Laajakaistayhtiö ja konkurssi

Kyllä toi rahan kuppaus pitää saada loppumaan!
Konkurssikin parempi kun lisärahan jatkuva kinuminen.

Laajakaistayhtiön toimitusjohtajan mielestä Viestintäviraston päätös 'vilisee' virheitä, mutta on niitä virheitä ja puutteita myös omistajakuntien valtuuston rahoitussijoitus -päätösesitystekstissäkin. Yksi virhe on se, että K-S Valokuituverkot Oy:n arvon on määritellyt velkojan eli Kuntarahoituksen siaryhtiö Inspira. Eu lainsäänännön perusteella tällaisessa tapauksessa tulee saada luotettava arvon määritys ulkopuoliselta, luotettavalta taholta. Velkojalla eli Kuntarahoituksella on tietysti omat intressinsä asiassa kuten on helposti ymmärrettävissä.

Multian kunta on järjestänyt noin 96 kuntalaiselle 40 000 euroa per liittyja maksaneen laajakaistan Keski-Suomen Valokuituverkot Oyn kautta maksamalla veronmaksajien rahaa ja takaamalla velat.

Mutta missä viipyy minun rahat?

Ostin uuden 30 000 euron auton ja maksoin 1 000 euroa ihan omistani käteisellä. Loput 29 000 euroa jäi velaksi.

En ole pystynyt maksamaan sitä, ja olen usein käynyt kysymässä kunnantoimistosta ja TE-keskuksesta, että eikö siihen saisi syrjäseutulisää ja maataloustukea. Kuljetan sillä maitotonkkaa.

Mutta ei. Kun kunnalla ei ole kuulema rahhoa tähän. No eikö sitä voisi vähän korottaa veroäyriä ja kaikilta veronmaksajilta nipistetäisiin vähän hyvän asijan hyväksi, aivan kuten laajakaistassakin.

Kaikkia kuntalaisia on lain mukaan kohdeltava tasa-arvoisesti.

Toi on hyvä!

Ei tällaista pidä sallia
Mielipidekirjoitus 10.06.2017

Nigerialaiskirjeissä uhrille tarjotaan muun muassa uskomattoman hyvältä kuulostavaa liiketoimintaa. Tämä on tullut mieleeni seuratessani Keski-Suomessa vuosia vellonutta uutisointia laajakaistasta, aluksi Verkko-osuuskunta Kuuskaistan ja nyttemmin Keski-Suomen Verkkoholding Oy (KSVH)/Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n (KSVV) osalta.
Jyväskylä, Saarijärvi ja Viitasaari ovat käräjillä Kuuskaistan kanssa.

Kymmenen keskisuomalaisen kunnan omistama KSVH/KSVV osti vuonna 2014 yhdellä eurolla Kuuskaistan verkkoliiketoiminnan velat ja vastuut sekä on rahoittanut toimintaansa kunnilta saamillaan varoilla.

Näyttää siltä, että raskaasti velkaisen yhtiön tie on nousemassa pystyyn kesällä. Kassassa ei liene rahaa, yhtiöltä perätään saatavia, eikä rahoituspäätöksiä näytä olevan tulossa tilannetta helpottamaan.

Yhtiön tulevaisuus perustuu ensinnäkin toiveajatteluun valtiontuista. Viranomaisten on kuitenkin noudatettava lakia. Lisäksi yhtiön sijoitusten tulee täyttää markkinaehtoisuuden osalta Viestintäviraston asettamat tuottovaatimukset.
Toiminta perustuu toiseksi toiveajatteluun laajakaistatukilain (jo viidennestä!) muutoksesta. Tämä ei toteutune tarkasteltaessa eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintöä 1.6.2017 lainmuutoksesta. EU:n ja Suomen lait eivät vain taivu toiveeseen. Kolmanneksi toiminta perustuu toiveajatteluun kasvavista liittyjämääristä ja suurista tuotto-odotuksista.

Kunnilta on lypsetty rahaa yhtiöön useaan otteeseen: kuntien tukiraha, kuntien sijoitus osakepääomaan, kuntien takaamat lainat, johdannaissopimuksen takaaminen ja osakeantiin osallistuminen.

Kuntien asukkaat on asetettu samalla keskenään epätasa-arvoiseen asemaan, samoin kaupalliset yhtiöt, sijoitettaessa verorahoja keskimäärin 40 000–60 000 euroa yhden kiinteän laajakaistan liittyjän kustannuksiin! Näillä yhtiöön jo sijoitetuilla kymmenillä miljoonilla euroilla olisi tuettu paremmin kuntien ydintehtävien toteutusta. Kriisikuntarajakin olisi etäämpänä.

Ei tällaista holtitonta yhteisten verovarojen käyttöä pidä sallia. Viranomaisten on syytä tutkia tehtyjen päätösten lainmukaisuus. Toistan aiemmin (KSML 9.5.) kirjoittamani: ”Tämä hanke jää historian kirjoihin keskeneräisenä ja kelvottomasti johdettuna sekä yhteiskunnan varoja vastuuttomasti tuhlaavana. Tämä puuha pitäisi puhaltaa poikki enempien vahinkojen välttämiseksi.”

Hannu Luotola
Saarijärvi

http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Ei-tällaista-pidä-sallia/999304

Terveisiä Keski-Suomeen ja Multialle Rautavaaralta

Sinisilmäiset päättäjät: Netti joka kotiin ja navettaan – miljoonien velat, yt-neuvottelut ja kovat leikkaukset

Monet rautavaaralaiset ovat niin sanottuja passiivijäseniä eli he eivät käytä verkkoa, sanoo kunnanjohtaja.

Mikko Niemelä
13.12.2016

Rautavaaralla, Pohjois-Savossa, aloitettiin vuonna 2010 iso urakka. Se ei mennyt kuin Strömsössä.

Rautavaaralle päätettiin rakentaa kuntalaisten iloksi kiinteä valokuituverkko, jonka kautta ihmiset pääsisivät nopeasti nettiin asioimaan. Kunnassa palvelut ovat etäällä ja virastot isommissa kaupungeissa, joten nettipalveluihin päätettiin panostaa.

Pieni, noin 1 700 asukkaan kunta lähti rohkeasti lainoittamaan hanketta Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan kautta. Kunta myönsi takauksia osuuskunnalle lähes kaksi miljoonaa euroa ja lainoja saman verran.

”Osuuskuntamalliin päädyttiin, jotta kunnassa voidaan tarjota mahdollisuus huippunopeaan kuituyhteyden hankintaan mahdollisimman monelle edulliseen liittymähintaan”, kunnanjohtaja Unto Murto kertoo hankkeen alkuperäisestä ideasta.
Kunta jaettiin viiteen hankealueeseen, kun verkkohankkeesta päätettiin. Rakentaminen saatiin päätökseen koko kunnan alueella vuonna 2014.

Tietoverkon rakentaminen joka kotiin ja navettaan tuli kuntalaisille todella kalliiksi. Osuuskunta on velkaa Rautavaaran kunnalle lähes neljä miljoonaa ja Valtimon kunnalle yli kaksi miljoonaa euroa.

Verkkoon liittyjät sitoutuvat maksamaan 100 euron osuuskunnan jäsenmaksun ja liittymismaksua 504 euroa. Jäseniä osuuskunnassa on tällä hetkellä noin 1 400.
Mitä mieltä kuntalaiset ovat hankkeesta?

”Monet kuntalaiset ovat niin sanottuja passiivijäseniä eli he eivät käytä verkkoa. Jotkut puoltavat ja jotkut vaativat Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan jäseniä vastuuseen”, kunnanjohtaja Murto sanoo.

Hankkeen poliittisen päätöksen teki 17-henkinen kunnanvaltuusto kesäkuussa vuonna 2010. Tietoverkko-osuuskunnan hallituksen puheenjohtajaksi valittiin kunnanhallituksen puheenjohtaja Matti Ahonen (kesk), joka toimi tehtävässä syyskuusta 2011 tammikuuhun 2016.

Rautavaaran tietoverkko-osuuskuntaan kuuluu myös Valtimon kunta, ja kuntapäättäjät Valtimolla ovat mukana myös osuuskuntatoiminnassa. Osuuskunnan hallitukseen kuuluvat kunnanvaltuuston puheenjohtaja Rauli-Jan Albert (kesk), kunnanjohtaja Leena Mustonen ja kunnanhallituksen jäsen Arto Hämäläinen (kesk).

Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan viime vuoden tilikauden tappio oli noin 790 000 euroa, ja tänäkin vuonna tappioita kirjataan satojatuhansia euroja.

Tietoverkko-osuuskunnan nykyinen puheenjohtaja on Rautavaaran kunnanvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Veijo Oinonen (sd). Mikä meni pieleen?
”Kunnan ei olisi kannattanut uskoa Laajakaista kaikille -hanketta liian sinisilmäisesti. Silloisen maan hallituksen [Vanhasen II hallitus] aloitteesta lähtenyt hanke jäi torsoksi. Selvät kriteerit puuttuivat lähinnä Viestintäviraston tukirahoituksen ja kunnan rahoituksen osalta. Olimme aivan liian hyväuskoisia.”

Millaista palautetta olette saanut kuntalaisilta?
”Negatiivinen palaute on jäänyt yllättävänkin vähäiseksi, johtuu varmaan siitä, että verkko toimii ja sen kattavuus on korkea. Ainoastaan kunnan talouteen tuleva vaikutus askarruttaa.”

”Olimme aivan liian hyväuskoisia.”
Osuuskuntasaatavien lisäksi ”Suomen köyhimmäksi kunnaksi” tituleeratulla kunnalla on velkaa lähes 14 miljoonaa euroa. Se tekee yli 8 000 euroa per kuntalainen.

Kunnanjohtaja Murto myöntää, että taloustilanne on erittäin vakava. Ulkopuolisen konsulttiselvityksen mukaan seuraukset Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan tilanteesta aiheuttavat Rautavaaran kunnalle merkittäviä riskejä kaikissa mahdollisissa ”skenaarioissa”, joita ovat konkurssi, yrityssaneeraus ja osuuskunnan liiketoiminnan myyminen.

Yrityssaneeraus näyttäytyy vaihtoehdoista edullisimpana, mutta sekin sisältää riskejä. Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta pääsi yrityssaneeraukseen helmikuussa 2016.
”Tänä vuonna Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan vaikutus kunnan talouteen on 1,8 miljoonaa euroa. Kunnassa käynnistettiin yt-neuvottelut koko henkilöstön osalta. Neuvottelut lopetettiin 28. marraskuuta 2016”, kunnanjohtaja Murto sanoo.
Tavoitteena oli saada henkilöstömenoihin ja palvelujen ostoihin 1,2 miljoonan euron säästöt. Säästöjä ja tuottoja onnistuttiin saamaan tavoitteesta kuitenkin vain reilut puolet.

”Talouden vakauttaminen on kestävyyslaji ja sitä jatketaan vuosina 2017–2020”, kaupunginjohtaja vakuuttaa.

Rautavaaralaisten näkökulmasta tilanne ei kuitenkaan parane tulevaisuudessa, sillä väestö vähenee ja iäkkään väestön määrä kasvaa. Rautavaaralla 65 vuotta täyttäneiden osuus oli jo yli 33 prosenttia, kun se koko maassa oli vajaat 20 prosenttia vuonna 2013.


https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/sinisilmaiset-paattajat-netti-kotiiin-navettaan-miljoonien-velat-yt-neuvottelut-kovat-leikkaukset/

Eipä taija muutos laajakaista laissa tuua helepotusta nuihi kymmenen kunnan velekoihinkaa vai m itä?

Lopputulos: lasketaan paljonko tuli maksamaan?
Eikä se ole yhtä helppoa kuin maitotilin ymmärtäminen :D
Ja samat naamat jatkavat kuntien valtuustoissa.

Tiedote 7.7.2017
Viimeksi päivitetty 11.07.2017
Kirjoittanut Verkko-osuuskunta Kuuskaista

Kuuskaista vetää valituksensa pois Vaasan Hovioikeudesta koskien Jyväskylän käräjäoikeuden Kuuskaistalle tuomittua lankettavaa tuomiota Saarijärven, Jyväskylän ja Viitasaaren sopimusrikkomus asiassa.

Kuuskaista Tuurinkyläntie 2, 63610 TUURI
Puh. 358 44 773 2127
[email protected]

http://www.kuuskaista.com/index.php/tiedotteet/tiedote-tiedotteet/703-tiedote-7-7-2017

Jottain matoja sielä Kuuskaistan tileissä ja muissa papereissa on. Velkasaneeraajan pittää hoitaa hommasa nii että kunnon tilintarkastus tehhää Kuuskaistalle.

Koko K-S:n laajakaistaviritys on on ollut suuruuden hulluutta ja pahemman kerran kuntien kusetusta. Herätkää kunnat, ja älkää laittako osakekauppapäätöksiä voimaan ennenkuin Hallinto-oikeus on käsitellyt valitukset. Säästyy kunnilta tukko euroja. Taas tänään käytettään sanoja, jos nyt ette lähde mukaan niin hinnat ovat syksyllä kaksinkertaiset. Kiristys vaan jatkuu. Lukekaa alta missä tilanteessa ollaan. Tilinpäätöstiedot tulevat julkisuuteen lähiaikona, ja se kertoo jo viimeistään lopunalun meiningin.
Syyllistyivätkö kunnat päätöksissään tietoisesti virheisiin? Valtuustopäätös, vaikka on saanut lainvoiman, ei ole automaattisesti laillinen. Konnevedellä on tällähetkellä verkkoyhtiön puheenjohtajuus, tiedetäänkö siellä Hallinto-oikeuden päätöksistä? Ja miksi nämä päätökset eivät merkitse mitään? Kuntien ostamat osakesijoitukset 3 milj. euroa aiotaan laittaa lihoiksi. Entäpä jos Hallinto-oikeus toteaa lopullisissa päätöksessään osakkeiden oston ja johdannaissijoitukset laittomiksi? Tuleeko takaisin perintä?

Laki. on. kaikille. sama.
Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja valvovat, että päätökset ovat kunnissa lainmukaisesti esiteltyjä ja päätettyjä. Muistelisin, että kun Viitasaaren päätös laajakaista-asiassa Hallinto-oikedessa kumottiin, niin vastaavanlaisia päätöksiä oli lähes kaikilla kuituyhtiöön liittyvillä Keski-Suomen kunnilla. Karstula taisi olla ainut kunta joka muutti päätösesitystään. Kuka valvoo, että kunnissa noudatetaan Hallinto-oikeuksien päätöksiä? Kun Hallinto-oikeus tekee ennakkopäätöksen, se koskee siitä eteenpäin kaikkia kuntia. Samoin myös johdannaissopimus-ja osakekauppapäätöksiä tulisi kaikkien kuntien noudattaa, eli päätöksiä ei saisi laittaa täytäntöön ennenkuin Hallinto-oikeus on antanut lopulliset päätökset. Päätökset koskevat myös tytäryhtiöitä.

Keski-Suomen kunnissa viime vuosien aikana Hallinto-oikeus on puuttunut useita kertoja laajakaistapäätöksiin. Multian Valokuituverkkojen kanssa tehdyistä johdannaissopimuksesta ja osakekaupoista ovat Hallinto-oikeuden välipäätöksillä täytäntöönpanokiellot. Yli vuosi sitten Hallinto-oikeus kumosi Multian kunnan päätöksen laajakaistaverkon rakentamisen taajamaan julkisella tuella. Tästäkin päätöksestä oli myös täytäntöönpanokielto. Multian kunta valitti KHO:n. Lähes kaikki kunnat rakensivat taajamat yhtäaikaa, vaikka tukilait sen kielsivät. Tiettävästi Multian laajakaistan rakentamispäätökset eivät ole muutenkaan aivan oikein, koska lainatakaukset ja kustannukset eivät täsmää laskuopillisesti mitenkään.
Hallinto-oikeus on myös kumonnut Viitasaaren laajakaistastaan liittyviä valtuustopäätöksiä jo lähtömetreillä ja lisäksi Hallinto-oikeus ja poliisikin on todennut Ijäs jutussa kaupungin tekemän tutkintapyynnön perusteettomaksi. Tiettävästi asia koski laajakaistarakentaja Kuuskaistan haastamista oikeuteen.
Pihtiputaalla ja Karstulassa on myös Hallinto-oikeuden kieltävät välipäätökset kuntien Valokuituverkkojen kanssa tehdyistä osakemerkinnöistä. Keuruulta on myös valitus KHO:ssa Myös Saarijärvellä on laajakaista-asioiden päätökset hiertäneet lähes koko ajan. Kaikissa laajakaista valituksissa oli kiinnitetty huomiota liiallisen julkisen tuen antamiseen, ja rakentamisen markkinaehtoisuuteen sekä EU:n lakien noudattamiseen. Myös jatkuvan tappiollisen yrityksen rahoitus ihmetyttää. Lisäksi aiemmin Viitasaari, Saarijärvi ja Jyväskylä ovat voittaneet operaattori Kuuskaistan käräjäoikeudessa sopimusrikkomuksen takia. Kuuskaista tuomittiin maksamaan kuntien maksamat etumaksut korkoineen takaisin. Kuuskaista liittyy tiiviisti Holdingyhtiön ja Keski-Suomen Valokuituverkkojen perustamiseen. Kuuskaistan aloittaman verkon rakentamisen velat ja olemattomat varat siirtyivät kyseiseen yhtiöön yhdellä eurolla. Yhtiössä on kymmenen Keski-Suomen kuntaa. Viitasaari ja Saarijärvi eivät ole mukana.
Eikö jo ole riittävästi kunnille päätöksiä oikeusasteilta mikä on mennyt verkkoasiassa pahasti pieleen? Kuinka kauan kunnat jatkavat rahoitusta rahoitusvaikeuksissa olevalle Verkkoyhtiölle? Minusta on ihmeellistä, että Maakuntaliiton voimakkaasti tukemana kunnissa edelleen viedään Valokuituverkkojen kanssa verkon rakentamista eteenpäin, vaikka Hallinto-oikeus on puuttunut jo useita kertoja laittomiin päätöksiin. Kummallisinta on myös se kun Valokuituverkoissa olevat muut kunnat ja yhtiö eivät lotkauta korvaansa mitenkään Hallinto-oikeuden päätöksille, vaikka kuntien päätökset ovat olleet aina laajakaista asioissa lähes identtisiä. Minusta Hallinto-oikeuden päätökset koskevat kaikkia Valokuituverkoissa olevia kuntia samalla lailla. Missä on esittelijöiden vastuu esitellessään virheellisiä päätösesityksiä? Missä on se luottamus, joka pitäisi olla kaikilla kuntajohtajilla? Kuka on se rohkea lakia tunteva henkilö, joka tämän leikin katkaisee? Muistutan vielä, että yhtiössä olevilla kunnilla on papereissa kymmenien miljoonien lainatakaukset. Yksi tärkeimmistä asioista on vielä Verkkoyhtiön ja sen tytäryhtiön tilinpäätökset? Onko ne käsitelty ja hyväksytty yhtiökokouksessa?

Siinä sitä edellä asiantuntemusta tarjolla kuntapäättäjille!
KSVV on löytänyt ainakin 10 hillotolppaa vähäväkisten kuntien onnettomien päättäjien avulla.
Kuuskaista rämpii samoilla apajilla.

Kuka hoitaa kyseisen yhtiön tilintarkastukset? Onko mainintaa edellä mainituista Hallinto-oikeuksien päätöksistä tarkastuskertomuksissa? Vai onko kertomuksia tehty ollenkaan? Ihmettelen, että voiko Suomessa olla vielä nykypäivänä näin onnetonta toimintaa? Pistäkää kuntajohtajat ja hallitukset tiukille näistä päätöksistä.

K-S Valikuituverkkojen tilinpäätöksessä v.2016 oli tappio 1,2 milj.euroa. Liikevaihto vajaa 700 000€. henkilöstökulut olivat 350 000€. Millä hoidetaan muut kulut mm. korkokulut ja lyhennykset. Liityjiä oli yhteensä kymmenessä kunnassa 2200. Kuntien lainat ovat muuttuneet sijoituksiksi. Tukiasiat ovat todella epävarmassa tilanteessa. Mm. Viestintävirasto on todennut Multian hankkeen tukikelvottomaksi, ja virastolla on tutkittavana loputkin muiden kuntien tukihakemuksista. Mahdollisten hylkäysten jälkeen tarvitaan taas lisää kuntien rahoitusta. Eikö kannattavan yrityksen pitäisi hoitaa asioitaan omilla tuloillaan? Tilinpäätös on muutenkin mielenkiintoinen. Kannattaa lukea tarkasti. Ainakin niiden kuntien joiden oletetaan vielä liittyvän verkkoihin varoituksista huolittamatta. En löytänyt tilintarkastuksen tekstistä mainintaa vastuuvapauden myöntämisestäkään. Olisi ollut hyvä mainita vielä useasta Hallinto-oikeuden valituksestakin. Suurinosa valituksista on saanut välipäätöksillä toimeenpanokiellon. Ei Hallinto-oikeus huvikseen laita päätöksiä kieltoon.

Nyt pitäis huutaa maakuntaliitto ja yliopisto apuun. Se dekaanihan puhui kannattavuuden puolesta. Olis aika neuvoa miten rahaa tulee.
Kuitua joka niemeen ja notkoon niin siitähän se yhtiö lähtee nousuun.

Kymmenien miljoonien sijoituksilla, jotka aiemmin olivat kuntien lainatakauksia , saadaan vuosittain vajaan 700 000€ liikevaihto. Summat ei ikinä pidä minkäänlaista yritystä pystyssä. Lakikaan ei hyväksy enää kunnilta lisärahoitusta jatkuvasti tappiota tuottavalle yhtiölle. Murheellisinta on vielä annetuista julkisista tuista aiheutuva mahdollinen palautusvastuu , vastuuta on yhtiöllä vajaa 9 milj.euroa. Ei voi toivoa muuta, että tuet on myönnetty lakien mukaan. Vielä lisäys , että viime aikojen kuituyhteyksien alennusmyynti ei ainakaan kassaan tuo lisäeuroja. Taitaa käydä juuri päinvastoin. Viimeistään olisi jo todettava, ettei kunnista löydy liittymävarauksia tarpeeksi .Puhalletaan jo peli poikki.

Varmaan yhtiö ja kunnat yrittävät pelata aikaa. Odottavat uusien maakuntien tuloa. Sitten maakunnan rahalla pelastetaan yhtiö. Entinen maakuntajohtaja oli kepuloimassa näitä kuituyhtiöitä vauhtiin, ensin Kuuskaistaa ja sitten Keski-Suomen valokuituverkkoja ja sen houldingyhtiötä.

Kilpailutussäännöt koskevat tiettävästi myös Maakuntaliiton kilpailutuksia. Jos yritys on taloudellisissa vaikeuksissa, niin tälläistä yritystä ei voida valita. Taloudellisin ratkaisu on kuntien omilla ratkaisuilla tehdyt kuitupäätökset. Yhteiskäyttö ja yhteisrakentamiset muiden toimijoiden kanssa on se järkevin ratkaisu. Kaikki mahdollinen jo olemassa oleva verkosto käyttöön. Päällekkäisrakentaminen on hölmöläisten hommia ja rahan tuhlausta. Kuntia ei saa laittaa virheellisten päätöksien maksajiksi.

Höpö höpö, ne kymmenen keskisuomalaista kuntaa ovat jo maksajia!Siis me veronmaksajat. Uunot päättäjät! Ainoa keino on haastaa päättäjät käräjille vastaamaan. Varmaan on rikottu sääntöjä ja ohjeita.

Miksi Maakuntaliitto hyväksyy tappiollisen yrityksen kuntien kukkarolle? Miksi ei tuoda jotain järkevämpää esitystä. Miksi aina vaan tämä sama toteutusmalli? Kinnula oli Keski-Suomen kunnista ainut järkevä kuiturakentaja. Toteutusmalli oli Elenian ja muiden kaivantojen hyödyntäminen, sekä jo vanhat kaivetut piuhat otettiin käyttöön. Ei kannata mitään rakentaa pelkkien avustusten toivossa.

Kepu on tottunut avustusten pohjattomaan kaivoon ilman mitään vastuita. Tässä tapauksessa vähemmistönä olleita valtuutettuja johdettiin harhaan.
Kymmenen kuntaa vastaamaan kymmenien miljoonien hupuloinnista! Onko järkeä?

Käykö nyt niin, että Keski-Suomen käräjäoikeuden tuomion rahojen palautuksesta velkojille ja asiakkaille Pohjanmaan käräjäoikeus kumoaakin, ja Kuuskaista saa pitää petollisesti hankitut rahat hyvänään.


KUUSKAISTAN SANEERAUKSESSTA OHJELMAEHDOTUS
Saarijärvi

Keskisuomalainen 4.10.2017

Verkko-osuuskunta Kuuskaistan yrityssaneerausmenettely on edennyt siten, että ehdotus saneerausohjelmasta on jätetty Pohjanmaan käräjäoikeudelle. Oikeus päättää asiasta myöhemmin.

Saneerauksen selvitysvaiheessa Kuuskaistasta on tehty erityistilintarkastus.

Yrityssaneerauksen tavoitteena on, että talousvaikeuksissa olevan yrityksen toiminta turvataan ja velkojille lopputulos on parempi kuin konkurssissa. Tavallisesti velkoja leikataan.

Kuuskaistan laajakaistahankkeet keskeytyivät aikanaan Keski-Suomessa rahoitusvaikeuksiin.

Keski-Suomen käräjäoikeuden lainvoimaisella päätöksellä Kuuskaista on määrätty korvaamaan Saarijärven, Viitasaaren, ja Jyväskylän kaupungeille niiden maksamia operaattori- ja liittymämaksuja sekä oikeudenkäyntikuluja yhteensä lähes 2 miljoonaa euroa.

Näissä kunnissa myös yksityiset tilaajat jäivät ilman laajakaistaliittymiä, vaikka maksoivat niistä vähintään 492 euroa. Kuuskaistan velkoihin kuuluu asiakkaille palautettavia liittymärahoja lähes 800 000 euroa.

Missä ihmeessä ne rahat on? Asiakkaiden rahat tulee palauttaa, koska asiakasliityntöjä ei ole yhtään rakennettu, joten osuuskunta ei ole kuluttanut niitä rahoja mihinkään.

WinCapitan johtohenkilöt saivat vankeutta ja tuomion korvata laittomasti ja vastikkeetomasti kerätyt rahat.

Saako Kuuskaista pitää vastikkeettomasti ja laittomasti kerätyt rahat asiakkailta?
Pohjanmaan Käräjäoikeus rankaisee maksaneita ja ilman kaistaa jääneitä asiakkaita.

Kuuskaistan johtajan mukaan toiminta on "selvästi kannattavaa" niin heidän velkansa pitää mitätöidä ja poistaa oikeuden päätöksellä!!!!!

Soon hyvä ku on tutut pohojalaaset tuomarit, jää rahat kotipitäjähän!

Tässä ketjussa on paljon oikeita asioita. "Haasteita" ovat virkamiesten sekaantuminen poliitikkojen rahankeräykseen. Saattaa olla muitakin isoja kuvioita, joilla rahat kerätään valtiolta, EUlta ja kunnilta sekä asiaan vihkiytymättämiltä. Oma suu on lähempänä kuin kontin suu.

Olis hyvä tietää mikä on tilanne tällä hetkellä eli liittyneiden määrät, tehdyt kilometrit ja todelliset kustannukset. Siitä sitä käytetyt miljoonat jyvitetään liittyjäkohtaisiksi kustannuksiksi. Saako arvata suuruusluokat? Ainaki yli 10 000 euroa, ehkä 20 000, vai riittääkö?

Miksi Kuuskaistan kalliit ja pitkät kaivuusopimukset roikkuivat vielä tänäkin vuonna KSVV:n verkkojen mukana. Oisko Jyväskylänkin pitänyt kysellä Kuuskaistan velkasaneeraus erityistarkastuksen perään vähän tarkemmin. Kuka rahasti ja kuinka paljon?Missä on Jyväskyläläisten maksamat ennakkomaksut?

Keskisuomalaisessa oli kattava juttu Keski-Suomen kuiturakentamisesta. Siitä kuitenkin puuttui erittäin tärkeä asia, nimittäin Hallinto-oikeuksissa on KSVV:n omistajakunnista seitsemän valitusta hankkeen erivaiheista. Tärkeimmät valitukset koskevat johdannaissopimuksia ja osakekauppoja. Myös valitus yhtiön kuidun rakentamisesta valtion tuilla kaupalliselle alueelle on lähes varmasti menossa läpi. Näiden valitusten menestyttyä se koskettaa miljoonien eurojen kohtaloa. Nämä riskit olisi pitänyt ehdottomasti julkistaa ja se ei ole vieläkään myöhäistä.

Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n ja Keski-Suomen Valokuituverkkojen konsernin tilanne vuoden 2016 tilinpäätöstietojen mukaan.

Alla olevat tiedot on poimittu julkisista tilinpäätöstiedoista:

Tase vuonna 2016:

Oma pääoma

KSVV: 24 567613,88 € (Sisäinen siirto, ei tarkastella konsernilaskelmissa)

KSVV: Oikea määrä: -1756587,16€ Holding 248 221,54€

Yhteensä oma pääoma: -1508365,62 € negatiivinen, jolloin konserni on menettänyt kaiken osakepääomansa mukaan lukien muu oma pääoma.

Kumulatiivinen voitto/-tappio vuonna 2016:

KSVV: -1 219 649,69€ Holding: -159 000,21€
Konserni yhteensä: -1 378 649,9€

Konsernilla on vuonna 2016 omaa pääomaa 0 € ja vierasta pääomaa 28 711 747,00 € ja kumulatiivista tappiota on – 1 378 649,9€. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtiö on menettänyt kaiken pääomansa.

TEM: Yrityksen vaikeuksissa oloa tarkastellaan komission antamien tulkintaohjeiden mukaan pääsääntöisesti konsernitasolla. Jos tarkastelu esimerkiksi osoittaa, että tukea hakeneen yrityksen emoyhtiö on taloudellisissa vaikeuksissa, ei tukea voida myöntää ko. tytäryhtiölle. Säännön tarkoituksena on estää tilanne, jossa vaikeuksissa oleva yritys perustaisi tytäryhtiön, jonka kautta tukea kanavoitaisiin vaikeuksissa olevaan liiketoimintaan.

Käytännössä viranomaiset joutuvatkin valtiontukea myöntäessään aina arvioimaan, onko tuettava yritys vaikeuksissa EU: valtiontukisäännöissä määrätyllä tavalla. Tämän muistion tarkoituksena on esitellä ja selkeyttää valtiontukisääntöjen vaikeuksissa olevan yrityksen määritelmää ja niitä reunaehtoja, joita tukia myöntävien viranomaisten on otettava huomioon tuen myöntämisprosessissa. Muistiota laadittaessa on hyödynnetty komission antamaa tulkintaohjeistusta vaikeuksissa olevan yrityksen määritelmästä. Muistiota päivitetään tarvittaessa, jos komission tai EU- tuomioistuimen asiaa koskeva ratkaisukäytäntö antaa siihen aihetta.

Konsernin määritelmä:
Konsernisuhde syntyy, jos kirjanpitovelvollisella on määräysvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa yhtiössä joko suoraan tai välillisesti. Määräysvalta voi syntyä suoraan siten, että yrityksellä on enemmän kuin puolet kohdeyrityksen kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta määräysvallasta. Määräysvalta on myös silloin, kun kirjanpitovelvollisella on oikeus nimittää tai erottaa enemmistö kohdeyrityksen hallituksen tai vastaavan toimielimen jäsenistä. Määräysvaltaa käyttävää yhtiötä kutsutaan emoyhtiöksi ja määräysvallassa olevia yhtiöitä tytäryrityksiksi. Konserni voi olla monitasoinen. Tällöin omistusta on monessa portaassa ja puhutaan alakonserneista.

Keski-Suomen Verkkoholding Oy ja Keski-Suomen Valokuituverkot Oy muodostavat selvästi konsernin.

Alla oleva laki on verkkoasiassa unohdettu:

Valtionavustuslaki:
Julkisella tuella tarkoitetaan valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön taikka julkisoikeudellisen laitoksen tai säätiön antamaa tai sen varoista maksettavaa avustusta, lainaa ja muuta rahoitusta, korkotukea, takausta, maksuhelpotusta ja muuta näihin rinnastettavaa taloudellista etuutta sekä Euroopan yhteisön tai muista Euroopan unionin varoista myönnettävää tukea, verojärjestelmän kautta annettavaa tukea lukuun ottamatta

Oli hyvä selvitys! Tänään Keskisuomalaisessa Viitasaarelta vastaava juttu. Kaupunginjohtaja yrittää jakaa kunnan rahoja "avustuksina"?? Höperöä hommaa.
Paljonko KSVVn liittymille on tullut hintaa?
Myyvät 99 eurolla???
Jotain on vialla!

Tuohon yllä olevaan selvitykseen liittyen, myös Kuuskaista ja Kuuskaistan Palvelut Oy muodostavat konsernin. Kysyttiinkö velkasaneerauksen selvityksissä koko konsernin toimintaa ja rahan käyttöä? Luin sen pienen selvityksen jonka löysin netin kautta, se oli aika niukka kun kuitenkin on miljoonista kysymys. Pitäisikö vielä pyytää velkasaneerauksen hoitajaa näiden selvitysten tekemiseen ihan alusta asti. Viime viikon Keskisuomalaisen jutussa selvisi että Kuuskaista oli ollut mukana vielä tänäkin vuonna.

On Pohjanmaan käräjäoikeuden asiaa. Sinne viestiä asiasta ennen kuin päätös on tehty.

Onkohan kuntien kautta helpompi kähmiä valtion varoja kuin suoraan valtiolta? Jos ajatellaan, että kähmitään. Mitenköhän tähän kuvioon sopii maakuntahallinto? Vähentääkö mahdollisuuksia?

Asiallinen kirjoitus Keskisuomalaisessa 16.11.2017:
Mielipidekirjoitus 16.11.2017 03:00
Keski-Suomen kunnat laajakaistan syövereissä
Maarit Vaaherkummun kirjoitukset (KSML 9.11.) valaisivat hyvin Keski-Suomen kuntien tilannetta laajakaistayhteyksien osalta.
Muutamaan keskeiseen asiaan on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota ja todeta samalla toimivien yhteyksien olevan kaikkien etu.
Tässäkin hankkeessa on noudatettava Suomen lakien lisäksi Euroopan unionin säädöksiä. Tämä tahdotaan unohtaa erityisesti tukien osalta. Kysymys ei ole viranomaisten ymmärtämättömyydestä tai pahasta tahdosta, jos tukiesityksiin ei saada myönteisiä päätöksiä.
Kuntien on huomattava, että kaikki niiden myöntämä tuki, on se sitten ennakkomaksuja tai avustuksia taikka muuta veronmaksajien rahaa, lasketaan valtiontukeen.
Kuntien tehtävät on pidettävä kirkkaana mielessä. Laajakaistayhteyksien rakentaminen ei niihin kuulu.
Kun jotkin kunnat ovat sortuneet rahoittamaan hanketta kymmenillä miljoonilla euroilla, on kohtuullista odottaa niiden saavan joskus sijoituksensa takaisin tai olemaan joutumatta takaustensa vastaajiksi. Tämä ei ole mahdollista näillä näkymin. Tämä on erityisen ongelmallista niissä kunnissa, jotka joutuvat investoimaan vaikkapa 20–40 miljoonaa euroa tuleviin kouluhankkeisiinsa.
Tasapuolisuus ei kunnissa toteudu liittymien hintahaarukan vaihdellessa välillä 100–1 500 euroa ja kylien joutuessa eriarvoiseen asemaan. Todelliset liittymien kustannukset ovat 10 000–20 000 euroa, jopa enemmänkin.
Onnittelen niitä kuntia, jotka ovat kyenneet pysyttäytymään irti meneillään olevasta laajakaistapyörityksestä, missä kunnat joutuvat entistä suurempaan ahdinkoon – varautuessaan samalla mittaviin haasteisiin uusien tehtäviensä parissa.
Liikennelentäjä Veikko Mäkisen ajatukset laajakaistarakentamisesta liitelevät sen sijaan korkealla taivaan sinessä (KSML 13.11.): Joka talouteen pitäisi saataman valokuituyhteys valtion velvollisuutena (!).
Tuskin paha kapitalisti tässä hankkeessa on pyrkinyt selättämään kiltin sosialistin. Yhteiskunnan eurot on vain moninaisin konstein yritetty saada jonkin epämääräisen tahon kukkaroon.
Hannu Luotola
Saarijärvi

Viitasaarella kuulemma Valokuituverkoilla Sokkarin edessä joulumyyjäiset!

http://ilpomanninen.blogspot.fi/2017/

Ei kerinnyt valtuustopäätöksen muste kuivua, kun jo myyntikoju ilmestyi Sokkarin eteen. Kuinka on mahdollista, että omistajakuntien varoilla ja lainoilla myydään ulkopuolisille kunnille kuitua ja vielä alle satasen hinnalla. Kuinkahan tässä toteutuu Viitasaaren avoin kilpailutus kuidun rakentajille, jonka piti alkaa vuoden vaihteen jälkeen. Olikohan taas suunniteltu juttu. Todennäköisesti taas tulee Hallinto-oikeuteen valituksia. Mikä firma lähtee takamatkasta liittyjiä kyselemään, kun yksi on kahtakuukautta ennen lappujensa kanssa liikenteessä.

Joo... ja katteettomia lupauksia persaukiselta virmalta!

Taisi käydä Valokuituverkolle, että tajusivat nyt ettei minkäänlaisia tukia tule Viitasaarelta ja eikä vanhoja tukirahoja mistään muualtakaan. Ei ole muuta mahdollisuutta kuin sokeasti eteenpäin niin kauan kuin omistajakunnat katselevat vierestä. Kuntien maksukykyä kysytään tulevaisuudessa aika isoilla euromäärillä. Rytinä tulee olemaan verkkoyhtiöllä kuin toisessa maailmansodassa.

Tämä halpamyynti ei onnistu muuten kuin oravienverkko eli Pohjoisen Keski-Suomen seutuverkko ( PKSV) on otettu käyttöön KSVV:ssä. Tämä verkko on se jota ei voinut mitenk
ään käyttää. Tästä edesmennyt Asko Hackzell puhui televisiossa. Tämä verkko on kuntien omistuksessa. Ottakaa kuntienne hallituksissa konsernin ohjaukseen vedoten asia käsittelyyn. Onko annettu ilmanedestä tai jotenkin muuten. Tässä kuviossa on nyt mätää. Kaikki ei nyt täsmää. Otetaan Askon kunniaksi tämä mahdollinen petos kiinni. Tämä vyyhti tulisi nyt selvittää perinpohjin. Viitasaarelle olisi KSVV:n hinta aiemmin ollut taajamaan 5 milj. euroa. Nyt puhutaan 300 000 eurosta. Alennusmyynti ei onnistu muuten kuin muita verkkoja hyväksi käyttäen. Aiemmin toisen verkon käyttö olisi vienyt tuet, siksi tämä käyttö haluttiin piilottaa

Mukaan on sotkettu kunnanjohtajat. Nyt on paha päästä irti verkosta kun sinne on rahaa tuupattu.
Kuviossa on tosiaan jotain mätää. Joka kunnassa kyselyt päälle ja sumplijat vastuuseen. Joo, oikein Kittilän tapaan.

Eikö kukaan Keski-Suomen Valokuituverkkojen omistajakunnista laita viranomaiskyselyä siitä kuinka voidaan olla rakentamassa kuntien rahoilla toisten kuntien alueella ja vieläpä keskustaajamissa. Omistajakunnat maksavat koko lystin, ja todennäköisesti konkurssin kautta. Miten voi olla näin saamatonta sakkia? Ei näillä alemyynneillä tämä pesä ainakaan kohene. Eikö kukaan kysele että tukea on saatu 120%, jos lasketaan kiellossa olevat tuet mukaan. Kait edes yksi puhtoinen valtuutettu löytyy joka kunnasta. Verkkoyhtiö tekee aivan vapaasti kuntien rahoilla aivan mitä tahtoo. Kuntajohtajat eivät tule auttamaan, koska ovat korvia myöten sotkeutuneet tähän suureen huiputukseen. Ei pitä olla kovinkaan ennustaja mitä tässä tulee käymään ja vieläpä aika nopeasti.

Terveyskeskusta ei saa perustaa toisen kunnan alueelle. Laki estää. Toisen tontille ei saa rakentaa. Mikä tässä rahan hölväyksessä toisen kunnan alueelle on niin vaikeaa.
Viranomaiset toimiin!

Verkkoyhtiö aloitti sata prosenttisella kuntien kymmenien miljoonien velkatakauksilla, rahaa tuli vieläpä valtiolta ja EU: ltakin. Viestintävirasto huomasi kuitenkin tämän vedätyksen, ja pistivät raha-anomukset jäihin. Kunnat ostivat kaatuvan yhtiön osakkeita pelastusoperaatiossaan, ja loppujen lopuksi kuntien lainat muutettiin sijoituksiksi , jotta tase näyttäisi positiiviselta , ja median kautta kaikille tiedotus, että hienosti menee. Koko ajan piti olla Laajakaistalaki voimassa ja kattia kanssa. Tätä lakia ei noudatettu. Kuituja vedettiin kuntakeskuksiin samalla rahalla vaikka laki kielsi tämän. Nyt myydään liittymiä alle satasella. Saman virheen teki Rautavaaralla ja sen ympäristö kunnissa kuiturakentaja ja yhtiö ajautui velkasaneeraukseen, ja omistajaakunnat pistettiin maksumiehiksi. Nyt nämä kunnat ovat Suomen köyhimpiä kuntia ja odottavat valojen sammumista. Keski-Suomessa Kuuskaistan kusetus, puuhamiehet pääsivät verkostojensa kautta velkasaneeraukseen. Sama päättäjäporukka jatkaa uuden yhtiön kanssa leikkimistä samoilla lämpösillä ja peli vaan jatkuu
Liittymiä on ostettu edelleen todella vähän, mutta herrat vain jatkavat tätä hullujen hommaa. Tämä alamäki ei voi johtaa kuin katastrofiin ja kuntien joutumasta maksumiehiksi.

Hallinnon hitaus ja viranomaisten jäykkyys tai haluttomuus antavat tuhlareiden pistää veronmaksajien rahaa haaskuuseen. Kittilä on tästä paras huono esimerkki. Kohta neljäs vuosi menossa laittomuuksia lisää keräten.
On tämä maa!

Kävin lukemassa Viitasaaren valtuustolistaa, ja eikö ollut Kinnunen taas työntämässä rahaa kuituverkkoon. Jotenkin rivien välistä tuli tuntuma, että kunnan rahaa ohjataan suoraan Keski-Suomen Valokuituverkoille. Minusta vapaa kilpailutus tarkoittaa aivan muuta, kuin mitä tässä kilpailutuksessa tarkoitetaan. Verkkoyhtiö myy täyttä häkää sopimuksia tappaen muut halukkaat jo alkujaan. Onko todella jotain mitä ei nyt ääneen sanota. Tuntuma on että korruptio on tullut Suomeen jäädäkseen. Heikkoja on päätöksentekijät, jos lähtevät moiseen mukaan.

Oli ainaski kaksi järkimiestä valtuuston kokouksessa. Kinnunen se vaan sitä rahaa öysää holtittomasti niihi kaistoihin.

Mikä on kyseisen kuituyhtiön rahatilanne tänä päivänä? Menoja taitaa olla enemmän kuin tuloja. Rahavirta on ilmeisesti kaikki omistajakuntien takaamia rahoja. Onkohan vielä jossain omistajakunnassa verkon alkuperäiset rakentamiset kesken? Olen kuullut, että valituksia on tehty useasta kunnasta. Mikähän on näiden valituksien vaikutus tukirahoihin? Tulevaisuus taitaa seurata Kuuskaistaa velkasaneeraukseen ja kunnat joutuvat maksumiehiksi, Olen lukenut, että entisellä maakuntajohtajallakin oli ollut sormet pelissä tässä huuhaa verkkojutussa.

Liittyykö Sampossa 14.12 ollut kirjoitus Tarkastusyrittäjän kirjoitukseen?

Moraaliset eurot

Anita Mikkonen perää (Sampo 7.12.2017) kaupungilta moraalisia euroja ennakkotilaajille Kuuskaista-seikkailusta.

Moraalisen velvoitteen kohde vain on väärä. Oikea olisi Keski-Suomen liitto. Sen kilpailutuksen 16.8.2010 perusteellahan Kuuskaista jäi ”ainoana tarjoajaksi”, vaikka tiedossa piti olla että osuuskunnalla ei ollut taloudellista pohjaa laajakaistahankkeen toteutukseen.

Vuodesta 2011 alkaen maakunnan laajakaistahanketta kritisoitiin. Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy:n (PKSV) seutuverkkoa ja TeliaSonera Finland Oyj:n Kyläkaista kyläverkkoa saatujen tukien vuoksi ei ilmeisesti haluttu hyödyntää uusien tukien saamatta jäämisen pelosta.

Saarijärvellä edesmennyt Asko Hackzell ainoana valtuutettuna kantansa selkeästi perustellen asettui vastustamaan Kuuskaista-seikkailua. Muun muassa kaivukustannukset olivat 3–4-kertaisia keskimääräisiin (Viestintävirasto) verrattuna. Edellisen kunnan ennakkomaksuilla suunniteltiin katettavan seuraavan kohdekunnan kustannukset.

Kuuskaista-hankkeen mentyä puihin synnytettiin Keski-Suomen Verkkoholding Oy /Keski-Suomen Valokuituverkot Oy (KSVH/KSVV) -kummajainen, jolle myytiin eurolla Kuuskaistan velat ja vastuut (!).

Nyt eurot korjaa yrityssaneeraukseen hakeutuneen Verkko-osuuskunta Kuuskaistan tytäryhtiö Kuuskaistan Palvelut Oy (ei saneerausohjelmassa!) Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:ltä.

Yli 30 vuodeksi on kymmenkunta keskisuomalaista kuntaa halunnut velkaantua kymmenillä miljoonilla todellisilla eikä moraalisilla euroilla laajakaistayhtiöille.

Hyväksyvätkö kuntalaiset, että joillekin subventoidaan yhteys kymmenillä tuhansilla euroilla (esim. Multian 96 liittymää, a' 40 000 euroa), kun toimiva yhteys on saatavissa kohtuullisella hinnalla (10-30 euroa/kk) kaupalliselta operaattorilta langattomana?

Laajakaista on välttämätön. Kiinteälle laajakaistalle on tietty tarve, mutta hyvin toteutettuna langaton laajakaista on riittävä suurimmalle osalle ihmisistä.

Kuntapäättäjien olisi syytä noudattaa lakeja ja osata lukea tilinpäätöksiä. Hyödyksi olisi tiedostaa, kuuluuko kunnan ydintehtäviin laajakaistarakentaminen ja kuntien velkataakan lisääminen kymmeniksi vuosiksi.

Keski-Suomen laajakaistahankkeessa (PKSV-Kuuskaista-KSVH/KSVV) rakennelma näyttää olleen se, että kunnat (veronmaksajat) vastaavat kustannuksista yhtiöiden jäädessä todellisia euroja keräämään.

Hannu Luotola

Tästä se lähtee ensi vuoden lisämaksut kuitukunnille. Taitaa olla Kannonkoski ainoa verkkokunta, joka uskaltaa laittaa tulevat maksut rohkeasti talousarvioon. Muiden kuntien maksut voi arvioida Kannonkosken summasta. Muut kunnat laittavat piilotellen tammikuussa lisätalousarvioon kuntakohtaiset summat. Onnittelut kunnille onnistuneesta hankkeesta.

Poimittu Kannonkosken palstalta.
Kannonkosken 2018 budjettiin varattu n.240 000€ KSVV eli laajakaista-rahaa valokuituyhtiölle.
Tänä vuonna meni jo sama summa mutta ihan hyvään tarkoitukseen. Noin kymmenen prosenttia verotuloista noin niinkuin suhteutettuna.
Toimipaikka kauppakadulla jossa iso porukka suunnittelemassa kannonkoskisille nettiyhteyksiä.
Kyllä noin iso porukka tarvitsee rahaa, jotta joka kuukausi saavat tililappunsa käteen.

No, tuon 240000€ voi antaa kolmen vuoden aikana, muttei kuitenkaan kokonaan. Taloudellisissa vaikeuksissa oleva yhtiö voi saada yhteensä julkista tukea 200 000€ kolmen vuoden aikana

Mites erittäin suurissa vaikeuksissa oleva yhtiö? Saako se saada kokoajan tukea?

Erittäin suurissa vaikeuksissa oleva yhtiö saa tukea yrityssaneerauksessa!

Niinku Kuuskaista, joka oli varansa siirtäny Kuuskaistan palveluihin joka ei joutunut saneeraukseen. Niin ja velkansa se siirsi keskisuomen valokuituverkoille.
Mitähä Kuuskaistan saneeraukselle on tapahtunu?

Pohjanmaan käräjäoikeus hyväksyi (tietenkin hyväksyi, koska omistajakunnat Pohjanmaalta) Kuuskaistan saneerauksen (Keskisuomalainen 19.12.2017).

Kinnunen Saarijärven kaupunginjohtajana maksoi innokkaasti etumaksut etukäteen ennen Kuuskaistan allekirjoituksia! Sitten meni Viitasaarelle tekemään vahinkoa. Onneksi ei muualle tullut valittua.

Siinä sitä kallista kuitua ja vahingontekijätkin tiedossa. Joku niitä Kinnusia on ajanut hölmöihin tekoihin.

Yritystä kutsutaan GnS Economicsin mukaan zombieksi, jos se pysyy toimintakykyisenä ainoastaan erittäin halvan lainarahan turvin. Tällaisten yritysten kasvu hidastaa tuottavuutta ja talouden kasvua. Kun korot nousevat, zombiet menevät konkurssiin.

Tuskin menevät, jos kunnat rahoittavat yhtä holtittomasti kuin tähän saakka. Mistäpä suitset kunnanjohtajille, joita joku ruoskii kuidulla.

Onneksi tässä maassa on muitakin lakeja kuin pelkästään kuntalaki. Muut lait suitsii liiallista, valikoivaa, syrjivää tuhlaavaisuutta.

Kirjoitetu lait eivät mitään takaa tai tee. Jonkun on aina laitettava asia liikkeelle. Siinä se ongelma taitaa olla. Hallinto-oikeuteen valittaminen maksaa. Pitäisi olla asiantuntemusta, mikä sekin maksaa. Jatkovalittaminen KHO:een maksaa vielä enemmän. Rikosilmoituksen tekeminen on jo uhkapelia. Se saattaa vasta kalliiksi tulla.

Tuo valittamisen kaikinpuolinen hankaluus on ilmeisesti otettu huomioon kun tehdään "toivotaan toivotaan" summittaispäätöksiä.

Härskisti "enemmistöpäätöksia" vaikka vastoin lakeja. Kittilä on pahin esimerkki. Niin, ja oikeusprosessit kestävät kauan. Usein tulee nahkapäätöksiä tai oikeus antaa päätöksen "asian vierestä". Jossain tätä sanotaan korruptioksi tai maan tavaksi. Ei tuo valtakunnansyyttäjäkään ollut moksiskaan tuomiosta. Uutta puuta vaan pesään...

Näin on alkanut tämäkin vuosi, Valokuituverkot keräilee kunnilta taas rahaa, ainakin Kyyjärvi ja Kannonkoski jo lupailleet 200 000€. Kun kaikki konkkayhtiössä olevaa kymmenen kuntaa antaa saman , niin valituksen alaiset puuttuvat miljoonat on kasassa. Entäpä kun tulee lisää Hallinto-oikeudesta päätöksiä tukien epäämisestä. Paljonko pyydetään lisää taas. Kunnat ovat hirressä tämän kuituhölmöylyn johdosta. Eikö vieläkään hälytyskellot soi kunnissa vai mennäänkö vaan suosiolla suoraan päin tuhoa.

Uhoa vai tuhoa? Molempia on niissä kunnissa jotka eurojaan kuituun laittavat.

Miten K-S. Valokuituverkot aikoo rahoittaa ulkopuolisille kunnille markkinoidun alehintaisen kuituyhteyden? Kunnissa kierretään kovaa vauhtia pitämässä myyntitilaisuuksia. Onko mahdollista, että hanke menee metsään ja varaajille jää vesiperä. Tilinpäätökset eivät ainakaan näytä kovin hyvää rahatilanteesta. Tukiaiset
jäävät pelkästään osakaskuntien varaan. Liittymävarauksia on todella surkean vähän suhteessa valtaviin kymmeniin miljooniin pelkästään kuntien lainaamiin velkarahoihin. Koska tulee tähän lypsämiseen loppu? Hirvittää osakaskuntien roikkuminen epävarmassa hankkeessa, kun rahaa pitäisi löytyä kunnan pakollisiin tehtäviin. Oisko jo aika kysellä vastuunkantajien perään? Tämä hullu hanke ei lopu kuin viranomaisten puuttumalla peliin samoin kuin Kittilässä.

Järkipuhetta edellä. Miten viranomaiset saa puuttumaan tuollaiseen? Valitukset ei auta kunnissa. Tilintarkastajat pitää saada vastuuseen. Kuka ne saa? Kuntaliitto kaiken lisäksi hyysää ja neuvoo sekä antaa lainoja. Miten sen liiton saa vastuuseen? Poliitikkoja täynnä koko puulaaki. Täällä taitaa vaikuttaa Venäjän meininki. Korruptiota ja rahastusta eikä kukaan piittaa. Kittiläkin vaikuttaa vasta vuosien viiveellä.

Mitäpä sanoo K-S Valokuituverkkojen omistajakunnat kun kuulin, että oltaisiin lupailtu kerrostaloille jopa ilmanedestä yhteyksiä. Mitä sanoo maksumiehet ja mitä sanoo 1500€ maksanut liittyjä. Pitääkö tämä paikkansa?

On todella tyytyväinen olo, kun meille luvattiin K-S. Valokuituverkoilta alehinnalla kuituliittymä. Oisko lopullinen maksaja Kannonkoski vaiko Konnevesi? Oli se oikea ratkaisu meidän kunnalta, kun ei liitytty kyseiseen yhtiöön osakkaaksi. Nyt saadaan lähes ilmaiseksi kuitu muiden kuntien rahoilla. Tätä huippuosaavaa bisnestä lisää maakuntaliitolta, niin saadaan kunnat konkurssiin jo tällä vuosikymmenellä. 40 miljoonan euron lisävelka Keski-Suomen pikkukunnille on pikkuraha, vai mitä sanoo kunnanjohtajat asiaan?

Ei ne mitään sano. Ovat hiljaa kuin k..si sukassa. Selittelevät jollain ihme konstilla miinusmerkkisiä tilinpäätöksiä, joita tosin kuntaliiton tilintarkastajat höyläävät nätimmän näkösiksi.

Kuntiin tullut bisnesajattelu on peräisin valtakunnan huipulta eli kepulaiselta pääministeriltä. Ennen kunnissa laskettiin markkoja tarkkaan,. Nykyään ei ole miljoona euroa rahassa yhtään mitään. Jos mietitään kuituverkon alkuaikoja niin todella hölmösti valtuustot selvittivät paljonko kunta joutuu maksamaan verkostaan. Tahi ottivat selvää millainen operaattori valittiin, ja minkälainen taloustilanne kyseisellä firmalla oli. Kuntalaisille myytiin surutta kaikkea puutaheinää. Vastuuta ei kanna tehdyistä virheistä kukaan. Samat esittelijät, eli kuntajohtajat jatkavat hommiaan kuin ei olisi tehnyt mitään väärää. Yksi suuri syntipukki eli maakuntaliitto on sysännyt koko roskan muitten harteille. Näin se menee täällä hölmölässä.

.

On helppo olla samaa mieltä. Ei olisi vaikeaa saada tietoja jos vain haluaa. Ongelma taitaa olla halussa ja ymmärryksessä. Valtuutetut tekevät niin kun "ryhmässä" (tyhmässä) päätetään. Niin ja maallahan on eletty tukien varassa. Ei ole väliä mitä maksaa kun sen joku toinen maksaa. Pääasia että tupaan tulee kuitu maksaa mitä maksaa. Sitten pitää olla vielä langaton.

Pitäisikö seuraavassa operaattoriyhtiön hallituksen kokouksessa kerrata osakeyhtiölakia?
1. Tappiollisen yrityksen hallituksen onkin oltava erityisen tarkkana, koska hallituksen jäsenet joutuvat henkilökohtaiseen vastuuseen silloin, kun selvitystilan lähetessä jatketaan edelleen toimintaa. Omienpääomien alkaessa huveta hallituksen tulee tehdä selvitystilalaskelma.
2. Tyypillisiä tilanteita, joissa oikeudellinen vastuu saattaa realisoitua ovat jatkuvasti kannattoman liiketoiminnan sietäminen, suurtappioilliset liiketoiminnat ja varsinkin niiden seurauksena uhkaava pakkoselvitystila.
3. Kun tarkastellaan hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan mahdollista korvausvelvollisuutta, keskeiseksi oikeudelliseksi käsitteeksi nousee tuottamus. Tuottamus laajassa merkityksessä käsittää tahallisuuden ja tuottamuksen suppeassa merkityksessä. Jälkimmäinen on lähellä huolimattomuuskäsitettä. Vahingonkorvausvastuu syntyy kaikilla tuottamuksen tasoilla. Korvausvastuu ei siis edellytä tahallisuutta, vaan lievätkin tuottamus voi johtaa siihen, että hallituksenjäsen joutuu maksamaan omista varoistaan aiheutetun vahingon.

No joo tässä huolellisuus - käsitteessä on sekin, että hallituksen jäsenen tulisi ottaa huomioon eu-lainsäädäntömme eikä kannattaa sellaisia päätöksiä jotka ovat lainsäädäntöä vastaan ja rikkoa siten lakia.

Miten hallituksen jäsenen vastuu konkretisoituu mahdollisessa vastuutilanteessa, kun hän vetoaa annettuun kunnan ohjeistukseen kokousta varten? Kunnanhallitus on varmaan se ohjeistuksen antaja. Meneekö vastuu kunnanhallituksenkin jäsenille?

Hallituksen jäsenellä on selonottovelvollisuus. Hän itse vastaa toiminnnastaan esim. jos yhtiökokous päättää jotain lainvastaista niin hallituksen jäsen voi joutua vastuuseen jos hän hallituksen kokouksessa äänestää yhtiökokouksen päätöksen puolesta tai toimii sen kaltaisesti että yhtiökokouksen päätös toteutetaan.

Yhtiön hallituksella ja toimitusjohtajalla on aina oikeudellinen vastuu. Tietyissä tapauksissa hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja voivat joutua vastaamaan omilla varoillaan hutiloinnistaan. Yksi keskeisistä hallituksen jäsenille annettavista ohjeista on, että hänen ei tule ryhtyä toimenpiteeseen, josta voi seurata henkilökohtainen vahingonkorvausvastuu. Vahingonkorvaussummat saattavat olla niin suuria, että ne raunioittavat henkilön talouden koko loppuelämän ajaksi.
Oikeudellisen vastuun alueella hallituksen jäseniltä, samoin kuin toimitusjohtajalta, voidaan vaatia korvausta syntyneestä vahingosta. Tällöin yhtiön johto on syyllistynyt tuottamukseen, se on laiminlyönyt huolellisuusvelvollisuutensa.
Oman asemansa varmistaakseen hallituksen pitää päätöksentekotilanteessa tehdä kunnon valmistelut, sen täytyy kerätä riittävä informaatio.
Osakeyhtiölaki koskee kaikilta osin myös kuntayhtiöitä.

Useinhan päätöksentekotilanteessa vedotaan tilintarkastajiin. Mikä on heidän vastuunsa tällaisessa tilanteessa missä yhtiöllä on velkaa niin että koskaan se ei niistä selviä?
Kuntaliiton tai nykyisin Audiatorin tilintarkastajat laulavat Kuntaliiton lauluja. Kuntaliiton rahoitushan on lainat järjestellyt.
laki ja miten sitä toteutetaan ovat kaksi aivan eri asiaa.
Onko näyttöjä vastaavista tapauksista?
Juuri oli lehdessä uutinen tutkinnanjohtajasta (komisario) joka ei edes ottanut lukuisia asioita esitutkintaan.

Kun aikoinaan tässä Svop -sijoitus tehtiin muuttamalla lainat svopiksi ja siitä syystä jäi saamatta tukirahoja, niin voi olla, että siinä voidaan kysyä ennemmin yhtiön hallituksen jäsenen vastuuta päätöksen tekemisestä kuin että yhtiökokousedustaja asetetaan vastuuseen. Yhtiön hallituksen jäsen päätti sijoituksesta ja vastaa siitä mielestäni osakeyhtiölain mukaan. Tämä toimintahan aiheutti ilmeisesti saamattomien tukien muodossa suurta tappiota yhtiölle ja omistajille.

Oikeusministeri Antti Häkkänen, kok., on tyrmistynyt siitä, että jotkut päättäjät eivät halua noudattaa lakeja.
– Jopa kansanedustajatason henkilö on sanonut, että jos oma moraali sanoo toisin, lakia ei tarvitse noudattaa. Tämä on aivan käsittämätöntä. Huom! Lue lisää Kuntalehdestä

Kittälän ja hissiyhtiön välinen kärhämä on esimerkki kuinka päättäjät mahdollisesti joutuvat vastaamaan vääristä päätöksistään. Hommat on siellä jatkunut samanlaisena tähän päivään asti. Siellä ei ole välitetty oikeusasteiden päätöksistä yhtään mitään.
Tässä kuituasiassa on käytännössä sama juttu. On Hallinto- oikeuksien päätöksiä ja toimenpidekieltoja. Ei kuitenkaan käytännössä mitään vaikutusta. Hommat vaan jatkuu. Tiettävästi lisää rahaa taas pumpataan tänä vuonna. Onkohan kukaan siellä yhtiönhallituksessa pohtinut , mitä sanotaan EU : n ja kuntalain pykälistä näistä valtion ja kuntien tukirahoista?

Tässä tämä ongelma on pääpiirteissään: Osakeyhtiölaista ja eu-lainsäädännöstä tietämätön Valtuutettu valitaan hienoon, kunniakkaaseen paikkaan eli osakeyhtiön hallitukseen ja siellä hän tekee poliittisia päätöksiä luullen ettei häneen yllä kunnanhallituksen/kaupungin- tai valtuuston päätöksen toteuttamisen jälkeen muu kuin olalle taputtelut ja aplodit ja julkiset kiitokset. Mutta luulo ei ole tiedon värtti kuten ennen mummot ja papat varoitteli lapsiaan ja lastenlapsia.

Kuulin, että yhtiö kauppaa operaattorisopimuksia 99€ kappale. Tiettävästi yhtiöllä on matti kukkarossa, rakentamiseen tarvitaan kuitenkin tukko euroja. Onko muuta mahdollisuutta kuin ruinata omistajakunnilta lisää rahaa. Kuinka tämä on mahdollista eli myydä tuotetta jonka tuottamiseen ei ole rahaa. Entäpä jos kunnat eivät annakaan enää rahaa, miten sitten selitellään varaajille tyhjistä lupauksista? Tämä on jo koettu Kuuskaistan kanssa, mutta miksi tämä on taas mahdollista.

On se mahdollista niin kauan kun osakaskunnat eivät pistä asiaa viranomaisille. Tätä ne eivät tee pelätessään rahojensa menettämistä, vaikk ovat ne jo menettäneet.
Jonkun henkilön on laitettava asia viranomaisille syyniin. Siinä tarvitaan osaamista eli oman maan ja euroopan unionin lait.
Viranomaiset suojelevat toisiaan. On se nähty miten kauan Kittilän korruptiota on käsitelty.
Keski-Suomen valokuitujutussa taitaa olla niin että kun rahat on lopussa jottain .
tapahtuu.
Sehän on huuhaajuttu se houldingyhtiö, missä velat on muutettu saataviksi.
Taitaa niitä oikeusjuttuja olla vielä kesken. Niitä vaan kiirehtimään ja lisää sytykkeitä padan alle...

Mikä maksaa kun ei kunnat anna lisää rahaa kuidun rakentamiseen? Onko lakiasiat tulleet vihdoinkin vastaan? Olisi jo aika tutkia, että miten on voitu lainoittaa sata prosenttisesti ja saada vielä miljoona tuet? Minkä laskuopin mukaan 99euron alennusmyyntiverkot parantavat yhtiön taloutta? Kenen piikkiin nämä kustannukset menevät? Ei taida olla enää montaa alkuperäistä kunnanjohtajaa vastaamassa tekosistaan?

Nyt näky keskisuomalaisessa olevan Valokuituverkkojen 2 miljoonan rahantarve ilmoitus. Viimevuoden tappio 900 000 euroa. Onko ensivuonna taas 5 miljoonaa euroa. Kyllä on konkurssi aivan varmasti edessä. Miten käy rahojaan lainanneille rupukunnille. On kuntia vedetty oikein kunnolla nenästä.

Muutamavuosi sitten omistajakuntien lainoja muutettiin kymmenien miljoonien eurojen edestä sijoituksiksi. Tämä siirto odottelee Hallinto-oikeuden päätöksiä. Vuosi sitten myytiin lisää osakkeita viidellä miljoonalla. Tämäkin siirto odottelee Hallinto-oikeuden päätöksiä. Täytäntöönpano kieltoja kummastakin rahoitusmallista on Hallinto- oikeudesta saatu jo useampia. Nyt aiotaan pyytää kaksi miljoonaa euroa lisää omistajakunnilta. Liittymiä myyty 2100 kpl. Tilinpäätökset kertovat karua kieltä vuosien tappioista, milloin vajaa miljoona ja milloin yli miljoona. Kauanko kunnat jatkavat tätä kissanhännän leikkiä ja rahoittavat kannattamatonta yhtiötä. Olisiko nyt se paikka pistää peli poikki.

Olis pitäny laittaa poikki jo ajat sitten! Kuntia kupataan konkurssikypsään yhtiöön. Eikö se oo laitonta? Tilintarkastajat vastuuseen. Hallitusherrat kanssa!

Luin lehdestä, että Viitasaarella Keski-Suomen Valokuituverkot jakaa ilmaisksi taloyhtiöille kuituja. Viitasaarihan julkisti avoimen kilpailun kuiturakentajille, jossa lupailtiin tukea 200 000 euroa, jos saa 300 liittyjää. Avoin kilpailu päättyy maaliskuunlopussa. Oliko tämä mukamas avoinkilpailu, vai hämäystä joltain taholta. KSVV aloitti välittömästi kuitumyynnin, ja ilmaiset liittymän jakamisen, eikä odotellut kilpailutuksen loppumista. Tuskin Viitasaarelta saa euroja, koska on valitus Hallinto- oikeudesta. Maksajat tulevat olemaan Verkkoyhtiön omistajakunnat. Kysynkin, että millä tämä ilmaisjakelu rahoitetaan? Kyllähän toisten kuntien raha kelpaa varmaan Viitasaarelaisillekin?

Tässä toimintatavasss on mätää paljon jos rupukunnat rahoittaa rakentamisen esim Viitasaarelle. Ei tule onnistumaan,

Yhtiö ilmoitti keskarissa, ettei omistajakuntien liittymävarauksista tulevat käyttömaksut tule riittämään lainojen ja laskelmieni mukaan ei edes korkojen maksuun. On pakko saada asiakkaita ulkopuolelta. Tämä jo todistaa tämän hullun yritystoiminnan kannattavuuden. Eikö omistajakunnat jo tajua missä liemessä ovat. Onko seuraava vaihde, että käyttömaksut nousevat pilviin, ja asiakkaat tulevat petetyiksi? Kenelle aiheutuvat vahingot kaatuvat. Aikoinaan kirjoitti Kyyjärven entinen kunnanjohtaja Muukkonen, että tulevaisuudessa tullaan näkemään vastuunkantajíen etsintä. Muukkonen oli ennustaja vai todella järkevä kunnanjohtaja. Näillä viemärirotilla on kuitenkin taito pestä itsensä jotenkin näkymättömiksi, ja syylliset löytyvät aivan muualta.

Joo ei tuossa mielestäni ole bisneksestä kysymys lukujen valossa, vaan jokin muu kiinnostaa kuntien päättäjiä, kun kerran haluavat verorahoja tuohon sijoitella. Ikävä juttu vaan kun hommaa perustellaan bisneksellä. Tässä on varmaan mennyt sekaisin bisnes ja politiikka. Kuntien on nyt vaan lähes mahdoton perustella lain kautta oikeutus rahoittamiseen.

KSVV:n Paunonen kertoi KSML artikkelissa, että heillä on 2100 liittyjää, eikä osakaskunnista riitä tarpeeksi liittyjiä yhtiö kannattavaan toimintaan ja velkojen maksuun.

KSVV:lla on velkaa kuntie takaamana 28 Meuroa ja kunnat ovat pumpanneet SVOPia ja muita rahoja noin 5 Meuroa. Eli yhden liittymän rakentamisen keskihinnaksi tulee 15700 euroa.

Niin ne tulee uudetkin liittymät muihin kuntiin maksamaan vähintään tuon saman, joten myynti 99 eurolla, vaikka ELY maksaisi 70 % tukea vain pahentaa tappiota.

Talouskatastrofi on väistämätön rupukunnille. Lainan takaukset lankeavat maksuun parin vuoden sisällä

Työ- ja Elinkeinoministeriö:
Kannattamattomien yritysten poistuminen markkinoilta on tavanomainen osa markkinoiden toimintaa, ja niiden tukeminen valtion toimenpitein voi vääristää kilpailua merkittävästi. Tämän takia valtiontuen myöntäminen vaikeuksissa oleville yrityksille on EU:n valtiontukisääntelyn puitteissa mahdollista ainoastaan hyvin rajoitetuissa tilanteissa. Esimerkiksi yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen (651/2014) 1 artiklan 4c kohdassa nimenomaisesti kielletään tuen myöntäminen vaikeuksissa olevalle yritykselle lukuun ottamatta tiettyjen luonnonmullistusten aiheuttaman vahingon korvaamista. Vastaavasti vaikeuksissa olevien yritysten tukeminen on kielletty myös lukuisissa muissa valtiontukitiedonannoissa ja suuntaviivoissa.

Kuntien muodossa tai toisessa myöntämä tuki on valtiontukea.

Kuka valvoo ja voi puuttua KSVV:n vedätykseen? Kannattamaton yhtiö ja kuppaa kuntia kunnes joku laittaa topin. KUKA?

Käytännössä kuntien mahdollisuudet antaa mitään tukea on jo käytetty. Edellisetkin päätökset tuista ja osakekaupoista sekä lainojen muutoksista sijoituksiksi tullaan mitätöimään Hallinto-oikeuksissa. Miettikää päättäjät mitä sitten tehdään. Seuraavat päätökset pitää laittaa tahallisiksi ja tietoisesti lakien rikkomisiksi, jos vielä jokin kunta päättää antaa lisää euroja operaattorille. Päätöksientekijät vastuuseen ja tahalliseen korvaukseen. Tämä kuituhanke on taputeltu ja loppunäytös on edessä.

Asun Keitele- järven rannalla. Muutama vuosi sitten rakennetussa kerrostalossa. Odottelen innokkaasti ilmaisia kuituyhteyksiä. Kuulin KSVV:n infotilaisuudessa tästä hienosta tarjouksesta. Kymmenen pikkukunnan operaattoriyhtiö kuulemma maksaa koko jutun. Ilman muuta otetaan, kun toisista kunnista näin hienosti kättä tarjotaan. Olen paljon kirjoitellut asiasta paikallislehdissä ja nyt se toiveeni toteutuu. Oli se onni ettei tullut liityttyä aiemmin, silloin olisi joutunut itse maksamaan tuhansia euroja. Kiitos yhtiölle.

Kyllä tuolla edellä mainitulla henkilöllä pitäisi maksattaa oma kuitutunsa. Tiedän talon ja on arvokkaalla paikalla, eikä köyhän ole vara siellä asua. Nyt leuhkii yhteiskunnan ja pikkukuntien rahoilla haluavansa ilmaisen kuituyhteyden. Nyt kuntien rahahanat kiinni ja pistäkää yhtiö etsiimään rahansa muualta. Ymmärrän jos vähävarainen saa apua mutta näitä yhteiskunnan kuppareita ei kannata lihottaa. Tämä kuituverkkoyhtiökin on yhteiskunnan kuppaaja, joka on rahoitettu sata prosenttisesti julkisella rahalla. Nyt järki käteen kuntapäättäjät ja lopetetaan tämä leikki kokonaan.

Kompensoidaanko nyt liittymänhintaa veronmaksajien rahoilla omistajakuntien ja muihin kuntiin kun ksvv myy liittymiä 99€: lla ja antaa ilmaiseksi?

Iltalehti: Erityisen suivaantuneita valittajat ovat siitä, että heidän arvionsa mukaan tonttikampanjaa on kompensoitu salolaisten veronmaksajien rahoilla puolentoista miljoonan euron edestä.

Nytkin taas muutetaan Laajakaistalakia ja yhtenä perusteluna on se ettei nämä uudistukset lisää merkittävästi valtion kuluja.

Näyttää että kunnat on taannut 100% valokuituverkon rakentamiskustannuksia ja nyt pitää tehdä senjälkeen uusia rahoitusjärjestelyjä. Näyttää siten olevan että valtion varoista on menossa 34% enemmän varoja kuin laki edellyttää jos tehdään Svop-sijoitus koko lainamäärällä. Tämä suunta taitaa olla hankkeissa täällä maakunnassa. Mitä enemmän siis näitä hankkeita tulee, niin sitä enemmän lain edellyttämän tuen päälle siihen kuluu valtion varoja.

Alussa on kaikki hyvin paperilla, mutta sitten tulee talousvaikeudet ja talousvaikeudet korjataan kuntien keräämillä veroeuroilla. Kuntien varat ovat valtion varoja.

Jos on 20 000000€ vielä tukirahoja jakamatta, niin nämä jaettuna saattavat lisätä tukiosuuksien päälle valtion kuluja vielä 6,8 milj.€:lla, siitä mitä laajakaistalaki edellyttää valtion varoista kuluksi. Mikähän on tässä merkittävän kulun raja?

IltaSanomat 15.3.2017

Viestintävirasto asettaa kolmelle suurelle teleoperaattorille enimmäishinnat kuituyhteyksien tukkuhinnoille, sillä nykytilanne estää kilpailua.
Liian korkeat tukkuhinnat estävät kilpailua laajakaistamarkkinoilla, toteaa Viestintävirasto. Tilannetta suitsiakseen virasto asettaa kolmelle markkinajohtajalle eli DNA:lle, Elisalle ja Telialle kuitutilaajayhteyksiä koskevat enimmäishinnat.

Käytännössä kilpailevilta teleyrityksiltä perittäviä laajakaistan tukkuhintoja lasketaan 28–80 prosentilla. Päätökset tulevat voimaan kolmen kuukauden kuluttua ja kestävät kolmen vuoden ajan.

Tällä hetkellä DNA, Elisa ja Telia vastaavat yhdessä lähes 90 prosentista Suomen tilaajayhteysmarkkinoista. Jatkossa yritysten on tarjottava säänneltyjä tukkutuotteita myös toisille teleyrityksille syrjimättömin ja avoimin ehdoin.

Viestintäviraston asettamilla velvollisuuksilla tavoitellaan parempia kilpailumahdollisuuksia laajakaistamarkkinoilla.

Startel – IS

Mitäpä tuo tarkottaa näille kuuskaistoille ja ksvv:lle? Tarvitaanko niitten rakentamia kuituja ollenkaan?

Valojuhlat: https://youtu.be/Iy1ydRJhvSQ

Onkohan noin asia että ihan pakolla tai puolipakolla valokuitua.. Paskalaissa ja laajakaistalaissa on paljon yhteistä.

Näim edellä nähdyllä videopätkällä tämä kuiturosvous laitettiin alulle. Poistettiin kupparit ja pakkomyyntiin kuituyhteydet. Monella kyläkunnalla painittiin asian kanssa. Oliko kuparinpoistot myyntikikka.

Se on just näin. Kelle rahat ylikallliista kuidusta?

Kuulin tänään, että eilen oli päätetty kaksi vuotta siten rakennetussa kerrostalon yhtiökokouksessa ilmaisesta KSVV:n kuituyhteydeen liittymisestä . Kerrostalo on järvenrannalla ja asukkaat ovat aivan varmasti maksukykyisiä . Tämä kunta ei ole lähtenyt Keski- Suomen Valokuituverkkoihin. Onko tämä oikein niille jotka maksoivat kuituyhteydestä yli tuhat euroa. Onko oikein, että yhtiön omistavat kunnat maksavat tämän useaan varakkaaseen osakkeeseen menevän kuidun, joka on vielä yhtiöön kuulumattomassa kunnassa? Keväällä osakaskunnissa on tulossa miljoonien lisärahoitus vaatimukset päätettäväksi lähiaikoina. Mitä sanoo tähän pikkukunnat? Näillä pikkukuntien rahoilla rakennetaan ovelasti kuituja isompiin, äveriäisiin kuntiin.

On tämä ilmaisten kuituyhteysten rakentaminen jotenkin surkuhupaisaa, kun ajattelee paljonko alkuperäinen kuitu maksoi asiakkaille ja kunnille. Kunnat jotka lähtivät yhtiöön, lähtivät siinä uskossa että rahoittavat oman kunnan asukkaita. Nyt pakon edessä rahoitetaan muita kuntia siinä uskossa, että saataisiin uusia asiakkaita. Ei näillä muutaman kympin summilla pyöritetä minkäänlaista yritystä. Jonkun on myös nämä ulkopuolisten kuntien kuidut maksettava. Kunnat vaan ajetaan konkurssiyrityksen lopullisiksi maksajiksi. Summat pyörivät kymmenissä miljoonissa jonka maksumiehiä ovat muutenkin huonossa hapessa olevat kunnat. Ei loppupelissä Paunoset ja tämän surkean häkkyrän rakentajat tule apuun vaan häipyvät vähin äänin.

Minkä takia erityisesti Keski-Suomen kunnat ovat sitkeästi yli 10 vuotta puuhanneet laajakaistaa kuntayhtiöillä?

Toimenpide ei kuulu millään tavalla edes kuntalain mukaan kuntien toimialaan. Laajakaista operaatiolla on organisoitu kuntien talouteen rahamäärältään kuntahistorian suurin "hukkaputki" verovaroille.

Operaation tekemisessä ei noudateta edes lakeja.

Operaatiolla on "isot pojat" käskijöinä ja suojelijoina. Esimerkiksi Keski-Suomessa Mauri Pekkarinen Kepu. Lauri Ihalainen SDP, Kepu-enemmistöinen Keski-Suomen maakuntahallitus, Kepun kuntien Kunnanjohtajat, Keski-Suomen Liiton johtaja, yliopiston dekaani jne.

Taloudellisesti on jo aikaa sitten nähty ja todettu, että hankkeet ovat täysin mielettömiä.

MUTTA

Mielekkyys ja kiihkeä halu onkin siinä, että operaatiolla on rakennettu pysyvä ja jatkuva "miljoonien rahahukkaputki" joka imuroi verovarat kuntien toimesta kuntalaisilta ja johtaa ne Kepu ryhmien ja henkilöiden käsiin.

Siinä ei kuntalaisten oikeudet ja etu paina mitään.

Tämä on ollut itseasiassa "maakuntahallinnon" toimintatapa ainakin kepukunnissa jo yli 50 vuotta.

Ja Suomiko maailmassa vähiten korruptoitunut valtio??????

Hukkaputkestä tyhjentävä kirjoitus tuossa edellisessä!

Alunperin kuuden Pohjanmaalaisten kuntien rahoittaman Kuuskaistan piti rakentaa kuituverkko Keski-Suomeen ja kirkkain silmin ja naama peruslukemilla luvattiin rakennusaikaisen takuun jälkeen järjestää rahoitus Kuuskaistan toimesta ja vapauttaa kunnat takuuksista. Mutta kuinka kävikään? Hupsistakeikkaa! Rahoitusta ei järjestetty ja K-S:n kunnat lähtivät mielellään maksumiehiksi. Vain kolme kuntaa yritti saada Kuuskaistaa vahingonkorvauksiin katteettomista lupauksista, mutta hävisivät lopulta jutun.

Näyttää siltä, että Keski-Suomessa rakastetaan pohjanmaalaisia enemmän kuin omaa väkeä.

Varoittakaa nyt kuntien operaattoriyhtiössä olevia päättäjiä, ei yhtään metriä omistajakuntien rahoilla kuituyhteyksiä ulkopuolisiin kuntiin. Konserniohjauksella on määräysvalta, mitä kuntien sijoittamilla rahoilla tehdään. Joka metri mitä rakennetaan, tulee lisää omistajakuntien rahoitukseen ja lopulliseen takaisin maksuun. Uskokaa nyt järkipuhetta. Ottakaa hallitusjäsenet tiukkaan keskusteluun.

Osakyhtiöhän tekee mitä haluaa. Pyytää rahaa kunnilta ja pistää ne minne haluaa. Ei siinä kunnilla ole muuta hommaa kun lypsylehmänä olo. Kunnanhallituksen jäsenet ovat näistä asioista ulkona vaikka rautalangasta taivuttaisi. Eriävät mielipiteet ja valitukset ainoa keino hidastaa rahantuhlausta.

Tuohan on Kepun tulevan maakuntahallinnon peruskulmakivi ja -toimintamalli.
Kepu on pyörittänyt sitä jo Alkiosta asti salaa maakunnissa hyväveliverkossaan.

Aivan kuten nykyisin laajakaista hommissa entistä pienempi Kepu klikki hallitsee maakunnallisesti entistä suurempia vero- ja tukirahoja entistä suvereenimmin ja rikkomattoman salaisuuden verhon suojassa.

Tehty "Sulle mulle" kaupalla. Alex Stubille, KOK valinnanvapaus, Juha Sipilälle KEPU maakunnat. Stupukkahan oli tuossa äfäärissä ulkona kuin lumiukko. Ei tiennyt mitään Kepun maakuntahallinnosta.

Myi Kepulle maakunnat mämmituokkoseta.

Näin on

Ihan aluksi huomautan, että Viitasaaren valitukseen tullut päätös vuonna 2015 aiheuttaa Pihtiputaan, Konneveden ja Kannonkosken päätösten lainvastaisuuden, kun nämä päättivät lähteä mukaan K-S:n Valokuituverkot Oy:n toimintaan. Noilla kunnilla oli samanlainen päätösesitys ja päätös kuin Viitasaarella.

Samaten K-S:n liitto muutti tuensaajaa viranhaltijapäätöksellä vaikka tuensaaja laajakaistalain mukaan pitää kilpailuttaa.

Myöhemmin Petäjävesi tuli mukaan toimintaan samanlaisellla päätöksellä kuin Viitasaari, vaikka Viitasaaren päätös oli kumottu lainvastaisena jo aikaa sitten. Ainoa kunta, joka huomioi Viitasaaren hallinto-oikeudessa kumotun päätöksen oli Karstula. Karstula otti onkeen ja korjasi päätösesitystä. Multia laittoi täytäntöön ehdollisen päätöksen vaikkei ehto toteutunut.

Sitten nämä kunnat takasivat lainoja kaupallisen alueen rakentamiseen ilman kilpailutusta eivätkä huomioineet EU-lainsäädäntöä.

Tämän jälkeen on homma jatkunut ja tehty päätöksiä joista on tullut hallinto-oikeudesta täytäntöönpanokieltoja kuntiin mutta jotka muut kunnat on panneet täytäntöön.

Mitäs tuo lainvastaisuus vaikuttaa? Mitä tapahtuu? Pitäisikö jonkun toimia? Käy muuten kuin Kittilässä. Venkoilu jatkuu hamaan tappiin saakka. Verorahat syödään jonkun pöydässä.

Nyt on bisnes alkanut luistamaan. Keski-Suomen Valokuituverkot Kannonkoskella ja Joutsassa jakaa ilmaisia aamuaterioita liittymävaraustilaisuuksissaan. Ilmoitus löytyy yhtiön verkkosivuilta. Nyt kaikki köyhät ja rikkaat ilmaiselle aterialle. Kaikki sopankeittäjät ovat paikalla. Höynäytettäviä kaivataan.

Eipä ollut kuitukannattavuuslaskelmissa mitää perää kun niitä noin halvalla kyetään myymään. Kuka pölkkypää niille yli tonnin sai hinnaksi ja mihin ne ylimääräiset meni? Laskelmia käytettiin kuitenkin siihen että alussa saatiin 1000€ asiakkaalta ja nyt voidaan myydä sitten littymä 99€:lla tai annetaan ilmaiseksi.

Pitää saada erotus takaisin koska ei kunta saa tahallaan liikaa periä tai kunnallinen yhtiö!

Näin se menee, hölmöjä narrataan. Viisaat saavat 99€ ja jopa ilmaiseksi. Tämähän on bisnestä, ettekö vielä ymmärrä. Ja takaisin maksuja saatte odottaa loppu elämän. Maksukorotuksista tulee seuraava lappu postissa, siinä sitä palautusta kerrakseen. Uuraisten esimerkillä laitetaan kylmätkin liittymät maksullisiksi. Kunnat jakavat loppuelämän verorahojaan oravaverkkoon. Bisnes, bisnes.

On kevätlypsyn aika. Verkkoholding kunnista tuli lypsyautomaatteja. Rahaa pyydetään ja kyllä sitä hyvin lypsävästä lehmästä heruukin.

Kittilässä:
"Valtuusto päätti kaksi viikkoa sitten, että syytteessä olevat luottamushenkilöt voivat jatkaa tehtävissään. Päätös meni kunnanhallituksen esityksen mukaan. Hallitus teki esityksen äänestyksen jälkeen vastoin esittelijän, vs. kunnanjohtaja Sanna Ylinampan kantaa.

Nyt kunnanjohtaja esitti kunnanhallitukselle, että valtuuston päätös on lain vastainen, joten sitä ei voi panna täytäntöön."

Onko tämä ensimmäinen kerta kunnanjohtajien historiassa kun kunnanjohtaja on esittänyt että valtuuston päätös on lain vastainen, joten sitä ei voi panna täytäntöön?

Kohta osakekauppoja lyödään lukkoon niin että turvat tukkoon!!

Karstulassa, Multialla ja Pihtiputaalla on täytäntöönpanokielto viimevuotisesta osakesijoituksesta, muttei se näköjään päättäjiin vaikuta. Päätösesitys on samanlainen joten on syytä odottaa että täytäntöönpanokielto tästäkin tulee valituksen kautta.

Eli kun osakesijoitus näyttää olevan näissä olosuhteissa lainvastainen, niin miksi tehdään kuitenkin päätös että osakeantiin lähdetään?

Viestintäviraston Konneveden ja Multian tukipäätösten hylkäykset tietävät todella vaikeita aikoja Valokuituverkoille. Viestintävirasto tulee hylkäämään loputkin omistajakuntien 3,4 milj.euron tukihakemukset. Luin Konnevedenpäätöksen, ja sieltä löytyivät varmat perustelut hylkäämiseen. Yhteensä kuntien tuet ovat 4,6 milj. euroa. Kaikki loputkin kuntien tukipäätökset tullaan hylkäämään. Tämän summan menettäminen vie varmasti koko yhtiön kuilunpartaalle.
Viestintäviraston kielteisen tukipäätöksen suurin aiheuttaja on liian suuri julkinen tuki. Kuntien tuki ylittää monin kerroin julkisen tuen ylärajan. Tästä asiasta on vuosia ollut joukko kuntalaisia tietoisia, mutta tämä joukko on haukuttu maanrakoon. Kuntajohtajat ja tietty poliittinen ryhmittymä ovat pelanneet peliään ja saaneet jotenkin aivopestyä muut uskomaan, ettei lakia rikota. Nyt Konneveden päätös kertoo, että peli on pelattu ja loppu häämöttää.

Kittilän tauti raivoo keskisuomessa. Ei mitään väliä mitä lait sanoo.

Fakta! Kuntahallinnossa kaikki on laillista jos ei valiteta. Tähän perustuu se ettei valittajia siedetä. Ajatelkaa nyt: Ei tarvii noudattaa lakia ollenkaan. Ainoastaan sitten pitää vähän aikaa noudattaa lakia jos joku valittaa.

Nimenomaan tämä lakien rikkominen on saatava loppumaan. Onneksi vielä löytyy niitäkin, jotka uskaltavat nousta vastustamaan lainrikkomista. Oikea valitus on paikallaan, jos ei muuten vääryydet lopu. Verorahojen käyttö näihin älyttömiin verkkoyhtiöiden velkasampoihin on saatava loppumaan. Keskustapuolue on erikoistunut kuntien kuppaamiseen ja omaa ideaa viedään väkisin eteenpäin. Euroilla ei ole mitään merkitystä. Eilen oli hyvä television esimerkki kotihoidon tilasta. Robotteja vaan esitetään, ja ministerikin luetteli keskiarvoja. Näille Keski-Suomen Valokuituverkoille syytetyille miljoonille olisi tärkeämpääkin käyttöä esimerkiksi juuri tämä vanhustenhoito. Uudet vaalit ja äkkiä että saadaan tämä insinöörien härpäkejutut hevonkuuseen. Näin hullua hallitusta ei ole ennen Suomessa ollutkaan.

Laajakaista Sirniö on hakemassa taas kunnanjohtajan paikkaa. Älkää hyvät ihmiset Multialla ja Petäjävedellä tehkö sellaista virhettä että se pääsisi pistämään kätensä laajakaistakuvioihin. Näytöt ovat karmeat ennestään.

Eikö se jo ole eläkkeellä.

Tulikohan Regio Keurusselästäkään yhtään mitään. Tepon pitäisi rauhoittua eläkepäiville.

Joo, sehän on työnsä(?) tehnyt laajakaistasekoilussa.

Keski-Suomen Valokuituverkkojen koko kupru pitää avata kirurgin veitsellä. Sieltä paljastuu holtiton velkamäärä eikä juuri mitään tuloja. Elimensiirtoja tehdään vähintään pari kertaa vuodessa ja verta vaihdetaan eli rahaa pumpataan tolkuttomasti ilman vastinetta.

Mielenkiintoinen asia on vireillä KSVV:n osalta Keuruulla. Siellä ko yritys myy kuituliittymiä 99,- tavoitteena 650 liittymää. Keuruu ei ole mukana KSVV osakkaana, johtuen valituksesta joka lienee edelleen hallinto-oikeuden käsittelyssä. Kuitenkin Keuruun keskusta on ns kaupallista aluetta joten sinne ei yhteiskunnan tukea saa eikä voi käyttää. Keuruu keskusta-alueen kuiduttaminen maksaa arviolta 1,5 milj - 2,0 milj €. Jos 650 liittyjää maksaa 99,- = 64 350,- jää aikapaljon rahoitettavaa KSVV:lle. Eli muut Keskisuomen kunnat ovat rahoittamassa Keuruun keskusta-alueen kuiturakentamista!!!
Lisäksi: Haluavatko Keuruulaiset veronmaksajat mukaan yhtiöryppääseen jolla velkaa jo yli 30 milj.

Taitaa KSVV Oy olla todella vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa

LAINAUS KSVV:n asiantuntijalausunnosta Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle 7.3.2017

"KESKI-SUOMEN VALOKUITUVERKOT OY:N ASIANTUNTIJALAUSUNTO
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan kokous 7.3.2017

90 % tuki-intensiteetti pitäisi saada takautuvasti koskettamaan kaikkia hankkeita, jotta KSVV Oy tulisi tukikelpoiseksi

90 tuki-intensiteetti hyvin tärkeä KSVV Oy:lle

VIESTINTÄVIRASTO ON 3.3.2017 LÄHETTÄMÄSSÄÄN SÄHKÖPOSTISSA ILMOITTANUT ETTEI KSVV Oy OLE TUKIKELPIONEN, KOSKA YHTIÖ ON SAANUT LIIKAA JULKISTA TUKEA.

100 % olisi oikea tuki-intensiteetti

LOPUKSI
Valtion pitää kantaa vastuu Laajakaistasta kaikille – hankkeesta.
Valtion ja maakuntaliiton vahva mukanaolo sai pienet kunnat mukaan hankkeisiin suurilla takausvastuilla.

KSVVOy:n omistajakunnat ovat joutuneet lisäämään omaa maksuosuuttaan merkittävästi turvatakseen kunnan ja kuntalaisten ennakkoon maksamat rahat, kun valittu operaattori (Kuuskaista) ajautui taloudellisiin ongelmiin.

Mikäli hankkeet eivät saa maakuntaliiton kilpailutuksen mukaisia valtiontukiosuuksia pienille kunnille jäävät maksettavaksi sietämättömän suuret lainat (28 milj. euroa) KSVV Oy:n ajautuessa konkurssiin.

Tukikelvottoman verkon rahoitus ja tukikelpoisen verkon omarahoitusosuus (yhteensä 61 % rakennuskustannuksista) on kokonaan pienten omistajakuntien takaaman lainarahoituksen varassa."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2017-AK-110885.pdf
Kommentoi

Kun koko ajan yhtiö on taloudellisissa vaikeuksissa , niin johdossa on silloin vikaa.

... ja vastuut miljoonatakuista kaatuu kuntalaisille, mutta ei sillä väliä kun on yhteistä rahaa...

Kuuskaista jätti lhuhtikuussa 2018 ainavelvoitteensa raakasti maksamatta. Kuuskaista omistaa Uuraisten valkuituverkot Oy:stä 99,9 % ja Uuraisten Kunta 0,1 %.
Kuuskaista maksuvelvoite omistamansa maksukyvyttömän yhtiönsä velkaerästä olisi ollut 299 700 euroa ja Uuraisten kunnan osuus 300 euroa.

Uuraisten kunta on suurpiirteinen paksun verolompakkonsa kanssa. Sieltä kyllä pesee.

Uuraisten maksama 300 000 euroa on syytä kirjata suoraan menetetynä tappiotilille. Muutoin se vääristää Kunnan tilinpäätöstä.

1. Kunta ei tule koskaan saamaan rahoja takaisi velkomalla tosiasiallisesti itseään ja Kuuskaistaa, koska Verkkoyhtiö tulee olemaan aina maksukyvytön.

2. Uuraisten kunta tulee maksamaan lopunkin velan 2,7 miljoonaa euroa takaajana.

3. Uuraisten kunta osti lisäosakkeissa 24,8 % itselleen velkaa. Sen lisäksi, että on koko velan takaaja.

On todellakin suoraan "hölmölän talousoppikirjasta" ja tuohon ei pysty kuin kuntien hallituksen ja valtuustojen jäsenet kunnanjohtajien kanssa.

KSML 23.5.2018
UURAISTEN KUNTA MAAKSAA 300 000 EURON LAINAERÄN

Uuraisten kunta aikoo maksaa Uuraisten Valokuituverkot Oy:n pankkilainasta erääntyneen 300 000 euron erän. Kunnanhallitus päätti äänin 5-2 esittää järjestelyä valtuustolle. Kunta on takaajana alun perin kolmen miljoonan (3 000 000) euron lainalle, josta on nyt jäljellä noin 2,7 miljoonaa euroa. Yhtiö olisi halunnut siirtää huhtikuussa erääntyneen 300 000 euron maksuerän laina-ajan loppuun. Kunta ei takkajana tähän ole halukas, koska velkoja, Kuortaneen Osuuspankki, olisi näin menetellen korottanut koko lainan korkomarginaalia.

Kunnanhallituksen esitys on, että kunta maksaa pankille 300 000 euron erän ja muuttuu näin Valokuituverkon-yhtiön takausvelkojaksi. Kunta velkoisi yhtiötä siten, että se myöntäisi yhtiölle 95 000 euron suuruisen vieraan pääoman ehtoisen lainan ja 200 000 euron suuruisen pääomalainan.

Loppuosa kunnan saatavasta hoituisi osakemerkinnällä, jonka jälkeen kunnan omistusosuus yhtiöstä olisi yhteensä 24,9 prosenttia. Järjestelyllä halutaan turvata yhtiön taloutta ja varmistaa valtion tukien saanti.

KUUSKAISTAN JÄLJET PELOTTAVAT
Mielipidekirjoitus 24.05.2018 KSML

Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy:n (PKSV) runkoverkko valmistui 1999 yhdeksän kunnantalon välille. Sonera toimitti 2006 PKSV:lle laajakaistan kahdeksan kunnan 53 kylälle. Verkko päivitettiin ethernet-verkoksi 2007. Rahoitukseen osallistuivat EU, kunnat ja TeliaSonera. Päätöksentekijöinä toimivat Keski-Suomen liitto ja TE-keskus.

Verkko ”piilotettiin” 2008–2009, kun Laajakaista kaikille -hanke pantiin alulle Keski-Suomessakin. Uuteen verkkoon haluttiin saada maksimaaliset tuet hyödyntämällä jo tukieuroja saanutta verkkoa.

Verkko-osuuskunta Kuuskaista teki hanke-ehdotuksen Keski-Suomen liitolle verkon rakentamisesta 2010. Liitto ”kilpailutti” hankkeen, ja Kuuskaista valittiin toteuttajaksi 2011.
Kuuskaistan hankkeeseen osallistui suunnitellusta 18 kunnasta 15 kuntaa 2011–2013.

Hanke jäi toteutumatta puuttuvan rahoituksen vuoksi 2013. Jyväskylä, Saarijärvi ja Viitasaari sekä sadat liittymiä tilanneet kärsivät taloudellisia menetyksiä Kuuskaistan päästyä yrityssaneeraukseen 2017.

Kuuskaistan epäonnistuttua synnytettiin Keski-Suomen Verkkoholding Oy/ Keski-Suomen Valokuituverkot Oy (KSVH/ KSVV) -kummajainen 2014. Mukaan lähti kymmenkunta kuntaa. Kuuskaistan velat ja vastuut ostettiin yhdellä eurolla. KSVV:n omistajakunnille jäivät siis täysimääräiset vastuut velkatakauksineen ja omavelkaisine tappiovastuineen, jotka tätä nykyä ovat noin 30 miljoonan euroa. Kuuskaista pääsi pälkähästä.

Se ei kuitenkaan päästänyt Keski-Suomesta irti. Kuuskaistan Palvelut Oy lopetti syksyllä 2016 palvelunsa tehtyään hyvän tilin kuten kaivuyhtiötkin. Uurainen teki ison virheen ostamalla eurolla osakkeen 2015 perustetusta Uuraisten Valokuituverkot Oy:stä, mistä Kuuskaistalla on 99,9 prosentin omistusosuus. Kunnalle jäi kuitenkin yhtiön velan takausvastuu.

Tätä nykyä KSVV hakee osakaskunnilta jatkuvasti lisärahoitusta ja kalastelee useiden kuntien kyliä verkkoonsa. Tilintarkastuskertomuksessa 26.6.2017 esitetään varaumia yhtiön taloudellisiin voimavaroihin, saamisten epävarmuuteen ja mahdollisuuteen ajautumisesta rahoitusvaikeuksiin.

Uurainen kipuilee rahoitusjärjestelynsä kanssa. Näiden yhtiöiden verkon ylläpitokustannuksia ei kateta liittymä- eikä palvelumaksuilla. Tilinpäätökset ovat punaisella. Viestintävirasto ei ole hyväksynyt useiden KSVV- kuntien tukihakemuksia. Keski-Suomen ely- keskuksen myöntämistä tuista osa on asetettu kyseenalaisiksi.

Kuuskaistan jäljet pelottavat Keski-Suomessa: raunioita näyttää syntyvän siellä missä se vain on ollut liikkeellä. KSVV:n jäljet eivät näytä yhtään paremmilta.

Kiinteä laajakaista on tarpeellinen, jopa välttämätön joillekin toimijoille. Suurin osa kuntalaisista tulee toimeen langattomilla yhteyksillä.

Kuntien tehtäviin ei laajakaistarakentaminen kuulu. Miksi ne haluavat ehdoin tahdoin velkaantua? Ovatko plussat ja miinukset menneet kuntapäättäjiltä sekaisin?

Hannu Luotola, Saarijärvi

https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Kuuskaistan-jäljet-pelottavat/1202793

HYVÄT, PAHAT JA TYHMÄT

- Hankasalmi ja Jämsä ovat selvinneet hyvin pysymällä kokonaan erossa kaistayhtiöistä. Siitä huolimatta heillä on kattavat viestiyhteydet.

- Kinnula, Laukaa ja Äänekoski ovat selvinneet hyvin omin toimin tai kaupallisia operaattoreita käyttämällä

- Jyväskylä, Saarijärvi ja Viitasaari ja niiden asukkaat ovat selvinneet kohtuullisin rahallisin vaurioin Kuuskaistasta eroon. Jyväskylän käräjäoikeus tuomitsi Kuuskaistan palauttamaan ennakkomaksut, mutta Seinäjoen "Hyvä Veli" käräjäoikeus auttoi Kuuskaistaa hyväksymällä sen "velkasaneeraukseen", eikä Jyväskylän käräjäoikeuden määräämiä maksuja saa enää velkoa eikä maksaa 8 vuoteen, koska ne on saneerausvelkoja!!!!!

- Kuhmoinen (65 %) perusti Kuuskaistan (35 %) kanssa Kuhmoisten Laajakaista Oy:n

- Uurainen (0,1 %) on Kuuskaistan (99,9 %) omistaman yhtiön osakas ja 3 miljoonan euron velkojen takaaja. Uurainen maksoi takaajana juuri 300 000 euron velan. Uurainen maksaa varmasti vielä loput 2,7 miljoonaa.

- KSVH/KSVV- rapukunnat ovat matkalla "Kankkulan kaivolla melkoisiin haasteisiin".
Pihtipudas, Kivijärvi, Kyyjärvi, Karstula, Kannankoski, Multia, Petäjävesi, Konnevesi, Toivakka ja Luhanka vastaavat takauksillaan KSVH Oy:n noin 33 miljoonan euron tappioista, täyttävä negatiivisen arvoisten osakkeiden ostolla yhtiön kassaa miljoonilla euroilla (2017 pyyntö 5 M€, 2018 nyt 2,2 M€ ja 2019?)

- Keuruu hinkuu vielä kovasti KSVV pippaloihin mukaan, mutta ko Hallinto-oikeus laittaa kapuloita rattaisiin


Mistä on kyse?
Sanna Savela, Yle Keski-Suomi, 12.3.2015
• Verkko-osuuskunta Kuuskaistan piti rakentaa valokuituverkko Keski-Suomessa 18 kuntaan.
• Kuuskaistan ajauduttua rahoitusvaikeuksiin kuusi kuntaa osti liiketoiminnan ja perusti Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n. (KSVV)
• Kuntien yhtiö on saanut verkon valmiiksi tähän mennessä neljässä kunnassa.
• Muut Kuuskaistan valinneet kunnat miettivät yhteistyön jatkamista Kuuskaistan kanssa tai liittymistä kuuden kunnan yhtiöön.
• Jämsä, Hankasalmi ja Kinnula jättäytyivät rakentamisesta sivuun jo alkuvaiheessa, nyt ne miettivät omia ratkaisuja. Kinnula rakensi itse oman verkon.
• Joutsa tähyilee Mikkelin Kyläverkon suuntaan.
• Äänekoskella ja Laukaassa verkon rakentajaksi valittiin Sonera.
• Maakunnassa ainoastaan Muuramessa verkko toteutuu kaupallisesti.

https://yle.fi/uutiset/3-7839512

kyllähän tässä petoksen tuntomerkit on ilmassa.nyt veronmaksajien kusettajat tulisi laittaa edesvastuuseen.

tieto lissää tuskaa ja kuitu...

Pettuvesi ei lähe rahottamaan konkurssikypsää KSVVtä. Näin on näreet sano valtuusto öylön.

Milloinkahan takausvastuut lankeaa kuntien maksettavaksi. Voisi arvella että 15 - 20 miljoonaa menee maksuun. Eipä ole paljoa kuntien rahoiks! Ei muuta kunnanjohtajat kuin grillaamaan ja makkaran kera tyytyväistä hymyä huuleen! Hyvää juhannuksen aikaa kaikille!

Valokuituverkot Oy:n raportissa on mainittu taseessa omaisuutena Aineettomiin oikeuksiin Liikearvo 278 000€. Kuitenkin Wikipedia: "Liikearvo merkitään aineettomaan omaisuuteen, ja se syntyy yleensä yritys­kaupan yhteydessä. Liikearvosta käytetään nimitystä goodwill [1]." Mitähän goodwillia tuokin on tässä tapauksessa? Ja toinen erikoisuus on Kehittämismenot 270 000€. Mitenköhän tuokin on jotain omaisuutta? Kehitetäänkö siellä nyt langatonta G7 tai ipv7? Tai jotain muuta erikoista? Eiköhän noi ole kuitenkin pelkkiä kuluja?

Miten toi on edes mahdollista? Kassassa ei taida olla killinkejä? Mistä palkat?
Taitaa olla menossa kuppaus kuntaliiton malliin!

Huu haa yhtiöiden tilinpäätöksillä ei ole mitään totuusarvoa.

Tuloslaskelman luvuilla ja numeroilla on sama painoarvo kuin niiden sijasta piirtelisi siihen lehmän kuvia.

Transkriptio
1 Kyberturvallinen älykäs palveluväylä Strateginen tutkimusavaus / TEKES Vaikutukset Jyväskylässä Pekka Neittaanmäki Jukka Valkonen
2 Kyberturvallinen älykäs palveluväylä = 10 % säästöt sote- kuluissa 10 % vähemmän käyntejä digitalisoimalla palveluja hyödyntämään yhteiskunnan uusia palvelujalustoja hyödyntäen verkkojen kautta erikoisosaamista mistä vaan... mikä mahdollistaa kehittyvän palvelukokemuksen tasavertaisesti eri alueilla ja luo innovatiivisten yritysten kautta uusia työpaikkoja elinkeinoelämässä... ja samalla parantaa työtehokkuutta ja työviihtyvyyttä julkisella sektorilla
3 Uudenaikainen e-sote Se kannattaa. Sitä odotetaan.
4 e-klinikan sähköisillä konsultaatioilla voidaan korvata hyvinkin 25 % konservatiivisille erikoisaloille suunnatuista lähetteistä ja poliklinikkakäynneistä. Kunnan erikoissairaanhoidon menoissa tämä merkitsee yli euron säästöä vuodessa 1000 asukasta kohti. (Esko Kumpusalo, terveydenhuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri, emeritusprofessori)
5 Laajakaistaverkkoon pohjautuva palveluväylä = Jalusta e-terveyskeskukselle ja e- omahoidolle e- terveyskeskus e- omahoito
6 Kyberturvallinen älykäs palveluväylä Tehokas kotoa- kotiin ketju Terveyskeskus- ja sairaalakäyntien valmistelu (potilastiedot, esitietolomakkeet, ajanvaraus) kotona Seuranta, toipilasaika, asiantuntijatuki ja etädiagnostiikka kotiin E-hoiva kotona Ennakoiva terveydenhoito sähköisten palvelujen tukemana (terveiden elämänapojen edistäminen) Sähköinen asiointi ja konsultaatio (tavoitteenasettelu ja seuranta), tiedonhaku ja etädiagnostiikka Omahoidon verkkokurssit, itsearvioinnit
7 10 10 : vaikuttavuus Jyväskylässä numeroina Omaishoidon tuki ja palveluasuminen 1600 henkilöä 10 % tehostus Potilaskontaktit 1.1 milj. kpl milj. kpl Hoitopäivien lukumäärä 0.6 milj. kpl milj. kpl Potilaskontaktin hinta a % Perusterveydenhoitoja sosiaalitoimen kulut 286 milj. Erikoissairaanhoitokulut 144 milj. Yhteensä kustannussäästöt = = 43 milj.
8 Erinomaiset taustatekijät hyödynnettäviksi Ohjelma Keski-Suomen ICT- strategia Horizon 2020 Laajakaista kaikille Kansallinen palveluväylä Kyberturvallisuuden INKA- ohjelma SADe (sähköinen asiointi ja demokratia) Kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT- tukiohjelma KIDE Kasvu Innovaatiot Digitaaliset palvelut - Evoluutio Merkitys Maakuntastrategiaa tukeva ICT EU-rahoitusohjelma mm. sote- alueelle Valtioneuvoston ja EU:n tuki verkonrakennukseen Tiedonvälityskokonaisuus avoimet rajapinnat eri toimijoille ja palveluille Suomesta kansainvälisesti tunnustettu kyberturvallisuuden edelläkävijä Sähköisen asioinnin edistäminen ja julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteensopivuus Kuntien tietohallintotoiminnan toimintaedellytyksien varmistaminen Älystrategia ICT:tä hyödyntävien ratkaisujen käyttöönoton edistämiseksi
9 Lisätietoja Keski-Suomen ICT- strategia: ICT-sote Keski-Suomi Miksi valokuituverkko: nopean laajakaistan hyödyt Tekes-hankkeen kyberturvallinen älykäs palveluväylä työpaketit
10 ICT-SOTE Keski-Suomi Pohjautuu kansalliseen ja kansainväliseen toimintaympäristöön Hyödyntää kansallisia hankkeita. Osa maakuntastrategiaa. ICT-SOTE on yksi kehittämispilareista.
11 Valokuitu-laajakaistaverkon hyödyt Etätyön joustavuus, mukavuus ja kustannustehokkuus Julkiset palvelut ja asiointi käden ulottuvilla Sähköisten palvelujen saatavuus Verkko-opiskelu: elinikäinen oppiminen Yhteisöllisyys verkossa Yrittäjyys, elinkeinon harjoittaminen Kuntalainen Yritysten toiminta perustuu luotettaviin ja nopeisiin yhteyksiin kansallisesti ja kansainvälisesti Digitalisoitumiskehitys luo uutta liiketoimintaa Pilvipalvelut laajentuvat koko yrityskenttään Yritykset sijoittuvat sinne, missä laajakaistayhteydet sijaitsevat Laajakaistayhteydet välttämättömiä myös maatalous- ja matkailuyrittämiselle Signaali yrittäjille kunnan ja maakunnan halusta rakentaa tulevaisuutta Yritykset Palvelutuotannon kustannustehokkuus Kriittisen informaatioinfrastruktuurin hallinta Kuntalaisten tasavertaisuus - palvelujen tasalaatuisuus Erikoisosaamisen saatavuus ja tehokas käyttö Monipalvelupiste kuntalaisen kotona Kunta Luo turvallisuutta Lisää viihtyvyyttä, elinkelpoisuutta ja kestävää kehitystä Mahdollistaa tasavertaisen palvelutarjonnan saatavuuden Kunnallinen ja maakunnallinen yhteenkuuluvuus Koko kunnan potentiaalin hyödyntäminen: yrittäjyys, kulttuurinen rikkaus Yhteisöt
12 Keski-Suomen valokuituverkon tuomat hyödyt Kuntien omistama valokuituverkkoyhtiö Välittömät hyödyt Osa kuntien palveluväylää Omakustannustaso Tuotot jäävät maakuntaan Ei datapohjaista laskutusta Välilliset hyödyt: esimerkkejä Uuden sukupolven koulu Yritysten sijoittuminen Sote- sektorin säästöt: 10 % Parempi kyberturvallisuus
13 Terveydenhoito: säästöt 570 milj. / v. koko Suomessa 127 milj. / v Keski-Suomessa Kokonaissäästöt 2 Mrd eur / vuosi Suomessa 100 milj euroa / vuosi Keski-Suomessa

"Keski-Suomen valokuituverkon tuomat hyödyt Kuntien omistama valokuituverkkoyhtiö Välittömät hyödyt Osa kuntien palveluväylää Omakustannustaso Tuotot jäävät maakuntaan Ei datapohjaista laskutusta Välilliset hyödyt: esimerkkejä Uuden sukupolven koulu Yritysten sijoittuminen Sote-sektorin säästöt: 10 % Parempi kyberturvallisuus"

Tämäkö aiheuttaa liikearvoa ja kehittämusmenoja noin 500 000€ ja voidaanko merkitä siten että se lisää tuloja ja vähentää kuluja?

Toi on sitä höpö höpö tieteellistä ja YLEISTÄ sanahelinää.
Tosiasia on se, että noin kymmenellä kunnalla on kymmenien miljoonien velkavastuut. Tuloja ei ole.
Väännä siitä sitten myönteistä!

tätä saarnamiesten liturgiaa on jo kuultu ihan tarpeeksi ei aiheuta hurmostilaa en osta sote talojen osakkeita.

Valokuituverkkojen maakuntajohtajat ja kunnanjohtajat (42) ovat lähestynee ministeri Anne Berneriä ja Anu Vehviläistä kirjeitse, jotta valtio perustaisi "roskapankin" josta sitten rahoitettaisiin valokaapelit. Valtion rahapussille kova hinku kuntien rahapussin lisäksi.

Valokuituverkkojen rakentamiseen toimijat ovat saaneet laajakaistatukilain mukaista tukea, joka muodostuu kuntien, valtion ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman
2007–2013 (EU:n elvytysvarat) tuesta.

Selvityksen mukaan osuuskunnat ja osakeyhtiöt näkevät rahoitustilanteensa haasteellisena. Osa osuuskunnista ja kuntaomisteisista yhtiöistä ovat suhteessa liikevaihtoonsa ja tuloksentekokykyynsä hyvin velkaantuneita ja ovat nyt ajautuneet
tai ajautumassa suurin vaikeuksiin rahoituskustannusten eli korkeiden lainakorkojen tai korkeiden takauskustannusten ja lainojen lyhyiden juoksuaikojen takia.

Yksinomaan kuituverkon omistuksella ja hallinnoinnilla ei markkinoilta ole saatavissa kassavirtaa, jolla ne pystyvät hoitamaan lainojen korot ja lyhennykset alun perin suunnitellussa aikataulussa, koska julkiset tuet muodostuivat merkittävästi alun perin odotettua pienemmiksi.

ESITYS MINISTERIÖILLE
7.2.2017

Osuuskuntien ja kuntayhtiöiden omistaja-, rahoitus- tai takausvastuita kantavien kuntien puolesta esitämme kohteliaimmin Teille ministeri Anne Berner ja ministeri Anu Vehviläinen, että valtuutatte ministeriöiden virkamieskoneiston yhteistyössä eri osapuolten kesken valmistelemaan vaikeuksissa oleville tai vaikeuksiin ajautuville
osuuskunnille ja kuntaomisteisille yhtiöille rahoitusjärjestelyn, jonka yhtenä osapuolena on Suomen valtio.

Muita osapuolia rahoitusratkaisun valmistelussa ovat rakentamista rahoittaneet kunnat, kuituyhteyksiä rakentaneet osuuskunnat ja osakeyhtiöt, Finnvera Oyj ja erityisesti
investointeja rahoittaneiden rahalaitosten edustajat.
Valtuutuksen toivotaan kattavan myös ministeriöille mahdollisuuden käyttää rahoitukseen erikoistuneiden konsulttiyhtiöiden palveluksia tarvittaessa
.
Valtio osapuolena voi esimerkiksi antaa yhtiöiden/ osuuskuntien vieraan pääoman uudelleen järjestämiselle vakuudet esimerkiksi valtuuttamalla Finnvera Oyj:n laajentamaan takaustenantovaltuutta ja kestoa, mielellään 30 vuoteen.

Pidemmälle menevässä ratkaisumallissa puheena olevien osakeyhtiöiden ja
osuuskuntien vieraspääoma kootaan erilliseen valtio-omisteiseen yhtiöön, jolle haetaan rahoitus markkinoilta ja vakuudet tulisivat Suomen valtiolta.

Niin valtiolla kuin kunnillakin on mittava yhteinen intressi vastata siitä, että valtion ja kuntien kuituverkkoihin tehdyt satsaukset ovat turvassa ja konkurssit vältetään.


Kuituosuuskuntien, kuntien ja kuntaomisteisten osakeyhtiöiden puolesta kunnioittavasti
42 kpl maakunta- ja kuntajohtajaa.

https://www.keskisuomi.fi/filebank/25162-2017_45.pdf

"Yksinomaan kuituverkon omistuksella ja hallinnoinnilla ei markkinoilta ole saatavissa kassavirtaa, jolla ne pystyvät hoitamaan lainojen korot ja lyhennykset alun perin suunnitellussa aikataulussa, koska julkiset tuet muodostuivat merkittävästi alun perin odotettua pienemmiksi."

Kunnanjohtajat ovat allekirjoittaneet tällaisen lausuman, mutta siitä huolimatta ne esittävät kuntien hallituksille, että kun annetaan rahaa lisää rakennelmiin niin saadaan uusia asiakkaita ja homma käy kannattavaksi. Ainakin saa sellaisen käsityksen päätöksistä. Täällähän julkista rahaa on mennyt rakennelmiin yli 100%, eikä sittenkään vielä homma suju.

Maailman ensimmäinen kaupallinen 5G-verkko avattiin Suomessa – Asiantuntija: "Mullistaa operaattoreiden ansaintamallit"

Varsinaista kaupallistumista joudutaan odottamaan vielä ainakin ensi vuoteen.

5G 27.6.2018 https://yle.fi/uutiset/18-89663

Teleoperaattori Elisa on avannut ensimmäisenä maailmassa kaupallisen 5G-verkon. Yhtiö kertoi asiasta keskiviikkona tiedotteessaan. Ensimmäisen yhteyden otti liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.), joka soitti videopuhelun Viron talous- ja rakenneministeri Kadri Simsonille.

– Viestintäministeriö on valmis jakamaan ensimmäiset 5G-luvat syksyllä, mikä mahdollistaa 5G-verkkojen rakentamisen Suomessa ensimmäisten maiden joukossa maailmassa, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner tiedotteessa.

Myös muut operaattorit ovat avaamassa 5G-yhteyksiä. Telia on luvannut avata verkkonsa vielä tänä vuonna.

5G:n kerrotaan tuovan mobiilipalvelujen käyttäjille muun muassa moninkertaiset tiedonsiirtonopeudet, lyhyemmän viiveen ja mahdollistavan suuremman laitemäärän kytkemisen verkkoon.

Ylen toukokuussa haastattelemien asiantuntijoiden mukaan 5G-verkkoa tukevia puhelimia ja muita laitteita alkaa tulla markkinoille mahdollisesti jo ensi vuonna, mutta laajemmin vasta vuonna 2020. Puhelimien hintojen arvioidaan nousevan entisestään.

5G-yhteyttä voidaan hyödyntää myös esimerkiksi teollisuuden aloilla sairaankuljetuksesta valtamerilaivojen ohjaukseen. Yle esitteli verkkoa hyödyntävää teollista kypärää, jolla esimerkiksi huoltotöitä tekevä voi saada yhteyden asiantuntijaan toiselle puolelle maailmaa.

Aalto-yliopiston professori: Operaattoreiden ansaintamallit muuttuvat
Operaattoreille 5G ei kuitenkaan välttämättä tarjoa pelkkää auvoa. Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Raimo Kantola huomauttaa Talouselämässä maanantaina julkaistussa kirjoituksessa, että 5G voi sotkea operaattoreiden ansaintaa. (siirryt toiseen palveluun)

Kantolan mukaan 5G tuo mukanaan uusia yrityksiä ja palveluita, jotka kilpailevat operaattoreiden kanssa. Esimerkiksi 5G-verkon ohjaus ei ole kiinni laitteessa eli liikkuvuutta voi hallita pilvipalveluiden avulla. Pilvipalveluissa suuria toimijoita ovat Facebookin, Googlen ja Amazonin kaltaiset jättiyhtiöt.

Viestintäviraston mukaan 5G-verkon taajuudet huutokaupataan vielä tänä vuonna. Kantolan mielestä huutokaupassa tapahtuisi paha virhe, jos taajuudet menisivät vain kolmelle teleoperaattorille. Kantola kritisoi, etteivät operaattorit ole riittävän innovatiivisia teollisuuden tarpeisiin.

Euroopan unioni on myös edistänyt nopeiden verkkoyhteyksien saavutettavuutta. Kesäkuun alussa solmitun sopimuksen mukaan, kaikilla olisi vuoteen 2025 mennessä käytössä vähintään siirtonopeudella 100 Mbit/s oleva verkko. Myös 5G-verkko olisi käytössä kaikissa kaupungeissa. Sopimuksen mukaan operaattorit saavat käyttää 5G-verkkoa vähintään 20 vuotta.

https://yle.fi/uutiset/18-89663

Lue lisää:
Luulitko, että 5G on uusinta uutta? 6G:n tuoma scifi-tulevaisuus häämöttää jo kulman takana – ja sitä kehitetään Oulussa

Suomi kirittää muita Pohjoismaita 5G -verkon edistäjänä – tavallisen kansalaisen taskuun 5G ilmestyy vasta vuosien kuluttua

5G-verkko on vihdoin jo ovella – kohta markkinoille tulevalla tekniikalla voidaan siirtää vaikka hologrammi

KSVV huutokauppaan mukaan! Omistajakunnilta rahahanoista lisää, onhan sieltä ennenkin tullut.

Tässä sitä nyt ollaan, että markkinat ovat hoitaneet tietoliikenteen ja nyt saa langattomasti jo 100 megan nopeuksia ja käytettävyys on täysin omaa luokkaansa verrattuna langallisten kiinteään paikkasidontaiseen ominaisuuteen. Tällaisen liittymän saa paljon edullisemmin kuin kuituliittymän - vuosisäästö yli 500€ ja toimii missä vain ilman lisämaksuja.

Joo ja ei kuntien tehtävä ole rakentaa laajakaistoja. Onhan tässä jo nähty mihin se johtaa: velkaa velan päälle.
Ei ole osaamista. Keinotekoiset yhtiöt kuppaavat ylisuurilla kustannuksilla.
Ei ole helppo tunnustaa tehtyjä virheitä. Apuun huudetaan valtiota, sitä samaa veronmaksajien rahaa mitä kunnat syytävät huuhaahommiin.
Kun on pikkusormi annettu pirulle koko käden se vie, jos ei panna stoppia.

5G-mobiiliverkko kellistää lopullisesti Keski-Suomen valokuituverkko Oy:n ja muut Suomen kunnalliset" kuituhaihatus yhtiöt". Asiakkaat haluavat ensisijaisesti mobiilin mukaan Himokselle ja Äänekosken superleirillekin.

Elisa laajentaa 4G yhteyksiään eri puolilla Keski-Suomea – valmistautuminen 5G:hen vauhdissa myös Jyväskylässä

02.07.2018
Elisa ilmoitti kesäkuun lopulla avanneensa maailman ensimmäiset kaupalliset 5G-verkot Tampereella ja Tallinnassa.

Elisan Keski-Suomen aluejohtaja Juha Peltomäki kertoo, että kesän aikana muun muassa Jyväskylän Roninmäen masto saa uutta tekniikkaa 5G:tä varten. Kuva: Sami Saarenpää
Mobiiliverkko-operaattori Elisa on parantanut 4G-yhteyksiään Keski-Suomessa. Kevään ja kesän aikana Elisa on laajentanut 4G-verkkoa ja parantanut kapasiteettia Jyväskylässä, Jämsässä, Äänekoskella, Keuruulla, Laukaassa, Muuramessa, Hankasalmella, Joutsassa ja Karstulassa sekä Toivakassa ja Viitasaarella.

Lisäksi laajennuksia on tehty Kuhmoisissa, Kyyjärvellä, Kivijärvellä ja Saarijärvellä sekä Konnevedellä ja Pihtiputaalla. Myös Multiassa ja Luhangalla on tehty verkkolaajennuksia.
Verkon laajennukset takaavat asiakkaille entistäkin sujuvammat ja paremmat yhteydet, kun nettiyhteys ei hidastele edes ruuhka-aikoina.

Elisan 4G-verkon alueella asuu tällä hetkellä 99 prosenttia suomalaisista. Verkkoa laajennetaan jatkuvasti ja verkon laajennusten lisäksi myös verkon kapasiteettia parannetaan.

Ensimmäiset 5G-verkot jo käytössä
Elisa on testannut jo usean vuoden ajan tulevaisuuden 5G-verkon toteutukseen käytettävää teknologiaa. 5G:llä on viitattu 2020-luvulla yleistyviin mobiileihin tiedonsiirtojärjestelmiin. Elisa ilmoitti kesäkuun lopulla avanneensa maailman ensimmäiset kaupalliset 5G-verkot Tampereella ja Tallinnassa.

– Suomalaiset ovat maailman eniten mobiilidataa käyttävä kansa, ja tämä näkyy myös Keski-Suomessa. Panostamme jatkuvasti alueen verkkojen kehitykseen ja 4G-verkon parannuksien lisäksi valmistaudumme 5G-aikaan, Elisan Keski-Suomen aluejohtaja Juha Peltomäki kertoo.

Elisa on päivittänyt verkkoihinsa 5G-valmiuksia eri puolilla Suomea. 5G-valmiudet omaavan verkon rakennustyöt ovat parhaillaan käynnissä myös Jyväskylässä.
– Seuraavan sukupolven 5G-verkon myötä esimerkiksi virtuaalitodellisuussovellukset yleistyvät ja roboteista ihmisten apuna tulee arkipäivää. Tiedossa on siis mielenkiintoisia mahdollisuuksia ja edelläkävijänä varmistamme, että meidän asiakkaamme pääsevät käyttämään uusia palveluita ensimmäisten joukossa, Peltomäki kertoo.

Topias Peltonen

https://www.ksml.fi/talous/Elisa-laajentaa-4G-yhteyksiään-eri-puolilla-Keski-Suomea-–-valmistautuminen-5Ghen-vauhdissa-myös-Jyväskylässä/1221442?pwbi=ca71bfb7e34017b11c1f265956cb0263

Vieläkin lausutaan ihmisille että tukia on saamatta yli 4 miljoonaa €, mutta se tuki on tullut jo kuntien kautta sijoituksena yhtiölle. Kunnat antaa rahaa valtion varoista, ja ovat antaneet jo reippaasti tuon määrän pääomasijoituksena. Ja Valtion varoista tukena tämä yli 4miljoonakin pitäisi näköjään vielä saada. Mutta kuntien tekemä pääomasijoitus luetaan kokonaisuudessaan valtion tueksi. Nythän näyttää siltä että tämä yli 4 miljoonaa halutaan saada kahteen kertaan.

Mikään ei riitä tukiin tottuneille! On liian kuivaa, kylmää, märkää, kuumaa, tuhoelukoita, myrskyä tai EU kurmuuttaa.
Valtion pitää korvata lusikointi suuhun asti.
Mikä puolue?

ELY-keskuksen mukaan Verkkoyhtiöllä pyyhkii hyvin niin miksei yhtiö mene pankkiin kyselemään rahoitusta. Lähtisikö pankki antamaan yhtiölle rahaa näillä näytöillä ja takuilla. En usko tältä istuimelta. Pankki ei saisi ikinä rahojaan takaisin, mutta kunnat ei riskeistä välitä vaan lisää työnnetään. Elyllä on kuulemma eri lait kuin Viestintävirastolla kun taas jakaa johonkin Saarijärven peräkylälle tukirahoja.

Joo, ei yhtiö voi perustella vaikeuksiaan sillä ettei ole rahaa valitusten vuoksi tai sen vuoksi ettei joku kunta anna sitä heille. Pankit on sellaisia laitoksia joista rahaa perinteisesti on haettu ja vieläkin ne ovat olemassa sitä varten.

Suomen omavaraisimpia yhtiöitä ja rahat on loppu jos kunnat ei sijoita lisää. Mistä tämä kertoo?

Se kertoo siitä että kysymyksessä on laajakaistakuntien kurimus (KSML 5.8.). Mikä on siis näköpiirissä ? Päättymätön sarja kuntien tukia!

Vielä siitä Svop - sijoituksesta vähän, jotta kunnat ajatteli tehdä kaikki sisältävän, oikein hyvän päätöksen, ne valtuutti edustajan tekemän yksimielisen päätöksen. Siis ohjeena oli tehdä yksimielinen päätös yhtiökokouksessa. EI muuta.

Yksimielinen päätös tarkoitti kuntien mielestä ilmeisesti sitä, ettei kunnat harjoittaneet konserniohjausta, koska ei tiedetty "etukäteen" mikä se yksimielinen päätös tulee olemaan. Pihtiputaalla kunta, ja ehkä muuallakin, päätti ettei tästä edustajan ohjeistamisessa saa tehdä valitusta koska se on vain valmistelua. Hallinto-oikeus oli toista mieltä ja piti toimenpidettä ohjauksena joka sitoi yhtiökokousedustajaa.

No, yksimielinen päätös oli se, että muutetaan pääomalainat Svop sijoitukseksi, kuten Viestintävirasto on edellyttänyt jotta tuki saadaan täysimääräisenä. Näin sitä perusteltiin kuntien päätöksissä. Mutta Viestintävirasto ei ollut edellyttänyt kuitenkaan tuota sijoitusta tuollaisena. Oliko kyseessä siis kuullun väärinymmärrys? Kaikkinainen väärinymmärrys? Ainakin tuolla sijoituksella saatiin verkkoyhtiöstä talaudellisesti kannattava yhtiö.

Kuntien rahoilla sinnittelevä KSVV kalliine lakimiehineen vedättää ymmärtämättömiä kuntien edustajia viimeseen tappiin saakka.
Aina löytyy lakimiehiä keksimään uusia juonia kuntien rahahanojen juoksuttamiseksi.
Jonkinlainen vastuu niillä hallituksen jäsenillä täytyy olla kun ovat viemässä yhtiötä konkurssiin. Ja mikä niitten kuntien hallitusten vastuu on?

Kepun liiketoiminta periaatteita puhtaimmillaa.

Sama meno on Kepu enemmistöisten kuntien laajakaista toimissa.
valtion ja kuntien verovaroilla koottuja varoja lypsetään tukiaisina 3 - 4 kertaisesti laajakaistalain salliman enimmäismäärän.


1. Tontti maksettiin kahteen kertaan ja kymmenen miljoonaa on kateissa – Nuorisosäätiö pyytää poliisia selvittämään Piritan puhalluksen

Jyri Hänninen
19.8.2018
Nuorisosäätiö on tehnyt poliisille useita tutkintapyyntöjä entisten johtajiensa toiminnasta. Suurin taloudellinen epäselvyys liittyy Nuorisosäätiön Virossa tekemään tonttikauppaan.
Nuorisosäätiön entisten johtajien Aki Haaron ja Perttu Nousiaisen toimintaa koskeva lahjus- ja talousrikostutkinta on laajentumassa. Nuorisosäätiö on jättänyt poliisille useita uusia tutkintapyyntöä.
Niissä pyydetään selvittämään muun muassa useiden miljoonien eurojen konsulttipalkkioita, joita Nuorisosäätiön nykyinen johto epäilee perusteettomiksi.
Suurin taloudellinen epäselvyys liittyy tonttikauppaan Virossa, joka on aiheuttanut Nuorisosäätiölle jopa kymmenen miljoonan euron tappiot.
Tutkintapyynnöissä Nuorisosäätiö pyytää selvittämään säätiön entisten johtajien lisäksi myös useiden suomalaisten ja virolaisten liikemiesten toimintaa

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/08/19/tontti-maksettiin-kahteen-kertaan-ja-kymmenen-miljoonaa-on-kateissa


2. Talousrikoksista tuomitut Nuorisosäätiön konsultteina – maksettiinko jättipalkkioita tyhjästä?

Jyri Hänninen
19.8.2018
Nuorisosäätiö on maksanut suuria konsulttipalkkioita virolaisille pöytälaatikkoyhtiöille sekä rikoksista tuomituille liikemiehille. Nuorisosäätiön nykyinen johto epäilee laskujen olevan perusteettomia.
Puoli miljoonaa euroa virolaiselle pöytälaatikkoyhtiölle. Lähes kaksi miljoonaa euroa talousrikoksista tuomitun suomalaisen liikemiehen yhtiölle.
Satoja tuhansia euroja liiketoimintakiellossa olevalle virolaisella miehelle, jolla on talousrikostuomioita Suomessa.
Nuorisosäätiön uusi johto epäilee, että merkittävä osa maksuista on tekaistuja
Nuorisosäätiö on käyttänyt viime vuosina miljoonia euroja konsultti- ja välityspalkkioihin sekä lainoihin, joita on myönnetty virolaisille pöytälaatikkoyhtiöille. Merkittävä osa palkkioista on maksettu Nuorisosäätiön tytäryhtiöistä.
Nuorisosäätiö on myös tehnyt Virossa lainasopimuksia, joiden perusteella on siirretty satoja tuhansia euroja virolaisille pöytälaatikkoyhtiöille. Lainasopimuksen perusteet ovat epäselviä.
Nuorisosäätiön uusi johto epäilee, että merkittävä osa maksuista on tekaistuja. Tämän takia yleishyödyllinen säätiö on jättänyt maksuista tutkintapyynnön Helsingin poliisille.
MOT:n selvityksen mukaan konsultti- ja välityspalkkioiden takaa paljastuu värikäs liikemiesten verkosto, joista ainakin kahdella on rikostaustaa.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/08/19/talousrikoksista-tuomitut-nuorisosaation-konsultteina-maksettiinko

"Talouselämän ja elinkeinojen edistäminen" valtion tukirahalla tarkoittaa KEPUn kielellä oman lompakon täyttämistä valtion ja kuntien verovaroilla.
Tässä muutama hyvin tunnettu esimerkki KEPU-casestä.

Niitä on sadan vuoden ajalta aina Santeri Alkion päivistä asti mittaamaton määrä.

1. Laman 1990 luvun alussa valtio sääti pikaisesti tukilain asuntojen ja talojen energiakorjausten ja tehostamiseen. Siinä oli avustusta noin 40 % ja oma osuus 60 %
”Kuntien rakennusneuvojat kiersivät talosta taloon maaseudulla ja opettivat, että pitää tehdä niin suuri kustannusarvio hakemukseen, että tuki riittää sitten yksistään työhön ja siihen voidaan tehdä mm. tapetoinnit, maalaukset, nurmikon- ja puutarhan rakentaminen ja mm. uusi koirankoppi, jne”
konsultin kertomaa

2. Jätevesiasetus haja-asutus alueille, Paula Lehtomäki, Juha Sipilä, Kepu 2014
”Kakkaputki joka mummun mökkiin”
Juha Sipilä perusti Green Rock Oy nimisen yhtiön markkinoimaan ”kivikummeleita” joiden piti puhdistaa jätevedet mökeistä. Se ei saavuttanut edes puuhatun lain edellyttämiä puhdistusarvoja. Konkurssi tuli, kun jätevesilaki vesittyi.

https://www.suomenuutiset.fi/juha-sipilan-yhtion-ja-jatevesiasetuksen-yhteinen-taival-ensin-rakennettiin-laitteet-sitten-sorvattiin-asetus/

3. Nova Group Oy
Kävi kiinteistökauppoja Kuntien Vakuutusyhtiön KEVAn kanssa valtion ja RAYn tukirahoilla ja lahjoi Kepun ja KOKin poliitikkoja, sekä jakoi vaalitukia.
Oikeuteen meni liiketoimet yleisen syyttäjän ajamana ja Merisalo ja Yli-Saunamäki sekä useat KEPUN poliitikot saivat vankeutta ja ehdollista petoksista ja lahjonnasta.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000097171.html

4. Kehittyvien Maakuntien Suomi oli Nova Groupin kyljessä KEPUN yhdistys, joka jakoi lahjuksia ja vaalitukea valtion varoilla. Kaikkien vaalitukien "äiti"

https://yle.fi/uutiset/3-5054862

5. Nuorisosäätiö. Valtion Sosiaalisen asuntotuotannon, ARA, rahoilla keinottelu Suomessa, Virossa ja veroparatiiseissa. Perttu Nousiainen ja Aki Haaro ja paljon KEPUN kakkosketjun poliitikkoja rikostutkinnassa. Matti Vanhanen taisi olla suosiollinen valtion tukirahojen jakaja säätiölle.

https://yle.fi/uutiset/3-9114225
https://yle.fi/uutiset/3-9043700

6. Matti Vanhasen II-hallituksen säätämä laki ”laajakaista kaikille”
”Valokuitu joka mummun mökkiin, myös Pihtiputaan mummolle”
Esimerkkinä Kuuskaistan kohellukset Keski-Suomessa ja asukkaiden ja kuntien pissittäminen kuntien KEPU kunnanjohtajien ja Keski-Suomen Liiton vankkumattomalla tuella.

Kuuskaistan perillinen Keski-Suomen Verkkoholding Oy (KSVH) ja Keski-Suomen Valokuituverkot Oy (KSVV) ovat onnistuneet haalimaan 10 omistajakunnaltaan noin kolme kertaa lain salliman julkisen valtion- ja kuntien tukirahat eli enemmän kuin 100 % koko hankekustannukset.

Nyt Valokuituyhtiö, KSVV, riitelee kuntien verovaroilla valituksin Viestintäviraston kanssa, Viestintävirasto kieltäytyi hyväksymästä KSVVn tukihakemukset liikaa maksetun tuen perusteella laittomina.

KSVV:llä ei nyt ole yhtään rahaa. Kenellä saadut tukirahat ovat?

https://yle.fi/uutiset/3-8775816

Totta tosiaan.

Tuo on se "maan tapa" ja hallinnon rämettyminen erityisesti KEPUn toimesta.
Muualla maailmassa sitä kutsutaan oikeilla nimillä, epärehellisyys, korruptio ja rikollisuus.

Mutta kun sitä toteuttaa pääministeripuolue, siitä häveliäästi vaietaan.

On tämä todella masentavaa tietoa, vartavastenko bisnestä pönkitetään lailla ja asetuksilla ja konnankoukuilla kun on mahdollisuus ja valtaa ja kuntien päätöksillä? Sitäkö varten on lainlaatijat ja osa laista on tehty? Mitenköhän me tavalliset yrittäjät oikein mahdetaan pärjätä kilpailussa kun ei saa yhtään keplotella? Tuokin laajakaista toteutettiin ilman maakunnan yksityisiä yrityksiä ja perustettiin uusi kunnallinen yritys tai kaksi etuoikeudella verotulojen saajaksi, myymällä osakkeita omistajakunnille. Sitä se saa koko ajan, kuten on nähty!

Mutta mihin tällä kaikella pyritään? Auttamaanko kansalaista?

KMS:n säännöissä sanotaan kauniisti:"Yhdistyksen säännöissä sanotaan, että sen tarkoituksena on Suomen maakuntien vetovoimaisuuden ylläpitäminen, kansalaiskeskustelun aktivoiminen, äänestysaktiivisuuden lisääminen ja erilaisten maakunnallisten kehittämishankkeiden edistäminen."

Onkohan tuo jo tuossa vaiheessa, syntyessään sisäisesti saastunut? Mikä oli todellinen pyrkimys?

Kotimaa 22.08.2018 15:34

Laajakaistarakentaminen: KHO kumosi Multian kunnan Keski-Suomen Verkkoholdingille antaman takauksen

Laajakaistarakentaminen: KHO kumosi Multian kunnan Keski-Suomen ...
https://www.ksml.fi/...KHO-kumosi-Multian-kunnan-Keski-Suomen-Verkkoholdingill...
45 minuuttia sitten - Korkein hallinto-oikeus on kumonnut Multian kunnanvaltuuston... kumosi Multian kunnan Keski-Suomen Verkkoholdingille antaman takauksen ...

https://www.ksml.fi/kotimaa/Laajakaistarakentaminen-KHO-kumosi-Multian-kunnan-Keski-Suomen-Verkkoholdingille-antaman-takauksen/1244578

"KHO:n käsittelyn yhteydessä kunta ilmoitti, että tukisäännösten tarkastelu oli tehty jo aiemmin, kun valtuusto päätti valokuituverkon rakentamis- ja rahoitusjärjestelyistä. KHO totesi kuitenkin, ettei asiakirjoista käy ilmi tällaista tarkastelua tehdyn missään vaiheessa."

Onkohan Multian kunta saastunut kun se kertoo väärää totuutta Korkeimmalle hallinto-oikeudelle?

Saastuneisuus on levinnyt laajalle alueelle ja on sieltä helposti löydettävissä, jos joku vaan lähtee kopan kanssa liikkeelle. Sitten voi sitä myrkkyä kerätä, keittää ja ihastella keittiössä jos nauttii saastuneisuudesta. Nyt on kuitenkin niin että se pitää kerätä kärryyn tarkasti ja viedä jätteenpolttolaitoksen uuniin, koska se on yhteiskunnallisesti hyvin vaarallista ainetta.

Keski-Suomen Ely on maksanut laajakaistatukea Valokuituverkoille vaikka Viestintävirasto ei maksa, koska mm. julkista tukea on jo muutenkin yhtiölle annettu liikaa. Elyn mielestä julkinen tuki on muuta kuin julkista tukea koska on myöntänyt lisää julkista tukea. Kyse ei vieläpä ole stiignafuulista tarkastelusta! Onkohan kaikilla tuenhakijoilla mahdollisuudet saada enemmän julkista tukea kuin laki sallii vai onko kyseessä erikoistapaus vai normaali vääntö?

Kuntien toimeksiannosta perustettu selvitysryhmä, jota toimeksiantoa ei nähtävästi kuitenkaan kunnilta ole ollut, perusti väliyhtiön eli Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n, jotta valtiontuki voidaan antaa sille, kun sitä ei voi antaa suoraan Valokuituverkot Oy:lle. Koko himmeli on nyt todettu Kho:ssa sen suhteen torsoksi. Kuka päätöksenteossa vastaa tästä torsosta, jolla kunnat menetti tuet?

ELYn "asiantuntija" kertoo perustelussaan, että kun ELY antaa Valtion rahaa Keski-Suomen Verkkoholding Oylle (KSVH) ja sitten sitten Verkkoholding antaa sen 100 % omistamalleen Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:lle (KSVV), niin valtion raha muuttuukin "yleiseksi markkinarahaksi"

Juuri tämän vuoksi Mauri Pekkarinen, Lauri Ihalainen, Teppo Sirniö ja Timo Rusanen ja muut "kaverit" valitsivat "väliyhtiömallin" 12.12.2014 Pekkarisen kutsumassa "Eduskuntakokouksessa"

Mallin esitteli Jon Forsell, Insipra, rupukuntien konsultti Kuntaliitosta.

Ohessa KSML paperilehdestä 29.8.2018 häveliäs postimerkin kokoinen uutinen Multian kunnan hallinto henkilöiden rötöstelystä KSVV kuiturahoituksista veronmaksajien rahoilla.

MULTIA HALUAA KOKONAISARVION TAKAUSTILANTEESTA LIITTYEN KHO:n HYLKÄYSPÄÄTÖKSEEN

29.8.2018

Multian kunnanhallitus keskusteli keskiviikkona epävirallisesti Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä, jolla kumottiin valtuuston tammikuussa 2015 tekemä päätös noin miljoonan euron omavelkaisen takauksen myöntämisestä Keski-Suomen Verkkoholding Oy:lle. Koska päätös ei saanut valituksen vuoksi lainvoimaa, sitä ei ole toimeenpantu.

Kunnanjohtaja ERKKI PYÖKKIMIEHEN mukaan hallitus katsoi, että tilanteesta on tehtävä kokonaisarvio yhtiön osakaskuntien kesken. Verkkoholdingin varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 29.8 Jyväskylässä ja osakaskokous 6.9. Petäjävedellä.

Hallitus päätti, että yhtiökokouksessa kuntaa edustavat Pyökkimiehen lisäksi valtuuston puheenjohtaja SEPPO LAMPINEN (sd.) ja hallituksen varapuheenjohtaja YRJÖ UITAMO (kesk.)

Multian kunnan pitäisi pyytää Selvitysryhmän puheenjohtaja kuultavaksi, ja kysyä häneltä tärkeitä kysymyksiä mm. Mistä hän sai aiheen perustaa väliyhtiön ja miksi hän halusi perustaa sen?

Puheenjohtaja saa Multian kunnalta ehkä matkakorvauksen.

Nouseeko laajakaistakunnissa vanhusten ruokailumaksut ja hoitomaksut laajakaistamenojen takia?

Mihinkähän oivalluksen lamppuun sitten perustuu se että valokuituliittymä nähdään niin tärkeäksi että lähes kaikista siihen tutustumista tehneet 100% haksahti siihen eikä miljoonat säikäyttäneet, vaikka arkielämän vaateisiin samantasoisen palvelun kunnat sai markkinoilta ilman latinlatia.
Ja mistä se painostaminen ja valehteleminen sai alkunsa kuten että Viitasaari menetti miljoonia parin valituksen tehneen persun takia, tai että lisäaikaa ei tule ja tuet menetetään jos viivytellään ja on pakko tehdä laajakaistapäätökset nopeasti.

Verkkoholding yhtiön omistajakuntien valtuutetut melkein kaikki purematta nieli päätösesittelyn vaikka kunnat päättää siinä antaa omavelkaisen takauksen lainalle, miljoonille euroille. Miksi omavelkainen takaus tarvittiin kunnilta? Tässähän on mielistely koskettanut enemmän yhtiötä kuin kuntaa.Kuntarahoitus voi pyytää rahat kunnalta ja yhtiö porskuttaa vielä henkitoreissaan.

Kunnat päätti että eurolla ostetaan liiketoiminta ja laajakaistatuet, mutta laajakaistatuet ei kuuluneetkin kauppaan. Laajakaistatuet on noin 8 miljoonaa ja ne saattaa kokonaan jäädä saamatta, mutta eihän se tee kuin miljoona kuntaa kohden muine kuluineen. Kuluja tulee kun vastaava raha on saatava muualta.

Kumpi on parempi vaihtoehto -ostaa eurolla euron burgeri tai keski-Suomen Verkkoholdingin liiketoiminta?

Ensimmäinen takaus on näköjään annettu väärin perustein: "takaus pääomalainoille voidaan antaa tähän hankkeeseen johon on saatu maksimimäärä EU ehtoista avustusta, kun se annetaan kuntien omistamalle holding -yhtiölle." Myöhemmin näköjään kun perusteltiin Svop-sijoitusta, niin se tehtiin täysimääräisen tuen saamiseksi. Nuo aikaisemmat pääomalainat eivät muka olleet kuitenkaan oikeita EU tuen takeita, mutta pääomasijoitus sitten muka on kuntien mielestä. Jotain mätää siis paljon.

Onkohan tuossa tuo että virkamiesten ja päättäjien kautta hankitaan etua yhtiölle ja kasvatetaan kuntien tulevaa velkataakkaa?

Keski-Suomen kymmenen kuntaa ovat taanneet noin 29 miljoonaa euroa KSVH:n lainoja ja antaneet sille pääomia kuntien kassasta.
KSVH on rahoittanut noilla rahoilla KSVV:tä sijoituksilla ja lainoilla.
KSVV teki vuona 2017 tappiota -934 887 euroa ja vuona 2016 tappiota -1 219 649 euroa.
KSVH: tilinpäätös 2017 oli tappiolla -293 995 euroa ja 2016 tappiolla -159 000 Euroa.
KSVV:n liikevaihto 2017 1 300 000€, palkat 431 000€. Yhtiökokous esitti hallituksen puheenjohtajalle 1000€/kk ja hallituksen jäsenille 200€/kk.
Laajakaistajutun alusta alkaen on häärännyt yhtiöiden piikkiin sama lakitoimisto antamassa selvityksiä kunnille annettuihin esityksiin. Myös laatimassa yhtiölle muunmuassa valituksia Viestintäviraston päätöksistä. Arvelen että huonolla menestyksellä. Myös kuntienpäätöksissä vilahtaa saman toimiston nimi. Hintalappu on aivan varmasti ollut lakitoimistolla kiitettävä.
Miksi lakitoimistoa ovat käyttäneet myös kunnat, jotka ovat myös maksaneet tiettävästi lakipalveluistaan. Taitaa olla kyseinen lakitoimisto ainoa joka on pärjännyt tässä sekamelskassa oikein hyvin. Maksajat vain ovat köyhät kunnat. Muistutan että kunnilla on käytössään vapaasti kuntaliitontuomarit, koska kuntaliitolle maksetaan vuosittain satojatuhansia euroja/ kunta. Tämä holtiton verorahojen käyttö pitäisi jo herättää päättäjien mielenkiinnon vai annetaanko vain mennä kun alamäki on jo alkanut?

Eikö Kuntaliiton lakimiehet varottanut niistä svopeista vai mitä ne oli? Siksi eivät kelvannut kunnille. Olisko niin?

Mielipidekirjoitus 16.09.2018, KSML, lainaus

Laajakaistasekoilussa vaihtoehdot vähenevät

Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätös laajakaista-asiassa 22.8.2018 Multian osalta tarkoittaa sitä, että kymmenen osakaskunnan (Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Luhanka, Multia, Petäjävesi, Pihtipudas ja Toivakka) Keski-Suomen Verkkoholding Oy/Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:lle (KSVH/KSVV) pumppaama kuntien raha on valtion tukea.

Viestintävirasto on KHO:n kanssa samoilla linjoilla. Osakaskuntien tilanne on vähintäänkin tukala.

Keski-Suomen ely-keskus on eri linjoilla. Se on myöntänyt tukea vuonna 2015 KSVV:lle (Karstula, Kyyjärvi, Pihtipudas ja Toivakka) 3,3 miljoonaa euroa ja tänä vuonna KSVV:lle (Mulikan kyläverkkohanke) 68 383 euroa tukea.

Viimeksi mainittu päätös ei ole lainvoimainen. KSVV:n tavoitteena on laajentaa hankkeet viiden kunnan (Joutsa, Jyväskylä, Keuruu, Saarijärvi ja Viitasaari) 13 kylälle.
Ely-keskus perustaa päätöksensä Maaseutuviraston ohjelmakauden 2007–2013 vanhentuneeseen ohjeeseen ja kävelee näin EU:n ja Suomen säädösten yli! Virkamiehet ovat ottaneet rohkean etunojan.

Juttu ”Yli tuhat kotitaloutta jää yhä ilman tilattuja valokuituja” (KSML 27.8.) jatkuvasti tappiota tekevästä yhtiöstä on surullista, mutta ei yllättävää luettavaa.

Keuruun kaupunginvaltuusto oli läksynsä lukenut ja perui päätöksensä vuodelta 2015 liittymisestä KSVH:n osakkaaksi ja osallistumisesta KSVV:n laajakaistahankkeeseen. Yhtiöiden ongelmat ja vaikea rahoitustilanne lienevät vaikuttaneet päätökseen. Tämä tarkoittaa 4,5 miljoonan euron takauksesta ja 1,5 miljoonan euron rahoitusosuudesta luopumista.

KSVH/KSVV joutunee tarkastelemaan toimintansa edellytyksiä, jotka eivät häävit ole. Konkurssi ja yrityssaneeraus lienevät esillä osakaskunnissa kuten Verkko-osuuskunta Kuuskaistan tapauksessa. Voi lisäksi olla, että osakaskunnissa kysellään luottamushenkilöiden ja virkamiesten virkavastuun perään ja yleinen etu voi tulla tarkasteltavaksi, jos valtion (ja kuntien) varoja on käytetty laittomasti.

Valtiota on varmaan jo huudettu apuun. Ei näin suurta katastrofia varmaankaan haluta Keski-Suomessa päästää laukeamaan. Ongelmaksi muodostunevat yli 30 miljoonan euron velat.

Hannu Luotola
Saarijärvi

https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Laajakaistasekoilussa-vaihtoehdot-vähenevät/1257473

Keuruu saa hyvän valokuituverkon ilman kaupungin taloudellista panostusta. Onneksi Lampinen valitti!

Nyt näyttäisi ettei kunnat enää lisärahoita rahatonta verkkoyhtiötä. Jos ei ihmeitä tapahdu niin iso rysäys on tulossa. Omistajakunnat maksavat koko lystin. Nyt pistäkää kuntienne johtajat, jotka esittelivät hankkeen menestystarinana kuntiinne tiukalle. Olivatko kaikki kerrotut tarinat todellisia, vai jäikö jotain kertomatta. Joissain kunnissa kuten Keuruulla, Viitasaarella ja Saarijärvellä saavat kunnanjohtajat kiittää muutamaa kunnanvaltuutettua vielä työpaikkansa puolesta. On ihme jos tämä kuituvedätys menee ilman vastuunkantajien pakoon lähtemisiä. Kepulaisten maakuntauudistuskaan ei ehdi tätä vedätystä peittelemään. Näin vanhana yrittäjänä kysynkin, että kuinka maksetaan nykyisellä liikevaihdolla 30 miljoonan kuntien lainat 2000:lla kuituliittyjällä? Laskujeni mukaan lainojen lyhennyksetkin painavat lähiaikoina päälle. Kuituyhtiön myyntiä varmaankin yritetään, mutta kuka ottaa velat? Löytyykö vielä jostain uusia satusetiä tälle menestystarinalle?

Asiallinen kannanotto tuo Menestystarina!

Pillit ja torvet kerätään jo pussiin

Valokuituverkon rakentaminen kylille takkuaa - verkkoyhtiö otti aikalisän ja perui rahoitushakemukset

Saarijärvi Tenho Tornberg 14.11.2018

Timo Nykyri / Yle
https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1198,h_677,f_auto,fl_lossy,q_auto/13-3-7177788.jpg

Keski-Suomen kyläverkkohankkeista toteutuu tämän hetken tiedon mukaan ainoastaan Saarijärven Mulikan kyläverkko. Mulikassa hankkeelle asetettu 30 tilaajan määräehto täyttyi. Verkko valmistui tänä syksynä.
Muissa hankkeissa määräehto ei ole täyttynyt. Keski-Suomen Valokuituverkot Oy on vetänyt kylien verkkohankkeiden rahoitushakemukset pois ely- keskuksesta. Kyliä, joilla verkon rakentaminen ei näillä näkymin toteudu, on puolenkymmentä.
Yhtiön mukaan kyläverkkohankkeita ei kuitenkaan ole kokonaan hylätty.
– Käymme hankkeet lävitse ja katsomme, mistä on tilauksia. Tämän jälkeen teemme uudet kustannusarviot ja päätämme, jätämmekö kyläverkoista uudet rahoitushakemukset, sanoo Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n toimitusjohtaja Janne Paunonen.
Kyläverkon rakentamisesta on luovuttu hiljattain muun muassa Rutalahdessa. Tulevaisuudessa kylään voidaan kuitenkin mahdollisesti rakentaa kiinteä laajakaistaverkko pienemmässä mittakaavassa.

Paunosen mukaan esimerkiksi Rutalahti on yksi kylistä, jonka lähelle yhtiön valokuituverkkoa on ehditty rakentaa aiemmin. Tilanne ratkeaa, kun tilaajien määrä ja uudet kustannuslaskelmat ovat selvillä.

https://yle.fi/uutiset/3-10507289

Tämän päivän artikkelissa Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n rahoitusjärjestely palaa vuosia sitten tilanteeseen jolloin Svop -rahoitusjärjestely toteutettiin jotta Viestintäviraston tuet saadaan täysimääräisinä. Näin vakuuteltiin päättäjille ja vieläpä että Viestintävirasto edellyttää kyseistä menettelyä. Se oli kuitenkin puuta ja heinää puhetta! Niitä tukia ei kuitenkaan saatu ollenkaan! Mutta saatiin kunnilta muuta julkista tukea aina pyydettäessä ja Elyltä tukea koska yhtiö oli paperilla muuttunut heikosta yhtiöstä vakavaraiseksi melkeinpä Suomen parhaaksi. Taloudellisissa vaikeuksissa olevaa yhtiötä on vaikea tukea julkisin varoin. Nyt tämä oikeuden punnittavaksi mennyt, surullisen kuuluisa mutta kielletyksi valtiontueksi Viestintävirastossa katsottu Svop muutetaankin takaisin vieraaseen pääomaan jossa se ennen svoppia lyyhäsi jotta saadaan ne täysimääräiset 4,6miljoonaa Viestintävirastosta. Aika hyvin, että 25 miljoonaa voidaan siirrellä tukien toivossa minne sattuu parhaiten sopimaan. Nyt tulee johdon ja kuntien olla tarkkana!

Keski-Suomen Verkkoholding Oy (KSVH) muutti tytäyhtiölleen lainaksi antamansa 26 miljoonan velan SVOPilla Keski_Suomen Valokuituverkot Oy:lle (KSVV) sijoituksena omaksi pääomaksi.

Näin Taloussanomien mukaan syntyi yhtiö, jonka "oma pääoma on 80 % ja noin vakavarainen yhtiö on harvinainen Suomessa."

Operaatio tehtiin, jotta yhtiö olisi kelvollinen saamaan viestintäviraston tukea, kun se ei ole taloudellisissa vaikeuksissa.

Mutta taas men karille kun yhtiö oli saanut liikaa kunnilta julkista tukea. Viestintövirasto hylkäsi tukihakemukset.

Nyt sitten taas SVOPpi perutaan ja ja oman pääoma 25 miljoonaa euroa muutetaan takaisin velaksi, jotta saataisiin Viestintäviraston tukea.

Vai olisikohan sittenkin operaation tarkoituksena saada KSVV Oy velkasaneeraus kelpoiseksi? Yhtiö 80 % omavaraisuudella ei pääsisi velkasaneeraukseen, vaikka on persaukinen pahasti.

Velat ja takaukset jäisivät todellakin sitten Kuntarahoituksen ja omistajakuntien keskinäiseksi asiaksi. niin kuin Paunonen lakoonisesti kertoo.

Käytännössähä viimeaikoina on näin tapahtunut, Kuuskaista, RautavaaraKeski-Suomen Verkkoholding Oy (KSVH) muutti tytäyhtiölleen lainaksi antamansa 26 miljoonan velan SVOPilla Keski_Suomen Valokuituverkot Oy:lle (KSVV) sijoituksena omaksi pääomaksi.

Näin Taloussanomien mukaan syntyi yhtiö, jonka "oma pääoma on 80 % ja noin vakavarainen yhtiö on harvinainen Suomessa."

Operaatio tehtiin, jotta yhtiö olisi kelvollinen saamaan viestintäviraston tukea, kun se ei ole taloudellisissa vaikeuksissa.

Mutta taas men karille kun yhtiö oli saanut liikaa kunnilta julkista tukea. Viestintövirasto hylkäsi tukihakemukset.

Nyt sitten taas SVOPpi perutaan ja ja oman pääoma 25 miljoonaa euroa muutetaan takaisin velaksi, jotta saataisiin Viestintäviraston tukea.

Vai olisikohan sittenkin operaation tarkoituksena saada KSVV Oy velkasaneeraus kelpoiseksi? Yhtiö 80 % omavaraisuudella ei pääsisi velkasaneeraukseen, vaikka on persaukinen pahasti.

Velat ja takaukset jäisivät todellakin sitten Kuntarahoituksen ja omistajakuntien keskinäiseksi asiaksi. niin kuin Paunonen lakoonisesti kertoo.

Käytännössähä viime aikoina on näin tapahtunut, Kuuskaista, Rautavaara, Savon Kuitu Oy jne.


Lainaus KSML 19.11.2018

"Kuntien yhtiö tarvitsee lainanhoitoon lisää rahaa

Tietoliikenne: KSVV Oy jäi tänä vuonna kauas uusien valokuituliittymien rakentamistavoitteestaan.

KSVV on odottanut saavansa Viestintävirastolta 4,6 miljoonaa euroa valtakunnallisen laajakaista kaikille hankkeen tukea kuuteen kuntaan rakennetuista verkoistaan, mutta virasto on tehnyt kielteiset tukipäätökset näistä jo neljän kunnan osalta.

Perusteluna on ollut muun muassa, että hankkeessa on käytetty liikaa julkista tukea. KSVV on tehnyt päätöksistä oikaisuvaatimuksia ja valituksia hallinto-oikeuteen.

- Ykköstavoitteemme on yhä saada tuet. Siksi aiomme nyt tehdä muutoksia rahoitukseemme, Paunonen kertoo.

Verkkoholding alkaa maksaa omistajakunnille lainoistaan takausprovisiota. Tiistaina kokoontuvan verkkoholdingin hallituksen on myös yhtiön vuonna 2016 KSVV Oy:hyn tekemän sijoituksen muuttaminen vieraan pääoman ehtoiseksi lainaksi.

Kielteisissä tukipäätöksissään Viestintävirasto on pitänyt tätä sijoitusta julkisena tukena.
Mitä tapahtuu, jos lisää rahaa ei saada eikä verkkoyhtiö kykene hoitamaan 29 miljoonan euron lainojaan?

Alkavatko omistajakunnat maksamaan takaamiensa lainojen lyhennyksiä tai kaatuvatko miljoonien eurojen lainapääomat kerralla kuntien niskaan?

- Se on sitten Kuntarahoituksen ja omistajakuntien välinen asia, sanoo Paunonen lakonisesti."

Onkohan tuokaan laillista että kuntaomisteinen yhtiö mulkkaa takaamiaan lainoja ensin vieraaksi pääomaksi. Ja sitten lisäsaamisten toivossa svopiksi ja sitten taas lisäsaamisten toivossa jälleen vieraaksi pääomaksi. Mitä siitä sanookaan osakeyhtiölaki?

Maksukykytesti

"Kaikissa varojenjakotilanteissa tulee tarkasti ottaa huomioon maksukykytesti, jonka mukaan varoja ei saa jakaa jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden."

Yksi mahdollisuus saada kyseiset asiat oikeille urille on toimia niinkuin ihan alussa on todettu, että tulee tehdä notifiointi Komissiolle. Nyt on siis viimeinen aika tehdä notifiointi jossa selvitetään kaikki tuet ja kysytään, onnistuuko tämmöinen.

Poliisi ei tutki pikkurikoksia viime uutisten mukaan! On aikoihin eletty! Näitä isoja sen pitäisi tutkia ja tuomarien hutkia.

Eduskunta- ja EU- vaalit ovat pian ovella. Ainakin Keski-Suomen kunnissa tullaan keskustelemaan tästä valokuitu-vedätyksestä muiden hölmöilyjen lisäksi. Mitkä tahot ovat tämän hulluuden takana? Onko Suomen ja EU:n lakipykäliä noudatettu? Miksi ei Hallinto-oikeuksien päätöksiä noudateta? Miksi ei kuntien virkamiehet tarkasta näitä rahoituskuvioita ja lainsäädäntöä ennenkuin tuovat niitä päätöksen tekoon? Miksi kuntavaaleissa valitut henkilöt eivät selvitä tarkasti papereitaan ja hoida heille annettuja tehtäviään tunnollisesti, vaan lähtevät virheellisiin päätöksiin mukaan? Johdatellaanko päättäjiä tarkoitellusti ylhäältä annettuihin käskyihin?
Virkavastuu on hukkunut jonnekin täysin, miksi?Kannattaa lukea kokonaan tämä juttuketju, sieltä selviää mistä tässä koko jupakassa on kysymys. Uskon ja toivon että tämäkin valokuituvedätys tutkitaan vielä viranomaisten kesken. Suomesta puhutaan oikeusvaltiona ja siihen on vielä luottaminen.

Mot- ohjelmassa, joka käsitteli laajakaistan rakentamista, esiintyi Hankasalmen kunnanjohtaja Matti Mäkinen, joka on tiettävästi naimisissa Europarlamentaarikko Henna Virkkusen kanssa. Ilmeisesti Mäkinen joka kertoi suorasukaisesti, miksi Hankasalmi ei koskenut tikullakaan Valokuituverkkoyhtiöön mukaan lähtemistä. Ainakin heidän perheessään tiedettiin EU:n lainsäädäntö valtiontukisäännöistä ja mitä EU velvoittaa kuntia selvittämään ennenkuin tukea myönnetään. Suomessa uskotaan ilmeisesti ettei EU lainsäädäntö koske kaikilta osin suomalaisia. Silloin kun liityttiin EU:n Suomi velvoitettiin sen laatimaan lakiviidakkoon. Nimenomaan kuntien laajakaistan lainatakaukset olisi pitänyt tutkituttaa EU:ssa, ja saada kirjallinen päätös, että tukea voidaan myöntää. Hallinto-oikeudet ovat onneksi tarttuneet lakien rikkomiseen. Vielä puuttuu, että kunnat ja kuntia ohjailevat viranomaiset hoitavat sen, että lakia myös noudatetaan. Myös tehdyt virheet pitäisi korjata. EU - vaalit on myös tulossa, ja odotan että Keski- Suomen Mebbi hoitaa EU:n lainsäädäntöasiat tukiasiassa kaikille Keski-Suomen kuntajohtajille. Silloin saattaisin vaikka häntä äänestää EU- vaaleissa.

Wikipedia:
"Korruptio (latinan sanasta corrumpere ’turmelus, pahaan vietteleminen’) on toimivallan väärinkäyttöä yksityisen edun tavoitteluun. Korruptiossa esimerkiksi vastuullisessa asemassa oleva henkilö, kuten virkamies, lahjotaan antamaan lahjojalle etua säännösten vastaisesti.[1]

Lahjontaa ja korruptiota tarkkaileva Transparency International (TI) jakaa korruption edelleen kahteen ryhmään, jotka ovat ”toimivallan mukainen” (according to rule) ja ”toimivallan vastainen” (against the rule) korruptio. Toimivallan mukaisella korruptiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa lahjuksen saaja hoitaa hänelle kuuluvaa työtehtävää ja ottaa lahjuksen vastaan esimerkiksi siinä tarkoituksessa, että hän sen saatuaan järjestää asian käsittelyn helpommaksi tai nopeammaksi. Toimivallan vastaisella korruptiolla taas tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö lahjusta vastaan harjoittaa sellaista toimintaa mihin hänellä ei ole toimivaltuuksia.[2]

Korruption vakavuus vaihtelee pienistä vastapalveluksista järjestelmälliseen lahjontaan. Korruptiota voi esiintyä yhteiskunnan kaikilla alueilla; esimerkiksi virkamiesten, poliitikkojen, isännöintialalla tai liike-elämän piirissä. Henkilö voi väärinkäyttää saamaansa valtaa myös yhteisöissä ja yrityksissä, esimerkiksi yrityksen työntekijä voi ostaa yritykselle tuotteita ylihintaan hänet lahjoneelta yritykseltä. Korruptio liittyy usein ammattimaiseen rikollisuuteen, mutta se voi olla myös satunnaista ja kertaluontoista."

Se on selvä että tuota maaseudun "tukipuoluetta" ei kannata äänestää jos haluaa korruptiosta eroon.

Näkeehän sen jo Sipilän toimista, että itelle ja kavereille jos saamaan rupee.

Alla oleva selvitys jäi kaikilta Keski-Suomen Verkkoholding kunnilta selvittämättä, kun annettiin jopa nelinkertaisia valtiontukiaisia kuituverkon rakentamiseen. Hallito-oikeuden päätöksissä on puututtu EU:lle tekemättömästä notifikaatiosta, ja tämä lain rikkominen tulee kaatamaan lähes varmasti koko yhtiörakennelman?

Miksi EU:lle pitäisi tehdä ennakkoilmoitus?

1. Euroopan unionin pelisääntöihin kuuluu, että sisämarkkinoilla jäsenvaltio ei voi antaa kilpailua vääristävää valtiontukea suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa.

2. Vaikka tietty toimenpide olisi valtiontukea, se voi olla sallittua joko asiaa koskevan yleisen poikkeuksen tai komission tekemän hyväksymispäätöksen johdosta.

3. Komissiolle tehtävän ilmoitusmenettelyn tarkoituksena on antaa komissiolle mahdollisuus varmistaa, että kysymyksessä ei ole kielletty valtiontuki tai todeta, että valtiontuki soveltuu sisämarkkinoille.

4. Vain komissio voi päättää, onko jokin tuki yhteensopiva vai ei yhteismarkkinoille, eli siis hyväksyttävä EU:n valtiontukisääntöjen kannalta.

Karkeasti notifikaatiota voisi havainnollistaa esimerkillä vajan rakentamisesta.

Haluan rakentaa itselleni vajan, johon tarvitaan rakennuslupa. En sitä kuitenkaan hae ja naapuri riitauttaa vajan rakentamisen. Jos häviän jutun tuomioistuimessa, se voi määrätä vajani purettavaksi. Jos olisin hakenut siihen lupaa, olisin sen saanut.

No tähän laajakaistahankkeeseen ei ylimääräistä valtiontukea varmaankaa olisi saatu, koska lupa oli jo haettu ja sovittu siten kuin se laajakaistalaissa on luettavissa, mutta ylimääräiseen valtiontukeen eli tässä tapauksessa kuntien myöntämiin tukiin tämä ilmoitus piti lainsäädännön perusteella tehdä. Tässähän toimitaan vielä kaupallisilla, kilpailuilla markkinoilla kuntien veronmaksajien veroeuroilla. Kunnat jättivät kuitenkin sen ilmoituksen komissioon tekemättä koska ajattelivat että nyt on kiire saada hanke liikkeelle. Tämä hanke olisi nyt myöhemmin tullut paljon halvemmaksi toteuttaa kuin hätäilyn kautta ja siksi olisikin saatava selville, hupuloitiinko tässä tuolloin kuntien varoja huolimattomalla toiminnalla ja lainvastaisilla päätöksillä.

Kaksi edellistä kirjoittajaa olisivat erinomaisia kunnanvaltuutettuja. On otettu asiasta selvää ja osataan vielä kirjoittaa kansantajuisesti. Tällaisia pitäisi olla enemmän!

No siitä elokuisesta kho:n päätöksestä ja marraskuisesta hallinto-oikeuden päätöksestä ja aikaisemmasta Viitasaarta koskevasta hallinto-oikeuden päätöksestä voi todeta, että koko laajakaistahanke on toteutettu Keski-Suomessa ihan väärin ja alokasmaisesti. Ihan muka nerokkaasti on joku selvittänyt että tuollalailla kun toimitaan ja perustetaan nerokkaasti holding -yhtiö niin saadaan muka miljoonatuet. Ei ole ihme että selvitystä vaaditaan!

Taidaapi olla sillä lailla, että tänä vuonna alkaa KSVV Oy:n ja KSVH Oy:n velkojen lyhennykset Kuntarahoitus pankille.

Kun KSVV Oy aloitettiin 2014 niin 30 miljoonan euron lainalle oli silloin ensin viisi vuotta vapaavuosia.

Sehän tietää nyt sitä, että lyhennykset sitten alkavat 2019.

Tappiotuloksilla on paha maksaa lainan lyhennyksiä.
Osakaskunnille varmaan tulee lyhennyksiä omavelkaisten takausten perusteella miljoonia.

Kunnat maksavat miljoonien lainojen korot ja lyhennykset. Näin kannattava on tämä teidän hieno ja kehuttu hanke. Tämä ei ole enää kuin saattohoitoa tälle yhtiölle. Omistajakunnat maksavat koko höskän ja vieläpä ylimääräisten kuntien kuidut kaupantekijäisinä. Näin kuntia kusetetaan ja vastuussa olevat luistavat takariviin. Kepulaiset kuten Petri Neittaanmäki huutavat ja kehuvat Maaseuduntulevaisuudessa kuidun tärkeyttä. Kannattaa katsoa muistin virkistämiseksi Mot-ohjelma, jossa Hankasalmen kunnanjohtaja toteaa ettei tällä systeemillä edes kansakoululle rupeaisi kuitua vetämään.

Kunnat siis ihan oma-aloitteisesti ja vapaaehtoisesti lähtivät toteuttamaan oman alueensa kuituhanketta noudattamatta laajakaistahankkeelle tehtyä tukipäätöstä. Tukipäätöksen noudattaminen on oleellinen asia laajakaistatukien saamisen kannalta.

Kunnat jopa itse esittivät maakuntaliitolle että tuki siirretään tälle kuntien perustamalle yhtiölle. Maakuntaliitto siirsi toteuttajaksi ja tuensaajaksi tämän Keski-Suomen Valokuituverkot Oy: n vaikka jo siinä vaiheessa oli selvää ettei rahoitus toteudu tukipäätöksessä päätetyn rahoitusssuunnitelman mukaisesti. Mutta mutta. Kunnissa olivat kuitenkin jo asiaa tuumaillessaan saaneet 'hyvän ajatuksen' antamia onnistumisen tunteita ' ja olivat tohkeissaan. Tässä oli kehitetty tosiaan jotain sellaista nerokasta ihan jonkun varteenotettavan taholta että perustetaan kuntien 100% omistama holding -yhtiö väliyhtiöksi joka muuttaa julkisen rahan yksityiseksi rahaksi. Ja siinä se oli oikea 'Ananasakäämä' Tämä tehokas 'taikasana' joka on todellista taikuutta ja upposi kuin kuuma puukko voihin ja arvostelijat häpäistiin ja yritettiin hiljentää tiedotusvälineissä mm. sanomalla, että menetetään monta miljoonaa tukirahoja näiden kiusantekovalittajien takia.

Kyllä se silmät sidottu sokea oikeuskin ajan kanssa löytää ja tuomitsee nuo väärinjohtajat vastuuseen, ainakin sitten kun vastuut ja lasti käy kantokykyä raskaammaksi.

Ideoijat_vastuuseen

3.2.2019 7:24

Mitenkähän Rupukuntien asiat kääntyy. He hakivat kaksoisyhtiöllä valtion ja ELY:n tukia valokuituun KSVV Oy:lle. Kuitenkin Korkein Hallinto-Oikeus totesi menettelyn olevan laiton.

ASIAN OVAT IDEOINEET RUPUKUNTIEN KUNNANJOHTAJAT, KESKI-SUOMEN LIITON JOHTO, KESKI-SUOMEN KEPUN KANSANEDUSTAJAT JA KONSULTIT.

He antoivat selvästi vääriä, petollisia tietoja kuntien hallitusten ja valtuustojen jäsenille kertoen PAINOKKAASTi, ETTÄ HOLDING YHTIÖLLÄ TEKEE MAHDOLLISEKSIKUNNILLE MAKSAA KAIKKI VALOKUITUYHIÖN KULUT JA SEN LISÄKSI SAADA VIELÄ TÄYDET VALTION LAAJAKAISTATUET.

Mutta Korkein hallinto-oikeus kumosi tämän valheen lainvastaisena.

EX-KUNNANJOHTAJA IDEOI HUIJAUKSEN, joka maksoi miljoonia ja vei koko kunnan kartalta

Jalasjärvi joutui maksamaan 35 miljoonaa saamiaan valtionosuuksia takaisin valtiolle. Suuri puhallus vei kartalta lopulta koko kunnan.

31.1.2019

Hovioikeus passitti valtiolta kymmeniä miljoonia huijanneen ex-kunnanjohtajan ja koulutusyhtiöpomon telkien taakse.

Eteläpohjalaisen Jalasjärven kunnan tarina loppui suureen puhallukseen, selviää oikeuden asiakirjoista. Idean isä oli oikeuden mukaan ex-kunnanjohtaja Esko Juntunen.

Hovioikeus tuomitsi Juntusen torstaina kahden vuoden ja kahden kuukauden vankeuteen törkeästä avustuspetoksesta ja törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä.

Kun Juntunen valittiin vuoden 2006 keväällä kunnanjohtajaksi, kunnan taloudellinen tilanne oli huono. Lopulta kunnanjohtaja Juntunen ja koulutusyhtiö Edian koulutusjohtaja Pentti Kaartinen päätyivät järjestelyyn, jolla päästiin käsiksi suuriin valtionosuuksiin.

Juntunen esitti kunnan talouden parantamisen yhdeksi keinoksi koulutuksen lisäämisen. Hän päätti, että koko kunnan henkilöstöstä oli tuleva merkonomeja.

Merkonomikoulutus päätettiin järjestää valtion rahoittamana oppisopimuskoulutuksena Jalasjärven ammatillisella kurssikeskuksella (JAKK).

Hovioikeuden mukaan koulutuksessa oli kuitenkin todellisuudessa kysymys Juntusen ja Kaartisen yhteisestä tavoitteesta hankkia perusteettomasti valtionosuusrahoitusta.
Osa valtionosuuksista kanavoitiin koulutusfirmalle
Rahoitus tuli opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja sen myöntäminen perustui kurssikeskuksen opetushallitukselle antamiin tietoihin.

Koska JAKK ei kuitenkaan pystynyt järjestämään koulutusta itse, se osti osan koulutuksesta koulutusyhtiö Edialta, joka vastasi koulutuksen sisällöstä.

Koulutus ei täyttänyt oppisopimuksen kriteereitä, minkä tuomitut oikeuden mukaan hyvin tiesivät. Näin ollen valtiolle annetut tiedot oppisopimuskoulutukseen osallistuneiden määrästä ei pitänyt paikkaansa.

Valtiolta pumpattiin kuntaan yli 47,5 miljoonaa euroa liikaa valtionosuuksia, josta myös Edia pääsi osingoille. Takaisinperittävän määrän kohtuullistamisenkin jälkeen Jalasjärven kunta määrättiin maksamaan opetus- ja kulttuuriministeriölle takaisin lähes 35 miljoonaa euroa. Korkein hallinto-oikeus vahvisti ministeriön päätöksen vuonna 2013.

Lopulta Jalasjärvi ajautui vakavaan rahoituskriisiin, joutui liittymään Kurikan kaupunkiin ja lakkasi olemasta kuntana.

Hovioikeus piti valtionosuusrahoitushuijausta poikkeuksellisen vakavana, koska siinä käytettiin räikeästi hyväksi luottamukseen perustuvaa järjestelmää.

Törkeästä avustuspetoksesta käräjillä tuomitun Kaartisen rangaistusta korotettiin kahden vuoden vankeuteen.

Edia määrättiin maksamaan 50 000 euron yhteisösakko.

STT

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005984641.html

Kaikki pelkkää asiaa edellä olevissa mutta tekee aloitteen tutkinnan aloittamisesta? Ei ne asialliset kirjoitukset täällä mielipidepalstoilla paljoa auta.

Joku jolla on kärsimistä tai saamista voisi tehdä aloitteen.

Pitäisi saada täysi määrä tukea. Kuinkahan ison määrän rahoituksesta voi "ilmoittaa väärin" valtion virkamiehille ettei saa vielä rapsuja?

Se riippuu ehkä kuka ilmoittaa. Jos minä ilmoitan niin satasesta jo rangaistaan.

porvoossa vedettiin muutemia. vuosia sitten valokuitua eu tuella mökkikansalle , kuluista sai 50% tukia ja siitähän sitten ihan pokkana saatiin jopa "talkootyön" rahaton osuus muuntaa "arvioksi" oikeista kustannuksista , jolla saatiin siis oikeasti tukieurot maksamaan koko homman ja saatiin samalla tiet tehtyä leveäksi samaan laskuun...buahaa.buahaa , 100 paskahuusin nurkkaan ja ihan umpimetsässä...........silti formulat katsotaan nettimokkulalla.....
eu tuki on elitismituki jonka duunari iivari maksaa työllään.

samaa kusetusta kuin umts luvat.......nokian pörssikurssin romutus .........ja nyt valohoitokaapeli......202x loppuvuonna myydään näkymätöntä yhteyttä huippuhintaan uunoille....avaruusvetykuitu.

Tilintarkastajilla on vastuunsa tälläisissä tapauksissa, vai onko?
Mikä yhtiö on tilit tarkastanut? Ei kai vaan BDO Audiator, Kuntaliiton ikioma lapsukainen, kuten Kuntarahoitus lainojen myöntäjänä?
Onko puurot ja vellit sekaisin?

Niin kauvan kun käry käy!

Kyllä on keskustelu Laajakaistasta vilkasta Pihtiputaan palstalla.

Katsokaa

https://keskustelu.suomi24.fi/t/14835237/kunta-quotkusessaquot

Sensuuri on iskenyt! Ei mitään laitaa. Eikö keskustelua asiasta sallita?

Lainaus kotiseudunsanomista

Laajakaistavalitus nosti jälkilämpöä Pihtiputaan valtuustossa
26.3.2019 Juha Kivinen

Perussuomalaisten Marko Tiaisen (vas.) valitukset verkkoyhtiön rahoituksesta synnyttivät kipakkaa keskustelua valtuustossa. Muut valtuutetut etualalla ovat Kari Parkkonen (2. vas.) Jaana Ahola ja Jani Ylälehto

Tunteet pääsivät kuumenemaan Pihtiputaan kunnanvaltuustossa sen jälkeen, kun valtuusto oli saanut tiedoksi kunnanhallituksen päätöksen hakea muutosta korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen, jolla oikeus kumosi valtuuston päätöksen osallistua Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakeanteihin.

Korppisen kylällä asuva valtuutettu Erkki Kananen (kesk.) ilmoitti, että kunnanhallitus teki aivan oikean päätöksen, kun se yrittää viedä asiaa eteenpäin. Hän hyökkäsi Perussuomalaisten Marko Tiaisen asiasta tekemiä valituksia vastaan.

– Minusta on käsittämätöntä, että Keski-Suomen Valokuituverkot Oy on joutunut kiusanteon kohteeksi varsinkin sivukylillä. Kaikki yhtiön kehittämisyritykset on järjestelmällisesti estetty. Mikä olisi yrityksen tila tänä päivänä, jos yhtiö olisi saanut rauhassa kehittyä. Esimerkiksi Kaisu Luokkanen Myllyahontiellä ei tahdo edes DNA-puhelimella päästä mihinkään, niin mitä ovat ne muut yhteydet, Kananen ihmetteli.

Erkki Kananen jatkoi, että pihtiputaalaisten on syytä olla kiitollisia edesmenneelle Perussuomalaisten valtuutetulle Heikki Kolehmaiselle siitä, että hän tajusi, kuinka isoista asioista on kyse ja oli valmis vetämään omalta osaltaan valituksen pois.

– Onneksi on vaalit tulossa ja ainakin sivukylillä olisi tarpeen miettiä kenelle tukensa antaa, ettei tällainen sivukylien vastainen toiminta jatkuisi näin voimakkaana kuin tässä asiassa on. Minua vaivaa hirveästi se, että on konkreettisesti tehty kunnanvaltuuston päätös, joka valituksella muutetaan joksikin muuksi. Olen epätietoinen siitä, astuuko siinä vaiheessa harvainvalta voimaan, Kananen pohti.

Pihtiputaan Parhaaksi -ryhmän Onni Nykänen ärsyyntyi Kanasen kommenteista.

– Sen minä sanon ihan suoraan, että Erkki Kanasen puheenvuoro oli härskein ja kunnallislakia halveksivin puheenvuoro mikä tässä salissa on kautta aikain käytetty. Kunnallislaki antaa oikeuden valtuutetuille tehdä kunnallisvalituksen. Sinäkö olisit tällä esityksellä viemässä pois sitä? Kuulostaa vähän siltä. En parhaalla tahdollakaan ymmärrä sitä.

Sosiaalidemokraattien Kari Parkkonen sanoi, että kunnanhallituksen tekemä valitus on oikeaan osunut.

– Kunnan on hyvä näyttää myös Viestintävirastolle, että olemme tosissamme ja olemme pyrkineet järjestämään silloin valtion lupaamat yhteydet jokaiseen taloon. Se ei yhtiötä voitolliseksi tee, meni valitus läpi tai ei, mutta tappiota se kuitenkin pienentäisi ja loisi mahdollisuuksia sille, että Valokuituverkot jatkuisi. Yhtiö pyörisi jo nykyisilläkin tilaajamäärillä, jos lainoja ei olisi ollenkaan, mutta lainojen hoitokulut ovat ongelmana.

Kari Parkkonen yhtyi Erkki Kanaseen siinä, että Valokuituverkkoihin kohdistuva valituskierre on aiheuttanut liiketoiminnan kannattavuuden pienenemisen merkittävästi.

Juha Kivinen
Toimittaja
Puhelin 0400 345 852
Sähköposti: [email protected]
Kotisivu: www.kotiseudunsanomat.fi

http://www.kotiseudunsanomat.fi/index.php/uutiset/item/1587-laajakaistavalitus-nosti-jalkilampoa-valtuustossa

Yhden puolueen valta tekee ylimieliseksi ja vastuuttomaksi.

Kyllä tästä laajakaistayhtiöstä jaksetaan jauhaa, ketä kiinnostaa ei ainakaan minua.

Voi ruveta kiinnostamaan kun laskut kunnille lankeavat. Koskee silloin kiinnostamattomankin kukkaroa.

Ei koske koska minulla ei ole omaa rahaa, kaiken maksa KELAn rahoista, elän yhteiskunnan siivellä jatkuen varassa, ei haittaa pätkääkään mitä laskija kunnalle lankeaa, minä pärjään aina, ei huolta huomisesta.

Maaseutua rakennetaan juuri tällä periaatteella: minulle... minulle... ja tulos näkyy!