (=paino) ja m ominaispaino eli massa ja a on kiihtyvyys.

Peruskaava liike-energialle on E = 0.5mv^2.

Lue lisää

Tottakai vastaus edellyttäisi kaikkien vaikuttavien voimien vektoritarkastelua, mutta mikäli teoriasi pitää paikkansa niin pyörivälle laikalle on löydyttävä joku kiertokulma joka saa vaakalukeman nousemaan hetkellisesti. Löydätkö sellaista kiertokulmaa eli pitääkö teoriasi paikkaansa?

Tokihan se vaikuttaa mihin tahansa vaakaan. Edellä esitin, että käytettäisiin jousivaakaa - toinen pää lattiaan kiinni ja toinen pää laikan reunaan sopivasti siten, että laikan kääntö kädellä näyttää tarvittavan (paino)voiman lukemaa jousivaakassa. Tuosta skenaariosta voi löytyä sopiva mittaustapa myös ehdottamallesi vaakalle.

Pitää todennäköisesti tyytyä siihen, että saakin kevyemmän eli päinvastaisen lukeman jos lattian asemesta toinen hihnan pää kiinnitetään sinun vaakaasi.

Eli siis sinun vaaka lattialle ja sen päälle punnus. Punnukseen kiinni vaijeri ja toinen pää laikan reunaan sopivasti kiinni. Kun laikka pyörii tarvitaan enemmän voimaa kääntää laikkaa ja vaijeria, jolloin punnus vaakasi päällä kevenee hieman enemmän.

Eikö tämä ole mitä kysyit?

Johtuen voimavektoreiden suunnista ei saada sinun vaakaa näyttämään suurempaa lukemaa vaan pienempi lukema laikan pyörimisestä aiheutuvan painovoiman seurauksena, joka tässä mittauksessa kumoaa maan vetovoimaa oman vektorinsa pituuden verran.

Painovoiman syntymekanismiä ei tunneta joten puhut omiasi.
Absoluuttisen kylmyyden saavuttaminen on puolestaan mahdoton ilmiö.

Painovoima on eri asia, kuin ilmanpaine.

Öööhh, nyt sinulla on kaikki vähän sekaisin tai olet vasta 7 vuotias. Kun ymmärrys kasvaa niin tajuat asioita enemmän itsekin.

Paineesta myös sen verran, että ilmakehän painovoiman tuottama paine meren pinnan tasolla vastaa noin kymmenen metrin vesipatsaan antamaa painetta.

Ei kymmenen metrin syvyydestä pinnalle vedetty kala mitään räjähtele. ; )

Kollimaattori kirjoitti:

Paineesta myös sen verran, että ilmakehän painovoiman tuottama paine meren pinnan tasolla vastaa noin kymmenen metrin vesipatsaan antamaa painetta.

Ei kymmenen metrin syvyydestä pinnalle vedetty kala mitään räjähtele. ; )

Lue lisää

Entäs jos pinnalla onkin 5 bar alipaine?

Anonyymi kirjoitti:

Entäs jos pinnalla onkin 5 bar alipaine?

Vaikuttaa että alaluokkien koululaisillakin on parempi käsitus painovoimasta ja ilmanpaineesta. Kuin teillä!

Niuvaa oli helppo veikata.

Ei se nyt noin ole! Linkopainovoimassa, on muutujia, ulkoiset painovoimat ja aluksen kiihtyvyys.

Linko tuo painovoimaa ulospäin aluksen keskiosasta, kiihtyvyys taas tuo painovoimaa lähtöpistettä kohden,

"Ja mistä se saisi energian jolla se pyörii 2,5 kertaa minuutissa?"

Sitä pitänee alkuun tuuppia sen verran että pyörii tuota vauhtia. Sen jälkeen voi sitten käydä antamassa lisää vauhtia jos esimerkiksi vuosituhansien (tai miljoonien) kuluttua näyttää kovinkin hidastuneen.

Kotioloissa pöydällä pyörivä hyrrä hidastaa pyörimistään kitkan takia. Ideaalisessa tyhjössä vapaasti pyörivä hyrrä ei hidastu. (Ks. pyörimismomentin säilyminen.) Vapaassa pudotuksessa avaruudessa hyrrä tms. kokee oletettavasti erinomaisen vähän kitkan vaikutuksia, mutta saattaa silti ajan oloon menettää tai lisätä pyörimisvauhtiaan vaikkapa säteilyn ansiosta, menettämällä tai lisäämällä massaansa, muuttamalla muotoaan jne. Avaruusaluksen momentti muuttunee merkittävästi joka kerta kun miehistö, kalusteet ja tarvikkeet vaihtuvat. Muutoin se saattaisi pyöriä lähes vakionopeudella hyvinkin pitkään.

Anonyymi kirjoitti:

"Ja mistä se saisi energian jolla se pyörii 2,5 kertaa minuutissa?"

Sitä pitänee alkuun tuuppia sen verran että pyörii tuota vauhtia. Sen jälkeen voi sitten käydä antamassa lisää vauhtia jos esimerkiksi vuosituhansien (tai miljoonien) kuluttua näyttää kovinkin hidastuneen.

