Purjehdus loppuu 10-20 vuodessa

HavukkaAho

Purjehdus tulee loppumaan 10-20 vuodessa ja se jää pienen retropiirin harrastukseksi kuten esim. höyrykäyttöisellä paatilla ajelu. Eli ei kannata enää investoida kovin kalliisiin veneisiin.

Syynä on akkuteknologian murros ja siinä teho/paino sekä energia/euro -suhteiden radikaali kehitys. Tulevaisuuden vene lipuu äänettömästi ja käytännössä ilmaiseksi sähköakkujen voimalla. Ei ole juuri järkeä ripustella rättejä keppeihin kun voi vain nauttia äänettömästä menosta maisemia ihaillen. Jos ei tarvita mastoa niin sitten ei tarvita juuri köliäkään, joten purjeveneestä ei jää juuri jäljelle. Mutta se on tulevaisuus. Nythän purjeveneen suurin etu moottoriveneeseen on äänettömyys, matkanteon halpuus ja pitkä toimintasäde. Nämä kaikki edut tulevat katoamaan kun akkutekniikka kehittyy vääjäämättä.

96

2224

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Sähköautojen suuri akkupaketti maksaa pari kymmentä tuhatta, Tesloihin enemmänkin. Eikä sillä kovin pitkälle pääse, jos tunnit lasketaan.

      Ei tule yleistymään veneisiin ilman teknologista läpimurtoa.

      • HavukkaAho

        Getrud-setä palaa nyt sinne koloonsa. Nyt puhuttiin 10-20 vuoden aikajänteestä. Teslan nykyistä akustoa vastaava paketti maksaa silloin 1000-2000€ eikä tarvita edes mitään mullistavaa.


      • Älä höpötä. Pelkkä premissi siitä että purjehtijat purjehtisivat äänettömyyden takia on suoraan sieltä minne HavukkaAho tunkee snorkkelin syvälle ja poikittain. Ja akkuteknologia ei dekadissa kehity niin paljoa että hinta/kWh putoaisi kymmenesosaan. Eikä energiatiheys tule riittämään paljon energiaa vaativaan veneilyyn alkuunkaan.

        Häpeä!


      • HavukkaAho

        Akkujen hinta oli v. 2010 $1000/kWh. Se on pudonnut 6 vuodessa 80% ja oli viime vuonna hieman yli $200. Ilman mitään vallankumousta itse akkuteknogiassa, kyseessä on edelleen Li-Ion akkupaketti. Vuonna 2020 se tulee olemaan alle $100. Kannattaa Jurpånkin seurata aikaansa.


      • Rikkaus

        Purjehduksessa on kyse paljolti ihan muusta kuin akun halvasta hinnasta.

        Purjehduksessa ihminen kokee ainutlaatuisella tavalla vapauden/luonnonvoimien armoilla olemisen välisen hienon tilan.

        Siinä ihminen kokee jotain sellaista rikkautta, jota tavoittelee. Ja joka on luksusta sekä samalla alkukantaista.

        Purjehdus on niin elämyksellistä, että sitä pidetään suuressa arvossa varmasti ihan jatkoa ajatellenkin.

        Onnellisia purjehduksia kaikille hienoille veneilijöille!


    • energiaa_ilmassa

      Tuotetusta energiasta kyllä peritään jatkossakin maksua ja veroa, oli se sitten sähköä tai öljyä. Tuuli tuottaa myös elämyksiä joita potkurilla kulkevassa aluksessa ei koe.

      • old_school

        Njoo, aika monelle laiturin tosipurjehtijalle potkurilla kulkeminen on valinta kun tuuli kääntyy vastaan, jopa sivullekin. Diesel on halpaa ja kallistelu ikävää.


      • energiaa_ilmassa
        old_school kirjoitti:

        Njoo, aika monelle laiturin tosipurjehtijalle potkurilla kulkeminen on valinta kun tuuli kääntyy vastaan, jopa sivullekin. Diesel on halpaa ja kallistelu ikävää.

        Et taida vaan ymmärtää niiden laiturin "tosipurjehtiden" puheita. Myötätuuli voisi vielä jollekin heistä olla syy ajaa potkurilla, mutta ei ainakaan sivutuuli :-D


      • lasi_valkoviiniä
        energiaa_ilmassa kirjoitti:

        Et taida vaan ymmärtää niiden laiturin "tosipurjehtiden" puheita. Myötätuuli voisi vielä jollekin heistä olla syy ajaa potkurilla, mutta ei ainakaan sivutuuli :-D

        Kryssiminen ei ole muotia. KOneellA rouheasti hyvällä nousukulmalla suoraan seuraavaan kohteeseen on päivän sana. Ei siinä mitään energiaa ole ilmassa todellakaan.


      • päivääsana
        lasi_valkoviiniä kirjoitti:

        Kryssiminen ei ole muotia. KOneellA rouheasti hyvällä nousukulmalla suoraan seuraavaan kohteeseen on päivän sana. Ei siinä mitään energiaa ole ilmassa todellakaan.

        eikä tyhmyys ole muotia


      • pois.muodista
        päivääsana kirjoitti:

        eikä tyhmyys ole muotia

        Se nyt on vaan tyhmää kryssiä, kun voi ajaa koneella.


      • pahvimuotista
        pois.muodista kirjoitti:

        Se nyt on vaan tyhmää kryssiä, kun voi ajaa koneella.

        Voi hyvää päivää typerykselle


      • tosiasia.vesillä
        pahvimuotista kirjoitti:

        Voi hyvää päivää typerykselle

        Jos jotain ei huvita kryssiä tai kallistus haittaa niin ei se vielä tyhmäksi tee.

        Silmämääräisesti 9/10 purkkareista ajaa koneella kun olisi luovia tarjolla. Määrä on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta.


      • hopohopotus
        tosiasia.vesillä kirjoitti:

        Jos jotain ei huvita kryssiä tai kallistus haittaa niin ei se vielä tyhmäksi tee.

        Silmämääräisesti 9/10 purkkareista ajaa koneella kun olisi luovia tarjolla. Määrä on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta.

        Heille jotka eivät kryssi sopiikin moottoripurjehtija joka purjehtii sivutuulissa, no miksi sitten moottoripurjehtijat eivät ole syrjäyttäneet tuuleen nousevia purjeveneitä?
        Kallistus purjeveneessä tarkoittaa sitä että tuulee, ja tuulihan tuottaa aallokkoa ja aallokko merkitsee rullaamista. Paitsi jos purjehditaan purjeilla koska silloin edetään vakaasti kallellaan, eikä rullaten-heiluen kuten ilman purjeita.


      • priceless.jeps
        hopohopotus kirjoitti:

        Heille jotka eivät kryssi sopiikin moottoripurjehtija joka purjehtii sivutuulissa, no miksi sitten moottoripurjehtijat eivät ole syrjäyttäneet tuuleen nousevia purjeveneitä?
        Kallistus purjeveneessä tarkoittaa sitä että tuulee, ja tuulihan tuottaa aallokkoa ja aallokko merkitsee rullaamista. Paitsi jos purjehditaan purjeilla koska silloin edetään vakaasti kallellaan, eikä rullaten-heiluen kuten ilman purjeita.

        Purjeveneen omistaminen ja tunne siitä, että on purjehtija on vahva.

        Tämä tunne on voimakas erityisesti laiturialueilla ja siellähän kukaan ei tiedä ajoitko koneella vai et - näytät ja vaikutat purjehtijalta, oikealta merenkulkijalta joka pärjää kaikissa keleissä, purjein kulkemalla.


      • uudet.veneet

        Moottoripurjehtijoiden valikoimahan näyttää vain vähentyneen


      • Metatasolla
        tosiasia.vesillä kirjoitti:

        Jos jotain ei huvita kryssiä tai kallistus haittaa niin ei se vielä tyhmäksi tee.

        Silmämääräisesti 9/10 purkkareista ajaa koneella kun olisi luovia tarjolla. Määrä on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta.

        Kryssimisen välttelyä ei väitetty tyhmäksi. Sen sijaan kritiikki kohdistui siihen ajatusten Tonavaan, joka katsoi kryssimisen olevan tyhmää, kun voi ajaa koneella.


      • koneella.mukavasti
        Metatasolla kirjoitti:

        Kryssimisen välttelyä ei väitetty tyhmäksi. Sen sijaan kritiikki kohdistui siihen ajatusten Tonavaan, joka katsoi kryssimisen olevan tyhmää, kun voi ajaa koneella.

        Jos ei pidä siitä, että vene kallistuu tai että kryssiminen on hidasta ja vaikeaa sekä epämukavaa niin olisi tyhmää kiusata itseään ja miehistöä , kun vaihtoehto on käynnistää kone ja töötätä vaivattomasti ja helposti suoraan perille.

        Tässä kontekstissa voi tapauskohtaisesti sanoa ihan kohtuulella kryssimisen olevan tyhmää kun voi ajaa koneella. Vanha totuus joka sopii hyvin tähänkin on että tyhmästä päästä kärsii koko kroppa, eikö vain?


      • Joakim1
        koneella.mukavasti kirjoitti:

        Jos ei pidä siitä, että vene kallistuu tai että kryssiminen on hidasta ja vaikeaa sekä epämukavaa niin olisi tyhmää kiusata itseään ja miehistöä , kun vaihtoehto on käynnistää kone ja töötätä vaivattomasti ja helposti suoraan perille.

