Totuus Suomen kenraaleista

Kenraalimme nauttivat usein aka säännöllisesti alkoholia. Päämajan aterioilla napanterilasti otettiin itsensä ylipäällikön johdolla piripintoina periaatteella, että jokainen tippa hukkaan on hukkaan mennyttä viinaa.

Olet surkea valehtelija.

Talvisodan suuria voittoja ei olisi saavutettu ilman päteviä johtajia. Talvela, Siilasvuo, Pajari ja monet muut osoittivat taktista taitoa, rohkeutta ja sitkeyttä joukkojaan johtaessaan.

Nenosen opit olivat kaikkia muita edellä. Koko tykistömme toiminta perustui niihin.

Yksikään kenraali ei ollut natsismin myötäilijä, joskin monet arvostivat suuresti Saksan armeijaa.

Ehkäpä herrojen Talvela, Siilasvuo ja Pajari menestys johtui osaltaan siitä, että talvisodan alkuvaiheessa he eivät vielä olleet kenraaleja.

Valehtelet-taas kirjoitti:

Olet surkea valehtelija.

Talvisodan suuria voittoja ei olisi saavutettu ilman päteviä johtajia. Talvela, Siilasvuo, Pajari ja monet muut osoittivat taktista taitoa, rohkeutta ja sitkeyttä joukkojaan johtaessaan.

Nenosen opit olivat kaikkia muita edellä. Koko tykistömme toiminta perustui niihin.

Yksikään kenraali ei ollut natsismin myötäilijä, joskin monet arvostivat suuresti Saksan armeijaa.

Lue lisää

Talvisodan suuria voittoja !!!!

Talvisodassa ainut "voitto" oli ettei Kollaa pettänyt
Raatteen tiellä aiheutetut tappiot olivat mitättömiä.

Nenosen opit olivat kaikkia muita edellä!!!!

Opit eivät toimineet hyökkäyksessä.

Yksikään kenraali ei ollut natsismin myötäilijä!!!!!

Miksi Himmler halusi Talvelasta natsisuomen johtajan.

Talvisodassa saavutettiin joukko loistavia voittoja. Ne kyrsivät jälkistallareita vieläkin.

Nenosen opit toimivat erityisen hyvin nimenomaan hyökkäyksessä ja yleensä nopeissa tilanteissa. Suomen tykistö oli maailman paras tässä suhteessa.

Himmler esitti Talvelalle ryhtymistä vastarintaliikkeenjohtoon, koska tämä oli Suomen Päämajan edustaja Saksassa. Hän torjui kuitenkin esityksen ilmoittaen ottavansa käskyjä vain Mannerheimilta.

Talvela oli sodan alussa suhtautunut myönteisesti Saksaan sen suuren menestyksen johdosta.
Natseja hän ei voinut sietää, mutta tuli hyvin toimen kenraalien kanssa.

Ennen sotaa Talvelalla oli hyvät suhteet nimenomaan anglosaksiseen liikemaailmaan.

Ei ollut mitattu asemia hyökkäyksessä, niitä piti arpoa. Miksei Nenonen hommannut kauaskantoista tykistöä, patterit olivat aina kaukana perässä, kun ne ampuivat, tuli oli liian epätarkkaa, omia meni. Suomen tykistö ei usein kyennyt hyökkäyksen tukemiseen ukkoa meni 1941.

"Nenosen opit toimivat erityisen hyvin nimenomaan hyökkäyksessä"

Talvela lähti Etelä-Amerikkaan sodan jälkeen.

Talvisodan lopulla Neuvostoliiton sodanjohto alkoi vaatia näyttäviä voittoja, ja oli päivistä kiinni, että Molo ei olisikaan allekirjoittanut rauhaa, koska lännen heikkous valkeni hänelle tuolloin hieman myöhään.

tiettyihin tilanteisiin, ei palvelukseen.

Alkoholi-kuului kirjoitti:

tiettyihin tilanteisiin, ei palvelukseen.

Jumalanpalveluksissa pyrittiin esiintymään selvinpäin.

"Suurin osa oli Saksan keisarillisen armeijan aliupseerin ja alivääpelin koulutustaustalla,"

Tietämättömyys on valttimme ;)

"Suurin osa oli Saksan keisarillisen armeijan aliupseerin ja alivääpelin koulutustaustalla, ja Saksan armeijan aliupseerien kouluttamia."

Tämä koski vain Saksan jääkäreitä sen armeijassa palveltaessa. Heille tosin annettiin myös johtajakoulutusta, antajina saksalaiset upseerit

" Ja pitää muistaa että ne harvatkin jotka oli jonkinlaisen upseerin arvon saaneet olivat komentohierarkiassa jokaisen saksalaisen sotamiehen alaisia. "

Jääkäriaikana ei annettu mitään muita arvoasteita. Erilaiset johtajanimikkeet koskivat vain JP 27:n sisäistä toimintaa.

Jääkärien enemmistö ylennettiin upseereiksi ja aliupseereiksi Libaussa 11.2. 1918.

