Hallintaoikeustestamentti ja lakiosa

" Lapsethan saavat tuon mukaan omaisuuden omistukseensa 100%. Asunnon osalta kuitenkin hallintaoikeus jää avopuolisolle (testamentti) // mutta en hoksaa, miksi se tässä tapauksessa olisi tarpeellinen tieto - kun siis lapset saavat kaiken"

Hoksaisitkohan, jos lukisit toiselle juuri kirjoittamani vastauksen? http://keskustelu.suomi24.fi/t/14863782/avio-oikeudesta-vapaa-perinto-ja-testamentti#comment-89971150

Kun tuollainen hallintaoikeus loukkaa rintaperillisen oikeutta lakiosaan.
lakiosa tule olla omistuksessa ja täydessä määräämisvallassa.
Tämän syystä lakiosalla on merkitystä vaikka omistus olisikin 100%.

Kannattaa googlettaa perintökaari ja etsiä kohta testamentista ja lakiosasta.

Jep - nyt hoksasin ;)

Simppeli_juttu kirjoitti:

Kun tuollainen hallintaoikeus loukkaa rintaperillisen oikeutta lakiosaan.
lakiosa tule olla omistuksessa ja täydessä määräämisvallassa.
Tämän syystä lakiosalla on merkitystä vaikka omistus olisikin 100%.

Kannattaa googlettaa perintökaari ja etsiä kohta testamentista ja lakiosasta.

Lue lisää

Lakiosan vaatiminen voi olla hyvin perusteltua ei ahneutta. Hallintatestamentin saaja voi vuokrata asunnon ja muuttaa itse muualle, saaden kaikki vuokratuotot asunnosta. Rintaperilliset saavat vain vastuut asunnosta esim. suuremmat peruskorjauskulut omistusosuudellaan. Jos hallintatestamentti on tehty eliniäksi, vastuita voi olla jopa 20-40 vuotta ehkä enemmänkin. Lakiosan vaaatiminen voi pienentää omistusosuutta tai johtaa jopa asunnon myyntiin jolloin he vapautuvat vastuista ja saavat koko perinnön.

Edellisten kommenttien perusteella ainakin siis kannattaa tuota lakiosaansa vaatia (oli siitä maininta testamentin tiedoksisaannossa tai ei). Se on sit toinen asia, miten homma käytännössä ratkeaa mut sen selvittänee pikapuoliin edelliset nimimerkit :)

Täällä on moneen kertaan kehotettu avopuolisoita solmimaan avioliitto, sillä siinä on ainoa ratkaisu tilanteeseen. Avioleskelle kuuluva asunnon hallintaoikeus nimittäin on vahvempi oikeus kuin perittävän rintaperillisen oikeus saada laskiosa hallintaansa. Avoleskellä asia on päin vastoin, rintaperillisen oikeus saada lakiosa hallintaan voittaa avoleskelle testamentilla annetun asunnon hallintaoikeuden.

PK 3:1a.2
"Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso [= aviopuoliso] saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L3P1a

Aviolesken kyseen ollen lakiosaa ei voida lesken eläessä asunnosta vaatia, joten rintaperillinen joutuu odottamaan lesken kuolemaan saadakseen perinnön hallintaansa. Avolesken tapauksessa taas testamentti on tehoton siltä osin kuin se loukkaa rintaperillisen lakiosaa, joten asunto voidaan myydä - minkä seurauksena testamentti raukeaa, koska ei ole enää asuntoa, jota avoleski hallitsisi. (Tai sitten rintaperillinen saa asunnon omistukseensa ilman hallintarasitetta.)

"Eihän lakiosaa voida maksaa silloinkaan jos olisi AVIOleski"

Todella typerä vertaus. No ei voi ei, juuri sen takia kun kyseessä on AVIOleski!! Jos haluaa AVIOliiton edut tuon asian suhteen, niin silloin täytyy tosiaan olla siinä AVIOliitossa.

00530 kirjoitti:

Täällä on moneen kertaan kehotettu avopuolisoita solmimaan avioliitto, sillä siinä on ainoa ratkaisu tilanteeseen. Avioleskelle kuuluva asunnon hallintaoikeus nimittäin on vahvempi oikeus kuin perittävän rintaperillisen oikeus saada laskiosa hallintaansa. Avoleskellä asia on päin vastoin, rintaperillisen oikeus saada lakiosa hallintaan voittaa avoleskelle testamentilla annetun asunnon hallintaoikeuden.

