koti, isänmaa ja uskonto

Tässä Kalliokylän tapauksessa ei ainakaan liene kyse siitä, että oltaisiin "otettu vähästä", ainakin jos on uskominen nimimerkin kirjoituksiin maataloutta koskevan yritystoiminnan helposta tuottavuudesta.

Kerroppa samalla vetreätaksi,mikä sinun motivaatio asian esille nostamiseen on?? Menetitkö jotain henk.koht tapauksessa vai mikä sinua ajaa panettelemaan täällä uusia yrittäjiä päivästä toiseen?Peräänkuulutat milloin mitäkin ja sotket uskontoa kokoajan tähän.Kerro lisäksi oma uskonnollinen vakaumuksesi,jos sinulla on vara tuomaroida muita..Miten sinä autoit aikanaan yrittäjää vaikeuksissa? Jos sinulla on noinkin vahvat mielipiteet useastakin asiasta täällä,lienee sinulla myös vastaukset yllä oleviin kysymyksiin.

Kyllä minulla tietenkin on vastaukset mutta kun ne eivät valitettavasti ole ne joita sinä haluaisit kuulla niin enpä kerrokaan!

Ehkäpä parempi onkin,niin voit jatkaa hyvillä mielin besserwisseilyäsi."Osaamisen" puutteeseen se ei ainakaan näytä kaatuvan..

Älä ole huolissasi.

"Kielen rajat ovat mielen rajat", totesi filosofi Wittgenstein aikoinaan.

Vetreataxi on nämä rajansa jo aikoja sitten paljastanut...

Juu en-hänellä näyttää lisäksi sesonkia pukkaavan,joten pitää antaa työrauha...

Oiskos sulla heittää parit käskyt kehiin-vai operoitko viivan toisella puolen?

Tiedän vastaavan tapauksen konkurssista, jossa uusi ja vanha omistaja SOPIVAT kuukauden ajasta, jona aikana entinen omistaja järjesteli asiansa ja henkilökohtaiset tavaransa tilalla, muutti uuteen asuntoon (uuden omistajan avustuksella) ja sopivat vielä, mitä jättää tilalle, koska ei niitä tarvitse, ja minkä saa myydä omaan laskuunsa. Lukot uusi omistaja vaihtoi vasta sitten, kun oli muuttanut taloon asumaan. Entinen omistaja ymmärsi mitä on tulossa ja tiesi varautua, eikä syyllistänyt uutta omistajaa siitä, minkä huonolla taloudenpidollaan itse oli aikaansaanut, vaan auttoi parhaansa mukaan uutta omistajaa. Hän oli ylpeä aikaansaannoksistaan tuotannon alalla ja ei halunnut eläinten kärsivän turhaan, vaan teki vaihdosta mahdollisimman helpon. Uusi omistaja arvosti entisen omistajan työtä ja helpotti osaltaan hänen sopeutumistaan uuteen tulanteeseen, samoin kyläyhteisö tuki molempia, eikä syyllistänyt tai morkannut ketään.

Jos kirjoittajat ovat sitä mieltä, että pesänhoitaja on myynyt konkurssipesään kuulumatonta omaisuutta, ratkaiseva kysymys kuuluu: Onko oikeuslaitos ollut kirjoittajien kanssa samaa mieltä?

On hyvin epätodennäköistä, että pesänhoitajalla ei olisi ollut varmuutta (ja oikeuden päätöstä) siitä, kenen omaisuutta hän ryhtyy konkurssin selvittelyssä myymään. Mutta jos hän on myynyt konkurssipesään kuulumatonta omaisuutta, silloin vääryyden kärsijöitä ovat olleet sekä entinen että uusi omistaja.

Vastauksesta voi päätellä, että uudella omistajalla ei ole ollut tekemistä sen kanssa, miten pesänhoitaja on selvittänyt myyntiin asettamansa omaisuuden omistussuhteet.

