Erityisherkkyys

minusta kaikki melko normaalit ihmiset on tuon tyyppisiä perimmiltään

Allekirjoitan tuon kaiken.

Tosin siedän hyvinkin kovaäänistä musiikkia ja nautin esim. metallikeikoista mutta inhoan sitä kun kovääniset ihmiset puhuvat toistensa päälle. Kyllä minäkin välillä kovaääninen olen kun innostunut mutta yleensä en silti isossa porukassa saa suunvuoroa.

Monella ihmisellä on vaikka mitä ihmisten luonteenpiirteitä. Narsistisiakin piirteitä on ihan tavallisilla ihmisillä, eikä se tee hänestä välttämättä ihan narsistia...

Jeps, Mutta ErityisHerkätkään eivät ole ToistensaKlooneja.. Ei edes Herkkyydessään.. Saati sitten Persoonassa/Luonteessaan.. Esim. Kaikki HSP:t eivät ole empaattisia ja introverttejä jne.. Samoin Herkkyys on Kuin Spektri.. Herkkyyden piirteet ja voimakkuudet vaihtelevat Yksilöittäin jne.. ;P

No tuohan on kuin minusta kirjoitettu...

MyLMyR kirjoitti:

No tuohan on kuin minusta kirjoitettu...

Paitsi että unen tarpeeni on pieni , 5 h.

Kuulostaa hyvin tutulle kaikki tuo. Siksikin viihdyn enemmän omissa oloissani tai omassa tutussa ympäristössäni tuttujen ihmisien kanssa. Pystyn olemaan itse levollisimmillani silloin, kun en saa liikaa ärsykkeitä ympäristöstäni. Kun en saa suljettua vastaanottimiakaan tuolla liikkuessani. Joka suunnasta tulee kaikenaikaa ärsykettä aisteille ja se osaa olla väsyttävää. :)

Kauneus ja kauniit asiat ne saa herkistymään ja itkemään hyvin helposti. Myös elämän surulliset asiat. Myötäeläminen on semmoista, että joutuu opettelemaan, ettei mene liiaksi mukaan. Itsensä suojelemiseksi. Jostain syystä vedän ihmisiä puoleeni helposti, siis niin että ihmiset lähetyy ja avautuu asioistaan.

Joskus on pakko vetäytyä pois ihmisten ilmoilta, kun ei vaan jaksa enempää. Eikä kuitenkaan halua olla tyly. Joskus jo näkee, että joku on tulossa sillä naamalla lähelle, että aikoo ruveta puhumaan ja välillä tulee melkein paniikki, kun ei ole itse sillä päällä että olisi vastaanottavainen. :)

Mies sanoo usein, että kyylään ihmisiä. Mielestäni en kyylää, mä vaan tarkkailen ja teen kaikenaikaa havaintoja. Just tunnetiloista ja kanssakäymisistä jne.

lisään tähän vielä että koskee siis myös sekä tuttuja että juuri tavattuja ihmisiä.

zönggö kirjoitti:

Kuulostaa hyvin tutulle kaikki tuo. Siksikin viihdyn enemmän omissa oloissani tai omassa tutussa ympäristössäni tuttujen ihmisien kanssa. Pystyn olemaan itse levollisimmillani silloin, kun en saa liikaa ärsykkeitä ympäristöstäni. Kun en saa suljettua vastaanottimiakaan tuolla liikkuessani. Joka suunnasta tulee kaikenaikaa ärsykettä aisteille ja se osaa olla väsyttävää. :)

Kauneus ja kauniit asiat ne saa herkistymään ja itkemään hyvin helposti. Myös elämän surulliset asiat. Myötäeläminen on semmoista, että joutuu opettelemaan, ettei mene liiaksi mukaan. Itsensä suojelemiseksi. Jostain syystä vedän ihmisiä puoleeni helposti, siis niin että ihmiset lähetyy ja avautuu asioistaan.

Joskus on pakko vetäytyä pois ihmisten ilmoilta, kun ei vaan jaksa enempää. Eikä kuitenkaan halua olla tyly. Joskus jo näkee, että joku on tulossa sillä naamalla lähelle, että aikoo ruveta puhumaan ja välillä tulee melkein paniikki, kun ei ole itse sillä päällä että olisi vastaanottavainen. :)

Mies sanoo usein, että kyylään ihmisiä. Mielestäni en kyylää, mä vaan tarkkailen ja teen kaikenaikaa havaintoja. Just tunnetiloista ja kanssakäymisistä jne.

Lue lisää

Tuon saman olisin voinut itse kirjoittaa. Kaikkein ihaninta olisi kun jotenkin pystyisi itse siihen ihmiskontaktimäärään vaikuttamaan. Tai jos pystyisi vaan valitsemaan esim. sellaisen työn, että kontakteja voisi ottaa sen tietyn määrän/jaksottaa, minkä tietää jaksavansa esim. per päivä.

Sitten lisäisin sen, että harva meidän kaltaisia pääsee koskaan oikealta minuudelta tuntemaan, saan vastapuolen näkemään itseni siinä valossa kuin hän haluaa (mutta ei se ole se oikea kuva; se on just sitä hyväntahtoisuutta ja miellyttämistä ja mukautumista kun tulee vaan peilattua toista), ja minulle riittää yksi tai kaksi tosi läheistä ihmistä. En halua kerätä hyvänpäivän tuttuja ympärilleni. Se on jotenkin aika tylyn oloista, mutta valikoin ihmiset hirvittävän tarkkaan. Kyllä, tarkkailua koko elämä.

Konkreettinen esimerkki on myös se, että osaan tulkita ja lukea eläinten toimintatapoja hyvin ja käsitellä niitä. Itselläni on hevosia. Voisin viettää tuntikausia aidan reunalla ja tarkkailla, miten ne käyttäytyvät. Miksi jokin toimii siten kuin se toimii. Sairaan ja terveen eläimen erottaa vaikkei rodusta tai lajista olisikaan kokemusta; toinen saattaa sanoa, että hevonenhan vaan lepää ja nukkuu, minä näen vieraastakin eläimestä, että sillä on kuume tai kipu. Kaikki sanattomat signaalit ihmisissä/eläimissä ovat tärkeitä viestejä. Huomioin katseen, hengityksen, liikahdukset, eleet tosi tarkkaan.

Ylipäätään sosiaalisessa elämässä myös konfliktit on helppo väistää, koska ne tietää ajoissa, mistä ne ovat syntymässä. Jos esimerkiksi seuraa sivusta kun kaksi ihmistä keskustelee, huomaan ajoissa milloin toinen osapuoli on ärsyyntynyt ja toinen sitten vaan jatkaa tajuamatta toisen tunnetilaa.

uskoisin kirjoitti:

minusta kaikki melko normaalit ihmiset on tuon tyyppisiä perimmiltään

Eivät muuten ole älä puhu sontaa

TätäOnEletty kirjoitti:

Tuon saman olisin voinut itse kirjoittaa. Kaikkein ihaninta olisi kun jotenkin pystyisi itse siihen ihmiskontaktimäärään vaikuttamaan. Tai jos pystyisi vaan valitsemaan esim. sellaisen työn, että kontakteja voisi ottaa sen tietyn määrän/jaksottaa, minkä tietää jaksavansa esim. per päivä.

Sitten lisäisin sen, että harva meidän kaltaisia pääsee koskaan oikealta minuudelta tuntemaan, saan vastapuolen näkemään itseni siinä valossa kuin hän haluaa (mutta ei se ole se oikea kuva; se on just sitä hyväntahtoisuutta ja miellyttämistä ja mukautumista kun tulee vaan peilattua toista), ja minulle riittää yksi tai kaksi tosi läheistä ihmistä. En halua kerätä hyvänpäivän tuttuja ympärilleni. Se on jotenkin aika tylyn oloista, mutta valikoin ihmiset hirvittävän tarkkaan. Kyllä, tarkkailua koko elämä.

Konkreettinen esimerkki on myös se, että osaan tulkita ja lukea eläinten toimintatapoja hyvin ja käsitellä niitä. Itselläni on hevosia. Voisin viettää tuntikausia aidan reunalla ja tarkkailla, miten ne käyttäytyvät. Miksi jokin toimii siten kuin se toimii. Sairaan ja terveen eläimen erottaa vaikkei rodusta tai lajista olisikaan kokemusta; toinen saattaa sanoa, että hevonenhan vaan lepää ja nukkuu, minä näen vieraastakin eläimestä, että sillä on kuume tai kipu. Kaikki sanattomat signaalit ihmisissä/eläimissä ovat tärkeitä viestejä. Huomioin katseen, hengityksen, liikahdukset, eleet tosi tarkkaan.

Ylipäätään sosiaalisessa elämässä myös konfliktit on helppo väistää, koska ne tietää ajoissa, mistä ne ovat syntymässä. Jos esimerkiksi seuraa sivusta kun kaksi ihmistä keskustelee, huomaan ajoissa milloin toinen osapuoli on ärsyyntynyt ja toinen sitten vaan jatkaa tajuamatta toisen tunnetilaa.

Lue lisää

Puhut selkeästi kokemuksesta jossa olen itsekin elänyt. Kaikki ei ole ollut aina niin. Ehken ollut valmis siihen aiemmin. Minuakaan ei kovin moni tunne, monella ei ole edes mahdollista tuntea minua. Se on aika yksinäinen fiilis kun tuntee toisen paremmin kuin hän sinut. Yksinäisyyteen tottuu kun sen kanssa tarpeeksi kauan elää. Eläimet on siinä mielessä helppoja tarkkailtavia kun ne ovat rehellisiä. Vaikka peittää nekin jos tuntemattomia on lähellä.

Minullakin on vain yksi niin läheinen että sen voi tuoda lähemmäksi itseäni. Muuten joudun pitämään muut kaukana.
Ei se ole sitä ettenkö haluaisi vaan ettei siitä ole mitään hyötyä. Se aiheuttaisi vaan kaaosta. Vähän kuin päästäisit kotiisi jonkun joka sotkee kaikki paikat omalla olemassaolollaan.
Kuka jaksaa siivota jäljet joita et itse halunnut ja aiheuttanut.
En ole ihmiskontakteja itse pyrkinyt rajoittamaan ja vaikka tiedän sen helpottavan oloani, en ole sitä paljonkaan tehnyt.
Ihmisissä on paljon minua kiinnostavia reaktioita ja tuntemuksia jotka kiinnostaa minua. Ne opettaa minua käsittelemään omiani.
Ihmiset ei ole helppo laji kaikilla on omat näkemyksensä ja voivat poiketa toisistaan paljonkin.

Tämä tie ei ole ollut helppo, mutta aion jatkaa sitä. Ja jos voisin valita että olisinko erityisherkkä vai tavalliset tunteet omaava, mielummin erityisherkkä.

