Yläpohjan lisälämmöneristys, ongelmat

Polarvilla tai vastaava ammattimainen urakoitsija vastaa siitä, että urakan lopputulosta voi käyttää turvallisesti eikä lisäeristys aiheuta haittaa rakennukselle tai asukkaalle. Jos ei muuta, niin asiasta kuuluu mainita.

Aasinsiltana voisi verrata yläpohjan lisälämmöneristystä auton moottorin tehon nostamiseen. Jos vien autoni virityspajalle, mitä minulle sanotaan: kerrotaan, että moottoritehon nosto lisää polttoaineen kulutusta, vähentää moottorin kestoa ja lisää huollontarvetta, koska kaikki osia (esim. kytkin) ei ole mitoitettu lisääntyneelle teholle.

Tämä kerrotaan virityspajalla asiakkaalle. Se on sitten asiakkaan päätös, jos haluaa 50 hevosvoimaa lisää tehoa autoonsa ja altistaa sen kulumiselle ja ennenaikaiselle rikkoutumiselle. Virittäjää ei voi syyttää, kun asia on kerrottu etukäteen asiakkaalle.

Tyhmempikin tajuaa, että auton virittäminen tuo ongelmia eri palikoiden kuormituksen kasvaessa. Sen sijaan maallikkoa ei tajua, että rakennuksen yläpohjan lisäeristys laskee yläpohjan lämpötilaa niin paljon, että yläpohjaan kehittyy vakava kosteus- ja homeongelma. Siksi se on lisäeristyksen tekevät URAKOITSIJAN VASTUULLA KERTOA, mihin yläpohjan lisälämmöneristys johtaa: lämpötilan laskuun yläpohjassa ja kosteuden lisääntymiseen. Niiden hallitsemiseksi pitää tehdä samalla jotain. Ei voi teettää vain yläpohjan lisälämmöneristystä! Tämä fakta pitää ja kuuluu kertoa asiakkaalle, mieluiten kirjallisena, ettei mennä oikeuteen jälkikäteen.

Polarvillalla ja kumppaneilla on paljon opittavaa. Ei pelkästään myymisestä vaan myös jälkimarkkinoinnista. Jälkimarkkinointi tarkoittaa asiakkuuden hoitoa ostotapahtuman jälkeen. Sen tarkoitus on vahvistaa asiakastyytyväisyyttä ja saada aikaan lisämyyntiä. Hyvin hoidettu jälkimarkkinointi tuokin lisäkauppaa kustannustehokkaasti, mutta jos se hoidetaan huonosti, asiakas ei osta uudelleen. Näin kävi Polarvillan kohdalla. Unohtivat sen, että saavutettujen asiakassuhteiden ylläpitäminen on taloudellisesti edullisempaa kun uusien asiakkaiden hankkiminen, siksi jälkimarkkinoinnin tulee olla mukana kaikessa yrityksen toiminnassa!

Ilmeisesti lisäkauppa ei kiinnosta? Onneksi on muitakin toimijoita Satakunnassa.

kosteutta.pukkaa kirjoitti:

Polarvilla tai vastaava ammattimainen urakoitsija vastaa siitä, että urakan lopputulosta voi käyttää turvallisesti eikä lisäeristys aiheuta haittaa rakennukselle tai asukkaalle. Jos ei muuta, niin asiasta kuuluu mainita.

Aasinsiltana voisi verrata yläpohjan lisälämmöneristystä auton moottorin tehon nostamiseen. Jos vien autoni virityspajalle, mitä minulle sanotaan: kerrotaan, että moottoritehon nosto lisää polttoaineen kulutusta, vähentää moottorin kestoa ja lisää huollontarvetta, koska kaikki osia (esim. kytkin) ei ole mitoitettu lisääntyneelle teholle.

Tämä kerrotaan virityspajalla asiakkaalle. Se on sitten asiakkaan päätös, jos haluaa 50 hevosvoimaa lisää tehoa autoonsa ja altistaa sen kulumiselle ja ennenaikaiselle rikkoutumiselle. Virittäjää ei voi syyttää, kun asia on kerrottu etukäteen asiakkaalle.

