15-vuotias ja paska elämä

ongelmanuorii

Tähän avaudun mun lyhyestä ja tuskaisesta elämästäni.

Eli siis asuin mun äidin, isän ja veljen kanssa pienessä kaksiossa mun lapsuudessa (tai no olen vieläkin lapsi tai nuori, ihan sama) Äiti ja isä oli yhdessä vaan mun ja mun veljen takia, niin äiti on sanonutkin. Musta tuntui, että isä vaan rakasti äitiä, mut äiti ei rakastanu sitä takaisin. Se ei ikinä puhunut sille ja vältteli katsekontaktia sen kanssa. Äiti menikin usein iltaisin useaksi tunniksi lenkille pakoon mun isää.

No minkäslainen mun isä sit on ku äitiki välttelee sitä noin? No hän oli alkoholisti ja persoonallisuushäiriöitäkin löytyi 3 tai 4 kappaletta, sekä sosiaalisten tilanteiden pelko. Nuo kaikki on siis diagnosoitu ihan ja hän kävi psykiatrillakin.

Mun isä ei todellakaan ollut mikään hyvä isä, hän ei olisi edes halunnut lapsia, eikä pitänyt lapsista. Isä usein haukkui mua mm. läskiksi ja kaikeksi pahanilmanlinnuksi jne. joskus hän myös löi mua tai potkaisi. Ei mitenkään hirveän kovaa mutta lyönneistä tuli joskus mustelmia käteen, johon se yleensä löi joko läpällä(sen mielest se oli muka hirveen hauskaa) tai sitku se suuttu. Mun isä suuttui aina hirveen äkkiä, luulen, että se johtuu noista persoonallisuushäiriöistä. Yleensä kun se suuttui nii se tuli uhkaavasti mua kohti ja näytti siltä että meinaa lyödä. Oli mun isä joskus ihan kivakin, joten ihan katkera en ole sille vai pitäiskö? Joskus se pelas mun kanssa jalkapalloa ja kaikkea.

Musta tehtiin lastensuojeluilmoitus, kun olin 5.luokalla. Mun isää syytettiin jostain ihan älyttömistä jutuista, missä ei ollu mitään perää. Siit tuli sit ihan kauhee rumba, kun meitä jokasita perheenjäsentä haastateltiin erikseen ja yhdessä ja ne kävi kotikäynnilläkin. Toi oli aika paskaa aikaa, äitiki itki vessassa ton lasu ilmotuksen takii. No ei siit lopult seurannu sit mitään ihmeellist..

No sit 2013 kesällä, silloin kun olin 11, nii äiti ja isä erosivat ja minä, äiti ja veljeni muutettiin toiseen kämppään ja isä yksin toiseen. Äiti oli löytänyt uuden miehen. Isä sit alko ryyppää uudestaan. Se oli siis pitäny aika kauan taukoo ryyppäämisest, et olin varmaa joku 6-vuotias ku olin viimeks nähny sen ryyppäävän. Mut se sit alko ryyppää ja se meni ihan sekaisin. Se meni kännis vittuilee jollekki tän kylän murhamiehelle ja sai silt mustan silmän. Poliisit toi sen näytettäväks meille ja äiti vaa sano et viekää putkaan se.

Se myös jatkuvasti uhkaili mun äitiä ja sen uutta miestä. Vainos niitä kokoajan, tuli tänne meidän kämpille pyörii ja kattoo että onko se äidin uus mies tääl kyläs ja kaikkee. Lähetteli äidille kaikkee uhkailuviestei ja sit vähän päästä tuli kaikkee "rakastan sua, anna anteeks blaablaa"- viestii. Soitteli mullekkin kännissä ja kerran se soitti mulle ja sano et on junaraiteilla ja aikoo tehä itsemurhan.

Kun olin 12-vuotias nii isä sit kuoli johki sairaskohtaukseen. En ollu jotenkin hirveen surullinen, en tiiä et miks.. Poliisit ja joku kriisityöntekijä tulivat vaa joskus keskel yötä kertoo että se on kuollu ja sillee.

