Suomalainen radiotiedustelu oli saanut selville VVS:n suunnittelevan suurta hyökkäystä sekä Immolan että Lappeenrannan kentille. Varoitukset annettiin sekä suomalaisille että Osasto Kuhlmeylle Immolaan. Osasto Kuhlmey ei kuitenkaan näyttänyt suhtautuvan erityisen vakavasti lähestyvään uhkaan. Suomalaisten mukaan suunnitteilla oli hyökkäys 1.heinäkuuta. Hyökkäystä VVS kuitenkin lykkäsi päivällä eteenpäin. Se tapahtui sitten illalla 2.heinäkuuta.
Lappeenrannan kenttä:
Hävittäjälentolaivue 34 oli siirtynyt Taipalsaaren kentälle 23.6. illalla. Täten kentällä oli nyt vain Hävittäjälentolaivue 24:n MT-koneet, joista klo 19 oli kunnossa 16 kpl. Lisäksi kentällä oli PLe.Lv.48:n kaksi PE-konetta. 12 MT-konetta ehdittiin lähettää torjuntalennolle ennen hyökkäystä, kun radiotiedustelu ja ilmavalvonta ilmoittivat suurten vihollismuodostelmien lähestyvän Leningradin suunnalta ja näin voitiin kohta odottaa lentohyökkäystä jossakin lähialueella.
Kello 19.48–20.20 suoritti VVS pommihyökkäyksen kentälle 17 Pe-2- ja noin 50 Il-2-koneen sekä 50–60 suojahävittäjän voimin. Ensin havaittiin kentän päällä kiertelevän neljä hävittäjää, jotka ammuskelivat konekivääreillään ilmaan noin 2,5-3 km korkeudessa. Kello 19.55 ilmestyi etelästä 10 hävittäjää ja 17 Pe-2-konetta, jotka pudottivat kentälle ja sen reunoille räjähdys ja miinapommeja. Näistä suuressa osassa oli aikasytytys. Pe-2-koneiden jälkeen seurasivat Il-2-koneet useassa 6-8 koneen aallossa suorittaen matalahyökkäyksiä pommittaen ja tulittaen kenttää ja ilmatorjunnan tuliasemia tykeillä ja rakettiammuksilla saamatta kuitenkaan mainittavia vahinkoja aikaan
Tappiot Lappeenrannassa:
Henkilötappioita ei pommitus aiheuttanut, syntyivät jo Pe-2-koneiden pommituksessa, olivat mittavat. Korjauksessa olleet kaksi MT-konetta paloivat ja kolme muuta MT-konetta saivat sirpaleosumia. Myös molemmat PE-koneet paloivat samoin kuin noin 8000 litran polttoainevarasto. Aliupseerikouluun tuli pommiosuma ja useat rakennukset kärsivät paineaalloista ikkunavaurioita. Kentälle tuli noin 60 pommikuoppaa, minkä vuoksi ilmassa olleiden koneiden käskettiin laskeutua Uttiin tai Taipalsaareen. Aikasytytyksellä varustettujen
pommien räjähtely teki kentän käytön vaaralliseksi kahden vuorokauden ajaksi. Kenttä saatiin kuitenkin osittaiseen toimintakuntoon jo seuraavana aamuyönä klo 02.15 mennessä. Täysin kunnossa kenttä oli vasta 7.7.44.
Suomalaisten ilmatorjunnan väitteet Lappeenrannassa:
Ilmatorjuntayksiköt tulittivat reippaasti, jolloin tuloksiakin syntyi. Yksi Pe-2 ja kaksi Il-2-konetta ammuttiin alas. Jo ensimmäisen aallon jälkeen nousi kentältä niin paksu savu, ettei esimerkiksi 82.Rask.It.Ptrissa nähty hyökkääviä koneita lainkaan, ennen kuin ne sukelsivat savun läpi
kohti patteria. Patteri tulitti hyökkääviä koneita srapnelleilla. Yhteen Il-2-koneeseen saatiin aivan viereen srapnelli, jolloin konesyttyi tuleen ja putosi heti maahan n. km päähän patterista. Eräs toinen Il-2-kone olipoistuessaan kaakkoon niin vaurioitunut, että hädin tuskin kykeni lentämään. Joka kerta sen yrittäessä nostaa lentokorkeutta,kallistui se pahasti ja kiersi kaksi kertaapituusakselinsa ympäri. Kone todennäköisesti tuhoutui. Pe-2 laivueesta pudotettiin
todennäköisesti yksi kone, jonka nähtiin eroavan osuman saatuaan laivueesta ja savuten häipyvän pohjoiseen.
Pitääkö väite paikkaansa? Nyttemmin on varmistunut että ainakin yksi IL-2 koneen hylky löytyy ns. Mattilan pellolta joka ei liittyne ilmavoimien alasampumiin koneisiin jotka on ammuttu alas paljon kauempana Lappeenrannan kentältä. Ainoa kysymysmerkki on vänrikki Kirjosen alasampumaksi väitetty IL-2 klo 20.00-20.40 välisenä aikana jolle merkitty sijainniksi Lappeenranta.
Immolan kentän tuhot:
Osasto Kuhlmeylle tieto välitettiin mutta osasto ei millään tavalla varautunut asiaan ja laiminlöi koneiden naamioinnit ym sillä seurauksella että VVS:n osastot (IL-2, Pe-2 ja suojaajat ) tekivät laajaa tuhoa tuhoamalla mm. lentokonehallin. Kaikkiaan Osasto Kuhlmeyn koneita tuhoutui iskussa 4 Stukaa ja 6 FW-190 hävittäjäpommittajaa. Lisäksi vaurioitui 9 Stukaa ja 15 FW-190 hävittäjäpommittajaa. Osasto Kuhlmeyn tappiot olivat siis peräti 34 konetta jolloin osaston toimintavahvuus romahti 2/3 välittömästi ja 1/3 pitkäaikaisesti.
Ilmaiskut Utin ja L:rannan lentokentille 2.7.44
75
1760
Vastaukset
- Stieglitz
Nyt sitten vain selvittämään muutamia kiinnostavia asioita. Ne nimittäin liittyvät tuohon Kyösti Karhilan tapaukseen jossa hän väitti ampuneensa alas aseistamattomia paukkunsa tuhlanneita IL-2 koneita lähdettyään seuraamaan kenttiä pommittaneita VVS:n koneita. Ks video:
https://www.youtube.com/watch?v=nUzDNNW3oKw
... kannattaa alkaa katsoa kohdasta 16:40
Karhila selvittää kuinka radiotiedustelu sieppasi tiedon tulevasta hyökkäyksestä ja myös lykkäyksen seuraavaan päivään. Se välitti tiedon jopa hyökkäyksen suunnasta. Karhilan lentua (9) lähetettiin vastaan. Täydellisen radiohiljaisuuden rikkoi radiosta ilmoitukset HävLv 34 joutumisesta ilmataisteluun jossakin. Karhila määräsi muut menemään Lappeerannan suuntaan jossa pyydettiin apua hyökkäysensä takia. Karhila oli nähnyt alapuolella poistumissuunnassa olevia IL-2 koneita 6 kpl ja hän päätti lähteä yksin niitä seuraamaan. Tässä tulee sitten se tapaus jossa Karhila väittää ampuneensa alas 5 noista koneista. Niitä ei koskaan merkitty hänelle mikä näkyy tästä 2.heinäkuun 1944 ilmavoittoväitelistasta:
Karhilan lentue.......(HävLv 24)
2. heinäkuuta 1944 19.30–20.15 Lappeenranta Luutn Erik Teromaa MT-241........... Pe-2
2. heinäkuuta 1944 19.30–20.45 Suomenvesi Ylik Tapio Järvi MT-463............ Il-2
2. heinäkuuta 1944 19.30–20.45 Viipuri Kers Arvo Koskelainen MT-456............ Il-2
2. heinäkuuta 1944 19.30–20.45 Valkjärvi Vänr Heimo Lampi MT-464..........Il-2
2. heinäkuuta 1944 19.40–20.40 Haapajärvi Vänr Per-Erik Ohls MT-440........... Il-2
Ja sitten HävLv 34:n porukka, sen joka ilmoitti radiosta joutuneensa ilmataisteluun VVS:n koneita vastaan:
2. heinäkuuta 1944 20.00–20.40 Lappeenranta Vänr Mauno Kirjonen MT-402......Il-2
2. heinäkuuta 1944 20.00–20.40 Suomenvesi Luutn T. Mattila MT-425...........Il-2
2. heinäkuuta 1944 20.00–20.40 Suur-Merijoki Ylik U. Lehto MT-435........Il-2
2. heinäkuuta 1944 20.05–20.30 Nuijamaanjärvi Luutn H. Salomies MT-467..........Il-2
2. heinäkuuta 1944 20.05–20.40 Kärstilänjärvi Luutn Paavo Myllylä MT-458..........Il-2
2. heinäkuuta 1944 20.05–20.55 Viipuri Ltm Urho Lehtovaara MT-448.........3 x Pe-2
2. heinäkuuta 1944 20.05–20.55 Nuijamaanjärvi ja Ihantala Ylik A. Nuorala MT-416-----Il-2 ja La-5
Tuosta päätellen Karhilan lentue noussut ilmaan 35 minuuttia ennen HävLv34:ää.
Illan taistelun saldo suomalaisväitteiden perusteella:
1) Ilmatorjunta 1 x Pe-2 ja 2 x Il-2
2) hävittäjät 4 x Pe-2, 10 x Il-2 ja 1 x La-5
3) Karhila (jotka jäivät epäviralliseksi) 5 x Il-5
Tuosta listasta saadaan siten
-17 x Il-2
-5 Pe-2
-1 La-5
Sitten Karhila sanoo videolla (21:22):
"Ryssältä tuli tieto että he ovat menettäneet TÄLLÄ ALUEELLA 9 Il-2 konetta...."
Mitä Karhila tarkoitti "tällä alueella"? Jos se tarkoitti koko Lappeenranta-Viipuri-Immola-Nuijamaanjärvi jne aluetta, siis hyökkäykseen osallistuneiden koneiden kokonaistappiota niin eräät lentäjät tässä liioittelevat ilmavoittojaan. Jos Karhila puhuu omista ampumisistaan totta niin muut lentäjät ja ilmatorjunta ovat ampuneet alas yhteensä vain 4 Il-2 konetta mutta väittivät ampuneensa 12 (1:3). Ilmatorjunta väittää että yksi kone syttyi tuleen ja putosi maahan ja kirjasi sen itselleen. Se väitti myös toisen Il-2 koneen saaneen osuman. Pe2 koneesta puhutaan jo varovammin "todennäköisesti pudonneena".
Varmana voidaan kai pitää vain sitä että VVS tunnusti radiotiedustelun saaman tiedon mukaan menettäneensä 9 Il-2:ta.- hyvää-tekstiä
Asiallista ja kiihkotonta tutkimustyötä!! Kiitos tästä ja jatka samaan malliin. Myytit on murrettava.