Näin ollen uutta omistajaa voi pitää yhtälailla väärinkäytöksen uhrina, jos hänet on erehdytetty ostamaan omaisuutta, joka on, kun täällä on kirjoitettu, ryöväämällä siirretty konkurssipesän haltuun.

Kyllä ostajalla on ollut täysi syy uskoa, että konkurssipesänhoitajan myyntiin asettaman omaisuuden omistussuhteet on kyseinen juridiikan ammattilainen etukäteen selvittänyt. On kohtuutonta sälyttää näiden kysymysten selvittely lainopin kouluja käymättömän ostajan taholle.

Tuntuu siis kohtuuttomalta, että erehdytetty omaisuuden uusi omistaja (omistajat) joutuu nyt jatkuvan mustamaalauksen kohteeksi.

Kyllä on ollu omistussuhteet tiiossa..!
Itekkin todennu, ettei mennyt suunnitelmien mukaan..!

"Kyllä on ollu omistussuhteet tiiossa..!"

Jos tämä tarkoittaa sitä, että pesänhoitaja on myynyt konkurssipesään kuulumatonta omaisuutta, asia pitäisi olla selvä. Entinen omistaja voi tehdä tutkintapyynnön ja oikeuslaitos hoitaa lopun. Kauppa tullaan purkamaan.

Mutta koska asian käsittely on jumittunut tänne keskustelusivuille, erilaisten pahansuopaisten vihjailujen tasolla vatuloitavaksi, näyttää ilmeiseltä, että pesänhoitaja ei ole myynyt kenenkään muun, kuin konkurssipesän omaisuudeksi pätevien juridisten perusteiden nojalla määriteltyä omaisuutta.

Näyttää myös siltä, että ainoat seikat, jotka asiassa ovat menneet väärin, on uuden osaomistajan henkilöllisyys ja tapahtumakokonaisuus, jonka puitteissa hän joutui asianosaisille omaisuuden haltijaksi päätymisestään ilmoittamaan. Mitään laittomuutta ei kukaan ole vielä sen paremmin näillä sivuilla kuin oikeudenistunnoissakaan osoittanut tapahtuneen.

Pitää myös muistaa, että näinä aikoina Kiuruveden maatalousyrittäjät elävät taloudellisessa ahdingossa. Tilakokoja ei ostojen kautta kasvateta muutoin, kuin tapauksissa, jolloin niitä saadaan todella edulliseen hintaan. Siksi konkurssipesien hoitajat ovat tyytyväisiä, jos edes joku osoittaa kiinnostusta.

Tuo "ilmoittamatta mennään tilalle" . Kyllä konkurssiin mennyt tietää, että jossain vaiheessa tilalle tullaan, se on selvä. Toisekseen, miten ilmoittaa, jos tavoiteltava ei kuukausiin vastaa mihinkään yhteydenottoyritykseen? Näin olen kuullut.

Loppupiättely:
Täällä puhutaan totta eikä jauheta paskaa.. Sinäkin tunnut olevan lähipiiristä kun noin koitat puoltaa, että on oikein tehty.. Tänne ei kukaan ole tullut vääristelemään asioita ja oikeudessakin puhutaan totta eikä valehella.
Tuntuu että täällä oikeeta totuutta ei saa tuoda julki, kun heti ollaan syyttämässä Vilokkia.
Ootko selvittänyt Loppupiättely sen, onko konkurssi ollu rehellinen? Aloitappa ensiksi siitä selvittely..


OmaakinSyytä:
Ihan perätöntä puppua sinun söperrys, ota tarkemmin asiasta selvää ennenkuin tulet ilmaisemaan itseäs että näin olet kuullut.
Asia on vaan niin, että ihan ilmottamata on menty ja se on törkeää.
Niin minäkin oon kuullu paskapuhetta, että Vilokki ois neljä kertoo laskuttanu samasta asiasta ja heppu maksanut kiltisti.. *paskasta naurua*