Olin siis 7.luokalla kun tuo tapahtui. No sinä samaisena syksynä kun hän kuoli, mua alettiin kiusaa koulussa. Ja 7.luokan puoles välissä kaveritkin jättivät. En mennyt sit 3 kk kouluu, vasta joskus kevään puoles välis menin kouluun, tosin tein sen 7.luokan loppuun yksinäni jossai pienes huonees, etten menny ees mihkää luokkaan. En uskaltanu, enkä olis ees halunnut. Äiti oli sit iha paskana ku en suostunu menee sinne kouluun, se pelkäs et mut huostaanotetaan. No kyl musta tehtiin taas lasu ilmotus ja jouduin psykiatrillekkin ja melkein psykiatriselle osastollekkin. Uhkailivat kokoajan sillä ja sen takii meninki sit kouluu ettei tartte mennä mihkää lastenkotiin tai osastolle. Olin tosi jotenkin niin rikki tuohon aikaan, en siis käynyt ulkona melkein ollenkaan tuon 3kk aikana, makasin vaan kotona ja haukuin äiti mm.huoraksi. Kerran se alkoi itkemäänki siitä ja sano et on paska äiti. Ja kerran se myös uhkaili itsemurhalla.

No 7.luokka meniki sit siin paskas ja 8.luokalla menin normaalisti kouluun. Mul ei ollu siel kavereit ja olinkin yksin koko 8.luokan. 8.luokal sit mulle tärkeä pappa kuoli. Näin vielä kun se veti viimeisen henkäyksensä ja sit se kuoli sairaalaan.. En sit menny kouluu tonkaa jälkeen ja olin tällä kertaa 2kk poissa. Must ei tosin tehty enää lasu ilmotust mut jouduin uudestaa psykiatrille jossa ne ihan tosissaan oli jo pistääs mua osastolle kunnes taas menin ihan normaalisti kouluun. Äiti oli taas ihan hermona kun en menny kouluu ja mä taas paskana et haukuin sitä ja löinki ja äiti vaan sano et kuulunki mielisairaalaan ku oon näin väkivaltainen.

No 8.luokan ja 9.luokan kesäl olin jotenkin niin masentunu kaikest, enkä tehny oikeen mitään. Mietin vaan etten jaksa enää vuotta tuossa koulussa. No täs 9.luokan syksyl oli niiiin masentava. Ei vieläkään kavereita ollu ja aloinki sit viiltelee. Jouduin taas psykiatrille kun en ottanu muihin muka mitään kontaktia, mut ei kiinnostanu vittuukaan.

36

618

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ongelmanuorii

      Noo nyt tää 9.luokan kevät on mennyt ihan ookoosti. Välillä oon kuullu vittuilua koulussa, koska edelleenki mua välil kiusataan. Kotona joskus kans riitelen äidin kaa kovastikkin. Onneks kohta alkaa kesäloma ja pääsen tuolt koulust pois ja koko täst paikkakunnalt. Aion aloittaa puhtaalta pöydält vaik tuskin ikinä pääsen näit jutuist eroon. Nää tulee aina kummittelee mun mieles.

      • lifeslikeaboxfchocolate

        Moi. Tähänastinen elämäsi kuulostaa pahalta ja olen pahoillani että olet joutunut tuollaista kokemaan. Mutta jos yhtään lohduttaa niin haluaisin sanoa sinulle seuraavaa. Kannattaa muistaa että:

        - Kaikki ihmiset syntyvät osaksi vanhempiensa (ja vallitsevan yhteiskuntajärjestelmän) problematiikkaa. Jokainen pariskunta, joka tekee lapsen kantaa omaa historiaansa ja omia ongelmiaan mukanaan. Jokainen lapsi joutuu kasvaessaan sopeutumaan vanhempiensa luomaan todellisuuteen niin hyvässä kuin pahassa. Tämä merkitsee lapsen kannalta yleensä enemmän tai vähemmän suurta psykologista kärsimystä riippuen vanhempien (ja yhteiskunnan) ongelmien laadusta ja vakavuudesta. Sattuman kauppaa on minkälaiset vanhemmat saa syntyessään ja millaiseen todellisuuteen joutuu vääntäytymään. Tähän lapsi, kuten sinä, ei pysty millään tavalla itse vaikuttamaan. Lapsi ei ole koskaan vastuussa siitä minkälaisen todellisuuden vanhemmat (ja vallitseva yhteiskuntajärjestelmä yms) hänelle rakentavat. Toiset saavat helpommat lähtökohdat kuin toiset, mutta kukaan ei tältä problematiikalta välty.

