haluun viiltää niin syvälle etten selvii

mä oon vielä aika nuori, mut en oikeesti jaksa enää tätä mitä tää elämä on. en sano vaan et elämä on paskaa, mut siltä se tuntuu. mulla ei oo juuri ollenkaan kavereita, mä oon itsetuhonen, ruma ja läski enkä tiedä ees et välittääks kukaan. kaikkii kiinnostaa vasta sillon ku on liian myöhästä.

en pitäny sitä vakavana, kun mua alettiin joskus haukkumaan koulussa. ennen sitä mut vaan jätettiin yksin. parin vuoden päästä se levis, ja aloin saamaan niitä viestejä joissa ne haukku mua ja syrji mua. en kuulunu porukkaan, en ollenkaa. olin ihan yksin, mua tönittii, ja pari kertaa yks luokkalainen otti mua kauluksista kiinni ja tönäs seinää päin. olin ihan paniikissa.

sillon alkuaikoina kun tää alko, mä viilsin ensimmäisen kerran.
tai kyse ei ollut oikeestaan ees viiltelemisestä, mä vaan raavin mun kättä.
ehkä vasta noin vuosi tästä, mä viilsin ensimmäisen kerran niin että mun haavat vuosi verta.
ensin mä raavin ja viiltelin vaan esimerkiks avaimilla ja joskus vähän saksilla, mut sit huomasin jossain kohtaa et ne ei riitä. olin jo tosi pohjalla, ja sillon veitset tuli mukaan kuvioihin. käytin aina vaan saksii ja veitsii, kunnes jossain kohtaa otin terottimista teriä irti ja viiltelin niillä.
oon edelleen täl samal tiellä, vaik hetken aikaa kaikki oli jo paremmin.
mul on pari päivää vanhoja naarmuja mun reisissä, vanhoja arpia jaloissa ja ranteissa, ja mä oon kerran yrittäny ja meinannu tappaa itteni.
mutsi tuli himaan just kun olin viillelly, ja olin just ottamassa niit lääkkeitä mitä olin kaivanu.

alkuvuodesta asti mä oon vetäny särkylääkkeitä.
joka päivä, aina sillon kun kukaan ei huomaa mä meen ja otan niitä.
fyysistä kipuu aiheuttaa vaan viiltely, mut sekin tuntuu tavallaan hyvältä.
tiedän ettei ne särkylääkkeet auta tälläsee henkisee kipuiluu mut oon koukus.
illal mä toivon et mä en enää aamulla heräis, ja kun mä herään aamulla mä haluaisin vaan viiltää niin syvälle etten mä selviäis.

mä en tiedä mitä teen, mä oon niin vitun kyllästynyt ja väsynyt siihen et kun mulle sanotaan että mua ei jätetä niin mä jään yksin. mä oon niin vitun väsynyt siihen että kun mulle sanotaan että voin luottaa niin kuulen taas omat salaisuudet joltain toiselta. oon niin vitun väsynyt siihen ettei tää muutu mikskään kun mulle sanotaan että kaikki muuttuu viel parempaan suuntaa.
Ilmianna
Jaa

24 Vastausta



Oletko mistään yrittänyt saada tai saanut ammattiapua ?
Ammattiapua voisi saada esimerkiksi terveyskeskuslääkärin kautta ---> mielenterveyspalveluja, terapiaa.
Entäs vanhempasi, eivätkö vanhempasi auta ja tue sinua ?
Ilmianna
Jaa
Ei kannata viillellä, voi löytää sen oman juttusi vaikka vuoden tai kahden päästä. Ketään ei oikeasti muiden jutut kiinnosta eli kukaan ei välitä eli menisi siinäkin mielessä viiltelyt ihan hukkaan
Ilmianna
Jaa
Moi,

Olet joutunut jonkinlaiseen samanlaisten ajatusten kierteeseen.
Eli oikeastaan jauhat nyt samaa ja samaa.