Suomen armeijan koulutusta hankitiin 1918 jälkeen.

Jotta pimeys edes vähän hälvenisi, todetaan, että 107 jääkäriä suoritti yleisesikuntaupseerin tutkinnon, näistä 26 ulkomailla.
Erilaisia alempia tutkintoja suoritettiin 370, pääasiassa komentaja- tai kapteenikursseja.
Lyhyiden kurssien ja opetustilaisuuksien määrä on suuri.

Varsin laajaa oli myös opiskelu siviililaitoksissa.

Tiedoksi-vaan kirjoitti:

Jotta pimeys edes vähän hälvenisi, todetaan, että 107 jääkäriä suoritti yleisesikuntaupseerin tutkinnon, näistä 26 ulkomailla.
Erilaisia alempia tutkintoja suoritettiin 370, pääasiassa komentaja- tai kapteenikursseja.
Lyhyiden kurssien ja opetustilaisuuksien määrä on suuri.

Varsin laajaa oli myös opiskelu siviililaitoksissa.

Lue lisää

Suojeluskunnan kapteenikurssithan olivatkin maailmanlaajuisesti akateemisesti tunnustettuja... jaa eivätkö olleetkaan?

Päällystökoulu antoi täysin pätevää opetusta. Sen kursseja käyneet selviytyivät hyvin sodan ajan päällikkö- ja komentajatehtävistä. Kurssit olivat rinnasteisia puolustusvoimien vastaaviin.

"Ei Suomen upseerikoulutus nykyäänkään ole korkeakoulutasoista muualla kuin paperilla."
Voit mennä kokeilemaan pärjäisitkö ko. koulutuksessa!

Kokeileppa kirjoitti:

"Ei Suomen upseerikoulutus nykyäänkään ole korkeakoulutasoista muualla kuin paperilla."
Voit mennä kokeilemaan pärjäisitkö ko. koulutuksessa!

Pärjääminen metsäretkeilyssä ja Cooperin testissä ei kerro mitään korkeakoulutasoisesta koulutuksesta, pikemminkin päinvastoin: "Suomalainen upseerikunta epäpätevöityy vauhdilla", "maanpuolustuskorkeakoulun valintajärjestelmä alkoi suosia ei-akateemisia hakijoita".
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/04/23/suomalaisista-upseereista-ei-ole-strategeiksi

"Ei Suomen upseerikoulutus nykyäänkään ole korkeakoulutasoista muualla kuin paperilla. Mihin oikeaan edes ammattikorkeaankaan pääsee "soveltuvuusarviolla johon ei voi valmistautua" ja Cooperin testin tuloksella?"

Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettaan upseerin virkatutkintojen lisäksi mm. sotatieteen kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkintoja.

Pääsykokeeseen kutustaan vain RUK:n suorittaneita ylioppilaita, joita joukko-osasto suosittelee palvelukseen. He ovat ikäluokkansa parhaat sotilaat.

Pyrkijöitä on vuosittain 400-500, joista perusteellisen valintakokeen jälkeen hyväksytään noin 130.

Turhaan-valehtelet kirjoitti:

"Ei Suomen upseerikoulutus nykyäänkään ole korkeakoulutasoista muualla kuin paperilla. Mihin oikeaan edes ammattikorkeaankaan pääsee "soveltuvuusarviolla johon ei voi valmistautua" ja Cooperin testin tuloksella?"

Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettaan upseerin virkatutkintojen lisäksi mm. sotatieteen kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkintoja.

Pääsykokeeseen kutustaan vain RUK:n suorittaneita ylioppilaita, joita joukko-osasto suosittelee palvelukseen. He ovat ikäluokkansa parhaat sotilaat.

Pyrkijöitä on vuosittain 400-500, joista perusteellisen valintakokeen jälkeen hyväksytään noin 130.

Lue lisää

Tutkintoa suorittamaan voidaan hyväksyä myös reservin aliupseerin koulutuksen suorittanut hakija. Ja muut vaatimukset ovat että on suorittanut: Suomalaisen ylioppilastutkinnon, tai vähintään kolmivuotisen ammatillisen tutkinnon, tai ammatillisen opistoasteen tutkinnon, tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon, tai ammattikorkeakoulututkinnon, tai yliopistotutkinnon, tai ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Tutkintoa suorittamaan voidaan hyväksyä myös hakija jolla MPKK toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. (Valintaopas 2017)

Eli sisään pääsee millä tahansa taustalla kunhan on jotain jossain suorittanut. Ja vaikkei olisikaan niin siltikin pääsee kunhan on reipas tyttö tai poika.

Totta on, että erityisistä syistä voidaan sisäänpääsykokeeseen hyväksyä myös reservin aliupseeri, joka muuten täyttää koulutusvaatimukset. Hänen on kuitenkin suoritettava erityinen koulutusjakso, jolla hänen on osoitettava pystyvyytensä reservin upseerin tehtäviin.

Näitä tapauksia on ollut hyvin vähän. Valintakokeessa on ikäluokkansa parhaat sotilaat.