Kotioloissa pöydällä pyörivä hyrrä hidastaa pyörimistään kitkan takia. Ideaalisessa tyhjössä vapaasti pyörivä hyrrä ei hidastu. (Ks. pyörimismomentin säilyminen.) Vapaassa pudotuksessa avaruudessa hyrrä tms. kokee oletettavasti erinomaisen vähän kitkan vaikutuksia, mutta saattaa silti ajan oloon menettää tai lisätä pyörimisvauhtiaan vaikkapa säteilyn ansiosta, menettämällä tai lisäämällä massaansa, muuttamalla muotoaan jne. Avaruusaluksen momentti muuttunee merkittävästi joka kerta kun miehistö, kalusteet ja tarvikkeet vaihtuvat. Muutoin se saattaisi pyöriä lähes vakionopeudella hyvinkin pitkään.

Lue lisää

Totta, noinhan se tietenkin on.

2.5 minuutissa ja ykä lentää..

Avaruus aluksen pyöritys ei paljoa vie energiaa.

"Painovoimaan tarvitaan massaa ja liikettä."

Minkä liikettä?

Muistan katsoneeni ohjelman jossa MIR kosmonautti kertoi näitä juttuja noin 15 vuotta sitten.
Että he oli asentaneet jauhopussin kokoisia laitteitta tiettyihin kohtiin MIR-alusta. Kun se kytkettiin päälle kuului korvissa korkeattaajuista sirinää ja se loi painovoimaa.
Kuitenkin jo 6 tunnin päästtä kaikki henkilöt voi pahoin ja laite sammutettiin.
Testejä tehtiin erisuuruisilla painovoiman tasoilla.

Mir asemalla kokeiltiin myös mangneetista lattiaa ja seinää, joka oli Kosmonauttien mukaan ihan mukava mahdollisti kävelyn ja laiteiden asettamisen ilman leijumista. Mutta se ei ollut painovoima, mutta helpotti työskentelyä huomattavasti.

Kamalin tapaus mitä hän oli kuullut, mutta ei kokenut oli aluksen pyöriminen, pinen aluksen jossa jalat ja pää vetää eri suuntiin. Vastaavasta tilanteesta on myös NASA astronatit raportoineet Gemini aluksen hallitsemattomassa pyörimisessä.

Eihän pidä! Optimaalinen on 0.8G

Anonyymi kirjoitti:

Eihän pidä! Optimaalinen on 0.8G

Ihminen ei ole tehty Maahan.
Ihmisen optimeita:
Vuorokausi n, 25h
Painovoima n, 0.8G
Ilmanpaine n, 1080 hPa (mbar)
Ilman lämpötila n, 23 C
Ilma koostumus 77% Typpi + 23% Happi Ja edelliseen seokseen ilman kosteus 2 % ja hiven suolaista. (Ihan vaan ISS aseman ilma Ilmakehän paine 101,3 kPa (14,7 psi ; 1,0 atm )
79 % typpeä, 21 % happea) noin vertailuksi!

Kilometrin halkaisijallle asemalle on linkopainovoima helppo saavuttaa kohtuu hitaalla pyörimisellä. Kiinassa on suuniteltu alusta jossa olisi kolme "siipeä" ja kärjet olisi 500m säteellä.
Avaruusaluksen nopeampi pyöriminen ei haittaa, kuin jos se olisi pysyvä asema.
Muskin aluksella 9m halkaisijalla se olisi jo melkoinen pyörimisnopeus.

Anonyymi kirjoitti:

Kilometrin halkaisijallle asemalle on linkopainovoima helppo saavuttaa kohtuu hitaalla pyörimisellä. Kiinassa on suuniteltu alusta jossa olisi kolme "siipeä" ja kärjet olisi 500m säteellä.
Avaruusaluksen nopeampi pyöriminen ei haittaa, kuin jos se olisi pysyvä asema.
Muskin aluksella 9m halkaisijalla se olisi jo melkoinen pyörimisnopeus.

Lue lisää

Toisaalta aluksen pyörimistä ei edes huomaa, jos ei ole ikkunoita.

Jos Oumuamua olisi ontto, sen päissä olisi noin 1G painovoima.

Kyllähän se tiedetään ja tässäkin ketjussa se on monta kertaa mainittu.

Mitä tahansa himmeliä ei voida pyörittää avaruudessakaan, sen rakenteiden pitää kestää ne voimat!

Täysin mahdotonta. Ensin pitäisi keksiä, miten päästään 400 valovuoden päähän. Toiseksi pitäisi keksiä keino kerätä neutronitähteä. Kolmanneksi pitäisi keksiä keino käsitellä valtavaa kuumuutta. Neljänneksi pitäisi keksiä keino, miten voidaan estää tähdestä eristetyn materian räjähtäminen satojen teratonnien voimalla. Täytynee kysyä neuvoa Bevel Lemeliskiltä.

Anonyymi kirjoitti:

Täysin mahdotonta. Ensin pitäisi keksiä, miten päästään 400 valovuoden päähän. Toiseksi pitäisi keksiä keino kerätä neutronitähteä. Kolmanneksi pitäisi keksiä keino käsitellä valtavaa kuumuutta. Neljänneksi pitäisi keksiä keino, miten voidaan estää tähdestä eristetyn materian räjähtäminen satojen teratonnien voimalla. Täytynee kysyä neuvoa Bevel Lemeliskiltä.

Lue lisää

Mutta Bevel eli kauan sitten ja kovin kaukanakin, mahtaako olla elossa olevia sukulaisia joille taidot ovat siirtyneet isältä pojalle ja välillä tyttärellekin.

" ehkä muut näkevät lisää haasteita."

Lisähaasteena mainittakoon että maapallon painoisen avaruusaluksen liikuttaminen vaatisi massaa vastaavan määrän polttoainetta sen liikuttamiseen. Joten onnea vaan yritykselle.