Silloin auttaisi, että panet stopin noille ajatuksille ja VAIHDAT AJATUKSIASI.
Ne mitä on ollut, ovat nyt olleet ja menneet, ei niitä voi muuttaa. Toteat että "ka niin", ja jätät ne siihen. Ihan kuin heittäisit kuluneet kuteet roskiksiin.

Ota ihan uusi suunta kaikkeen ja rupee tekemään sellaista mitä ennen et oo tehnyt, rupeet ajattelemaan että "hei kaikki luistaa nyt ja minä menen nyt eteenpäin ja uuteen, jännää".
Mee vaikka kirjastoon ja lainaa joku elämänmyönteinen elämäkertakirja.
Ajattele mitä kaikkea OIKEASTI ihmiset ovat joutuneet kärsimään, mitä KAUHEITA sairauksia muilla on, miten köyhää on elämä, lapset joutuu kerjäämään ruokansa. Ota PERSPEKTIIVIÄ OMAAN ELÄMÄÄSI. Lopeta itsesäälissä (sorry) kieriskely ja ota uudet otteet elämääsi.
Vain sinä itse voit tehdä sen!
Sananlasku sanoo että "kukapa sen kissan hännän nostaa jos ei kissa itse".

Kaikilla meillä on omat ongelmamme.
Jos sinua on syrjitty, niin se on niiden syrjijöiden oma tyhmyys.
Sinun ei tule välittää. Tule paremminkin vahvemmaksi kaikista vastoinkäymisistäsi.

Enpä tässä muuta osaa neuvo, toivon sinulle reipasta mieltä ja kaikkea hyvää nuorelle elämällesi!

Iso hali minulta!
Ilmianna
Jaa
Sinun ongelmiasi on siis yksinäisyys ja jonkin asteinen kiusaaminen. Mitähän osaisin tuohon sanoa? Ensinnäkin, kiusaaminen ei ole todiste siitä, että olisit jotenkin huonompi ihminen. Kiusatuksi voi joutua lähes kuka tahansa. Syitä kiusaamiseen on monia, joku on ehkä suututtanut jonkun joka taas on kääntänyt muut kostoksi tätä ihmistä vastaan, kiusatulle saatetaan olla kateellisia jne. Kiusaaminen on tavallaan ryhmäilmiö, ja liittyy nokkimisjärjestyksen hakemiseen porukassa. Jotkut haluavat hakea omaa asemaansa käyttäytymällä aggressiivisesti ja tekemällä väärin toisia kohtaan, mikä tuntuu minusta hieman nurinkuriselta, koska väärin tekemisen tulisi oikeasti alentaa tekijän asemaa. Näin onneksi usein onkin ainakin aikuisten maailmassa. Aikuisuudessa mikään käsiksi käyminen tai häirintä ei käy, koska ne on rikoksia, joista joutuu vastuuseen. Aikuisilla on ehkä myös kehittyneempi moraalin taju, eikä ne niin helposti syyllistykään sellaisiin asioihin. Jotkut kouluaikana toisia kiusanneet saattavat jatkaa samalla tiellä, ja se tie vie heidät vankilaan. Joten keskity vaan omiin juttuihisi, harrastuksiin, koulunkäyntiin ym., odota muutama vuosi ja saat huomata, että kun sinä olet mennyt elämässä eteenpäin ja saanut vaikka hyvän opiskelupaikan, niin nämä kiusaajatyypit ovat jääneet junnaamaan paikoilleen ja edenneet korkeintaan vankilaan. Se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa.
Ilmianna
Jaa
..kuka estää...jos oikeasti haluat niin ei silloin tarvitse koko maailmalle huudella..korpeen kävelylle ja mattoveitsellä kurkku auki..tosi sikamaista edes miettiä et himaan tappasit ittes..mutsis ei tarvii sun sotkujas siivota..
Ilmianna
Jaa
Yleensä nettiin itsemurhista ja viiltelyistä kirjoittelevat eivät kyseisiä asioita tee vaan ne on sellaisten hommia, jotka eivät asioistaan muille huutele. Ketjun aloittajana olet siis tilastollisesti ihan hyvässä turvassa. Kannattaa mennä jollekkin ammattiauttjalle puhumaan, se kannattaa vaikka kuinka ei huvittaisi.
Ilmianna
Jaa
Niin kannattaa mennä.
Viiltely on oire jostain ongelmasta. Sen kun selvittää yhdessä ammattiauttajan kanssa, niin elämä selvenee siitä ja elämä muuttuu paremmaksi!