Valinta tapahtuu erittäin tiukassa pääsykokeessa, jossa testataan sekä älyä että fysiikkaa.

Eikä sekään pidä paikkaansa. Reservin aliupseeri voi osallistua pääsykokeisiin siinä missä muutkin. Jos hyväksytään pääsykokeessa (juoksua ja ja keskustelua) pitää koetta seuraavan kesän aikana suorittaa ns. joukkueenjohtajakurssi jos meinaa ottaa opiskelupaikan vastaan. Kurssin sisältö on nettikoulutus luokkaa mihin laittaisit asemiin kolme ryhmää puolustukseen, yhdelle vai kahdelle puolen puolustettavaa tietä. Siihen päälle amiksen esim. levyseppähitsaajan kurssi niin portit on levällään kenraaliksi.

Ei-ihan-noinkaan kirjoitti:

Eikä sekään pidä paikkaansa. Reservin aliupseeri voi osallistua pääsykokeisiin siinä missä muutkin. Jos hyväksytään pääsykokeessa (juoksua ja ja keskustelua) pitää koetta seuraavan kesän aikana suorittaa ns. joukkueenjohtajakurssi jos meinaa ottaa opiskelupaikan vastaan. Kurssin sisältö on nettikoulutus luokkaa mihin laittaisit asemiin kolme ryhmää puolustukseen, yhdelle vai kahdelle puolen puolustettavaa tietä. Siihen päälle amiksen esim. levyseppähitsaajan kurssi niin portit on levällään kenraaliksi.

Lue lisää

Aivan hauska asenne sinulla. Kuka vaan voi mielestäsi alkaa kenraaliksi.

Siitä vaan kaikki innolla pyrkimään sotilasuralle. Voin vakuuttaa teille, että portit kenraaliksi ovat kaikkea muuta kuin "levällään". Kyllä se ura saattaa helposti sinne "saunamajuriksi" asti auetakin.

saa-yrittää kirjoitti:

Aivan hauska asenne sinulla. Kuka vaan voi mielestäsi alkaa kenraaliksi.

Siitä vaan kaikki innolla pyrkimään sotilasuralle. Voin vakuuttaa teille, että portit kenraaliksi ovat kaikkea muuta kuin "levällään". Kyllä se ura saattaa helposti sinne "saunamajuriksi" asti auetakin.

Lue lisää

No niinhän voikin. Kutakuinkin kaikilla ns. normaalia elämää viettäneillä nuorilla aikuisilla on siihen mahdollisuus. Ei siihen mitään "ikäluokkansa parhaita sotilaita" tarvitse olla. Pääsee jopa paljon helpommin kuin yliopistoihin jonne ainakaan vielä ei ovet aukea amiksen papereilla.

tiukat vaatimukset aivan toisin kuin palstan höpöpojat esittävät. Ei näy olevan aavistustakaan itse asiasta.

Reserviupseerikoulutukseen valitaan noin 8 % ikäluokasta parhaista aliupseereiksi koulutetuista.

RUK:n suorittaa vuosittain noin 1400 varusmiestä. Tästä joukosta hakee Kadettikouluun noin 400-500 vuosittain.
Erittäin tiukan ja monipuolisen pääsykokeen perusteella valitaan noin 130 tulevaa aktiiviupseeria.
Koulutus on paljon yliopistokoulutusta vaativampi yhdistelmä akateemista opiskelua (kanditaso) ja sotilastaitoja. On hallittava komppanian ja pataljoonan taistelu kaikilta osin: koulutus, johtaminen, asejärjestelmät, viestintä, huolto ym. ja kyettävä toimimaan kaikissa oloissa, myös kansainvälisissä harjoituksissa.

Missään yliopistossa ei vaadita kuin luennoilla istumista ja tenttien suoritusta. Kadetin on hallittava mm. taisteluammunnat pimeällä. Kaikkien on hallittava oman aselajinsa erikoistiedot.

Mitä tulee "helppoon sisäänpääsyyn", niin sellaista ei ole. Jo paperikarsinta poistaa " muuten vain" yrittäjät. Ellei ole joukko-osaston suositusta, ei tule kutsua pääsykokeeseen. Sinnekään ei siis pääse ilman karsintaa.

Kadeteille tehtyjen kyselyjen mukaan aiemmin yliopistossa opiskelleet pitävät upseerikoulutusta yliopistoa vaativampana ja tietenkin monipuolisempana.

pätevöityy vuosittain noin 30 000 nuorta tai enemmänkin. Pääsykokeet ovat usein avoinna kaikille.

Kadettikouluun pyrkimiseen ei teoriassakaan pätevöidy vuosittain kuin noin 1400 jo monen karsinnan kautta kulkenutta. Takana on oltava mm noin vuoden hyvin suoritettu sotilaskoulutus. Heistä hakupaperit panee sisään noin 400-500.

Upseerikoulutukseen-on kirjoitti:

tiukat vaatimukset aivan toisin kuin palstan höpöpojat esittävät. Ei näy olevan aavistustakaan itse asiasta.

Reserviupseerikoulutukseen valitaan noin 8 % ikäluokasta parhaista aliupseereiksi koulutetuista.

RUK:n suorittaa vuosittain noin 1400 varusmiestä. Tästä joukosta hakee Kadettikouluun noin 400-500 vuosittain.
Erittäin tiukan ja monipuolisen pääsykokeen perusteella valitaan noin 130 tulevaa aktiiviupseeria.
Koulutus on paljon yliopistokoulutusta vaativampi yhdistelmä akateemista opiskelua (kanditaso) ja sotilastaitoja. On hallittava komppanian ja pataljoonan taistelu kaikilta osin: koulutus, johtaminen, asejärjestelmät, viestintä, huolto ym. ja kyettävä toimimaan kaikissa oloissa, myös kansainvälisissä harjoituksissa.

Missään yliopistossa ei vaadita kuin luennoilla istumista ja tenttien suoritusta. Kadetin on hallittava mm. taisteluammunnat pimeällä. Kaikkien on hallittava oman aselajinsa erikoistiedot.

Mitä tulee "helppoon sisäänpääsyyn", niin sellaista ei ole. Jo paperikarsinta poistaa " muuten vain" yrittäjät. Ellei ole joukko-osaston suositusta, ei tule kutsua pääsykokeeseen. Sinnekään ei siis pääse ilman karsintaa.

Kadeteille tehtyjen kyselyjen mukaan aiemmin yliopistossa opiskelleet pitävät upseerikoulutusta yliopistoa vaativampana ja tietenkin monipuolisempana.

Lue lisää

No tietenkin pitävät kun pitää ryynätä ja tetsata ja hikoilla. Eppäillä kuitenkin soppii missä on tiukemmat vaatimukset, vaikkaTKK:n matikassa, fyssassa, lujuusopissa etc. vai kadiksen "kuinka monta hernesoppapakillista täytyy varata komppanialle" -matematiikassa.

Upseerikoulutukseen-on kirjoitti:

tiukat vaatimukset aivan toisin kuin palstan höpöpojat esittävät. Ei näy olevan aavistustakaan itse asiasta.

Reserviupseerikoulutukseen valitaan noin 8 % ikäluokasta parhaista aliupseereiksi koulutetuista.

RUK:n suorittaa vuosittain noin 1400 varusmiestä. Tästä joukosta hakee Kadettikouluun noin 400-500 vuosittain.
Erittäin tiukan ja monipuolisen pääsykokeen perusteella valitaan noin 130 tulevaa aktiiviupseeria.
Koulutus on paljon yliopistokoulutusta vaativampi yhdistelmä akateemista opiskelua (kanditaso) ja sotilastaitoja. On hallittava komppanian ja pataljoonan taistelu kaikilta osin: koulutus, johtaminen, asejärjestelmät, viestintä, huolto ym. ja kyettävä toimimaan kaikissa oloissa, myös kansainvälisissä harjoituksissa.

Missään yliopistossa ei vaadita kuin luennoilla istumista ja tenttien suoritusta. Kadetin on hallittava mm. taisteluammunnat pimeällä. Kaikkien on hallittava oman aselajinsa erikoistiedot.

Mitä tulee "helppoon sisäänpääsyyn", niin sellaista ei ole. Jo paperikarsinta poistaa " muuten vain" yrittäjät. Ellei ole joukko-osaston suositusta, ei tule kutsua pääsykokeeseen. Sinnekään ei siis pääse ilman karsintaa.

Kadeteille tehtyjen kyselyjen mukaan aiemmin yliopistossa opiskelleet pitävät upseerikoulutusta yliopistoa vaativampana ja tietenkin monipuolisempana.

Lue lisää

Ikäluokan heikkolahjaisimmat jää sotaväen turvalliseen ympäristöön missä ei ite tarvii paljon funtsia. Syömäänkin viedään.

LuusereitaOnhanHeitä kirjoitti:

No tietenkin pitävät kun pitää ryynätä ja tetsata ja hikoilla. Eppäillä kuitenkin soppii missä on tiukemmat vaatimukset, vaikkaTKK:n matikassa, fyssassa, lujuusopissa etc. vai kadiksen "kuinka monta hernesoppapakillista täytyy varata komppanialle" -matematiikassa.

Lue lisää

siviiliaineissa ovat yhtä vaativat kuin yliopistoissa.

Yliopistoissa ei ole upseerikoulutukseen sisältyvää fyysistä ja henkistä rasitusta sekä vastuuta alaisista.

NiinsevaaOn kirjoitti:

Ikäluokan heikkolahjaisimmat jää sotaväen turvalliseen ympäristöön missä ei ite tarvii paljon funtsia. Syömäänkin viedään.

"Ikäluokan heikkolahjaisimmat jää sotaväen turvalliseen ympäristöön missä ei ite tarvii paljon funtsia. Syömäänkin viedään. "

Ne heikkolahjajsimmat pysyvät miehistössä, kunnes kotiutetaan ja ryhtyvät kirjoittamaan arviointejaan tälle palstalle. Upseerikoulutukseen eivät kyvyt riitä.

Ylipäällikkö ylensi palkinnoksi, ymmärtämättä että asemaan liittyy aina myös vastuu ja velvollisuudet. Esim. Häyhä jonka marski ylensi ainakin kolmen arvoasteen yli pelkän ampumataidon perusteella.

Ryjyio kirjoitti:

Ylipäällikkö ylensi palkinnoksi, ymmärtämättä että asemaan liittyy aina myös vastuu ja velvollisuudet. Esim. Häyhä jonka marski ylensi ainakin kolmen arvoasteen yli pelkän ampumataidon perusteella.

Lue lisää

Jotenkin minusta tuntuu, että Marski ymmärsi vastuut ja velvollisuudet näissä asioissa hieman paremmin kuin sinä. Häyhä kantoi vastuunsa ja hoiti velvollisuudet erinomaisesti. Hän ansaitsi epäilemättä ylennyksensä. Miksikään joukkojen johtajaksi häntä ei varmaan suuniteltukaan.

trollia-munille kirjoitti:

Jotenkin minusta tuntuu, että Marski ymmärsi vastuut ja velvollisuudet näissä asioissa hieman paremmin kuin sinä. Häyhä kantoi vastuunsa ja hoiti velvollisuudet erinomaisesti. Hän ansaitsi epäilemättä ylennyksensä. Miksikään joukkojen johtajaksi häntä ei varmaan suuniteltukaan.

Lue lisää

Ei ymmärtänyt kun ampumamerkin myöntämisen sijasta ylensi palkinnoksi joukkueenjohtajan arvoon hepun joka jo oli osoittautunut täysin erakkoluonteiseksi.

Talvisodan ja myös jatkosodan aikana Marski siirsi kovalla kädellä sivuun heikot ja aloitekyvyttömät komentajat. Moni everstiluutnantti tms. huomasi pian komentavansa taistelujoukon sijasta huoltovarikkoa, sotavankileiriä tai koulutuskeskusta. Oli sitten joitain suosikkeja kuten Laatikainen, jota ei laitettu sivuun vaikka olisi pitänyt. Hermot menivät esim. Walleniukselta, kun siirrettiin vakiintuneelta Lapin rintamalta Viipurinlahdelle viimeisen reservirykmentin kanssa. Useimmat divisioonankomentajat, pitivät tiukkaa kuria alaisilleen komentajille. Vaadin kertomaan nimen jos tiedätte talvi- tai jatkosodasta yhtään pidempään tehtävässään olleen "löysän" divisioonakomentajan.

marssisaapas kirjoitti:

Talvisodan ja myös jatkosodan aikana Marski siirsi kovalla kädellä sivuun heikot ja aloitekyvyttömät komentajat. Moni everstiluutnantti tms. huomasi pian komentavansa taistelujoukon sijasta huoltovarikkoa, sotavankileiriä tai koulutuskeskusta. Oli sitten joitain suosikkeja kuten Laatikainen, jota ei laitettu sivuun vaikka olisi pitänyt. Hermot menivät esim. Walleniukselta, kun siirrettiin vakiintuneelta Lapin rintamalta Viipurinlahdelle viimeisen reservirykmentin kanssa. Useimmat divisioonankomentajat, pitivät tiukkaa kuria alaisilleen komentajille. Vaadin kertomaan nimen jos tiedätte talvi- tai jatkosodasta yhtään pidempään tehtävässään olleen "löysän" divisioonakomentajan.

Lue lisää

Marski olisi pitänyt ajoissa nimittää kunniamarsalkaksi, pois hänelle liian nopeatempoiseksi ja tekniseksi muuttuneen sodankäynnin operatiivisesta johdosta.

Pientä nämä selitykset vielä on kun kunnon syntipukki puuttuu. Vaan lukekaapas vaikka Guderianin ja Mansteinin kootut selitykset. Hitlerin suosikki-juutalaiskenraali Lewinski a.k.a Manstein esimerkiksi kuittaa estoitta omia virhearvioitaan, kuten vaikka väärin arvatun Bagrationin painopistesuunnan, kevyesti että noh 375000 omaa sotilasta kaatui mutta kun oli se fyyrer niin mahoton.

Kenraaliportaan eri henkilöiden paineet sodankäynnissä ovat asia, jota maallikon lienee mahdoton pystyä kovin hyvin arvioimaan. Sodan jälkeen nämä paineet helposti purkautuvat tavalla tai toisella.

Yhdfjkm kirjoitti:

Pientä nämä selitykset vielä on kun kunnon syntipukki puuttuu. Vaan lukekaapas vaikka Guderianin ja Mansteinin kootut selitykset. Hitlerin suosikki-juutalaiskenraali Lewinski a.k.a Manstein esimerkiksi kuittaa estoitta omia virhearvioitaan, kuten vaikka väärin arvatun Bagrationin painopistesuunnan, kevyesti että noh 375000 omaa sotilasta kaatui mutta kun oli se fyyrer niin mahoton.