Tyhmempikin tajuaa, että auton virittäminen tuo ongelmia eri palikoiden kuormituksen kasvaessa. Sen sijaan maallikkoa ei tajua, että rakennuksen yläpohjan lisäeristys laskee yläpohjan lämpötilaa niin paljon, että yläpohjaan kehittyy vakava kosteus- ja homeongelma. Siksi se on lisäeristyksen tekevät URAKOITSIJAN VASTUULLA KERTOA, mihin yläpohjan lisälämmöneristys johtaa: lämpötilan laskuun yläpohjassa ja kosteuden lisääntymiseen. Niiden hallitsemiseksi pitää tehdä samalla jotain. Ei voi teettää vain yläpohjan lisälämmöneristystä! Tämä fakta pitää ja kuuluu kertoa asiakkaalle, mieluiten kirjallisena, ettei mennä oikeuteen jälkikäteen.

Polarvillalla ja kumppaneilla on paljon opittavaa. Ei pelkästään myymisestä vaan myös jälkimarkkinoinnista. Jälkimarkkinointi tarkoittaa asiakkuuden hoitoa ostotapahtuman jälkeen. Sen tarkoitus on vahvistaa asiakastyytyväisyyttä ja saada aikaan lisämyyntiä. Hyvin hoidettu jälkimarkkinointi tuokin lisäkauppaa kustannustehokkaasti, mutta jos se hoidetaan huonosti, asiakas ei osta uudelleen. Näin kävi Polarvillan kohdalla. Unohtivat sen, että saavutettujen asiakassuhteiden ylläpitäminen on taloudellisesti edullisempaa kun uusien asiakkaiden hankkiminen, siksi jälkimarkkinoinnin tulee olla mukana kaikessa yrityksen toiminnassa!

Ilmeisesti lisäkauppa ei kiinnosta? Onneksi on muitakin toimijoita Satakunnassa.

Lue lisää

Autosi viritysesimerkki on nyt täyttää soopaa, eikä liity tähän mitenkään.

Hankkeeseen ryhtyvän (eli sinun) vastuulla on huolehtia siitä, että työt suunnitellaan ja rakennetaan määräysten mukaan. Samaten vastaat siitä, että suunnittelijoilla, tekijöillä jne. on riittävät taidot suorittaa työt. Tämä lukee laissa ja määräyksissä eikä ole mielipide.

Se, että joku tekee työtä käskettyä ja sen mitä pitää, on aika outo lähtökohta riitauttamaan asiaa.

Aika lapsellista puhua käräjille menosta asiassa. Ensinnäkään et tule tätä tekemään ja toisekseen kukaan ei ota asiaasi vietäväksi eteenpäin.

Polarvilla tuskin haluaa olla jatkossa missään tekemisissä kanssasi ja ovat kiitollisia siitä, että et jatkossa ole heihin yhteydessä.

Mitä jos vain katsoisit peiliin ja toteaisit, että ei ne taitosi riittäneet. Seuraavalla kerralla kun teet vastaavaa, niin palkkaa suunnittelija sitä ennen.

ainamuidenvika kirjoitti:

Autosi viritysesimerkki on nyt täyttää soopaa, eikä liity tähän mitenkään.

Hankkeeseen ryhtyvän (eli sinun) vastuulla on huolehtia siitä, että työt suunnitellaan ja rakennetaan määräysten mukaan. Samaten vastaat siitä, että suunnittelijoilla, tekijöillä jne. on riittävät taidot suorittaa työt. Tämä lukee laissa ja määräyksissä eikä ole mielipide.

Se, että joku tekee työtä käskettyä ja sen mitä pitää, on aika outo lähtökohta riitauttamaan asiaa.

Aika lapsellista puhua käräjille menosta asiassa. Ensinnäkään et tule tätä tekemään ja toisekseen kukaan ei ota asiaasi vietäväksi eteenpäin.

Polarvilla tuskin haluaa olla jatkossa missään tekemisissä kanssasi ja ovat kiitollisia siitä, että et jatkossa ole heihin yhteydessä.

Mitä jos vain katsoisit peiliin ja toteaisit, että ei ne taitosi riittäneet. Seuraavalla kerralla kun teet vastaavaa, niin palkkaa suunnittelija sitä ennen.

Lue lisää

Ei pidä paikkaansa.