Tilaa vain rohkeasti aika!
Jos ei ole omalla paikkakunnalla, niin googlaa lähipaikkakunnalta.

Onnellista ja aurinkoista kesää!
Kyllä asiasi selvenevät!
Ilmianna
Jaa
Ootko teinijäte vielä maisemissa ja miten viiltelysi onnistui vai saitko apua?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Samojen asioiden kanssa junnaan menemään vielä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Kaikesta paskastakin huolimatta ihmisen elämän avaimet on omissa käsissä, itsellä.
Kasvava stressi ja ahdistus lienee se, joka saanee tilanteen kärjistymään viiltelyyn, jotain korviketekemistä pitäis keksiä just ennen kuin stressi ja ahdistus alkaa hyökätä päälle.
Etkö saa itteäs millään nykästyy irti siitä pirun junnaamisesta ja ajattelemaan sekä menemään eteenpäin elämässä ? Sun täytyy. Kukaan muu ei voi tehdä sitä sun puolesta.
Kukaan ei voi elää toisen elämää ja ihmisell, sulla on vaan yks elämä.
Et kai sä meinaa viilleellä ittees vielä viiskymppisenäkin ?
Herää sieltä "pimeyden luolasta" valoon välillä, vedä henkeä ja suuntaa katse tulevaisuuteen !
Tee päätös, että yrität ! Pienin askelin, mutta päätös ja yritystä pitää olla !
Ilmianna
Jaa
Kuulostaako hölmöltä jos kokeilisit sitä "kymmeneen laskemista"?

Eli teet päätöksen että aina kun rupee tuntumaan, niin lasket ensin kymmeneen.
Voithan kokeilla.

Ihan oikeesti on muitakin tapoja saada ahdistus syrjään kuin vain viiltely.
Keksitään yhdessä!

Hyvä kuitenkin että olet mukana täällä!
Huomaat kai että me muut yritetään auttaa sinua, et ole ollenkaan yksin nyt.
Vaikka vain meidän takia yritä pärjätä!

Joko olet tilannut ajan asiantuntijalta?
Jos et, niin heti huomisaamusta!

Kaikkea hyvää sinulle! Usko pois, aurinko paistaa vielä sinunkin "risupesään". Niin se tekee aina!

Voimia ja haleja!
Ilmianna
Jaa
Mä oon yrittäny unohtaa kaiken, niin että oon ajatellu kivoja juttuja. Tai siis yrittäny, en löytäny mitään kivaa niin palasin siihen samaan paskaan.

Oon ajatellu että jos hymyilen elämälle niin se hymyilee vielä takasin. Mä päätin että en puhu enää vaan mun huonoista jutuista (oikeestaan enää ollenkaan) ja hymyilin (tosin feikkihymyä). Ajattelin että se ilo muuttuis aidoks, mut se ei muuttunut.
Mä oon yrittänyt.
Ilmianna
Jaa
Hyvä hyvä,

Yritä vielä lisää.
Mutta käy juttelemassa lisäksi asiantuntijan kanssa, tilaa tänään se aika.
Onhan se ihan kiva tavata joku uusi ihminen joka haluaa auttaa sinua.

Se on silleen sen yrittämisen kanssa, että joskus tarttee yrittää vaikka miten monta kertaa ja vasta sitten onnistuu.
Niin on ollut monen monella ihmisellä.

Hymyä vaan ja tänään on Uusi päivä, täynnä uusia mahdollisuuksia!