PK 3:1a.2
"Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso [= aviopuoliso] saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L3P1a

Aviolesken kyseen ollen lakiosaa ei voida lesken eläessä asunnosta vaatia, joten rintaperillinen joutuu odottamaan lesken kuolemaan saadakseen perinnön hallintaansa. Avolesken tapauksessa taas testamentti on tehoton siltä osin kuin se loukkaa rintaperillisen lakiosaa, joten asunto voidaan myydä - minkä seurauksena testamentti raukeaa, koska ei ole enää asuntoa, jota avoleski hallitsisi. (Tai sitten rintaperillinen saa asunnon omistukseensa ilman hallintarasitetta.)

Lue lisää

Jep - nyt tämä tilanne aukesi minullekin - Hyvä 00530!!!

PS: Aina näitä "moneen kertaan" kehotettuja juttuja ei pulmatilanteen avaaja ole täällä käynyt lukemassa, vaan heittää hädissään oman de facto -tilanteen palstalaisten ruodittavaksi toiveena saada jonkinlainen selvyys tyyliin pika-pikaa...

Jos rintaperilliset vaativat lakiosaa avopuolisolle tehdystä hallintatestamentista kun muuta omaisuutta asunnon lisäksi ei ole, niin heillä on oikeus 50%:iin vainajan osuudesta asuntoon.
on puolet rintaperilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta.

Rintaperillinen voi vaatia, että lakiosaa laskettaessa otetaan huomioon perittävän avopuolisolle antamat ennakkoperinnöt, jotkin lahjat ja lahjanluonteiset luovutukset. Huomioon otettavia lahjoja ovat sellaiset perittävän eläessään antamat omaisuuserät, jotka voidaan tarkoituksensa puolesta rinnastaa testamenttiin. Mukaan lasketaan myös lahjat (suosiolahja), joilla pyritään suosimaan lahjan saajaa lakiosaan oikeutetun perillisen vahingoksi. Ennakkoluovutukset arvostetaan luovutushetken arvoon eli jäämistöä ei pyritä palauttamaan sellaiseksi kuin se olisi ilman luovutuksia, vaan inflaatio saa heikentää arvoa. Jos jäämistöstä ei voida luovuttaa lakiosan osuutta, voivat ennakkoluovutusten saajat joutua palauttamaan saamaansa omaisuutta täydentääkseen rintaperillisen lakiosaa. Tällöin rintaperillinen voi vaatia kanneteitse tuomioistuimessa lakiosan täydennystä.

Jos avopuoliso ei pysty maksamaan lakiosaa asunnon hinnasta niin asunto menee myyntiin ja rintaperilliset saavat asunnon mentyä myyntiin koko 100% vainajan osuudesta eli koko perintönsä. Et voi antaa lakiosuutena asuntoa, jota rasittaa hallintaoikeus. Eli jos rahat eivät riitä lakiosuuksiin, asunto on myytävä.

Jos vainaja pystyy maksamaan lakiosan muista varoistaan, rintaperilliset jäävät vainajan asunto-omistuksen 50%:n osuudella osakkaiksi asuntoon hallintatestamentin voimassalolon ajaksi, joka päättyy viimeistään hallintaoikeustestamentin saajan kuolemaan tai siihen että hän suostuu asunnon myyntiin, jolloin rintaperilliset saavat kauppahinnasta loput 50% vainajan asunto-osuudesta.

Lakiosa tulee maksaa viipymättä sen vaatimisen jälkeen tai asunto laittaa myyntiin rintaperillisten perintöetuoikeuden toteutumiseksi.

Rintaperillisen on vedottava testamentin tehottomuuteen antamalla lakiosailmoitus testamentin saajalle kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksiannosta. Perillinen ei voi vedota testamentin tehottomuuteen, jos hän on luopunut lakiosasta perittävän kuoltua.
Lakiosan vaatiminen eli lakiosavaade on yksilöllinen vaatimus, joka tehdään perinnönjaossa. Kukin rintaperillinen voi vapaasti päättää lakiosansa vaatimisesta ja siitä, mitkä ennakkoluovutukset hän vaatii jäämistöön lisättäviksi. Eri rintaperillisten lakiosat voivat siten poiketa toisistaan. Käytännössä ennakkoluovutusten huomioonottamisesta sovitaan yleensä yhteisesti rintaperillisten kesken.