        - Vanhempien ongelmat eivät ole oikeasti lapsen ongelmia vaikka lapsi joutuukin niistä kärsimään. Lapsi yleensä ottaa vanhempiensa ongelmat omikseen, syyllistää niistä itseään. Lapsi oppii uskomaan että vanhempien ongelmat ovat luonnollinen osa myös lapsen omaa persoonaa ja elämää. Yleensä lapsi ehdollistuu rakentamaan omaa identiteettiään vanhempiensa ongelmien pohjalle. Jos vanhemmat ovat esim. draamanhakuisia käveleviä katastrofeja lapsi voi omaksua draamanhakuisuuden ja alkaa imitoida vanhempien käytöstä omassa elämässään. Tai sitten alkaa ihan päinvastaiseksi kontrollifriikiksi. Mitä nopeammin lapsi kasvaessaan havahtuu tietoisesti tajuamaan oman erillisyytensä, ja irrottautumaan vanhempiensa todellisuudesta, sitä paremman tsäänssit hänellä on vapauttaa energiaa OMAN persoonansa ja elämänsä rakentamiseen. Sinä et ole yhtä kuin vanhempasi, tai heidän näkemyksensä sinusta. Kuten et ole myöskään se mikä yhteiskunnassa sinun uskotaan taustasi vuoksi olevan. Sinä päätät itse mikä olet.

        - Itse kuulin juuri viime jouluna kauheita uutisia eräästä lapsuuden tuttavaperheestä. Tämä perhe oli aina ollut niitä joille ei koskaan uskoisi tapahtuvan mitään pahaa. Juuri niitä joilla tuntuu olevan kertakaikkiaan hyvä karma, ja kaikki onnistuu. Tämä korkeasti koulutettu onnellinen ja tasapainoinen perhe oli vuosien jälkeen hajonnut. Yksi lapsista oli kuollut syöpään, vanhemmat olivat eronneet, toinen lapsista oli kehittänyt vaikean syömishäiriön sisarensa kuoleman jälkeen ja perheen äiti oli mt- ongelmien vuoksi sairaseläkkeellä. Järkyttävää tällaista oli kuulla juuri siksi koska sitä ei olisi ikinä uskonut tapahtuvan juuri heille.
        Edelliskesänä puolestaan näin vanhan koulukaverini. Peruskoulussa hän oli aina yksi niistä, joiden elämän tiedettiin menevän pilalle. Kaikki tiesivät ettei tämä hidas hädintuskin vitosen keskiarvon oppilas tulisi kovin korkealle elämässään pääsemään. Todennäköisesti hänestä tulisi alkoholisti kuten vanhempansa. Yllättäen hän onkin tällä hetkellä kolmen lapsen ylpeä isä, ja työpaikallaan esimiesasemassa. Alkoholismista ei ollut tietoakaan kun tyyppi oli alkanut harrastaa urheilua. Lisäksi hän oli huomattavasti peruskouluaikoja skarpimpi tuolta yläpäästään ja omisti hienon auton. Elämä on arvaamaton, täynnä yllätyksiä ja erilaisia muuttujia. Lähtökohtien ei tarvitse määrittää tulevaisuutta. Hyvä lähtökohta ei aina johda hyvään lopputulokseen eikä huono lähtökohta huonoon lopputulokseen.

        - Apua kannattaa ottaa vastaan ihan ammattilaisiltakin kun sitä tarjotaan. Kandee kuitenkin pitää mielessä että usein erilaiset auttamis- ja vertaistukimuodot ovat käytännössä sitä, että mennään "sairastamaan" yhdessä muiden kanssa. Apu voi olla itsessään väärällä tavalla holhoavaa, sairastuttavaa tai se voi olla laadultaan sellaista joka jumiittaa sinut elämään ongelmakeskeisesti. Kannattaa arvioida itse kuinka ison osan elämästään haluaa tuhlata ongelmien potemiseen.

        - Koska sinä olet vasta 15- vuotias sulla on kaikki mahdollisuudet vielä muuttaa oman elämäsi kurssia. Sinun elämäsi on sinun, eikä vanhempiesi. Sinä päätät millainen haluat olla, ja mitä haluat elämässäsi tehdä. Jos tilannetta katsoo siltä kantilta että Suomessa ihmisten keskimääräinen eliniänodote on tällä hetkellä 81- vuotta, niin sinullahan on hyvässä lykyssä vielä sellaiset 66 piitkää pitkää vuotta edessäsi joilla voit tehdä ihan. Mitä. Tahansa.