Onnenpotku sinulle ja iloista yritystä!
Kaunis kesä edessä ja voi tehdä vaikka mitä!
Onnea ja iloa, monta sataa kiloa!
Ilmianna
Jaa
Tässä vielä hyvä ohje, mikä TOIMII, ainakin itselläni.
Kokeilepa!

Kun käytät päätöksen voimaa, saat energiaa
päästä minkä tahansa tekosyyn yli – ja voit
muuttaa mitä tahansa osaa elämässäsi, heti.
Sinun on vain tehtävä päätös.

Anthony Robbins
Ilmianna
Jaa
Kiusaajat on kusipäitä ja minun mielestä ne pitäs passittaa pois koulusta hoitoon tai johonkin. Sinussa aloittaja ei ole mitään vikaa. Toivottavasti sinulla on edes muutama kaveri joiden kanssa voit viettää aikaa. Eikö ole mitään konstia puuttua kiusaamiseen pakkohan sen on loppua ketään ei saa kiusata. Hyvää kesää ja Jumalan siunausta sinulle aloittaja rukoilen puolestasi sinä olet tärkeä yritä olla positiivisella mielellä ja lopeta ne viiltelyt :)
Ilmianna
Jaa
Teinijäte, mikäs viiltely ja avun hakemistilanne tänään? Soitto vaikka 112 tarvittaessa niin pääset kyllä johonkin, missä voivat auttaa eteenpäin.
Ilmianna
Jaa
Kokeile miten saisit elämän vielä enemmän sekaisin ja vielä enemmän pohjalle !!!!!!!!!!!!!!!!!!!

KOKEILE IHAN TOSISSA JA AINAKIN KAKSI VIIKKOA.., TUU SITTEN KERTOMAAN MITEN SE ONNISTUI !!!!!!!!!!!! hopi-hopi--- vauhtia töppösiin...
Ilmianna
Jaa
Hei ap, laita snäppiä minulle (elskuuy) jos haluat luotettavaa jutteluseuraa. Olen 17v lukiotyttö ja haluaisin todella auttaa sinua jos vain voin.
Et ainakaan menetä siinä mitään :) vihaan eniten maailmassa pahuutta ja ilkeitä ihmisiä, ne on mun silmissä täysiä nollia. Sinä ap vaikutat ihan tavalliselta nuorelta joka on lytätty täysin syyttä maahan. Ne ilkeät ihmiset oli ne sitten ketä tahansa on todella itsekkäitä paskiaisia joilla ei luultavasti ole omatkaan asiat kovin hyvin. Ja ei, en sano tätä huvikseni, en halua jutella kanssasi jotta voisin nauraa sulle. Ainoa asia mitä haluan on auttaa jos vain voin. Toivon että otat yhteyttä.
Ilmianna
Jaa
pitkittäin... ei poikittain...
Ilmianna
Jaa
Ilmoitin näistä sairaista kiusaajista poliisille ja niillä on niiden nimet tiedossa ja aion vielä vaatia että ne julkaistaan iltalehdessä jne... Minä en anna kiusaajille armoa he kokevat sen minkä ansaitsevat! Kohta saatte kuulla mitä Suomen kansa on teistä kiusaajista nimien ja kuvien kera! Minä aijon kostaa kiusatuille heidän kohtalon julkisesti että ne pirut tietävät mitä on oikeus!!!!!!!!

Poliisit soittaa teille tod. näk. maanantaina
Ilmianna
Jaa
Viiltelin nuorempana käsivarret karmeeseen kuntoon, halusin huomiota ja olin itsetuhoinen. Ajattelin aina etten tule elämään edes kolmekymppiseksi, joten millään ei mitään väliä. Mutta kappas vain, reilusti yli kolmenkymmenen ollaan ja nyt kaduttaa aivan tuhottomasti. Muuten elämä rauhoittunut,mutta arvet rajoittaa normaalielämää. Aina oltava pitkähihaisissa, kun en jaksa sitä ihmisten töllötystä ja dumaamista.