We want more! - Burlakov
Osasto Kuhlmeyn Josef Quarda väittää ampuneensa alas 2.heinäkuuta klo 20.32 myös yhden Il- 2 koneen joka lentänyt 100 metrin korkeudessa joten saaliin jaolla on nyt lisää pilotteja. Qardan koordinaatit viittaavat jonnekin lähelle Viipuria lähettyville. Toisaalta toisissa lähteissä olisi ollut tietoja ettei saksalaisilla olisi ollut mitään ilmavoittoväitteitä.
- Stieglitz
Nyt sitten vain selvittämään muutamia kiinnostavia asioita. Ne nimittäin liittyvät tuohon Kyösti Karhilan tapaukseen jossa hän väitti ampuneensa alas aseistamattomia paukkunsa tuhlanneita IL-2 koneita lähdettyään seuraamaan kenttiä pommittaneita VVS:n koneita. Ks video:
https://www.youtube.com/watch?v=nUzDNNW3oKw
... kannattaa alkaa katsoa kohdasta 16:40
Karhila selvittää kuinka radiotiedustelu sieppasi tiedon tulevasta hyökkäyksestä ja myös lykkäyksen seuraavaan päivään. Se välitti tiedon jopa hyökkäyksen suunnasta. Karhilan lentua (9) lähetettiin vastaan. Täydellisen radiohiljaisuuden rikkoi radiosta ilmoitukset HävLv 34 joutumisesta ilmataisteluun jossakin. Karhila määräsi muut menemään Lappeerannan suuntaan jossa pyydettiin apua hyökkäysensä takia. Karhila oli nähnyt alapuolella poistumissuunnassa olevia IL-2 koneita 6 kpl ja hän päätti lähteä yksin niitä seuraamaan. Tässä tulee sitten se tapaus jossa Karhila väittää ampuneensa alas 5 noista koneista. Niitä ei koskaan merkitty hänelle mikä näkyy tästä 2.heinäkuun 1944 ilmavoittoväitelistasta:
Karhilan lentue.......(HävLv 24)
2. heinäkuuta 1944 19.30–20.15 Lappeenranta Luutn Erik Teromaa MT-241........... Pe-2
2. heinäkuuta 1944 19.30–20.45 Suomenvesi Ylik Tapio Järvi MT-463............ Il-2
2. heinäkuuta 1944 19.30–20.45 Viipuri Kers Arvo Koskelainen MT-456............ Il-2
2. heinäkuuta 1944 19.30–20.45 Valkjärvi Vänr Heimo Lampi MT-464..........Il-2
2. heinäkuuta 1944 19.40–20.40 Haapajärvi Vänr Per-Erik Ohls MT-440........... Il-2
Ja sitten HävLv 34:n porukka, sen joka ilmoitti radiosta joutuneensa ilmataisteluun VVS:n koneita vastaan:
2. heinäkuuta 1944 20.00–20.40 Lappeenranta Vänr Mauno Kirjonen MT-402......Il-2
2. heinäkuuta 1944 20.00–20.40 Suomenvesi Luutn T. Mattila MT-425...........Il-2
2. heinäkuuta 1944 20.00–20.40 Suur-Merijoki Ylik U. Lehto MT-435........Il-2
2. heinäkuuta 1944 20.05–20.30 Nuijamaanjärvi Luutn H. Salomies MT-467..........Il-2
2. heinäkuuta 1944 20.05–20.40 Kärstilänjärvi Luutn Paavo Myllylä MT-458..........Il-2
2. heinäkuuta 1944 20.05–20.55 Viipuri Ltm Urho Lehtovaara MT-448.........3 x Pe-2
2. heinäkuuta 1944 20.05–20.55 Nuijamaanjärvi ja Ihantala Ylik A. Nuorala MT-416-----Il-2 ja La-5
Tuosta päätellen Karhilan lentue noussut ilmaan 35 minuuttia ennen HävLv34:ää.
Illan taistelun saldo suomalaisväitteiden perusteella:
1) Ilmatorjunta 1 x Pe-2 ja 2 x Il-2
2) hävittäjät 4 x Pe-2, 10 x Il-2 ja 1 x La-5
3) Karhila (jotka jäivät epäviralliseksi) 5 x Il-5
Tuosta listasta saadaan siten
-17 x Il-2
-5 Pe-2
-1 La-5
Sitten Karhila sanoo videolla (21:22):
"Ryssältä tuli tieto että he ovat menettäneet TÄLLÄ ALUEELLA 9 Il-2 konetta...."
Mitä Karhila tarkoitti "tällä alueella"? Jos se tarkoitti koko Lappeenranta-Viipuri-Immola-Nuijamaanjärvi jne aluetta, siis hyökkäykseen osallistuneiden koneiden kokonaistappiota niin eräät lentäjät tässä liioittelevat ilmavoittojaan. Jos Karhila puhuu omista ampumisistaan totta niin muut lentäjät ja ilmatorjunta ovat ampuneet alas yhteensä vain 4 Il-2 konetta mutta väittivät ampuneensa 12 (1:3). Ilmatorjunta väittää että yksi kone syttyi tuleen ja putosi maahan ja kirjasi sen itselleen. Se väitti myös toisen Il-2 koneen saaneen osuman. Pe2 koneesta puhutaan jo varovammin "todennäköisesti pudonneena".
Varmana voidaan kai pitää vain sitä että VVS tunnusti radiotiedustelun saaman tiedon mukaan menettäneensä 9 Il-2:ta.- vccvcbxcv
Karhila ei tuossa videossa muista mikä oli se järven nimi minkä päällä hän lenti osana lentuettaan ja lähti seuraamaan etelän suuntaan Lappeenrannan suunnasta poistuvia Il-2 koneita. Hän mainitsi tuon järven olevan "suoraan Lappeenrannasta etelään". Sieltä löytyy Hanhijärvi, Ritajärvi, Syvämaisemanjärvi (vielä enemmän etelään L-rannasta). Lähistöltä löytyy myös Haapajärvi ja Kärkjärvi jotka ovat jo Lappeerannasta kaakkoon. Sekä Nuijamaanjärvi joka on jo itä-kaakkoon Lappeenrannasta.
Ehkäpä Karhilan mainitsema järvi jossa hän ja muut hänen lentueensa hajaantuivat oli Syvämaisemanjärvi. Ei mainita mitä reittiä Il-2 koneet olivat palaamassa takaisin tukikohtiinsa. Ehkä he pyrkivät palaamaan samaa reittiä kuin tulivatkin eli Viipurin itäpuolitse esim Nuijamaanjärven kautta? - H.M.S.Moilanen
Onhan siellä Vainikkalan lähellä Telkjärvi, Niemijärvi. Nuo missä ilmataistelut on käyty ja jossa suomalaiset väittävät ampuneensa alas 20 lentokonetta sijaitsevat lopulta kaikki Lappeenranta-Viipurin itäpuoli reitillä tai sen välittömässä läheisyydessä (kuten vaikka Suomenvesi, Kärstilänjärvi, Suur-Merijoki, . Yksikään paikka ei ole lähelläkään Immolan kenttää tai Immola-Viipurin itäpuoli välisen reitin varrella. Tuo Heimo Lammen väittämä ilmavoitto Valkjärvellä on kysymysmerkki sillä onko Lampi todellakin lentänyt syvälle puna-armeijan kontrolloimalle alueelle seuraten Il-2 konetta?
Käytännössä Viipurin itäpuoliseen tai koillispuoliseen vyöhykkeeseen liittyviä ovat siis: Suomenvesi, Suur-Merijoki,Kärstilänjärvi, Haapajärvi, Nuijamaanjärvi ja Ihantala. Eli väitetyistä 20 alasammutusta koneesta ilmataisteluissa ainakin 17 keskittyy Viipuri-Viipurin mlk -Nuijamaa alueelle, 2 Lappeenrantaan ja 1 Valkjärvelle.
- fghdfghdf
Tuon 2.heinäkuuta tapahtuneen aika kovan suhteellisen takaiskun jälkeen ei sillä ollut kokonaistilanteen suhteen juuri merkitystä sillä taistelu ratkaistiin joka tapauksessa maasodassa jossa tykistö ja oikeat suomalaisten painopisteet johtivat siihen ettei tuosta Viipurin kapeikosta ollut helppo edetä eteenpäin. Ja kas kummaa, Laatokalla jossa ei ollut juuri suomalaisia ilmavoimia kuin kourallinen ikäloppuja hävittäjiä ja satunnaisesti vierailevia pommituslentueita saatiin tilanne myös vakiinnutettua ilman Kuhlmeyn vaikutusta.
Tuon lentokenttäpommituksen jälkeen Kuhlmey-osaston hyökkäysten volyymit laskivat muuten merkittävästi sillä tästedes mainitaan enää vain 12-18 koneen hyökkäyksiä kun parhaimmillaan kesäkuussa se teki esim yli 60 koneen iskuja (esim. 35 25).
Kuhlmeyn pudottamat 577 tn pommeja eivät muuten kokonaisuuden suhteen ole mikään valtava voima. Normandiassa heinäkuun 18.päivänä RAF ja USAAF suorittivat lähes 2 000 raskaalla ja keskiraskaalla pommikoneella mattopommituksen Caenin ympäristöön kylväen 8 000 tonnia pommeja 12 tunnin aikana. Sitä huolimatta Britit saivat tehdä täyden työn työntääkseen pommituksen alueella olleen Panzer Lehr divisioonin ulos Caenista. Pommitukset kuoppineen vaikeuttivat liittoutuneiden etenemistä yhtä paljon kuin saksalaisten liikkeitä. - v....v....v....v....v
Immolassa tehdyssä ilmahyökkäyksessä tuhoutui myös kolme Brewsteriä. Joten Kuhlmey-osaston välinpitämättömyyden hinta oli 13 tuhoutunutta ja 24 vaurioitunutta konetta joista siis 34 oli saksalaisten omia koneita.
2. heinäkuuta 1944 20.00 Immola BW-375 Tuhoutui ilmahyökkäyksessä.
2. heinäkuuta 1944 20.00 Immola BW-383 Tuhoutui ilmahyökkäyksessä.
2. heinäkuuta 1944 20.00 Immola BW-393 Tuhoutui ilmahyökkäyksessä.- Steppenwulf
Lappeenrannan kentälle samana iltana VVS tuhosi kaksi bf-109 konetta. Merkitty: MT-246 ja MT-450. Ensiksi mainittu lienee näitä vuoden 1944 alussa Suomeen HävLeLv 34:ään saatuja täydennyskoneita. Tuo jälkimmäinen puolestaan oli uudenpaa kamaa.
Tuhoutuneiden koneiden yhteismäärä oli siis 15. (4 Stukaa, 6 Jaboa, 3 Brewsteria ja 2 mersua).
