Yritys toivoton ajatus, jos ei ole ekstrovertti??

Kiitos rohkaisusta! Olen tainnut rakentaa itse itselleni "peikon" tuosta some-vouhotuksesta, sitä ja sen merkitystä kun tunnutaan korostavan ylenpalttisesti nykyään kaikissa koulutuksissakin. Eli ehkäpä ulkoistan itseni siitä kokonaan, se mikä on itselleni luontaisinta on nimenomaan se asiakkaan kanssa oikeasti läsnäolo ja siinä tilanteessa palveleminen. Jos nyt jotain hyvää on pienellä paikkakunnalla toimimisessa, niin moni tuntee tai tietää minut jo valmiiksi työni kautta, ja muutamat ovat jo kyselleetkin, enkö laittaisi omaa firmaa pystyyn.

Jännä juttu, olen pohjimmiltani koko ikäni ollut optimisti, mutta tämä yrityksen perustaminen tuntuu jotenkin niin isolta jutulta, että tämän kanssa olen ollut epäröivä.

No en onneksi ole umpimielinen mököttäjä, päin vastoin, olen kyllä asiakaspalvelutilanteessa ystävällinen, iloinen ja reipas. Semmoinen lipevä ylikohtelias myyntimiehen taito (?) minulta kyllä tyystin puuttuu.

Myös silloin jos olen itse väsynyt tai pahalla päällä, se olo tavallaan katoaa, kun vastaan asiakkaan puheluun tai toimin hänen kanssaan paikan päällä. Siis jotenkin oma olemus kuitenkin vaihtuu "asiakaspalveluvaihteeksi". Se tapahtuu jotenkin itsestään ja luontaisesti, ei väkisin, eli kai minussa kuitenkin on ainesta ;).

Liikaa varmaan mietin noita mahdollisia vastoinkäymisiä, olet varmasti ihan oikeassa tuossa mitä kirjoitat. Kiitos!

Kiitos. Tosiaan, suomalaisena suomalaisten joukossa :D.

En tosiaan myy (enkä tule myymään) kuluttajatuotteita, vaan omaa osaamistani ja tekemistäni, tietotaitoineen. Ehkä tässä on sekin, etten ole mistään yrittäjäperheestä lähtöisin. Ne jotka ovat, pistävät oman yrityksen pystyyn jo melkein koulun penkillä. Kun ei ole taustaa perheen ja suvun puolesta, kokee olevansa jotenkin "yksin".

Mukavaa, että täällä saa asiallisia vastauksia :).

Kannattaisi silti koettaa palkata joku ekstroverttisiä ominaisuuksia omaava myyntihenkilö remmiin. Ne ovat usein rasittavia, kuten myynti-ihmiset yleensäkin. Mutta toisinaan niillä on se taito että haluavat ja jaksavat ottaa koko ajan uusia ja uusia kontakteja, ja saavat sitä kautta myös kauppaa aikaiseksi.

Tämä ei kuitenkaan ole mikään sääntö. Lyhyt pinna ja keskittymisen puute ja viinaan menevyys voivat viedä kaiken edun siltä ekstroverttisuudelta.
Ihan tavallinen keskimääräinen suomalainen pystyy lopulta myymään tuotteitansa ja palveluksiansa siinä kuin muunkin maalaiset. Hyvä vientikaupan myyjä ei ole mikään tuulimylly, vaan saattaa olla hyvinkin tosikko ja muodollinen. Mutta saa omalla tyylillään silti niitä kallisarvoisia tilauksia kasaan.

No joo, asiakaskontaktiin sinänsä en koe tarvitsevani mitään puskuria, asiakaspalveluhommaa olen tehnyt kuitenkin jo 16 vuotta ja se on sinänsä hallussa. Ehkä se on enempi se mainontapuoli, mitä en osaa ja mikä tuntuu haastavalta.

En ole suuna päänä äänessä isommassa, vieraassa porukassa ja siitä ehkä tulee oma mielikuvani enemmän introvertista kuin ekstrovertista persoonasta, mutta asiakastilanteet ovat pääsääntöisesti kahdenkeskisiä ja niissä ei ole mitään ongelmaa. Päin vastoin siinä juttelen paljonkin, mutta myös kuuntelen, minkä asiakkaat kokevat tärkeäksi. Junassa saatan jutella vierustoverin kannsa, kaupassa kassan jne. Ehkä olen joku välimuoto ;).

Kiitos ja onneksi olkoon! Mukava kuulla positiivisia tarinoita elävästä elämästä.

Yhdenkertainen kirjanpito on itselläni hallussa. Ei ole perintöjä eikä taustarahoittajia itselläni, se siinä ehkä myös hirvittää, että miten maksan kaikki lainat takaisin, jos pistän firman pystyyn. Nyt on myönnettävä että liiketoimintasuunnitelman olen muutoin tehnyt mutta rahoituslaskelmaa en. Se ei ole mikään pieni summa (omasta mielestäni siis) minkä tarvitsen jos alan työskennellä omiin nimiini. Käy vähän kateeksi vaikkapa hierojia, ei tarvi välttämättä kuin pöydän ja maksupäätteen ja se on siinä ;).