TätäOnEletty kirjoitti:

Tuon saman olisin voinut itse kirjoittaa. Kaikkein ihaninta olisi kun jotenkin pystyisi itse siihen ihmiskontaktimäärään vaikuttamaan. Tai jos pystyisi vaan valitsemaan esim. sellaisen työn, että kontakteja voisi ottaa sen tietyn määrän/jaksottaa, minkä tietää jaksavansa esim. per päivä.

Sitten lisäisin sen, että harva meidän kaltaisia pääsee koskaan oikealta minuudelta tuntemaan, saan vastapuolen näkemään itseni siinä valossa kuin hän haluaa (mutta ei se ole se oikea kuva; se on just sitä hyväntahtoisuutta ja miellyttämistä ja mukautumista kun tulee vaan peilattua toista), ja minulle riittää yksi tai kaksi tosi läheistä ihmistä. En halua kerätä hyvänpäivän tuttuja ympärilleni. Se on jotenkin aika tylyn oloista, mutta valikoin ihmiset hirvittävän tarkkaan. Kyllä, tarkkailua koko elämä.

Konkreettinen esimerkki on myös se, että osaan tulkita ja lukea eläinten toimintatapoja hyvin ja käsitellä niitä. Itselläni on hevosia. Voisin viettää tuntikausia aidan reunalla ja tarkkailla, miten ne käyttäytyvät. Miksi jokin toimii siten kuin se toimii. Sairaan ja terveen eläimen erottaa vaikkei rodusta tai lajista olisikaan kokemusta; toinen saattaa sanoa, että hevonenhan vaan lepää ja nukkuu, minä näen vieraastakin eläimestä, että sillä on kuume tai kipu. Kaikki sanattomat signaalit ihmisissä/eläimissä ovat tärkeitä viestejä. Huomioin katseen, hengityksen, liikahdukset, eleet tosi tarkkaan.

Ylipäätään sosiaalisessa elämässä myös konfliktit on helppo väistää, koska ne tietää ajoissa, mistä ne ovat syntymässä. Jos esimerkiksi seuraa sivusta kun kaksi ihmistä keskustelee, huomaan ajoissa milloin toinen osapuoli on ärsyyntynyt ja toinen sitten vaan jatkaa tajuamatta toisen tunnetilaa.

Lue lisää

Mulla on myös hyvin pienet piirit. En jaksa mitään seurapiirejä tai edes aktiivisia kaveripiirejä. Joiden kanssa pitäisi päivittäin tavata ja olla kuulumisissa. Semmoinen olen ollut jo hyvin nuoresta saakka. Mielummin kourallinen vanhoja ja hyvin tutuiksi käyneitä ihmisiä ympärillä, kun pussillinen uusia. ja mielummin semmoisia, jotka ei vedä mitään rooleja vaan ovat kaikessa hölmöydessäänkin aitoja itsejään. :)

Eläimet on aitoja, siksi niiden kanssa on helppoa viihtyä. Muistuu mieleen omat lemmikit ja mimmoinen "symbioosi" niiden kanssa eläessä tuli muodostettua.

Kiva lukea sinun ja muidenkin kokemuksia. :)

No ei ne oikeasti ole. Tai yksi nuori mies on iso osa elämääni - poikani. Toinenkin nuori mies tällä sekunnilla sekoittaa ajatuksiani ja hajottaa tuoreen käsitykseni miehistä... mutta muuten elämääni kuuluu miehiä vahvemmin lapseni, koirani, työni ja harrastukseni 😁

Minä tapasin ja aloin jo miettiä parempaa tuttavuutta tälläisen erityisherkäksi itsensä kokevan kanssa. Ajatukset kolahtelivat yksiin ja yksi yö muutti kaiken. Se olikin sitten siinä. Mitäpä minä siihen enää mitään mahdan? Saatoin jotain asioita tehdä liian innokkaasti, tai jollaintapaa ärsytin? Mutta no can do! Sinäänsä minua harmittaa ihmisen puolesta, en sillä sano, että hän just minut menetti, vaan sillä, että se on varmasti saakelin rasittavaa ja vaikeaa elämää...

Ja itsehän en mitään itselle aiokaan voida. Jos olen vaikka kova kuorsaamaan, niin jotainhan sille tietty voi tiettyyn pisteeseen asti, mutta ehkä on helpompi tässä vaiheessa etsiä kummankin helpompi tapaus kohdalleen. :o)

tähänsekaappi kirjoitti:

Minä tapasin ja aloin jo miettiä parempaa tuttavuutta tälläisen erityisherkäksi itsensä kokevan kanssa. Ajatukset kolahtelivat yksiin ja yksi yö muutti kaiken. Se olikin sitten siinä. Mitäpä minä siihen enää mitään mahdan? Saatoin jotain asioita tehdä liian innokkaasti, tai jollaintapaa ärsytin? Mutta no can do! Sinäänsä minua harmittaa ihmisen puolesta, en sillä sano, että hän just minut menetti, vaan sillä, että se on varmasti saakelin rasittavaa ja vaikeaa elämää...

Ja itsehän en mitään itselle aiokaan voida. Jos olen vaikka kova kuorsaamaan, niin jotainhan sille tietty voi tiettyyn pisteeseen asti, mutta ehkä on helpompi tässä vaiheessa etsiä kummankin helpompi tapaus kohdalleen. :o)

Lue lisää

No kuorsaushan ärsyttää kaikkia. Ei ole erityisherkkyydestä kiinni. Moni vaan yksinkertaisesti sotkee erityisherkkyyden ihan kaikkeen mukaan. Herkkä ei ole sama kuin erityisherkkä. Jos tämä aihe kiinnostaa, nykyisin voi etsiä tästä jo kirjallisuuttakin.

TätäOnEletty kirjoitti:

No kuorsaushan ärsyttää kaikkia. Ei ole erityisherkkyydestä kiinni. Moni vaan yksinkertaisesti sotkee erityisherkkyyden ihan kaikkeen mukaan. Herkkä ei ole sama kuin erityisherkkä. Jos tämä aihe kiinnostaa, nykyisin voi etsiä tästä jo kirjallisuuttakin.

Lue lisää

Joo, no siis tuossa vaan pistin esimerkin. Mutta kyllä mäkin tutustun aiheeseen lisää, jahka kiireiltä kerkeän. Tuossa tuo tunneherkkyys osuu mun kohdalla kohdalleen. Mutta toisaalta jokainen ihminen on niin yksilö, että saattaa koostua monista tunnistetuista luonteenpiirteistä. Mutta hyvä niistä on tietää. :o)

ShutThe.. Ja niin PoisPäin.. ;D

.. Herkkyys on Voimaa, jos sen oikein Oivaltaa.. Toki Kaikessa on Aina ns. Hyvät ja Huonot puolensa.. ;D

https://www.youtube.com/watch?v=JeMgZPrIj3s

NuuskaMuikkune kirjoitti:

ShutThe.. Ja niin PoisPäin.. ;D

.. Herkkyys on Voimaa, jos sen oikein Oivaltaa.. Toki Kaikessa on Aina ns. Hyvät ja Huonot puolensa.. ;D

https://www.youtube.com/watch?v=JeMgZPrIj3s

Lue lisää

Nykyään on kaikennäkösiä microaggressioita jne.. Hömppää..

Mielensäpahoittajia, loukkaantujia, itkupillejä joka puolella.. Varsinkin noissa suurkaupungeissa.

Voihan sitä mennä lukkoon aina kun jostain pahoittaa mielensä...
Oikeassa elämässä vaan tulee vastoinkäymisiä, porukkaa kuolee ja siltikkin pitää jatkaa normielämää.


Jos ei ois sossun ja vakaan yhteiskunnan tukea niin ei näitä erityisherkkiä mami kullannuppuja olis olemassa..

Eräkettu kirjoitti:

Nykyään on kaikennäkösiä microaggressioita jne.. Hömppää..

Mielensäpahoittajia, loukkaantujia, itkupillejä joka puolella.. Varsinkin noissa suurkaupungeissa.

Voihan sitä mennä lukkoon aina kun jostain pahoittaa mielensä...
Oikeassa elämässä vaan tulee vastoinkäymisiä, porukkaa kuolee ja siltikkin pitää jatkaa normielämää.


Jos ei ois sossun ja vakaan yhteiskunnan tukea niin ei näitä erityisherkkiä mami kullannuppuja olis olemassa..

Lue lisää

No näitä kaikenlaisia mielen kimurantteja ilmiöitä on ollut taatusti ennen yhteiskunnan tukeakin. Ja vaikka lakkautettas kaikki avut ja unohdettas psykologiset hämpät tähän paikkaan, niin yhä olisi näitä ongelmia. Ei se hanskanhuitasulla miksikään muutu.

Monihan haluaa sitä kivikautista aikaa takaisin, että ei murehdittas tälläisistä. Mutta tälläisiä asioita ihmisillä on aikaa miettiä. Ja moni ajattelee myös, että tää maailma on menossa vaan hurjempaan suuntaan. Mutta aika vääränlainen kuva on ihmisillä. Jos miettii vaikka 50 vuotta ajassa taaksepäin, niin sinunkin olosi olisi aikalailla huonommat. Henkisiä puolia pidetään nykyään heikompina kuin aikaisemmin, mutta niihin ei ollutkaan mahdollisuutta puuttua...oli jo työtä tarpeeksi saada perustarpeet tyydytettyä, ei paljoa parisuhteita miettimään kerennyt Sinkutpalstalla, vaan työtä tehtiin niska limassa lauantainakin...

Erityisherkkä ei ole sama asia kuin vässykkä.
Erityisherkällä voi olla 200 kertaa enemmän munaa ja rohkeutta.

Sitten toisekseen ärsyttää nämä kaikki, jotka huutelee asioista ennen tietämättäkään. Nämä ihmiset eivät erityisherkkiä kykene millään tasolla tavoittamaankaan? Huomaan ettei ole kiinnostustakaan.

Niin muuten vielä yksi esimerkki tavan arjesta; toiset hehkuttavat hetken aikaa Thaimaan matkaa, minä elän talven yli yhtä riemuissani siitä, että viime kesänä kävin Tampereella kolme päivää. Palaan reissuun muistoissani monta kertaa takaisin ja mietin kuinka kivaa siellä oli. Toisten pitää nähdä viidakot ja safarit, että se elämää sykähdyttää jos sykähdyttää ollenkaan. Kun minä vielä mietin viime kesää, tässä vaiheessa he ovatkin jo matkalla Indonesiaan kolmatta kertaa, koska edeltävät reissut on jo pitkään olleet historiaa -onhan siitä kuukausi. Olen tosi pieneen ja vähään tyytyväinen ja siitä haltioitunut. Vaikka vuosiksi eteen päin. Lisäksi liikutun runoista tai kun katselen ilta-aurinkoa tai näen syksyllä kun muuttolinnut ovat liikenteessä. Rakastan luontoa ja metsää ja kaikkia sen pieniä ääniä, mitä ihminen ei tuota.