Lue lisää

"Vaan lukekaapas vaikka Guderianin ja Mansteinin kootut selitykset."

Molempien muistelmat ovat erittäin arvokkaita lähteitä Saksan asevoimien sisäiseen johtamisilmastoon ja tapahtumiin 30-luvulta sodan loppuun.. Tietysti muistelijat aina korostavat omaa erehtymättömyyttään.

"Hitlerin suosikki-juutalaiskenraali Lewinski a.k.a Manstein esimerkiksi kuittaa estoitta omia virhearvioitaan, kuten vaikka väärin arvatun Bagrationin painopistesuunnan, kevyesti että noh 375000 omaa sotilasta kaatui mutta kun oli se fyyrer niin mahoton. "

Silkkaa valetta. Manstein polveutui kahdesta vanhasta aatelissuvusta, vaikka äidin lapseton sisar hänet adoptoi Mansteiniksi.

Manstein erotettiin talvella 1944, joten hänellä ei ollut osaa "Bagrationin" arvioinnissa. Virhe oli Hitlerin ja OKW:n, jotka odottivat hyökkäystä etelässä.

Mansteinin arviointi Hitleristä sodanjohtajana on klassinen esimerkki viileästä analyysistä.
Se ei ole pelkää jälkiviisautta, sillä hän esitti ajatuksensa myös Hitlerille hyvin suoraan.

GudManMe kirjoitti:

"Vaan lukekaapas vaikka Guderianin ja Mansteinin kootut selitykset."

Molempien muistelmat ovat erittäin arvokkaita lähteitä Saksan asevoimien sisäiseen johtamisilmastoon ja tapahtumiin 30-luvulta sodan loppuun.. Tietysti muistelijat aina korostavat omaa erehtymättömyyttään.

"Hitlerin suosikki-juutalaiskenraali Lewinski a.k.a Manstein esimerkiksi kuittaa estoitta omia virhearvioitaan, kuten vaikka väärin arvatun Bagrationin painopistesuunnan, kevyesti että noh 375000 omaa sotilasta kaatui mutta kun oli se fyyrer niin mahoton. "

Silkkaa valetta. Manstein polveutui kahdesta vanhasta aatelissuvusta, vaikka äidin lapseton sisar hänet adoptoi Mansteiniksi.

Manstein erotettiin talvella 1944, joten hänellä ei ollut osaa "Bagrationin" arvioinnissa. Virhe oli Hitlerin ja OKW:n, jotka odottivat hyökkäystä etelässä.

Mansteinin arviointi Hitleristä sodanjohtajana on klassinen esimerkki viileästä analyysistä.
Se ei ole pelkää jälkiviisautta, sillä hän esitti ajatuksensa myös Hitlerille hyvin suoraan.

Lue lisää

Itse asaissa Manstein taisi olla ainoa saksalaisista kenraaleista, joka lähes aina pystyi taivuttamaan Hitlerin omaan tahtoonsa. Hän kuunteli tyynesti kaikki haukut ja rähjäämisen ja lopulta sai tahtonsa läpi toistamalla uudelleen ja uudelleen tärkeinä pitämiään näkökohtia, joita ei yleensä loogisesti voinutkaan kumota.

Luultavasti siksi Hitler ei ottanut häntä takaisin palvelukseensa, toisin kuin monet muut erotetut kenraalit. Häntä pelotti mies, johon hänen maaginen charminsa ei tehonnut, vaan jonka hän huomasi päin vastoin pystyvän ohjaamaan hänen omia päätöksiään.

eiks-niin-Erik kirjoitti:

Kenraaliportaan eri henkilöiden paineet sodankäynnissä ovat asia, jota maallikon lienee mahdoton pystyä kovin hyvin arvioimaan. Sodan jälkeen nämä paineet helposti purkautuvat tavalla tai toisella.

Lue lisää

Eiks-niin-erik on erittäin oikeassa. Nykyisin on helppo nojatuolissa historiankirjan ääressä ihmetellä jonkun kenraalin ratkaisuja. Mutta siellä tositilanteessa heikkojen viestiyhteyksien, puutteellisten tiedustelutietojen, apuvoimia, lepotaukoja tai vetäytymislupaa ruikuttavien pataljoonankomentajien ja ristiriitaisten ylhäältä tulleitten ohjeitten virrassa päätösten teko on ollut ihan toista.

GudManMe kirjoitti:

"Vaan lukekaapas vaikka Guderianin ja Mansteinin kootut selitykset."

Molempien muistelmat ovat erittäin arvokkaita lähteitä Saksan asevoimien sisäiseen johtamisilmastoon ja tapahtumiin 30-luvulta sodan loppuun.. Tietysti muistelijat aina korostavat omaa erehtymättömyyttään.

"Hitlerin suosikki-juutalaiskenraali Lewinski a.k.a Manstein esimerkiksi kuittaa estoitta omia virhearvioitaan, kuten vaikka väärin arvatun Bagrationin painopistesuunnan, kevyesti että noh 375000 omaa sotilasta kaatui mutta kun oli se fyyrer niin mahoton. "

Silkkaa valetta. Manstein polveutui kahdesta vanhasta aatelissuvusta, vaikka äidin lapseton sisar hänet adoptoi Mansteiniksi.

Manstein erotettiin talvella 1944, joten hänellä ei ollut osaa "Bagrationin" arvioinnissa. Virhe oli Hitlerin ja OKW:n, jotka odottivat hyökkäystä etelässä.

Mansteinin arviointi Hitleristä sodanjohtajana on klassinen esimerkki viileästä analyysistä.
Se ei ole pelkää jälkiviisautta, sillä hän esitti ajatuksensa myös Hitlerille hyvin suoraan.

Lue lisää

Sukupuusta löytyy setä tai eno Avraham ben Avraham von Manstein

mahtaa olla kyseessä?

Erich von Lewinski syntyi 24.7.1887, isä oli kenraali Eduard von Lewinsky ja äiti von Sperlingin vanhasta sotilassuvusta. Erichin äidin lapseton sisar adoptoi sisarenpojan miehensä kenraali Georg von Mansteinin kanssa.

Juutalaisia ei hyväksytty keisarin Saksan armeijaan edes varusmiehiksi, kuin vasta maailmansodan aikana.

Adoptio ei siis tehnyt tuleva marsalkkaa juutalaiseksi, vaikka Mansteinin suvussa. olisi joku juutalainen ollutkin.

Myöskään Lewinski ei ollut juutalainen nimi, vaan johtui suvulle aikanaan läänitetystä kylästä.

Se kyllä osittain tapahtui kenraaleista huolimatta.

Miksi helvetissä sota-ajasta pitää nykyisin yrittää maalata jotain uskomattoman typerää Disney-satua? Itärajan takana vajakkielämään tottuneet varmaan kokevat sen jotenkin hienoksi tavaksi toimia. Täällä niitä piirrettyjä on nähnyt lapsesta saakka ja ne vaan eivät tee kovin suurta vaikutusta.

Onneksi pääesikunta ja puolustusvoimat toimivat nimenomaan toisin. Luin juuri tutkielmän tykistön käytöstä jatkosodassa. Oli erittäin mielenkiintoinen. Tutkimuksen tehnyt upseeri oli paitsi itse tykistön ammattilainen, myös erittäin kriittinen ja etsi huolella kokemusten valossa ongelmakohtia kaikkein menestyneimmistäkin operaatioista, kuten esim. Tuuloksen läpimurto. Ajatuksena nimenomaan se, kuinka toimintaa voidaan aina vain parantaa. Siinä tämä nuori upseeri näyttää kulkevan nimenomaan Nenosen jalanjälkiä. Siinä missä muut osat maavoimia enemmän tai vähemmän jämähtivät paikalleen asemasotavaiheen aikana, Nenosen johtama tykistä käytti senkin ajan uusien, entistä parempien toimintatapojen etsimiseen ja kehitti ampumamenetelmän, joka mahdollisti kesän 1944 keskeiset torjuntavoitot. Paine tähän kehitystyöhön tuli luultavasti Nenosen loputtomasta kunnianhimosta ja tarmosta, jotka hän oli aika tehokkaasti istuttanut myös alaisiinsa. Ulkoista painetta ei ollut, sillä tykistö oli saanut paljon kehuja toiminnastaan hyökkäysvaiheen aikana ja moni muu komentaja olisi vain jäänyt paistattelemaan erinomaisuudessaan ja keskittynyt täällä tiltuilevien tavoin kirjoittelemaan ihku-satuja ylikokoisiksi paisuneilla pikkulapsille.

Jos ei oikeasti ymmärrä jostakin asiasta mitään, niin miksi pitää siitä höpöttää.

Siinä oppii oikeanlaista nöyryyttä ja liehakointia.

Ei vaan tuntunut käytännössä avaavan:-)

"Jos jätetään hetkeksi syrjään kiistatta erittäin heikkotasoiseksi osoitettu upseerien peruskoulutus, niin voidaan tarkastella uran seuraavia portaita."

Missä tuo on osoitettu? Upseerien peruskoulutus on yhdistelmä akateemista opiskelua ja käytännön taitoja. Se on hyvin vaativa ja tunnustettu korkeatasoiseksi.

" Yleisesti hyväksytyn näkemyksen mukaan tasavallan presidentin adjutanttina toimiminen avaa tien kenraalikuntaan. Siis toisin sanoen toimiminen miespalvelijana eli butlerina. "

Missä tällainen näkemys on hyväksytty? Adjutanteiksi valitut kuuluvat majuriportaan upseerien parhaimmistoon, joten eteneminen aikanaan kenraalikuntaan on täysin mahdollista, joskus jopa vielä adjutanttivaiheessa.
Ansioiksi tarvitaan kuitenkin myös muuta kuin toiminta ylipäällikön sotilasavustajana.
Sehän selvää tarkastelemalla vaikka kenraalien elämäkertoja.

ei oler miespalvelija, eikä hoivimestarti vaan sotiasasiantuntija ja päivittäisen ohjelman järjestäjä.

Presidnetillä lienee erikseen varsinainen palvveluskuta.

Ylipäällikön-avustaja kirjoitti:

ei oler miespalvelija, eikä hoivimestarti vaan sotiasasiantuntija ja päivittäisen ohjelman järjestäjä.

Presidnetillä lienee erikseen varsinainen palvveluskuta.

Siviilipuolella päivittäisen ohjelman järjestäjiä kutsutaan sihteereiksi.

avustajaksi. Adjutantti on sotilasavustaja. Se on aivan muuta kuin sihteeri tai miespalvelija.

Järjestely on sama useimmissa maissa.

Juuri näin !

Upseeriston haukkujien teksteistä loistaa valtavan perusteellinen "asiantuntemus", - heh, heh.

Nyt nämä ikäluokkiensa parhaat sotilaat sitten paraikaa vollottaa uutisissa että kauhun paikka jos eduskunta käskee lähtemään Suomen ulkopuolelle tukitehtäviin. Pelottaa, huii!

tasotonta-skeidaa kirjoitti:

Juuri näin !

Upseeriston haukkujien teksteistä loistaa valtavan perusteellinen "asiantuntemus", - heh, heh.

Useimmat eivät 'vollota' laisinkaan! Sen sijaan Tiltulauma tekee sen heidän puolestaan!

Tiltut rakastavat salaa Suomen armeijaa?? Heille on kauhistus suomalaisen sotilaan kaatuminen ulkomailla, mutta annas olla kun kyse on Venäjän soltuista Ukrainassa tai Syyriassa niin silloin ei todellakaan surra tai olla köyhiä tai kipeitä:-D

Iteetui kirjoitti:

Nyt nämä ikäluokkiensa parhaat sotilaat sitten paraikaa vollottaa uutisissa että kauhun paikka jos eduskunta käskee lähtemään Suomen ulkopuolelle tukitehtäviin. Pelottaa, huii!

Lue lisää

Ammattisotilas siis joutuisi näkemään sodan omaisia tilanteita muuallakin kuin telkkarissa esitettävistä elokuvista ja Korkkarista lukien - huh onpas pöyristyttävä ajatus! Seuraavaan virkapuku-uudistukseen aloitteeksi ruskeat housut.

Kyse ei ole "näkemisestä", vaan joutumisesta henkilökohtaisen hengenmenon vaaraan muualla kuin kotimaassa.. Siihen ei ole ammatinvalinnassa sitouduttu

Ulkomaanpalvelus on ollut vapaaehtoista. Henkilöstöä on ollut riittävästi.
Ammattisotilas on uran valitessaan sitoutunut palvelemaan sodassa vain Suomen puolustusta.

Turha-valehdella kirjoitti:

Kyse ei ole "näkemisestä", vaan joutumisesta henkilökohtaisen hengenmenon vaaraan muualla kuin kotimaassa.. Siihen ei ole ammatinvalinnassa sitouduttu

Ulkomaanpalvelus on ollut vapaaehtoista. Henkilöstöä on ollut riittävästi.
Ammattisotilas on uran valitessaan sitoutunut palvelemaan sodassa vain Suomen puolustusta.

Lue lisää

Että sellaisia "ammattisotilaita"

Turha-valehdella kirjoitti:

Kyse ei ole "näkemisestä", vaan joutumisesta henkilökohtaisen hengenmenon vaaraan muualla kuin kotimaassa.. Siihen ei ole ammatinvalinnassa sitouduttu

Ulkomaanpalvelus on ollut vapaaehtoista. Henkilöstöä on ollut riittävästi.
Ammattisotilas on uran valitessaan sitoutunut palvelemaan sodassa vain Suomen puolustusta.

Lue lisää

Antoipa tämä episodi ikävän maineen. Kun palkkaa tarjotaan 5-6x ulkomaankomennuksesta ja silti nillitetään niin vaikea vetää muuta johtopäätöstä kuin että ns. ammattisotilaamme ovat paskahousuisia PELKUREITA.

Näinkävi kirjoitti:

Antoipa tämä episodi ikävän maineen. Kun palkkaa tarjotaan 5-6x ulkomaankomennuksesta ja silti nillitetään niin vaikea vetää muuta johtopäätöstä kuin että ns. ammattisotilaamme ovat paskahousuisia PELKUREITA.

Lue lisää

Eipä olisi uskonut. Kuka haluaisi näiden sipsuttajien johdolla lähteä maata puolustamaan?

Suomalaien sodilals menee sinne minne kasketan. Varsinkin jupseeri on hjuva tukkiruoga.

Suomalainen upseeri osaa kuolla oikealla tavalla. Pullo vasemmassa kädessä ja oikeassa mulukku! Upseerin tieteskin. Kukas sitä ny pelekkää sodameestä?

Ja uppseerin pit?ä olla aito kaaderi. Paremman puutteessa käypi mysös Kirkkojärven marssija. Koskaan ei rottakoulun välttävästi läpikäynyt ylikerskantti.