ihminen jolla on useampi korkeakoulututkinto

Miten suhtaudut ihmiseen, jolla on esim. Kolme maisterintutkintoa?
Ilmianna
Jaa

21 Vastausta


Työelämän haasteita pelkäävä hyypiö, joka on kuluttanut suuren summan verorahoja hyödyttömiin tutkintoihinsa.

Narsisti, asettaa oman viihtymisensä kaiken muun edelle.

Neljäskin tutkinto tekeillä, koska mikään aikaisemmista ei ollut "mun juttu"
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
Entä jos me tutkinnot on tehty työn ohella? Onko hän silloin vastuuta, työtä pakoileva?

Eihän noin moneen tutkintoon edes saa opintotukea eikä opintolainaa.

Onko työelämässä eteenpäin haluava ja kunnianhimoinen automaattisesti narsisti?
Entä jos haluaa parantaa omaa työllisyyttään opiskelemalla paremmin työllistävän tutkinnon paremmalla palkalla?

Miten sitä töihin vaan "mennään" jos ei ole tutkintoja? Kaikki kun eivät ole syntyneet rikkaaseen, kuuluisaan sukuun eikä kaikki ole teollisuusjohtajien lapsia, joille varattu automaattisesti kiintiötyöpaikat tehtaissa, , vaikka eivät osaisi mitään ja vaikka mikään ei kiinnostaisi?

Kannattaisi pohtia myös omaa suhtautumista kanssaihmisiin? Miksi kaikki on mälsää, paskaa, kaikki ihmiset paskoja? Onko omassa elämässä jokin hullusti?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
StalkkerinUtelut kirjoitti:
Entä jos me tutkinnot on tehty työn ohella? Onko hän silloin vastuuta, työtä pakoileva?

Eihän noin moneen tutkintoon edes saa opintotukea eikä opintolainaa.

Onko työelämässä eteenpäin haluava ja kunnianhimoinen automaattisesti narsisti?
Entä jos haluaa parantaa omaa työllisyyttään opiskelemalla paremmin työllistävän tutkinnon paremmalla palkalla?

Miten sitä töihin vaan "mennään" jos ei ole tutkintoja? Kaikki kun eivät ole syntyneet rikkaaseen, kuuluisaan sukuun eikä kaikki ole teollisuusjohtajien lapsia, joille varattu automaattisesti kiintiötyöpaikat tehtaissa, , vaikka eivät osaisi mitään ja vaikka mikään ei kiinnostaisi?

Kannattaisi pohtia myös omaa suhtautumista kanssaihmisiin? Miksi kaikki on mälsää, paskaa, kaikki ihmiset paskoja? Onko omassa elämässä jokin hullusti?
Työn ohessa opiskeleva melkein aina joutuu laiminlyömään työtehtäviä. Parempi olisi panostaa siihen työhön täysillä eikä haahuilla tutkintoja haalien sinne tänne. Työelämässä mennään eteenpäin keskittymällä työhön, ei hajottamalla resursseja moneen suuntaan.

Työllistyminen harvoin paranee uusilla tutkinnoilla. Mihinkään työhön ei tarvita kolmea tutkintoa. Kuka olisi niin tyhmä, että opiskelee kaksi tutkintoa, joiden lisäksi tarvitaan vielä kolmas tutkinto? Ei kai kukaan.

Monen tutkinnon ihminen on epäluotettava sinne tänne poukkoilija, joka ei osaa asettua aloilleen ja keskittyä työhön. Sillä tavalla ei työssä eteenpäin mennä. Onko se tarpeellistakaan, se on toinen asia.

Otapa töihin kolmen tutkinnon ihminen, niin kohta se on jo suuntaamassa taas katseensa jonnekin muualle!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
StalkkerinUtelut kirjoitti:
Entä jos me tutkinnot on tehty työn ohella? Onko hän silloin vastuuta, työtä pakoileva?

Eihän noin moneen tutkintoon edes saa opintotukea eikä opintolainaa.

Onko työelämässä eteenpäin haluava ja kunnianhimoinen automaattisesti narsisti?
Entä jos haluaa parantaa omaa työllisyyttään opiskelemalla paremmin työllistävän tutkinnon paremmalla palkalla?