LakiosaYkkösenä kirjoitti:

Jos rintaperilliset vaativat lakiosaa avopuolisolle tehdystä hallintatestamentista kun muuta omaisuutta asunnon lisäksi ei ole, niin heillä on oikeus 50%:iin vainajan osuudesta asuntoon.
on puolet rintaperilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta.

Rintaperillinen voi vaatia, että lakiosaa laskettaessa otetaan huomioon perittävän avopuolisolle antamat ennakkoperinnöt, jotkin lahjat ja lahjanluonteiset luovutukset. Huomioon otettavia lahjoja ovat sellaiset perittävän eläessään antamat omaisuuserät, jotka voidaan tarkoituksensa puolesta rinnastaa testamenttiin. Mukaan lasketaan myös lahjat (suosiolahja), joilla pyritään suosimaan lahjan saajaa lakiosaan oikeutetun perillisen vahingoksi. Ennakkoluovutukset arvostetaan luovutushetken arvoon eli jäämistöä ei pyritä palauttamaan sellaiseksi kuin se olisi ilman luovutuksia, vaan inflaatio saa heikentää arvoa. Jos jäämistöstä ei voida luovuttaa lakiosan osuutta, voivat ennakkoluovutusten saajat joutua palauttamaan saamaansa omaisuutta täydentääkseen rintaperillisen lakiosaa. Tällöin rintaperillinen voi vaatia kanneteitse tuomioistuimessa lakiosan täydennystä.

Jos avopuoliso ei pysty maksamaan lakiosaa asunnon hinnasta niin asunto menee myyntiin ja rintaperilliset saavat asunnon mentyä myyntiin koko 100% vainajan osuudesta eli koko perintönsä. Et voi antaa lakiosuutena asuntoa, jota rasittaa hallintaoikeus. Eli jos rahat eivät riitä lakiosuuksiin, asunto on myytävä.

Jos vainaja pystyy maksamaan lakiosan muista varoistaan, rintaperilliset jäävät vainajan asunto-omistuksen 50%:n osuudella osakkaiksi asuntoon hallintatestamentin voimassalolon ajaksi, joka päättyy viimeistään hallintaoikeustestamentin saajan kuolemaan tai siihen että hän suostuu asunnon myyntiin, jolloin rintaperilliset saavat kauppahinnasta loput 50% vainajan asunto-osuudesta.

Lakiosa tulee maksaa viipymättä sen vaatimisen jälkeen tai asunto laittaa myyntiin rintaperillisten perintöetuoikeuden toteutumiseksi.

Rintaperillisen on vedottava testamentin tehottomuuteen antamalla lakiosailmoitus testamentin saajalle kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksiannosta. Perillinen ei voi vedota testamentin tehottomuuteen, jos hän on luopunut lakiosasta perittävän kuoltua.
Lakiosan vaatiminen eli lakiosavaade on yksilöllinen vaatimus, joka tehdään perinnönjaossa. Kukin rintaperillinen voi vapaasti päättää lakiosansa vaatimisesta ja siitä, mitkä ennakkoluovutukset hän vaatii jäämistöön lisättäviksi. Eri rintaperillisten lakiosat voivat siten poiketa toisistaan. Käytännössä ennakkoluovutusten huomioonottamisesta sovitaan yleensä yhteisesti rintaperillisten kesken.

Lue lisää

Siis: Jos hallintaoikeustestamentin edunsaaja avopuoliso pystyy maksamaan lakiosan muista varoistaan, rintaperilliset jäävät vainajan asunto-omistuksen 50%:n osuudella osakkaiksi asuntoon hallintatestamentin voimassalolon ajaksi, joka päättyy viimeistään hallintaoikeustestamentin saajan kuolemaan tai siihen että hän suostuu asunnon myyntiin, jolloin rintaperilliset saavat kauppahinnasta loput 50% vainajan asunto-osuudesta.

Rintaperillisen lakiosan suorittamisesta rahana
http://www.allianssi.fi/ajankohtaista/2003-1.html

Hyväkseni on tehty testamentti. Voinko testamentin saajana suorittaa rintaperillisen lakiosan rahana?

Lakiosaa koskevat määräykset löytyvät perintökaaren (PK) 7 luvusta. Mainitun luvun 1 §:n mukaan lakiosalla tarkoitetaan rintaperillisen (= perittävän lapsen) ja tämän jälkeläisen oikeutta perittävän jälkeen. Lakiosa on puolet lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta.
PK 7:2:n mukaan lakiosaa määrättäessä tulee ottaa huomioon ne, jotka perittävä on tehnyt perinnöttömäksi. PK 7:5,1:n mukaan testamentti on tehoton siltä osin kuin se estää perillistä saamasta lakiosaansa.

