Autoista on tehty liian monimutkaisia

Itse en haluaisi joutua kolariin minkään kokoluokan vanhemmalla autolla, sanotaanko nyt 90-lukulaisella tai sitä vanhemmalla.

Isossa kokoluokassa (Volvo V70, Audi A6 ) turvallisuus alkoi olemaan ok tasolla heti 2000-luvun alusta.
Alemmassa- ja ylemmässä keskiluokassa (Golf, Astra, Avensis, Mondeo) tästä muutamaa vuotta myöhemin hieman mallista riippuen.
Pienemmässä kokoluokassa (Yaris, Polo, Fiesta) lähempänä vuosikymmenen loppua.

Se mikä saa minut valitsemaan hieman uudemman auton on juuri huimasti kehittynyt korin kolariturvallisuus.

Pienenkin uudehkon auton kori suojaa matkustajia HUOMATTAVASTI paremmin törmäyksessä kuin jonkun Volvon 900-sarjalaisen tai vastaavan vanhan louskun.

Toinen tekijä on turvallisuutta lisäävät varusteet. On ajonvakautusta (ei tarvitse niin stressata lumipöperöisellä moottoritiellä ajellessa), turvatyynyjä edessä ja sivuilla, abs-jarruja, ilmastointia (kuski pysyy kesäkuumallakin virkeänä) yms monella tapaa ajon turvallisuutta- ja myös mukavuutta lisääviä tekijöitä.

Toki jokainen arvottaa autovalinnoissaan itselleen keskeisiä kriteereitä. Itselleni tärkeimmät asiat ovat turvallisuus, ajettavuus, luotettavuus, juuri tuossa järjestyksessä.

Näköjään sinä ostat auton kolaroidaksesi sillä. Olisiko panssarivaunu sinulle sopivampi vaihtoehto vai eikö rahasi riitä siihen?

Minä ostin auton päästäkseni sillä turvallisesti ja kohtuuhalvalla paikasta A paikkaan B. Tässä on meidän suurin eromme. Eikä minun autossani ole turvatyynyjä, ajonvakautusta eikä muitakaan mielettömän kalliiksi tulevia elektroniikkahärpäkkeitä ajotuntumaa hävittämässä, hintaa nostamassa ja ajotapahtumaa vaarantamassa. Tosin olen ajanut vasta noin miljoona kolaritonta kilometriä kuluneen 55 vuoden aikana yli kymmenessä Euroopan maassa. Kaikilla keleillä. Pikkuautolla. Satunnaisesti isommallakin.
Kuinka monta kilometriä sinä olet ajanut ja montako kolaria?

Sulla ei varmaan ole myöskään ollut kaskoa? Sitähän ei tarvii jos on niin hyvä kuski että ei koskaan satu mitään.

ABCE.taskussa.51v kirjoitti:

Näköjään sinä ostat auton kolaroidaksesi sillä. Olisiko panssarivaunu sinulle sopivampi vaihtoehto vai eikö rahasi riitä siihen?

Minä ostin auton päästäkseni sillä turvallisesti ja kohtuuhalvalla paikasta A paikkaan B. Tässä on meidän suurin eromme. Eikä minun autossani ole turvatyynyjä, ajonvakautusta eikä muitakaan mielettömän kalliiksi tulevia elektroniikkahärpäkkeitä ajotuntumaa hävittämässä, hintaa nostamassa ja ajotapahtumaa vaarantamassa. Tosin olen ajanut vasta noin miljoona kolaritonta kilometriä kuluneen 55 vuoden aikana yli kymmenessä Euroopan maassa. Kaikilla keleillä. Pikkuautolla. Satunnaisesti isommallakin.
Kuinka monta kilometriä sinä olet ajanut ja montako kolaria?

Lue lisää

Aika erikoinen johtopäätös jos mahdollisimman turvallisen auton hankkiminen rinnastetaan taipumukseen ajaa kolari.

Et varmaan käytä turvavyötäkään kun aikomuksena ei ole ajaa kolaria?

ABCE.taskussa.51v kirjoitti:

Näköjään sinä ostat auton kolaroidaksesi sillä. Olisiko panssarivaunu sinulle sopivampi vaihtoehto vai eikö rahasi riitä siihen?

Minä ostin auton päästäkseni sillä turvallisesti ja kohtuuhalvalla paikasta A paikkaan B. Tässä on meidän suurin eromme. Eikä minun autossani ole turvatyynyjä, ajonvakautusta eikä muitakaan mielettömän kalliiksi tulevia elektroniikkahärpäkkeitä ajotuntumaa hävittämässä, hintaa nostamassa ja ajotapahtumaa vaarantamassa. Tosin olen ajanut vasta noin miljoona kolaritonta kilometriä kuluneen 55 vuoden aikana yli kymmenessä Euroopan maassa. Kaikilla keleillä. Pikkuautolla. Satunnaisesti isommallakin.
Kuinka monta kilometriä sinä olet ajanut ja montako kolaria?

Lue lisää

Piti tietysti jonkun "rattimiehen" tulla tänne pätemään kolaroimattomuudellaan.
Onnittelut vain sinulle, ettet ole koskaan joutunut kolariin, hieno homma.
Aina se ei kuitenkaan ole itsestä kiinni, eikä hyvät ajotaidotkaan auta.

Itse olen ollut vakavassa autokolarissa, jossa rattijuoppo menetti autonsa hallinnan ja ajautui minun kaistalleni, seurauksena osittainen nokkakolari. Niukin naukin tuosta selvittiin hengissä useiden leikkauksien jälkeen. Päivystävän palomestarin ja kolaria selvittäneiden tutkijoiden mukaan hengissä selviytymiseni oli täysin modernin turvakorin ja lukuisten turvatyynyjen ansiota. Vanhemmalla autolla en siis olisi nyt tässä tätä kirjoittamassa ja näin kävikin kolarin aiheuttaneelle osapuolelle, vanhemmalla 90-lukulaisella autollaan.

Tuollaisen kokemuksen jälkeen, sitä ei edes harkitsisi autoa ilman Euroncap:sta saatua 4-5 tähteä, modernia korin turvarakennetta ja ainakin etuturvatyynyjä.

Juurikin näin. Tuo tuurillaseilaajan kommentti on kertakaikkisen typerä. Itse en missään nimessä kuljettaisi perhettänin missään vanhanaikaisessa peltipurkissa ilman turvatyynyjä.

arvaanko.oikein kirjoitti:

Sulla ei varmaan ole myöskään ollut kaskoa? Sitähän ei tarvii jos on niin hyvä kuski että ei koskaan satu mitään.

Ei tietenkään!
Jos kerta vakuutusyhtiö ottaa maksua vastaan riskin siitä mahdollisesta kolaroinnistani ja saa siitä rahasta muhkeat palkat henkilökunnalleen, osingot osakkailleen ja bonukset johtajilleen, niin miksi minä en ottaisi samaa riskiä samasta summasta? Varsinkin, kun omalla ajotavallani voin aika paljon vaikuttaa siihen kolarin todennäköisyyteen.
Onko tämä logiikka sinulle liian vaikeatajuista?

Varmaan ajelet kuitenkin paremmilla autoillakin? Jos tänäänkin allasi olisi 25 vuotta vanha auto kuten silloin parikymppisenä, niin kyllä niissäkin vikoja olisi. Ja sitä pahempia ja useammin mitä uudemmasta tekniikasta on kyse. Tosin oma 25-vuotiaani on sellainen karvalakkimalli, ettei siinä kaasarin puuttumista lukuun ottamatta ole mitään muuta oleellista eroa niihin nuoruuden autoihin. Jotenkin kuitenkin luulen, ettei näitä nykyisiä sähköisillä käsijarruilla, käynnistyksenestoilla ja avaimettomilla starteilla varustettuja kärryjä näy enää liikenteessä 2040-luvulla. Ja syy ei ole pelkästään päästörajoitusten tiukkenemisessa.

Noiden vanhojen autojen haikailu on aika erikoinen harrastus ja perustuu tod.näk pitkälti siihen että haikailijan autotekninen osaaminen rajoittuu tuon ajan vehkeisiin.
Todellisessa elämässä autojen käyttövarmuus on kasvanut huimasti samaan aikaan kun huoltovälion kasvanut.
25 vuotias autoon aina harrasteauto ja niillä ajamiseen ei päde mitkään järkisyyt. Kuluttajat ajavat paljon tuoreemmilla autoilla.

Omaratkaisu kirjoitti:

Noiden vanhojen autojen haikailu on aika erikoinen harrastus ja perustuu tod.näk pitkälti siihen että haikailijan autotekninen osaaminen rajoittuu tuon ajan vehkeisiin.
Todellisessa elämässä autojen käyttövarmuus on kasvanut huimasti samaan aikaan kun huoltovälion kasvanut.
25 vuotias autoon aina harrasteauto ja niillä ajamiseen ei päde mitkään järkisyyt. Kuluttajat ajavat paljon tuoreemmilla autoilla.

Lue lisää

Siinähän se onkin kun noita vanhoja vehkeitä pystyi korjaamaan ja huoltamaan ilman kovin syvällistä tekniikan tuntemusta. Kyllä muuten moni kuluttaja ajaa yhä 90 luvun autolla, ne kun toimii oikealla huollolla luotettavasti vuodesta toiseen. Käyttövarmuus on kyllä kasvanut uusien ja uudehkojen autojen osalta, vanhempien ei. Nuo tietokoneohjatut nykyautot tullaan romuttamaan melko vähäisellä iällä.

tuupovaara kirjoitti:

Siinähän se onkin kun noita vanhoja vehkeitä pystyi korjaamaan ja huoltamaan ilman kovin syvällistä tekniikan tuntemusta. Kyllä muuten moni kuluttaja ajaa yhä 90 luvun autolla, ne kun toimii oikealla huollolla luotettavasti vuodesta toiseen. Käyttövarmuus on kyllä kasvanut uusien ja uudehkojen autojen osalta, vanhempien ei. Nuo tietokoneohjatut nykyautot tullaan romuttamaan melko vähäisellä iällä.

Lue lisää

90-luvulla kuului ihan samanlaista valitusta että uudet autot ovat menneet liian monimutkaiseksi kun on tullut polttoaineen suihkutus, katalysaattorit, happitunnistimet, turvatyynyt, jne. Niissä 90-luvun autoissakin on tietokone joka ohjaa polttoaineen suihkutusta ja sytytysajoitusta koska katalysaattori vaatii oikean seoksen toimiakseen oikein.

Oikeastaan oleellisesti uutta ei ole autoihin tullut sitten 90-luvun, sähkö- ja hybridiautot poissulkien. Bensiinimoottorisissa on edelleen polttoaineen suihkutus, katti, turvatyynyjä on tullut ehkä vähän lisää, OBD-järjestelmä on suurin uudistus. 90-luvun autoissa vikakoodit piti kaivella esille hankalammin kytkemällä joitain pinnejä yhteen ja laskemalla merkkivalon vilkkumisia, nyt vikakoodit näkee lukijalla suoraan näytöltä.
Vanhat autot olivat epävarmoja 90-luvullakin, ruoste ja katkojankärjet, kuluneet kaasuttimet, jne. aiheuttivat ongelmia. Säätö-, ja huoltokohteita oli enemmän kuin nykyään, esim. katkojankärkien väli, kaasuttimen seokset, sytytysajoitus virranjakajaa kääntämällä, katkojankärjet vaikuttivat myös ajoitukseen, joutokäyntinopeus, venttiilien välykset, jne.

Tämä on ihan yhtä tyhjänpäiväistä valitusta kuin se että "nykyautot ovat samannäköisiä toistensa kopioita". Tätä on jauhettu niin kauan kuin autoja on ollut, totta helevetissä minkä tahansa aikakauden autot muistuttaa jollain tavalla toisiaan muotivirtausten, lain vaatimusten, yms. takia!

Nyrkkisääntö oli ennen se, että sähköjä ei vedä uusiksi kuin todelliset harrastajat. Siis ne, jotka rakentavat sen kuplansa tai jenkkinsä kokonaan uusiksi. Kaikki mekaaniset jutut oli tsi-miehelle tehtävissä, mutta tietokoneet ja sähköt jätettiin rauhaan. Mitä enemmän näitä, sitä vaikeammin huollettava. Totuus voi tietenkin olla toisenlainen, mutta mielikuvistahan tässä on kysymys. Sitä paitsi on siinä totuuden siemen, että sähköviat ovat niitä, jotka jättävät tien päälle.

Minulla on kaksi samanlaista pikkuautoa. Vuosimallia 1989. Se 480 000 km ajettu tarvitsi kaksi kertaa apuvirtaa tien päällä. Ensimmäisellä kerralla oli laturi simahtanut ja akku tyhjeni. Latauksen merkkivalohan ei tätä kerro, sehän on lähinnä huijausta. Toisella kerralla akku oikosulkeutunut vanhuuttaan parkkipaikalla.
Siitä toisesta, 215 000 km ajetusta hajosi virtalukko parkkipaikalla. Hankin uuden (20 €, Motonet), keräsin työkalut ja kävin kirkon parkkipaikalla 60 km:n päässä vaihtamassa uuden. Itse työssä meni 3 tuntia. En häirinnyt menossa olevaa hautaustilaisuutta eikä se häirinnyt minua.
Tässä samassa autossa on myös ollut 2 sytytysmoduulissa vikaa. Jäähtyessään ajon jälkeen jossakin lämpötilassa tuli sisäinen katkos eikä moduuli toiminut noin puoleen tuntiin. Oli myös tulpanjohdossa katkos, joka tuhosi kolme sytytyspuolaa ennenkuin vian paikallistin.
Puheissa maanantaikappaleista taitaa sittenkin olla jotakin perää?

Mieluummin.vanha.auto kirjoitti:

Minulla on kaksi samanlaista pikkuautoa. Vuosimallia 1989. Se 480 000 km ajettu tarvitsi kaksi kertaa apuvirtaa tien päällä. Ensimmäisellä kerralla oli laturi simahtanut ja akku tyhjeni. Latauksen merkkivalohan ei tätä kerro, sehän on lähinnä huijausta. Toisella kerralla akku oikosulkeutunut vanhuuttaan parkkipaikalla.
Siitä toisesta, 215 000 km ajetusta hajosi virtalukko parkkipaikalla. Hankin uuden (20 €, Motonet), keräsin työkalut ja kävin kirkon parkkipaikalla 60 km:n päässä vaihtamassa uuden. Itse työssä meni 3 tuntia. En häirinnyt menossa olevaa hautaustilaisuutta eikä se häirinnyt minua.
Tässä samassa autossa on myös ollut 2 sytytysmoduulissa vikaa. Jäähtyessään ajon jälkeen jossakin lämpötilassa tuli sisäinen katkos eikä moduuli toiminut noin puoleen tuntiin. Oli myös tulpanjohdossa katkos, joka tuhosi kolme sytytyspuolaa ennenkuin vian paikallistin.
Puheissa maanantaikappaleista taitaa sittenkin olla jotakin perää?

Lue lisää

Korjaus! Siinä vähemmän ajetussa ainakin 3 sytytysmoduulia hajonnut samalla tavalla. Ja ainakin 4 puolaa. Laturikin kerran vaihdettu (ei minun omistuksessani silloin). Ja startti vaihdettu, todennäköisesti turhaan. Startin hiilet luultavasti loppu, maksavat kaupassa noin 11 euroa ja vaihtotyön tekee alle tunnissa - pihalla.

Mieluummin.vanha.auto kirjoitti:

Minulla on kaksi samanlaista pikkuautoa. Vuosimallia 1989. Se 480 000 km ajettu tarvitsi kaksi kertaa apuvirtaa tien päällä. Ensimmäisellä kerralla oli laturi simahtanut ja akku tyhjeni. Latauksen merkkivalohan ei tätä kerro, sehän on lähinnä huijausta. Toisella kerralla akku oikosulkeutunut vanhuuttaan parkkipaikalla.
Siitä toisesta, 215 000 km ajetusta hajosi virtalukko parkkipaikalla. Hankin uuden (20 €, Motonet), keräsin työkalut ja kävin kirkon parkkipaikalla 60 km:n päässä vaihtamassa uuden. Itse työssä meni 3 tuntia. En häirinnyt menossa olevaa hautaustilaisuutta eikä se häirinnyt minua.
Tässä samassa autossa on myös ollut 2 sytytysmoduulissa vikaa. Jäähtyessään ajon jälkeen jossakin lämpötilassa tuli sisäinen katkos eikä moduuli toiminut noin puoleen tuntiin. Oli myös tulpanjohdossa katkos, joka tuhosi kolme sytytyspuolaa ennenkuin vian paikallistin.
Puheissa maanantaikappaleista taitaa sittenkin olla jotakin perää?

Lue lisää

Jos akun tai laturin heikko kunto tulee yllätyksenä, silloin ongelma on itse aiheutettu, koska ajat liian vanhalla autolla tai hoidat autoasi huolimattomasti. Nykyautostakin voi laturi tai akku hiipua, mutta ei sentään salaa.

Webasto on kuljettajaa tarkempi akun kunnon vahti, joka antaa ennakoivan varoituksen seuraavana talvena tarvittavasta uudesta akusta jo vuoden ennen kuin kuljettaja voisi mistään huomata akun huonoa kuntoa edes pakkaskäynnistyksessä.

MercedesMe matkapuhelinapplikaatio kertoo parkkipaikalla seisovan auto akkujännitteen olevan nyt 13.2 V. Veho muuten tarjoaa tuon palvelun ja adapterin ilmaiseksi myös vanhoihin yhteensopiviin automalleihin vuodesta 2002 alkaen.

Kertomasi matkan pysäyttävät ongelmat eivät yllätä hyvin huolletun uuden eikä vanhan auton kuskia. Mutta ellei kuski jaksa aukoa konepeltiä, ne tulevat yllätyksenä vain vanhan auton omistajalle. Uuteen asennettu diagnostiikka varoittaa molemmista ajoissa, jopa etänä.

BTR-60 on 1960-luvulta ja valmistettu Neuvostoliitossa. On varmasti kolariturvallisempi, kuin uusimmatkaan henkilöautot.

E220_CDI kirjoitti:

Jos akun tai laturin heikko kunto tulee yllätyksenä, silloin ongelma on itse aiheutettu, koska ajat liian vanhalla autolla tai hoidat autoasi huolimattomasti. Nykyautostakin voi laturi tai akku hiipua, mutta ei sentään salaa.

Webasto on kuljettajaa tarkempi akun kunnon vahti, joka antaa ennakoivan varoituksen seuraavana talvena tarvittavasta uudesta akusta jo vuoden ennen kuin kuljettaja voisi mistään huomata akun huonoa kuntoa edes pakkaskäynnistyksessä.

MercedesMe matkapuhelinapplikaatio kertoo parkkipaikalla seisovan auto akkujännitteen olevan nyt 13.2 V. Veho muuten tarjoaa tuon palvelun ja adapterin ilmaiseksi myös vanhoihin yhteensopiviin automalleihin vuodesta 2002 alkaen.

Kertomasi matkan pysäyttävät ongelmat eivät yllätä hyvin huolletun uuden eikä vanhan auton kuskia. Mutta ellei kuski jaksa aukoa konepeltiä, ne tulevat yllätyksenä vain vanhan auton omistajalle. Uuteen asennettu diagnostiikka varoittaa molemmista ajoissa, jopa etänä.

Lue lisää

Kuinka paljon tuo sinun kehumasi akkuvahti nosti autosi hintaa, kuinka luotettava se on ja miten se toimii? Ja kuinka vanhana? Ja se puhelinkin pitäisi tämän takia vaihtaa johonkin kalliiseen härpäkkeeseen! Vanhana autosähköasentajana en tunne tuota kehumaasi tekniikkaa. Akut minulla ovat kestäneet keskimäärin 6 vuotta paitsi tämä nykyinen (ei-tunnettua merkkiä), nyt menossa kymmenes vuosi.
Mikään huolto ei ennakoi mainitsemiani vikoja vaikka niin väität.
Laturin kunnosta oikeasti varoittaisi jännitemittari, mutta sen lukemaa pitäisi myös osata tulkita oikein. Valitettavasti näitä mittareita ei yleensä autoissa ole - kai siksi kun ei kukaan kuitenkaan mitään osaisi niistä päätellä?
Vanha sananlasku sanoo: "Älä opeta isääsi kuselle".
Tuskaasi lisätäkseni kerron, että molemmissa autoissani on todennäköisesti alkuperäiset H4 -polttimot. Saat arvailla, miksi ne kestävät ja kestävät ja kestävät. Eivätkä himmene!

Päästöjenhallinnan viat voi usein johtua alipainevuodoista jolloin vikakoodina voi olla "System too lean" eli seos laihalla. Alipainevuotoja saattoi olla kaasarikoneissakin mutta kun siitä ei tullut mitään merkkivaloja mittaristoon niin senkun vaan ajettiin ja ihmeteltiin suurta polttoaineen kulutusta, huonoa vetoa, huonoa käynnistyvyyttä kunnes oli ajettu liian laihalla seoksella niin kauan että venttiili paloi...

Jos ei tiedä, mitä on tekemässä, parempi olla kokonaan tekemättä. Samat huoltokohteet ja samat kuluvat osat on edelleenkin olemassa. Ero on siinä, että nykyautoissa moniin niistä käsiksi pääsy on niin helkatin vaikeaa kun konehuone on ahdettu niin täyteen.
Muotoilu edellä meneminen tuonut omat haasteensa; esim. pelkkien ajovalopolttimoiden vaihto moniin vehkeisiin liki mahdotonta.
Sähkövikojen etsintä on asia erikseen mutta eipä noita vikojakaan ole ilmaantunut tällä vuosituhannella.

Mulla jäi yksi kaasariauto tielle kun elektroninen sytytysyksikkö hajosi ja vei kipinän mennessään. Se meni ihan varoittamatta kerrasta poikki. Jouduin soittamaan hinausauton ja korjaamolle hinurin kyydissä.
Pikemminkin nykyautoissa on se ns. limp mode jos jotain häiriötä ilmenee, moottorihäiriön valo jos palaa jatkuvasti niin sen voi ajaa korjaamolle mutta jos se vilkkuu niin vika on niin vakava että kalliimpien vaurioiden välttämiseksi on parempi hinauttaa auto korjaamolle. Tällainen vika voi olla esim. sytytyspuolan hajoaminen jolloin palamatonta bensiiniä voi joutua katalysaattoriin tuhoten sen. Fiksusti ohjelmoitu tietokone kyllä katkaisee ko. sylinteriltä polttoaineen suihkutuksen tunnistaessaan sytytyshäiriön (misfire) mutta sitä ei voi tietää onko sellaista älytty tehdä.

Olen samaa mieltä aloittajan kanssa nykyautot ovat vikaherkkiä ja liian monimutkaisia ja niissä on turhia hienouksia. Kerron esimerkin: Kerrostalomme pihalla autoilija oli aamulla lähdössä uudehkolla farmari mersulla töihin. hän avasi sähköisesti takaluukun ja laittoi sinne jotakin. takaluukussa oli nappi, jota hän painoi, niin luukku lähti menemään kiinni. Luukku meni kiinniasentoon, mutta palautui välittömästi uudestaan aukioloasentoon. Seurasin tilannetta, kymmenkunta yritystä ja aina sama tulos. Arvasin mistä on kysymys, edellisenä päivänä oli ollut suojakeli ja lumimyräkkä. Luukun tiiviste ei ollut putipuhdas, Anturi reakoi, että luukku ei ole kiinni. Sanoin henkilölle, en viitsi mainita sukupuolta, että puhdista tarkkaan luukun tiivisteet ja myöskin takaluukun reunat ja yritä sitten uudelleen. Henkilö teki neuvomallani tavalla ja yritti sitten uudestaan. Luukku meni kiinni ja lukittui, ei noussut enää ylös. Samoin joissakin merkeissä tietokone saattaa ilmoittaa vikoja joita ei ole olemassa. Fordissani tietokone pudotti tehot pois tyhjäkäynnille ja ilmoitti tietysti englanniksi: pysäytä moottori heti ja hinauta se huoltoon. Sammutin moottorin, annoin seistä jonkin aikaa, epäilin virheilmoitusta. Käynnistin moottorin , vikailmoitusta ei enää tullut ja moottori toimi normaalisti. Vikailmoituksen ja näytön selaus ja toimintojen valinnat on englanniksi, Volvo on ainoa auto, missä näyttö on Suomeksi ja jos ostaa tuontiauton, niin Volvoon saa merkkiliikkeessä päivitettyä Suomenkielisen näytön. Mihinkään muun merkkiseen autoon oli se sitten Suomesta tai ulkomailta ostettu, ei saa Suomenkielistä näyttöä. Auto on niinkuin monet eletkroniikan tuotteet, puhelimet, televisiot ja niin edelleen. niissä on satoja toimintoja, joita kuljettaja ei tarvitse, eikä koskaan käytä.

Kyllä se näin on. Nykyautot ovat huomattavasti luotettavampia kuin entisajan kiesit. Ruiskuperämoottorikin käynnistyy talven seisokin jälkeen ilman ongelmia, samoin ruiskukoneella varustettu mönkijä ja moottorikelkka kesäseisonnan jälkeen.
Päästöjen takia syntyviä ongelmia ei esiinny lainkaan Toyotassa, vaikka seisoisi kuinka kauan kun vaan akussa on virtaa. Valintakysymys siis kulkuvälinettä hankittaessa.

Teron.peli.käynnistyy kirjoitti:

Kyllä se näin on. Nykyautot ovat huomattavasti luotettavampia kuin entisajan kiesit. Ruiskuperämoottorikin käynnistyy talven seisokin jälkeen ilman ongelmia, samoin ruiskukoneella varustettu mönkijä ja moottorikelkka kesäseisonnan jälkeen.
Päästöjen takia syntyviä ongelmia ei esiinny lainkaan Toyotassa, vaikka seisoisi kuinka kauan kun vaan akussa on virtaa. Valintakysymys siis kulkuvälinettä hankittaessa.

Lue lisää

Totta on sekin, että nykyautot ovat kestävämpia ja ruiskutus on parempi kuin kaasutinmoottotori. Niin huonoa autoa ei ole jolla ei ajeta vähintään 500 000 km, mutta turhia hienouksia niissä on jotka eivät sovellu ainakaan Suomen olosuhteisiin niinkuin automies66 tuon mesen esimerkin avulla asian valaisi.

automies66 kirjoitti:

Olen samaa mieltä aloittajan kanssa nykyautot ovat vikaherkkiä ja liian monimutkaisia ja niissä on turhia hienouksia. Kerron esimerkin: Kerrostalomme pihalla autoilija oli aamulla lähdössä uudehkolla farmari mersulla töihin. hän avasi sähköisesti takaluukun ja laittoi sinne jotakin. takaluukussa oli nappi, jota hän painoi, niin luukku lähti menemään kiinni. Luukku meni kiinniasentoon, mutta palautui välittömästi uudestaan aukioloasentoon. Seurasin tilannetta, kymmenkunta yritystä ja aina sama tulos. Arvasin mistä on kysymys, edellisenä päivänä oli ollut suojakeli ja lumimyräkkä. Luukun tiiviste ei ollut putipuhdas, Anturi reakoi, että luukku ei ole kiinni. Sanoin henkilölle, en viitsi mainita sukupuolta, että puhdista tarkkaan luukun tiivisteet ja myöskin takaluukun reunat ja yritä sitten uudelleen. Henkilö teki neuvomallani tavalla ja yritti sitten uudestaan. Luukku meni kiinni ja lukittui, ei noussut enää ylös. Samoin joissakin merkeissä tietokone saattaa ilmoittaa vikoja joita ei ole olemassa. Fordissani tietokone pudotti tehot pois tyhjäkäynnille ja ilmoitti tietysti englanniksi: pysäytä moottori heti ja hinauta se huoltoon. Sammutin moottorin, annoin seistä jonkin aikaa, epäilin virheilmoitusta. Käynnistin moottorin , vikailmoitusta ei enää tullut ja moottori toimi normaalisti. Vikailmoituksen ja näytön selaus ja toimintojen valinnat on englanniksi, Volvo on ainoa auto, missä näyttö on Suomeksi ja jos ostaa tuontiauton, niin Volvoon saa merkkiliikkeessä päivitettyä Suomenkielisen näytön. Mihinkään muun merkkiseen autoon oli se sitten Suomesta tai ulkomailta ostettu, ei saa Suomenkielistä näyttöä. Auto on niinkuin monet eletkroniikan tuotteet, puhelimet, televisiot ja niin edelleen. niissä on satoja toimintoja, joita kuljettaja ei tarvitse, eikä koskaan käytä.

Lue lisää

En tiedä oliko Volvo joskus aikanaan ainoa auto jossa oli suomenkieliset valikot, mutta tänä päivänä ei ainakaan ole. Kaverin parivuotiaassa Bemarissa valikot ovat suomeksi, ja omassa nyt nelivuotiaassa tuonti-Ooppelissanikin riitti kun valitsi valikoista kieleksi suomen. Ei siis mitään koodaamisia missään. Navigaattoritätikin innostui samalla haastelemaan suomea.

Mites tuon Mersun sähkökäyttöisen takaluukun tilanne poikkesi perinteisestä mekaanisesta jonka lukkoon tai tiivisteisiin kasaantuu lunta? Ei sekään kiinni pysy ennen kuin lumet putsaa pois ja mekanismi lukittuu.

Omassa kesäautossani on tehtaan peruja tuplat vaakaimukaasuttimet, eikä noita ole toistaiseksi yksikään kaasutinvelho saanut toimimaan oikein hyvin. Kaasua polkaistessa hetken rötää, tyhjäkäynti ei meinaa pysyä tasaisena ja katsastuksen päästötestissä saa aina jännittää. Tämä siis kaikin puolin vakiokuosissa olevassa moottorissa. Ruiskut ovat olleet niin paljon helpompia ja mukavampia käytön ja mahdollisen vianetsinnänkin kannalta että muuttaisin tuon harrastevekotuksen ilman muuta ruiskulle ellei se näyttäisi "väärältä" aina kun avaa konepellin. Ja tässä tapauksessa ei tarvitse edes miettiä pakkaskäynnistystä, johon ruiskun kanssa riittää kun kääntää avainta. Ei mitään kiihdytyspumpuilla pumppailua, ryypyn säätelyä ja "menikös se nyt liian paksulle" ihmettelyjä.

Kaasuttimista ja katkojan kärjistä eroon pääseminen on auton käytön kannalta suurin parannus vuosikymmeniin. Mutta jos joku tykkää tuollaisten kanssa kesät talvet puuhata niin mikäs siinä, harrastavathan jotkut kusiaispesässä istumistakin.

Minähän AJANKIN! Ja toinen samanlainen on varalla. Aina lähtee oli pakkanen mitä tahansa. Ja vähemmällä polttoaineella kulkee kuin katalysaattorimalli. Tämän tiedät itsekin jos autotekniikan perusteita edes osaat. Venttiilivälyksiä olen joskus mittaillut, mutta säätää ei ole tarvinnut koko aikana. Kyllä ranskalainen auton osaa tehdä - jos haluaa!

"Ja vähemmällä polttoaineella kulkee kuin katalysaattorimalli. Tämän tiedät itsekin jos autotekniikan perusteita edes osaat."

Nyt pomppasi. Nykyautot ovat huomattavsti bensapihimpiä kuin vanhat kaasarikoneet vaikka ovat paljon painavampia. Tästä ei kahta sanaa.

outo.väite kirjoitti:

"Ja vähemmällä polttoaineella kulkee kuin katalysaattorimalli. Tämän tiedät itsekin jos autotekniikan perusteita edes osaat."

Nyt pomppasi. Nykyautot ovat huomattavsti bensapihimpiä kuin vanhat kaasarikoneet vaikka ovat paljon painavampia. Tästä ei kahta sanaa.

Lue lisää

Puhut eri asiasta. Pikkuautokuski on aivan oikeassa siinä, että kun ilman kattia käyviä moottoreita alettiin katalysoida, niiden kulutus nousi kun seos oli pakko rikastaa lambda=1 seossuhteeseen. Ja sama vaikutus oli dieselin hiukkassuotimella viime vuosikymmenellä.

Nykymoottorit ovat JÄLLEEN taloudellisia, mutta meni pari moottorisukupolvea ennen kuin suunnittelijat muiden parannusten kautta saavuttivat kattia/hitussuodinta edeltäneen tason.

Eli sama peli täälläkin, samoissa kuorissa on ajettu myös kattiautoja ja tuo katalysaattoriton menee toista litraa vähemmällä, minkä se kompensoi liikkumalla hieman rivakammin kuin saman auton kattiversio.

Minun ja nimimerkin Pikkuautolla ei tarvitse haaveilla vanhoista hyvistä ajoista, vaan voimme ajaa aikamatkalle aina halutessamme. Minusta tämä on OK, mutta muiden haikailu vanhojen hyvien kaasutinmoottoristen perään kuulostaa oudolta, kun onävat itse omansa hukanneet.

Jotkut valmistajat osaa tehdä myös kestäviä osia. Autoni on 19 v. ja 450 tkm ajettu, mutta
edelleen sähkölasien moottorit, peilien säädöt ja ajovalojen säädöt toimii alkuperäisillä osilla.
Etuakselin ja ohjauslaitteiden nivelet ja puslat ovat alkuperäisiä pl. ns. koiranluut .
Mutta kyseessä onkin aito japsi, siis korkeamoraalinen valmistaja.

toki-kestää kirjoitti:

Jotkut valmistajat osaa tehdä myös kestäviä osia. Autoni on 19 v. ja 450 tkm ajettu, mutta
edelleen sähkölasien moottorit, peilien säädöt ja ajovalojen säädöt toimii alkuperäisillä osilla.
Etuakselin ja ohjauslaitteiden nivelet ja puslat ovat alkuperäisiä pl. ns. koiranluut .
Mutta kyseessä onkin aito japsi, siis korkeamoraalinen valmistaja.

Lue lisää

Osaa se ranskalainenkin.

Ikää 20 vuotta, kilometrejä 355tkm, edelleen sähkölasit toimii, kuten peilien säädöt, ja ajovalojenkin säädöt, alkuperäisillä osilla.

Koiranluut ja etupyöränlaakerit on vaihdettu, kuten myös raidetangon ulko- ja sisäpäät, mutta alapallot voi hyvinkin olla alkuperäiset, iskunvaimentimet on varmasti alkuperäiset.

Kaikki koripellitkin on alkuperäisiä, asia joka ei ole japanilaisissa niin itsestäänselvyys :)

Minulla on autoja ollut vasta vuodesta 1972. Yhdessäkään niistä ei ole ollut koiranluita. Oikealla suunnittelulla sellaisia ei tarvita. Kun kallistuksenvaimennin on kiinni suoraan alatukivarressa, ei koiranluita tarvita.

Sellaisen osan vikaantuminen mitä autossa ei ole, ei haittaa yhtään mitään!

"Sen verran vanhanliiton -mies kuitenkin olen että nämä kaistavahdit yms ovat aivan turhia hilavitkuttia. Ei millään tavalla lisäarvoa tuottavia ominaisuuksia."

Kunnes huomataan 10 vuoden kuluttua että nimenomaan tuo ominaisuus on suurin yksittäinen tekij onnettomuuksien vähenemisessä viimeiseen 20 vuoteen.

Suurin osa vakavista onnettomuuksista tapahtuu 80 km/h tiellä, jossa on kaksi kaistaa, onnettomuustyyppinä törmäys vastakkaiseen ajoneuvoon.

etteivaan kirjoitti:

"Sen verran vanhanliiton -mies kuitenkin olen että nämä kaistavahdit yms ovat aivan turhia hilavitkuttia. Ei millään tavalla lisäarvoa tuottavia ominaisuuksia."

Kunnes huomataan 10 vuoden kuluttua että nimenomaan tuo ominaisuus on suurin yksittäinen tekij onnettomuuksien vähenemisessä viimeiseen 20 vuoteen.

Suurin osa vakavista onnettomuuksista tapahtuu 80 km/h tiellä, jossa on kaksi kaistaa, onnettomuustyyppinä törmäys vastakkaiseen ajoneuvoon.

Lue lisää

Ja taas aivan omasta päästä keksitty juttu. Luepa uusin TM ja sieltä artikkeli sivulta 26. Siinä kerrotaan millaisia onnettomuuksia Suomessa tapahtuu.

Ne jotka eivät pysy kaistallaan ovat pääsääntöisesti humalassa ja sitä ei pysty kaistavahdeilla korjaamaan.

kännikuskit kirjoitti:

Ja taas aivan omasta päästä keksitty juttu. Luepa uusin TM ja sieltä artikkeli sivulta 26. Siinä kerrotaan millaisia onnettomuuksia Suomessa tapahtuu.

Ne jotka eivät pysy kaistallaan ovat pääsääntöisesti humalassa ja sitä ei pysty kaistavahdeilla korjaamaan.

Lue lisää

TM:n yhteenveto oli hieno perustelu sille, miksi nopeusvalvontaa lisäämällä ei liikennekuolemia voi enää paljoakaan vähentää. Nopeusvalvonta on hyvä asia, mutta sen turvin olemme päätyneet tilanteeseen, jossa lääkärit voisivat parantaa liikenneturvallisuutta poliisia enemmän.

Mutta huomaathan, että TM puhuu onnettomuuden pääasiallisista syistä, ei onnettomuustyypeistä.

Myös onnettomuustyypit tilastoidaan ja kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien yleisin onnettomuustyyppi Liikenneturvan tilastojen mukaan on vuodesta toiseen suistuminen. Kaksi seuraavaa ovat törmäys risteyksessä ja törmäys päin vastaantulijaa, useimmiten ilman ohitusaikeita.

Hyvin toimiva ajonhallinta ja kaistavahti vähentävät kahta kolmesta yleisimmästä kuolemankolarityypistä.

Uskallan väittää että kaistavahti ei auta tyypillisissä tieltäsuistumistilanteissa, koska syy on aivan muualla kuin siitä että kuski ei huomaa että auto on siirtymässä pois kaistaltaan. Liian suuri tilannenopeus on kai se kaikkein suurin syyllinen.

Kuskin vireystilan valvonta, kuolleen kulman varoitibn ja nopeusrajoitusten näyttö ovat sellaisia nykyauton härpäkkeitä joista on todellista hyötyä. Kaistavahti on kertakaikkisen ärsyttävä ainakin niissä autoissa joita olen koeajanut. Luulen että hyvin harva edes pitää sellaisia päällä. Itse ainakin käänsin sen pois päältä aika nopeasti.

kännikuskit kirjoitti:

Ja taas aivan omasta päästä keksitty juttu. Luepa uusin TM ja sieltä artikkeli sivulta 26. Siinä kerrotaan millaisia onnettomuuksia Suomessa tapahtuu.

Ne jotka eivät pysy kaistallaan ovat pääsääntöisesti humalassa ja sitä ei pysty kaistavahdeilla korjaamaan.

Lue lisää

Ei se päästä keksitty juttu ollut, mutta olet oikeassa siinä, että olin väärässä, joskus muisti ei toimi sillä tarkkuudella kuin pitäisi.

Tilastokeskus tietää kertoa että vuonna 2016 tyypillisin kuolemaanjohtanut tieliikenneonnettomuus oli tieltä suistuminen, jossa kuoli 88 ihmistä. Törmääminen vastaantulevaan liikenteeseen oli vasta kakkosena, tuossa onnettomuustyypissä kuoli 77 ihmistä.

Koko tilasto:

Tieltä suistuminen 88
Vastakkaiset ajosuunnat (ajo suoraan) 77
Jalankulkijaonnettomuus (muualla) 19
Risteävät ajosuunnat (ajo suoraan) 18
Muu onnettomuus 14
Samat ajosuunnat (ajo suoraan) 11
Vastakkaiset ajosuunnat (ajo kääntyen) 8
Risteävät ajosuunnat (ajo kääntyen) 6
Samat ajosuunnat (ajo kääntyen) 5
Jalankulkijaonnettomuus (suojatiellä) 4

En tiedä mitä tekniikan maailmassa lukee, mutta en pitäisi tilastokeskustakaan ihan huonona tietolähteenä.

uudet.härpäkkeet kirjoitti:

Uskallan väittää että kaistavahti ei auta tyypillisissä tieltäsuistumistilanteissa, koska syy on aivan muualla kuin siitä että kuski ei huomaa että auto on siirtymässä pois kaistaltaan. Liian suuri tilannenopeus on kai se kaikkein suurin syyllinen.

Kuskin vireystilan valvonta, kuolleen kulman varoitibn ja nopeusrajoitusten näyttö ovat sellaisia nykyauton härpäkkeitä joista on todellista hyötyä. Kaistavahti on kertakaikkisen ärsyttävä ainakin niissä autoissa joita olen koeajanut. Luulen että hyvin harva edes pitää sellaisia päällä. Itse ainakin käänsin sen pois päältä aika nopeasti.

Lue lisää

Kaistavahdilla onkin paremmat mahdollisuudet paimentaa uneliasta tai humalaista kohtaamaan vastaantulija omalla kaistalla. Suistumisia ja kylki edellä päin vastaantulijaa koheltamisia vähentää paremminkin ajonhallinta. Juuri siksi mainitsinkin molemmat.

Kuolleen kulman vahti on saman suunnittelun seurausta kuin parkkitutkankin tarve, eli muoto on ollut näkyvyyttä tärkeämpi. Oma suosikkini olisi silti peili, josta rinnalle tulevan perä ei katoa ennen keulan ilmaantumista näkyviin.

Kahvikuppikehotus on kyllä aavemainen härveli. Useimmiten varoituksen saadessani en tiedä mitä oikein tein sen ansaitakseni. Silti varoituksia ei tule ikinä työmatkalla, vaan vasta vähintään tunnin maantieajon jälkeen.

etteivaan kirjoitti:

Ei se päästä keksitty juttu ollut, mutta olet oikeassa siinä, että olin väärässä, joskus muisti ei toimi sillä tarkkuudella kuin pitäisi.

Tilastokeskus tietää kertoa että vuonna 2016 tyypillisin kuolemaanjohtanut tieliikenneonnettomuus oli tieltä suistuminen, jossa kuoli 88 ihmistä. Törmääminen vastaantulevaan liikenteeseen oli vasta kakkosena, tuossa onnettomuustyypissä kuoli 77 ihmistä.

Koko tilasto:

Tieltä suistuminen 88
Vastakkaiset ajosuunnat (ajo suoraan) 77
Jalankulkijaonnettomuus (muualla) 19
Risteävät ajosuunnat (ajo suoraan) 18
Muu onnettomuus 14
Samat ajosuunnat (ajo suoraan) 11
Vastakkaiset ajosuunnat (ajo kääntyen) 8
Risteävät ajosuunnat (ajo kääntyen) 6
Samat ajosuunnat (ajo kääntyen) 5
Jalankulkijaonnettomuus (suojatiellä) 4

En tiedä mitä tekniikan maailmassa lukee, mutta en pitäisi tilastokeskustakaan ihan huonona tietolähteenä.

Lue lisää

Ero on siinä, että sinä luettelit onnettomuustyypit, joihin minäkin viittasin ja TM puhuu tutkijalautakunnan arvioimista onnettomuuden syistä, joissa on mukana kuljettajan humala- ja terveydentilan tapaisia syitä. Puhutaan siis eri asioista.

Minä joudun silti seisomaan korjattuna 2016 sitaattisi nojalla. Vedin oman kolmen listani (suistuminen, päin vastaantulijaa, risteyskolari) muistista, mutta näköjään viime vuonna jalankulkijoiden päälleajo on kiilannut kolmoseksi. Kiitos korjauksesta historialliseen tietooni!

etteivaan kirjoitti:

Ei se päästä keksitty juttu ollut, mutta olet oikeassa siinä, että olin väärässä, joskus muisti ei toimi sillä tarkkuudella kuin pitäisi.

Tilastokeskus tietää kertoa että vuonna 2016 tyypillisin kuolemaanjohtanut tieliikenneonnettomuus oli tieltä suistuminen, jossa kuoli 88 ihmistä. Törmääminen vastaantulevaan liikenteeseen oli vasta kakkosena, tuossa onnettomuustyypissä kuoli 77 ihmistä.

Koko tilasto:

Tieltä suistuminen 88
Vastakkaiset ajosuunnat (ajo suoraan) 77
Jalankulkijaonnettomuus (muualla) 19
Risteävät ajosuunnat (ajo suoraan) 18
Muu onnettomuus 14
Samat ajosuunnat (ajo suoraan) 11
Vastakkaiset ajosuunnat (ajo kääntyen) 8
Risteävät ajosuunnat (ajo kääntyen) 6
Samat ajosuunnat (ajo kääntyen) 5
Jalankulkijaonnettomuus (suojatiellä) 4

En tiedä mitä tekniikan maailmassa lukee, mutta en pitäisi tilastokeskustakaan ihan huonona tietolähteenä.

Lue lisää

Olisiko huono arvaus, että jos poisluetaan känniset kuskit ja fysiikan lakien kumoamisyritykset liian suurilla tilannenopeuksilla niin juuri kaistavahti ja kaistalle palautusjärjestelmä vähentäisivät paljon onnettomuuksisa. Tutkijoilla on epäilyksiä, että suistumisiin ja vastaantuleviin törmäilyyn on syynä mm. kännykän käyttäminen ja muitten kuin ajamiseen liittyvien asioiden hoito.
Olen ajellut reilut viisi vuotta autoilla, joissa nämä laitteet ovat ja ne ovat enimmäkseen kytkettyinä. Etäisyysvaroitinkin on aina päällä, joka opettaa pitämään kohtuullisen etäisyyden edellä menevään. Joskus siihen rakoon tunkee joku, mutta automatiikka huolehtii hienosti asian eikä rattiraivo nouse yhden törpön takia.
Kannattaa miettiä kuinka monta sekuntia menee puhelimen räpeltämiseen jos aikoo kilauttaa kaverille. Eipä taida hoitua noin 100 metrin matkalla 100kmh nopeudella.

etteivaan kirjoitti:

Ei se päästä keksitty juttu ollut, mutta olet oikeassa siinä, että olin väärässä, joskus muisti ei toimi sillä tarkkuudella kuin pitäisi.

Tilastokeskus tietää kertoa että vuonna 2016 tyypillisin kuolemaanjohtanut tieliikenneonnettomuus oli tieltä suistuminen, jossa kuoli 88 ihmistä. Törmääminen vastaantulevaan liikenteeseen oli vasta kakkosena, tuossa onnettomuustyypissä kuoli 77 ihmistä.

Koko tilasto:

Tieltä suistuminen 88
Vastakkaiset ajosuunnat (ajo suoraan) 77
Jalankulkijaonnettomuus (muualla) 19
Risteävät ajosuunnat (ajo suoraan) 18
Muu onnettomuus 14
Samat ajosuunnat (ajo suoraan) 11
Vastakkaiset ajosuunnat (ajo kääntyen) 8
Risteävät ajosuunnat (ajo kääntyen) 6
Samat ajosuunnat (ajo kääntyen) 5
Jalankulkijaonnettomuus (suojatiellä) 4

En tiedä mitä tekniikan maailmassa lukee, mutta en pitäisi tilastokeskustakaan ihan huonona tietolähteenä.

Lue lisää

Muistaaksi tieltä suistumista harrastivat eniten nuoret miehet.

"Varmempaa autoa on vaikea kuvitella. 30 vuotta on kuitenkin pitkä aika."

Kun kyseinen mersun korimalli on erittäin tunnettu ruostumisherkkyydestään, on tuon yksilön ylläpito ollut poikkeuksellista. Autolla ei ilmeisesti ole ajettu talvisin laisinkaan ja kesälläkin vain vähän.

Tuolla metodilla kestäisi lähes mikä auto vaan.

Minäkin voisin kävellä kauppaan ja ostaa uuden auton ( huom ei iskän / pankin / rahoitusyhtiön )

Mutta kun ei kannata kun häviää niin paljon rahaa saamatta mitään konkreettistä hyvää tilalle!

Mietipä vähän millaista olisi ajaa nyt vaikkapa 60 vuotta vanhalla autolla. Vuoden -57 autolla.
Kaikilta ominaisuuksiltaan täysin paska nykyautoihin verrattuna.
Ei autoja vaihdeta sen takia että ne olisivat kulumassa loppuun vaan siksi että halutaan uusia parempia ominaisuuksia. Tämä koskee siis auton ensimmäistä ja toista omistajaa.
Sen jälkeen auto on jo halpismarkkinoilla joka on oma maailmansa.

Uudet.autot kirjoitti:

Mietipä vähän millaista olisi ajaa nyt vaikkapa 60 vuotta vanhalla autolla. Vuoden -57 autolla.
Kaikilta ominaisuuksiltaan täysin paska nykyautoihin verrattuna.
Ei autoja vaihdeta sen takia että ne olisivat kulumassa loppuun vaan siksi että halutaan uusia parempia ominaisuuksia. Tämä koskee siis auton ensimmäistä ja toista omistajaa.
Sen jälkeen auto on jo halpismarkkinoilla joka on oma maailmansa.

Lue lisää

Uskoisin esim. -57 Chevy BelAirin tarjoavan mukavampaa kyytiä kuin joku tämän päivän muka-sporttinen kivireki jossa renkainakin ohuehkot kumiset vanteenpäälliset ja jousitus joka tuntuu puuttuvan kokonaan, pääasia että auto ei kallistele mutkissa, how f***n stupid!

On noinkin mutta yleensä jenkkiautoharrastajat silti yleensä edes vähän modernisoivat noita vanhoja vaikka ajaisivat vain paremmilla kesäkeleillä. Kärjetön sytkä, vyörenkaat, paremmat jarrut, vaihtovirtalaturi, turvavyöt ainakin jos on lapsia jne.

Erityisesti alipainesäätöinen muuttuvakurkkuinen kaasari automaattiryypyllä on luotettavuuden huippua.

Äläpä yleistä koskemaan kaikkia nykyautoilijoita avuttomiksi jotka ei tiedä auton tekniikasta mitään eikä osaa korjata mitään.
Ajan itse viime vuonna uutena hankkimallani autolla, ympärivuotisessa käytössä ja vaikka tuohon ei mitään tarvitse itse tehdäkään, ei aiemmin opitut tiedot ja taidot mihinkään katoa vain siksi että nyt on alla uusi auto. Edellinenkin oli uutena ostettu auto vm. 2011 ja takuuajan jälkeen tein pikkujuttuja siihenkin itse, mm. raitisilmasuodattimen vaihto, etujarrujen puhdistus kirskuvan äänen vuoksi, moottorin ilmansuodattimen vaihto, yms.
Korjailen mielelläni ilmaantuneita pikkuvikoja esim. asunnossakin tai kodinkoneissa. On aina voittajafiilis jos saa rikkinäisen vehkeen vielä pelaamaan omatoimisesti.

klsksjfsfkljkfsd kirjoitti:

Äläpä yleistä koskemaan kaikkia nykyautoilijoita avuttomiksi jotka ei tiedä auton tekniikasta mitään eikä osaa korjata mitään.
Ajan itse viime vuonna uutena hankkimallani autolla, ympärivuotisessa käytössä ja vaikka tuohon ei mitään tarvitse itse tehdäkään, ei aiemmin opitut tiedot ja taidot mihinkään katoa vain siksi että nyt on alla uusi auto. Edellinenkin oli uutena ostettu auto vm. 2011 ja takuuajan jälkeen tein pikkujuttuja siihenkin itse, mm. raitisilmasuodattimen vaihto, etujarrujen puhdistus kirskuvan äänen vuoksi, moottorin ilmansuodattimen vaihto, yms.
Korjailen mielelläni ilmaantuneita pikkuvikoja esim. asunnossakin tai kodinkoneissa. On aina voittajafiilis jos saa rikkinäisen vehkeen vielä pelaamaan omatoimisesti.

Lue lisää

Pointti oli se että nykyautoissa tuollainen raplaaminen on oma valinta. Kaasariautoissa se oli pakollista.

Hhjkkihhj kirjoitti:

Pointti oli se että nykyautoissa tuollainen raplaaminen on oma valinta. Kaasariautoissa se oli pakollista.

Oli niitä autokorjaamoja ennenkin, ei ollut kaasariautojakaan pakko ropata itse. Kaasariautotkin käytettiin uudehkoina merkkiliikkeessä huollossa ainakin takuuajan jossa tarkastivat mm. sytytysajoituksen ja kaasuttimen säädöt, jne. Auton omistajan ei tarvinnut tehdä sen enempää kuin tänäkään päivänä jos ei halunnut.

Kaasuttimen säätöähän ei ollut normaalissa käyttöautossa muuta kuin tyhjäkäyntiseoksen ja -nopeuden säätö. Automaattiryypyllisissä lisäksi nopean tyhjäkäynnin säätö. Ei muita säätömahdollisuuksiakaan. Eikä nämä säädöt itsekseen muutu mihinkään.
Katkojan kärkien poisjäänti oli suuri etu. Tosin oli niissä sytytysmoduuleissakin (Marelli?) kylmäjuotoksia ja hall-anturien johdoissa (Fiat, Marelli) suunnitteluvikaa.
Ja käyntiin läksivät pakkasellakin paitsi ne Fordit, joissa oli Autolite/FoMoCo/Motorcraft kaasuttimet.
Esimerkiksi pikkuauto Citroen Visa -83, kaasutin Solex: Yö pakkasessa -36 astetta, ei moottorilämmitystä, öljynä SAE 10W-40. Startti juuri ja juuri jaksoi pyörittää; käynnistyi toisella puristuksella ja pääsi anoppi joulukirkkoon autossa.
Muussa tekniikassa oli vanhoissa autoissa paljonkin parantamisen varaa. Mutta niin on uusissakin! Yhdistämällä molempien parhaat ratkaisut saataisiin autoista kaikissa suhteissa paljon parempia, mutta kaupallinen ahneusajattelu ei tätä salli.

Vanhassa.vara.parempi kirjoitti:

Kaasuttimen säätöähän ei ollut normaalissa käyttöautossa muuta kuin tyhjäkäyntiseoksen ja -nopeuden säätö. Automaattiryypyllisissä lisäksi nopean tyhjäkäynnin säätö. Ei muita säätömahdollisuuksiakaan. Eikä nämä säädöt itsekseen muutu mihinkään.
Katkojan kärkien poisjäänti oli suuri etu. Tosin oli niissä sytytysmoduuleissakin (Marelli?) kylmäjuotoksia ja hall-anturien johdoissa (Fiat, Marelli) suunnitteluvikaa.
Ja käyntiin läksivät pakkasellakin paitsi ne Fordit, joissa oli Autolite/FoMoCo/Motorcraft kaasuttimet.
Esimerkiksi pikkuauto Citroen Visa -83, kaasutin Solex: Yö pakkasessa -36 astetta, ei moottorilämmitystä, öljynä SAE 10W-40. Startti juuri ja juuri jaksoi pyörittää; käynnistyi toisella puristuksella ja pääsi anoppi joulukirkkoon autossa.
Muussa tekniikassa oli vanhoissa autoissa paljonkin parantamisen varaa. Mutta niin on uusissakin! Yhdistämällä molempien parhaat ratkaisut saataisiin autoista kaikissa suhteissa paljon parempia, mutta kaupallinen ahneusajattelu ei tätä salli.

Lue lisää

Mazdat oli hyviä lähtemään käyntiin kaasarikaudellakin, esim. -82 323 1,3 käsiryypyllä ja vielä kärjellisellä sytytyksellä, n. 12,5 vuotta vanhana viikko armeijan parkkipaikalla yli -20 asteen pakkasessa, muistaakseni puolisynteettiset öljyt, Shell Helix Plus, taisi olla 10w-40, startti pyöritti vähän hitaanlaisesti mutta muutaman kierroksen jälkeen hörähti käyntiin. Vaati tosin toisenkin startin ennenkuin jäi käymään.