Miten sitä töihin vaan "mennään" jos ei ole tutkintoja? Kaikki kun eivät ole syntyneet rikkaaseen, kuuluisaan sukuun eikä kaikki ole teollisuusjohtajien lapsia, joille varattu automaattisesti kiintiötyöpaikat tehtaissa, , vaikka eivät osaisi mitään ja vaikka mikään ei kiinnostaisi?

Kannattaisi pohtia myös omaa suhtautumista kanssaihmisiin? Miksi kaikki on mälsää, paskaa, kaikki ihmiset paskoja? Onko omassa elämässä jokin hullusti?
Kolmen tutkinnon ihminen ei ole ainakaan työelämässä eteenpäin pyrkivä ja työnsä suhteen kunnianhimoinen, sillä mihinkään työhön ei tietääkseni tarvita kolmea tutkintoa.

Kolmen tutkinnon ihminen on omia oikkujaan toteuttava haahuilija, joka ei ole löytänyt vielä itseään eikä omaa alaansa. Hän ehkä jopa harmittelee sitä, ettei ole enää ensikertalainen, jos hakisi opiskelemaan vielä neljännen tutkinnon, kun kolmella ei saa töitä.

Mitähän varten joku opiskelee kolmekin tutkintoa? Kaksi tutkintoa vielä ymmärtää, mutta sitä enempi on jo paha epäonnistuminen elämän hallinnassa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Kyllä sitä vähän ihmettelee. Tyyppi ei ilmeisesti kelpaa muuhun kuin opiskelijaksi. Työtä vieroksuva, tuhlaa yhteiskunnan varoja. Ei osaa päättää, ei tiedä, mitä haluaa, eikä aikuistu. En uskaltaisi ottaa töihin.

Kaksi tutkintoa yli 40-vuotiaalla vielä menettelee ja voi olla joskus etukin. Mutta kolme tutkintoa alle 40-vuotiaalla on dismeriittiä minkä tahansa asian kannalta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
Jos itse olisin rekrytoimassa, näkisin useammat tutkinnot vain positiivisena asiana. Palkkaisin siis mielummin osaavamman eli monia tutkintoja opiskelleen kuin ihmisen, jolla on yksi tai ei mitään tutkintoja.

Henkilöllä on monipuolista tietotaitoa monelta eri alalta, todennäköisesti siis myös monipuolista työkokemustakin. Kyseessä siis todellinen moniosaaja, lahjakkuus, positiivinen työntekijä positiivisella elämänasenteella, joka ei ole kaavoihin kangistunut eikä pelkää uusia haasteita ja uuden oppimista.

Elämä on muutenkin jatkuvaa uusien asioiden opettelua. Jos suhtautuminen on luokkaa, että minähän en mitään uutta opiskele niin pihalle vaan tuollaiset asennevammaiset ja heti!

Mutta joo, todellinen, laaja-alainen moniosaaja ja lahjakkuus on uhka jopa toimarille. Jos vielä kyseessä kunnianhimoinen ja nainen, niin todellisena uhkana selä kateuden kohteena varmasti on!

Naistenhan pitäisi olla vain korkeintaan hoikkia missityyppisiä hihitteleviä hupsan keikkaa sihteereitä, iloja miesten silmille ja escortteja tai sitten nyrkin ja hellan välissä kotona lasten kanssa olevia.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
UhkaJAKateus kirjoitti:
Jos itse olisin rekrytoimassa, näkisin useammat tutkinnot vain positiivisena asiana. Palkkaisin siis mielummin osaavamman eli monia tutkintoja opiskelleen kuin ihmisen, jolla on yksi tai ei mitään tutkintoja.

Henkilöllä on monipuolista tietotaitoa monelta eri alalta, todennäköisesti siis myös monipuolista työkokemustakin. Kyseessä siis todellinen moniosaaja, lahjakkuus, positiivinen työntekijä positiivisella elämänasenteella, joka ei ole kaavoihin kangistunut eikä pelkää uusia haasteita ja uuden oppimista.

Elämä on muutenkin jatkuvaa uusien asioiden opettelua. Jos suhtautuminen on luokkaa, että minähän en mitään uutta opiskele niin pihalle vaan tuollaiset asennevammaiset ja heti!

Mutta joo, todellinen, laaja-alainen moniosaaja ja lahjakkuus on uhka jopa toimarille. Jos vielä kyseessä kunnianhimoinen ja nainen, niin todellisena uhkana selä kateuden kohteena varmasti on!

Naistenhan pitäisi olla vain korkeintaan hoikkia missityyppisiä hihitteleviä hupsan keikkaa sihteereitä, iloja miesten silmille ja escortteja tai sitten nyrkin ja hellan välissä kotona lasten kanssa olevia.
Minä puolestani palkkaisin ihmisen, jolla on tehtävään sopiva ja tarpeellinen (yksi) tutkinto sekä sopiva työkokemus ja vielä lisäksi halu tehdä sitä työtä ja saavuttaa kunnianhimoisetkin tavoitteet.

Lisää saa opiskella ja työn kannalta tarpeellista opiskelua tuetaan, mutta lisätutkintoja ei tarvita.

Kolme maisterin tutkintoa kertoo luonteen häilyvyydestä. Itselläni on kaksi tutkintoa ja niistäkin toinen on työn kannalta tarpeeton. Kolmas tutkinto olisi työn kannalta silkkaa hulluutta, ajan ja resurssien tuhlausta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ihmiset voivat opiskella eri asioita ja tutkintoja eri syistä. Joku voi opiskella puhtaasti omasta kiinnostuksesta alaa kohtaan. Tämä näyttää olevan aivan vieras asia monelle. Opiskella voi myös töiden ohella. Tämäkin näyttää olevan vieras asia monelle. Se, että on kiinnostunut eri asioista ei todellakaan tarkoita luonteen häilyvyyttä, epävarmuutta, laiskuutta.

Täälläkin turhaan kyökkipsykologit tekevät täysin virhearviointeja ihmisistä ts. puhuvat kateellisena perätöntä paskaa.

Elämä on jatkuvaa oppimista. Taantunut, kaavoihin kangistunut ei opi mitään.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Jos olet OTM, PsM ja lääkäri, niin palkkaan sut. Kauppiksen voisit vielä käydä.
Ilmianna
Jaa
Opiskelkoot mikä ettei. Tosin tukia ei enää tulisi saada. Huonompina aikoina varsinkin kun kaikilla tuntuu olevan joku maisteri tutkinto ja kaikki haluaa olla Nokian CEO vähintään 80 euron tunti palkalla. Se ei nyt ole vain mahdollista. Tutkinnolla on nykyään vähemmän arvoa kun taas yhteyksillä ja kokemuksella enemmän. Aikas loogista, eikö?
Ilmianna
Jaa
Ne opiskelee, jotka pääsee yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin ja ammattiopistoihin. Ne valittaa muiden opiskeluista, jotka ei itse pääse (tai jaksa tai osaa tai halua tai yms. )
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Ne joilla jo on maisterin tutkinto tai kaksikin, haluavat oman etunsa vuoksi pitää uusien maisterien määrän kurissa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Mikään tutkinto ei kerro, mitä ihminen oikeasti työelämässä osaa tehdä, pystyykö tekemään ongelmien ratkaisuja ja päätöksiä, kestääkö kiireitä ja työpaineita, miten tulee ihmisten kanssa toimeen ja miten innostunut ja motivoitunut hän on .
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Suoritettu alan tutkinto on nykyisin yleensä lähtökohta. Hyvillä arvosanoilla ja nopeasti hankittu tutkinto kyllä kertoo sen, että ihminen on kyvykäs ja pystyy panostamaan tarvittaessa lujasti. Pitkään venyneet opinnot ovat usein merkki ongelmista. Silloin kun ei ole työkokemusta ja on juuri valmistunut niin ei ole monastikaan muuta lyödä pöytään kuin ne omat koulupaperit. Jokainen työpaikka/firma on aina oma juttunsa. Aina kun tulee uuteen työpaikkaan on tavallansa aloitettava alusta. Sitä voi epäonnistua jossain firmassa ja olla toisessa firmassa se kovaakin kovempi luu. Työuran aikana voi tapahtua ihan mitä vain. On ne loistonpäivät ja lopulta se väistämätön jäähdyttelyvaihe ja telakalle siirtyminen. Yliopistotutkinnot eivät ole ammattitutkintoja. Eivät valmista johonkin tiettyyn ammattiin kuten ammattikoulu. Jos ei löydä itsellensä uraa ja saa alan töitä niin ei ole useinkaan muuta mahdollisuutta kuin kouluttautua lisää uudella tutkinnolla. Saada sisältöä ja jopa iloa elämäänsä. Kaikkein pahinta on jos ei tee mitään.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Ei kai se oppi ojaan kaada. Jos harrastuksekseen tekee korkeakoulututkintoja, tuskin se on ainakaan sen pahempi kuin ajan käyttäminen vuorikiipeilyyn tai kuorolauluun. Ei kaiken tarvitse palvella työelämää.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Sitähän minäkin. Yksi tuttava on tehnyt kaksi tohtorin tutkintoa eläkepäiviensä harrastuksena. Muutakin voisin kertoa opiskeluharrastuksesta, vähintään yhtä huikeaa. Itse tein vain toisen maisterin tutkinnon huvikseni. Mutta sitten eläkkeellä ollessa, kun on aikaa, olen ajatellut hyödyntää koulutuspalveluita täysimääräisesti minäkin, ehkä parin tohtorin tutkinnon verran ainakin tai enemmän, jos kyvyt ja kunto vain sallivat.

Opiskelu on hyvä harrastus, ja halpa. Paitsi yhteiskunnalle.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
opiskelesinäkin kirjoitti:
Sitähän minäkin. Yksi tuttava on tehnyt kaksi tohtorin tutkintoa eläkepäiviensä harrastuksena. Muutakin voisin kertoa opiskeluharrastuksesta, vähintään yhtä huikeaa. Itse tein vain toisen maisterin tutkinnon huvikseni. Mutta sitten eläkkeellä ollessa, kun on aikaa, olen ajatellut hyödyntää koulutuspalveluita täysimääräisesti minäkin, ehkä parin tohtorin tutkinnon verran ainakin tai enemmän, jos kyvyt ja kunto vain sallivat.

Opiskelu on hyvä harrastus, ja halpa. Paitsi yhteiskunnalle.
jeps. eläkkeellä tohtoritutkinnon teko ei ole samalla tavalla stressaavaa kuin nuoremmalla iällä. Osaa jo nähdä asiat isommasta näkövinkkelistä. Tietää etukäteen 100 prosenttisen varmasti ettei tee sitä oman tulevan työuransa takia, vaan jostain muusta hyvästä syystä. Ei ole kenenkään toisen uratavoitteiden tiellä tukkeena. Saa iloa ja tyydytystä itselle ja tietysti tavoite on tuottaa lisäarvoa tieteelle, yhteiskunnalle ja ihmisten elämään. Itsekin nyt vähän yli 60v. Olen pohtinut että voisin aloittaa tohtoriopinnot ja väitöskirjan teon kun virtaa on ja myös hyviä ideoitakin on runsaasti. Niitä on matkan varrella kertynyt. On vain koottava ideat konseptiksi ja myytävä yliopiston proffalle.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Jos on pitkä työura, niin voi hyvinkin olla kolme maisterintutkintoa.

Ajatellaan vaikka, että ensimmäisen tutkinnon henkilö teki nuorena esim. prosessi-, paperi- tai tekstiilialalle suuntautuvana soveltavan tieteen tutkintona. Niiden työllistävyys loppui yllättäen, eikä moni ehtinyt ensimmäisellä alalla kauaa työskennellä, osa ei ehkä ehtinyt saada sitä ensimmäistäkään työpaikkaa.

Fiksu, asuntovelkainen ja eteenpäin pyrkivä ihminen ei jäänyt kuitenkaan kortistoon voivottelemaan kohtaloaan, vaan teki toisen tutkinnon joltain muulta alalta, ja valitsi alaksi jotain mistä nyt nopeasti sai paperit ulos. Ei varmasti sitä "omaa juttua" edes siinä vaiheessa ajatellut, vaan ihan vain työn saamista. Sitten henkilö sai tällä toisella tutkinnolla töitä, ei unelmaduunia mutta teki silti hammasta purren keskinkertaisen ja kelvollisen työuran, kasvatti lapset maailmalle ja maksoi asuntolainan. Sellaiset 15-20 vuotta siihen menee.

Sitten vihdoin tällä henkilöllä oli aikaa miettiä, mikä se "oma juttu" on. Teki sitten - todenäköisesti jo tottuneena opiskelijana vieläpä erittäin nopeasti - kolmannen tutkinnon, jolla ehtii tehdä elämänsä aikana vielä kolmannen 15-20-vuotisen työuran.