Mitä tuohon heinäkuun 2.päivän illan saksalaiseen ilmavoittoväitteeseen tulee niin Josef Quardan ilmavoiton ajankohdaksi merkitty Berliinin ajalla 20.32 joka tarkoittaa Helsingin aikaa 21.32. Väitteen karttakoordinaatti (82 698) puolestaan viittaa - Immolan kentän välittömään läheisyyteen: Kärinkijärven eteläpuolelle ja Puntalasta hieman länteen. Ajankohta on outo ja saattaa viitata siihen että Luftwaffen listaan onkin mennyt suomalaiset kellonajat. On vaikea uskoa että klo 21.32 olisi ollut vielä joku Il-2 pyörimässä Immolan kentän yläpuolella. Toisaalta jos isku on päättynyt klo 20.20 ja ilmavoittoväite olisi ollut 20.32 olisi 12 minuutissa viimeinenkin Il-2 lentänyt ilman pommilastia 350 km/h nopeudella 70 kilometriä poispäin Immolasta, eli jonnekin Viipurin itäpuolelle eli silloin jo omien puolelle. - Anonyymi
Steppenwulf kirjoitti:
Lappeenrannan kentälle samana iltana VVS tuhosi kaksi bf-109 konetta. Merkitty: MT-246 ja MT-450. Ensiksi mainittu lienee näitä vuoden 1944 alussa Suomeen HävLeLv 34:ään saatuja täydennyskoneita. Tuo jälkimmäinen puolestaan oli uudenpaa kamaa.
Tuhoutuneiden koneiden yhteismäärä oli siis 15. (4 Stukaa, 6 Jaboa, 3 Brewsteria ja 2 mersua).
Mitä tuohon heinäkuun 2.päivän illan saksalaiseen ilmavoittoväitteeseen tulee niin Josef Quardan ilmavoiton ajankohdaksi merkitty Berliinin ajalla 20.32 joka tarkoittaa Helsingin aikaa 21.32. Väitteen karttakoordinaatti (82 698) puolestaan viittaa - Immolan kentän välittömään läheisyyteen: Kärinkijärven eteläpuolelle ja Puntalasta hieman länteen. Ajankohta on outo ja saattaa viitata siihen että Luftwaffen listaan onkin mennyt suomalaiset kellonajat. On vaikea uskoa että klo 21.32 olisi ollut vielä joku Il-2 pyörimässä Immolan kentän yläpuolella. Toisaalta jos isku on päättynyt klo 20.20 ja ilmavoittoväite olisi ollut 20.32 olisi 12 minuutissa viimeinenkin Il-2 lentänyt ilman pommilastia 350 km/h nopeudella 70 kilometriä poispäin Immolasta, eli jonnekin Viipurin itäpuolelle eli silloin jo omien puolelle.Ei 6 Jaboa vaan 3 Jaboa ja 3 Fw-190 hävittäjäkonetta.
- Bror-Erik1974odin
Mutta voi voi, ketä enää kiinnostaa? Se sotahan hävittiin viime vuosisadalla kuten kaikki
Itsenäisen Suomen yleensä käymät kahinat siihen aikaan. On ollut luojanlykky että tuon
tappioitten suon jälkeen on ollut voitokkaita päämiehiä jotka ilman sotavouhkaamista ovat
opastaneet meitit suomalaiset rauhantielle ilman katkeruutta ja mieltä pahaa. :)- Jojotin
No hävittiinkö todella? Toki menetettiin alueita ja sotilaita sekä siviilejä mutta Suomi säästyi miehitykseltä/valloitukselta, sitä voisi pitää jo jonkinlaisena voittona. Se todella ärsyttää että puhutaan häviämisestä. Onhan se toki kurjaa että piti luovuttaa maata, jota ryssä ei edes ollut pystynyt valtaamaan, sekä että menetettiin henkiä mutta kaiken kaikkiaan kävi kuitenkin hyvin.
- Wetterhoff
Luftwaffella oli kesällä laittaa itärintamalle enää noin 350 hävittäjälentokonetta ja 550 maataistelukonetta. Yhteenlaskettu taistelukonemäärä oli suurinpiirtein sama kuin minkä VVS pystyi laittamaan Suomea ja Luftwaffen "pohjoista siipeä" vastaan. Taistelukoneiden suhteen Kuhlmey-osasto (keskimäärin vain 50 konetta) oli yhdessä Suomen 60 modernin koneen kanssa 1:12 alakynnessä eikä tässä paljon "...vastaa kymmentä ryssää"-retoriikat auttaneet kun totuus tuosta laatuvoimasuhteesta oli 1:3 ja siis kokonaisuudessaa ylivoimaksi VVS:lle jäi 1:4.
Osasto Kuhlmey menetti tuhoutuneena 27 konetta ja vaurioituneena noin 30. Sen hävittäjäosasto ampui alas todennäköisemmin vain 15-25 lentokonetta. - Anonyymi
Wetterhoff kirjoitti:
Luftwaffella oli kesällä laittaa itärintamalle enää noin 350 hävittäjälentokonetta ja 550 maataistelukonetta. Yhteenlaskettu taistelukonemäärä oli suurinpiirtein sama kuin minkä VVS pystyi laittamaan Suomea ja Luftwaffen "pohjoista siipeä" vastaan. Taistelukoneiden suhteen Kuhlmey-osasto (keskimäärin vain 50 konetta) oli yhdessä Suomen 60 modernin koneen kanssa 1:12 alakynnessä eikä tässä paljon "...vastaa kymmentä ryssää"-retoriikat auttaneet kun totuus tuosta laatuvoimasuhteesta oli 1:3 ja siis kokonaisuudessaa ylivoimaksi VVS:lle jäi 1:4.
Osasto Kuhlmey menetti tuhoutuneena 27 konetta ja vaurioituneena noin 30. Sen hävittäjäosasto ampui alas todennäköisemmin vain 15-25 lentokonetta.Osasto Kuhlmeyn hävittäjät ampuivat alas todennäköisesti 60-65 konetta. Heidän ilmavoittoväitteensä olivat paljon uskottavampia kuin suomalaisten, eteenkin kesäkuussa 1944 ero oli merkittävä kun suomalaislentäjien väitteistä vain 1/4 piti paikkaansa.
- KatkeraKomukkaBupi
Sota hävittiin, mutta rauha ja sen myötä itsenäisyys ja vapaus voitettiin ja se korventaa yhä katkeroitunutta komukkaa Bupin hahmossa!
Me suomalaiset olemme asiasta iloisia ja suomme Bupille hänen katkeruutensa ja mielipahansa! - V.P.Lehto
On sinänsä kiinnostava asia miten tästä asiasta on vaiettu tai mainittu hyvin ylimalkaisesti kun ylipäätänsä käsitellään osasto Kuhlmeytä Suomessa kesällä 1944. Mitä vaurioituneisiin koneisiin tuli niin yleensä 60% vauriot merkitsivät koneen tapauksessa yleisesti sen kirjauksiin menetetyiksi. Eräästä vaurioituneesta koneesta Immolan kentällä olen nähnyt kuvan jonka tekstiosassa koneesta todettiin että siinä oli 40% vauriot. Käytännössä noin pahasti siipeen saaneilla Stukilla ei enää sodassa lennetty sillä osasto oli jo siirtymävaiheessa jossa siitä poistui vanhentuneiksi todetut Stukat. Koska isku ei muuttanut yleiskulkua Kannaksen taistelusta käytännössä mitenkään voidaan ylipäätänsä kyseenalaistaa oliko osaston merkitys aivan niin suuri kuin on annettu ymmärtää. Jälkipolvi eteenkin 1990-luvulta lähtien on alkanut ilmeisesti paisutella osaston merkitystä Suomelle kesällä 1944.
- tulkinta-vs-tutkinta
"On sinänsä kiinnostava asia miten tästä asiasta on vaiettu tai mainittu hyvin ylimalkaisesti kun ylipäätänsä käsitellään osasto Kuhlmeytä Suomessa kesällä 1944."
Niin on. Kuhlmeyn väitetyistä tappotilastoista pulistaan kyllä huopatossun tarkkuudella, mutta tällaisesta murskaavasta iskusta jossa osasto menettää 30-60% kalustostaan varsin vetelän suorituksen jälkeen ei haluta pukahtaa sanallakaan...
Surullistahan moisissa historianTULKINNOISSA on juuri se, ettei niillä ole mitään tekemistä objektiivisen historianTUTKIMUKSEN kanssa. Kaikenmaailman lipfertit vaan ottaa nuo tulkinnat jonain ainoana totuutena ja jumittaa pienet aivonsa niihin. Propagandan tulokset nähdäänkin sitten mm. tällä palstalla. - tutkinta-vs-hutkinta
"jossa osasto menettää 30-60% kalustostaan varsin vetelän suorituksen jälkeen ei haluta pukahtaa sanallakaan... "
Taas hieman omia lisäilyjä?
- Osasto Kuhlmeyn suoritukset olivat tiukan ammattimaisemia ja tulokset hyviä
- osas6to ei menettänyt 60 % koneistaan!
"historianTULKINNOISSA on juuri se, ettei niillä ole mitään tekemistä objektiivisen historianTUTKIMUKSEN kanssa"
Jota tutkimusta Tarkkispoika itse visusti karttaa ja korvaa sen veikkaamalla.!
"Kaikenmaailman lipfertit vaan ottaa nuo tulkinnat jonain ainoana totuutena ja jumittaa pienet aivonsa niihin."
Taas silkkaa valetta! Olen tässäkin keskustelussa todennut USEAAN KERAAN, että kaikkien maiden kaikissa voittoilmoituksissa on ilmaa! Toisilla enemmän ja toisilla vähemmän! Todellisia määriä meidän on mahdotonta saada enää selville eikä se tilanne parane sillä, että Tiltu veikkailee asiaa hatusta.
Johan tuossa arveltiin, että kaikkein eniten ilmaa on Neuvostoliiton ilmoituksissa ja joka arvioi, että vain joka 16:ta pudotus piti paikkansa! Uskokoon sen kuka tahtoo! - älä.känitä.taas
tutkinta-vs-hutkinta kirjoitti:
"jossa osasto menettää 30-60% kalustostaan varsin vetelän suorituksen jälkeen ei haluta pukahtaa sanallakaan... "
Taas hieman omia lisäilyjä?
- Osasto Kuhlmeyn suoritukset olivat tiukan ammattimaisemia ja tulokset hyviä
- osas6to ei menettänyt 60 % koneistaan!
"historianTULKINNOISSA on juuri se, ettei niillä ole mitään tekemistä objektiivisen historianTUTKIMUKSEN kanssa"
Jota tutkimusta Tarkkispoika itse visusti karttaa ja korvaa sen veikkaamalla.!
"Kaikenmaailman lipfertit vaan ottaa nuo tulkinnat jonain ainoana totuutena ja jumittaa pienet aivonsa niihin."