        Tässä kontekstissa voi tapauskohtaisesti sanoa ihan kohtuulella kryssimisen olevan tyhmää kun voi ajaa koneella. Vanha totuus joka sopii hyvin tähänkin on että tyhmästä päästä kärsii koko kroppa, eikö vain?

        Entäs jos ei pidä siitä, että vene paukuttaa vasta-aaltoon ikävästi koneella ajettaessa eikä vauhdissakaan ole oleellista eroa verrattuna kryssimiseen, jolloin vene menee paljon mukavammin? Tai ylipäätänsä ei pidä kryssimistä vaikeana ja epämielyttävänä, vaan parhaana osana purjehdusta?


      • mee.näillä
        koneella.mukavasti kirjoitti:

        Jos ei pidä siitä, että vene kallistuu tai että kryssiminen on hidasta ja vaikeaa sekä epämukavaa niin olisi tyhmää kiusata itseään ja miehistöä , kun vaihtoehto on käynnistää kone ja töötätä vaivattomasti ja helposti suoraan perille.

        Tässä kontekstissa voi tapauskohtaisesti sanoa ihan kohtuulella kryssimisen olevan tyhmää kun voi ajaa koneella. Vanha totuus joka sopii hyvin tähänkin on että tyhmästä päästä kärsii koko kroppa, eikö vain?

        Todella tyhmää on töötätä hitaasti moottorilla mihinkään suuntaan, kun voi mennä kätevästi plaanissa. Todella tyhmää on myös ylipäätään astua veneeseen, kun merellä on kuitenkin paljon kylmempää ja tuulisempaa kuin maissa. Todella viisasta on pysyä kotona lämpimässä, tuulen- ja sateensuojassa, missä lattiakaan ei kallistele asteen vertaa.


      • bubbelströmmi
        Joakim1 kirjoitti:

        Entäs jos ei pidä siitä, että vene paukuttaa vasta-aaltoon ikävästi koneella ajettaessa eikä vauhdissakaan ole oleellista eroa verrattuna kryssimiseen, jolloin vene menee paljon mukavammin? Tai ylipäätänsä ei pidä kryssimistä vaikeana ja epämielyttävänä, vaan parhaana osana purjehdusta?

        Silloin on oikea purjehtija. Mutta laiturilla kaikki näyttävät oikeilta purjehtijoilta. Joten ei suurta eroa.


      • Ankarapankara
        tosiasia.vesillä kirjoitti:

        Jos jotain ei huvita kryssiä tai kallistus haittaa niin ei se vielä tyhmäksi tee.

        Silmämääräisesti 9/10 purkkareista ajaa koneella kun olisi luovia tarjolla. Määrä on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta.

        Silmämääräisesti...on niin epämääräinen käsite ,että virhemarginaali on yli 50%!


    • Qwerty23

      Eiköhän purjehduksen suosion syyt ole aivan muualla. Ei golfikaan lopu siihen että tulee sähköpallo, jonka voi kauko-ohjata hole-in-one tyyliin:)

    • C1R1

      Sähkövene kelpaa vain pieniin lammikoihin. Purjeveneen vakautta on vaikea saavuttaa ilman köliä ja purjeita. Tuulet ovat lisääntynyneet ilmaston muutoksen takia, joten purjeille riittää energiaa yhä paremmin. Samalla aallokoa on jatkossa enemmän, joten rullaava sähkövene ei monia tule houkuttelemaan.

    • vanhavitsieinaurata

      Kyllä loppuu, sehän on selvä ja juuri mainituilla kriteereillä! Tuulen korvaa aurinkotuuli joka työntää kaikkia veneitä hyvään kryssiin.

      Akkuihin indusoituvat kvanttivektorit derivoituvat epäjatkuvasti Lagrangen mielessä antaen impulssia lähes hiilikuitumaston myötörajaan asti. Veden sublimaatio vähentää samoin kölin infernaalista kitkakerrointa.

      Vaikka purjehdus loppuu niin hyvät provot elää ja lämmittää Wallaksen lisäksi, he hee

    • tikunnokassa

      Aloittaja on kuutamolla,tikun nokassa!

    • Joakim1

      Sähkömoottorilla ei tulla saavuttamaan suuria nopeuksia järkevällä toimintasäteellä ja hinnalla ko. aikajänteellä ellei keksitä jotain aivan muuta kuin nykyään on tiedossa. Kulutus vain kasvaa kestämättömäksi nopeuden kasvaessa.

      5-6 solmun nopeuksilla, joihin sähköllä tullaan pystymään, on jo tarjolla dieselillä erittäin halpaa matkaa, pitkää toimintasädettä ja melukin on varsin pientä, jos äänieristys on tehty kunnolla. Tuolla pääsee 1-2 l/h 25-40 jalan kokoluokassa. Tankki voi helposti olla 200 l, jolloin ajaa hyvin Helsingistä Kieliin.

      Tuollainen vekotin ilman mastoa, köliä ja purjeita ei tunnu kiinnostavan ketään, koska niitä ei ole markkinoilla. Ainoastaan "yliteholla" puskeavia puoliplaanareita on. Niiden runkomuoto ei ole lainkaan purjeveneen veroinen ko. vauhdeissa, joten kulutus on helposti tuplat, jos joku malttaaa noin hiljaa ajaa.

      • PellePeloton69

        Se mikä saattaa tulevaisuudessa loppua on dieselin raahaminen purjeveneen mukana. Todennäköisesti akkutekniikan kehittyessä 200 litran tai jopa pitkän matkan veneiden 800 litran tankit korvataan jollain sähkön tuotto- ja varausmenetelmällä sekä dieselmoottori sähkömoottorilla. Menee kuitenkin aikaa, ennen kuin sähköä saadaan tuotetua järkevästi niin paljon, että mm. lämminvesi saadaan lämmitettyä. Toimiiko purjeet tulevaisuudessa sähköntuottajanina tavalla taikka toisella. Aaltoenergia?


      • Joakim1
        PellePeloton69 kirjoitti:

        Se mikä saattaa tulevaisuudessa loppua on dieselin raahaminen purjeveneen mukana. Todennäköisesti akkutekniikan kehittyessä 200 litran tai jopa pitkän matkan veneiden 800 litran tankit korvataan jollain sähkön tuotto- ja varausmenetelmällä sekä dieselmoottori sähkömoottorilla. Menee kuitenkin aikaa, ennen kuin sähköä saadaan tuotetua järkevästi niin paljon, että mm. lämminvesi saadaan lämmitettyä. Toimiiko purjeet tulevaisuudessa sähköntuottajanina tavalla taikka toisella. Aaltoenergia?

        200 litralla dieseliä saa moottorin hyötysuhde huomioiden 700-1000 kWh akselienergiaa. Nykytekniikalla samaan sähkömoottorilla tuotettuun akselienergiaan vaaditaan n. 2000 litran akusto, joka maksaa suuruusluokkaa 200 000 €.

        Aika paljon pitää vielä siis tapahtua ennen kuin tuollaisia nähdään 100 000 € hintaluokan veneissä.


      • PellePeloton69
        Joakim1 kirjoitti:

        200 litralla dieseliä saa moottorin hyötysuhde huomioiden 700-1000 kWh akselienergiaa. Nykytekniikalla samaan sähkömoottorilla tuotettuun akselienergiaan vaaditaan n. 2000 litran akusto, joka maksaa suuruusluokkaa 200 000 €.

        Aika paljon pitää vielä siis tapahtua ennen kuin tuollaisia nähdään 100 000 € hintaluokan veneissä.

        Näin on. Mutta akustoahan ei tarvitse mitoittaa vastaavan kokoiseksi energiamääräksi kuin 200 litran dieseltankki, koska akkusäiliötä voidaan ladata siellä merellä. Eli akkuja pitää voida ladata nopeasti ja tehokkaasti. Tulevaisuudessa akuston kooksi voisi riittää joku 12 tunnin kulutus. Riippuu ihan siitä, millä j amiten tehokkaasti sähkö saadaan tuotettua veneessä paikallisesti.

        Akkutekniikan kehittymisen lisäksi pitää pystyä kehittämään myös veneen energiatuotantoa, ennen kuin dieselin raahaaminen loppuu. Ja tästäkin on pitkä matka siihen, että purjehdus loppuisi.


      • HavukkaAho

        Vuonna 2010 yhden MWh akkuyksikkö (mallia Tesla) maksoi miljoona dollaria. Vuonna 2020 se maksaa 100 k€. Vuonna 2030 enää 10k€. Energiatiheys on silloin noin 1 kWh/kg eli akusto painaa vain tonnin. Jos vihdoin saadaan läpimurto itse akkutekniikassa, lukemat voivat olla vielä paljon parempia.


      • Joakim1
        PellePeloton69 kirjoitti:

        Näin on. Mutta akustoahan ei tarvitse mitoittaa vastaavan kokoiseksi energiamääräksi kuin 200 litran dieseltankki, koska akkusäiliötä voidaan ladata siellä merellä. Eli akkuja pitää voida ladata nopeasti ja tehokkaasti. Tulevaisuudessa akuston kooksi voisi riittää joku 12 tunnin kulutus. Riippuu ihan siitä, millä j amiten tehokkaasti sähkö saadaan tuotettua veneessä paikallisesti.

        Akkutekniikan kehittymisen lisäksi pitää pystyä kehittämään myös veneen energiatuotantoa, ennen kuin dieselin raahaaminen loppuu. Ja tästäkin on pitkä matka siihen, että purjehdus loppuisi.

        Mistäs sitä energiaa syntyisi niin hurjia määriä, että akkuja voisi ladata nopeasti ja tehokkaasti merellä? Ainoa keino nykyiselle tietämykselle tuohon on raahata polttoainetta mukanaan. Sen käyttöön voi sitten olla eri keinoja, kuten polttokenno.

        Auringossa ja tuulessa ei ole sellaista energiamäärää, että olisi edes teoriassa mahdollista ladata noin isoa akustoa tehokkaasti merellä ilman valtavaa pinta-alaa, joka on epäkäytännöllistä.


      • PellePeloton69
        Joakim1 kirjoitti:

        Mistäs sitä energiaa syntyisi niin hurjia määriä, että akkuja voisi ladata nopeasti ja tehokkaasti merellä? Ainoa keino nykyiselle tietämykselle tuohon on raahata polttoainetta mukanaan. Sen käyttöön voi sitten olla eri keinoja, kuten polttokenno.

        Auringossa ja tuulessa ei ole sellaista energiamäärää, että olisi edes teoriassa mahdollista ladata noin isoa akustoa tehokkaasti merellä ilman valtavaa pinta-alaa, joka on epäkäytännöllistä.

        Niin, me emme tiedä millä ja miten sitä energiaa voidaan tuottaa hurjia määriä tulevaisuudessa. Mutta ei rajata sitä mahdollisuutta pois, että näin tapahtuu tai voi tapahtua. Polttokenno lienee kuitenkin huono vaihtoehto, koska sen käyttö edelleen vaatii polttoaineen tankkaamisen. Pinta-alaa saa ainakin purjeista.

        Olisiko kukaan uskonut 20 vuotta sitten sitä, että maailman ympäri lennetään lentokoneella, joka toimii pelkällä aurinkoenergialla. Se on nyt tapahtunut. Mitähän tapahtuu vuonna 2040?

        http://www.solarimpulse.com/


      • Kuriositeetti_vain
        PellePeloton69 kirjoitti:

        Niin, me emme tiedä millä ja miten sitä energiaa voidaan tuottaa hurjia määriä tulevaisuudessa. Mutta ei rajata sitä mahdollisuutta pois, että näin tapahtuu tai voi tapahtua. Polttokenno lienee kuitenkin huono vaihtoehto, koska sen käyttö edelleen vaatii polttoaineen tankkaamisen. Pinta-alaa saa ainakin purjeista.

        Olisiko kukaan uskonut 20 vuotta sitten sitä, että maailman ympäri lennetään lentokoneella, joka toimii pelkällä aurinkoenergialla. Se on nyt tapahtunut. Mitähän tapahtuu vuonna 2040?

        http://www.solarimpulse.com/

        Aivan varmasti 20 vuotta sitten nähtiin että maailman ympäri tullaan lentämään ultrakevyellä aurinkovoimalentokoneella, Kysymys oli vain siitä kuka siihen ryhtyy ja koska, mutta käyttölentokoneeksi siitä ei edes lähellekään ole.


      • Joakim1
        PellePeloton69 kirjoitti:

        Niin, me emme tiedä millä ja miten sitä energiaa voidaan tuottaa hurjia määriä tulevaisuudessa. Mutta ei rajata sitä mahdollisuutta pois, että näin tapahtuu tai voi tapahtua. Polttokenno lienee kuitenkin huono vaihtoehto, koska sen käyttö edelleen vaatii polttoaineen tankkaamisen. Pinta-alaa saa ainakin purjeista.

        Olisiko kukaan uskonut 20 vuotta sitten sitä, että maailman ympäri lennetään lentokoneella, joka toimii pelkällä aurinkoenergialla. Se on nyt tapahtunut. Mitähän tapahtuu vuonna 2040?

        http://www.solarimpulse.com/

        Ei tuossa lennossa ollut mitään yllättävää. Lentokoneet eivät ole merkittävästi kehittyneet mainitun 20 vuoden aikana eivätkä myöskään aurinkopaneelit. Oli siis erinomaisen hyvin tiedossa 20 vuotta sitten millainen teho tarvitaan ja miten paljon sitä saadaan paneeleilla, jotka peittävät lentokoneen yläpinnan. No ehkä tarvittavien akkujen painoa ei vielä tuolloin tiedetty tarkasti. Lithium akkujen energiatiheys on n. tuplaantunut 20 vuodessa. Tuskin tuon toteutuminen oli edes edellytys ko. lennolle, mutta kaikkien komponenttien halventuminen tietysti helpotti asiaa.

        Sama voidaan nyt sanoa sähköveneestä. Auringossa on tietty teho (n, 1000 W/m2 kohtisuorassa pilvettömällä taivaalla) ja siitä saadaan nyt tiedossa olevilla tekniikoilla reilut 20% sähköksi. Vaikka saataisiin kaikki ei ole mahdollista peittää koko venettä aurinkopaneelilla eikä aurinko paista joka päivä eikä varsinkaan öisin. Jo moottorin vaatiman tehon (esim 5 kW 5-6 solmun vauhdilla) kompensoimiseen on pitkä matka. Nopeaan lataamiseen on vielä hurjasti pidempi matka.

        Samoin tunnetaan hyvin purjeista saatavat voimat ja tiedetään, että useiden kW lataustehot vaativat kovia tuulia.


      • PellePeloton69
        Joakim1 kirjoitti:

        Ei tuossa lennossa ollut mitään yllättävää. Lentokoneet eivät ole merkittävästi kehittyneet mainitun 20 vuoden aikana eivätkä myöskään aurinkopaneelit. Oli siis erinomaisen hyvin tiedossa 20 vuotta sitten millainen teho tarvitaan ja miten paljon sitä saadaan paneeleilla, jotka peittävät lentokoneen yläpinnan. No ehkä tarvittavien akkujen painoa ei vielä tuolloin tiedetty tarkasti. Lithium akkujen energiatiheys on n. tuplaantunut 20 vuodessa. Tuskin tuon toteutuminen oli edes edellytys ko. lennolle, mutta kaikkien komponenttien halventuminen tietysti helpotti asiaa.

        Sama voidaan nyt sanoa sähköveneestä. Auringossa on tietty teho (n, 1000 W/m2 kohtisuorassa pilvettömällä taivaalla) ja siitä saadaan nyt tiedossa olevilla tekniikoilla reilut 20% sähköksi. Vaikka saataisiin kaikki ei ole mahdollista peittää koko venettä aurinkopaneelilla eikä aurinko paista joka päivä eikä varsinkaan öisin. Jo moottorin vaatiman tehon (esim 5 kW 5-6 solmun vauhdilla) kompensoimiseen on pitkä matka. Nopeaan lataamiseen on vielä hurjasti pidempi matka.

        Samoin tunnetaan hyvin purjeista saatavat voimat ja tiedetään, että useiden kW lataustehot vaativat kovia tuulia.

        Minä en nyt tarkoittanutkaan, että purjeet heivatan laidan yli ja ajetaan nykymeiningin mukaan vain koneella mastoa ulkoiluttaean. Vaan, edelleen purjehditaan (vaikka onkin nykyisin yllättävän harvinaista) ja moottoria käytetään vain kun rantaudutaan yms. Tähän riittäisi jo melkein nykyinen sähköperämottori auton akulla ja kasalla aurinkopaneeleita. Ei mitään uutta.

        Jos nyt ajatellaan että tekniikka menee eteenpäin edes jonkin verran, niin 20 vuoden kuluttua voidaankin ehkä jo ajella sähkökoneella jonkin matkaa silloin, kun ei tuule ja ollaan kesekellä ei mitän vielä päivä. Vene olisi edelleen purjeilla kulkeva vene jossa on sähköllä toimiva apumottori.

        Teekkareiden Elec Trip (Finnexpress 83) on hyvä "prototyyppi", mutta siitä puuttuu se sähkön tuotanto (ladataan maasähköllä). Sen sähkönkulutus 1 kWh @ 4 kn ja 2 kWh @ 5 kn. Siinä on 8,6 kilowatin sähkömoottori. Akkuina neljä lithium-akkua, joiden yhteiskapasiteetti on 10,8 kWh. Siis tyynehköllä säällä noin 40 meripeninkulman toimintasäde 4 solmun nopeudella ajettaessa. Akkujen yhteispaino on 96 kg ja ne on sijoitettu veneen keski­osaan kölin kohdalle veneen painopisteen optimoimiseksi, mikä parantaa myös purjehdusominaisuuksia. Mutta varmasti tunsit tämän tapauksen, mutta muiden palstan lukijoiden takia nuo tekniset tiedot kerroin.

        Oletetaan, että FE:n kannella on tasaista pintaa 6 neliötä. 1000W/m2 ja hyötysuhde kasvaa 20 -> 30%. Näin ollen jos tuo 6 neliötä tehdään aurinkoenergiaa talteenottavasta materiaalista, niin energiaa saadaan 1,8 kW/h eli 12 tunnin aikana 43,2 kW. Kas, akku on jo enemmän kuin täynnä. Tässä on nuo kaksi reunaehtoa jotka vaativat, että talteenoton hyötysuhde paranee ja myös, että ne uudet talteenton materiaalit joita on nyt jo kehitelty lyövät läpi.


      • eiollasaharassa
        PellePeloton69 kirjoitti:

        Minä en nyt tarkoittanutkaan, että purjeet heivatan laidan yli ja ajetaan nykymeiningin mukaan vain koneella mastoa ulkoiluttaean. Vaan, edelleen purjehditaan (vaikka onkin nykyisin yllättävän harvinaista) ja moottoria käytetään vain kun rantaudutaan yms. Tähän riittäisi jo melkein nykyinen sähköperämottori auton akulla ja kasalla aurinkopaneeleita. Ei mitään uutta.

        Jos nyt ajatellaan että tekniikka menee eteenpäin edes jonkin verran, niin 20 vuoden kuluttua voidaankin ehkä jo ajella sähkökoneella jonkin matkaa silloin, kun ei tuule ja ollaan kesekellä ei mitän vielä päivä. Vene olisi edelleen purjeilla kulkeva vene jossa on sähköllä toimiva apumottori.

        Teekkareiden Elec Trip (Finnexpress 83) on hyvä "prototyyppi", mutta siitä puuttuu se sähkön tuotanto (ladataan maasähköllä). Sen sähkönkulutus 1 kWh @ 4 kn ja 2 kWh @ 5 kn. Siinä on 8,6 kilowatin sähkömoottori. Akkuina neljä lithium-akkua, joiden yhteiskapasiteetti on 10,8 kWh. Siis tyynehköllä säällä noin 40 meripeninkulman toimintasäde 4 solmun nopeudella ajettaessa. Akkujen yhteispaino on 96 kg ja ne on sijoitettu veneen keski­osaan kölin kohdalle veneen painopisteen optimoimiseksi, mikä parantaa myös purjehdusominaisuuksia. Mutta varmasti tunsit tämän tapauksen, mutta muiden palstan lukijoiden takia nuo tekniset tiedot kerroin.

        Oletetaan, että FE:n kannella on tasaista pintaa 6 neliötä. 1000W/m2 ja hyötysuhde kasvaa 20 -> 30%. Näin ollen jos tuo 6 neliötä tehdään aurinkoenergiaa talteenottavasta materiaalista, niin energiaa saadaan 1,8 kW/h eli 12 tunnin aikana 43,2 kW. Kas, akku on jo enemmän kuin täynnä. Tässä on nuo kaksi reunaehtoa jotka vaativat, että talteenoton hyötysuhde paranee ja myös, että ne uudet talteenton materiaalit joita on nyt jo kehitelty lyövät läpi.

        Laskehan vielä joku prosenttiosuus auringonpaisteiselle ajalle ja sillekin, kuinka suuri pinta on kulloinkin hyödynnettävissä. Se 1000 W/m^2 tarkoittaa sekin aurinkoa vasten kohtisuoraa pintaa, ei kannen suuntaista. Nuo reunaehdot eivät ole tekniikasta riippuvia tekijöitä.


      • PellePeloton69
        eiollasaharassa kirjoitti:

        Laskehan vielä joku prosenttiosuus auringonpaisteiselle ajalle ja sillekin, kuinka suuri pinta on kulloinkin hyödynnettävissä. Se 1000 W/m^2 tarkoittaa sekin aurinkoa vasten kohtisuoraa pintaa, ei kannen suuntaista. Nuo reunaehdot eivät ole tekniikasta riippuvia tekijöitä.

        Referenssi: http://ecoship-pb.com/technology/boundary/

        Jos ei oteta tuon "tuulipurjeta" ja tuuligeneraattoria mukaan (antavat lavan työntöenergiata 10%), niin tämän hetken aurinkopaneelilla saa 6000 m2 pinta-alalla 750 kW. Ja tuo laiva ei purjehdi Saharassa. Paneelit asennettu kannelle ja kylkeen.

        "Solar energy
        6,000 m2 of solar panels effective at any one time (top deck and one ship’s side) provide 750 kw capacity for lighting. The total installed solar panel area is much larger, at about 12,000 m2."

        Mutta kuten sanottu. 20 vuoden aikana saattaa teknikka mennä jonkin verran eteenpäin ja uusia materiaaleja on tulossa nykyisten tilalle. Saattaa vaikuttaa hytötysuhteeseen ja siihen, ettei se energian keräin ole enää perinteinen tasainen levypaneeli.


      • Joakim1
        PellePeloton69 kirjoitti:

        Referenssi: http://ecoship-pb.com/technology/boundary/

        Jos ei oteta tuon "tuulipurjeta" ja tuuligeneraattoria mukaan (antavat lavan työntöenergiata 10%), niin tämän hetken aurinkopaneelilla saa 6000 m2 pinta-alalla 750 kW. Ja tuo laiva ei purjehdi Saharassa. Paneelit asennettu kannelle ja kylkeen.

        "Solar energy
        6,000 m2 of solar panels effective at any one time (top deck and one ship’s side) provide 750 kw capacity for lighting. The total installed solar panel area is much larger, at about 12,000 m2."

        Mutta kuten sanottu. 20 vuoden aikana saattaa teknikka mennä jonkin verran eteenpäin ja uusia materiaaleja on tulossa nykyisten tilalle. Saattaa vaikuttaa hytötysuhteeseen ja siihen, ettei se energian keräin ole enää perinteinen tasainen levypaneeli.

        Tuossa siis oli asennettuna 12 000 m2 aurinkopaneeleita, joilla saatiin parhaimmillaan 750 kW. Jos 10 m huviveneeseen saisi jotenkin ängettyä 100 m2, olisi siis vastaava tuotto parhaimmillaan 6,25 kW. Tuolla voisi ajaa 5-6 solmua, mutta ei ladata samalla. Huipputuotosta saa vuorokausikeskiarvon kesäaikaan kertomalla 5:llä.
        10 m2 veneessä on kansipinta-alaa alle 30 m2 ja kylkipintalaa n. 20 m2, joten 100 m2 ei noihin mahdu.


      • Karavanaari89
        Joakim1 kirjoitti:

        Tuossa siis oli asennettuna 12 000 m2 aurinkopaneeleita, joilla saatiin parhaimmillaan 750 kW. Jos 10 m huviveneeseen saisi jotenkin ängettyä 100 m2, olisi siis vastaava tuotto parhaimmillaan 6,25 kW. Tuolla voisi ajaa 5-6 solmua, mutta ei ladata samalla. Huipputuotosta saa vuorokausikeskiarvon kesäaikaan kertomalla 5:llä.
        10 m2 veneessä on kansipinta-alaa alle 30 m2 ja kylkipintalaa n. 20 m2, joten 100 m2 ei noihin mahdu.

        Kehitys kulkee ja koirat haukkuuu.

        Ennätyskennot sopivat pohjoisiin olosuhteisiin

        http://www.aalto.fi/fi/current/news/2015-05-18-002/

        Aalto-yliopiston tutkijat saavuttivat nanorakenteisten aurinkokennojen hyötysuhdennätyksen.

        Uusi hyötysuhde-ennätys tehtiin yhteistyössä Universitat Politècnica de Catalunyan kanssa Aalto-yliopiston professori Hele Savinin vetämän ryhmän valmistamilla mustilla piikennoilla. Niiden pintaa peittää atomikerroskasvatuksella tehty ohutkalvo, joka estää varauksenkuljettajien eksymisen kennon nanorakenteisiin. Juuri tätä varauksenkuljettajien pintarekombinaatioksi kutsuttua ilmiötä on pidetty mustien piikennojen ongelmana ja niiden vaatimattoman hyötysuhteen syynä.

        Todistaakseen ohutkalvolla tehdyn passivoinnin toimivuuden Savin ja hänen kollegansa käyttivät ennätyskennoissa pintarekombinaatiolle erittäin herkkää rakennetta: paksuja sormilomitettuja kennoja, joissa kontaktit ovat kennon takapuolella. Pinnan lähellä olevat auringonvalon fotonit saatiin niillä talteen ja muutettua sähköksi 96 prosentin todennäköisyydellä, kun tämä niin kutsuttu kvanttihyötysuhde on jäänyt mustissa kennoissa aikaisemmin reilusti alle 50 prosenttiin. Koko auringon spektrillä mustien kennojen hyötysuhde-ennätykseksi saatiin 22,1 prosenttia, joka on yli kolme prosenttiyksikköä parempi kuin ryhmän entinen ennätys 18,7 prosenttia. Mittaukset sertifioitiin Fraunhoferin kalibrointilaboratoriossa, ja tulokset esiteltiin 18. toukokuuta 2015 Nature Nanotechnology -julkaisussa.
        ”Tämä on etu varsinkin pohjoisessa, jossa aurinko paistaa ison osan vuodesta matalalta. Osoitimme, että talvisessa Helsingissä mustat piikennot tuottavat perinteisiä kennoja selvästi enemmän sähköä, vaikka niiden hyötysuhteet olisivat samat”, Savin kertoo.

        Lähitulevaisuudessa ryhmä aikoo kokeilla mustan piin käyttöä myös muissa rakenteissa – erityisesti ohuissa ja monikiteisestä piistä valmistetuissa kennoissa.

        ”Ennätyskennomme on tehty boorilla saostetusta piistä, piistä, jonka ongelmana on epäpuhtauksista johtuva materiaalin heikkeneminen. Fosforilla saostettuun piihin siirtymällä voimme varmasti parantaa hyötysuhdetta entisestään”, Savin kertoo tyytyväisenä.

        Viime vuonna valmistettujen ennätyskennojen kehitys jatkuu yhteistyössä teollisuuden kanssa BLACK-nimisessä EU-projektissa.

        ”Parhaiden tutkimuksessa käyttämiemme kennojen pinta ala oli jo 9 cm2. Siitä on hyvä jatkaa kokonaisiin kiekkoihin ja aina teollisuusmittakaavaan asti.”