Itsensä vahingoittaminen kertoo siitä,että tarvitset apua, huomiota, rakkautta, läheisyyttä, hyväksyntää ja että sulla on niin paha olla, että mieluummin satutat itseäsi kuin elät sen paskan fiiliksen kanssa. En tiedä mitkä ovat välisi vanhempiin tai muihin aikuisiin, tai onko elämässäsi muuta ihmistä, esim. hyviä tukea antavia ystäviä, jotka näitä pystyy sinulle antamaan. Terapeuttikin voi olla tällainen kuunteleva ihminen. Puhuit myös kiusaamisesta, toivottavasti se on ainakin loppunut ja siihen on puututtu.

Avun pyytäminen ja hakeminen ei ole häpeä, nyt jälkikäteen itseäni harmittaa eniten se, ettei minulle hankittu aikanaan hoitoa, vaikka olisin todella tarvinnut sitä silloin. On ollut pitkä tie taistella yksin ongelmien kanssa, ja toivon että sinä saat apua juuri nyt joltain suunnalta. Ja loppuun vielä muistutuksena, olet hyvä ja arvokas juuri sellaisena kuin olet, vaikka muut väittäisivät mitä tahansa!
Ilmianna
Jaa
Teinijäte tais päästä hoitoon kun mitään ei ole kuulunut, hyvä!
Ilmianna
Jaa
Onpa paljon kommentteja.. toivottavasti luet tämänkin.. Ensinnäkin ota vastaan tai et niin uskon että raamattu on totta MUTTA EN KUULU MIHINKÄÄN USKONNOLLISEEN YHDISTYKSEEN!
Mielestäni lähtökohta on että: Ihminen syntyy viattomana mutta muuttuu pahaksi ympäristön ja oman kunnian/suosion himon vaikutuksesta. Jos joku sulle vittuilee nii vaikka kirpasis kui nii anna olla.. Kokeile vaikka et sanot sille suoraa et "vittu on iha vitu vaikeeta tää elämä jo muutenki et voitko jättää mut rauhaa on iha vitu ahdistunu olo" voi olla et nauraa mut saattaa ymmärtää.. yleensä kiusaajat on itte syövereissä.. Pistä tavotteekses elämässä se ammatti minkä' haluut ja meet sitä kohti ja siin varrella ku tapaat ihmisii nii lähenet hyvien kans ja erkanet pahoista. Ja kun pinnallisessa paskamaailmassa elämme niin jos koet huonoa itseluottamusta siksi että olet lihava. niin tee asialle jotain. Saat unelman. "Ensi vuonna olen vitun hyvässä kunnossa". Kaikki me ihmi9set olemme sairautemme ja elintapojemme tuloksia. joten jos haluat tulevaisuudessa olla timmissä kunnossa jne jne. niin alota tänää. ja Sit semmone rehellinen kommentti että kyllä naisetkin saattaa haista hielle, paskalle näyttää ihan vitun hirveiltä ilman meikkiä. Ja kyllä. kauneimmallakin naisella saattaa tulla paskat housuun tai leijat kesken seksin. kokemusta on.. ELI IHMISIÄ OLEMME KAIKKI! Unohtakaa pinnallisuus ja etsikää rakkautta. T:fakjuu
Ilmianna
Jaa
Tiijän aikalailla mitä käyt läpi... Yksinjääminen, ei frendejä, puhutaan paskaa seläntakana, viiltely. Jep. Tuttua.