Eräkettu kirjoitti:

Nykyään on kaikennäkösiä microaggressioita jne.. Hömppää..

Mielensäpahoittajia, loukkaantujia, itkupillejä joka puolella.. Varsinkin noissa suurkaupungeissa.

Voihan sitä mennä lukkoon aina kun jostain pahoittaa mielensä...
Oikeassa elämässä vaan tulee vastoinkäymisiä, porukkaa kuolee ja siltikkin pitää jatkaa normielämää.


Jos ei ois sossun ja vakaan yhteiskunnan tukea niin ei näitä erityisherkkiä mami kullannuppuja olis olemassa..

Lue lisää

Mun lähipiiristä on kuollut ihmisiä viime vuosien aikana enemmän kuin olisi ollut välttämätöntä mutta niistä olen tähän asti selvinnyt. Mutta niillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että olen herkimpi joillekin asioille kuin monet muut.

Eräkettu kirjoitti:

Nykyään on kaikennäkösiä microaggressioita jne.. Hömppää..

Mielensäpahoittajia, loukkaantujia, itkupillejä joka puolella.. Varsinkin noissa suurkaupungeissa.

Voihan sitä mennä lukkoon aina kun jostain pahoittaa mielensä...
Oikeassa elämässä vaan tulee vastoinkäymisiä, porukkaa kuolee ja siltikkin pitää jatkaa normielämää.


Jos ei ois sossun ja vakaan yhteiskunnan tukea niin ei näitä erityisherkkiä mami kullannuppuja olis olemassa..

Lue lisää

.. Noh, Ei pidä paikkaansa.. Et sitten näemmä käsitä mitä HSP pitää sisällään.. ;D

HSP Yksilö voi olla Persoonaltaa/Luonteeltaan ihan mitä vain.. Lämpimästä Kylmään ja kaikkea siltä väliltä.. ;P.. Esim. Joku PsykoNarsu voi olla hyvin HSP vailla empatiaa muita kohtaan.. Tällöin se Herkyys on niiltä osin kääntynyt Täysin häneen Itseensä.. ;P

Herkkyys ei ole Heikkouden yms. SynoNyymi.. ;D

NuuskaMuikkune kirjoitti:

ShutThe.. Ja niin PoisPäin.. ;D

.. Herkkyys on Voimaa, jos sen oikein Oivaltaa.. Toki Kaikessa on Aina ns. Hyvät ja Huonot puolensa.. ;D

https://www.youtube.com/watch?v=JeMgZPrIj3s

Lue lisää

Et uskaltanut Erikselle vittuilla.. :D

Eräkettu kirjoitti:

Nykyään on kaikennäkösiä microaggressioita jne.. Hömppää..

Mielensäpahoittajia, loukkaantujia, itkupillejä joka puolella.. Varsinkin noissa suurkaupungeissa.

Voihan sitä mennä lukkoon aina kun jostain pahoittaa mielensä...
Oikeassa elämässä vaan tulee vastoinkäymisiä, porukkaa kuolee ja siltikkin pitää jatkaa normielämää.


Jos ei ois sossun ja vakaan yhteiskunnan tukea niin ei näitä erityisherkkiä mami kullannuppuja olis olemassa..

Lue lisää

Käsitin ettei se yliherkkyys tarkoita mainitsemiasi asioita. Ihminen ei välttämättä pillitä, mutta elää ja tuntee asioita kovin vahvasti sisällänsä. Minä puhun itsestäni että aistin ihmisiä ja tilanteita automaattisesti. Muut sanoo ihmistuntemuksrksi mutten koe tuntevani ihmisiä niin hyvin kuin miten aistin heidän mielialat ja tilanteet sekä motiivit :/ sitten vetäydyn kuoreen kohdatessani taas kerran ihmisluonteen julmuuden ja se vaikuttaa minuun vahvasti. Ajattelen syvällisiä ja pitemmälle kuin moni muu, arvot ovat mulle tärkeitä... Mä oon niitä idiootteja joita leffoissa näytetään: julma ihminen puukottaa toista selkään kuolemanvakavasti, samalla putoamasillaan rotkoon, jonka reunalla roikkuu yhden käden vaarassa ja puukotettu auttaa sitä puukottajaa pois sieltä... oon se puukotettu ollut liian monta kertaa, mutten minä voi jättää ketään pulaan jos voin auttaa. En tiedä olenko erityisherkkä vaiko en, mutta hyvin mielenkiintoinen aihe tuo on.

fgfggfgfgfgfg kirjoitti:

Et uskaltanut Erikselle vittuilla.. :D

MitN niin?.. Harvemmin minä sellaista teen (vaikka ehkä jotkut (monet) sen joskus (usein), niin ottaa.. ;D).. Lähinnä Kuittailen takaisin ihan fiiliksen mukaan ja esitän enemmän tai vähemmän "haisevia" mielipiteitäni vaihtelevalla Tyylillä.. ;D

MyLMyR kirjoitti:

Käsitin ettei se yliherkkyys tarkoita mainitsemiasi asioita. Ihminen ei välttämättä pillitä, mutta elää ja tuntee asioita kovin vahvasti sisällänsä. Minä puhun itsestäni että aistin ihmisiä ja tilanteita automaattisesti. Muut sanoo ihmistuntemuksrksi mutten koe tuntevani ihmisiä niin hyvin kuin miten aistin heidän mielialat ja tilanteet sekä motiivit :/ sitten vetäydyn kuoreen kohdatessani taas kerran ihmisluonteen julmuuden ja se vaikuttaa minuun vahvasti. Ajattelen syvällisiä ja pitemmälle kuin moni muu, arvot ovat mulle tärkeitä... Mä oon niitä idiootteja joita leffoissa näytetään: julma ihminen puukottaa toista selkään kuolemanvakavasti, samalla putoamasillaan rotkoon, jonka reunalla roikkuu yhden käden vaarassa ja puukotettu auttaa sitä puukottajaa pois sieltä... oon se puukotettu ollut liian monta kertaa, mutten minä voi jättää ketään pulaan jos voin auttaa. En tiedä olenko erityisherkkä vaiko en, mutta hyvin mielenkiintoinen aihe tuo on.

Lue lisää

"Ihminen ei välttämättä pillitä, mutta elää ja tuntee asioita kovin vahvasti sisällänsä."

Mikäs Kyynelissä on vikana, jos saan Kysyä?.. Tunteissa on Voimaa, myös niissä jotka aiheuttavat SilmienKostumista.. Niissä Usein jopa Kaikkein Eniten.. ;P

.. Aikast Kylmä ja Tunteeton AjatusMalli.. Mutta AjatusMallina varmasti "normaalimpi" ja YleisempiMalli.. ;P

NuuskaMuikkune kirjoitti:

"Ihminen ei välttämättä pillitä, mutta elää ja tuntee asioita kovin vahvasti sisällänsä."

Mikäs Kyynelissä on vikana, jos saan Kysyä?.. Tunteissa on Voimaa, myös niissä jotka aiheuttavat SilmienKostumista.. Niissä Usein jopa Kaikkein Eniten.. ;P

.. Aikast Kylmä ja Tunteeton AjatusMalli.. Mutta AjatusMallina varmasti "normaalimpi" ja YleisempiMalli.. ;P

Lue lisää

Kaikki ei voi eikä pysty itkeä muiden nähden esimerkiksi. Minä en pysty. Perheessäni itkeminen ole rangaistettava reaktio, jopa yksi ollessa ei voinut sitä tehdä koska jos jäisi kiinni seuraisi kaikenlaista... ihmisillä on eri taustat.

En tarkoittanut että itkeminen olisi huonoa tai heikkoutta. Tarkoitin ettei itkemättämyys aina tarkoita sitä ettei ihminen koe sisällä asioita vahvemmin kuin moni muu.

Eräkettu kirjoitti:

Nykyään on kaikennäkösiä microaggressioita jne.. Hömppää..

Mielensäpahoittajia, loukkaantujia, itkupillejä joka puolella.. Varsinkin noissa suurkaupungeissa.

Voihan sitä mennä lukkoon aina kun jostain pahoittaa mielensä...
Oikeassa elämässä vaan tulee vastoinkäymisiä, porukkaa kuolee ja siltikkin pitää jatkaa normielämää.


Jos ei ois sossun ja vakaan yhteiskunnan tukea niin ei näitä erityisherkkiä mami kullannuppuja olis olemassa..

Lue lisää

Ei ole ominaisuudesta huolimatta valtion tarvinnut tukea: Töitä on tehty, aina vieraalla kielellä ja vieraissa maissa asti. Suomessa ja monikulttuurisissa yhteisöissä, ja tehdään edelleenkin. Enkä ole suurkaupungin ihmisiä vaan pieneltä kylältä.

Tosin tämä aika ja työelämän muuttunut ote, multitasking eli ympärihösääminen/vouhkaaminen/jatkuva joutava sometus/säätäminen on luonut suuren haasteen erityisherkille. Ennen riitti, että teet perustyön. Nyt työ on siirtynyt jo henkiselle puolelle ja käytännössä siinä pitää olla aina vähän kiinni. Oma aika kapenee ihmisiltä. Erityisherkät korostuvat ensimmäisenä ryhmänä, koska palautuminen on oikeasti todella hidasta ja sitä ei nykyaika enää älylaitteineen salli.

Jos en tällaisena ihmisenä saa rauhoittumisaikaa, tuntuu kuin oma minuus alkaisi katoamaan. Kovin on vaikea toiselle erikaltaiselle selittää, mutta yksin olo on keskustelua itsensä kanssa, jossa kaikki ärsykkeet tulkitaan ja tutkitaan omassa mielessä, päivän ajatukset jäsennellään, käsitellään ne yksin ja sitten voi taas siirtyä eteenpäin.

Lisäksi haluan tuohon vielä laittaa, että kuolemantapaus on todella rajuinta mitä voin kokea. Sitä ei kestä, sen kun otit puheeksi, siinä olit oikeassa. Raju suru laukaisee minussa oikean, lääketieteellisen, fysiologisen sairaskohtauksen. Mitä lähempää liippaa, voi olla, että oma kehokaan ei kestä. Enkä minä mahda sille mitään. Tätä olen itsekin miettinyt, että mitä sitten tapahtuu, ensimmäinen kerta oli jo pelottava. Olen optimisti enkä masentelija, mutta kuolemasta aiheutuneelle äkkisurureaktiolle en pysty mitään. Keho tekee sen vaikka kuinka hokisin, ettei ole mitään hätää, että tästä selvitään.