        Toivottavasti sait tästä edes jotain. Paljon tsemejä jatkoon. Pidä häntä pystyssä. :)


    • minuakinkiusattiin

      En lukenut mitä tuo toinen sinulle vastasi, mutta sanon sinulle, että et ole ongelmanuori omaa heikkouttasi ja et mikään huono tyyppi. On jopa tervettä että ihminen reagoi ja tuntee kun häntä kohdellaan väärin.
      Sinulla on ollut tosi turvaton ja ristiriitainen lapsuus ja nuoruus. Jos vanhemmilla ei ole yhteyttä ja keskinäistä rakkautta ja koti ei anna turvallista kasvualustaa lapselle ja nuorelle.
      Tuo on paha juttu että kouluissa heikot vaistoavat kaverin, jolla on kotona vaikeuksia ja syöstävät pahaa oloaan alkamalla kiusaamaan toisia. Muista sinussa ei ole mitään syytä tulla kiusatuksi. Sinulle on aiheuttanut surua ja ikävää isän ja papan kuolema ja lisää pahaa oloa.
      Onhan se 15 vuotta myös ikä että menee sukset ristiin vanhempien kanssa. Älä kuitenkaan tee fyysistä väkivaltaa äidille ja kenellekään. Päihteisiin älä koske, koska voit kantaa alkoholismin geeniä ja siitä tulee helposti riippuvaiseksi ja silloin peli on menetetty.
      Jospa pääisin hyvän nuorisopsykologin ohjaamaan terapiaan. Onko sinulle annettu terapiaa. Vaikka elämän alku takkuilee, niin ei sinun tarvitse olla toivoton. Kyllä moni on saanut hyvän ja laadukkaan elämän vaikka lapsuudenkodissa on ollut vaikeaa ja saanut kokea kiusaamista.
      Ei ole nuoren syy jos syntyy kotiin jossa ei saa turvallisuutta. No se hyvä siinä joskus on, että ymmärrät elämää syvemmältä ja osaa ajatella nuoria joissa ei ole kaikki ihan niin olla pitäisi.

      • ongelmanuorii

        Ei ole annettu terapiaa, koska olen kieltäytynyt siitä. En pidä muutenkaan oikein mun asioiden kertomisest muille, tuntuu kuin paljaistaisin mun heikkoudet..


      • P-K.Kettunen

        Voi kun uskaltautuisit kuitenkin siihen terapiaan, loppujen lopuksi on helpottavampaa purkaa ulos asioita kuin tukahduttaa niitä sisäänsä. Itseäni auttoi paljon, vaikka olin myös vastahankaan aluksi. Terapia eteneekin aika hitaasti, että tuntui, että ei tästäkään koskaan mitään apua saa, mutta kyllä se auttoi. Selkeyttää ajatuksiakin. Saa sitä tuskaa pois sydämestään.
        Ihan jokaisessa meissä on heikkoutemme, ihmisiähän me vaan ollaan kaikki ja ammattilainen (terapeutti/psykiatri) ei ajattele eikä hae heikkouksiasi, vaan pyrkii auttamaan sinua.
        Kun apua kerran on tarjolla, eikö kannattaisi ottaa se vastaan. Anna mahdollisuus itsellesi.
        Kaikkea, mikä voi auttaa kannattaa kokeilla.
        Kaikea parasta sinulle !
        Usko, kaikki järjestyy.
        Mikään ei ole pysyvää elämässä, ei sinunkaan tämä vaiheesi.
        Parempaa tulee.


    • josparohkenet

      Ei kokemasi ole heikkouksia vaan ihan normaalia nuoren reagoimista kun on kohdeltu väärin. Sinua auttaisi jos voisit pukea pahaa oloa sanoiksi. Kirjoittaminenkin auttaa, mutta puhuminen olisi tehokkaampaa. Ja terapeutti tekee työtään. Ei hän jää ketään miettimään heikkona ja luuserina. Sinua ymmärrettävästi itseäsi hirvittää nostaa esille sitä taakkaa joka sisimpääsi on kertynyt.
      Mainitsit ristiriitaisista tunteista edesmennyttä isääsi kohtaan. En neuvo kantamaan kaunaa ja olemaan katkera, sillä isälläsi ei ole ollut sen kummempia eväitä elämään ja hänkin lienee ollut oman lapsuuden ja nuoruuden traumojen vanki. Ei se katkeruus mitään auta, pahentaa vain kantajansa taakkaa ja sitoo kiinni koettuun menneisyyteen.
      Jos sinulla tekee mieli fyysiseen voimain näyttöön, niin älä kohdista sitä koskaan toisiin eläviin olentoihin vaan ahdistus voi purkaa vaikka liikunnalla.
      Et ole ainut joka on kokenut epävarman ja ristiriitaisen lapsuuden, mutta on selvinnyt. Ei tarvitse sinunkaan jäädä menneisyyden vangiksi.

      Gooleta Nuorten MLL netti

      Lasten ja nuorten puhelimeen voi soittaa maksutta koko maassa joka päivä. Puhelimen toisessa päässä on koulutettu vapaaehtoinen aikuinen, jolla on aikaa kuunnella.

      Lasten ja nuorten puhelimessa voi kysyä tai keskustella luottamuksellisesti mistä tahansa itseä mietityttävästä asiasta. Puhelimen aikuiset päivystäjät ovat vaitiolovelvollisia. Lasten ja nuorten puhelimen puheluja ei nauhoiteta.

      Soita 116 111

      maanantaista perjantaihin kello 14–20
      lauantaisin ja sunnuntaisin kello 17–20







      Lasten ja nuorten nettikirjepalvelu

      Jos ääneen puhuminen tuntuu vaikealta, voi kirjoittaa viestin Lasten ja nuorten nettikirjepalveluun luottamuksellisesti ja nimettömänä. Kirjeeseen vastaa vapaaehtoinen, luotettava aikuinen.

    • ongelmanuorii

      lol, arvasin ettei montaa kiinnosta mun paska elämä :D

    • josparohkenet

      Näitä palstoja ei lue kovinkaan monet ja keskustelu loppuu jos ei itse vastaile ja pitää sitä yllä. Lukijat ajattelevat että aloittaja ei enää seuraa ja ketju unehtuu.
      Mitä olet ajatellut noista vastauksista ja miten juuri tällä hetkellä menee?
      Kiinnitin huomioita että olet kirjoittanut kommentin yöllä. Eikö uni tule silmään?

      • ongelmanuorii

        Menen muutenkin aina joskus 2-3 aikoihin nukkumaan :) unirytmi on vaan menny perseelleen, joskus 8.luokan aikoina. Koulun jälkeen nukun sit joku 2-4 tuntia.

        No täl hetkel kyl menee iha ok, ootan vaan, että pääsen pois tuolt yläasteelt ja voin alottaa puhtaalt pöydält :)


      • Ole.Vapaa
        ongelmanuorii kirjoitti:

        Menen muutenkin aina joskus 2-3 aikoihin nukkumaan :) unirytmi on vaan menny perseelleen, joskus 8.luokan aikoina. Koulun jälkeen nukun sit joku 2-4 tuntia.

        No täl hetkel kyl menee iha ok, ootan vaan, että pääsen pois tuolt yläasteelt ja voin alottaa puhtaalt pöydält :)

        No tuohan kuulostaa tosi hyvältä! Muista että koulun jälkeen sinulla on kaikki, koko elämä vapaana edessä!


      • Anonyymi

        Ihan samaa mieltä. Kirjoittaja uskoo olevansa niin hyvä ja taitava, etteivät ihmiset huomaisi itsekeskustelun olevan fiksua.
        Toinen huomio. Ketä muuta kuin ammattitrollaajaa kiinnostais jatkaa vuosia vanhoja trololoo aloituksia.


    • rohkaisija

      Ei se tietenkään ole niin tärkeää milloin nukkuu jos saa nukuttua tarpeeksi. Onpa kiva että jakselet välillä ihan mukavasti ja sinulla on luottamus, että eteenpäin mennään. Toivon jatkossakin hyvää.

    • Hei
      Kirjoituksesi on niin koskettava, että tulee kyyneleet silmiin.
      Kunpa olosi olisi tänäänkin hiukan parempi. Sait hyviä linkkejä, josta saat apua. Ei avun hakeminen ole luuseriutta tai mitään oman pesän likaamista. Ei yksin kukaan selviä tässä maailmassa. Jokainen tarvitsee joskus apua ja nyt olisi sinun vuorosi ja oikeutesi saada sitä.
      Olet kokenut isoja ja järkyttäviä asioita ja siksi olisi hyvä saada purkaa niitä jonkun hyvän ihmisen kanssa.

      Olet ainutlaatuinen ja rohkea ihminen. Elämäsi on ollut tähän saakka lyhyt ja tuskainen, mutta sen ei tarvitse olla enää sitä. Asiat muuttuvat ja paranevat. Hae apua ja luota siihen, että elämä kantaa. Sinua odottaa vielä hyvät ja ihanat asiat.

      Lämmöllä,
      pappi Elisabet

    • niinsurullist

      surullista luettavaa :(

    • raparipavaan

      Tuskanen elämä todellakin . Voiks olla totta . Hei aloittaja ! Jos huomaat tään, niin kertositko mitä sulle kuuluu ?
      Olis kiva jos kertoisit.

      • ongelmanuorii

        Ihan hyvää, tosin masentanu kyl aikalailla koko tän kesäloman ajan..tuntuu vaan nii yksinäiseltä nää lomat, ku kaikki on pitämässä hauskaa ja ite kökin sisällä tietokoneella. Oon kyl aika ilone, että toi peruskoulu on nyt loppunu ja pääsen eri kouluun ja pääsen muuttamaanki eri paikkakunnalle.


      • raparipavaan
        ongelmanuorii kirjoitti:

        Ihan hyvää, tosin masentanu kyl aikalailla koko tän kesäloman ajan..tuntuu vaan nii yksinäiseltä nää lomat, ku kaikki on pitämässä hauskaa ja ite kökin sisällä tietokoneella. Oon kyl aika ilone, että toi peruskoulu on nyt loppunu ja pääsen eri kouluun ja pääsen muuttamaanki eri paikkakunnalle.

        Jippiiiii!!! Kiva, kun vastasit ja kiva, että koulu on suoritettu ja jatkokin järjestynyt !
        Perusasiat on siis okei ! Älä anna masennuksen voittaa, kavereita ym. järkkääntyy kyllä ja kai voit jonnekin uloskin mennä, kun kökkiminen tietokoneella piisaa ?
        Milleköhän alalle suuntaat seuraavassa koulussa ? Onko ammatinvalinta selvillä ?


      • ongelmanuorii

        Ei tääl maalla oo oikeen mitään tekemistä :D Ja liiketalousalaa alan nyt syksyl opiskelee.


      • raparipavaan
        ongelmanuorii kirjoitti:

        Ei tääl maalla oo oikeen mitään tekemistä :D Ja liiketalousalaa alan nyt syksyl opiskelee.

        Liiketalousala kuulostaa oikein hyvältä. Montako vuotta sitä opiskelua on ?
        Periaatteessa tietysti niin monta, kun haluaa lisää oppia, mutta ammattitutkinto on tietysti tavoitteenasi.

        Kai joskus jotain tekemistä sentään olisi siellä maallakin…? Onko mahis käydä uimassa ? (hehe) Saunomassa ? Eikö ole mitään joukkuejuttuja ? "Pesäpalloveikot" :DDD Urheiluhalli ? Mansikanpoimintaa ? Kirjasto ? Biljardi… Heittoja vaan, tiedän kyllä, ettei kaikkia kiinnosta kaikki ja maaseutu mikä maaseutu, ei joskus ole kertakaikkiaan yhtään mitään, se on tylsää. Tilallisten pojat ajelee traktorilla kirkonkylälle mimmejä jahtamaan..? :DDD
        Kunhan höpötän… Tietokoneella on "kaikki", mutta onhan se ajan mittaan yksinäistä ja seura ja liikuntakin tekis joskus hyvää. Sanalla sanoen vaihtelua ja seuraa kaipaisit ?

        Toivottavasti uudella paikkakunnalla on vilkkaampaa!

        Kirjoituksesi oli tavattoman koskettava, sai vedet silmiin - monelle. Olen valtavan iloinen puolestasi, että niistä lähtökohdista, missä olit, olet selvinnyt siihen, missä nyt olet. Aivan mahtava suoritus !!! Onnittelut ! Voit olla ylpeä itsestäsi ! Hieno saavutus !
        Sinulla on ollut liian kanssa vaikeuksia ja tunne-elämäkin on varmaan saanut haavoja, joista toivottavasti toivut. Olet jaksanut vaikeista olosuhteista huolimatta viedä eteenpäin elämääsi, olet tosi määrätietoinen ja kunnioitettava kaveri !
        Nostan hattua !


      • ongelmanuorii

        Sitä opiskeluu on joku 3 vuotta. Ja ei kyllä oikeen ees jaksais tehä mitään juttuja, kun masentaa vaan..Tietokoneella on kiva olla, mutta oishan se kiva välillä tehä jotain muutakin ku masentua kotona, jos vaan jaksais tehä.


    • raparipavaan

      Onko sinut tiputettu joukosta ?
      Eikö ole yhtään kaveria, johon voisit ottaa yhteyttä ?
      Tai mennä sekaan joukkoon vaan ?
      Masennus on lamaavaa, vähän aktiivinen pitäisi yrittää jaksaa olla kuitenkin, että pääsisi siitä masennuksesta ! Se on vaikea kierre, mutta yritä !
      Nyt kesällä olis hyvä kerätä voimia ja energiaa ja p i r i s t y ä opiskelua varten.
      Ehkä se itse opiskelun alkaminen sinänsä piristää sinua syksymmällä ?

      • ongelmanuorii

        Ei oo yhtään kaverii..


    • raparipavaan

      Joko olet keksinyt jotain tekemistä ulkosalla ? Nyt on kesä, hyvät ilmat liikuskella, olla pois tietokoneelta välillä.

      • ongelmanuorii

        En oo keksinyt, eikä oikee huvitakkaan mennä ulos.


    • raparipavaan

      No mikä siinä on ettei huvita ? Se masisko ? Ensi kuussa (?) pitäis olla pirteänä opiskelemaan uusia asioita ?

      • ongelmanuorii

        Joo se masennus justii tekee sen ettei huvita mikään..


      • mcvåå

        Vahingossa eksyin tähän ketjuun. Paljon ohjeita on tullut. Onko niistä apua?


      • ongelmanuorii

        no en nyt tiiä..


    • Voimia

      Karseeta on sun elämä ollut. Tiedän kokemuksesta, että jos on noin kovissa liemissä keitetty, niin kestää melko hyvin tuleviakin elämän haasteita. Sitä osaa aikuisena iloita ihan pienistä jutuista. Esim. joulu on rauhallinen, kukaan ei huuda, eikä tarvi pelätä. Oon nyt 36 vuotias. Mulla oli isäpuolta ja äitipuolta. Oli henkistä ja fyysistä väkivaltaa ja näin alkoholin käyttöä. Olin tosi masentunut sun ikäisenä ja elämä tuntui toivottomalle. Olen pikkuhiljaa pyristellyt eteenpäin. Ja nykyisin elämä näyttää oikein valoisalle. Amiksesta sain kavereita ja ammatin. Myöhemmin opiskelin lisääkin. Aloin pikkuhiljaa tehdä pieniä asioita oman elämän eteen ja se kannatti. Painajaiset pysyivät vuosia, mutta auttoi kun tiesin, että ne ei ole totta. Liikunta auttaa ahdistukseen.

    • swew

      ALOITTAJA nimimerkki Ongelmanuori. LUE alla olevan nimimerkin sinulle kirjoittama vastaus. Se on niin hyvä vastaus, että se kantaa sinua. Tulosta se ja laita jonnekin vihkon väliin.

      lifeslikeaboxfchocolate
      1.4.2017 15:50

      • qwerthjf

        tämä


    • adsafa

      adsda

    • 352325

      jooo

    • Anonyymi

      Vituttaako vieläkin heheheheheheheheh?!

      • Anonyymi

        Ei.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei.

        Hyvä niin


    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      141
      2092
    2. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      27
      1928
    3. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      23
      1878
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      85
      1690
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      62
      1488
    6. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      20
      1276
    7. Avaa sydämesi mulle

      ❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo
      Ikävä
      38
      1180
    8. Söpö lutunen oot

      Kaipaan aina vaan, vaikkakin sitten yksipuolisesti.
      Ikävä
      11
      1168
    9. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      37
      1163
    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      10
      1147
    Aihe