"Hankkeeseen ryhtyvän (eli sinun) vastuulla on huolehtia siitä, että työt suunnitellaan ja rakennetaan määräysten mukaan."

Vastaa on nimenomaan urakoitsijalla, ei hankkeeseen ryhtyvällä. Älä jaa virheellistä ja valheellista tietoa. Toivottavasti sinä et tee työksesi villoitushommia, ainakaan Polarvillalla :)

http://www.taloyhtio.net/ajassa/korjaushanke/urakoitsijanvastuu/

Ei tällaisia urakoitsijoita kannata sääliä yhtään. Urakoitsija vastaa siitä, että työ tehdään oikein ja antaa siitä takuun. Se kuuluu oleellisena osana hyvään rakentamistapaan.

Toki jos tilaaja laatii työselostuksen vastaa tilaaja siitä, että se on oikein.

Jos maallikko tilaa villoitustyön, niin kyllä se on kiistatta vain ja ainoastaan urakoitsijan vastuulla tehdä se hyvän rakennustavan mukaisesti ja oikein. On turha selitellä, että hankkeeseen ryhtyvän (eli sinun) vastuulla on huolehtia siitä, että työt suunnitellaan ja rakennetaan määräysten mukaan. Se on nimenomaan urakoitsijan vastuulla huolehtia siitä, että työt suunnitellaan ja toteutetaan oikein.

ainamuidenvika kirjoitti:

Autosi viritysesimerkki on nyt täyttää soopaa, eikä liity tähän mitenkään.

Hankkeeseen ryhtyvän (eli sinun) vastuulla on huolehtia siitä, että työt suunnitellaan ja rakennetaan määräysten mukaan. Samaten vastaat siitä, että suunnittelijoilla, tekijöillä jne. on riittävät taidot suorittaa työt. Tämä lukee laissa ja määräyksissä eikä ole mielipide.

Se, että joku tekee työtä käskettyä ja sen mitä pitää, on aika outo lähtökohta riitauttamaan asiaa.

Aika lapsellista puhua käräjille menosta asiassa. Ensinnäkään et tule tätä tekemään ja toisekseen kukaan ei ota asiaasi vietäväksi eteenpäin.

Polarvilla tuskin haluaa olla jatkossa missään tekemisissä kanssasi ja ovat kiitollisia siitä, että et jatkossa ole heihin yhteydessä.

Mitä jos vain katsoisit peiliin ja toteaisit, että ei ne taitosi riittäneet. Seuraavalla kerralla kun teet vastaavaa, niin palkkaa suunnittelija sitä ennen.

Lue lisää

"Se, että joku tekee työtä käskettyä ja sen mitä pitää, on aika outo lähtökohta riitauttamaan asiaa."

Oletko kuullut hyvän rakennustavan noudattamisesta?

"Urakoitsijan ja tilaajan välinen riittävä tietojenvaihto sekä muu säännöllinen keskinäinen kommuni-kaatio ja neuvottelumenettely ovat myös olennainen osa hyvän rakentamistavan noudattamisvelvol-lisuutta. Urakoitsijan onkin ensisijaisesti neuvoteltava tilaajan kanssa, mikäli rakennusaikana syntyy epäselvyyttä urakan laatuvaatimuksista, käytettävien rakennustarvikkeiden määristä tai rakennus-kohteessa käytettäväksi tarkoitetun työtapojen tai muiden rakennustyöhön liittyvien menettelytapo-jen suhteen."

Ei se ihan niin mene, että urakoitsija pistelee menemään miten sattuu, ja onkin sitten tilaajan vastuulla, että työ tuli tehtyä oikein.

Urakoitsijan menettelyn tai laiminlyönnin tuottamuksellisuuden ja havaittujen rakennusvirheiden välisen syy-yhteyttä koskevan arvioinnin yhteydessä, tulee myös urakoitsijan mahdolliselle YSE 15 §: stä seuraavalle neuvotteluvelvollisuuden laiminlyömiselle antaa osaltaan merkitystä. Jos urakoitsija rikkoo yleisiä sopimusehto, ei se tilaajan ongelma ole.

Pienurakkasopimuksissa urakoitsija vastaa omasta osuudestaan YSE § 10 mukaisesti. Tilaajalla on myös YSE § 9 mukainen tarkastusvelvollisuus.