Aika on kova, mitään herkkyyttä ei katsota hyvällä mikä sinänsä on tosi outoa. Erityisherkkä kärsii ristiriidoista ja kaikenlaisesta riistosta, koska haluaa vaan hyvää. Ja kun antaa hyvää saamatta takaisin, maailma tuntuu kyllä kylmältä paikalta. Sekin on loukkaus, että meitä pidetään naiiveina. Pyrkimys hyvään pistää ajattelemaan pidemmälle ja joskus jo liian pitkälle.

TätäOnEletty kirjoitti:

Ei ole ominaisuudesta huolimatta valtion tarvinnut tukea: Töitä on tehty, aina vieraalla kielellä ja vieraissa maissa asti. Suomessa ja monikulttuurisissa yhteisöissä, ja tehdään edelleenkin. Enkä ole suurkaupungin ihmisiä vaan pieneltä kylältä.

Tosin tämä aika ja työelämän muuttunut ote, multitasking eli ympärihösääminen/vouhkaaminen/jatkuva joutava sometus/säätäminen on luonut suuren haasteen erityisherkille. Ennen riitti, että teet perustyön. Nyt työ on siirtynyt jo henkiselle puolelle ja käytännössä siinä pitää olla aina vähän kiinni. Oma aika kapenee ihmisiltä. Erityisherkät korostuvat ensimmäisenä ryhmänä, koska palautuminen on oikeasti todella hidasta ja sitä ei nykyaika enää älylaitteineen salli.

Jos en tällaisena ihmisenä saa rauhoittumisaikaa, tuntuu kuin oma minuus alkaisi katoamaan. Kovin on vaikea toiselle erikaltaiselle selittää, mutta yksin olo on keskustelua itsensä kanssa, jossa kaikki ärsykkeet tulkitaan ja tutkitaan omassa mielessä, päivän ajatukset jäsennellään, käsitellään ne yksin ja sitten voi taas siirtyä eteenpäin.

Lue lisää

Hyvin tuttua tuo viimeisessä lauseessasi kuvattu jäsentäminen :/ kenenkä kanssa vois tästä ihan livenä jutella kun tuskin psykoterapeutitkaan nyt kaikki asiaan perehtyneet ole. Täytyy etsiä onko sellaisilla jokin yhdistys olemassa ...

TätäOnEletty kirjoitti:

Lisäksi haluan tuohon vielä laittaa, että kuolemantapaus on todella rajuinta mitä voin kokea. Sitä ei kestä, sen kun otit puheeksi, siinä olit oikeassa. Raju suru laukaisee minussa oikean, lääketieteellisen, fysiologisen sairaskohtauksen. Mitä lähempää liippaa, voi olla, että oma kehokaan ei kestä. Enkä minä mahda sille mitään. Tätä olen itsekin miettinyt, että mitä sitten tapahtuu, ensimmäinen kerta oli jo pelottava. Olen optimisti enkä masentelija, mutta kuolemasta aiheutuneelle äkkisurureaktiolle en pysty mitään. Keho tekee sen vaikka kuinka hokisin, ettei ole mitään hätää, että tästä selvitään.

Aika on kova, mitään herkkyyttä ei katsota hyvällä mikä sinänsä on tosi outoa. Erityisherkkä kärsii ristiriidoista ja kaikenlaisesta riistosta, koska haluaa vaan hyvää. Ja kun antaa hyvää saamatta takaisin, maailma tuntuu kyllä kylmältä paikalta. Sekin on loukkaus, että meitä pidetään naiiveina. Pyrkimys hyvään pistää ajattelemaan pidemmälle ja joskus jo liian pitkälle.

Lue lisää

Itse olen sairaanhoitaja ja kestän hyvin kuoleman. Ikääntyneiden ja aikuisten. Koen sen luonnolliseksi. En kuitenkaan pysty hoitamaan vakavasti sairaita lapsia , en pysty ajattelemaankaan pedofiliaa (ainut asia mikä saa mut itkemään missä vain jos kuulen tapauksesta edes sen verran kuin lapsen iän vain). Tämä aihe tuo niin paljon kysymyksiä ... Hmm... pakko päästää puhumaan tästä jonkun tietävän kanssa 😬

MyLMyR kirjoitti:

Hyvin tuttua tuo viimeisessä lauseessasi kuvattu jäsentäminen :/ kenenkä kanssa vois tästä ihan livenä jutella kun tuskin psykoterapeutitkaan nyt kaikki asiaan perehtyneet ole. Täytyy etsiä onko sellaisilla jokin yhdistys olemassa ...

Lue lisää

Käsittääkseni jokin HSP-ryhmä on jo jossain olemassa Suomessa, luin jonkin artikkelin jo aikoja sitten. Joo-o, tuo jäsentäminen on sitä, että säilyttää sen oikean yhteyden itseen, kuka ja millainen minä oikeasti olen, koska tällaisina ihmisinä olemme liian helppoja samaistumaan muihin ja empatisoimaan muita, että oma hyvinvointikin voi unohtua ympärillä olevassa kuhinassa. Ole tosiaan tarkkana jos jollekin ammatti-ihmiselle hakeudut juttelemaan, että hän varmasti olisi perehtynyt ko. asiaan. Osa sanoo, niin muttei ymmärrä alasta tai aiheesta pätkääkään.

MyLMyR kirjoitti:

Itse olen sairaanhoitaja ja kestän hyvin kuoleman. Ikääntyneiden ja aikuisten. Koen sen luonnolliseksi. En kuitenkaan pysty hoitamaan vakavasti sairaita lapsia , en pysty ajattelemaankaan pedofiliaa (ainut asia mikä saa mut itkemään missä vain jos kuulen tapauksesta edes sen verran kuin lapsen iän vain). Tämä aihe tuo niin paljon kysymyksiä ... Hmm... pakko päästää puhumaan tästä jonkun tietävän kanssa 😬

Lue lisää

Yhdistys löytyy, myös lisätietoa asiallisessa muodossa: https://www.erityisherkat.fi/

MyLMyR kirjoitti:

Kaikki ei voi eikä pysty itkeä muiden nähden esimerkiksi. Minä en pysty. Perheessäni itkeminen ole rangaistettava reaktio, jopa yksi ollessa ei voinut sitä tehdä koska jos jäisi kiinni seuraisi kaikenlaista... ihmisillä on eri taustat.

En tarkoittanut että itkeminen olisi huonoa tai heikkoutta. Tarkoitin ettei itkemättämyys aina tarkoita sitä ettei ihminen koe sisällä asioita vahvemmin kuin moni muu.

Lue lisää

Noh, Tuota esiintyy TodPaljon.. Se on Todella Harmillista.. Se voi olla myös (ja monesti varmaan onkin) enemmän tai vähemmän "Traumatisoivaa".. Joka sitten aiheuttaa enemmän tai vähemmän vastaavaa käytöstä tälläisellä yksilöllä myöhemmin.. ;P

.. Suosittelen käymää tätäkin asiaa Itsensä Kanssa läpi, jos/kun on tälläistä kokenut.. Varsinkin jos huomaa itsessään vastaavia piirteitä, jotka voivat ilmetä monin eri tavoin.. ;P

TätäOnEletty kirjoitti:

Ei ole ominaisuudesta huolimatta valtion tarvinnut tukea: Töitä on tehty, aina vieraalla kielellä ja vieraissa maissa asti. Suomessa ja monikulttuurisissa yhteisöissä, ja tehdään edelleenkin. Enkä ole suurkaupungin ihmisiä vaan pieneltä kylältä.

Tosin tämä aika ja työelämän muuttunut ote, multitasking eli ympärihösääminen/vouhkaaminen/jatkuva joutava sometus/säätäminen on luonut suuren haasteen erityisherkille. Ennen riitti, että teet perustyön. Nyt työ on siirtynyt jo henkiselle puolelle ja käytännössä siinä pitää olla aina vähän kiinni. Oma aika kapenee ihmisiltä. Erityisherkät korostuvat ensimmäisenä ryhmänä, koska palautuminen on oikeasti todella hidasta ja sitä ei nykyaika enää älylaitteineen salli.

Jos en tällaisena ihmisenä saa rauhoittumisaikaa, tuntuu kuin oma minuus alkaisi katoamaan. Kovin on vaikea toiselle erikaltaiselle selittää, mutta yksin olo on keskustelua itsensä kanssa, jossa kaikki ärsykkeet tulkitaan ja tutkitaan omassa mielessä, päivän ajatukset jäsennellään, käsitellään ne yksin ja sitten voi taas siirtyä eteenpäin.

Lue lisää

"Tosin tämä aika ja työelämän muuttunut ote, multitasking eli ympärihösääminen/vouhkaaminen/jatkuva joutava sometus/säätäminen on luonut suuren haasteen erityisherkille. Ennen riitti, että teet perustyön. Nyt työ on siirtynyt jo henkiselle puolelle ja käytännössä siinä pitää olla aina vähän kiinni. Oma aika kapenee ihmisiltä. Erityisherkät korostuvat ensimmäisenä ryhmänä, koska palautuminen on oikeasti todella hidasta ja sitä ei nykyaika enää älylaitteineen salli."

Todella hyvin sanottu ja Tiivistetty.. ;P

.. LiikaOnLiikaa.. Ja sitä TunneDataa ja Signaaleja virtaa muutenkin ihan tarpeeksi ilman noita KaikenMaailman Sometuksia yms.. Ja sen lisäksi monet noista asioista on enemmän tai vähemmän Feikkamista yms. ja se on yksi Todella Iso Syy, miksi tietyt jutut aiheuttavat vielä isomman negatiivisen PainoLastin.. ;P

TätäOnEletty kirjoitti:

Ei ole ominaisuudesta huolimatta valtion tarvinnut tukea: Töitä on tehty, aina vieraalla kielellä ja vieraissa maissa asti. Suomessa ja monikulttuurisissa yhteisöissä, ja tehdään edelleenkin. Enkä ole suurkaupungin ihmisiä vaan pieneltä kylältä.

Tosin tämä aika ja työelämän muuttunut ote, multitasking eli ympärihösääminen/vouhkaaminen/jatkuva joutava sometus/säätäminen on luonut suuren haasteen erityisherkille. Ennen riitti, että teet perustyön. Nyt työ on siirtynyt jo henkiselle puolelle ja käytännössä siinä pitää olla aina vähän kiinni. Oma aika kapenee ihmisiltä. Erityisherkät korostuvat ensimmäisenä ryhmänä, koska palautuminen on oikeasti todella hidasta ja sitä ei nykyaika enää älylaitteineen salli.

