APUA AUTTAKAA NOPEASTI

Miksi kyselet kun tiedät ettei hän halua kertoa? Tuohan on kiusaamista!

Jutelkaa kaikesta muusta; musasta, elokuvista, uudesta englanninkielensanastosta, mitä olette oppineet koulussa, sopikaa kokkamisesta yhdessä jommankumman kotona ensi lauantai-iltapäivänä, kerro mihin haluaisit matkustaa, miksi ja milloin , jne. jne jnejne

Keskustelunaiheita on tsiljoonia, huolehdi ettet vedä mitään henkilokohtaista siihen. Sinun ei tarvitse. Maailmalla tapahtuu ja kuohuu koko ajan niin valtavasti että siitä voi jutella tuntikausia!

Ehkä se asia ei tosiaan vaan kuulu sinulle. Hyväksy se ja toimi sen mukaisesti.

Hei Apuakaipaavanuorukainen.

Ihmiset ovat erilaisia, jos heidän mieltään jokin asia painaa. Toiset puhuvat siitä samantein avoimesti, toinen tarvitsee paljon aikaa ja tasan oikean hetken. Minusta kuulostaa, että voisit opetella nykyistä enemmän kunnioittamaan ystäväsi tilan tarvetta ja sitä, milloin ja mistä ja minkä verran hän haluaa sinulle puhua. Puhuminenhan on aina puhujan valinta, ei koskaan mikään pakko tai vaatimus. Voi olla, että hän avautuisikin sinulle, jos ei kokisi 'tivaamista'. Tämän kaiken tosin kirjoitan tietämättä tilanteestasi muuta kuin mitä kirjoituksestasi luin ja päättelin. On mahdollista, että totuus on ihan jotain muutakin.

Voit kuitenkin halutessasi sanoa ystävällesi, että olet kuuntelevana korvana, mutta et tahdo patistaa tai vaatia. Voihan olla, että tämä palauttaa ystävyytenne läheisyyden uudelleen. Jos toinen ystävä ei halua samanlaista tunneläheisyyttä, ei siihen voi kuitenkaan pakottaa. Pyri antamaan aikaa ja kunnioittamaan erilaisuutta.

Merja, diakoni