Taas silkkaa valetta! Olen tässäkin keskustelussa todennut USEAAN KERAAN, että kaikkien maiden kaikissa voittoilmoituksissa on ilmaa! Toisilla enemmän ja toisilla vähemmän! Todellisia määriä meidän on mahdotonta saada enää selville eikä se tilanne parane sillä, että Tiltu veikkailee asiaa hatusta.
Johan tuossa arveltiin, että kaikkein eniten ilmaa on Neuvostoliiton ilmoituksissa ja joka arvioi, että vain joka 16:ta pudotus piti paikkansa! Uskokoon sen kuka tahtoo!"Taas hieman omia lisäilyjä?
- Osasto Kuhlmeyn suoritukset olivat tiukan ammattimaisemia ja tulokset hyviä
- osas6to ei menettänyt 60 % koneistaan!"
Kuten laadukkaassa avauksessa sanotaan:
>Osasto Kuhlmeylle tieto välitettiin mutta osasto ei millään tavalla varautunut asiaan ja laiminlöi koneiden naamioinnit ym sillä seurauksella että VVS:n osastot (IL-2, Pe-2 ja suojaajat ) tekivät laajaa tuhoa tuhoamalla mm. lentokonehallin. Kaikkiaan Osasto Kuhlmeyn koneita tuhoutui iskussa 4 Stukaa ja 6 FW-190 hävittäjäpommittajaa. Lisäksi vaurioitui 9 Stukaa ja 15 FW-190 hävittäjäpommittajaa. Osasto Kuhlmeyn tappiot olivat siis peräti 34 konetta jolloin osaston toimintavahvuus romahti 2/3 välittömästi ja 1/3 pitkäaikaisesti.<
Että sellasta. Toiminta oli vähemmän ammattimaista ja tappiot tilapäisesti yli 60%, pysyvästi 30%. - Epämiellyttävä..Tarkkis
"Osasto Kuhlmeyn suoritukset olivat tiukan ammattimaisemia ja tulokset hyviä LENTOSUORITUSTEN OSALTA!
JA: osasto ei menettänyt 60 % koneistaan, kuten luokattomassa avauksessa väitettiin! - VPLehtoLaulaa
"Koska isku ei muuttanut yleiskulkua Kannaksen taistelusta käytännössä mitenkään voidaan ylipäätänsä kyseenalaistaa oliko osaston merkitys aivan niin suuri kuin on annettu ymmärtää. Jälkipolvi eteenkin 1990-luvulta lähtien on alkanut ilmeisesti paisutella osaston merkitystä Suomelle kesällä 1944. "
Aika erikoinen ajatelma? Mikä olisi pitänyt olla osasto Kuhlmeyn vaikutus SIIHEN, että olisit pitänyt sitä merkittävänä? Olisiko pitänyt peräti kääntää sodan kulku ja Neukut olisivat anoneet rauhaa Moskovassa, vai?
TOSIASIA on se, että SEKÄ Tali-Ihantalassa että Vuosalmella oli Suomen puolustuksen kestäminen muutamaan otteeseen veitsen terällä! Aikalaiset ja paikalla olleet pitivät osaston tukea merkittävänä... osa jopa ratkaisevana! Kummassakin taistelussa olisi vihollisen läpimurto saattanut johtaa antautumiseen ja miehitykseen!
Siihen nähden tuollainen vähättely tuntuu melko kevytmieliseltä!? - älä-känitä-taas
Epämiellyttävä..Tarkkis kirjoitti:
"Osasto Kuhlmeyn suoritukset olivat tiukan ammattimaisemia ja tulokset hyviä LENTOSUORITUSTEN OSALTA!
JA: osasto ei menettänyt 60 % koneistaan, kuten luokattomassa avauksessa väitettiin!"luokattomassa avauksessa"
Mikä avauksessa on luokatonta?
Yhden yhtä asiallisesti kirjoitettua faktaa et ole kyennyt osoittamaan luokattomaksi tai vääräksi, vaan pelkkää käni-käni-känitystä on taas palstan oman lipfert trollin anti tähänkin ketjuun. - näin-on-näreet
Epämiellyttävä..Tarkkis kirjoitti:
"Osasto Kuhlmeyn suoritukset olivat tiukan ammattimaisemia ja tulokset hyviä LENTOSUORITUSTEN OSALTA!
JA: osasto ei menettänyt 60 % koneistaan, kuten luokattomassa avauksessa väitettiin!"Osasto Kuhlmeyn suoritukset olivat tiukan ammattimaisemia ja tulokset hyviä "
Joka tapauksessa 3.heinäkuuta 1944 ja siitä eteenpäin osasto Kuhlmeyn lentoiskuissa käytetyt volyymit (konemäärät) putosivat selvästi. Esim Äyräpään taistelujen kiivaassa vaiheessa se kykeni heittämään hyökkäyksiin enää enää 14-16 Stukaa ja toistakymmentä FW-190 hävittäjäpommittajaa. Sen sijaan Lentorykmentti 4:n pommikoneet tekivät useita yli 30 koneen muodostelmassa tehtyjä iskuja heinäkuun 2.päivän jälkeen.
Kuhlmey-osaston suoritusten todellisesta tasosta ei ole olemassa kriittistä tutkimusta joten millekään yleiselle jargonille "tulokset olivat hyviä" ei kannata panna paljoa painoa. Osasto oli jäänyt ja jäi myös myöhemminkin kiinni lukuista varsin räikeistä ilmavoittoliioitteluista kiinni joten kriittisyyteen on syytä varautua. - Anonyymi
tutkinta-vs-hutkinta kirjoitti:
"jossa osasto menettää 30-60% kalustostaan varsin vetelän suorituksen jälkeen ei haluta pukahtaa sanallakaan... "
Taas hieman omia lisäilyjä?
- Osasto Kuhlmeyn suoritukset olivat tiukan ammattimaisemia ja tulokset hyviä
- osas6to ei menettänyt 60 % koneistaan!
"historianTULKINNOISSA on juuri se, ettei niillä ole mitään tekemistä objektiivisen historianTUTKIMUKSEN kanssa"
Jota tutkimusta Tarkkispoika itse visusti karttaa ja korvaa sen veikkaamalla.!
"Kaikenmaailman lipfertit vaan ottaa nuo tulkinnat jonain ainoana totuutena ja jumittaa pienet aivonsa niihin."
Taas silkkaa valetta! Olen tässäkin keskustelussa todennut USEAAN KERAAN, että kaikkien maiden kaikissa voittoilmoituksissa on ilmaa! Toisilla enemmän ja toisilla vähemmän! Todellisia määriä meidän on mahdotonta saada enää selville eikä se tilanne parane sillä, että Tiltu veikkailee asiaa hatusta.
Johan tuossa arveltiin, että kaikkein eniten ilmaa on Neuvostoliiton ilmoituksissa ja joka arvioi, että vain joka 16:ta pudotus piti paikkansa! Uskokoon sen kuka tahtoo!"Osasto Kuhlmeyn suoritukset olivat tiukan ammattimaisemia ja tulokset hyviä..."
Niistä ei ole minkäänlaista konkreettista faktaa tukena muuta kuin lentäjien väitteet. Valtosen analyysin mukaan vain 1/3 Kannaksella olleiden suomalaisten ja saksalaisten lentäjien ilmavoittoväitteistä voisi pitää paikkaansa. Osasto Kuhlmeyn väitteistä panssarien tuhoamisissa tuskin edesä 1/10 pitää paikkaansa. Ylipäätänsä maataistelulentäjien väitteet II maailmansodassa panssaroitujen kohteiden tuhoamisessa olivat sitä luokkaa että vain keskimäärin 5% piti paikkaansa.
Osasto Kuhlmey ilmavoitot jääneet 30-40 viholliskoneeseen ja sen maataisteluyksiköt ovat tuhonneet korkeintaan 10-20 vihollispanssaria, jos sitäkään. Puna-armeijan panssaritappioista Kannaksella vain 2% tuli ilmahyökkäysissä. Ja tämä oli itärintaman sodan yleinen keskiarvo.
- H.M.S.Moilanen
II./JG 54 Rudorffer, Tagermann ja kumppanit on kunnostautuneet näissä ilmavoittoliioittelussaan siihen malliin että herrojen saavutuksiin Kannaksella 1944 on syytä suhtautua suurella varauksella. Tsekkasin listan yksikön väitteistä kyseiseltä heinäkuun 2.päivän illalta. Ja sieltä löytyy vain tämä:
02.07.44 Uffz. Josef Quarda 4./JG 54 Il-2 82 698: at 100 m. 20.32 - V.P.Lehto
Jos Suomen ilmavoimien kentälle olisi suoritettu isku jossa olisi tuhottu tai vaurioitettu 37 bf-109/Ju-88 konetta olisi sitä käsitelty katastrofaalisena esimerkkinä huonosta toiminnasta mutta ilmeisesti Kuhlmey osasto on saanut Nato-ihmiset niin pauloihin ettei tällaiset katastrofaaliset töppäilyt aikaansaa kritiikkiä.
Vielä pahempaa oli osaston lentäjien poskettomat väitteet jotka jättävät oudon kuvan Luftwaffesta yleensäkin. - VPLehtoLaulaa
Hyökkäys kentälle oli toki vakava isku!
Sen sijaan osaston panos Suomen ratkaisutaisteluissa oli merkittävä apu! Siihen nähden voittoilmoitukset ja niiden oikeellisuus on täysin sivuseikka! Osasto lenti useita taistelulrntoja päivässä ja kippasi merkittävän määrän pommeja etenemään pyrkivän vastustajan niskaan! Osaston panos vastasi hetkellisesti koko Suomen omien ilmavoimien tehoa! Erityisesti he kunnostautuivat Tali-Ihantalassa katkomalla jatkuvasti etulinjan joukkojen huollolle välttämätöntä siltaa!
On täysin msjdollista sekin, että ilman heitä puhuisimme nyt venäjää! - Gruntvik
Puna-armeijan hyökkäyksen hyytyminen Viipurin valtauksen jälkeen on suuremmalta osin loogisesti selitettävissä. Huoltoyhteydet Leningradista pitenivät. Kun aiemmin kuorman hakemiseen ja tuomiseen meni 30 x 2 = 60 kilometriä kasvoi huoltomatka 11 päivässä noin viisinkertaiseksi eli 300 kilometriin. Liike siis hidastui. Ilmatoiminnassa tämä tarkoitti sitä että VVS sen sijaan että pystyi pörräämään taistelualueella tunnin pystyi enää vain viivähtämään siellä 15 minuuttia. Tämä huomattavalla osalla paransi suomalaisten asemia myös maasodassa.
Sama kehitys oli havaittavissa myös Laatokan pohjoispuolella johon sotaan Kuhlmey ei osallistunut vähääkään. Ainoat pommitukset (yli 300 lentoa) siellä tekivät Lentorykmentti 4:n pommikoneet.- huolto-on-tärkeä-juttu
"Huoltoyhteydet Leningradista pitenivät. Kun aiemmin kuorman hakemiseen ja tuomiseen meni 30 x 2 = 60 kilometriä kasvoi huoltomatka 11 päivässä noin viisinkertaiseksi eli 300 kilometriin"
Asiapuhetta. Huolto-ongelmat etäisyydestä johtuen oli suurin syy siihen, miksi neukkujen eteneminen alkoi hidastua.
Samankaltaiset huolto-ongelmat hidastivat myös liittoutuneiden etenemistä Ranskassa 1944.
- V.P.Lehto
Immolan ja Lappeenrannan kentällä tehty kaksoisisku illalla 2.7.1944 osoitti että VVS:n toimintavapaus Kannaksen yllä ei suinkaan ollut kesäkuun-heinäkuun vaihteessa romahtanut. Osasto Kuhlmeyn toiminta hiljeni selvästi seuraavien päivien aikana eikä enää koskaan noussut kesäkuun lopun tasolle. Wikipedian mukaan osasto menetti 27 konetta. 23 lentäjää kuoli ja 24 haavoittui. Lentäjien tappiot viittaavat siihen että todelliset tappiot koneineen viittaa siihen että osasto otti pahasti siipeen sillä tietääkseni tuossa lentokenttäiskussa ei kuollut yhtään lentäjää. Jo tuolla perusteella voidaan todeta todellisten konetappioiden (korjauskelvottomiksi romuttuneet mukaanlukien) olleen lähes 50 konetta. 46 lentäjää on menetetty tappioina ja niiden päälle 10 kentälle tuhottua konetta.
- VPLehtoLaulaa
"Wikipedian mukaan osasto menetti 27 konetta. 23 lentäjää kuoli ja 24 haavoittui. Lentäjien tappiot viittaavat siihen että todelliset tappiot koneineen viittaa siihen että osasto otti pahasti siipeen sillä tietääkseni tuossa lentokenttäiskussa ei kuollut yhtään lentäjää."
Ja tiedätkö, että MIHIN SE OIKEASTI VIITTAA? Lentäjät nimittäin kertoivat, että eivät ole juuri missään kokeneet noin voimakasta ilmatorjuntaa!
Tappiot viittaavat siihen, että:
- kohteet olivat hyvin puolustettuja
- lentäjät täyttivät siitä hu0olimatta tehtävänsä
Osa suomalaisista pitää heidän panostaan lähes ratkaisevana siihen, että linja piti eikä maassamme alkanut Kesi-Euroopan tyyliin raiskausorgioita!
Minä toki ymmärrän ilmavoittojen todenperäisyyden tutkimisen yleisellä tasolla (etenkin, jos se tehdään molemmilta puolilta!). Sen sijaan minua ei juurikaan hetkuta se, että tuhosiko Kuhlmeyn osasto montako lentokonetta tai tankkia oikeasti! he pommittivat lisäksi siltoja ja jalkaväkeä ja rohkaisivat suuresti puolustavaa suomalaista jalkaväkeä. Suuri joukko osastosta menetti oikeasti henkensä taistelutoiminnassa!
Siihen nähden näyttää oudolta, kun heidän panostaan yritetään hampaat irvessä ja kaikin voimin vähätellä. - V.P.Lehto
Osaston lentäjät jo ennen Kannaksen taisteluja (P-Afrikka sekä Kiova) sekä sen jälkeen (Libau) ovat jääneet kiinni mm. hurjista liioitteluista ilmavoitoissa ettei väitteille paljon kannata laittaa painoa. Rudorfferin ja Tangermannin posketon liioittelu paljastui P-Afrikassa keväällä 1943, Kiovassa marraskuussa 1943 ja Libaussa lokakuussa 1944. Onneksi nykyään voidaan tehdä vertailevia tutkimuksia dokumenttien pohjalta (lentäjien väitteet vs. vihollisen kärsimät todelliset tappiot) jolloin väitteiltä putoaa pohja. Rudorffer on eräs pahiten Luftwaffen ilmavoittojaan liioitellut "ässä".
- VPLehtoLaulaa
Jaksat vaan jauhaa niistä ilmavoitoista SEN JÄLKEEN kun yritit kiistää osaston merkityksen taisteluissa?
Minulle on täysin yksi lysti se, ampuiko joku Rudorffer alas viholliskoneita yksi tai kaksi tai sata ja pitikö se asia paikkansa!
SEN SIJAAN faktana pysyy, että osasto teki kesäsodan 1944 aikana Suomen puolesta 1.242 taistelulentoa ja pudotti tuolloin 577 tonnia pommeja maahan tunkeutuvan vihollisen niskaan!
Osaston henkilökunta teki vilpittömästi parhaansa toteuttaessaan saamaansa tehtävää. Lento-osasto tuhosi yli = vihollisen konetta, noin ? panssarivaunua sekä kymmeniä siltoja ja huoltokuljetuksia. Onnistumisista huolimatta myös Kuhlmeyn tappiot kohosivat sangen korkeiksi: 23 ohjaajaa kaatui, 24 haavoittui taisteluissa . Taistelutoiminnassa menetettiin 27 konetta. Suurin osa Lento-osastosta poistui Suomesta 23. heinäkuuta.
Heillä oli merkittävä rooli kahdessa kesäsodan 1944 ratkaisutaistelussa (Tali-Ihantala, Vuosalmi) ja sen rinnalla oikeat pudotusluvut ovat lillukanvarsia vaikka sne jonkun kaalia kuumottaakin! Tärkeintä oli se tiukassa tilanteessa saatu apu, joka on monen mielestä ollut ratkaisevaa luokkaa! - Frantisek
VPLehtoLaulaa kirjoitti:
"Wikipedian mukaan osasto menetti 27 konetta. 23 lentäjää kuoli ja 24 haavoittui. Lentäjien tappiot viittaavat siihen että todelliset tappiot koneineen viittaa siihen että osasto otti pahasti siipeen sillä tietääkseni tuossa lentokenttäiskussa ei kuollut yhtään lentäjää."
Ja tiedätkö, että MIHIN SE OIKEASTI VIITTAA? Lentäjät nimittäin kertoivat, että eivät ole juuri missään kokeneet noin voimakasta ilmatorjuntaa!
Tappiot viittaavat siihen, että:
- kohteet olivat hyvin puolustettuja
- lentäjät täyttivät siitä hu0olimatta tehtävänsä
Osa suomalaisista pitää heidän panostaan lähes ratkaisevana siihen, että linja piti eikä maassamme alkanut Kesi-Euroopan tyyliin raiskausorgioita!
Minä toki ymmärrän ilmavoittojen todenperäisyyden tutkimisen yleisellä tasolla (etenkin, jos se tehdään molemmilta puolilta!). Sen sijaan minua ei juurikaan hetkuta se, että tuhosiko Kuhlmeyn osasto montako lentokonetta tai tankkia oikeasti! he pommittivat lisäksi siltoja ja jalkaväkeä ja rohkaisivat suuresti puolustavaa suomalaista jalkaväkeä. Suuri joukko osastosta menetti oikeasti henkensä taistelutoiminnassa!
Siihen nähden näyttää oudolta, kun heidän panostaan yritetään hampaat irvessä ja kaikin voimin vähätellä.Osaston vahvuus 26.kesäkuuta ei ollut hääppöinen: vain 14 hävittäjäkonetta, vain 6 hävittäjäpommittajaa ja vain 23 Stukaa toimintakunnossa. Noin pienillä voimilla ei saada mitään ihmeitä aikaan. Saksan oma organisaatio Freemde Ost Heer arvioi, aika optimistisesti että vuonna 1944 parhaimpana kuukautena (heinäkuu) Luftwaffen maataistelukoneet ja syöksypommittajat onnistuivat kolmea konetta kohden tuhoamaan (tai vakavasti vaurioittamaan) yhden vihollispanssarin. Jos osastolla oli käyttökunnossa vain 30 maataistelukonetta ja vaikka laskisimme määrävahvuuden mukaisesti niitä 40 olisi saldo ollut keskiarvolaskelmalla parhaimpana kuukautena vain 13 tuhottua tai vaurioitettua panssaria.
Ja mitä niihin siltojen katkomisiin tulee niin konemäärä oli niin vähäinen ettei sillä voitu katkoa siltoja kovinkaan pitkään kun venäläiset pioneerit niitä rakensivat kaikenaikaa. Viime kädessä hyökkäys Kannaksella hyytyi siihen että logistinen huoltoketju nopean etenemisen takia venyi puna-armeijalta niin ettei materiaalia yksikertaisesti saatu niin nopeasti kuin alkuviikkoina. Jos huoltomatka alkaa venyä 4-5 kertaa pitemmäksi parissa viikossa on selvä asia että sehän hidastaa etenemistä.
Mitä taas heinäkuun 2.päivän illan tapahtumiin tulee ne osoittivat aika vakuuttavasti ettei suomalaisilla ja saksalaisilla mitään ilmaherruutta Kannaksella ollut. Nämä ovat höpöpuheita.
- H.M.S.Moilanen
VVS:llä oli Leningradin alueella käytössä ilmavalvontatutkat joiden toimintasäteet olivat 150 km ja 350 km. Toisin sanoen jopa lyhemmän säteen tutka ulottui ohi Viipurin tasalle. Kauaskantoisimmalla päästiin jopa 50 km länteen Helsingistä. Linnuntie-etäisyydet:
Leningrad-Viipuri: 121 km
Leningrad-Lappeenranta: 170 km
Leningrad- Imatra: 161 km
Leningrad-Mikkeli: 255 km
Leningrad-Helsinki: 300 km - V.P.Lehto
Pitäisi kertakaikkisesti tajuta miten heikossa hapessa Luftwaffe ylipäätänsä alkoi olla vuonna 1944. Kuinkahan moni edes tajuaa että koko valtavan pitkällä itärintamalla Petsomo-Kirkenäsistä aina Mustanmeren rannalle Ukrainaan ulottuvalla alueella on vain reilu 300 Luftwaffen hävittäjälentokonetta vastassaan VVS:n noin 14 000 lentokonetta ( huomattava osa varattu toki reservissä oleville lentodivisioonille)
Tuossa lista tilanteesta maaliskuulle 1944 siirryttäessä. Luftwaffella vain 263 toimintavalmiudessa olevaa päivähävittäjää. Niistäkin Jäämeren lähellä 22 ja Helsingin Malmilla 9.
Fighter & Ground-Attack Units: Eastern Front
29. February 1944
Day-Fighter: Stab/JG 5 Me 109G 2 [2] Alakurrti -
II./JG 5 Me 109G 17 [10] Pleskau-Süd Dno: Dorpat: Idrizza
III./JG 5 Me 109G 28 [20] Petsamo Kirkenes
Stab/JG 51 Me 109G 16 [15] Bobruisk
I./JG 51 Me 109G 15 [11] Bobruisk
III./JG 51 Me 109G 35 [28] Polozk - Bobruisk
IV./JG 51 Me 109G 34 [24] Uman - Orscha
15.[Spain]/JG 51 Me 109G - [-] Bobruisk - Madrid
Stab/JG 52 Me 109G 1 [1] Nikolayev
I./JG 52 Me 109G 38 [24] Uman
II./JG 52 Me 109G 43 [25] Grammitovo
III./JG 52 Me 109G 38 [30] Uman
15.[Kroat]/JG 52 Me 109G 15 [2] Karankut
Stab/JG 54 FW 190 5 [5] Dorpat
I./JG 54 FW 190 24 [17] Wesenberg
II./JG 54 FW 190 31 [24] Uman
IV./JG 54 - 12./JG 54 Me 109G: FW 190 23 [18] Dorpat
12./JG 54 FW 190 - [-] Uman
1./JG 302 Me 109G 12 [9] Malmi-Helsinki Jafü Ostland
Night-Fighter: I./NJG 100 Ju 88: Do 217 - [-]
II./NJG 100 Ju 88 - [-]
I./NJG 200 Me 110 - [-] Focsani
5./NJG 200 Me 110 - [-] Focsani - v....v....v....v....v
Luftwaffehan oli natsihenkisin Saksan aselajeista ja useat lentäjät olivat tosiasiassa yliopistojen "henkisen alan" opiskelijoita, siis sellaisia jotka yleensä hurahtavat kaikenlaisiin fantasioihin ja uusiin hullutuksiin joita natsiaatekin olivat.
- C...C....C...P
Samaan aikaanVVS olikommunistihenkisin Neuvostoliiton aselajeista ja useat lentäjät olivat tosiasiassa yliopistojen "henkisen alan" opiskelijoita, siis sellaisia jotka yleensä hurahtavat kaikenlaisiin fantasioihin ja uusiin hullutuksiin jota nkommunimikin oli. Sotien jälkeen he ovat katuneet katkerasti erhdystään!
- kysynpähän.vaan
Kiinnostavalla tavalla sekä Luftwaffe että VVS olivat omien totalitarististen järjestelmien poliittisesti sitoutuneimpia tukijoita. VVS oli kommunistisin aselaji ja Luftwaffe natsihenkisin. Molemmat myös kiistatta epäonnistuivat sodankäynnissä. Onko tämä tulkittava poliittisen hihhulaisuuden vaarallisuudesta asevoimille?
- Kainalniemen-Hiki
I./SG 3 eli Stuka-osasto kirjasi heinäkuulle 1944 tappioiksi:
18 tuhoutunutta Stukaa vihollistoiminnan takia sekä 4 muulla tavoin. 4 Stukaa lähetettiin korjattavaksi kuukausiraportin mukaan (tarkoittaa ilmeisesti kuukauden lopun tilannetta). Yhtään kesäkuussa korjattavana ollutta ei yksikköön palautettu mutta yksikkö sai heinäkuussa 20 uutta konetta sekä 12 Stukaa vielä muista yksiköistä. Siis 32 uutta konetta. Heinäkuun alussa vahvuus oli 23 Stukaa ja kuukauden lopussa 29. Poistumaksi saadaan näin 26 Stukaa heinäkuussa. Kesäkuussa osasto menetti 4 Stukaa vihollisen toiminnan takia, 3 muulla tavoin ja 3 lähetettiin korjattavaksi. Yhtään korvaavaa konetta yksikkö ei saanut joten sen konemäärä väheni 33:sta 23:een Stukaan. - Kainalniemen-Hiki
I./SG 5 eli Jabo-osasto aloitti kesäkuun 15 Fw-190 F-hävittäjäpommittajalla (30 Stukaa ei osallistunut Kannaksen taisteluun koska yksikkö oli luopumassa niiden käytöstä). Yksikkö menetti 2 Jaboa vihollisen takia ja 6 muulla tavoin. Yksi Jabo lähetettiin korjattavaksi. Heinäkuussa yksikkö menetti vihollisen takia 3 Jaboa sekä 3 muulla tavoin.
II./JG 54 käytti myös Fw-190 koneita mutta luonnollisesti hävittäjäversioina. Niitä yksikkö menetti kesäkuussa 6 vihollisen takia ja 8 muulla tavoin. Heinäkuussa se menetti 14 hävittäjää vihollisen toiminnan takia ja 10 muulla tavoin. 4 lähetettiin korjattavaksi.
Kaikkiaan Fw-190 koneita menetti nämä kaksi osastoa yhteensä 25 konetta vihollisen takia ja muulla tavoin 27. Yhteensä 52. Suomessa olon aikana menetettyjen osuus ei tästä selviä. - Frantisek
Kuinkahan moni osasto Kuhlmeyn 24 pommituksessa vaurioituneesta koneesta kirjattiin menetetyiksi?
- P.Öhkiäinen
Osasto Kulmeyhin kuuluneet II./JG54, I./SG3, I./SG5 ja 1./NAGr 5 ovat Michael Holmin keräämien tietojen mukaan menettäneet kezä-heinäkuussa 1944 yhteensä 91 lentokonetta. 51 vihollisen toiminnan seursuksena ja 40 muuten. Jälkimmäisistäkin osa on ollut sotatoimitappioita. 91 koneen menetys on huomattava ja saattaa viitata siihen että Kannaksen taistelujen todellinen hinta yksiköille on voinut olla 50-60 konetta tuhoutuneina.
- Dragutinovic
Ehkäpä kyse oli kirjaamismenettelyjen eroista. Nimittäin jos viitsit vilkaista esim. pohjoisessa olleen IV./JG54 tappiokirjauksia itärintaman ajalta niin tammikuusta 1942 aina länteen siirtoon asti elokuu 1944 se menetti vihollisen toiminnan takia 351 konetta mutta muilla tavoin vain 57 konetta. Monella muilla yksiköillä saattoi vihollisen piikkiin kirjattu jopa vain alle puolet konemenetyksistä.
Ei ole mitään takeita siitä etteikö Kuhlmey-osastoon kuuluneiden yksiköiden konemenetyksien kirjauksissa olisi summittaisuutta siinä kirjattiinko kone menetetyksi vihollisen toiminan takia vai muuten. Saattoihan olla että koneensa kanssa möhlinyt pilotti ilmoitti vain esim syyksi koneen teknisen vian vaikka ryssä ampui siiven kappaleeksi ja oli hypättävä koneesta.
- Wetterhoff
Hannu Valtonen sälyttää jonkin verran osavastuuta suomalaisten huonolle viestisuunnittelulle.
"Ilmavalvontapataljoona 5 oli ryhmittynyt Kannakselta väistymään joutuneita ilmavalvontakomppanioitaan niin useita samaan viestiverkkoon, että huonon liikennekurin takia toiminnan hetkenä ei viestejä saatu kulkemaan läpi."
Valtonen viittaa Immolan tukikohdan sähkeeseen 238/2.7.1944, jäljennös spk:n liitteenä. - Mhester
Leningradin Rintaman ilmaiskut Lappeenrannan ja Immolan kentille osoittivat että suomalais-saksalaisilla joukoilla oli aivan liian vähän ilmavoimaa jotta olisivat voineet retostella saaneensa ilmaherruuden. Montako vihollisen konetta suomalais-saksalaiset ilmavoimat tuhosivat kesä-heinäkuussa 1944 lentokentille? Ei yhtään.
- Kaarle-Martel
Niinpä. Kumma kyllä tämä Immolan ilmaisku ja se miten voimattomia suomalaiset ja saksalaiset olivat estämään sen on painettu villaisella.
- Qvist-Mark
Mikael Holmin keräämän tiedon mukaan I./SG5 eli Immolasta käsin operoiva Jabo-osasto (vain yksi lentue muuten, 1./) olisi kirjannut koko heinäkuun 1944 menetyksiksi vain 3 FW-190 F-8 konetta vihollisen toiminnan takia ja 3 muulla tavoin menetettyä. Kuitenkin Immolan lentokentälle tuhoutuneet koneet olivat 100%:sti vihollisen toiminnan seurausta. En äkkipäätä muista menettikö Jabo-osasto vielä heinäkuussa taistelulennoilla muita koneita. Mutta elokuun alussa niitä menetettiin Kannaksella 2 ja Lavansaaressa samoin 2.
http://www.ww2.dk/oob/bestand/schlacht/bisg5.html - Qvist-Mark
Stuka laivue I./SG3 menetti kesäkuussa 4 "vihollistoiminnan takia" ja 3 muuten. Heinäkuussa 18 "vihollistoiminnan takia" ja 4 muuten. Näyttää perin omituiselta jos taas kerran Immolan kentälle tuhotut 4 Stukaa eivät olisi olleet "vihollistoiminnan takia menetettyjä".
http://www.ww2.dk/oob/bestand/schlacht/bisg3.html - historian-faktat
Immolaan hyökkäsivät:
- 44 Pe-2 pommikonetta 276.PLeD:stä (276 BAD)
- 28 Il-2 maataistelukonetta 277.MaatstLeD:stä (277 ShaD)
Lappeenrantaan hyökkäsivät:
- 16 Pe-2 pommikonetta 276.PleD:stä (276 BAD)
- 36 Il-2 maataistelukonetta 281.MaatstLeD:stä (281 Shad)
Ilmasuojaa tarjosivat 275.HleD (275IAP) ja II KaHLeAK (2 GIAK)
Muutamaa minuuttia ennenkuin pommikoneet saapuivat kaksi hävittäjäryhmää piiritti kentät. Kapteeni Baranovin johtamat kaartilaiset hyökkäsivät sekä ilmassa että nousemassa olevien kimppuun ja sitoivat ne taisteluun.
Immolan kentän sotapäiväkirjan pitäjä luutnatti Salmi kuvaa hyökkäystä taitavasti tehdyksi ja laakapommitus oli tarkkaa. Koneet tulivat kaakosta täysin pilvittettämänä ja kirkkaana iltana. 150 pudotetusta pommista noin 100 osui lentokenttäalueelle ja osa ilmeisen tarkoituksellisesti pudotettiin kentän laitamille joita myös Il-2 koneet ankarasti tulittivat. Ensimmäisen hyökkäyksen jälkeen koneet kokoontuivat Immalanjärven alueelle josta tekivät sen jälkeen kaksi matalahyökkäystä joista toinen luoteesta ja toinen lännestä.
Heinz Muller kuvaa asiaa: "Se oli kaunis päivä se 2.heinäkuuta 1944. Neukut korvensivat meidät nätistä suurhyökkäyksellään Immolan kentälle. Hyökkäys tuli niin yllättäen ja kiivaana kolmelta suunnalta että siinä meni pää pyörälle."
Lähde: Hannu Valtonen, Osasto Kuhlmey - H.M.S.Moilanen
"Esimerkkinä radiotiedustelun roolista mainittakoon Tali-Ihantalan taistelujen aikana tapahtunut Lappeenrannan ja Immolan kenttien pommitus. Radiotiedustelun tietojen perusteella Le.R 3:n molemmat laivueet ehdittiin hälyttää Lappeenrannan ja Taipalsaaren kentiltä torjuntalennolle. Syntyneissä ilmataisteluissa ammuttiin alas 15 viholliskonetta. Suomalaisten tappiot Lappeenrannan kentällä olivat vain 4 tuhoutunutta konetta. Immolassa saksalaiset eivät uskoneet annettua varoitusta pitäen lähestyviä venäläiskoneita suomalaisina. Lento-osasto Kuhlmey menetti hyökkäyksessä neljä Stuka- ja viisi Fw 190-konetta. Lisäksi 15 konetta vaurioitui ."
http://www.elsokilta.net/index.php?page=artikkeli-7---osa-2
Oliko saatu tieto alasampumisista radiotiedustelun kautta? Tuskin. Carl Fredric Geust on tutkinut tätä tapahtumaan ja saanut selville sen että VVS ja Itämeren laivasto menettivät 11 Il-2 konetta (tai kirjasivat pois). Mutta kuten Karhila mainitsi tuolla videollaan niin "ryssiltä oli saatu tieto että he olivat menettäneet tällä alueella 9 konetta". Periaatteessa radiotiedustelulla ja puhelinkuuntelulla on voitu saada tarkka selvitys (ainakin joskus) vihollisen todellisista tappioista ja informoida ilmavoimien esikuntaa.- Anonyymi
"Syntyneissä ilmataisteluissa ammuttiin alas 15 viholliskonetta."
Tuollaista tekstiä ei enää kannattaisi kirjoittaa. Pitäisi kirjoittaa: "suomalaiset lentäjät väittivät ampuneensa alas 15 viholliskonetta." - Anonyymi
Lappeenrantaan hyökänneistä Il-2 koneista ammuttiin alas 8 ilmataisteluissa ja yhden ampui alas ilmatorjunta. Immolaan hyökänneistä ammuttiin ilmataistelussa alas yksi Il-2 kone. Yhtään hyökkääjien hävittäjäkonetta ei illalla ammuttu alas vaikka Nuorala väitti pudottaneensa La-5 koneen. Pe-2 koneita väittivät suomalaiset lentäjät ampuneen alas 4: Lehtovaara peräti 3 ja Teromaa yhden. Mutta TsAMO:n asiakirjoista ei löydy yhtään vahvistusta että 276.pommituslentodivisioona olisi menettänyt yhtään pommikoneita.
- Görlitz
Silloin kun alkaa ylistyslaulu Osasto Kuhlmeystä halutaan kernaasti unohtaa tuon heinäkuun 2.päivän illan tapahtumat. Se kun ei oikein sovi kaunisteltuun kuvaan.
Joka tapauksessa Michael Holmin ja Christer Bergströmin mukaan Osasto Kuhlmey kärsi Suomessa oloaikanaan 41 koneen tappiot tuhoutuneina ja kymmeniä vaurioitui. Hannu Valtosen mukaan osaston hävittäjät ampuivat alas korkeintaan 40 vihollisen konetta. Sen panssarien tuhoaminen jäi kovista väitteistä huolimatta todennäköisemmin korkeintaan 10 panssariin (tuhottuja tai vaurioitettuja). Sillat mitä se pommitti korjattiin alle vuorokaudessa kuntoon eikä Osaston merkitys Kannaksen taisteluissa tai Suomen kohtaloissa ollut niin ratkaisevaa kun 1990-luvun uusisänmaallisessa hengessä on haluttu uskotella päitä nyökytellen.- TaasSilkkaaGöröitziä
Tarkkispoika puhuu itsensä kanssa hieman ristiin?
"Sillat mitä se pommitti korjattiin alle vuorokaudessa kuntoon"
Jonka jälkeen ne tuhottiin uudelleen ja uudelleen! Siltojen kautta kulki koko neukkujen hyökkäysosaston huolto ja täydennys! Kun koko taistelu tapahtui aikajaksolla 25. kesäkuuta – 9. heinäkuuta 1944 niin yksi vuorokausi merkitsi jo paljon!
"Suurena apuna ovat myös ilmavoimat ja saksalainen Lento-osasto Kuhlmey, joka pelastaa suomalaiset useasti pahasta pinteestä. Stukat iskevät venäläisten hyökkäysmuodostelmiin ja huoltoyhteyksiin vähentäen merkittävästi etulinjaan kohdistuvaa painetta. Ylikersantti Onni Lepolan mukaan omien lentokoneiden näkeminen luo uskoa myös jalkaväen taistelijoihin."
Osaston antama moraalinen tuki suomalaisille puolustajille oli myös merkittävä!
Lähde: Heikki Valtonen: Lento-osasto Kuhlmey
Aake Jermo: Thermanin (lääkintäkapteeni) saapuminen oli sen päivän toinen suuri myönteinen yllätys, joka valoi luottamusta siihen, että vielä tässä pärjätään. Ensimmäinen oli Stukien hyökkäys sillanpäähän. Venäläisten ilmaherruus oli siihen asti ollut ehdoton. Nyt lähestyi takaapäin selvästikin ison lentolaivueen jylinä. Esikunnan väki hakeutui kuka mihinkin ojaan, mutta laivue painuikin hirveästi vonkuen ohitse. Hetken päästä kuultiin syöksyt ja pommitukset Äyräpään harjulla. Mitään ennakkotietoa asiasta ei ollut, mutta joku hoksasi huutaa:
Ne on Stukia, ne on Stukia!
Siitä puhkesi mieletön riemu. Isot miehet, karskit soturit, nousivat kuopistaan, hurrasivat ja heittelivät lakkejaan ilmaan. Sama näytelmä esitettiin melkein kaikkialla suomalaisten linjoilla. Tilanne tuntui valjenneen yhdessä hetkessä: me pommitamme vihollista, me olemmekin niskan päällä!
Paitsi huomattavaa moraalista tukea ja turvallisuutta luovaa tietoisuutta siitä, että Suomi ei ole yksin taistelemassa perivihollista vastaan, on osasto Kuhlmeyn suoranainen merkitys.
Suomen ilmavoimat osallistui yhdessä saksalaisen lento-osasto Kuhlmeyn kanssa taisteluun sekä hävittäjätorjunnalla että pommittamalla vihollisen ryhmityksiä. Ilmavoimien toiminnalla oli suuri psykologinen vaikutus etulinjan taistelijoihin, ja useiden historiatutkijoiden mukaan saksalaisen lento-osaston osallistuminen taisteluihin oli ratkaisevan tärkeää hyökkäyksen pysäyttämisen kannalta. Erityisesti lento-osaston merkitys huoltolinjojen, reservin siirtojen ja panssarivaunujen tuhoamisessa oli merkittävä. Kaikkiaan Suomen ilmavoimat ja lento-osasto Kuhlmey suorittivat alueelle 22. kesäkuuta ja 6. heinäkuuta 1944 välisenä aikana yhteensä 1020 pommituslentoa, joiden yhteydessä pudotettiin 765 tonnia lentopommeja. Lento-osasto Kuhlmeyn osuus pudotetuista pommeista oli yli 63 prosenttia.
- Franken
Miksi suomalaiset onnistuivat pysäyttämään puna-armeijan U-linjalla ja Ilomantsista ilman Luftwaffea ja yhtään koppalakki-sakemannia?
- TiltuaKyrsiiTaas
Siksi, että. Siellä oli pysäyttämiseen riittävät joukot!
Lisäksi kukaan ei väitä, että osasto Kuhlmey pysäytti mitään, mutta oli kieltämättä merkittävä apu puolustajalle! - Franken
"mutta oli kieltämättä merkittävä apu puolustajalle..."
Miten se voidaan mitata että oli "merkittävä apu puolustajalle"? Eikö samalla tavalla joku mustalainen hevoskuskina ollut myös "merkittävä apu puolustajalle"? - TiltuaKyrsiiTaas
”Miten se voidaan mitata että oli "merkittävä apu puolustajalle"? Eikö samalla tavalla joku mustalainen hevoskuskina ollut myös "merkittävä apu puolustajalle"?”
Ei sitä voi tai edes tarvitse mitata. Tosin Tiltulauma itse on osoittanut merkittävää harrastusta siihen suuntaan, että lasketaan voitto/tappioprosentteja jostakin taistelusta muualla ja julistamalla sitten ne yleispäteviksiSuomeen ilmeisesti he kkevat sen tarpeelliseksi?
Minulle riittää se, että kesällä 1944 saatiin aikaan riittävä vastus siihen, ettei muna-armeija saanut läpimurtoa ja että Stalin tyytyi aselepoon, jolloin Suomi välttyi massaraiskauksilta ja sovjetisoinnilta ja jatkoi eloaan demokraattisena valtiona! On ilo seurata sitä, kuinka asiantila nyppii joitakin yhä vielä!
- Dragutinovic
Eli eipä sitä suomalais-saksalaista ilmaherruutta näytä Kannaksella 1944 heinäkuun alussa olleen vaikka tyypit tällaista ovat väittäneet.
- Anonyymi
Tästä tapauksesta ei yleensäkään haluta hiiskua vaikka noin 30 suomalais-saksalaista konetta joko lopullisesti tai pitkäaikaisesti pantiin pois pelistä.
- Anonyymi
Ilmavoimat ei ollut natsihenkisin, vaan siellä juuri vaikutti laaja vastarintaliike sabotööreineen ja sitä ei saatu sieltä juurittua koko sodan aikana. kuka ties oli tässäkin tullut aika iskeä iso haaava omaan nilkkaan. Avustamassa Mannerheimin kopla
- Anonyymi
Kumma juttu.
Stallareilla riittää noita "salaisuuksia". Tuostakaan "liikkeestä" ei ole mitään muuta tietoa. - Anonyymi
Ilmavoimat oli leväperäinen ja sinisilmäinen, kun antoi soluttaa vakoojia kentilleen, Kotkan pommitukset onnistuivat tästä syystä.
- Anonyymi
Onhan siitä valtavasti tietoa. Stallarit ja eurobolsut ovat yhteen ääneen kiistämässä salaliiton. Smaa paskasakkiakun olette
- Anonyymi
Täältä löytyi kriittinen kirjoitus Osasto Kuhlmeystä parin vuoden takaa....
http://pelontorjunta.suntuubi.com/fi/Blogi/?id=91
" Osasto menetti paljon koneita neuvostoliittolaisten suorittamassa ilmahyökkäyksessä 2. heinäkuuta kun se ei suomalaisten varoituksista huolimatta kyennyt turvaamaan omaa tukikohtaansa. Kaikkiaan 10 osaston konetta tuhottiin kentälle ja peräti 24 vaurioitui. Millainen vaikutus tällä oli Kannaksen taisteluihin? Ei juuri minkäänlaista. Osaston taisteluvahvuus laski tietenkin merkittävästi vähäksi aikaa mutta suomalaiset pysäyttivät puna-armeijan hyökkäyksen Ihantalan rintamalla eikä läpimurrot onnistuneet enää Äyräpäässäkään. Osasto Kuhlmey ei osallistunut millään tavalla Laatokan Karjalan taisteluihin jotka nekin päättyivät torjuntavoittoihin heinäkuun puolivälissä U-linjalla ja Ilomantsissa elokuun alussa. " - Anonyymi
Iskut Lappeenrannan ja varsinkin Immolan kentälle osoittivat johtojärjestelmissä olleen ongelmia Suomen päässä. Samoin saksalaisten ylimielisyys näyttää olleen ilmeinen...
"Varsinkin venäläisten 2.7. suorittama pommitushyökkäys 65 lekolla Immolaa ja 52 lk:lla Lappeenrannan kenttää vastaan osoitti johtamissysteemin puutteellisuuden. L:rannan komentopaikan ansioitunut päällikkö, kapteeni T. Tanskanen, ennätti kyllä hälyttää molemmat Mersu-laivueet ilmaan ja ohjata niiden reitit lähestyvää vihollista vastaan. Mutta Immolaa tukikohtanaan käyttäneet saksalaiset laivueet yllätettiin täydellisesti tuhoisin seurauksin (4 Ju-87:ää sekä 6 FW-190:tä tuhoutui. 9 Ju-87:ää ja 15 FW-190:tä vaurioitui). Tosin oli syytä myöskin saksalaisten huolimattomassa suhtautumisessa hälytysvalmiuteen. Mutta suurin vika oli ilmeisesti siinä, ettei näillä tienoin ollut lainkaan komentopaikkaa, joten LAPPEENRANNASTA VÄLITETTY HÄLYTYS HUKKUI JONNEKIN YHDYSUPSEERIN JA PÄIVYSTÄJÄN VÄLIMAILLE. Olisi siis ollut syytä sittenkin vorausdisponeerata hiukan tarmokkaammin täälläkin päin, silloin kun sellaiseen vielä oli mahdollisuuksia. Väärinkäsitysten välttämiseksi korostettakoon, että eversti G. Magnusson ja hänen komentopaikan päällikkönsä johtivat Messerschmitt-laivueita mitä kiitettävimmällä tavalla ja että Lappeenrannan komentopaikka oli teknillisestikin sekä täydellinen että tehokas. Mutta kieltämättä oli vikaa järjestelmässä; rykmentinkomentajalle olisi kuulunut prikaatinkomentajan tehtävät ja ”taktilliselle johtajalle” suttaamattomat lentojoukkojen komentajan valtuudet. Missään tapauksessa eivät henkilökysymykset voineet olla esteenä tällaiselle ratkaisulle, koska asianomaisille oli jokatapauksessa annettu vastaavat johtajan velvollisuudet, vieläpä koko sodan ratkaisevimmassa vaiheessa."
Maanpuolustuskorkeakoulu, Iskuja ilmaan
Richard Lorentz ( 1953) - Anonyymi
Heinäkuun 2.päivän (1944) illan tapahtumat on koostettu Carl-Fredrik Geustin tutkimustyön ansiosta. Näin ilmataistelussa kävi.
- NL:n Il-2 yksiköt menettivät kaikkiaan 10 Il-2 konetta, joista 8 tuhoutui ja 2 teki pakkolaskun ja koneet luokiteltiin korjausta vaativiksi. Sitä ei tiedetä saatiinko nämä korjatuksi vai kirjattiinko myöhemmin pois menetettyinä. Näistä kymmenestä alasammutusta 9 liittyi Lappeenrantaan tehtyyn ja 1 Immolaan tehtyyn hyökkäykseen. Varmuudella tiedetään myös että yhden näistä koneista ampui alas muutamia kilometrejä Lappeenrannasta etelään suomalainen ilmatorjunta.
- Suomalaisilla lentäjillä on 10 virallista hyväksyttyjä pudotuksia Il-2 koneista. Saksalaisella lentäjällä yksi liittyen illan tapahtumiin.
- Kyösti Karhila väitti ampuneensa alas 5 Il-2 konetta mutta todistajien puuttuessa ja ilmavoimien saatua kaapatun radioviestin jonka mukaan neuvostoliittolaiset yksiköt olivat menettäneet 9 Il-2 konetta juuri Lappeenrannan suunnalla estivät Karhilan ilmavoittoväitteiden hyväksymisen.
- Suomalainen ilmatorjunta ilmoitti kokonaisuudessaan pudottaneensa 2. heinäkuuta kaikkiaan 13 Il-2 konetta. Todellisuudessa neuvostoraporttien mukaan vain yksi kone menetetyistä 10:stä joutui ilmatorjunnan pudottamaksi. Aamupäivän raporteissa ei myöskään löydy todisteita että ilmatorjunta olisi pudottanut Il-2 koneita.
Näin ollen lentäjillä, Karhilan väite mukaanlukien oli kaikkiaan 16 pudotusväitettä Il-2 koneista kuin todellisuudessa niiden pudottamia koneita oli 9 ja niistäkin 2 luokiteltiin korjaukseen meneviksi. Ilmatorjunnan väittämistä 13 pudotuksesta vain yksi näyttää pitäneen paikkaansa. Kone putosi ja tuhoutui lähellä Lappeenrantaa. - Anonyymi
Täydellinen menestys VVS:lle. Akselin koneita tuhottiin 17 ja vauroitettiin 27. Sen omat tappiot 10 Il-2 konetta joista 8 tuhoutunutta. Akselin lentojoukot yllätettiin ns. housut kintuissa.
- Anonyymi
Carl Fredrik Geust on tutkinut 2.heinäkuuta illan ilmataistelut. Karhilalla olleita 5 Il-2 pudotusväitettä ei hyväksytty. Muilla suomalaisilla 10 Il-2 väitettä 1 La-5 ja saksalaisilla Immolan suunnassa 1 Il-2. Ilmatorjunnalla 6 Il-2 väitettä illalla Ihantalan suunnalla, 2 Antreassa sekä ainakin 2 tai 3 lentokenttien alueella. Siis kaikkiaan 27-28 pudotusväitettä.
Geustin tutkimustulos:
10 alasammuttua Il-2, joista 2 ei tuhoutunut vaan kirjattiin korjaukseen vietäväksi. Yksi 8 täysin tuhoutuneista ilmatorjunnan tulosta. Yhtään La-5 konetta ei tuhoutunut.
Pahiten pielessä ilmatorjunnan väitteet (1/10(tai 11). 17 lentäjien väitteistä 7 (9) piti paikkaansa. - Anonyymi
Lappeenrannan lähellä pudonneen Il-2 koneen ampui alas suomalainen ilmatorjunta. Immolan kentän lähelle pudonneen koneen ampui alas Osasto Kuhlmeyn Josef Guarda. 8 Il-konetta joutui suomalaishävittäjien alasampumaksi mutta niistä kaksi pakkolaskun tehnyttä vietiin korjaamolle korjattavaksi, 6 konetta tuhoutui. Suomalaiset eivät onnistuneet ampumaan alas yhtään pommikonetta eikä hävittäjää (vaikka niistä oli 4 ja 1 väitettä).
- Anonyymi
Miten muuten voidaan väittää:
"Tästä tapauksesta ei yleensäkään haluta hiiskua vaikka noin 30 suomalais-saksalaista konetta joko lopullisesti tai pitkäaikaisesti pantiin pois pelistä."
Kaikissa kesän -44 ilmasodan kuvauksissa kerrotaan myös tämä hyökkäys juuri siksi,että se onnistui niin hyvin.
Vain asiaan perehtymättömät stallarit väittävät muuta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten muuten voidaan väittää:
"Tästä tapauksesta ei yleensäkään haluta hiiskua vaikka noin 30 suomalais-saksalaista konetta joko lopullisesti tai pitkäaikaisesti pantiin pois pelistä."
Kaikissa kesän -44 ilmasodan kuvauksissa kerrotaan myös tämä hyökkäys juuri siksi,että se onnistui niin hyvin.
Vain asiaan perehtymättömät stallarit väittävät muuta.Isku osoitti että suomalaisten ja saksalaisten kyky suojata omia tukikohtia oli rajallinen. Saksalaiset arvostelivat Immolan kentän ilmatorjuntaa heikoksi. Hannu Valtonen mainitsi suomalaisten kritiikin Suomen viestijärjestelmän kyvystä jakaa tietoa tehokkaasti ja nopeasti.
Suomalaiset onnistuivat ensimmäisen kerran kesän 1944 aikana eristämään Il-2 koneet hävittäjistä ja ampumaan niistä alas tai vaurioittamaan 8. Näistä 5-6 tuhoutui. 2-3 vietiin korjaamolle.
- Anonyymi
Urho Lehtovaara väitti ampuneensa alas 3 Pe-2 pommikonetta mutta Geustin tutkimus osoitti että kaikki 276 BAD:n Pe-2 pommikoneet palasivat kotikentilleen. Lehtovaaran tapaisia valehtelijoita oli Suomen hävittäjälentäjien joukoissa muitakin pilvin pimein. Sodan jälkeen Lehtovaara teki itsemurhan.
- Anonyymi
Michael Holmin tutkimuksen mukaan Osasto Kuhlmeyhin kuulunut II. /JG54 menetti heinäkuun 1944 aikana yhteensä 24 FW-190 A hävittäjäkonetta joista kirjattu 14 vihollisen toiminnan vuoksi ja 10 "ilman vihollisvaikutusta", yhteensä peräti 24. Kesäkuussa yksikkö kirjasi 14 koneen menetykset joista 6 vihollisen vaikutuksesta ja 8 ilman vihollisvaikutusta.
Kun II. /JG54 siis kirjasi 14 vihollistoiminnan vuoksi ja virallisesti se myönsi menettäneensä 3 hävittäjäkonetta Immolan iskussa on kiinnostavaa miten 11 muuta on menetetty. Yksikkö poistui Suomesta viimeistään 22.heinäkuuta (osa oli toiminnassa Viron suunnalla jo aiemmin).
II./JG54 kirjasi siis 34 hävittäjäkoneen (20 "vihollisvaikutuksesta") peruuttamattomat tappiot ja osa konemenetyksistä on jäänyt arvoitukseksi. Menettikö se enemmän koneita Suomen suunnalla kuin virallisesti ilmoitti? Paljonko tuli takkiin Viron suunnalla ja Suomenlahdella kesä-heinäkuussa 1944?
Lähde: Michael Holm
https://www.ww2.dk/oob/bestand/jagd/biijg54.html
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.1371906- 271898
Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha231848Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.851630Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?621448Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se201266Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo381160Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan371153- 111148
Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k101127