Jos en tällaisena ihmisenä saa rauhoittumisaikaa, tuntuu kuin oma minuus alkaisi katoamaan. Kovin on vaikea toiselle erikaltaiselle selittää, mutta yksin olo on keskustelua itsensä kanssa, jossa kaikki ärsykkeet tulkitaan ja tutkitaan omassa mielessä, päivän ajatukset jäsennellään, käsitellään ne yksin ja sitten voi taas siirtyä eteenpäin.

Lue lisää

Eiköhän nuo ole rasittavia kaikille paitsi milleeniaaleille..

Itse en käytä muutako sähköpostia töissä..

Mulla on älypuhelin sen takia että voin tsiigata kuvia joistain asennuksista.


On tässä ite kukanenkin erityisherkkä ja pää hajoaa kappaleiksi muutaman kerran päivässä.. Mutta ei siitä piä alkaa itkemään.

Paineen alla oleminen kuuluu elämään... Se paine saattaa murskata useaan otteeseen mutta aina pitää kursia ittensä kasaan.

Ylikorostuneesta empatiastani olen saanut paljon harmia elämässäni 😖 Sitä pidetään naiivisuutena ja joskus tyhmyytenä, koska en voi olla vihainen enkä suuttunut kovin kauan kenellekään. Tämä on kovin mielenkiintoinen aihe tämä erityisherkkyys... ennen en ole lukenut ja ajattelin että tämä lähinnä ikään kuin itkuherkkyyttä, kipuherkkyythä sekä allergioita tarkoittaa 😂

Mukavaa, että otit aiheen puheeksi.

TätäOnEletty kirjoitti:

Mukavaa, että otit aiheen puheeksi.

Niin, monia ihmisten erityispiirteitä pidetään pelottavina, mutta osa jopa kärsii itse samoista. Kieltäminen ja vähättely on monessa ihmisessä se piirre, mikä ensimmäisenä tulee pintaan. Saatetaan nähdä joku piirre toisessa, mitä pitää heikkoutena itsessään, se ärsyttää.

Aika hyvin ilmaistu. Ei lisättävää.

Erityishuippu sä oot! :o)

tähänsekaappi kirjoitti:

Erityishuippu sä oot! :o)

Samat sanat. :)

Kuulostaa siltä että olet vain introvertti.

12121212121212 kirjoitti:

Kuulostaa siltä että olet vain introvertti.

No juu. Introvertti nyt sopii hyvin, vaikka halutessani olen oikea papupata ja avoimen sosiaalinen. Kaukana introvertistä. Mä vaan koen väsyväni hyvin pian, mitä enemmän olen aktiivisesti ihmisten kanssa tekemisissä.

Lyhyet ajat menee ihan hyvin, mutta edes päivittäin työelämässä jatkuvalla sosiaaliselle kanssakäymiselle altistuminen saa mut ihan rättiväsyneeksi ja jopa äkäiseksi. Äkäiseksi, jos en pääse pois ja karkuun väsyttävistä tilanteista. Kotona tekee sitten mieli hautautua jonnekin ääniersitettyyn koppiin ja olla omissa oloissaan. Tulee olemaan haastavaa mun arki taas. :)

Liika vaan on liikaa. Hajuja, ääniä, jatkuvasti pitää olla korvat höröllä mitä kukakin sanoo tai mitä se yrittää viestittää eleillään jne. Kauppareisulla jo tulee ovista ja ikkunoista kaikenlaista ärsykettä. Äkkiä kotiin omaan rauhaan omiin hajuihin ja tuttuihin nurkkiin. Oma koti kullan kallis. :)

Ehkä olen erityisherkkä mitä tulee noihin aistiärsykkeisiin.

Mitenkään herkkä en ole loukkaantumaan. Mutta mulla on kyllä norsun muisti, muistan kyllä ilkeydet ja mukavuudet. Tietyiltä osin nuo erityieherkän luetellut kriteerit toteutuu kaikki. Mutta enhän minä kuitenkaan ole ainoa laatuani herkkyyksiltäni. :)

Näyttää olevan monilla muillakin ihan samoja juttuja.

Vähän kuin miettisi, että vaikuttaako persoona tai temperamentti palstailuun.

" Jos vaikka juttelen jokun kanssa kipeästä polvesta, niin omani alkaa särkeä."

- Mulla on ihan samanlaisia taipumuksia, joku kertoo kivuistaan ja paikasta missä. Niin minä ihan konkreetisesti tunnen myös kipua samassa kohtaa. Tunteista puhuminen myös tuntuu paitsi mielialassa, myös ihan fyysisinä reaktioina. :)

Joku kertoo että on rakastunut ja mun sydän alkaa pamppailla, huomaan että hengitys kiihtyy ja pääsen samankaltaiseen mielialaan, kuin olisin itse rakastunut/ihastunut. :)

zönggö kirjoitti:

" Jos vaikka juttelen jokun kanssa kipeästä polvesta, niin omani alkaa särkeä."

- Mulla on ihan samanlaisia taipumuksia, joku kertoo kivuistaan ja paikasta missä. Niin minä ihan konkreetisesti tunnen myös kipua samassa kohtaa. Tunteista puhuminen myös tuntuu paitsi mielialassa, myös ihan fyysisinä reaktioina. :)

Joku kertoo että on rakastunut ja mun sydän alkaa pamppailla, huomaan että hengitys kiihtyy ja pääsen samankaltaiseen mielialaan, kuin olisin itse rakastunut/ihastunut. :)

Lue lisää

Sama pätee myös, jos joku kertoo jostain murheestaan kovin tarkasti. Tulen surulliseksi ja tunnen oloni huonoksi ja apeaksi. usein joutuu pitämään ns. suojakilpiä ylhällä, ettei mene liikaa muiden ihmisien tunteiden ja tuntemusten mukaan. Nuorena se oli rankkaa, kun ei osannut suojella itseään näiltä asioilta. Meni joka suruun ja murheeseen mukaan ja oli ihan naatti.

Tai iloissa oli samaten oli ihan fiiliksissä. :)

zönggö kirjoitti:

Sama pätee myös, jos joku kertoo jostain murheestaan kovin tarkasti. Tulen surulliseksi ja tunnen oloni huonoksi ja apeaksi. usein joutuu pitämään ns. suojakilpiä ylhällä, ettei mene liikaa muiden ihmisien tunteiden ja tuntemusten mukaan. Nuorena se oli rankkaa, kun ei osannut suojella itseään näiltä asioilta. Meni joka suruun ja murheeseen mukaan ja oli ihan naatti.

Tai iloissa oli samaten oli ihan fiiliksissä. :)

Lue lisää

Olin jo vitsailemassa sulle tähän tuosta ilonkin myötäkokemisesta, mutta kerron sen muussa kohdin... muistuta. Mutta tosiaan ainakin ilon huomasin sussa siirtyvän.. :o) Ja sitähän passaa sit sinne tyrkkiä kunnolla.

tähänsekaappi kirjoitti:

Olin jo vitsailemassa sulle tähän tuosta ilonkin myötäkokemisesta, mutta kerron sen muussa kohdin... muistuta. Mutta tosiaan ainakin ilon huomasin sussa siirtyvän.. :o) Ja sitähän passaa sit sinne tyrkkiä kunnolla.

Lue lisää

Vaissoo, aletaan naljailemaan. :D

Heh, mä olen mestari kätkemään murhetta ja suruja ihmisiltä. Ne jotka mut hyvin tuntee näkee kyllä jo kaus, kun mulla ei ole hyvin asiat ja olotila. :)

Jotenkin maailmassa on niin paljon murhetta ja keljua oloa, ettei viitsi kaataa muiden päälle omaa oloaan. Sen murehtii hiljaa itsekseen. Ja tuo julki mielummin positiivisia olotilojaan. :)

Tosiaankin! :D

Kun nal puhuu kassien tyhjäntämisestä, ikis lutkittelee tai super käy linerin kimppuun, olo on kuin joku naarmuttaisi posliinilautasta haarukalla.

jhgjhgjhgjk kirjoitti:

Tosiaankin! :D

Kun nal puhuu kassien tyhjäntämisestä, ikis lutkittelee tai super käy linerin kimppuun, olo on kuin joku naarmuttaisi posliinilautasta haarukalla.

Lue lisää

Olin jo kommentoimassa aika suoraan mutta sitten ajattelin että sekin sattuu niin olkoon. Sanon vain että tämä on varmaan väärä paikka sulle, siis ihan varmasti on ja kannattaa ehkä mennä jonnekin missä ei puhuta suoraan niin kuin asiat on, jonnekin kivojen ihmisten jutturinkiin menet vaan.

Harmaaritari kirjoitti:

Olin jo kommentoimassa aika suoraan mutta sitten ajattelin että sekin sattuu niin olkoon. Sanon vain että tämä on varmaan väärä paikka sulle, siis ihan varmasti on ja kannattaa ehkä mennä jonnekin missä ei puhuta suoraan niin kuin asiat on, jonnekin kivojen ihmisten jutturinkiin menet vaan.

Lue lisää

Haista vittu, dorka.

No sitä sä tietysti toivotkin!

Nautin sun tyyppisen tekopyhän paskiaisen, ja ämmämäisen ruikuttajan piinaamisesta ihan liikaa!!!

jhkjhkjhkjh kirjoitti:

Haista vittu, dorka.

No sitä sä tietysti toivotkin!

Nautin sun tyyppisen tekopyhän paskiaisen, ja ämmämäisen ruikuttajan piinaamisesta ihan liikaa!!!

Lue lisää

Haista ite, et sä mikään erityisherkkä ole, sulla varmaankin on vaan mielenterveysongelma, mene hoitoon. Ei haittaa sun piinaamiset niin ei ainakaan sen takia kannata täällä pyöriä.

jhkjhkjhkjh kirjoitti:

Haista vittu, dorka.

No sitä sä tietysti toivotkin!

Nautin sun tyyppisen tekopyhän paskiaisen, ja ämmämäisen ruikuttajan piinaamisesta ihan liikaa!!!

Lue lisää

Miksi Sä tuollainen aggressiivinen oot 😳

MyLMyR kirjoitti:

Miksi Sä tuollainen aggressiivinen oot 😳

Lyttään vähän niitä, jotka eivät osaa käyttäytyä.

Olet ollut täällä niin vähän aikaa, ettet voi sitä ymmärtää.

Jokaisella vakkarilla on joku, jonka persoonaa ei voi sietää. Nuuskis ärsyttää joitakin, Pertsa myös.. (Ei minua.) Pidän 90% palstan ihmisistä -näitä kolmea en ihan aiheesta siedä.

MyLMyR kirjoitti:

Miksi Sä tuollainen aggressiivinen oot 😳

Kyllä nämä kolme vielä sinutkin täältä pois ajaa -oikeastaan jään seuraamaan tilannetta suurella mielenkiinnolla..

kjhkjhkjhjkh kirjoitti:

Kyllä nämä kolme vielä sinutkin täältä pois ajaa -oikeastaan jään seuraamaan tilannetta suurella mielenkiinnolla..