Jos tilaat yläpohjan lisäeristyksen, niin urakkaan ei yleensä kuulu kattorakenteen ilmanvaihdon uusiminen. Itse kyllä tarkistaisin, että sivut ovat auki ja katonharjalla on pari alipaineventiiliä. Luultavasti huomauttaisin, jos näin ei ole.

Aivan vastaavasti: jos tilaat minulta sähköurakointia, en tee LVI -puolen asennuksiin korjauksia. Mikäli tilaaja ei ole täysi Mulquist, kerron suusanallisesti, mikäli havaitsen ongelmia. Urakkarajoja on syytä noudattaa, muuten menee työmaa hulinaksi. Pienurakkasopimuksen perusteella en luonnollisestikaan vastaa muoden tekemistä LVI asennuksista, Jos olen pääurakoitsija, niin sitten vastaan ja valon myös.

Minä en ole poliisi, rakennuskonsultti enkä rakennustarkastaja; kokonaisuuden hallinta kuuluu rakennushankkeeseen ryhtyneelle/tilaajalle/pääurakoitisijalle.

Jos pienurakkasopimuksen tehnyt urakotisija olisi vastuussa kokonaisuudesta, ei kukaan lähtisi tekemään ainoatakaan remonttia. Urakoitisija tekee pienurakassa sen, mistä sovitaan ja vastaa siitä..

urakoitsijan_vika kirjoitti:

Ei pidä paikkaansa.

"Hankkeeseen ryhtyvän (eli sinun) vastuulla on huolehtia siitä, että työt suunnitellaan ja rakennetaan määräysten mukaan."

Vastaa on nimenomaan urakoitsijalla, ei hankkeeseen ryhtyvällä. Älä jaa virheellistä ja valheellista tietoa. Toivottavasti sinä et tee työksesi villoitushommia, ainakaan Polarvillalla :)

http://www.taloyhtio.net/ajassa/korjaushanke/urakoitsijanvastuu/

Ei tällaisia urakoitsijoita kannata sääliä yhtään. Urakoitsija vastaa siitä, että työ tehdään oikein ja antaa siitä takuun. Se kuuluu oleellisena osana hyvään rakentamistapaan.

Lue lisää

Villoittaja on vastuusta villan asentamisesta. Ei muusta.

Villoittaja on tässä tapauksessa tehnyt työnsä hyvin. Hankkeseen ryhtyvä, eli sinä, et sitä vastoin ole.

En asenna villaa työkseni, enkä ole missään tekemisissä Polarvillan kanssa. No, joskus tuolta tullut villaa tilattua eri paikkoihin. Samalla viivalla kuin mikä muukin firma.

Jos nyt aloittaisit ensin tarkistamalla termit hankkeeseen ryhtyvä ja urakoitsija. Hankkeeseen ryhtyvä olet sinä. Ei siis urakoitsija, kuten kirjoitat.

urakoitsijan_vastuu kirjoitti:

Toki jos tilaaja laatii työselostuksen vastaa tilaaja siitä, että se on oikein.

Jos maallikko tilaa villoitustyön, niin kyllä se on kiistatta vain ja ainoastaan urakoitsijan vastuulla tehdä se hyvän rakennustavan mukaisesti ja oikein. On turha selitellä, että hankkeeseen ryhtyvän (eli sinun) vastuulla on huolehtia siitä, että työt suunnitellaan ja rakennetaan määräysten mukaan. Se on nimenomaan urakoitsijan vastuulla huolehtia siitä, että työt suunnitellaan ja toteutetaan oikein.

Lue lisää

"Jos maallikko tilaa villoitustyön, niin kyllä se on kiistatta vain ja ainoastaan urakoitsijan vastuulla tehdä se hyvän rakennustavan mukaisesti ja oikein. "

Niinhän urakoitsija tässä tapauksessa on toiminutkin.

Käsitys siitä, että urakoitsijan pitäisi tässä tapauksessa ensin alkaa repiä sisäkattoa auki ja tarkistaa, että höyrysulut ovat paikoillaan ja kunnolla tehtynä, asentaa mahdollisesti puuttuvat höyrysulut, tai korjata siinä olevat puutteet, sen jälkeen korjata sisäkatto ja sisäseinät tapetteineen ja tämän jälkeen alkaa puhaltelemaan villaa on enemmän kuin kaukaa haettua.

NickNailer kirjoitti:

Pienurakkasopimuksissa urakoitsija vastaa omasta osuudestaan YSE § 10 mukaisesti. Tilaajalla on myös YSE § 9 mukainen tarkastusvelvollisuus.

Jos tilaat yläpohjan lisäeristyksen, niin urakkaan ei yleensä kuulu kattorakenteen ilmanvaihdon uusiminen. Itse kyllä tarkistaisin, että sivut ovat auki ja katonharjalla on pari alipaineventiiliä. Luultavasti huomauttaisin, jos näin ei ole.

Aivan vastaavasti: jos tilaat minulta sähköurakointia, en tee LVI -puolen asennuksiin korjauksia. Mikäli tilaaja ei ole täysi Mulquist, kerron suusanallisesti, mikäli havaitsen ongelmia. Urakkarajoja on syytä noudattaa, muuten menee työmaa hulinaksi. Pienurakkasopimuksen perusteella en luonnollisestikaan vastaa muoden tekemistä LVI asennuksista, Jos olen pääurakoitsija, niin sitten vastaan ja valon myös.

Minä en ole poliisi, rakennuskonsultti enkä rakennustarkastaja; kokonaisuuden hallinta kuuluu rakennushankkeeseen ryhtyneelle/tilaajalle/pääurakoitisijalle.

Jos pienurakkasopimuksen tehnyt urakotisija olisi vastuussa kokonaisuudesta, ei kukaan lähtisi tekemään ainoatakaan remonttia. Urakoitisija tekee pienurakassa sen, mistä sovitaan ja vastaa siitä..

Lue lisää

Juuri kuten NickNailer kirjoittaa.

Villaurakoitsija vastaa tässä tapauksessa pelkästään ja ainoastaan omasta urakastaan, eli villojen asennuksesta.

Hankkeseen ryhtyvä, eli työn tilaaja, on sitä vastoin vastuussa muusta, eli tässä tapauksessa höyrysulun puuttumisesta, tai puutteellisuudesta.

Jos kattorakenteiden mätäminen johtuu yläpohjan tuulettumisen puutteesta ei taaskaan villoittajan tehtävänä ole alkaa asentamaan tuuletusaukkoja katolle/seiniin. Asia on täysin eri, jos urakassa näin lukee, mutta tuskin Polarvilla tuollaista sopimusta on tehnyt.

Minusta yksinkertaisesti lapsellista kirjoittelua käräjille viennistä ym. Aloittaja lienee katsonut hieman liikaa amerikkalaisia sarjoja lakimiehineen ja kahvimukin kaateluineen.

Sinänsä mielenkiintoista tämä monille piintynyt tapa, että aina joidenkin muiden pitää ottaa omista tekemisistä vastuu.

Lainataan hieman Kailaa liittyen yläpohjan lisäeristämiseen, niin jokainen voi hyvin itse päätellä asiaa.

"Yläpohjaeristeen määrä suoralla katolla pitäisi olla 400–500 mm, "

"Vanhojen rakenteiden kanssa luonnonkuitueristeet (esim. selluvilla) toimivat kosteusteknisesti turvallisesti."

Mutta sillä lisäeristeellä ei saa tukkia sivuräystäsalueen ilmarakoja :)

Jos näin tekee, on turha selitellä, ettei ole omassa työssä vikaa.

40 ja 50-luvuilla käytettiin omakoti taloissa vähän vettä. Saunat ja pesutuvat olivat erillisissä rekennuksissa. Lotraus on modernimpi ongelma.

Talo pysyy homeettomana myös suurella lämpövuodolla. Kosteus pyrkii liikkumaan rakenteen läpi kohti pienempää vesihöyryn osapainetta. Tyypillisesti lämpimästä kylmään.

40- luvun rakentajat eivät tarvinneet kirjaviisautta, koska lämmitysenergia korvasi järjen käytön.

Taas yksi jonka talon perikunta purkaa.

Totta, ihminen on suunniteltu sopeutuvaiseksi elinympäristöönsä. Tiedän moniakin ihmisiä / perheitä, jotka elävät tyytyväisinä kuvaamasi taloissa. Normaalina tilana on -30C pakkasilla kylmät huoneiston nurkat ja yleensä kylmästeily, joka on luontainen tila kuvaamassasi talossa.

Niin, asumme 80-vuonna rakennetussa mörskässä, johon silloin asensin sen ajan 3 lasiset ikkunat. Viime syksynä teimme ikkunaremontin tämän päivän selektiivilasisilla ikkunoilla. Yllätys oli suuri mikä ero ikkunoilla on. Kylmäsäteily on historiaa ja energian säästö melkoinen.

Mutta,- yhtä onnellisia ja tyytyväisiä olimme aiemminkin,- koska ei ollut vertailupohjaa asumismukavuudessa.

Mutta,.- todellisuus on, ettei luonnonlakeja voi muuttaa. Rakenteet kertovat todellisuuden. Purueristys pitää aina sisällään kylmemmän pintalämpötilan, verraten sitä hyvään eristykseen. Sama tilanne on ikkunoiden kohdalla. Pintalämpötila on se tekijä, johon ihminen kyllä tottuu, jos ei vaadi / halua mukavampaa asumismuotoaan.

Aina löytyy näitä jotka uskovat vm -49 talojen olevan kaikin tavoin parempi kuin nykytalo. Ne ovat niitä "hengittäviä" taloja. Talojen omistajat ihmettelevät näitä jotka ovat heidän uskomuksiaan vastaan.

Nämä vääräuskoiset ovat myyntimiehiä, väärinjohdettuja ja yksinkertaisesti väärässä. Fysiikka on väärässä ja kasvihuoneilmiö näiden propagandaa.

Tämäkään ketju ei liittynyt mitenkään hirsitaloihin, mutta kailotusta kannattaa jakaa joka kanavalla, koska tämä on jokaisen kailottajan velvollisuus.

Montako prosenttia 100 vuotta sitten rakennetuista taloista on jäljellä?

Ettei vaan olisi ne parhaat ja huonommat tapaukset onkin purettu/lahonneet aikapäiviä sitten.

Viime kesänä meni poltettavaksi yli 100- vuotias sukutalo.

Olen ollut remontoimassa 1500-luvun taloa. Eihän se kivi miksikään mene 500 - 600 vuodessa, mutta peijakkaan kylmä talossa on - eteenkin talvella.

Laitoimme 5.000 litran varaajat ja keraamisen uunin kiinteälle polttoaineelle, lähinnä haloille. Ajatuksena oli, että 5000 litraa lämmintä vettä riittäisi pitämään kirjaimellisesti kivitalon lämpimänä. Keraaminen uuni taas tekee korkean polttolämpötilan mahdolliseksi.

Ei pasy lämpö talvella kolmesta varaavasta takasta ja keskuslämmityksestä huolimatta. Pankon päällä on mukava lämpötila, keittiössä on myös kohtuu lämmintä ruuanlaiton aikaan.

Se mukavuuden taso, jota me pidämme normaalina, ei ole ollut aiemmin mahdollista kenellekään.

500 vuotta vanhat talot todistavat, että Panu Kaila on väärässä.

Jos jossain on 100- vuotta vanha peruskuntoinen talo, niin tämän päivän ihminen ei asuisi tässä talossa. Korkeintaan kesäasuntona mahdollista.

Wanhojen puutalojen ( kirkkojen) säilyminen perustuu suuuuuuuureen lämmönhukkaan, joka pitää kuivana rakenteet. Luonnollisesti kovilla pakkasilla sisällä seinän pintalämpötila on alhainen.

Mikä Kailan ajatuksiin tulee, niin hänen ajatuksensa on pitää sisäilman kosteus tasaisempana. Sisällä kosteuden kohotessa kosteutta lasketaan rakenteisiin ja taas sisäilman kuivuessa rakenteisiin sitoutunut kosteus siisrtyy sisäilmaan.
No, saman asian saa hoidetuksi kosteutta laskematta rakenteisiin.

Niin, todellisuudessa juuri Kailan ajatusten toteuttaminen lahottaa taloja ja Kailan ajatuksilla ei ole mitään tekemistä wanhojen hyvin säilyneiden rakennusten kanssa. Jos rakennetaan vähän energiaa kuluttava talo, niin perusedellytys on toteuttaa mahdollisimman hyvä höyrysulku. Paksut eristeet yhdistettynä sisäilman kosteuden pääsy rakenteisiin tuo aina riskitekijöitä.

Niin, höyrysulun ulkopinnasta lähtien rakenne tulee aina olla mahdollisimman hyvin hengittävä ja erikoisesti, jos rakennetaan paksuilla eristeillä.

NickNailer kirjoitti:

Olen ollut remontoimassa 1500-luvun taloa. Eihän se kivi miksikään mene 500 - 600 vuodessa, mutta peijakkaan kylmä talossa on - eteenkin talvella.

Laitoimme 5.000 litran varaajat ja keraamisen uunin kiinteälle polttoaineelle, lähinnä haloille. Ajatuksena oli, että 5000 litraa lämmintä vettä riittäisi pitämään kirjaimellisesti kivitalon lämpimänä. Keraaminen uuni taas tekee korkean polttolämpötilan mahdolliseksi.

Ei pasy lämpö talvella kolmesta varaavasta takasta ja keskuslämmityksestä huolimatta. Pankon päällä on mukava lämpötila, keittiössä on myös kohtuu lämmintä ruuanlaiton aikaan.

Se mukavuuden taso, jota me pidämme normaalina, ei ole ollut aiemmin mahdollista kenellekään.

500 vuotta vanhat talot todistavat, että Panu Kaila on väärässä.

Lue lisää

Missä Panu Kaila on väärässä?
Kateuttako?

saanenkysyä kirjoitti:

Missä Panu Kaila on väärässä?
Kateuttako?

Vaikka kysymys ei ollut minulle, niin vastataan kuitenkin.

Kaila lanseerasi termin hengittäminen, jolla tarkoitetaan solutasolla tapahtuvaa hengitystä. Tätä pidetään jotenkin positiivisina ja ainoana oikeana. Mikään muu kuin orgaaninen aine ei sisällä solukkoa, joten päästään siihen, että ainoa hyvä materiaali on puu.

Hengittäminen tasaa sisätilan kosteuseroja, joka on totaalisen puppua.

Kääntäen jokainen ymmärtää, kun kysyy miksi rakenteisiin pitäisi ajaa kosteutta? Hyödyt tasan nolla. Haitat taasen mahdollisesti isoja.

Joku voisi myös vastata minkälainen hengittävä rakenne löytyy vaikka suihkusta? Aivan kokemuksesta joku voisi kirjoittaa minkälainen rakenne, käyttöaste, kauan tuo on ollut olemassa ja miltä näyttää nykyään.

Luin joitakin vuosia sitten kyseisen kirjan, tai oikeasti 2/3 siitä. Aluksi ehkä 10 sivua meni joten kuten kohdalleen, sitten totaalisen väärässä ja lopuksi aivan metsään. Lopun 1/3 jätin lukematta turhana. Idealismi oli jo tullut selväksi.

onnellinenSipokki kirjoitti:

Vaikka kysymys ei ollut minulle, niin vastataan kuitenkin.

Kaila lanseerasi termin hengittäminen, jolla tarkoitetaan solutasolla tapahtuvaa hengitystä. Tätä pidetään jotenkin positiivisina ja ainoana oikeana. Mikään muu kuin orgaaninen aine ei sisällä solukkoa, joten päästään siihen, että ainoa hyvä materiaali on puu.

Hengittäminen tasaa sisätilan kosteuseroja, joka on totaalisen puppua.

Kääntäen jokainen ymmärtää, kun kysyy miksi rakenteisiin pitäisi ajaa kosteutta? Hyödyt tasan nolla. Haitat taasen mahdollisesti isoja.

Joku voisi myös vastata minkälainen hengittävä rakenne löytyy vaikka suihkusta? Aivan kokemuksesta joku voisi kirjoittaa minkälainen rakenne, käyttöaste, kauan tuo on ollut olemassa ja miltä näyttää nykyään.

Luin joitakin vuosia sitten kyseisen kirjan, tai oikeasti 2/3 siitä. Aluksi ehkä 10 sivua meni joten kuten kohdalleen, sitten totaalisen väärässä ja lopuksi aivan metsään. Lopun 1/3 jätin lukematta turhana. Idealismi oli jo tullut selväksi.

Lue lisää

Jos unohdetaan termi hengittävyys, niin eikö paras rakenne ole sellainen, jonka toimivuutta niin rakentaja kuin asukaskaan ei kovin helposti pilaa? Sellainen joka on tiivis, eristää hyvin lämpöä ja ääntä. On paloturvallinen ja kohtuuhintainen? Eikös tällainen ole hyvä.. mikäs se on tällainen?

Minäpätiiän kirjoitti:

Jos unohdetaan termi hengittävyys, niin eikö paras rakenne ole sellainen, jonka toimivuutta niin rakentaja kuin asukaskaan ei kovin helposti pilaa? Sellainen joka on tiivis, eristää hyvin lämpöä ja ääntä. On paloturvallinen ja kohtuuhintainen? Eikös tällainen ole hyvä.. mikäs se on tällainen?

Lue lisää

Rakenteen tulee olla joko kosteusteknisesti homogeeninen, tai ulospäin harveneva.

Asentamalla höyrysulku ulkoseinän tai katon sisäpintaan, varmistutaan siitä, että rakenne harvenee ulospäin mentäessä.

Homogeenisessa rakenteesssa riittää kun ulkoseinän sisäpinnassa on lateksi, muovitapetti jne. Höyrysulku ei tällöin ole täydellinen, mutta riittävä.

Huomioitavaa on, että ilma- ja höyrysulku ovat kaksi eri asiaa. Paperista ilma ei mene läpi, mutta kosteus kylläkin.

Toimivuuden pilaaminen onkin jo hankalampi kysymys. Ilmanvaihto on oleellinen osa tätä. Kun pihi isäntä pitää IV:tä joko minimillä, tai pois päältä ovat riskit isot. Samoin höyrysulun tekeminen joko huonosti (alkujaan paljon vuotoja, tai teippauksia, jotka repsahtavat kun teippi kuivuu), tai reiittäminen jälkikäteen.

Ulkopuolisen veden kulkeutuminen rakenteisiin pitää joko etää, tai saada se pieneksi. Viistosade ei saa kastella seinää jatkuvasti, eikä seinän saisi imeä vettä sisäänsä. Tässä tuleekin ongelmaa, eli rakenteen pitäisi harventua, mutta ulkopinnan ei saisi imeä vettä kuin sieni.

Edellä mainittu edellyttää joko tuuletusrakoa, tai rappausta. Mitä paksumpi eristekerros, sitä huonommin tuuletusrako toimii. Samoin ulkoilman pitäisi olla kuivaa, että tuuletusrako voi tuulettaa kosteuden pois. Ennustettu syksyjen ja talvien lämpenemistä, mutta ei vielä täällä.

Eristävyys on helppo ja määräytyy U- arvon mukaan. Lämmön karkaamiseen merkitsee suhteellisesti ilmavuodot sitä enemmän mitä enemmän on eristettä. Eli rakenteen pitäisi olla tiivis. Ilman ei saisi päästä kulkeutumaan ulkoa sisään, eikä myöskään eristeen sisällä. Ensimmäistä estää tiivis vaippa ja jäkimmäistä tuulensuoja.

Ääntä eristää parhaiten massiivisuus. Ekovillan, mistä aloitus lähti, ääneneristävyys on esimerkiksi olematon ja lentomelualueella erittäin huono ratkaisu, samoin kuin kaupungissa yleensä. Seinien tekeminen samasta aineesta aiheuttaa sen, että puhe seinän ulkopuolella kuuluu sisälle muusta melusta puhumattakaan.

Nykyiset ikkunat ovat paksuja ja raskaita ja eristävät huomattavasti paremmin ääntäkin kuin vanhat.

Paloturvallisuus on parhaiten hanskattavissa mineraalipohjaisilla aineilla, kuten harkko, laatat/ontelot, kivi-, tai lasivilla jne. Eivät yksinkertaisesti pala.

Kohtuuhintainen yleensä tarkoitaa mahdollisimman halpaa. Tämä sitten usein kääntyy siihen, että käytetään puuperäistä eristettä, jossa on palonestoainetta. Ei paras, mutta halvin.

Näitä voi sitten jokainen punnita mitä arvostaa eniten/vähiten. Kohtuuhintainen ja paras on tässäkin tapauksessa kaksi eri tuotetta.