        Lisätietoja:

        Professori Hele Savin
        [email protected]
        puh. 050 541 0156

        Julkaisu: 22.1% efficient black silicon solar cells with interdigitated back-contacts. Hele Savin, Päivikki Repo, Guillaume von Gastrow, Pablo Ortega, Eric Calle, Moises Garín and Ramon Alcubilla. Nature Nanotechnology.

        Linkki julkaisuun http://www.nature.com/nnano/journal/vaop/ncurrent/full/nnano.2015.89.html


      • päivän.aihe
        Karavanaari89 kirjoitti:

        Kehitys kulkee ja koirat haukkuuu.

        Ennätyskennot sopivat pohjoisiin olosuhteisiin

        http://www.aalto.fi/fi/current/news/2015-05-18-002/

        Aalto-yliopiston tutkijat saavuttivat nanorakenteisten aurinkokennojen hyötysuhdennätyksen.

        Uusi hyötysuhde-ennätys tehtiin yhteistyössä Universitat Politècnica de Catalunyan kanssa Aalto-yliopiston professori Hele Savinin vetämän ryhmän valmistamilla mustilla piikennoilla. Niiden pintaa peittää atomikerroskasvatuksella tehty ohutkalvo, joka estää varauksenkuljettajien eksymisen kennon nanorakenteisiin. Juuri tätä varauksenkuljettajien pintarekombinaatioksi kutsuttua ilmiötä on pidetty mustien piikennojen ongelmana ja niiden vaatimattoman hyötysuhteen syynä.

        Todistaakseen ohutkalvolla tehdyn passivoinnin toimivuuden Savin ja hänen kollegansa käyttivät ennätyskennoissa pintarekombinaatiolle erittäin herkkää rakennetta: paksuja sormilomitettuja kennoja, joissa kontaktit ovat kennon takapuolella. Pinnan lähellä olevat auringonvalon fotonit saatiin niillä talteen ja muutettua sähköksi 96 prosentin todennäköisyydellä, kun tämä niin kutsuttu kvanttihyötysuhde on jäänyt mustissa kennoissa aikaisemmin reilusti alle 50 prosenttiin. Koko auringon spektrillä mustien kennojen hyötysuhde-ennätykseksi saatiin 22,1 prosenttia, joka on yli kolme prosenttiyksikköä parempi kuin ryhmän entinen ennätys 18,7 prosenttia. Mittaukset sertifioitiin Fraunhoferin kalibrointilaboratoriossa, ja tulokset esiteltiin 18. toukokuuta 2015 Nature Nanotechnology -julkaisussa.
        ”Tämä on etu varsinkin pohjoisessa, jossa aurinko paistaa ison osan vuodesta matalalta. Osoitimme, että talvisessa Helsingissä mustat piikennot tuottavat perinteisiä kennoja selvästi enemmän sähköä, vaikka niiden hyötysuhteet olisivat samat”, Savin kertoo.

        Lähitulevaisuudessa ryhmä aikoo kokeilla mustan piin käyttöä myös muissa rakenteissa – erityisesti ohuissa ja monikiteisestä piistä valmistetuissa kennoissa.

        ”Ennätyskennomme on tehty boorilla saostetusta piistä, piistä, jonka ongelmana on epäpuhtauksista johtuva materiaalin heikkeneminen. Fosforilla saostettuun piihin siirtymällä voimme varmasti parantaa hyötysuhdetta entisestään”, Savin kertoo tyytyväisenä.

        Viime vuonna valmistettujen ennätyskennojen kehitys jatkuu yhteistyössä teollisuuden kanssa BLACK-nimisessä EU-projektissa.

        ”Parhaiden tutkimuksessa käyttämiemme kennojen pinta ala oli jo 9 cm2. Siitä on hyvä jatkaa kokonaisiin kiekkoihin ja aina teollisuusmittakaavaan asti.”

        Lisätietoja:

        Professori Hele Savin
        [email protected]
        puh. 050 541 0156

        Julkaisu: 22.1% efficient black silicon solar cells with interdigitated back-contacts. Hele Savin, Päivikki Repo, Guillaume von Gastrow, Pablo Ortega, Eric Calle, Moises Garín and Ramon Alcubilla. Nature Nanotechnology.

        Linkki julkaisuun http://www.nature.com/nnano/journal/vaop/ncurrent/full/nnano.2015.89.html

        Onhan tuo teknisesti ja taloudellisesti hyvin merkittävää. Mutta keskustelun aiheen kannalta pikkuruista näpertelyä.


      • Volttiamppeeriripuli
        PellePeloton69 kirjoitti:

        Näin on. Mutta akustoahan ei tarvitse mitoittaa vastaavan kokoiseksi energiamääräksi kuin 200 litran dieseltankki, koska akkusäiliötä voidaan ladata siellä merellä. Eli akkuja pitää voida ladata nopeasti ja tehokkaasti. Tulevaisuudessa akuston kooksi voisi riittää joku 12 tunnin kulutus. Riippuu ihan siitä, millä j amiten tehokkaasti sähkö saadaan tuotettua veneessä paikallisesti.

        Akkutekniikan kehittymisen lisäksi pitää pystyä kehittämään myös veneen energiatuotantoa, ennen kuin dieselin raahaaminen loppuu. Ja tästäkin on pitkä matka siihen, että purjehdus loppuisi.

        Ääliöiden lisääntyminen räjähtää hurjaan kasvuun ,samassa suhteessa ,kuin akkuteknologia kehittyy!


    • lähtökohta_väärin

      Purjehtimisen elämyksen vuoksi yleensä purjehditaan, eikä siksi että saataisiin vene vaan liikkumaan jollain.

    • Purjeet on tehokas tapa käyttää uusiutuvaa energiamuotoa. Tehokkuus on parempi kuin aurinkokennoilla tai tuuligeneraattoreilla. Energian talletus vain on hankalaa. Vastaavaan vaivattomuuteen tarvittaisiin joku kylmäfuusio tai niin hyvät akut, ettei niitä ole vielä 20 vuoden päästä markkinoilla.

      • Fissiovoimalaaikatalu

        20 vuotta on pitkä aika ennustaa tulevaa. 1980-luvun alussa kukaan ei vielä pystynyt kuvittelemaan miten pieneen tilaan saaadaan puristettua kännykkä. Tai edes 3G:n tiedonsiirtonopeudet 2000-luvun alussa, kun 20 vuotta aiemmin 300 baudia oli normaali siirtonopeus langallisena.


      • Fissiovoimalaaikatalu kirjoitti:

        20 vuotta on pitkä aika ennustaa tulevaa. 1980-luvun alussa kukaan ei vielä pystynyt kuvittelemaan miten pieneen tilaan saaadaan puristettua kännykkä. Tai edes 3G:n tiedonsiirtonopeudet 2000-luvun alussa, kun 20 vuotta aiemmin 300 baudia oli normaali siirtonopeus langallisena.

        Yleensä lähitulevaisuus ennustetaan liian edistyneeksi ja kaukaisempi tulevaisuus liian kehittymättömäksi. Kännyköissä se teknologia on ollut olemassa jo 80-luvulla ja suurin muutos on ollut softassa. Sellainen akkuteknologia, josta tässä visioidaan ei vielä ole olemassa. Nykyisen kaltaiset litiumakut ei vielä syrjäytä polttomoottoreita veneistä, paitsi ehkä hitaissa, kalliissa painavissa moottoriveneissä. Nopeat moottoriveneet on hankalimpia. Jos painon pitäisi 7-metrisessä veneessä pysyä alle kahden tonnin ja pitäisi pystyä tuottamaan 200 kW tehoa tuntikausia, ja akusto saisi painaa vain jotain 400 kiloa maksimissaan, niin taidetaan tarvita vielä tieteen läpimurtoja eikä pelkästään hinnan laskua. Purjeveneissä taas, kuten Joakim sanoi, sähkömoottori tuskin syrjäyttää purjeita mutta voi syrjäyttää polttomoottorin. Tai sitten olen ihan väärässä.


      • Puasuntuali
        Fissiovoimalaaikatalu kirjoitti:

        20 vuotta on pitkä aika ennustaa tulevaa. 1980-luvun alussa kukaan ei vielä pystynyt kuvittelemaan miten pieneen tilaan saaadaan puristettua kännykkä. Tai edes 3G:n tiedonsiirtonopeudet 2000-luvun alussa, kun 20 vuotta aiemmin 300 baudia oli normaali siirtonopeus langallisena.

        1980-luvun alussa ei edes osattu unelmoida kännykästä. Kaverin faijan Sierrassa näin ekan kerran autopuhelimen, olisko ollut -82 kun Sierra tuli markkinoille ja tää oli autokauppias. Entäs jos siirrytään dieseleistä takaisin bensakoneisiin?


      • Puasuntuali kirjoitti:

        1980-luvun alussa ei edes osattu unelmoida kännykästä. Kaverin faijan Sierrassa näin ekan kerran autopuhelimen, olisko ollut -82 kun Sierra tuli markkinoille ja tää oli autokauppias. Entäs jos siirrytään dieseleistä takaisin bensakoneisiin?

        Niin, mutta se teknologia oli olemassa. Ja vuodesta -82 on jo 35 vuotta, ei 10-20. IPhonekin julkaistiin 23 vuotta tuon jälkeen.


      • Puhelimeenpuhuja

        Autopuhelinverkko oli Suomessa toiminnassa jo vuonna 1971, ja Ruotsissa jo 1950-luvulla.


    • Trawleristi
      • Karpaa-aasi

        Onhan troolareita pyörinyt ympäri itämerta jo 20-luvulta lähtien. Huvikäytössä niistä vain ei tykätä.


      • tloorari

        Ruma. Ruma ruma ruma.


      • LongRangeCruising
        Karpaa-aasi kirjoitti:

        Onhan troolareita pyörinyt ympäri itämerta jo 20-luvulta lähtien. Huvikäytössä niistä vain ei tykätä.

        nyt ei keskustelussa ollut vanhat silli troolajat vaan, huvivene tyyppi jota kutsutaan "troolareiksi" jostain syystä. Ovat tilavia, merikelpoisia, tarkoitettu pitkään matkaan tekoon ja erittäin suosittuja jenkeissä, Karibialla yms...


      • Karpaa-aasi
        LongRangeCruising kirjoitti:

        nyt ei keskustelussa ollut vanhat silli troolajat vaan, huvivene tyyppi jota kutsutaan "troolareiksi" jostain syystä. Ovat tilavia, merikelpoisia, tarkoitettu pitkään matkaan tekoon ja erittäin suosittuja jenkeissä, Karibialla yms...

        Onneksi ne on jo viety pois Suomen vesiä rumentamasta. Täällä niiden suosio oli huipussaan joskus 70-luvulla. Nykyisin moottoriveneen täytyy plaanata.


      • Todellinen_maakrapu
        LongRangeCruising kirjoitti:

        nyt ei keskustelussa ollut vanhat silli troolajat vaan, huvivene tyyppi jota kutsutaan "troolareiksi" jostain syystä. Ovat tilavia, merikelpoisia, tarkoitettu pitkään matkaan tekoon ja erittäin suosittuja jenkeissä, Karibialla yms...

        Ruma tuo linkin takana oleva vene silti oli, vaikka ei sillitroolari olisikaan.


      • Todellinen_maakrapu

        Ja kumman vaatimattomat tilat muutenkin 40-jalkaiselle jossa moottorien pitäisi viedä tavallista vähemmän tilaa. 40-jalkaiseen purkkariinkin saadaan paremmat sisätilat.


    • havukanlisenssi

      Täsmällisin väite kuuluu: purjehdus loppuu silloin kun tuuli lakkaa tuulemasta.....

    • SiimensiltäPaevää

      Suomen ensimmäinen sähkölautta starttaa juhannuksena

      http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005231036.html

      Akkukäyttöinen hybridilautta kulkee Nauvon ja Paraisten välillä.
      Suomessa otetaan tänä kesänä käyttöön ensimmäinen akkukäyttöinen hybridilautta. Alus alkaa kulkea juhannuksena Turun saariston lauttaliikenteessä Nauvon ja Paraisten välillä.

      Lautta ajaa reittiä 15 minuutin välein ja lataa akut molemmissa satamissa lastauksen ja purun aikana. Lataus kestää noin viisi minuuttia.

      Lautta on Finnferriesin tilaama, ja aluksen uuden tekniikan toimittaa Siemens.

      • Siinäkin on kiisselimoottorit varalla. Mahtaa kyllä lähitaloissa valot himmetä, kun Elektra kytkee latauksen päälle. Sähkömoottorit käyvät keskimäärin sanotaan 300 kW:n teholla tunnissa 4*7 minuuttia, eli 28 minuuttia. Eli tunnissa tulee kulutusta ~150kWh. Se pitää ladata 4*5 minuutissa, eli 20 minuutissa. Akkuihin pitää siis saada ujutettua sähköä 450 kW teholla. Ja kun otetaan huomioon latauksen hyötysuhde, laturin täytyy ottaa tehoa verkosta jotain 500-600 kW. Meneeköhän koko Nauvo pimeäksi 4 kertaa tunnissa?

        http://saaristo.ts.fi/jutut/uusi-maantielautta-viitta-vaille-valmis-katso-kuvat/


      • Bossu kirjoitti:

        Siinäkin on kiisselimoottorit varalla. Mahtaa kyllä lähitaloissa valot himmetä, kun Elektra kytkee latauksen päälle. Sähkömoottorit käyvät keskimäärin sanotaan 300 kW:n teholla tunnissa 4*7 minuuttia, eli 28 minuuttia. Eli tunnissa tulee kulutusta ~150kWh. Se pitää ladata 4*5 minuutissa, eli 20 minuutissa. Akkuihin pitää siis saada ujutettua sähköä 450 kW teholla. Ja kun otetaan huomioon latauksen hyötysuhde, laturin täytyy ottaa tehoa verkosta jotain 500-600 kW. Meneeköhän koko Nauvo pimeäksi 4 kertaa tunnissa?

        http://saaristo.ts.fi/jutut/uusi-maantielautta-viitta-vaille-valmis-katso-kuvat/

        Et sitten lukenut linkittämääsi uutista itse? Siinä nimenomaan todetaan, ettei nauvolaisten tarvitse olla huolissaan.


      • 10-14 kirjoitti:

        Et sitten lukenut linkittämääsi uutista itse? Siinä nimenomaan todetaan, ettei nauvolaisten tarvitse olla huolissaan.

        Aika näyttää. Saariston sähköverkko on ollut tähän asti alimitoitettu ja Nauvossa on usein sähköhäiriöitä jo nyt. Caruna on näitä selittänyt verkon huonoudella.


      • Tänään sillä ajelin, dieselgeneraattorit siellä pörisi eikä viitsitty akkuja latailla laitureissa.


    • En usko. Purjeveneilyn valtavirta ainakin Itämerellä on se, mihin muutama kirjoittaja on viitannutkin: purjeilla kuljetaan silloin, kun se tuntuu mukavalta niissä olosuhteissa. Sivutuulella purjehtivat lähes kaikki, kryssin suhteen on sitten hajontaa, samoin kevyiden (alle 4 m/s) myötätuulten kanssa.

      Purjeveneiden sisäkoneiden kulutus on kuitenkin niin vähäistä, ettei se ole merkittävä kustannustekijä, vaikka reaalihinta kaksin- tai kolminkertaistuisi. Melko harvalle pikkudieselin äänikään on mikään harminaihe. Sitäpaitsi dieselmoottori on samalla generaattori veneen muiden sähkönkuluttajien tarpeisiin.

      Tiedän yhden veneen, johon on asennettu tiensä päähän tulleen dieselin tilalle sähkömoottori. Mutta siinä oli kyse sellaisesta purjehtijasta, jonka moottorinkäyttö oli varmasti alle (purjeveneilijöidenkin) keskiarvon eli ei sovi aloittajan skenaarioon.

    • Eines_metsästyksentuho

      Pidän purjehtimisesta, mutten juurikaan moottoriveneilystä. Ajelu koneella vierasvenesatamasta toiseen väyliä pitkin ei kiehdo, vaikka kone olisi sähkökäyttöinenkin. Luoviminen taas on kiehtovaa sinänsä - samalla tavalla kuin muutkin keskeiset purjehdussuunnat.

      Apumoottoriksi voisin kuitenkin kuvitella haluavani sähkömoottorin, jos se jotenkin järkevästi korvaisi polttomoottorin.

      • voiko.pakittaa

        Ihan mielenkiinnosta - mitä on ne muut keskeiset purjehdussuunnat?


      • MullaOnNopat
        voiko.pakittaa kirjoitti:

        Ihan mielenkiinnosta - mitä on ne muut keskeiset purjehdussuunnat?

        päin persettä usein miten, ja karvakolmiota en käytä purjet ylhällä koneen käydessä


    • fooeverrrrrr

      Akut,sähkömoottorit ei liity mitenkään purjehdukseen , Purjehdus" fooever"

    • Sähköautokutsuu

      Kyllä se sähkövene on uusinta uutta ja varmaan purjeet voi kohta pysyvästi laskea.
      Olen vissiin jonkin verran ukkoutunut fossiili kun kuljen pyörällä työmatkat vaikka sähköautotkin on keksitty, ja jopa sähköpyörät. Kyllä munamankeli saa nyt lähteä.
      Mutta kaikista kiireisimmin pitää luopua juoksusta. Ensimmäiset nisäkkäätkin on juosseet, miten kukaan enää kehtaa kun on sähköautot.
      Mutta sitäkin ennen pitää luopua uinnista. Siinä on satoja miljoonia vuosia vanha laji. Hyhhyh.

      • Huonovertaus

        Pyöräily, uiminen ja juoksu ovat useimmille kunnonkohotusta, jos tajuat eron.


      • sähkövatsamiestissit

        Otetaan sähköaivot


      • Huonovertaus kirjoitti:

        Pyöräily, uiminen ja juoksu ovat useimmille kunnonkohotusta, jos tajuat eron.

        Purjehtiminen on useimmille mielen- eli kunnonkohotusta, jos tajuat eroja. Miestissimiehethän voivat ajaa moottoriveneillään sähköllä tai polttoaineella kuinka haluavat.


    • unta.näet

      Kuvitteleeko aloittaja, että 10-20 vuoden päästä akuilla kulkevalla veneellä pääsee maailman ympäri ilman latausta !! Hohhoijjaaa !!

      Täytyy todellakin akkuteknologian mullistua täysin, jotta akuissa riittä kapasiteettia moniksi viikoiksi työntämään venettä kymmenien kw:n tehoilla.
      Purjeiden tilalle pitää asentaa aurinkopaneeli-purjeet, ja kansi vuorata kokonaan aurinkopaneeleilla, niin sitten voi nipin napin onnistua.

      • "Purjeiden tilalle pitää asentaa aurinkopaneeli-purjeet, ja kansi vuorata kokonaan aurinkopaneeleilla, niin sitten voi nipin napin onnistua."

        Ei onnistu. Sen kuin laskette.

        Olen vannoutunut paneelimies, mutta paneeleihin tulee suhautua lukujen perusteella. Sillä tavalla reaaliteetit selviävät.


      • Tässä kohtaa tietysti kysymys kuuluu, miten monen tarvitseekaan päästä maailman ympäri veneellään (eli moniko on sellaista reissua tekemässä ikinä)? 90-95% veneilijöistä on kuitenkin sellaisia, että heidän tarpeisiinsa riittäisi aivan hyvin teknologia, joka mahdollistaa dieselin korvaamisen sähkömoottorilla Itämeri-veneilyssä.


      • LLink5
        Gertrudsetä1 kirjoitti:

        "Purjeiden tilalle pitää asentaa aurinkopaneeli-purjeet, ja kansi vuorata kokonaan aurinkopaneeleilla, niin sitten voi nipin napin onnistua."

        Ei onnistu. Sen kuin laskette.

        Olen vannoutunut paneelimies, mutta paneeleihin tulee suhautua lukujen perusteella. Sillä tavalla reaaliteetit selviävät.

        Niin on jo purjehdittu aurinkopaneeleilla maailman ympäri mutta tosiaan aurinkopaneeleita tarvittiin aika paljon.
        https://en.wikipedia.org/wiki/Tûranor_PlanetSolar


    • LLink5

      Mistäs sitä sähköä saa avomerellä, töpselistäkö. No voihan sitä tuottaa tuulienergialla, mutta miksi se energia pitäisi siinä vlälissä muuttaa huonolla hyötysuhteella sähköksi. Riittää kun vain lyödään tuulivoimalan lapa kanteen pystyyn, ai niin mutta se onkin sitten purjvene.

    • hölynpölyäaivan

      Kuules nyt akkuhappo, visiosi on pahasti vinossa, mutta niinhän purjevenekin on eli ei murheita ;)

    • Osmosetä

      Varmasti näin tapahtuu, mutta tuskin kuitenkaan akkujen kehityksen takia. Veikkaisin syyksi ennemminkin lajin ukkoutumista, työelämän muutosta, lomien lyhenemistä ja pätkittymistä jne. Jostain syystä nykyiset kikyelmerit ja työnantajat eivät osaa arvostaa lomien merkitystä, saati yli pitkien sellaisten. Työelämässä myös syy, miksi 90% tiistaikilpailuista ja arkipurjehduksista jää tekemättä ja laji ukkoutuu. Kaikenmaailman eemailin nysväys ja pippelin venytys on tärkeämpää. Valitettavasti.

      • En usko työelämän tms. vaikuttavan merkittävästi, ellei ehkä sitä kautta, että työpaikat vähenevät ja elintaso eli siten myös kyky ostaa veneitä laskee.
        Sillä sen sijaan on merkitystä, että ihmisten harrastusmahdollisuudet ovat monipuolistuneet ja esimerkiksi ulkomaanmatkailu muutenkin kuin seuramatkoilla on tullut yhä yleisemmäksi ja helpommaksi. Jopa niinkin äskettäin kuin 20 vuotta sitten ajatus kuukauden loman viettämisestä jossain tuhansien kilometrien päässä ei ollut kovin monelle realistinen vaihtoehto... (ei niinkään mahdollisuuksien kuin tottumusten vuoksi).
        Mutta pitää myös huomata, ettei "purjehdus" ole yksiselitteinen käsite eikä sen suosio muutu yhtenäisesti.


    • Ex-purjehtija

      Sähkö- eli akkuveneitä ja autoja oli jo 1800-1900 lukujen vaihteesssa, mutta katosivat kun polttomoottoreiden kehitys syrjäytti ne. Itse näin muutama vuosi sitten Hollannissa noin kuusimetrisen aurinko-/akkukaäyttöisen avoveneen jonka päälle oli asennettu aurinkopanelikatos. Ei taitaisi olla avovesille sopiva.

    • Rannaltakatsoja

      Nopeat liukuvarunkoisetmuskeliveneet ovat omistajilleen samaa kuin valeurheiluautot sekä katumaasturit. Niillä halutaan kohottaa puuttuvaa itsetuntoa, Kaasu pohjaan ja sitten mennään. Raha kuluu ja ympäristö saastuu. Purjehdus on harrastus, eikä kukaan saa lisää arvostusta muuta kuin muilta purjehtijoilta jotka pystyvät ymmärtämään hänen taitonsa.

      • Pallokas

        Purjehduksessa on kyse paljolti ihan muusta kuin akun halpuudesta.

        Siinä ihminen saa kokea vapauden ja luonnon armoilla olemisen välisen hienon tilan.

        Siinä on jotakin niin arvokasta ja aainutlaatuista, että se antaa jotakin enemmän ihmiselle.

        Sanatonta, aineetonta hyvää.

        Ainutlaatuisen hienoa.
        Purjehtijoita riittää varmasti tulevaisuudessakin:)

        Hienoa kesää kaikille!


      • Futuristi

        Paljon paremminhan sen luonnon ja vapauden kokee kun ei tarvitse jatkuvasti huolehtia purjeista!


      • Ajatonta

        Tuuli on luontoa ja se liittyy purjehduskokemukseen


      • tosi.iso.ero
        Futuristi kirjoitti:

        Paljon paremminhan sen luonnon ja vapauden kokee kun ei tarvitse jatkuvasti huolehtia purjeista!

        Ratkaiseva linkki luontoon puuttuu, jos ei ole purjeita. Purjehtija käyttää luontoa, muut vain katselevat sitä ulkopuolelta.


    • 35-jalkaa

      Jos purjehduksen pitäisi kuolla niin miksi sitten seuramme purjehduskurssilla oli ennätyksellinen määrä 20 keskiikäistä (30-50 v) ihmistä joita kiinnosti opetella purjehtimaan.

    • Oma urani on siinä vaiheessa, että enää yksi pieni askel on hypättävänä. Sen jälkeen tavoitteeni ovat täyttyneet.

      Kun viimeisen askeleen otan, niin tämä menee välittömästi vaihtoon ja tilalle tulee 88-jalkainen puupursi, jonka moottoria pyörittää vety.

      https://www.youtube.com/watch?v=0vH6aKyDn6o

    • IkIsailor

      Kiitokset Havukka-Aholle ilmoituksesta.
      Pyytäisin kuitenkin pientä palvelusta, vositko ilmoittaa sitten kun purjehdus on loppunut.
      Voi nimittäin olla että en sitä muuten huomaa jos vaikka satun olemaan purjehtimassa.

    • Pärryytysloppuu

      Moottoriveneily loppuu paljon ennen purjeveneilyä. Ei tarvita kummoistakaan nahistelua maailmalla kun polttoaineiden hinnat tuplaantuvat ja siitä taas tuplaantuvat jne. Raakaöljyn loppumisen uhka, todellisesta tuotannon vähenemisestä puhumattakaan, nostaisi hintoja radikaalisti. Emmekä me jossain pohjolan perukoilla asuvat saata olla niitä, jotka kuluttavat niitä viimeisiä öljytippoja, isommat sotilasmahdit pitävät siitä huolen ja varaavat tavaran ihan vain itselleen siinä vaiheessa kun katsovat parhaimmaksi niin tehdä. Ennen öljyn totaalista loppumista se tulee kallistumaan hyvin paljon pelkästään jo siksi, että sitä joudutaan etsimään, pumppaamaan ja kuljettamaankin aina vain vaikeimmilta ja vaikeammin lähestyttäviltä alueilta.

      Myös ympäristötietous lisääntyy, saastuttamisen vaikutukset ovat monissakin asioissa jo hyvin tiedossa, niin myös ns. fossiilisten polttoaineiden käytön seuraukset. Ei kulune kauaakaan kun ensimmäiset sivistyneimmät valtiot alkavat laittaa ylärajoja esim. huviveneiden suurimmille sallituille moottoritehoille. Kun asia lähtee etenemään esim. EU:ssa, se menee kuin juna kohti päämääränsä. Päätöksentekijöissä on jo paljon henkilöitä, jotka ovat valmiit tiukkoihinkin otteisiin asiassa. Veikkaan että 20 vuoden kuluttua vesillämme eivät surise 300 hp perämoottorit!

      • biotahtikone

        "Veikkaan että 20 vuoden kuluttua vesillämme eivät surise 300 hp perämoottorit!"

        Tuskimpa vielä 20 vuodessa loppuu suristelu, mutta ehkä 50-100 vuoden päästä perämoottorien voimanlähteenä on pääosin sähkö., ja vanhimmissa koneissa polttoaineena on jokin muu kuin bensa/diesel.


      • öljyä.riittää

        Öljyn loppumista ei ole näkyvissä tulevaisuudessa. Sitä kyllä riittää nykyisin tunnetuissa varoissa ja ties kuinka paljon vielä löytymättä. Öljylle tulee sen sijaan käymään kuten hiilelle on jo nyt käymässä, sen käyttö tulee loppumaan. Tieliikenteen ehdoilla mennään ja siellä näyttää sähkö tällä hetkellä olevan voittava energiamuoto. Tuleeko sähkö siltikään olemaan se lopullinen öljyn korvaaja, on toinen juttu. Veneille jää mitä jää, ehkäpä sitä kallista öljyä. 300 hv perämoottorien tulevaisuus näyttää samalta kuin höyryveturin.


      • Pärryytysloppuu
        öljyä.riittää kirjoitti:

        Öljyn loppumista ei ole näkyvissä tulevaisuudessa. Sitä kyllä riittää nykyisin tunnetuissa varoissa ja ties kuinka paljon vielä löytymättä. Öljylle tulee sen sijaan käymään kuten hiilelle on jo nyt käymässä, sen käyttö tulee loppumaan. Tieliikenteen ehdoilla mennään ja siellä näyttää sähkö tällä hetkellä olevan voittava energiamuoto. Tuleeko sähkö siltikään olemaan se lopullinen öljyn korvaaja, on toinen juttu. Veneille jää mitä jää, ehkäpä sitä kallista öljyä. 300 hv perämoottorien tulevaisuus näyttää samalta kuin höyryveturin.

        Mutta siis kun ja miten sähkö energialähteenä korvaa esim. öljyn? Sellaista energiamuotoa kuin sähkö ei ole olemassa! Tässä se aivan täydellinen ymmärtämättömyys taas lyö läpi, sähkö tulee ja korvaa jotakin! Mutta kun se ei vaan ole mahdollista, sähkö on aina vaan ja pysyvästi seurausta jonkin toisen energiamuodon avulla tehdystä sähköstä, sitä valmista sähköä ei ole missään luonnon kätköissä, siellä on esim. Uraania, kivihiiltä, kaasua jne, mutta ei sähköä. Jos ei ole energiaa jolla tehdään sähköä, ei ole sähköäkään! Ja maapallon öljyvarat loppuvat kuin loppuvatkin, öljyä ei ole valmistumassa jossain maan onkaloissa aina vain lisää, kun sitä kulutetaan se vähenee ja lopulta se ihan loppuu! Öljy on jo lähes täysin otettu käyttöön helposti hyödynnettävistä kohteista, nyt ollaan jo menossa syvälle merien pohjille tms., ja se maksaa. Ja kun se ihan vihoviimeinen loppu alkaa häämöttää, mentäneen penkomaan uudelleen vielä nyt jo kertaalleen tyhjennetyt lähteet, sinne on jäänyt vielä hitusia koska ne hituset olisivat olleet niin tuhottoman kalliit ottaa esille.

        Höyryveturin kohtalo ei liity polttoaineen loppumiseen eikä aikansa ympäristönsuojeluun, höyrykoneiden aikaan ympäristöstä ei piitattu tuon taivaallista. Höyryveturien ja ylipäätään höyrykoneiden aikakausi päättyi polttomoottorien keksimiseen ja käyttöönottoon. Sitä paitsi itse höyrytekniikka ei ole mihinkään kadonnut, höyrykattiloissa kehitetty ja höyryturbiineissa käytetty höyry on edelleen maailman sähköntuotannossa suuressa ja merkittävässä roolissa.
        Jopa ydinvoimalat toimivat höyrytekniikkaa hyödyntämällä!


      • öljyä.riittää
        Pärryytysloppuu kirjoitti:

        Mutta siis kun ja miten sähkö energialähteenä korvaa esim. öljyn? Sellaista energiamuotoa kuin sähkö ei ole olemassa! Tässä se aivan täydellinen ymmärtämättömyys taas lyö läpi, sähkö tulee ja korvaa jotakin! Mutta kun se ei vaan ole mahdollista, sähkö on aina vaan ja pysyvästi seurausta jonkin toisen energiamuodon avulla tehdystä sähköstä, sitä valmista sähköä ei ole missään luonnon kätköissä, siellä on esim. Uraania, kivihiiltä, kaasua jne, mutta ei sähköä. Jos ei ole energiaa jolla tehdään sähköä, ei ole sähköäkään! Ja maapallon öljyvarat loppuvat kuin loppuvatkin, öljyä ei ole valmistumassa jossain maan onkaloissa aina vain lisää, kun sitä kulutetaan se vähenee ja lopulta se ihan loppuu! Öljy on jo lähes täysin otettu käyttöön helposti hyödynnettävistä kohteista, nyt ollaan jo menossa syvälle merien pohjille tms., ja se maksaa. Ja kun se ihan vihoviimeinen loppu alkaa häämöttää, mentäneen penkomaan uudelleen vielä nyt jo kertaalleen tyhjennetyt lähteet, sinne on jäänyt vielä hitusia koska ne hituset olisivat olleet niin tuhottoman kalliit ottaa esille.

        Höyryveturin kohtalo ei liity polttoaineen loppumiseen eikä aikansa ympäristönsuojeluun, höyrykoneiden aikaan ympäristöstä ei piitattu tuon taivaallista. Höyryveturien ja ylipäätään höyrykoneiden aikakausi päättyi polttomoottorien keksimiseen ja käyttöönottoon. Sitä paitsi itse höyrytekniikka ei ole mihinkään kadonnut, höyrykattiloissa kehitetty ja höyryturbiineissa käytetty höyry on edelleen maailman sähköntuotannossa suuressa ja merkittävässä roolissa.
        Jopa ydinvoimalat toimivat höyrytekniikkaa hyödyntämällä!

        Tarkoitat ilmeisesti, että luonnossa ei ole suoraan sähköenegiaa hyödynnettävässä muodossa. Energiaa se kuitenkin on. Ja sähköä luonnossa sinällään on mielin määrin muuallakin kuin ukkospilvessä.

        Nykyisin tunnetut öljyvarat riittävät noin 40 vuodeksi, jos oikein muistan. Arvioidut löytämättömät ainakin sadaksi vuodeksi. Eivät autot eikä veneet sillä sähköllä kulje, kulkemiseen tarvitaan voimaa. Ja voimaa voidaan tuottaa sähköllä, öljyllä tai vaikka sillä hiilellä. Paljon ennen öljyn loppumista on jo fuusioenergiakin käytettävissä. Sekä sähkön tuottaminen että varastoiminen ovat tutkimuksen painopistealoja tällä hetkellä. 30-40 vuoden kuluttua öljy on yhtä vanhanaikaista kuin hiili nyt.

        Höyry ei ole kadonnut mihinkään, mutta höyryveturit ovat. Jos ensisijaisesti tuotetaan lämpöä, on höyry aika luontainen välitysaine energian muuttamiseksi mekaaniseksi työksi. Höyryveturit nyt sattuivat olemaan vielä hiilikäyttöisiä silloin kun aika niistä jätti.


    • Lopetatuhlaus

      EU:ssa nämä asiat ovat jo olleet esillä, ei tarvitse odotella kymmeniä vuosia kun saadaan tuhlaamista ja saastuttamista rajoittavat huomattavan kireät direktiivit voimaan.

      Se että joku yhä kuvittelee sähkön olevan korvike nestemäisille polttoaineille, kertoo tietämättömyydestä ja ymmärtämättömyydestä, se sähkö kun sekin on jossain jollakin konstilla tehtävä. Se sähkö jolla ne ihanat sähkömoottorit toimisivat, joudutaan tekemään voimaloilla. Ne voimalat käyttävät polttoaineinaan jopa öljytuotteita, lisäksi esim. luonnosta imettyä kaasua ja mikä kauheinta, jopa ydinenergiaa. Kun tuollaisen voimalan hyötysuhde on luokkaa max. noin 40 %, ja kun niin muuntajat kuin sähkönsiirtokin aiheuttavat häviöitä, lopputulemana on että kun kuluttaja lataa sähköautoaan tai - venettään, sen sähkön tekemiseen on kulunut ihan kamalan paljon energiaa. Eli kun ympäristönäkökohdat huomioidaan, ainoa edes joten kuten ns. kestävän oloinen tie on ökykerskakulutuksen lopettaminen.

    • Tuulivie.Tuulituo

      Kieltämättä purjehdus on tehty hankalaksi ainakin joillain sisävesillä. mm. päijänteellä, jossa 80-90 luvuilla rakennettiin niin matalia siltoja sivulahdille, että vaatii maston kaatoa aina, jos aikoo poiketa etelä-pohjoisuunnan pääväyliltä.

      Saaristossa, ja avomerillä purjehdus tulee tuskin loppumaan koskaan, tai ainakaan niin kauan, kuin maapallolla riittää tuulta.

    • Esa_S

      En usko aloittajan tuumailuun. Minä purjehdin, koska purjehtiessa pääsee olemaan yhtä luonnon kanssa. Tuntee tuulen voimakkuuden ja sen vaikutukset mastoon ja purjeisiin ja pääsee itse vaikuttamaan siihen, miten vene käyttäytyy luonnon armoilla. Vaikken pidäkään moottorin pärinästä, ei se minua moottoriveneilijäksi saa, että kohta on sähkömoottoreita enemmänkin tarjolla. Enintään vaihdan purjeveneeni dieselmoottorin sähkömoottoriin.

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      57
      5510
    2. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      23
      3527
    3. Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti

      Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei
      Kokkola
      28
      1652
    4. Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?

      Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei
      Sinkut
      205
      1624
    5. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      77
      1087
    6. MAKEN REMPAT

      Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna
      Suomussalmi
      26
      1078
    7. Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan

      5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee
      Ähtäri
      49
      907
    8. Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille

      Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel
      Hindulaisuus
      259
      836
    9. Välillä käy mielessä

      olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.
      Ikävä
      71
      809
    10. Mulla on kyllä

      Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..
      Ikävä
      35
      808
    Aihe