Esimerkiksi A:lta, joka on testamentannut koko omaisuutensa B:lle, jää kolme rintaperillistä C, D ja E. Lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan heidän perintöosansa olisi 1/3-1/3-1/3. Koska lakiosa on puolet perintöosasta, muodostuu lakiosan suuruudeksi 1/6-1/6-1/6 (1/6 1/6 1/6 = 1/2 perittävän jäämistöstä). Mikäli jäämistön arvo olisi esimerkiksi 120.000 euroa, muodostuisi C:n, D:n ja E:n lakiosan suuruudeksi 20.000 euroa/perillinen.

Voimassaolevan lain mukaan tulee testamentin saajan oikeudesta suorittaa lakiosa rahana olla ehto testamentissa. Tämä on eräissä tapauksissa tarpeettomasti estänyt testamentin tekijän tarkoituksen toteuttamisen. Näin on saattanut käydä esimerkiksi siitä syystä, ettei ehdon mainitsemisen tarpeellisuutta ole tiedetty testamenttia laadittaessa. Ehto on saatettu jättää ottamatta testamenttiin myös sen vuoksi, että testamentin tekijällä ei testamenttia laatiessaan ollut aihetta olettaa testamentin tulevan loukkaamaan lakiosaa (HE 77 - 2000 vp).

PK 7:5 onkin em. syistä muutettu. Muutoksen mukaan testamentin saaja voi suorittaa lakiosaan oikeutetulle perilliselle lakiosaa vastaavan tai siitä puuttuvan määrän rahana siinäkin tapauksessa, ettei testamenttiin ole otettu tätä koskevaa ehtoa. Perittävä voi kuitenkin niin halutessaan testamentissaan määrätä, ettei testamentin saajalla ole oikeutta saada suoritustaan rahana.
Muutos tulee voimaan 1.2.2003. Mikäli perittävä on kuollut ennen lain voimaantuloa, on sovellettava tällä hetkellä vielä voimassaolevaa lakia.

Muistathan vielä, että PK 7:5,3 mukaan perillisen on vedottava testamentin tehottomuuteen ilmoittamalla lakiosaa koskeva vaatimuksensa testamentin saajalle haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu tiedoksi perilliselle.

tarkennuksia kirjoitti:

Rintaperillisen lakiosan suorittamisesta rahana
http://www.allianssi.fi/ajankohtaista/2003-1.html

Hyväkseni on tehty testamentti. Voinko testamentin saajana suorittaa rintaperillisen lakiosan rahana?

Lakiosaa koskevat määräykset löytyvät perintökaaren (PK) 7 luvusta. Mainitun luvun 1 §:n mukaan lakiosalla tarkoitetaan rintaperillisen (= perittävän lapsen) ja tämän jälkeläisen oikeutta perittävän jälkeen. Lakiosa on puolet lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta.
PK 7:2:n mukaan lakiosaa määrättäessä tulee ottaa huomioon ne, jotka perittävä on tehnyt perinnöttömäksi. PK 7:5,1:n mukaan testamentti on tehoton siltä osin kuin se estää perillistä saamasta lakiosaansa.

Esimerkiksi A:lta, joka on testamentannut koko omaisuutensa B:lle, jää kolme rintaperillistä C, D ja E. Lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan heidän perintöosansa olisi 1/3-1/3-1/3. Koska lakiosa on puolet perintöosasta, muodostuu lakiosan suuruudeksi 1/6-1/6-1/6 (1/6 1/6 1/6 = 1/2 perittävän jäämistöstä). Mikäli jäämistön arvo olisi esimerkiksi 120.000 euroa, muodostuisi C:n, D:n ja E:n lakiosan suuruudeksi 20.000 euroa/perillinen.

Voimassaolevan lain mukaan tulee testamentin saajan oikeudesta suorittaa lakiosa rahana olla ehto testamentissa. Tämä on eräissä tapauksissa tarpeettomasti estänyt testamentin tekijän tarkoituksen toteuttamisen. Näin on saattanut käydä esimerkiksi siitä syystä, ettei ehdon mainitsemisen tarpeellisuutta ole tiedetty testamenttia laadittaessa. Ehto on saatettu jättää ottamatta testamenttiin myös sen vuoksi, että testamentin tekijällä ei testamenttia laatiessaan ollut aihetta olettaa testamentin tulevan loukkaamaan lakiosaa (HE 77 - 2000 vp).