Miulla todettiin 8 luokalla vasta vakava masennus, mut vissiin sairastuin kun olin 5-6luokalla. Juuri samasta syystä kuin sie, ja aikalailla juuri samalla tavalla miulla alko. Aloin viiltelemään kaikella mahdollisella, millä sai vaan ihon rikki tarpeeksi hyvin ja verta vuotamaan. Osastolla oon istunut elämästäni varmana sen 2-3vuotta. Yrittäny tappaa itseni useasti, mutta vieläkin täällä ollaan. Vaikka nykyäänkin käydään välillä tosi syvällä pohjalla, ja ajatukset vaeltaa siihen aikaan vieläkin yönpimeillä tunneilla. Kuitenkin. Vaikka kuinka toivottomalta tuntuis, mut aina on pieni toivonkipinä jossain. Se tarvitsee vain sen tulen roihahtaakseen liekkeihin. Itse sain toivoa lopulta eräästä henkilöstä, joka tuli ja nosti pystyyn sieltä pohjalta. Toivon että siekin saisit sen toivon jostain...

Mieti vanhempiasi... Olet heille elämäänsä rakkaampi asia varmana... Hyö antoivat siulle elämän... Älä vie sitä itseltäsi...

Zemppihali! 😘
Ilmianna
Jaa

Vastaa alkuperäiseen viestiin

haluun viiltää niin syvälle etten selvii

mä oon vielä aika nuori, mut en oikeesti jaksa enää tätä mitä tää elämä on. en sano vaan et elämä on paskaa, mut siltä se tuntuu. mulla ei oo juuri ollenkaan kavereita, mä oon itsetuhonen, ruma ja läski enkä tiedä ees et välittääks kukaan. kaikkii kiinnostaa vasta sillon ku on liian myöhästä.

en pitäny sitä vakavana, kun mua alettiin joskus haukkumaan koulussa. ennen sitä mut vaan jätettiin yksin. parin vuoden päästä se levis, ja aloin saamaan niitä viestejä joissa ne haukku mua ja syrji mua. en kuulunu porukkaan, en ollenkaa. olin ihan yksin, mua tönittii, ja pari kertaa yks luokkalainen otti mua kauluksista kiinni ja tönäs seinää päin. olin ihan paniikissa.

sillon alkuaikoina kun tää alko, mä viilsin ensimmäisen kerran.
tai kyse ei ollut oikeestaan ees viiltelemisestä, mä vaan raavin mun kättä.
ehkä vasta noin vuosi tästä, mä viilsin ensimmäisen kerran niin että mun haavat vuosi verta.
ensin mä raavin ja viiltelin vaan esimerkiks avaimilla ja joskus vähän saksilla, mut sit huomasin jossain kohtaa et ne ei riitä. olin jo tosi pohjalla, ja sillon veitset tuli mukaan kuvioihin. käytin aina vaan saksii ja veitsii, kunnes jossain kohtaa otin terottimista teriä irti ja viiltelin niillä.
oon edelleen täl samal tiellä, vaik hetken aikaa kaikki oli jo paremmin.
mul on pari päivää vanhoja naarmuja mun reisissä, vanhoja arpia jaloissa ja ranteissa, ja mä oon kerran yrittäny ja meinannu tappaa itteni.
mutsi tuli himaan just kun olin viillelly, ja olin just ottamassa niit lääkkeitä mitä olin kaivanu.

alkuvuodesta asti mä oon vetäny särkylääkkeitä.
joka päivä, aina sillon kun kukaan ei huomaa mä meen ja otan niitä.
fyysistä kipuu aiheuttaa vaan viiltely, mut sekin tuntuu tavallaan hyvältä.
tiedän ettei ne särkylääkkeet auta tälläsee henkisee kipuiluu mut oon koukus.
illal mä toivon et mä en enää aamulla heräis, ja kun mä herään aamulla mä haluaisin vaan viiltää niin syvälle etten mä selviäis.

mä en tiedä mitä teen, mä oon niin vitun kyllästynyt ja väsynyt siihen et kun mulle sanotaan että mua ei jätetä niin mä jään yksin. mä oon niin vitun väsynyt siihen että kun mulle sanotaan että voin luottaa niin kuulen taas omat salaisuudet joltain toiselta. oon niin vitun väsynyt siihen ettei tää muutu mikskään kun mulle sanotaan että kaikki muuttuu viel parempaan suuntaa.

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta