Sydän palasina

Olen pahoillani erostasi. Varsinkin kun se tulee yllätyksenä ja kuvaamallasi tavalla, on suru, järkytys ja epätoivokin pinnalla. Olet selvästi paljon tunteva ja lämmin ihminen. Kumppanisi ei ole tainnut kohdella sinua oikeudenmukaisesti. Nyt olisi kaikista tärkeintä, että pystyisit huolehtimaan itsestäsi.

Keneltä voisit saada tukea eron käsittelyyn? Ystäviä, perhettä tai tarvittaessa muutama käynti jollakin psykologilla voisi olla paikallaan tuen saamiseksi.

Koulua ja itselle tärkeitä asioita kannattaa nimenomaan jatkaa. Pahimman vaiheen ylitettyäsi huomaat, että ne on asioita joista saat voimaa. Voit keksiä myls jotakin uutta mukavaa, joka hetkellisesti rauhoittaa ajatuksia. Kaikkia eroon kuuluvia tunteita on kuitenkin hyvä tuntea, mutta muista, että sinulla on hyvin paljon kaunista vielä edessä.

Sinä olet tärkeä ja sinun asiat ovat tärkeitä, muista se. Erosurun keskellä voi ajatus tuntua kaukaiselta, mutta ihan varmasti tuolla jossain on joku, joka haluaa jakaa kaiken kauniin kanssasi. Jonakin päivänä huomaat olevasi valmis siihen, mutta anna itsellesi aikaa. Ja mene takaisin kouluun. Aurinko paistaa ulkona :)

T. Täti-ihminen

Omasta erosta on kohta jo vuosi ja mulla oli pitkään yhtä paha olla. Vieläkin ikävöin ja välillä en haluaisi tehdä mitään, maata vaan sängyllä ja pysyä sielä. Pääsin sen pahimman vaiheen yli kavereiden ja harrastuksien avulla, vaikka olinkin yksin suurimman osan ajasta.

Se on ok että ikävöi mutta älä anna sen vallata sua. Yritä keksiä tekemistä, ihan mitä vaan mikä saa sun mieles edes hetkeksi pois siitä ikävästä. Itsemurhaa ei kannata tehdä, juoksisit vain pakoon. Ota itseesi niskasta kiini, kääri hihat ja mäiski sitä kaikkea paskaa turpaan ja voit sitten myöhemmin muistella hymy huulilla :)

Laittele kavereille tuttaville viestiä, suunnittele heidän kanssaan jotain kivaa tekemistä että saat ajatukset muualle. Monesti se että keksii tekemistä päivisin auttaa pääsemään pahimman vaiheen ohi ja huomaa että enhän mä sitä toista tarvitse että mulla olisi kivaa ja että olen onnellinen. Miten olit ennen kun tutustuit tähän naisystävään? Elit ilman häntä silloinkin miksi et nyt voisi? Kannattaa mennä puhumaan esimerkiksi psykologille, tiedän kokemuksesta että se auttaa ja tulee parempi olla. Pääset ihan varmasti tuosta yli, älä sen takia ittees tapa turhaan. Selviit ja oot vahvempi sen jälkeen. Susta tuntuu vain että se ihminen oli sun kaikki, mutta se ei oo todellisuutta.

Voi ei :( Paljon tsemppiä, fiilaan siuu...:( Tosin ite erosin maaliskuussa...Noi tunteet kuulosstaa niin tutulle, kaipaisitko juttuseuraa?

kuuleppas, rakkaus on maailman upein asia, mutta vain silloin kuin se toimii. Se että tuli ero tuntuu tietenkin pahalle, mutta mitä jos hän olisi jäänyt suhteeseen jossa ei rakasta sua? Olisitko nyt edelleen onnellinen vaikka hän ei olisi enää onnellinen sun kanssa? Rakkauteen tarvitaan kaksi samoin tuntevaa.
Miten toipua erosta, mä suosittelen asioiden hyväksymistä ja anteeksiantoa. Hyväksy se tosiasia että teillä oli kaunista ja ihanaa ja sen aika päättyi. Kertaa päässäsi koko suhteenne, kirjoita ylös tarinasi ja sulje kansi. On hyvä oppia nauttimaan myös muistoista, ei kauhean moni jää ensirakkautensa kanssa ikuiseen onneen. Kaikessa on oppirahat elämässä, myös rakkaudessa. Se on elämän yksi tarkoitus, opettaa kokemaan ja oppia itsestäsi kokemuksien kautta.
Sä olet kokenut nyt hienon ensirakkauden, se ei kestänyt mutta se minkä se kesti oli upea. Ole onnellinen siitä äläkkä mieti että sun elämä loppui siihen. Nyt sä olet yhtä kokemusta tunnepuolella valmiimpi seurvaanaan. Kaiken ei pidä kestää ikuisesti ollakseen arvokasta.

Ero ahdistaa ja pelottaa, se tuttu kaava meni rikki, elämä uusiutuu. Se vaatii itseltäkin jotain, sitä kasvamista omien tunteidensa herraksi. Erot on surullisia ja arvokkaista hetkiä. Niissä oppii omat heikkoutensa mutta myös omat vahvuutensa. Käy kaikki ajatuksesi läpi, kirjoita ylös niitä, katso mitä tunteita sulla on ja mitä sä voit niille tehdä. Kyse on askelista, yksi askel kerrallaan. Käsittele ne ja opi ja kasva. Se on elämää, kaikessa ihanuudessaan ja pettymyksissään.

Muista että suhun sattuu niin kauan kuin annat suhun sattua. Sä et saa säälistä mitään tässä elämässä, se että kärsit kauan ei tuo sulle parempaa jatkossa. Sun pitää itse lopettaa erossa eläminen ja jatkaa eteenpäin. Luovu yksi asia kerrallaan nykyisestä surutilastasi. Itke, kuuntele teidän kappaleita, katso kuvia. Sitten ala vain kuunella toisenlaista musaa, katsele muita kuvia ja ala ajattelemaan muita asioita kuin menetettyä. Sulla on elämä ja rakkauksia edessä. Se kuinka ehjänä ja valmiina niihin kuljet on omissa käsissäsi. Katse eteenpäin, päästä irti siitä mitä ei enää ole. Hyvät asiat siitäkin seuraa sua mukanasi, nyt sun ei tarvi roikkua niissä ajatuksissa.

Päästä irti, ota ensimmäinen askel pois tuosta menettämisen pettymyksestä. Sano että se oli ihanaa ja olit onnellinen, mutta nyt sinun on ajateltava itseäsi eikä enää vellottava menneissä.

muista että olet arvokas ihmisenä jokainen kokee elämässä vastoin käymisiä älä luovuta elämässä mikä tärkeintä että saat itseluottamuksen ja elämän ilon takas jokaiselle joku ihan varmasti jossain on mut älä päästä sit uudeleen satuttamaan sua