Mistä ulkosaaristo alkaa?

Saaristolainennainen

Onko sille jokin maantieteellinen raja vai onko se enemmän sosiaalinen ja psykologinen mitta?

37

4209

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • jooeikun

      Yllättävän hyvä kysymys, johon minä en ainakaan löytänyt nopeaa vastausta. Merenkulun säännöissä on pykälät avomeriliikenteeseen ja sitä kautta lähestyen voisi ajatella, että ulkosaaristo olisi aluetta, joka putoaa liikenteellisesti tähän
      kategoriaan, mutta onko näin?

    • saaristolainen-

      Ulkosaaristo alkaa siitä mihin välisaaristo loppuu.

      • Perimetso

        Luonnomaantieteellisesti määrittelisin sisä- ja ulkosaariston osapuilleen näin:

        Sisäsaaristo alkaa välittömästi rannikolta ja siellä saaret ovat metsäisiä. Saarten pinta-ala ylittää ympäröivän vesialueen pinta-alan. Ulkosaaristo alkaan, kun saaret ovat valtaosin puuttomia ja niiden pinta-ala on pienempi kuin ympäröivän vesialueen.

        Määritelmä ei ehkä toimi Saaristomerellä pinta-alojen osalta. (Vai pitääkö joku Dragsfjärdin ja Nötön väliä ulkosaaristona?)


      • Joo, ja ulko- ja välisaariston välissä on saaristokanava jonka pohjalla sijaitsee saariston napukka.


    • nettipurjehtija

      Saaristomeren kansallispuiston yhdessä infotaulussa asia on selitetty näin. Taulussa on lisäksi havainnekuvat eri vyöhykkeistä, johon alla olevat numerot viittaavat. Tämä kyseinen taulu löytyy Nauvon pursiseuran rakennuksen seinässä.

      Saaristomme vyöhykkeet ovat:
      1. Merivyöhyke, jolle on tyypillistä avoin merenselkä ja pienet puuttomat kallioluodot. Luodoilla tulevat toimeen vain harvat vaativiin olosuhteisiin sopeutuneet kasvit ja eläimet.

      2. Ulkosaaristovyöhyke, jossa maata on enemmän kuin merivyöhykkeessä, mutta kuitenkin selvästi vähemmän kuin vettä. Ulkosaariston erottaa parhaiten merivyöhykkeestä siitä, että saarilla kasvaa metsiä. Metsät ovat lepikoita, koivikoita ja männiköitä. Saaristomerellä ulkosaaristo jaetaan ulappavyöhykkeeksi ja välisaaristoksi.

      3. Ulappavyöhykkeellä suuret ulapat erottavat toisistaan pieniä saarisryhmiä, joista osa tarjoaa hyvinkin suojaisia maisemia. Vaikka maata on vain noin 5 % pinta-alasta, saaret ja luodot ovat maisemallisesti tärkeitä.

      4. Välisaaristovyöhykkeelle on ominaista suurehkot saaret. Osa saarista on ulkosaariston tapaan suureten selkien erottamia ja toiset sisäsaaristomaisesti suurina ryhminä. Gullkronan alue on välisaaristoa tyypillisimmillään.

      5. Sisäsaaristovyöhyke, jossa maata on selvästi enemmän kuin vettä. Meri ei ole täällä niin ankara kuin ulompana ja hienoja maa-aineksia on kertynyt rannoille ja poukamiin. Täällä on paljon ruovikkoisia lahtia ja merestä kuroutuneita rantalampia.

      6. Mannervyöhyke, johon kuuluvat mantereen raja ja lähinnä mannerta sijaitsevat suuret saaret. Suurin osa pinta-alasta on maata ja saarien keskiosat ovat luonnoltaan kuin sisämaata.

      • virallisesti

        Helsingin keskusta on sisäsaaristoa ja Melkki on ulkosaaristoa


      • Avomerelle

        Ulkosaaristo alkaa kyllä vasta Melkin eteläpuolelta... aika kapealti saaristoa Helsingin edustalla on.


      • vahvistetaan

        Melkki on ulkosaaristoa


      • entinenpääkaupunkilainen

        Turkulaisena totean, että on turha puhua minkäänlaisesta saaristosta alueella jossa sitä ei ole....


      • joita_ei_ole
        entinenpääkaupunkilainen kirjoitti:

        Turkulaisena totean, että on turha puhua minkäänlaisesta saaristosta alueella jossa sitä ei ole....

        Se oli tosiaan selvästi turkulainen mietelause. Saaria ovat jotkut Helsingin kaupunginosatkin.


    • väylääpitkin

      ainakin joidenkin kuntien kartoissa näkyy olevan merkittynä nuo

    • Sille on vakiintunut määritelmä. Turun saaristossa ulkosaaristoksi katsotaan Nauvon ja Korppoon pääsaarten eteläpuolen saaristo.

    • KippariJoo

      Trafilta löytyy kartta jossa alueet rajattu. Liittyy alus katsastukseen eri kotimaan merialueille.

      • ssppss

        Sen voin lähes uskoa, että joku Trafin virkamies on laatinut mappiinsa saaristoalueiden rajat. Mutta mihin tarkoitukseen niitä tarvitaan?. Ja miten Trafi ja Trafin kartat liittyvät katsastukseen?


      • KatsosKatsos
        ssppss kirjoitti:

        Sen voin lähes uskoa, että joku Trafin virkamies on laatinut mappiinsa saaristoalueiden rajat. Mutta mihin tarkoitukseen niitä tarvitaan?. Ja miten Trafi ja Trafin kartat liittyvät katsastukseen?

        Trafi on Suomessa merenkulun turvallisuudesta vastaava viranomainen ja kaupallisessa liikenteessä olevat alukset pitää rekisteröidä ja katsastaa omalle toiminta-alueelleen/luokalleen.

        Joten toki Trafilla on rooli tässä. Vuokraveneille luokkia taitaa olla kolme - sisävedet, sisävedet ja saaristo sekä avomeri. Lienee loogista, että valvovalla viranomaisella on sitten myös kartta, josta näkee mihin alueeseen mikäkin vesialue kuuluu. En kyllä nopealla vilkaisulla moista karttaa Trafin sivuilta löytynyt mutta oletettavasti sellainen on olemassa.


      • ssppss
        KatsosKatsos kirjoitti:

        Trafi on Suomessa merenkulun turvallisuudesta vastaava viranomainen ja kaupallisessa liikenteessä olevat alukset pitää rekisteröidä ja katsastaa omalle toiminta-alueelleen/luokalleen.

        Joten toki Trafilla on rooli tässä. Vuokraveneille luokkia taitaa olla kolme - sisävedet, sisävedet ja saaristo sekä avomeri. Lienee loogista, että valvovalla viranomaisella on sitten myös kartta, josta näkee mihin alueeseen mikäkin vesialue kuuluu. En kyllä nopealla vilkaisulla moista karttaa Trafin sivuilta löytynyt mutta oletettavasti sellainen on olemassa.

        Mutta kyse oli jaosta: ulkosaaristo, välisaaristo, sisäsaaristo. Ja mahdollisia muitakin vyöhykeitä yllä on mainittu. Jos todella aluksia katsastetaan näihin vyöhykkeisiin niin olisi syytä hetken miettiä, onko puuhassa mitään järkeä. Vai tarvitaanko normien purkua?


      • Johonkin_raja

        Ottaakaa nyt sekin huomioon, että määritelmät eri yhteyksissä voivat olla hyvinkin erilaisia. Eivät esimerkiksi katsastusalueet ole mitään luonnontieteellisin perustein tehtyjä rajauksia.

        Kurkatkaapa, mitä ulkosaaristolla tarkoitetaan eräässä maataloustukia koskevassa asetuksessa:

        Ulkosaaristoa ovat seuraavat kunnat:
        Brändö, Föglö, Kumlinge, Kökar, Sottunga ja Vårdö sekä alla mainituista kunnista seuraavat alueet:

        Hammarland: Appelö ja Torsholm
        Inkoo: Lövö, Orslandet, Storramsjö ja Älgsjölandet
        Kaarina: Jauhosaari
        Kemiönsaari: entinen Hiittisten kunta
        Kustavi: Lypyrtti ja Vartsala

        Jne.

        Porvoo: Pikku-Pellinki, Suur-Pellinki ja Sundö

        Jne.

        Huvittavaa on se, että korotetun tuen sisäsaaristoa löytyy esimerkiksi Kouvolasta.


      • NormiJaNorminPurkuTaas
        ssppss kirjoitti:

        Mutta kyse oli jaosta: ulkosaaristo, välisaaristo, sisäsaaristo. Ja mahdollisia muitakin vyöhykeitä yllä on mainittu. Jos todella aluksia katsastetaan näihin vyöhykkeisiin niin olisi syytä hetken miettiä, onko puuhassa mitään järkeä. Vai tarvitaanko normien purkua?

        Millasta norminpurkua kaipaat?

        Itse ajattelisin niin, että kaupalliseen liikenteseen esim Näsijärvellä Tampere - Kuru voidaan lähteä astetta kevyemmällä varustuksella ja vaikka varalaitavaatimuksella kuin vaikka Helsinki - Tukholma eli musta on hyvä että tehdään ero avomeren ja sisävesien välille. tai vaikka Saimaan perinteišet sisävesilaivat - musta on tolkullista että ne ei saa liikennöidä merellä, tosin en yllättyisi jos ne ovat poikkeusluvalla jo Saimaalla.

        Lisäksi Espoon Suvisaaristokin tuntuu helpommalta kuin Helsinki - Visby joten ehkä se rannikkoaluekin tarvitaan.

        Joskus normit ovatnihan hyvästä luulen mä.


      • nettipurjehtija
        ssppss kirjoitti:

        Sen voin lähes uskoa, että joku Trafin virkamies on laatinut mappiinsa saaristoalueiden rajat. Mutta mihin tarkoitukseen niitä tarvitaan?. Ja miten Trafi ja Trafin kartat liittyvät katsastukseen?

        Trafi on rajannut useammakin setin merialueita kaupallisten matkustaja-alusten luokituksia varten. Kotimaan liikennealueet ja Non-SOLAS-alueiden rajat löytyy ainoastaan koordinaatteina kartasta. Suojaiset merialueet on määritelty lisäksi olosuhteiden perusteella.

        Kotimaanliikenteen liikennealueiden rajat
        http://www.finlex.fi/data/normit/35559/KotimaanliikenteenMaarays.pdf

        Non-SOLAS-direktiivin soveltamisalaan kuuluvien matkustaja-alusten liikennöimien merialueiden rajat
        http://www.finlex.fi/data/normit/35558/NonSolasMaarays_0.pdf

        Suojaiset merialueet ja niiden rajat
        http://www.finlex.fi/data/normit/35563/Maarays_suojaiset_merialueet.pdf

        "2 Suojaiset merialueet
        Suojaisia merialueita ovat:
        2.1 merialueet, joilla 1,5 metriä ylittävän merkitsevän aallonkorkeuden todennäköisyys on pienempi kuin 10 prosenttia yhden vuoden aikana ympärivuotisessa toiminnassa, tai tiettynä rajoitettuna vuodenaikana yksinomaan kyseisenä vuodenaikana tapahtuvassa liikennöinnissä, ja joilla aluksen etäisyys ei missään vaiheessa ole suurempi kuin 6 meripeninkulmaa suojapaikasta eikä suurempi kuin 3 meripeninkulmaa rantaviivasta, jossa haaksirikkoutuneet pääsevät maihin, keskimääräisen vuoroveden korkeuden mukaisesti laskettuna; suojaisten merialueiden rajojen koordinaatit on esitetty näiden määräysten liitteessä 1 ja kartta suojaisten merialueiden rajoista liitteissä 2–7; sekä
        2.2 reitit Kotka–Kaunissaari, Kotka–Haapasaari ja Kotka–Rankki."


      • Laivarautaa
        NormiJaNorminPurkuTaas kirjoitti:

        Millasta norminpurkua kaipaat?

        Itse ajattelisin niin, että kaupalliseen liikenteseen esim Näsijärvellä Tampere - Kuru voidaan lähteä astetta kevyemmällä varustuksella ja vaikka varalaitavaatimuksella kuin vaikka Helsinki - Tukholma eli musta on hyvä että tehdään ero avomeren ja sisävesien välille. tai vaikka Saimaan perinteišet sisävesilaivat - musta on tolkullista että ne ei saa liikennöidä merellä, tosin en yllättyisi jos ne ovat poikkeusluvalla jo Saimaalla.

        Lisäksi Espoon Suvisaaristokin tuntuu helpommalta kuin Helsinki - Visby joten ehkä se rannikkoaluekin tarvitaan.

        Joskus normit ovatnihan hyvästä luulen mä.

        Tulin uteliaaksi tuosta sisävesilaivoja käsittelvästä lauseesta. Olen usein nähnyt erään pienen aluksen välillä Helsinki - Porvoo, joka muistuttaa hyvin paljon noita sisävesillä liikkuvia laivoja.
        Mikähän ero mahtaa olla tämän täällä liikennöivän aluksen ja noiden Saaimaalla ja Päijänteellä liikkuvien alusten välillä?


      • SamaltaNäyttääErojaOn
        Laivarautaa kirjoitti:

        Tulin uteliaaksi tuosta sisävesilaivoja käsittelvästä lauseesta. Olen usein nähnyt erään pienen aluksen välillä Helsinki - Porvoo, joka muistuttaa hyvin paljon noita sisävesillä liikkuvia laivoja.
        Mikähän ero mahtaa olla tämän täällä liikennöivän aluksen ja noiden Saaimaalla ja Päijänteellä liikkuvien alusten välillä?

        Suurin erohan noissa näyttää olevan ylärakenteen osalta. Runebergin yläkannelle

        http://www.msjlruneberg.fi/ms-j-l-runeberg/laivantilat/

        näyttäisi mahtuvan vähemmän väkeä kuin esim Heinäveden ja yläkansi on muutenkin rakenteeltaan kevyempi joten aluksen painopiste lienee reilusti alenpana joten Runeberg lienee merkittävästi vakaampi kuin Heinävesi. Keulakin saattaa olla korkeampi mutta kuvista katsellen tuskin paljoa.

        https://fi.wikipedia.org/wiki/S/S_Heinävesi

        Noita Saimaan höyrylaivojahan on kaatunutkin. Ainakin Louhi ja Turisti 30-luvulla. Nässyllä kaatui Kuru, tosin otettuuan ensin vettä aallokosta, nuo Saimaan kaatumiset taisivat olla puhtaita tuulenkaatoja ilman vesilastia mutta Wikin mukaan kansilastin (jopa siirtyvän) avittamia - en muista onko merialueilla matkustajalaivoja kaatunut ilman vesilastia.

        Runebergin matkustajakapasiteetti on kyllä paljon suurempi kuin Heinäveden 220 versus 126 jos nettiin on uskominen. Olisko niin, että esim Heinäveden matkustajakapasiteettia olisi rajoitettu jotta yläkannelle ei pääsisi liikaa kuormaa?


      • ssppss kirjoitti:

        Mutta kyse oli jaosta: ulkosaaristo, välisaaristo, sisäsaaristo. Ja mahdollisia muitakin vyöhykeitä yllä on mainittu. Jos todella aluksia katsastetaan näihin vyöhykkeisiin niin olisi syytä hetken miettiä, onko puuhassa mitään järkeä. Vai tarvitaanko normien purkua?

        Eikös nuo säännöt ole liikennöijille edullisia, kun kerran sisempänä saa kuljettaa matkustajia kevyemmin katsastetuilla aluksilla. Muutenhan kaikki alukset jouduttaisiin katsastamaan avomeriolosuhteisiin.