PK 7:5 onkin em. syistä muutettu. Muutoksen mukaan testamentin saaja voi suorittaa lakiosaan oikeutetulle perilliselle lakiosaa vastaavan tai siitä puuttuvan määrän rahana siinäkin tapauksessa, ettei testamenttiin ole otettu tätä koskevaa ehtoa. Perittävä voi kuitenkin niin halutessaan testamentissaan määrätä, ettei testamentin saajalla ole oikeutta saada suoritustaan rahana.
Muutos tulee voimaan 1.2.2003. Mikäli perittävä on kuollut ennen lain voimaantuloa, on sovellettava tällä hetkellä vielä voimassaolevaa lakia.

Muistathan vielä, että PK 7:5,3 mukaan perillisen on vedottava testamentin tehottomuuteen ilmoittamalla lakiosaa koskeva vaatimuksensa testamentin saajalle haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu tiedoksi perilliselle.

Lue lisää

Onpa "ajankohtaisia" tarkennuksia. Ko. teksti, joka on suora kopio erään tston sivuilta, on kirjoitettu vuonna 2002 eli 15 vuotta sitten!

"Voimassaolevan lain mukaan tulee testamentin saajan oikeudesta suorittaa lakiosa rahana olla ehto testamentissa." Niinpä, vuonna 2002 voimassa olleen lain mukaan. "Muutos tulee voimaan 1.2.2003." Eipä ole ko. tstokaan pysynyt ajan tasalla. Eikä tekstin tänne kopioinut ole osannut sitä päivittää! Tekijänoikeusrikkomukseenkin kopioija on syyllistynyt, kun ei ole lähdettä maininnut (jollei sitten ole ko. tston omistja).

Ei haltijan kuulukaan saada mitään maksamastaan lakiosasta, sillä ovathan sitä vaativat rintaperilliset etuoikeutettuja saamaan lakiosa perinnöstään.
Jos koko perintö on esim. asunto-osakkeessa niin mikäli hallintatestamentin edunsaaja ei pysty lakiosaa maksamaan muuten, asunto menee myyntiin ja rintaperilliset saavat lakiosansa ja myös toisen puolikkaan perinnöstään koska asunto on myyty eikä se ole enää hallintatestamentin alainen. Ei hallintatestamentin saaja tässä voi päättää "ei ole järkeä maksaa" vaan rintaperillisten lakiosa menee edelle jos avopuoliso kyseessä.

Gjfjfdkdkdk kirjoitti:

Ei haltijan kuulukaan saada mitään maksamastaan lakiosasta, sillä ovathan sitä vaativat rintaperilliset etuoikeutettuja saamaan lakiosa perinnöstään.
Jos koko perintö on esim. asunto-osakkeessa niin mikäli hallintatestamentin edunsaaja ei pysty lakiosaa maksamaan muuten, asunto menee myyntiin ja rintaperilliset saavat lakiosansa ja myös toisen puolikkaan perinnöstään koska asunto on myyty eikä se ole enää hallintatestamentin alainen. Ei hallintatestamentin saaja tässä voi päättää "ei ole järkeä maksaa" vaan rintaperillisten lakiosa menee edelle jos avopuoliso kyseessä.

Lue lisää

Ymmärsit vähän väärin.
Ainahan haltija voi päättää maksaako ulkopuolisella rahalla lakiosta vai antaako mennä koko asunnon, tuossahan on juuri se valinnanmahdollisuus.
Esimerkiksi 400 000€ asunto joka on kokonaan perinnönjättäjän ja kyseessä avopuoliso.
Lakiosa olisi tuosta asunnosta 200 000€.
Eihän tuollaista summaa kannata laitta lakiosiin jollei saa tilalle jotain asunnosta.
perillisethän saavat sen lakiosaa vastaavan perintöosuuden heti, saavatko he sitten myöhemmin vielä koko perintöosuuden.
Heidän perintö olisi sitten lopulta 400 000€ lakiosat (rahana) 200 000€ = 600 000€.
Omistusoikeustestamentissa vastaavaa ongelmaa ei synny sillä rahalla maksetun lakiosan tilalle tulee aina testamentattua omaisuutta.

Perintöveron maksu on aivan perusteltua. Saahan siinä henkilö varoja joiden eteen ei ole tehnyt mitään työtä. Yleensähän tulojen eteen tehdään työtä, otetaan riskejä jne. Suomen perintövero on erittäin kohtuullinen.