Ei ehkä kannata ottaa palstan juttuja niin vakavasti.

hankimuutakinelämään kirjoitti:

Ei ehkä kannata ottaa palstan juttuja niin vakavasti.

Olen täällä noin 10min päivässä. Se riittää ihan hyvin.

Jumantsuka, tais olla toinen kerta kun yllätät. Ensimmäinen oli yhteen ketjuun linkkaamasi:

https://www.youtube.com/watch?v=3lCUK2_W7UA

En ehkä käyttäisi niin raakaa sanaa kuin siedätyshoito, mutta pitää oppia erottamaan omat tunteet ja tosiasiat toisistaan. Tai no, ehkä se "siedätyshoito" on ihan... ok :)

LinerT.2 kirjoitti:

Jumantsuka, tais olla toinen kerta kun yllätät. Ensimmäinen oli yhteen ketjuun linkkaamasi:

https://www.youtube.com/watch?v=3lCUK2_W7UA

En ehkä käyttäisi niin raakaa sanaa kuin siedätyshoito, mutta pitää oppia erottamaan omat tunteet ja tosiasiat toisistaan. Tai no, ehkä se "siedätyshoito" on ihan... ok :)

Lue lisää

Mäkin olin ihan äimänkäkenä lukiessani kommentoijan nimimerkkiä!

Toi oli kivasti kirjoitettu, hyvin lähellä sitä miten minäkin asioita koen. :)

Luen paraikaa HSP kirjan. Suosittelen. Se on hyvä. Tosi hyvä. Jos aiheesta on kiinnostusta.

En siis draamaile, mutta koen kaikki pienetkin ilkeydet todella voimakkaasti. Mietin pieniä asioita liian suuresti. Säikähdän ja pelkään helposti. Koen pienetkin asiat minua uhkaavana. Eläydyn muihin ihmisiin ja toivon heille hyvää mikäli he kunnioittavat myös minua.

Autismi ei oo luonnevika, sori vahinko.

Niin, erityisherkkyydellä varmaan monesti tasapainottomat yksilöt perustelee holtittomia liikkeitään ja taas sitten tasapainoisten yksilöiden ei mielletä olevan erityisherkkiä koska ne päällepäin eivät poikkea muista mutta väitänpä että usein menee arviot vikaan, viilipytyltä ulospäin vaikuttava voi olla paljon herkempi kuin ympärilleen draamaa luova yksilö. Varsinkin jos sitä draamailua ja lähipiirille aiheutettuja harmeja yritetään selittää jollain erityisherkkyydellä muuttuu juttu jo aika kuvottavaksi.

En minä ainakaan koe enkä varsinkaan mainosta olevani mitenkään Erityinen.

Sitäpaitsi kärsin varmasti ite eniten. Sillonkin jos saan kilarit siitä, että en jaksa kuunnella esim. työkavereiden seläntakana paskanpuhumista niin märehdin omaa käytöstäni vaikka kuinka kauan kun kukaan muu tuskin enää muistaa.

Harmaaritari kirjoitti:

Niin, erityisherkkyydellä varmaan monesti tasapainottomat yksilöt perustelee holtittomia liikkeitään ja taas sitten tasapainoisten yksilöiden ei mielletä olevan erityisherkkiä koska ne päällepäin eivät poikkea muista mutta väitänpä että usein menee arviot vikaan, viilipytyltä ulospäin vaikuttava voi olla paljon herkempi kuin ympärilleen draamaa luova yksilö. Varsinkin jos sitä draamailua ja lähipiirille aiheutettuja harmeja yritetään selittää jollain erityisherkkyydellä muuttuu juttu jo aika kuvottavaksi.

Lue lisää

Kiva, ymmärsit mitä tarkoitin :)

lihatipunen kirjoitti:

En minä ainakaan koe enkä varsinkaan mainosta olevani mitenkään Erityinen.

Sitäpaitsi kärsin varmasti ite eniten. Sillonkin jos saan kilarit siitä, että en jaksa kuunnella esim. työkavereiden seläntakana paskanpuhumista niin märehdin omaa käytöstäni vaikka kuinka kauan kun kukaan muu tuskin enää muistaa.

Lue lisää

Yleensä kyllä poistun paikalta tai jos mun on pakko olla työpisteelläni avokonttorissa niin pistän kuulokkeet korville ja musat soimaan niin en kuule niitä paskapuheita.

Mun käsittääkseni kyllä mikään "draamailu" ei kuulu ns. erityisherkyyteen. Jos joku vetää joka asiasta draamateatteria , se on kyllä jotain muuta.

lihatipunen kirjoitti:

Yleensä kyllä poistun paikalta tai jos mun on pakko olla työpisteelläni avokonttorissa niin pistän kuulokkeet korville ja musat soimaan niin en kuule niitä paskapuheita.

Mun käsittääkseni kyllä mikään "draamailu" ei kuulu ns. erityisherkyyteen. Jos joku vetää joka asiasta draamateatteria , se on kyllä jotain muuta.

Lue lisää

"Mun käsittääkseni kyllä mikään "draamailu" ei kuulu ns. erityisherkyyteen. Jos joku vetää joka asiasta draamateatteria , se on kyllä jotain muuta."

Niinpä. :)

Ensinnäkin ymmärrän pointtisi. Jos rupeaa lukemaan oireena vaikka päänsärky tällä netistä diagnoosia itselleen, niin luultavasti saa vaikka sun mitä sairauksia itselleen sillä.
Itsehän lokeroin itseni lähäriks. Se selitti monta syytä minussa ja sillätavoin pääsin jaloilleen. Enää en menis takuisiin olevani lähäri.

Mielenterveys nykyään on tullut toisaalta liian laajaksi diagnooseiltaan. Mikä on toisaalta hullua siinä mielessä, että takuulla jokainen on erilainen. Ei varmasti ole kahta samanlaista. Niin miten ihmiset voitaiskaan liikaa lokeroida?

Mutta niinkuin yläpuolella nähdään, lokeroitu voi samaan lokeroon laitetun/laittaantuneen kanssa käydä vertaistukea läpi. Se on aika tärkeä...

tähänsekaappi kirjoitti:

Ensinnäkin ymmärrän pointtisi. Jos rupeaa lukemaan oireena vaikka päänsärky tällä netistä diagnoosia itselleen, niin luultavasti saa vaikka sun mitä sairauksia itselleen sillä.
Itsehän lokeroin itseni lähäriks. Se selitti monta syytä minussa ja sillätavoin pääsin jaloilleen. Enää en menis takuisiin olevani lähäri.

Mielenterveys nykyään on tullut toisaalta liian laajaksi diagnooseiltaan. Mikä on toisaalta hullua siinä mielessä, että takuulla jokainen on erilainen. Ei varmasti ole kahta samanlaista. Niin miten ihmiset voitaiskaan liikaa lokeroida?

Mutta niinkuin yläpuolella nähdään, lokeroitu voi samaan lokeroon laitetun/laittaantuneen kanssa käydä vertaistukea läpi. Se on aika tärkeä...

Lue lisää

Tuosta vertaistukipuolesta en muistanutkaan tällä kertaa paasata :) Ihmisillä kun on myös kova tarve kuulua johonkin yhteisöön tai porukkaan. Ei siis ollenkaan huono homma, kun vertaistukea ja yhteistä löytyy, oli se sitten mistä tahansa porukasta.

Mutta. Kuten tuolla alla kirjoitit, kaikki ollaan erikoisherkkinäkin erilaisia. Nykyisellä laajalla käsittellä varmasti jokainen on erityisen herkkä - jossain asiassa. Vaikkapa Eräkettu on erityisen herkkä hermostumaan vastaan hangoittelevaan vastakkaiseen sukupuoleen ;) Elämisen ja kokemisen vaikeus ja haikeus kun on ihan jokaisella. Meillä on kaikilla vahvana se "kukaan ei ymmärrä miltä musta tuntuu tai miten minä koen", kokemus erilaisuudesta ja ulkopuolisuudesta.

Tässä päästään mun mielestäni taas kerran siihen, että ihmisille osataan myös kaupata jotain sellaista mikä sopii jokaisen käsitykseen omasta erityisyydestään, mutta samalla vahvistaa hyväksityksi tulemisen tarvetta. Tää on vähän raadollista, kun tuosta kaikesta voi olla apuakin ongelmiin (se vertaistuki joka on ymmärtävinään tai ymmärtää, ja kohottaa sitä erityisyyttä, antaa hyväksyntää), mutta tuolla on myyty kautta aikain kaikkea mahdollista. "Aina löytyy tilaa sille joka käyttää Rexonaa", erilaiset uskontokunnat, jopa harrastuksissa käytetään hyväksi "ryhmäyttämistä". Tarkoitan, että järki päähän kaikessa vouhotuksessa, kaikenlaisia uusia muoti-ilmiöitä menee ja tulee. Vaikkapa kaikki erilaiset terapiahoidot, ja ihmisten luokittelu MBTI-persoonallisuustyyppeihin. Tai vaikka horoskoopit.

Olitkin jo huomannut tuon "lähäri"-diagnoosisi kohdalla tuon saman. Mutta jos siitä oli sulle apua ajatteluun, niin eihän se hukkaan mennyt!

LinerT.2 kirjoitti:

Tuosta vertaistukipuolesta en muistanutkaan tällä kertaa paasata :) Ihmisillä kun on myös kova tarve kuulua johonkin yhteisöön tai porukkaan. Ei siis ollenkaan huono homma, kun vertaistukea ja yhteistä löytyy, oli se sitten mistä tahansa porukasta.

Mutta. Kuten tuolla alla kirjoitit, kaikki ollaan erikoisherkkinäkin erilaisia. Nykyisellä laajalla käsittellä varmasti jokainen on erityisen herkkä - jossain asiassa. Vaikkapa Eräkettu on erityisen herkkä hermostumaan vastaan hangoittelevaan vastakkaiseen sukupuoleen ;) Elämisen ja kokemisen vaikeus ja haikeus kun on ihan jokaisella. Meillä on kaikilla vahvana se "kukaan ei ymmärrä miltä musta tuntuu tai miten minä koen", kokemus erilaisuudesta ja ulkopuolisuudesta.

Tässä päästään mun mielestäni taas kerran siihen, että ihmisille osataan myös kaupata jotain sellaista mikä sopii jokaisen käsitykseen omasta erityisyydestään, mutta samalla vahvistaa hyväksityksi tulemisen tarvetta. Tää on vähän raadollista, kun tuosta kaikesta voi olla apuakin ongelmiin (se vertaistuki joka on ymmärtävinään tai ymmärtää, ja kohottaa sitä erityisyyttä, antaa hyväksyntää), mutta tuolla on myyty kautta aikain kaikkea mahdollista. "Aina löytyy tilaa sille joka käyttää Rexonaa", erilaiset uskontokunnat, jopa harrastuksissa käytetään hyväksi "ryhmäyttämistä". Tarkoitan, että järki päähän kaikessa vouhotuksessa, kaikenlaisia uusia muoti-ilmiöitä menee ja tulee. Vaikkapa kaikki erilaiset terapiahoidot, ja ihmisten luokittelu MBTI-persoonallisuustyyppeihin. Tai vaikka horoskoopit.

Olitkin jo huomannut tuon "lähäri"-diagnoosisi kohdalla tuon saman. Mutta jos siitä oli sulle apua ajatteluun, niin eihän se hukkaan mennyt!

Lue lisää

Eikä sovi unohtaa myöskään erilaisia johtamistapoja, jotka vetää loppujen lopuksi samasta narusta.

Näissä keksitään aina pyörä uudelleen, se mua taitaa näissä jurpia.

LinerT.2 kirjoitti:

Eikä sovi unohtaa myöskään erilaisia johtamistapoja, jotka vetää loppujen lopuksi samasta narusta.

Näissä keksitään aina pyörä uudelleen, se mua taitaa näissä jurpia.

Lue lisää

Joo. Ruoka-asioissa on sama. Joskus rasva oli kirosana, nyt ei. Kasvisrasva oli poppia, nyt out. 😊

Itse en nähnyt itseäni sen erityiskohtelua tarvitsevana. Vaan ymmärsin jotain itsestäni tuon lähäriyden kautta. Enkä muutenkaan ole ajatellut, että jonkun pitäisi olla toisenlainen minun takia.

Siinä on ehkä se ajattelu mikä sua jurppii? Että ihmiset piiloutuu ja laumoittuu ja unohtaa täten yksilöllisen ajattelun. Siksi veikkaan vihaat esim. seurakuntia ja puolueita? Olenko oikeassa?

tähänsekaappi kirjoitti:

Joo. Ruoka-asioissa on sama. Joskus rasva oli kirosana, nyt ei. Kasvisrasva oli poppia, nyt out. 😊

Itse en nähnyt itseäni sen erityiskohtelua tarvitsevana. Vaan ymmärsin jotain itsestäni tuon lähäriyden kautta. Enkä muutenkaan ole ajatellut, että jonkun pitäisi olla toisenlainen minun takia.

Siinä on ehkä se ajattelu mikä sua jurppii? Että ihmiset piiloutuu ja laumoittuu ja unohtaa täten yksilöllisen ajattelun. Siksi veikkaan vihaat esim. seurakuntia ja puolueita? Olenko oikeassa?

Lue lisää

Ei mua laumoittuminen ärsytä, vaan itsekeskeisyys. Kaikissa noissa luokituksissa kehutaan jotain piirrettä ihmisessä ja unohdetaan oikeasti se mitä pahaa sen asian huonolla puolella _toisille_ ihmisille aiheutetaan. Säälitään vain itseä niissä huonoissa puolissa ja koitetaan kääntää sekin jotenkin hienoksi, esim tässä herkkyydessä "unohdetaan huolehtia itsestä kun ollaan niiiin hyviä toisille jne...". Pah! Samaa se on läheisriippuvuudessa ja vaikka missä tahansa muoti-piirteessä, aina löytyy joku sädekehän kirkastaja, kun pitäisi kaivaa ne toisia haittaavat asiat esiin. Tai ei ehkä tarvi, mutta vastapainoksi olisi hyvä, jotta jonkilainen uskottavuus säilyisi.

Puolueet ja seurakunnat on ihan jees, kun ne on hyvällä yhteisellä asialla, siis jos ovat :) Mutta silloinkin kun eivät ehkä kaikkein mielestä ole, niin joukkovoima ja toisten tukeminen on ihan hyväksyttävää mun mielestäni. Tunnustaudun idealistiksi ja ehkä vähän radikaaliksikin tarvittaessa, mutta siitä ei sen enempää ;D

Meidät voidaan lokeroida varmaan miljoonaan erilaiseen tyyppiin. Ei me olla vain yhtä sorttia.

Siks toiseksi, oot myöhässä ja väärässä tuossa rasva-asiassa ;D

LinerT.2 kirjoitti:

Ei mua laumoittuminen ärsytä, vaan itsekeskeisyys. Kaikissa noissa luokituksissa kehutaan jotain piirrettä ihmisessä ja unohdetaan oikeasti se mitä pahaa sen asian huonolla puolella _toisille_ ihmisille aiheutetaan. Säälitään vain itseä niissä huonoissa puolissa ja koitetaan kääntää sekin jotenkin hienoksi, esim tässä herkkyydessä "unohdetaan huolehtia itsestä kun ollaan niiiin hyviä toisille jne...". Pah! Samaa se on läheisriippuvuudessa ja vaikka missä tahansa muoti-piirteessä, aina löytyy joku sädekehän kirkastaja, kun pitäisi kaivaa ne toisia haittaavat asiat esiin. Tai ei ehkä tarvi, mutta vastapainoksi olisi hyvä, jotta jonkilainen uskottavuus säilyisi.

Puolueet ja seurakunnat on ihan jees, kun ne on hyvällä yhteisellä asialla, siis jos ovat :) Mutta silloinkin kun eivät ehkä kaikkein mielestä ole, niin joukkovoima ja toisten tukeminen on ihan hyväksyttävää mun mielestäni. Tunnustaudun idealistiksi ja ehkä vähän radikaaliksikin tarvittaessa, mutta siitä ei sen enempää ;D

Meidät voidaan lokeroida varmaan miljoonaan erilaiseen tyyppiin. Ei me olla vain yhtä sorttia.

Siks toiseksi, oot myöhässä ja väärässä tuossa rasva-asiassa ;D

Lue lisää

Ai jokos se taas kasvisrasva on sit in... En pysy mukana siinä, mutta luotan luontoon. Voikilo häviää hetkessä...kun taas kevytlevitteeseen käydään kakkimassa. :oD

Joo, no nyt käsitin. No ihminenhän aiheuttaa liialla toisiin puuttumisella kaikellatapaa ongelmia toisille. Olipa sit minkä luokituksen saanut, tai saamatta. Toisaalta jokainen on vastuussa itsestään, että vaikkapa narsistin puolisokin, vaikka on ns. uhri, tekee itse valintansa. Että voi tään veneen keikauttaa mihin suuntaan nurin vaan. :o)

Vai oikeen aatteellinen pippuri siellä? :oD No minusta kaikenmaailman järjestäytyneet ryhmittymät kaatuvat siihen ihmiseen...siellä on aina ahneita ja toisaalta taas niitä lampaita, jotka marssivat minne muutkin menee ja lahjoittavat itsenäisen päätöksenteon näin muualle. Kirkot ovat loistava esimerkki tästä. En ole eronnut kirkosta, maksan verot sinne ja saa sillä varmaan hyvääkin paljon, mutta olen huomannut, että siellä jos missä on ihan omat sisäpiirinsä.

tähänsekaappi kirjoitti:

Ai jokos se taas kasvisrasva on sit in... En pysy mukana siinä, mutta luotan luontoon. Voikilo häviää hetkessä...kun taas kevytlevitteeseen käydään kakkimassa. :oD

Joo, no nyt käsitin. No ihminenhän aiheuttaa liialla toisiin puuttumisella kaikellatapaa ongelmia toisille. Olipa sit minkä luokituksen saanut, tai saamatta. Toisaalta jokainen on vastuussa itsestään, että vaikkapa narsistin puolisokin, vaikka on ns. uhri, tekee itse valintansa. Että voi tään veneen keikauttaa mihin suuntaan nurin vaan. :o)

Vai oikeen aatteellinen pippuri siellä? :oD No minusta kaikenmaailman järjestäytyneet ryhmittymät kaatuvat siihen ihmiseen...siellä on aina ahneita ja toisaalta taas niitä lampaita, jotka marssivat minne muutkin menee ja lahjoittavat itsenäisen päätöksenteon näin muualle. Kirkot ovat loistava esimerkki tästä. En ole eronnut kirkosta, maksan verot sinne ja saa sillä varmaan hyvääkin paljon, mutta olen huomannut, että siellä jos missä on ihan omat sisäpiirinsä.

Lue lisää

Oliiviöljy ja muut puhtaat kasvisöljyt on ihan jees, pähkinät jne. Voi myös ja kookosöljy, kohtuudella. Kalaöljyt tottakai. Kevytlevitteisiin, muihin prosessoituihin rasvoihin sekä sian- ja naudanrasvaan en herkästi koske. Jollekin muulle nuo varmaan sopii, mulle ei. Kovien rasvojen rajoittaminen terveyssyistä ei ole muuttunut mihinkään, vaikka karppausboomi (made by amerikkalaiset lihantuottajat) muuta yritti ihmisille uskotella.

Esimerkkinä huonosta puolesta: erityisherkkä voi jähmettyä täysin tunnekuohunsa alle siinä vaiheessa, kun toinen kaipaisi apua. Täysin odotettava reaktio. Paska tyyppi siis, käpertyi itseensä ja omiin fiiliksiinsä. Kylmä narsisti voi olla samassa tilanteessa parempi auttamaan. Tai erityisherkkä liiottelee hyvin helposti mielessään toisen kärsimykset (tai hyvät fiilikset) ja käyttäytyy sen mukaisesti. Siis taas paska tyyppi, ei anna toiselle tilaa elää itse omaa elämämäänsä ja omii toisen tunteita - voi olla aikamoinen tunnelman latistaja.

Joka paikassa on ihmisiä, töissäkin. En etsi mitään harmoonista harpunsoitto-yhdyskuntaa, vaan mun mielestäni ihmiset saa olla ryhmässäkin omia itsejään, mutta toivottavasti osaavat pelata porukkaan. Parhaassa tapauksessa niistä saa parhaat palat esille (se johtamistaito, hehe..). Kuppikuntia on joka paikassa, eikä ne oo mun mielestäni huonoja juttuja. Mustakin on oikein kiva olla omien luottokavereiden kanssa, ja se ärsyttävä päällepäsmäri saa mun puolestani olla niiden omien hengenheimolaistensa kanssa, silloin kun haluaa. Yksinäisyyteen voi aina vetäytyä, kun siltä tuntuu.

En kuulu kirkkoon. En siksi, ettenkö kokisi olevani hengellinen, vaan siksi, etten koe kirkon kannattavan samanlaisia arvoja kuin minulla on. Tähän on tullut vuosien saatossa kyllä muutosta kirkon puolesta, mutta toistaiseksi saa mennä näin. :)

LinerT.2 kirjoitti:

Oliiviöljy ja muut puhtaat kasvisöljyt on ihan jees, pähkinät jne. Voi myös ja kookosöljy, kohtuudella. Kalaöljyt tottakai. Kevytlevitteisiin, muihin prosessoituihin rasvoihin sekä sian- ja naudanrasvaan en herkästi koske. Jollekin muulle nuo varmaan sopii, mulle ei. Kovien rasvojen rajoittaminen terveyssyistä ei ole muuttunut mihinkään, vaikka karppausboomi (made by amerikkalaiset lihantuottajat) muuta yritti ihmisille uskotella.

Esimerkkinä huonosta puolesta: erityisherkkä voi jähmettyä täysin tunnekuohunsa alle siinä vaiheessa, kun toinen kaipaisi apua. Täysin odotettava reaktio. Paska tyyppi siis, käpertyi itseensä ja omiin fiiliksiinsä. Kylmä narsisti voi olla samassa tilanteessa parempi auttamaan. Tai erityisherkkä liiottelee hyvin helposti mielessään toisen kärsimykset (tai hyvät fiilikset) ja käyttäytyy sen mukaisesti. Siis taas paska tyyppi, ei anna toiselle tilaa elää itse omaa elämämäänsä ja omii toisen tunteita - voi olla aikamoinen tunnelman latistaja.

Joka paikassa on ihmisiä, töissäkin. En etsi mitään harmoonista harpunsoitto-yhdyskuntaa, vaan mun mielestäni ihmiset saa olla ryhmässäkin omia itsejään, mutta toivottavasti osaavat pelata porukkaan. Parhaassa tapauksessa niistä saa parhaat palat esille (se johtamistaito, hehe..). Kuppikuntia on joka paikassa, eikä ne oo mun mielestäni huonoja juttuja. Mustakin on oikein kiva olla omien luottokavereiden kanssa, ja se ärsyttävä päällepäsmäri saa mun puolestani olla niiden omien hengenheimolaistensa kanssa, silloin kun haluaa. Yksinäisyyteen voi aina vetäytyä, kun siltä tuntuu.

En kuulu kirkkoon. En siksi, ettenkö kokisi olevani hengellinen, vaan siksi, etten koe kirkon kannattavan samanlaisia arvoja kuin minulla on. Tähän on tullut vuosien saatossa kyllä muutosta kirkon puolesta, mutta toistaiseksi saa mennä näin. :)

Lue lisää

No mä laittelen suuhun lähinnä sitä, mikä maistuu hyvälle. Pähkinöitä pistelisin, mutta allergia rajoittaa sitä hiukan...harmi. Mun mummo ja ukki veteli voita ja karjalanpaistissa niin paljon kaikkea mahdollista ja silti elivät ihan hyvin miltei ysikymppisiks molemmat, vaikka olivat puurtaneet pitkään maatilan kimpussa 24/7. Että ruuasta on turha vouhkailla. Kunhan on mahdollisimman vähän lisäaineita. :o)

Joo, no noissa erityisherkistä ja narsisteista ja mitä nyt onkaan, on tullut sellaisia jostakin syystä. Olkoot sit syyt mitkä tahansa ja heidän käyttäytyminen näyttäytyy miten tahansa, niin sehän on sitten jokaisen oma asia myös, että onko sellaisen kanssa tekemisissä... Että minusta ihminen saa tulla sanomaan olevansa vaikka minkä oireyhtymän edustaja, niin en arvio ihmistä sen perusteella. Mä kyllä itse mietin ja tunnustelen, mikä on miehiään/naisiaan. :o)

Joo, Kyllä mäkin tykkään siis porukasta...olla ihmisten kanssa ja niinkuin nyt tää palstakin. Tykkään tästä varmaan päivä päivältä vaan enemmän. :o) Mutta en mä lähtis jonnekin seurakuntatoimintaan aktiiviseksi, tai johonkin puoluetoimintaan. Jo urheiluseuran toimintaan sain kyllästymään itseni. Siellä jokainen tekee periaatteessa hommia paljon ja palkkana firman t-paita ja lippis logolla. Sit saa armottomat vittuilut palkaks. Tiedän, että ne ihmiset jotka siellä päätään aukoo, ei tiedä itse hommasta höykäsen pölähtämää, mutta mietin tuossa keväällä sitäkin. Että ei mun oo pakko siihenkään mieltäni pahoitella. Tehkööt senkin homman ne päänaukojat nyt. Mun ei ole pakko, kun en taho! ;oD

Usko, uskonto on hyviä, seurakunta ei...sanoi Juice-vainaa. :o)

tähänsekaappi kirjoitti:

No mä laittelen suuhun lähinnä sitä, mikä maistuu hyvälle. Pähkinöitä pistelisin, mutta allergia rajoittaa sitä hiukan...harmi. Mun mummo ja ukki veteli voita ja karjalanpaistissa niin paljon kaikkea mahdollista ja silti elivät ihan hyvin miltei ysikymppisiks molemmat, vaikka olivat puurtaneet pitkään maatilan kimpussa 24/7. Että ruuasta on turha vouhkailla. Kunhan on mahdollisimman vähän lisäaineita. :o)

Joo, no noissa erityisherkistä ja narsisteista ja mitä nyt onkaan, on tullut sellaisia jostakin syystä. Olkoot sit syyt mitkä tahansa ja heidän käyttäytyminen näyttäytyy miten tahansa, niin sehän on sitten jokaisen oma asia myös, että onko sellaisen kanssa tekemisissä... Että minusta ihminen saa tulla sanomaan olevansa vaikka minkä oireyhtymän edustaja, niin en arvio ihmistä sen perusteella. Mä kyllä itse mietin ja tunnustelen, mikä on miehiään/naisiaan. :o)

Joo, Kyllä mäkin tykkään siis porukasta...olla ihmisten kanssa ja niinkuin nyt tää palstakin. Tykkään tästä varmaan päivä päivältä vaan enemmän. :o) Mutta en mä lähtis jonnekin seurakuntatoimintaan aktiiviseksi, tai johonkin puoluetoimintaan. Jo urheiluseuran toimintaan sain kyllästymään itseni. Siellä jokainen tekee periaatteessa hommia paljon ja palkkana firman t-paita ja lippis logolla. Sit saa armottomat vittuilut palkaks. Tiedän, että ne ihmiset jotka siellä päätään aukoo, ei tiedä itse hommasta höykäsen pölähtämää, mutta mietin tuossa keväällä sitäkin. Että ei mun oo pakko siihenkään mieltäni pahoitella. Tehkööt senkin homman ne päänaukojat nyt. Mun ei ole pakko, kun en taho! ;oD

Usko, uskonto on hyviä, seurakunta ei...sanoi Juice-vainaa. :o)

Lue lisää

Mulla on tuo urheilu, jonka mukaan tykkään syödä. Haluan jaksaa ja voida hyvin. Ruualla on tuossa iso merkitys. Ajattelen ruokaa energiana, kaikki ei maistu hyvälle mutta tekee hyvää. Syön kyllä kaikkea jos tulee joku spesiaali tilanne eteen, mutta vaikkapa tällä hetkellä mulla on vähän tarkempi ruokavalio. Ei mitään erikoista, vaan oikeaa aitoa ruokaa ilman lisättyä sokeria, eineksiä ja turhaa rasvaa. Vähärasvaisella en kuitenkaan ole, sanoisin että tiedostavalla ruokavaliolla. :)

"Mun mummo ja ukki veteli voita ja karjalanpaistissa niin paljon kaikkea mahdollista ja silti elivät ihan hyvin miltei ysikymppisiks molemmat, vaikka olivat puurtaneet pitkään maatilan kimpussa 24/7. Että ruuasta on turha vouhkailla. Kunhan on mahdollisimman vähän lisäaineita. :o)"

Sun isovanhemmat kuluttivat sen minkä söivätkin ja söivät prosessoimatonta ruokaa :) Ei mikään ihme, että elivät pitkään.

..ny nukkumaan :)

LinerT.2 kirjoitti:

Mulla on tuo urheilu, jonka mukaan tykkään syödä. Haluan jaksaa ja voida hyvin. Ruualla on tuossa iso merkitys. Ajattelen ruokaa energiana, kaikki ei maistu hyvälle mutta tekee hyvää. Syön kyllä kaikkea jos tulee joku spesiaali tilanne eteen, mutta vaikkapa tällä hetkellä mulla on vähän tarkempi ruokavalio. Ei mitään erikoista, vaan oikeaa aitoa ruokaa ilman lisättyä sokeria, eineksiä ja turhaa rasvaa. Vähärasvaisella en kuitenkaan ole, sanoisin että tiedostavalla ruokavaliolla. :)

"Mun mummo ja ukki veteli voita ja karjalanpaistissa niin paljon kaikkea mahdollista ja silti elivät ihan hyvin miltei ysikymppisiks molemmat, vaikka olivat puurtaneet pitkään maatilan kimpussa 24/7. Että ruuasta on turha vouhkailla. Kunhan on mahdollisimman vähän lisäaineita. :o)"

Sun isovanhemmat kuluttivat sen minkä söivätkin ja söivät prosessoimatonta ruokaa :) Ei mikään ihme, että elivät pitkään.

..ny nukkumaan :)

Lue lisää

Niinpä niin. :o) Vanhoja tervaskantoja ja silti arvostivat toisiaan niinpaljon, että on vaan haave päästä joskus jonkun kanssa samalla tasolle parisuhteessa. :o)

Hyvää, yötä. Mä paiskin tässä samalla hommia töissä laikka punasena. :oD

"Mistä tunnistat erityisherkän miehen? Erityisherkkä mies luultavasti vaikuttaa robottimaiselta ja sulkeutuneelta, jyrkältä mielipiteissään."

Uuh.. HSP ei ole Autismin tjmv. Synonyymi.. ;D.. Edelleen ErityisHerkkiä(kin) On laidasta laitaan Persoonaltaan/Luonteeltaan.. ;P

.. Ja Siks Toisekseen Tämän Ominaisuuden voit yrittää Häivyttää ja ns. YrittämälläYrittää Kovettaa itsesi.. Se voi onnistua pitkäänkin (Vuosia, jopa YliKymmenenVuotta), mutta ennemmin tai myöhemmin Lasku Tulee 120% Varmuudella Maksettavaksi.. Korkojen Kera.. Tämäkään ei tarkoita sitä, että olisit oikeasti erillainen, kuin olet.. Vaan sitä, että yrität olla jotain mitä et ole parhaan kykysi mukaan.. ;P

.. Onneksi laitoit tuon "lähes" sanan tuonne väliin.. Ja sekin on ihan KatsojanSilmässä.. ;D

Koska ei kukaan ole samanlainen kuin sinä. Kaikki ollaan erilaisia. Myös eritavalla erityisherkkiä. Kuka aisteiltaan, kuka taas tunteiltaan tai ajatuksiltaan...