    • KippariJOO
      • ssppss

        Vilkaisin asiaan liittyvää lakia, mikä pyrkii säätämään lähes kaikkea mahdollista merenkulkuun liittyvää. yksi esimerkki:
        d) D-luokan matkustaja-aluksella matkustaja-alusta, joka liikennöi kotimaan matkoilla ainoastaan sellaisilla merialueilla, joilla 1,5 metriä ylittävän merkitsevän aallonkorkeuden todennäköisyys on pienempi kuin 10 prosenttia yhden vuoden aikana ympärivuotisessa toiminnassa, tai tiettynä rajoitettuna vuodenaikana yksinomaan kyseisenä vuodenaikana tapahtuvassa liikennöinnissä, ja joilla aluksen etäisyys ei missään vaiheessa ole suurempi kuin 6 meripeninkulmaa suojapaikasta eikä suurempi kuin 3 meripeninkulmaa rantaviivasta, jossa haaksirikkoutuneet pääsevät maihin, keskimääräisen vuoroveden korkeuden mukaisesti laskettuna;
        Edellä mainituille vesialueille on tällaisia säännöksiä ammattiliikenteessä!. Tuollaisen aluksen voisi yksinkertaisemmin kuitata merikelvottomaksi ja ammattiliikenteeseen sopimattomaksi kuin sallia joillakin kapeilla rannikon osilla maksavien asiakkaiden kuljettaminen.


      • ssppss kirjoitti:

        Vilkaisin asiaan liittyvää lakia, mikä pyrkii säätämään lähes kaikkea mahdollista merenkulkuun liittyvää. yksi esimerkki:
        d) D-luokan matkustaja-aluksella matkustaja-alusta, joka liikennöi kotimaan matkoilla ainoastaan sellaisilla merialueilla, joilla 1,5 metriä ylittävän merkitsevän aallonkorkeuden todennäköisyys on pienempi kuin 10 prosenttia yhden vuoden aikana ympärivuotisessa toiminnassa, tai tiettynä rajoitettuna vuodenaikana yksinomaan kyseisenä vuodenaikana tapahtuvassa liikennöinnissä, ja joilla aluksen etäisyys ei missään vaiheessa ole suurempi kuin 6 meripeninkulmaa suojapaikasta eikä suurempi kuin 3 meripeninkulmaa rantaviivasta, jossa haaksirikkoutuneet pääsevät maihin, keskimääräisen vuoroveden korkeuden mukaisesti laskettuna;
        Edellä mainituille vesialueille on tällaisia säännöksiä ammattiliikenteessä!. Tuollaisen aluksen voisi yksinkertaisemmin kuitata merikelvottomaksi ja ammattiliikenteeseen sopimattomaksi kuin sallia joillakin kapeilla rannikon osilla maksavien asiakkaiden kuljettaminen.

        Taitaisi melkoinen älämölö nousta siitäkin, jos J.L.Runebergia kiellettäisiin operoimasta. Ja taitaisi mennä käytännössä kaikki pääkaupunkiseudun vesibussit kieltoon myös samantien.


      • R33BlueEyes
        10-14 kirjoitti:

        Taitaisi melkoinen älämölö nousta siitäkin, jos J.L.Runebergia kiellettäisiin operoimasta. Ja taitaisi mennä käytännössä kaikki pääkaupunkiseudun vesibussit kieltoon myös samantien.

        Jos Helsingin vesibussien merikelpoisuus mietityttää niin entäs ruotsalaisten versio: http://i68.tinypic.com/2n8c8ec.jpg


      • Ssppss
        R33BlueEyes kirjoitti:

        Jos Helsingin vesibussien merikelpoisuus mietityttää niin entäs ruotsalaisten versio: http://i68.tinypic.com/2n8c8ec.jpg

        Trafin pitäisi viraomaisena järjestää tarkkailu, ettei kukaan aja liian korkeassa aallokossa tai poikkea koordinaattitaulukoiden ulkopuolelle väärälle merialueelle.


      • Rahallasaa
        ssppss kirjoitti:

        Vilkaisin asiaan liittyvää lakia, mikä pyrkii säätämään lähes kaikkea mahdollista merenkulkuun liittyvää. yksi esimerkki:
        d) D-luokan matkustaja-aluksella matkustaja-alusta, joka liikennöi kotimaan matkoilla ainoastaan sellaisilla merialueilla, joilla 1,5 metriä ylittävän merkitsevän aallonkorkeuden todennäköisyys on pienempi kuin 10 prosenttia yhden vuoden aikana ympärivuotisessa toiminnassa, tai tiettynä rajoitettuna vuodenaikana yksinomaan kyseisenä vuodenaikana tapahtuvassa liikennöinnissä, ja joilla aluksen etäisyys ei missään vaiheessa ole suurempi kuin 6 meripeninkulmaa suojapaikasta eikä suurempi kuin 3 meripeninkulmaa rantaviivasta, jossa haaksirikkoutuneet pääsevät maihin, keskimääräisen vuoroveden korkeuden mukaisesti laskettuna;
        Edellä mainituille vesialueille on tällaisia säännöksiä ammattiliikenteessä!. Tuollaisen aluksen voisi yksinkertaisemmin kuitata merikelvottomaksi ja ammattiliikenteeseen sopimattomaksi kuin sallia joillakin kapeilla rannikon osilla maksavien asiakkaiden kuljettaminen.

        Eihän tuossa otettu kantaa alukseen ja sen rakenteisiin, vaan onnetomuus tilanteesta pelastautumiseen ja siitää sitten määräytyy pelastautumis varusteiden taso. No tähänkin on trafilla ratkaisu, dispassi, eli rahalla ostettava erivapaus. Jokainen voi sitten itse miettiä miten raha trafin kassassa korvaa vaadittavat pelastautumis varusteet...


      • KippariJoo
        Ssppss kirjoitti:

        Trafin pitäisi viraomaisena järjestää tarkkailu, ettei kukaan aja liian korkeassa aallokossa tai poikkea koordinaattitaulukoiden ulkopuolelle väärälle merialueelle.

        Oletko kuullut VTS järjestelmästä jossa kyllä valvotaan alusten liikkeitä...aallonkorkeuden kyttäämisestä en ole kuullut :)


    • PumPumTärppi

      Ulkosaaristossa saa metsästää ja kalastaa ilman erillisiä lupia.

      • Mihinkähän lainkohtaan tuollainen väite perustuu?


      • JokaLähtöön
        10-14 kirjoitti:

        Mihinkähän lainkohtaan tuollainen väite perustuu?

        Voisi olla laajennettu ja soveltava jokamiehen oikeus :)


      • tää.kans
        JokaLähtöön kirjoitti:

        Voisi olla laajennettu ja soveltava jokamiehen oikeus :)

        ...ja vähäisempi valvonta.


      • PumPumTärppi

        Ainaskin ennen vanhaan kaupunkien (Helsinki, Espoo mm) kalastusalueet päättyivät sisäsaariston ulkoreunaan, jonka ulkopuolella kalastus oli vapaata (siis pelkkä kalastuksenhoitomaksu riitti) ja samoin ulkoluodoilta sai metsästää vesilintuja asianomaiseen aikaan, kunhan oli metsästyskortti ja aseluvat kunnossa. Nythän uistella saa lääninluvalla joka paikassa joten kalastusaspekti ei ole niin relevantti, paitsi mahdollisuus pitää lohiverkkoja. Haahkojen ja allien metsästys lienee ulkosaaristossa edelleen vapaata?


    • KylähulluKyselee

      Nyt kun tämä ulkosaaristo ja sisäjärvistö on selvinnyt niin nyt täytyy enään selvittää, mikä on korkeakirjallisuus ja korkeampi matematiikka ja miten ne eroavat matalasta kirjallisuudesta ja - matematiiksta. Tietäätkö Trafi tätä?

      • NähdäänSIELLÄ

        Muista ottaa lääkkeet ja huomenna oli se terapiasikin...


    • veneilijäonkaravaanari

      onkotuo muka ongelma?... helposti saa selville omistaako maata sisä-vai ulkosaaristossa

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      168
      2941
    2. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      23
      2065
    3. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      23
      2024
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      89
      1845
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      69
      1567
    6. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      19
      1323
    7. Avaa sydämesi mulle

      ❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo
      Ikävä
      37
      1222
    8. Söpö lutunen oot

      Kaipaan aina vaan, vaikkakin sitten yksipuolisesti.
      Ikävä
      10
      1221
    9. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      35
      1193
    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      9
      1181
    Aihe