Suhtaudun kunnioittaen ja arvostan henkilöä, joka ymmärtää vastuunsa ja tekee velvollisuutensa, mutta ei jää oravanpyörän uhriksi ja rahan vangiksi, vaan uskaltaa irtautua ja muuttaa suuntaa sitten kun siihen on tilaisuus. Todennäköisesti henkilö on kypsä ja pohtinut omaa elämäänsä pintaa syvemmältä. Sitä voi olla vaikea ymmärtää, joka ei itse ole vielä elämää elänyt eikä osaa kovin hyvin toisen asemaan asettautua. Toki arvostan silti sellaistakin henkilöä, jonka uravalinta on alusta alkaen osoittautunut pysyväksi, esimerkiksi hoito-, ruoka- tai rakennusalalla, eikä alaa ole tarvinnut vaihtaa. Asuminen, syöminen ja sairastaminen on ikuista, mutta melkein kaikki muu muuttuu ja uusia aloja tulee. Fiksu ihminen kehittää itseään muutoksen mukana.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Osalla ihmisistä on äärettömän vaikea tarkastella asioita muusta vinkkelistä kuin omasta. Monelta puuttuu täysin kyky empatiaan ja monet ovat taloudellisten menetysten takia vihasta, kateudesta ja katkeruudesta sokaistumia. Arvot vaan kovenevat ja kylmenevät, ihmiset ovat itsekkäitä, kyynärpäätekniikkaa ja muiden lynkkausta käytetään kun itse halutaan eteenpäin. Muiden menestys ja onni, ilo on itseltä pois! Vihaa puretaan muihin etenkin naisiin ja muut nähdään uhkana itselle.

Vaikka tämäkin ketju on tarkoituksella provosoiva ja paljon vihaa, halveksuntaa lietsova niin sanompa silti vaan, että kyllä se oma juttu on voinut ihan pienestä pitäen olla 100% se juttu mihin tähdätään, mutta elämässä voi aina tulla yllätyksiä ja mutkia vastaan. Voi olla onnettomuuksia, työkyky voi mennä siihen unelma-ammattiin, järisyttäviä ihmissuhdekiemuroita, perhetragedioita, taloudellisia ongelmia, unelma-ammatti voi kuolla pois esim. automatisoinnin, ulkoistamisen tai vaikkapa halpatyövoiman, laman takia, voi joutua rikoksen uhriksi tai vaikka mieli itsellä voikin muuttua. Toiset ovat voineet syntyä kultalusikka suussa ja eläneet pumpulissa koko ikänsä, toisille on jo saavutus saada katto pään päälle ja ruokaa pöytään!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
VihaisiaIhmisiä kirjoitti:
Osalla ihmisistä on äärettömän vaikea tarkastella asioita muusta vinkkelistä kuin omasta. Monelta puuttuu täysin kyky empatiaan ja monet ovat taloudellisten menetysten takia vihasta, kateudesta ja katkeruudesta sokaistumia. Arvot vaan kovenevat ja kylmenevät, ihmiset ovat itsekkäitä, kyynärpäätekniikkaa ja muiden lynkkausta käytetään kun itse halutaan eteenpäin. Muiden menestys ja onni, ilo on itseltä pois! Vihaa puretaan muihin etenkin naisiin ja muut nähdään uhkana itselle.

Vaikka tämäkin ketju on tarkoituksella provosoiva ja paljon vihaa, halveksuntaa lietsova niin sanompa silti vaan, että kyllä se oma juttu on voinut ihan pienestä pitäen olla 100% se juttu mihin tähdätään, mutta elämässä voi aina tulla yllätyksiä ja mutkia vastaan. Voi olla onnettomuuksia, työkyky voi mennä siihen unelma-ammattiin, järisyttäviä ihmissuhdekiemuroita, perhetragedioita, taloudellisia ongelmia, unelma-ammatti voi kuolla pois esim. automatisoinnin, ulkoistamisen tai vaikkapa halpatyövoiman, laman takia, voi joutua rikoksen uhriksi tai vaikka mieli itsellä voikin muuttua. Toiset ovat voineet syntyä kultalusikka suussa ja eläneet pumpulissa koko ikänsä, toisille on jo saavutus saada katto pään päälle ja ruokaa pöytään!
Hyviä ihmisiä löytyy aivan varmasti. He tuovat aina valoa huoneeseen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
kateellisesti
Ilmianna
Jaa

Vastaa alkuperäiseen viestiin

ihminen jolla on useampi korkeakoulututkinto

Miten suhtaudut ihmiseen, jolla on esim. Kolme maisterintutkintoa?

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta